EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Ruth Hieronymi DT\ doc PE v01-00

2 1. Media ohjelman tausta ja rakenne Eurooppalaisten elokuva-alan teosten edistäminen on ensiarvoisen tärkeää sekä kulttuurin monimuotoisuuden että talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Koska amerikkalaisten elokuvien osuus Euroopan unionissa esitettävistä elokuvista on 70 prosenttia, aikaisempien Media-ohjelmien pääasiallisena haasteena on ollut tukea elokuvaalan rajat ylittävää yhteistyötä Euroopassa. Näiden ohjelmien onnistumista kuvastaa se, että nykyisin 90 prosenttia niistä elokuvista, jotka pääsevät Euroopassa tuotantomaan ulkopuoliseen levitykseen, ovat saaneet tukea Media-ohjelmasta. Europe Cinemas - jakeluverkossa, joka kuuluu Media-ohjelmasta tuettuihin menestyksekkäisiin hankkeisiin, muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien osuus esitettävistä elokuvista on 38 prosenttia. Vuosiksi tehty uusi ehdotus perustuu ensimmäisistä Media-ohjelmista saatuihin kokemuksiin, ja siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin analyysi ja ehdotukset (päättyneellä vaalikaudella erityisesti Hieronymin, Perryn, Van der Talenin, Veltronin ja Vattimon mietinnöt). Media ohjelmalla on kolme tavoitetta: - suojellaan ja edistetään kulttuurien monimuotoisuutta ja elokuva-alan perintöä Euroopassa suosimalla kulttuurienvälistä vuoropuhelua; - parannetaan eurooppalaisten elokuva-alan teosten levittämistä Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; - vahvistetaan Euroopan elokuvateollisuuden kilpailukykyä. Näihin yleisiin tavoitteisiin on yhdistetty seuraavat monialaiset ensisijaiset tavoitteet: - sisällytetään teolliseen tuotantoon luovuus- ja kulttuuriulottuvuus; - vahvistetaan pk-yrityksiä edistämällä yrittäjyyttä; - korjataan epätasapainoa korkean tuotantokapasiteetin ja alhaisen tuotantokapasiteetin maiden välillä; - tuetaan digitalisointia kehitys-, tuotanto- ja jakeluketjun kaikissa vaiheissa koulutuksen ja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Meneillään olevan ohjelman tavoin myös Media ohjelma keskittyy esi- ja jälkituotantovaiheeseen. Esituotannollisiin tukitoimenpiteisiin kuuluu lähinnä ammatillinen koulutus, kun taas jälkituotantovaiheen toimenpiteissä on enimmäkseen kyse elokuvien jakelun ja markkinoinnin tukemisesta. Uuden ohjelman myötä ehdotetaan niin ikään hakukaavakkeiden ja menettelyjen selkiyttämistä, myöntämismenettelyjen avoimuuden lisäämistä ja ohjelmaa hallinnoivan toimeenpanoviraston perustamista. 2. Audiovisuaalialan kasvu muuttuva ja haastava sosiaalis-taloudellinen ympäristö Euroopan elokuva-alan puutteina ovat yhä markkinoiden pirstaleisuus ja jakelukanavien rakenteelliset heikkoudet. Euroopan unionin vuotuinen elokuva-alan kauppa-alijäämä Yhdysvaltain kanssa unionin markkinoilla on noin 8 miljardia dollaria. Unionin alueen PE v /5 DT\ doc

3 teattereissa esitettävistä elokuvista noin 71 prosenttia on amerikkalaisia, 20 prosenttia esitysmaassa tuotettuja eurooppalaisia elokuvia ja 8 prosenttia muissa Euroopan maissa tuotettuja elokuvia. Unionin markkinoilla esitettävistä elokuvista 11 prosenttia on ranskalaisia, 7 prosenttia englantilaisia, 3 prosenttia italialaisia ja 2 prosenttia saksalaisia. Audiovisuaaliala on Yhdysvaltain rahakkain vientisektori, ja Eurooppa on keskeinen vientialue. Nämä luvut osoittavat, että unionin Yhdysvaltain-kauppa pysyy alijäämäisenä ja että Euroopan unioni ei hyödynnä kunnolla omia markkinoitaan, ja tuovat selkeästi esille alan todelliset kasvu- ja sitä myötä myös työllistämismahdollisuudet. Alan kehityksen esteitä ovat kulttuuriset esteet, kuten kielten moninaisuus, mutta myös medialukutaidon huomiotta jättäminen koulutusjärjestelmissä. Eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten jakelu ei voi typistyä vain omassa maassa tuotettujen teosten kuluttamiseen amerikkalaisten sijasta. Euroopan audiovisuaalialan markkinat ovat vahingollisessa kierteessä, jota vauhdittavat liian vähäiset investoinnit, tuotanto- ja jakelurakenteiden sirpaleisuus, liian vähäinen pääoma, pitkän aikavälin strategioiden ja yksityisten investointien puute, liian vähäiset tutkimus- ja markkinointi-investoinnit sekä levittäjien epäluottamus muissa Euroopan maissa tuotettuja teoksia kohtaan. Monet pienyritykset elävät yksittäisistä hankkeista, jotka usein ovat aineettomia tuotteita. Tämä on sitäkin ongelmallisempaa, kun otetaan huomioon, että yleisesti ottaen tuotantokustannukset ovat jatkuvasti nousussa. Tämän hankaluuden voittamiseksi hankkeita toteutetaan yhä useammin yhteistyönä. Kaikki elokuvatuotannon vaiheet ja audiovisuaalialan markkinasegmentit kattavaa rajat ylittävää eurooppalaista yhteistyötä on vahvistettava huomattavasti, yksityiset ja julkiset rahoitusrakenteet mukaan luettuina. Euroopassa tuotetaan keskimäärin noin 620 elokuvaa vuodessa. Viiden suuren eurooppalaisen tuottajamaan (67 prosenttia Euroopan elokuvatuotannosta) ja muiden maiden välillä on suuri ero. Niin ikään yritystasolla toimii kaksi rinnakkaista rakennetta: suuret tuotanto- ja jakeluyhtiöt, joita on vähän, sekä pienet ja keskisuuret alan yritykset. Joissakin pienemmissä jäsenvaltioissa on ongelmia riittävän rahoituksen varmistamisessa. Eurooppalaisista audiovisuaalialan teoksista prosenttia on fiktiivistä TV-tuotantoa, 30 prosenttia elokuvatuotantoa ja 20 prosenttia video- ja DVD-tuotantoa. DVD- ja kotivideoala on nopeasti kasvava markkina-alue, johon liittyy tekijänoikeuksia ja laitonta kopiointia koskevia kysymyksiä Esittelijän alustavat huomiot - Yleisesti ottaen esittelijä ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunta kannattavat Media ohjelmalle esitettyjä kolmea tavoitetta, monialaisia ensisijaisia tavoitteita ja unionin toiminnan raameja. - Ehdotuksen mukainen talousarvio, miljoonaa euroa vuosiksi , on ehdoton vähimmäismäärä, joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. 1 New York Times, : Screen Digest (Iso-Britannia) on laskenut, että Yhdysvaltain studiot menettävät 11,4 miljardia merentakaisesta DVD/videomyynnistä. DT\ doc 3/5 PE v01-00

4 Ohjelmasta saa tukea 27 maata (25 jäsenvaltiota sekä Bulgaria ja Romania), joiden kehitystasojen välillä on valtavia eroja. Lisäksi uuden Media ohjelman budjettikohdasta rahoitetaan myös Euroopan investointipankin i2i-ohjelma sekä Euroopan unionin osallistuminen Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan. - Luotonsaantimahdollisuuksia on kiireellisesti parannettava erityisesti i2i-ohjelman valmistelevien toimien tulosten vuoksi. Järjestelmä on luotu tukemaan audiovisuaalialaan erikoistuneita rahoituslaitoksia mutta ei elokuvayhtiöitä. Näin jätetään käyttämättä mahdollisuus korjata rakenteellisia puutteita ja parantaa kilpailukykyä, kun taas suurilla studioilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen kaikenlaisia rahoitusjärjestelyjä. Valmistelevien i2i-toimien tuloksia olisi käytettävä Euroopan audiovisuaalialan rakenteiden parantamiseen yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi. - Ensimmäisestä Media-ohjelmasta lähtien on ollut selvää, että merkittävällä kansallisella elokuva-alan tuella luodaan todelliset mahdollisuudet kannustamiseen Euroopan tasolla ja paremmat luotonsaantiedellytykset. - Eurooppalaisen yhtenäisyyden varmistamiseksi olisi säilytettävä tasapaino vähäisen tuotantokapasiteetin maiden ja pienten kielialueiden välillä. Ensisijaisesti olisi tuettava laajempaa yhteistyötä ja innovointiperusteita, kuten avoimuutta eurooppalaiselle ulottuvuudelle ja kulttuurien monimuotoisuudelle. Tässä yhteydessä jälkimmäinen ei saisi jättää ensimmäistä varjoonsa. - Yhteistuotantohankkeista on nopeasti tulossa strategisia välineitä, joilla varmistetaan eurooppalaisen elokuvatuotannon kilpailukyky. Media-ohjelmasta olisi yleisesti tuettava ja palkittava tällä alalla menestyviä yrityksiä. - Yrityksiä olisi kannustettava yhteistyöhön markkinointikampanjojen, mainosmateriaalin ja julkistamisaikataulujen suunnittelussa. Media-ohjelman puitteissa olisi palkittava yrityksiä, jotka jakavat keskenään markkinointikampanjoiden myötä kehitettyjä hyviä toimintatapoja jäsennellysti ja ovat valmiita yhdessä vastaamaan mainosmateriaalin, julisteiden ja kuvien tuottamisesta koituvista kustannuksista. - Yhteistyötä Eurimages-ohjelman kanssa olisi edistettävä mutta ilman todellista sulauttamista talousarviota ja menettelyjä koskevissa kysymyksissä. Eurimages-ohjelman myötä saatua laajaa kokemusta yleiseurooppalaisista toimista voitaisiin hyödyntää Media 2007-ohjelmassa. - Digitalisointia on vahvistettava keskeisenä kilpailukykyä edistävänä tekijänä. Tulevan Media-ohjelman puitteissa olisi harkittava strategian kehittämistä kilpailukykyisen digitaalisen markkinapaikan rakentamiseksi. Tavoitteena on maksimoida tulonsaantimahdollisuudet ja edistää digitaalipalvelujen kehittämistä eurooppalaisia kuvastoja varten. Tällaisen tuen tarkoituksena olisi poistaa markkinoiden sirpaleisuutta ja luoda riittävästi sisältöä, joka houkuttelisi ja kannustaisi kehittämään laajempia eurooppalaisia palveluja. Onnistuessaan tämä vähentäisi eurooppalaisten elokuva-alan yritysten riippuvuutta perinteisten hallitsevien toimijoiden hallinnassa olevista sovelluksista ja järjestelmistä. - On tarpeen kehittää riippumattoman tuotannon määritelmä erityisesti TV-levityksen tuen PE v /5 DT\ doc

5 osalta. - On ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen Media-ohjelman tiedotustoimistojen roolia ja panosta kaikissa jäsenvaltioissa ottamalla erityisesti huomioon tarve parantaa toimistojen näkyvyyttä ja tavoitettavuutta kansalaisten ja palveluntarjoajien kannalta. On myös lisättävä toimistojen mahdollisuuksia edistää rajat ylittävää yhteistyötä, kuten tiedottamista yhteyksien luomiseksi koulutus- ja tutkimusalan muihin EU-ohjelmiin. - Tarvitaan toimia Media-ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi ja ohjelmaa koskevan tiedotuksen parantamiseksi. Ei pidä yksinomaan edistää ja toistaa Cannesin eurooppalaisen elokuvan päivän tai Euroopan elokuvapalkinnon jakamisen kaltaisia tapahtumia, vaan on myös kehitettävä uusia markkinointi-ideoita, joiden toteuttamiseen osallistuu suoraan myös Euroopan parlamentti (parlamentissa järjestettävä eurooppalaisen elokuvan päivä). - Mainita voidaan myös Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toiminta-alan vahvistaminen ja laajentaminen niin, että keskus pääasiassa keskittyisi keräämään tietoa uusista jäsenvaltioista, ottamaan selvää uusien tekniikoiden vaikutuksesta audiovisuaalialan teosten taloudellisen tuloksen voitollisuuteen tai tappiollisuuteen rahoitusta koskevan päätöksenteon parantamiseksi sekä lisäämään yhteistyötä olemassa olevien kansallisten sääntelyelinten ja kansainvälisten elinten välillä. DT\ doc 5/5 PE v01-00