Sotilasaikakauslehti. Maavoimien taistelu uudistuu. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen SYYSKUU

Transkriptio

1 Sotilasaikakauslehti SYYSKUU Maavoimien taistelu uudistuu Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen

2 SISÄLTÖ N:o 913 Julkaisija Upseeriliitto ry vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Harri Westerlund Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin -Jari Rantala Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa juha.halminen@kolumbus.fi Tilaushinnat Vuosikerta 60 EUR. Irtonumero 6 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) elopuro@upseeriliitto.fi Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Pasi -miehistönkuljetusajoneuvo Kuva: Puolustusvoimat AO-Paino, Mikkeli 2012 Pääkirjoitukset 1. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Omat koirat purevat? 7 Harri Westerlund, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen 9 Sakari Honkamaa, kenraalimajuri Maavoimien taistelu uudistuu 11 Veli-Pekka Parkatti, prikaatikenraali Kahden ammattisotilaan kokemuksellista tunnehistoriaa 21 Heikki Siltala, yksikön johtaja, dosentti Kulttuurin aseveljet 57 Tomi Mertanen, FT Kumppanuusohjelman strateginen johtaminen (osa 5) - Talous ja henkilöstöhallinnon kehittäminen 62 Vesa Kämäri, kenraaliluutnantti, TkT Puolustusvoimauudistus Ruotsista katsottuna 67 Tommi Sikanen, kapteeni Palstat Oskari 20 Maihinnousua lakeuksilla Uusiin tehtäviin Jari Rantala 25 Kirjat Sampo Ahto 47 - Dimitrij Chmelnizki: Die Rote Walze. - Seppo Porvali: Eversti Armas Kemppi. Sotilaan kujanjuoksu. - Matti Klinge: Tanskan sää. Päiväkirjastani Claes Olsson (ohj.): Taistelu Näsilinnasta 1918 (elokuva) 2

3 9 / Uutisia historiasta Ohto Manninen 54 Talvisodan musta marsalkka Polttopiste Juha-Antero Puistola 74 Ajatuksia rauhasta Sotatekniikka Jyri Kosola 76 Sähköä ilman akkuja Sähköä ilman sähköjohtoja Polttoainetta akkuihin Upseeriliitto tiedottaa Tervetuloa töihin 27 Pääsihteerin palsta 28 Upseerien määrä säilyy jatkossakin Pääluottamusmiehen palsta I 30 Henkilöstösuunnitelmien valmistelut Pääluottamusmiehen palsta II 32 Haasteellinen syksy The Defence Forces Reform and development of staff and personnel Major General Sakari Honkamaa The battlefield posture of the Army is reviewed Brigadier General Veli-Pekka Parkatti On the experience-based emotional history of two professional soldier Heikki Siltala, Vice President/AAC Global Oy, Docent Brothers in arms in culture: Finnish-German art exhibition from the front in the years of the Continuation War Ph.D. Tomi Mertanen The development of financial and personnel administration and thoughts about the strategic leadership of the partnership programme (part 5) Lietutenant General, Ph.D.(Tech.) Vesa Kämäri The Defence Forces Reform from the Swedish perspective Captain Tommi Sikanen Kadettivääpelin kirje uusille kadeteille 34 Edunvalvontaa ja jäsenetuja kadetista kenraaliin 35 Helsinki City Triathlon Upseeriliiton ensimmäinen lippu Sotamuseolle 37 Upseereita kunnallisvaaliehdokkaina 38 Syyskokouskutsuja 43 Upseeriliiton järjestöpäälliköksi tai -sihteeriksi? 45 Vierumäen ja Konttaisen arvonnat 45 Merivoimien alueelliseksi pääluottamusmieheksi? 46 Upseeriliiton yhteystiedot 46 SotilasAikakausLehti

4 ATLAS ELEKTRONIK FINLAND OY SUORITUSKYVYN ELINJAKSONHALLINNAN PALVELUT TOIMITUSPROJEKTIT ELINJAKSON TUKI SUOMESSA Vahvuudet tilaajan vaatimusten syvällinen ymmärtäminen yhteistyö muiden alan yritysten piirissä ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy Hiomotie 32 FI Helsinki Phone ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat Erilaiset luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet suuriakin vahinkoja yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille, mikä puolestaan on aiheuttanut haittaa yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Suomessa myrskytuhot ovat aiheuttaneet pahimmillaan miljoonan euron vahingot pääasiassa kansalaisille ja yrityksille. Monissa luonnonvoimille alttiimmissa maissa tuhot ja niiden eskalaatiovaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat. Yhdysvalloissa kesällä 2012 Washingtonin alueella riehuneet myrskyt katkaisivat sähköt 1,5 miljoonalta käyttäjältä. Sähköverkon häiriöt aiheuttivat häiriöitä kiinteissä ja mobiileissa viestintäverkoissa. Tämä taas aiheutti ongelmia pankki- ja luottokorttimaksuliikenteessä, minkä vuoksi ihmiset eivät voineet tehdä ostoksia tai nostaa rahaa. Pahinta oli yhteyksien katkeaminen hätäkeskukseen juuri niillä alueilla, joissa palvelua olisi eniten tarvittu. Yhteiskuntien kriittiselle infrastruktuurille voidaan aiheuttaa myös kyberhyökkäyksin vastaavia vaikutuksia kuin minkä luonnonvoimat saavat aikaan. Vaikuttavuutta tehostaa sähköntuotannon ja jakelun sekä televiestinnän keskittyminen. Teollisen vallankumouksen alkaessa 200 vuotta sitten tuotantolaitokset ja palveluntarjoajat rakensivat omat energiantuotantojärjestelmänsä. Myöhemmin kehittyivät energiayhtiöt sekä sähkö- ja tiedonsiirtoverkot, jolloin asteittain toimijat luopuivat omasta energiantuotannostaan. Atk-pohjaiset tietojärjestelmät kehittyivät myös aluksi yrityskohtaisiksi, kunnes tarjolle tuli mahdollisuus ulkoistaa tietopalvelut; uusimpana erilaiset pilvipalvelut. Nykyisin julkishallinto, elinkeinoelämä ja kansalaiset ovat täysin riippuvaisia näistä verkoista ja niiden toimivuudesta. Tyypillistä yhteiskunnan kriittisille infrastruktuureille on niiden siirtyminen yhä laajemmin yksityiseen omistukseen. Länsimaissa tästä infrastruktuurista % on yksityisessä omistuksessa, mikä luo haasteita tehokkaalle varautumiselle. Tehdyt havainnot ja testaukset 2000-luvulla ovat osoittaneet, että kyberhyökkäyksin voidaan lamauttaa kriittisen infrastruktuurin verkostoja. Uusimpina hyökkäyskohteina ovat olleet tuotantolaitosten ohjausjärjestelmät, joista esimerkkinä on Iranin ydinpolttoaineen rikastuslaitokseen iskenyt STUX- NET-haittaohjelma. Kybermaailman uhat ovatkin muuttuneet aikaisemmasta hakkeroinnista ja vandalismista tietoverkoissa enemmän ammattilaisten toteuttamaan toimintaan, jonka vaikuttavuus vain kasvaa. IQPC teki kesällä 2012 julkishallinnon toimijoille suunnatun kansainvälisen tutkimuksen, jonka tuloksena oli, että suurimpana uhkana pidetään valtiollisten toimijoiden toteuttamaa hyökkäystä (32 % vastaajista). Seuraavaksi suurin uhka on järjestäytynyt taloudellinen rikollisuus verkossa (24 % vastaajista). Aikaisemmin näkyvyyttä ovat saaneet erilaiset yksittäiset hakkerit tai hakkeriryhmät ja erilainen laiton aktivismi verkoissa. Nyt todellisena uhkana ovat valtiolliset toimijat, joilla on rahaa ja tietotaitoa kehittää ja toteuttaa kyberhyökkäyksiä, joiden kohteena ovat kriittinen infrastruktuuri ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnat. Tällainen kyberhyökkäyskyky antaa mahdollisuuden myös erilaisille painostustoimille. Kybertoimintaympäristö käsittää perinteistä tietoturvallisuutta laajemman kokonaisuuden, jossa tarvitaan laaja-alaisia varautumis-, suojaamis- ja torjuntatoimenpiteitä sekä kykyä toimia kyberhyökkäyksen alaisena. Tämä kybermaailman tilanne edellyttää aikaisempaa parempaa kansallista kybertilannetietoisuutta, reaaliaikaista tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä, vastatoimenpiteiden koordinointia ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävää tehokasta yhteistoimintaa. SotilasAikakausLehti

6 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

7 Puolustusvoimauudistuksen onnistumisen kannalta vuosi 2015 on vain ajankohta, josta lukien uusi organisaatio aloittaa virallisesti toimintansa. Tämän takia mm. Logistiikkalaitoksen osalta perustetaan suunnitteluryhmä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se on jatkossa osa uuden organisaation runkoa, kunnes tarvittavat säädökset saadaan valmiiksi. Uusien toimintamenetelmien ja tapojen käyttöönotto on suunniteltava ja valmisteltava riittävän ajoissa. Oikeiden henkilöiden kohdentaminen tiettyihin tehtäviin on ratkaisevaa tässä esimerkkiorganisaatiossa ja koko puolustusvoimissa. Elokuun lopulla luottamusmiesten koulutuspäivillä tuli esille, että joukoissa on hyvin erilainen suhtautuminen henkilöstön tuleviin tehtäviin. Pääesikunnan linjaus osaamisen ja sopivuuden painottamisesta on ymmärretty useassa paikassa täysin väärin. Lähtökohtana ei näytetä otettavan huomioon organisaatiomuutoksen merkitystä, sotilasläänin operatiivisten tehtävien uusjakoa ja aikaisempaa laajempaa toimintaympäristön tuntemisen tarvetta. Myös realiteetti siitä, että nyt tehtäviin sijoitettavat suunnittelevat ja toteuttavat muutokset siten, että tosiasiassa myös vastaavat tuloksesta voi jäädä utuiseksi haavekuvaksi. Päälinjaukseksi on nousemassa aikaisemman tehtävän hoitajan jatkaminen tehtävässä, vaikka osaaminen ei vastaisikaan täysin edellytyksiä. Epäselvyyttä kentällä lienee herättänyt Pääesikunnan ohjeistus työsuhdeturvaan liittyvästä henkilön ensisijaisesta oikeudesta säilyttää työpaikka, mikäli tehtävät säilyvät organisaatiossa. Tämä tarkoittaa kuitenkin viime kädessä sitä, että tehtävien osittainenkin muuttuminen voi edellyttää henkilön Omat koirat purevat? siirtämistä toiseen tehtävään ja tarpeellisen koulutuksen antamista. Mitään prosenttiosuuksia tehtävien muuttumisesta ei ole ohjeistettu. Upseeristolla ei pitäisi uudistuksessa olla huolta työsuhdeturvastaan, mikäli yksilö pystyy ottamaan vastaan tarjotun tehtävän. Pääesikunta on linjannut, että tärkein peruste henkilöstömäärissä on sodan ajan tarve ja kriisiajan valmius. Toisaalta on linjattu, että aikaisemmat rauhan ajan tehtävät säilyvät puolustusvoimilla. Sodan ajan puolustusvoimissa on jatkossa 1,3 prosenttia kaaderiupseereja, kun heitä on aikaisemmin ollut 0,85 prosenttia. Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodissa suhteellisesti suurimmat tappiot kohdistuivat upseeristoon. Ne olivat noin 20 prosenttia. Mediassa esitetyt yksittäiset lausumat kaaderiupseeriston vähentämistarpeesta tuntuvat tässä valossa asiantuntemattomilta. Nykyisille ja tuleville osaaville ja ammattitaitoisille reservin upseereillekin on huutava tarve. Upseeriston rauhan ajan tehtävärakenteen säilyminen uudistuksessa on edellytys sodan ajan upseeriston suorituskyvyn säilymiselle. Ilman toimivaa tehtävärakennetta ei urapoluilta muodostu riittävää määrää ammattilaisia organisaation eri tasoille, eikä heille muodostu mahdollisuutta kehittää rauhan aikana ominaisuuksiaan kriisiajan tehtäviin. Tämän puolustusvoimien tarpeen tulee olla tärkein ohjaava tekijä sijoitettaessa upseereita eri tehtäviin. Yksittäisissä organisaatioissa esimiesten pitäisi ymmärtää, että tästä ei voida poiketa. Puroista muodostuu joki. Uudistuksen toimeenpanokäskyssä ei tavoitella taantumuksellisuutta ja muutoshaluttomuutta. PUHEENJOHTAJALTA SotilasAikakausLehti

8 TARJOAMME SUORITUSKYKYÄ Uusimman sukupolven ohjusjärjestelmä, RBS15 MK3, mahdollistaa nopean reaktion ja korkean läpäisykyvyn missä tahansa skenaariossa avomeriolosuhteista aina rannikkotaisteluihin ja maaoperaatioihin. Pitkän kantaman ja ohjattavuuden ansiosta hyökkäys voi kohdistua yhtä hyvin lähietäisyydellä kuin horisontin takana sijaitsevaan maaliin. Joka sään toimintakyky, kyky toimia vihollisen elektronisen häirinnän alla ja kyky lentää lähellä meren pintaa luovat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla vaikeinkin vihollinen on lyötävissä. RBS15 Mk3 suorituskykyä ja voitokkuutta. JÄRJESTELMÄ KANTAMA TEHOKKUUS MAASTA MAAHAN AMMUTTAVA OHJUS > 200 km korkea LÄPÄISYkYkY anticipate TOmORROw

9 Sakari Honkamaa Kenraalimajuri Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen Artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämistä ja vaikuttavuutta puolustusvoimauudistuksen näkökulmasta. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisenä tehtävänä on osaavan ja toimintakykyisen henkilöstön tuottaminen poikkeusolojen suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Henkilöstörakenteen kehittämisen lähtökohtana on poikkeusolojen edellyttämä tarve. Henkilöstörakenteen suunnittelussa otetaan luonnollisesti huomioon poikkeusolojen suorituskyvyn ja joukkorakenteen lisäksi normaaliolojen hallinnollisten tehtävien asettamat vaatimukset sekä puolustusvoimien käytössä olevat resurssit. Resurssit eivät mahdollista nyt eivätkä tulevaisuudessa kaikkien tarvittavien sodan ajan tehtävien miehittämistä palkatulla henkilöstöllä. Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstörakenteessa ( ) reserviläisten osuus on 96 %. Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on sodan ajan vahvuudessa noin 4 %. Sotilashenkilöstön osuus on noin 2,5 %. Puolustusvoimien palkattu henkilöstö on sijoitettu tärkeimpiin puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen reserviläisten määrä on 95 % sodan ajan henkilöstövahvuudesta ( ). Tällöin palkatun henkilöstön määrä sodan ajan joukoissa on noin 5,5 % ja sotilashenkilöstön osalta noin 3,5 %. Sodan ajan joukkojen kokonaismäärän laskusta huolimatta palkatun sotilashenkilöstön kokonaismäärän tarve säilyy nykyisellä tasolla. Tämä johtuu muun muassa ammattimaisemmista osaamisen vaatimuksista, henkilöstön suuremmista osaamis- ja toimintakykyvaatimuksista, sotavarustuksen teknistymisestä, tarpeesta kyetä entistä monipuolisempaan viranomaisyhteistyöhön sekä kansainvälisistä kriisinhallinnan tehtävistä. Puolustusvoimien henkilöstörakenteessa varmistetaan kunkin tehtävätason osaaminen. Tehtävän edellyttämä osaaminen hankitaan koulutuksen sekä kokemuksen kautta. Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa (kuvat seuraavalla sivulla). Rauhan ajan henkilöstökokoonpanossa jokaiselle henkilölle suunnitellaan sodan ajan tehtävä. Sotilasarvot ja niiden määrä perustuvat sodan ajan vaatimuksiin. Sotilasarvot osoittavat tehtävänhoitajan vastuuta, koulutusta ja esimiesasemaa organisaatiossa. Puolustusvoimien ylimpien upseereiden määrä Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien palkatun sotilashenkilöstön määrää tarkasteltaessa on varmistettava, ettei poikkeusolojen tehtävien hoitamista vaaranneta. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. SotilasAikakausLehti

10 Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien ylimpien tehtävien, kenraalien ja amiraalien sekä everstien ja kommodorien, lukumäärä on noin 0,05 % puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta. Näiden henkilöiden tehtävät ovat normaali- ja poikkeusoloissa samoja. Ylimmän sotilasjohdon lukumäärä määräytyy jokaisen maan omista tarpeista. Suomessa puolustusvoimien kenraalien ja everstien määrä on rauhan ajan kokoonpanossa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Muissa pohjoismaissa, Sveitsissä ja Itävallassa on sekä määrällisesti että suhteellisesti tarkasteltuna enemmän ylimmän johdon tehtäviä. Henkilöstörakenteen eheyden varmistaminen Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan vaatimusten perusteella on välttämätöntä, että puolustusvoimien henkilöstörakenne vastaa poikkeusolojen vaatimuksia. Tämä edellyttää sotilaseläkejärjestelmää, mikä varmistaa suorituskykyisen henkilöstön puolustusvoimien sodan ajan tarpeisiin. Sotilaseläkejärjestelmä tuottaa poikkeusolojen edellyttämän johtajareservin. Mikäli eläkeikää nostetaan, johtajareservi pienenee samassa suhteessa. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien tavoitteena on varmistaa, etteivät elinaikakertoimen vaikutukset romuta sotilaseläkejärjestelmän perustaa. Asiaa valmistellaan parhaillaan työryhmätyössä, johon puolustusministeriö ja puolustusvoimat osallistuvat. 10

11 Veli-Pekka Parkatti Prikaatikenraali Maavoimien operaatiopäällikkö Maavoimien taistelu uudistuu Maavoimien taistelutapaa ja joukkoja uudistetaan omista suomalaisista lähtökohdista niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmällä joukkomäärällä. Alueellisen puolustuksen perusperiaatteet säilyvät ja yleinen asevelvollisuus tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uudistus on kokonaisvaltainen. Se koskee organisaatioita, materiaalia, toimintatapoja ja henkilöstöä. Puolustusvoimauudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksen yhteydessä puolustusmenojen käyttö pyritään saamaan hallittavaan tasapainoon, jolla taataan puolustuskyvyn pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen. Puolustusjärjestelmän toimintakyvyn varmistamiseen liittyy välttämätön alueellisten joukkojen uudistaminen. Alueellisilla joukoilla ja uudistuksen yhteydessä muodostettavilla paikallisjoukoilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Nämä yhdessä muodostavat maapuolustuksen torjuntakyvyn rungon ja alustan operatiivisten joukkojen toiminnalle. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienetessä sotilaaseen maavoimien joukkojen määrä vähenee merkittävästi. Pääosa maavoimien joukoista on puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Niiden ylläpidon ja kehittämisen ongelmana on, että suuri määrä puolustusmateriaalia vanhenee lähivuosina ja menetettävän suorituskyvyn korvaamiseen on niukasti varoja. Koko maata on kuitenkin puolustettava, eikä uhkamalleissa ja puolustusvoimien tehtävissä ole näköpiirissä merkittävää muutosta. Yhtälö ei välttämättä kuitenkaan ole mahdoton, sillä maavoimissa on vuodesta 2008 alkaen suunniteltu, miten tehtävät kyetään toteuttamaan pienemmällä joukkomäärällä. Tarkastelun alle on otettu joukkojen organisointi, johtaminen, varustaminen ja taistelutapa. Näitä kaikkia uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot, kunhan kriittiset poistuvat suorituskyvyt kyetään korvaamaan. SotilasAikakausLehti

12 Taistelutavan uudistamisen perusteet Maavoimien suunnittelun lähtökohtana ovat uhkamallit, jotka eivät ole oleellisilta osiltaan muuttumassa. Yleisen sotateknisen kehityksen mukaisesti asevoimien tiedustelukyky sekä asejärjestelmien teho ja tarkkuus kehittyvät jatkuvasti. Joukkojen vähetessä suorituskykyjen yhteisvaikutusta käytetään entistäkin painopisteisemmin syvällä alueella ja syvin tavoittein. Hyökkääjällä on aina alkuvaiheessa aloite ja ylivoima valituissa painopisteissä. Puolustajalla on oltava kyky aloittaa taistelut ja sitoa hyökkääjä kaikissa suunnissa sekä keskittää tämän jälkeen eri suorituskykyjen ja joukkojen yhteisvaikutus ratkaisukohtiin. Maasto ja olosuhteet antavat suomalaisille mahdollisuuden taistella omilla ehdoilla ja valitulla tavalla. Taistelu perustuu oman alueen tuntemukseen. Joukot voidaan kouluttaa ja varustaa niille suunniteltujen tehtävien mukaisesti. Suomalaisille ominaista oma-aloitteisuutta voidaan parhaiten hyödyntää oloissamme tehtävätaktiikkaa toteuttamalla. Vähemmistä joukoista on saatava suhteellisesti nykyistä enemmän tehoa. Taktiikkaa ja sotavarustusta on kehitettävä käsi kädessä. Edelleenkin suhteellisen suurelle reservistä perustettavalle joukkomäärälle ei voida hankkia täysimääräisesti kokonaan uutta materiaalia. Suurin osa materiaalista on vanhaa, perinteistä, mutta tulevaisuudessakin käyttökelpoista. Elinkaarensa päässä olevien asejärjestelmien mukana poistuvaa suorituskykyä on kuitenkin korvattava keskittämällä niukat kehittämisvarat sellaisiin materiaalihankintoihin, joilla on suurin merkitys kokonaissuorituskyvyn kannalta. Tällaisia maavoimissa ovat erityisesti johtamiseen ja vaikuttamiseen liittyvät hankkeet. Maavoimia kehitetään kokonaisuutena Pääesikunnan perusteiden pohjalta on laadittu maapuolustuksen konsepti, joka määrittää maapuolustuksen suorituskykyvaatimukset. Suorituskykyvaatimuksiin vastataan joukkorakenteella, joka on perusteena kehittämisohjelmille ja joukkotuotannolle. Maavoimien johtamisrakenteita, infrastruktuuria ja toimintaa on kehitettävä niin, että kokonaisuus toimii kaikissa tehtävissä suorituskykyvaatimuksia vastaavasti. Maavoimatutkimus on keskeinen väline kehittämisessä. Taktiikan tutkimuksessa maavoimien tärkein työkalu on Maasotakouluun perustettu maataistelukeskus. Siellä on RAJALINJOJA: ,7 KM ASUKKAITA: YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRATKAISUISSA MAANLAAJUISTA TURVALLISUUTTA. Euroopassa on tuhansia kilometrejä maa- ja merirajoja. Suuria kaupunkeja ja pieniä kyliä, joissa ihmiset asuvat ja työskentelevät. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme viranomaisia ja organisaatioita huolehtimaan kansalaistensa ja alueidensa turvallisuudesta. DEFENDING WORLD SECURITY

13 Tervetuloa vieraaksemme Turvallisuus ja Puolustus messuille syyskuuta Lahden messukeskus Osasto EG5

14 jo kolmen vuoden ajan viety läpi laajaa taistelutavan tutkimusta, jonka perusteet lähtevät maapuolustuksen konseptista. Tutkimuksessa on selvitetty; kehittämisen reunaehdot huomioiden, miten joukot tulisi organisoida ja varustaa sekä miten niiden tulisi taistella, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Näin on taistelutavan uudistamiselle saatu mahdollisimman kestävä teoreettinen perusta. Maavoimatutkimuksen rinnalla seurataan jatkuvasti maailmalla tapahtuvaa kehitystä ja tutkimusta. Suoraa oppia suomalaiseen alueelliseen puolustukseen on kuitenkin vähän saatavilla. Kaikissa armeijoissa kyllä korostetaan esimerkiksi tehtävätaktiikkaa ja oma-aloitteisuutta, mutta käytännön toiminta keskittyy usein kriisinhallintaan ja on usein hyvin kaavamaista, ylhäältä johdettua ja säädeltyä. Uudistettua taistelutapaa on jo viime syksystä alkaen testattu kokeiluharjoituksissa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet lupaavia. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla. Vuonna 2012 kokeiluharjoituksiin osallistuu useita joukko-osastoja ja niissä tutkitaan joukkue- ja komppaniatason taistelua. Taistelutavan olemus Maavoimatutkimuksen perusteella voidaan kiistatta osoittaa, että taistelutavan uudistuksessa tarkastelluilla kehittämisohjelman mukaisesti varustetuilla organisaatioilla ja toimintatavoilla päästään nykymalleja parempiin tuloksiin. Taistelutapa ja organisaatiot uudistetaan ensimmäisessä vaiheessa alueellisten joukkojen osalta. Sen jälkeen ovat vuorossa paikallisjoukot ja operatiiviset joukot, joiden toiminnassa sovelletaan samoja periaatteita. Keskeinen uudistuksen kohde on joukkojen tapa taistella. Uudistetussa taistelutavassa nykyisestä jäykähköstä alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään tuottamaan vastustajalle maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Uudistetussa taistelutavassa korostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taistelulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se reaktiivisesti muuttamaan suunnitelmiaan. Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy. Vastustajan tulivaikutusta pienennetään joukkoja hajauttamalla, joukkojen liikkeellä, linnoittamisella, ryhmitysmuutoksilla ja harhauttamalla sekä maaston oikealla käytöllä. Joustavan puolustuksen edellytykset 14

15 luodaan runsaalla vara-, vale- ja vaihtoasemien määrällä. Samalla voidaan kyllästää vastustajan maalitiedustelu. Joukkojen ilmasuojelun ja ilmatorjunnan merkitys erityisesti taisteluhelikoptereita vastaan korostuu. Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla korostuu. Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvontajärjestelmät, pimeätoimintavälineet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen parempaan tilannekuvaan perustuen. Oma-aloitteellisuudelle ja oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarintorjunta-aseella yllättävästä suunnasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatodennäköisyys on parempi kuin vastustajan tulen alta ammuttaessa. Tykistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensimmäinen laukeava panssarimiina aiheuttaa tappioita ja pysäyttää vastustajan. Mitä enemmän yllätyksiä, ensimmäisiä kranaatteja ja laukeavia miinoja, sitä enemmän tuotetaan tappioita ja sekoitetaan vastustajan toimintaa. Parhaaseen vaikutukseen päästään perinteisellä sulutteiden, epäsuoran tulen ja suora-ammuntatulen yhteisvaikutuksella. Oleellista on, että yllätyksen suoma etu käytetään maksimaalisesti hyväksi ja vastustajan vastatoimenpiteitä väistetään. Hyökkäyksessä ei ole niinkään kysymys jonkun määräalueen valtaamisesta ja pitämisestä, kuin reservinä olevan suorituskyvyn siirtämisestä vaikuttamaan oikea-aikaisesti vastustajaan. Silti aina on alueita, jotka on pidettävä hallussa tai sitten niiden käyttö on estettävä vastustajalta sulutteilla ja tulella. Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista. Muut puolustushaarat ja puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt kuten ilmapuolustus, erikoisjoukot, kaukovaikuttaminen ja elektroninen sodankäynti tukevat maavoimien taistelua. Tuhoamalla ja lamauttamalla tärkeitä kohteita hyökkääjän syvyydessä luodaan edellytyksiä torjuntataistelun onnistumiselle. Operatiivisen tulenkäytön erikoisampumatarvikkeilla voidaan yllättävässäkin tilanteessa vaikuttaa nopeasti myös vastustajan koviin ja puolikoviin maaleihin. Kenttäkokeissa on kouluttajien ja johtajien eri tasoilla löydettävä käytännön keinot esimerkiksi partio- ja panssaritiedustelun vaikeuttamiseksi, puolustusryhmityksen joustavaan muuttamiseen, kärjen toistuvaan pysäyttämiseen ja vaikutuksen ylläpitämiseen koko taistelun ajan koko vashypo.fi SotilasAikakausLehti

16 tuualueella. Miten salaan ja harhautan, miten houkuttelen hyökkääjän itselleni edulliseen taistelutilanteeseen, miten tempaan aloitteen, ovat kysymyksiä, joihin on haettava vastaukset. Uudistetulla tavalla taistelevien joukkojen huollon järjestelyt ovat haasteellisia. Huoltojoukkojen organisoinnilla ja varustamisella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Taustalla on laaja maavoimatutkimukseen liittyvä huollon tutkimustoiminta. Huollon järjestelyt, suluttaminen ja linnoittaminen, johtamisvalmiuden saavuttaminen ja muut puolustusvalmistelujen aikatekijät on myös selvitettävä kenttäkokein. Materiaali ja organisaatiot Pääosa joukkojen käyttämästä materiaalista on jo puolustusvoimien hallussa olevaa tai yhteiskunnalta valmiutta kohotettavassa vuokrattavaa tai otettavaa. Hankinnat kohdennetaan suhteelliseen pieneen, toiminnan kannalta kriittiseen materiaaliin. Joukkojen organisoinnissa pyritään modulaarisuuteen ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja toimintaolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla. Keskeinen uudistetun taistelutavan mahdollistaja on johtamisjärjestelmä, joka viedään ryhmä- ja raskasasetasolle saakka. Ryhmänjohtajat on tarkoitus varustaa radioilla ja paikkatietoon perustuvan tilannekuvan välittämisen mahdollistavilla päätelaitteilla. Joukkueen johtaja voi uusin välinein johtaa äänensä kantaman ulkopuolella olevia ryhmiään reaaliaikaisen tilannekuvan ja paikkatiedon perusteella. Käyttöön suunniteltu teknologia on jo olemassa. Esimerkiksi hirvijahdissa käytetään samankaltaisia kaupallisia välineitä. Nykyiselle tietotekniikan tuntevalle sukupolvelle välineiden käyttö on luontevaa. Pääosa maavoimien seuraavien vuosien materiaalihankinnoista liittyy uudistettuun taistelutapaan. Johtamisjärjestelmien lisäksi mm. kenttätykistön ja raskaan kranaatinheittimistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla, jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja siten paremman suojan. Joukkojen suojaa parannetaan myös suojaelementeillä, valelaitteilla sekä naamioverkoilla. Tiedustelu- ja valvontakykyä parannetaan lennokkijärjestelmillä, maalinosoitusjärjestelmillä ja pimeätoimintavälineillä. Huoltojärjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan. Myös joukkojen kokoonpanoja tarkistetaan. Kokeilukokoonpanoissa on jalkaväkiryhmän vahvuus kasvatettu yhdeksään sotilaaseen. Ryh- 16

17 Mediakortti 2012 SotilaSaikakauSleHti Maamme johtavaa sotilasalan ammattilehteä julkaisee upseerien akavalainen ammattijärjestö, Upseeriliitto ry. Puolustusvoimat tekee vuositasolla miljoonahankintoja, joista päättävät suomalaiset upseerit ja valtionhallinnon virkamiehet. He kaikki lukevat Sotilasaikakauslehteä, sotilasalan johtavaa ammattilehteä. Sotilasaikakauslehti käsittelee puolustusvoimien hankintoja, koulutusta, turvallisuuspolitiikkaa, strategiaa ja ajankohtaisia aiheita. SotilasAikakausLehti Varaamalla ilmoitustilaa varmistat yrityksesi näkymisen puolustusvoimien päättäjille. 17

18 Varmista näkyvyytesi puolustusvoimien päättäjille! Ilmoitushinnat (4-väri) takakansi /2 sivua ja 1/4 sivua erityispaikat 2100 määräpaikkalisä 20%. 1/1 s liitteet erikseen sovittavissa. 1/2 s /4 s. 600 lehti ei ole alv velvollinen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu N:o aineisto ilmestyy N:o aineisto ilmestyy n n n n n n n n n n n Ilmoitusten koot lehden koko 200 x 270 mm 1/1 s. 200 x 270 tai 164 x 237 mm 1/2 s. 164 x 116 tai 80 x 237 mm 1/4 s. 164 x 57 tai 80 x 116 mm HuoM! takakannessa postitukseen tarvittava osoiterivi vaatii 30 mm korkean valkoisen/vaalean kaistaleen sivun yläosasta. Aineisto-ohjeet ilmoitusaineistot toimitetaan Kuvien resoluutio dpi. suoraan painotaloon Aineisto toimitetaan PDFtiedostona sähköpostilla ilmoitusaineistosta antaa Tarvittaessa lisätietoja osoitteeseen aineisto@ao-paino.fi AO-Paino Raija Ukkonen PDF-tiedosto tulisi tallentaa puh muotoon: pdf/x-1a:2001 Ilmoitusmyynti Juha Halminen Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) gsm faksi (09) juha.halminen@kolumbus.fi Päätoimittaja Eversti Martti Lehto puh faksi (09) lehto.martti@kolumbus.fi Toimitussihteeri Marko Varama Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) faksi (09) varama@upseeriliitto.fi Painopaikka AO-Paino Teollisuuskatu MIKKELI puh faksi (015)

19 mä voi jakautua kolmen taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyttä konekivääriä ja tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanoksia. Tulivoimaa joukoissa on muutoinkin kasvatettu olemassa olevalla materiaalilla. Komppanian kokoonpanoon kuuluu panssarintorjuntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue. Pääosa alueellisista joukoista organisoidaan pataljoonan ja patteriston taisteluosastoiksi. Osa niistä voi toimia pataljoonakokoonpanossa. Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä. Pääosassa pataljoonista siirrytään nelijakoon myös komppanian sisällä. Alueellisilla taisteluosastoilla ja pataljoonilla on hyvä lähitaistelukyky, kyky torjua panssarivaunuja keskitorjuntaetäisyyksille ja suhteellisen vahva epäsuora tulivoima. Taisteluosastoja tuetaan operatiivisella tulenkäytöllä ja muilla ylemmän johtoportaan suorituskyvyillä. Joukkotuotanto alkaa kesällä 2013 Toiminta perustuu tehtävätaktiikkaan kaikilla tasoilla. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän päättää miten toiminta toteutetaan. Johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Heidän kouluttamisensa ymmärtämään taistelutavan syvin olemus on keskeinen haaste. Maavoimien tuleva kokoonpano mahdollistaa joukkojen tuottamisen tehtävän ja olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Uudistettujen alueellisten joukkojen tuottaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 saapumiseristä, ensin johtajat ja sitten miehistö. Pääosa uudistetuista alueellisista joukoista tuotetaan aikaisemmasta poiketen varusmiespalveluksen pohjalta. Ennen varusmiespalveluksen aloittamista on luonnollisesti koulutettava kouluttajat ja uudistettava koulutussuunnitelmat. Uudet organisaatiot ja niiden varustus on tunnettava perinpohjaisesti, ennen kuin joukkotuotanto voidaan aloittaa. Joukko-osastojen henkilökunnan perehdyttäminen taistelutapaan on toteutettu Maavoimien Esikunnan johdolla keväällä Joukkotuotannon valmistelua ollaan siirtämässä joukko-osastoihin ja sotakouluissa aloitetaan asteittain henkilökunnan koulutus. Joukkojen suorituskykyjen saavuttaminen edellyttää, että miehistön viiden ja puolen kuukauden palvelusaika käytetään tehokkaasti. Maastovuorokausien määrässä tulisi päästä noin 40 vuorokauteen ja kertausharjoituksissa vuoden 2010 tasolle. Tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa tapahtuu kentällä. Kaikilla tasoilla riittää kantahenkilökunnalle pureksittavaa. Aliupseerien tulee hallita ryhmä- ja joukkuetason toiminta sekä niiden ase- ja johtamisjärjestelmät. Opistoupseerien ja kandien osaamisessa korostuu joukkue-komppaniatason hallinta ja koulutuksen suunnittelu. Maisteritason upseerien tulisi hallita taisteluosaston kokonaisjärjestelmä. Yleisesikuntaupseerien tehtävissä painottuvat alueellisten ja operatiivisten taisteluosastojen ja yhtymien komentaja- ja esikuntatehtävät. Jatkossa myös muut joukot mukaan Alueellisten joukkojen uudistetun taistelutavan periaatteet tuodaan jatkossa myös operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen taisteluun. Uudistettavien paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja erikoisjoukkojen vastainen toiminta. Paikallisjoukkojen toiminnan yhteyteen on myös mahdollista kanavoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja. Muita viranomaisia voidaan tukea mm. etsintä- ja pelastustehtävissä. Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä. Varusmieskoulutuksen jälkeen reserviläisen sijoitus on alueellisissa tai operatiivisissa joukoissa. Sen jälkeen tarjolla on tehtäviä maakuntakomppanioissa, perustamisorganisaatiossa, koulutus- ja tukiorganisaatioissa sekä esikunnissa. Maavoimien suunnitelmat perustuvat leikattuihin, nyt tiedossa oleviin rahoituskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu taistelutapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta. Kertausharjoitusten raju leikkaus lähivuosina hidastaa myös reservin kouluttamista uusien periaatteiden mukaiseen toimintaan. Uudistetun taistelutavan jalkautus on lähtenyt hyvin käyntiin. Odotukset henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiestenkin puolella ovat korkealla. SotilasAikakausLehti

20 OSKARI The Future Defence & Security Exhibition is the first of its kind in the Nordic and Baltic countries. Parallel to the exhibition we will create seminar and debates in cooperation with to link the political and defence industry with peacekeeping operations and technical solutions, under the tagline Military Operations, Technology Solutions (MOTS) th November 2012 Stockholmsmä ssän, Sweden 20