Sotilasaikakauslehti. Maavoimien taistelu uudistuu. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen SYYSKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilasaikakauslehti. Maavoimien taistelu uudistuu. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen SYYSKUU 9 2012"

Transkriptio

1 Sotilasaikakauslehti SYYSKUU Maavoimien taistelu uudistuu Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen

2 SISÄLTÖ N:o 913 Julkaisija Upseeriliitto ry 87. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Harri Westerlund Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin -Jari Rantala Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 60 EUR. Irtonumero 6 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Pasi -miehistönkuljetusajoneuvo Kuva: Puolustusvoimat AO-Paino, Mikkeli 2012 Pääkirjoitukset 1. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Omat koirat purevat? 7 Harri Westerlund, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen 9 Sakari Honkamaa, kenraalimajuri Maavoimien taistelu uudistuu 11 Veli-Pekka Parkatti, prikaatikenraali Kahden ammattisotilaan kokemuksellista tunnehistoriaa 21 Heikki Siltala, yksikön johtaja, dosentti Kulttuurin aseveljet 57 Tomi Mertanen, FT Kumppanuusohjelman strateginen johtaminen (osa 5) - Talous ja henkilöstöhallinnon kehittäminen 62 Vesa Kämäri, kenraaliluutnantti, TkT Puolustusvoimauudistus Ruotsista katsottuna 67 Tommi Sikanen, kapteeni Palstat Oskari 20 Maihinnousua lakeuksilla Uusiin tehtäviin Jari Rantala 25 Kirjat Sampo Ahto 47 - Dimitrij Chmelnizki: Die Rote Walze. - Seppo Porvali: Eversti Armas Kemppi. Sotilaan kujanjuoksu. - Matti Klinge: Tanskan sää. Päiväkirjastani Claes Olsson (ohj.): Taistelu Näsilinnasta 1918 (elokuva) 2

3 9 / Uutisia historiasta Ohto Manninen 54 Talvisodan musta marsalkka Polttopiste Juha-Antero Puistola 74 Ajatuksia rauhasta Sotatekniikka Jyri Kosola 76 Sähköä ilman akkuja Sähköä ilman sähköjohtoja Polttoainetta akkuihin Upseeriliitto tiedottaa Tervetuloa töihin 27 Pääsihteerin palsta 28 Upseerien määrä säilyy jatkossakin Pääluottamusmiehen palsta I 30 Henkilöstösuunnitelmien valmistelut Pääluottamusmiehen palsta II 32 Haasteellinen syksy The Defence Forces Reform and development of staff and personnel Major General Sakari Honkamaa The battlefield posture of the Army is reviewed Brigadier General Veli-Pekka Parkatti On the experience-based emotional history of two professional soldier Heikki Siltala, Vice President/AAC Global Oy, Docent Brothers in arms in culture: Finnish-German art exhibition from the front in the years of the Continuation War Ph.D. Tomi Mertanen The development of financial and personnel administration and thoughts about the strategic leadership of the partnership programme (part 5) Lietutenant General, Ph.D.(Tech.) Vesa Kämäri The Defence Forces Reform from the Swedish perspective Captain Tommi Sikanen Kadettivääpelin kirje uusille kadeteille 34 Edunvalvontaa ja jäsenetuja kadetista kenraaliin 35 Helsinki City Triathlon Upseeriliiton ensimmäinen lippu Sotamuseolle 37 Upseereita kunnallisvaaliehdokkaina 38 Syyskokouskutsuja 43 Upseeriliiton järjestöpäälliköksi tai -sihteeriksi? 45 Vierumäen ja Konttaisen arvonnat 45 Merivoimien alueelliseksi pääluottamusmieheksi? 46 Upseeriliiton yhteystiedot 46 SotilasAikakausLehti

4 ATLAS ELEKTRONIK FINLAND OY SUORITUSKYVYN ELINJAKSONHALLINNAN PALVELUT TOIMITUSPROJEKTIT ELINJAKSON TUKI SUOMESSA Vahvuudet tilaajan vaatimusten syvällinen ymmärtäminen yhteistyö muiden alan yritysten piirissä ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy Hiomotie 32 FI Helsinki Phone ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat Erilaiset luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet suuriakin vahinkoja yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille, mikä puolestaan on aiheuttanut haittaa yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Suomessa myrskytuhot ovat aiheuttaneet pahimmillaan miljoonan euron vahingot pääasiassa kansalaisille ja yrityksille. Monissa luonnonvoimille alttiimmissa maissa tuhot ja niiden eskalaatiovaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat. Yhdysvalloissa kesällä 2012 Washingtonin alueella riehuneet myrskyt katkaisivat sähköt 1,5 miljoonalta käyttäjältä. Sähköverkon häiriöt aiheuttivat häiriöitä kiinteissä ja mobiileissa viestintäverkoissa. Tämä taas aiheutti ongelmia pankki- ja luottokorttimaksuliikenteessä, minkä vuoksi ihmiset eivät voineet tehdä ostoksia tai nostaa rahaa. Pahinta oli yhteyksien katkeaminen hätäkeskukseen juuri niillä alueilla, joissa palvelua olisi eniten tarvittu. Yhteiskuntien kriittiselle infrastruktuurille voidaan aiheuttaa myös kyberhyökkäyksin vastaavia vaikutuksia kuin minkä luonnonvoimat saavat aikaan. Vaikuttavuutta tehostaa sähköntuotannon ja jakelun sekä televiestinnän keskittyminen. Teollisen vallankumouksen alkaessa 200 vuotta sitten tuotantolaitokset ja palveluntarjoajat rakensivat omat energiantuotantojärjestelmänsä. Myöhemmin kehittyivät energiayhtiöt sekä sähkö- ja tiedonsiirtoverkot, jolloin asteittain toimijat luopuivat omasta energiantuotannostaan. Atk-pohjaiset tietojärjestelmät kehittyivät myös aluksi yrityskohtaisiksi, kunnes tarjolle tuli mahdollisuus ulkoistaa tietopalvelut; uusimpana erilaiset pilvipalvelut. Nykyisin julkishallinto, elinkeinoelämä ja kansalaiset ovat täysin riippuvaisia näistä verkoista ja niiden toimivuudesta. Tyypillistä yhteiskunnan kriittisille infrastruktuureille on niiden siirtyminen yhä laajemmin yksityiseen omistukseen. Länsimaissa tästä infrastruktuurista % on yksityisessä omistuksessa, mikä luo haasteita tehokkaalle varautumiselle. Tehdyt havainnot ja testaukset 2000-luvulla ovat osoittaneet, että kyberhyökkäyksin voidaan lamauttaa kriittisen infrastruktuurin verkostoja. Uusimpina hyökkäyskohteina ovat olleet tuotantolaitosten ohjausjärjestelmät, joista esimerkkinä on Iranin ydinpolttoaineen rikastuslaitokseen iskenyt STUX- NET-haittaohjelma. Kybermaailman uhat ovatkin muuttuneet aikaisemmasta hakkeroinnista ja vandalismista tietoverkoissa enemmän ammattilaisten toteuttamaan toimintaan, jonka vaikuttavuus vain kasvaa. IQPC teki kesällä 2012 julkishallinnon toimijoille suunnatun kansainvälisen tutkimuksen, jonka tuloksena oli, että suurimpana uhkana pidetään valtiollisten toimijoiden toteuttamaa hyökkäystä (32 % vastaajista). Seuraavaksi suurin uhka on järjestäytynyt taloudellinen rikollisuus verkossa (24 % vastaajista). Aikaisemmin näkyvyyttä ovat saaneet erilaiset yksittäiset hakkerit tai hakkeriryhmät ja erilainen laiton aktivismi verkoissa. Nyt todellisena uhkana ovat valtiolliset toimijat, joilla on rahaa ja tietotaitoa kehittää ja toteuttaa kyberhyökkäyksiä, joiden kohteena ovat kriittinen infrastruktuuri ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnat. Tällainen kyberhyökkäyskyky antaa mahdollisuuden myös erilaisille painostustoimille. Kybertoimintaympäristö käsittää perinteistä tietoturvallisuutta laajemman kokonaisuuden, jossa tarvitaan laaja-alaisia varautumis-, suojaamis- ja torjuntatoimenpiteitä sekä kykyä toimia kyberhyökkäyksen alaisena. Tämä kybermaailman tilanne edellyttää aikaisempaa parempaa kansallista kybertilannetietoisuutta, reaaliaikaista tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä, vastatoimenpiteiden koordinointia ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävää tehokasta yhteistoimintaa. SotilasAikakausLehti

6 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

7 Puolustusvoimauudistuksen onnistumisen kannalta vuosi 2015 on vain ajankohta, josta lukien uusi organisaatio aloittaa virallisesti toimintansa. Tämän takia mm. Logistiikkalaitoksen osalta perustetaan suunnitteluryhmä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se on jatkossa osa uuden organisaation runkoa, kunnes tarvittavat säädökset saadaan valmiiksi. Uusien toimintamenetelmien ja tapojen käyttöönotto on suunniteltava ja valmisteltava riittävän ajoissa. Oikeiden henkilöiden kohdentaminen tiettyihin tehtäviin on ratkaisevaa tässä esimerkkiorganisaatiossa ja koko puolustusvoimissa. Elokuun lopulla luottamusmiesten koulutuspäivillä tuli esille, että joukoissa on hyvin erilainen suhtautuminen henkilöstön tuleviin tehtäviin. Pääesikunnan linjaus osaamisen ja sopivuuden painottamisesta on ymmärretty useassa paikassa täysin väärin. Lähtökohtana ei näytetä otettavan huomioon organisaatiomuutoksen merkitystä, sotilasläänin operatiivisten tehtävien uusjakoa ja aikaisempaa laajempaa toimintaympäristön tuntemisen tarvetta. Myös realiteetti siitä, että nyt tehtäviin sijoitettavat suunnittelevat ja toteuttavat muutokset siten, että tosiasiassa myös vastaavat tuloksesta voi jäädä utuiseksi haavekuvaksi. Päälinjaukseksi on nousemassa aikaisemman tehtävän hoitajan jatkaminen tehtävässä, vaikka osaaminen ei vastaisikaan täysin edellytyksiä. Epäselvyyttä kentällä lienee herättänyt Pääesikunnan ohjeistus työsuhdeturvaan liittyvästä henkilön ensisijaisesta oikeudesta säilyttää työpaikka, mikäli tehtävät säilyvät organisaatiossa. Tämä tarkoittaa kuitenkin viime kädessä sitä, että tehtävien osittainenkin muuttuminen voi edellyttää henkilön Omat koirat purevat? siirtämistä toiseen tehtävään ja tarpeellisen koulutuksen antamista. Mitään prosenttiosuuksia tehtävien muuttumisesta ei ole ohjeistettu. Upseeristolla ei pitäisi uudistuksessa olla huolta työsuhdeturvastaan, mikäli yksilö pystyy ottamaan vastaan tarjotun tehtävän. Pääesikunta on linjannut, että tärkein peruste henkilöstömäärissä on sodan ajan tarve ja kriisiajan valmius. Toisaalta on linjattu, että aikaisemmat rauhan ajan tehtävät säilyvät puolustusvoimilla. Sodan ajan puolustusvoimissa on jatkossa 1,3 prosenttia kaaderiupseereja, kun heitä on aikaisemmin ollut 0,85 prosenttia. Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodissa suhteellisesti suurimmat tappiot kohdistuivat upseeristoon. Ne olivat noin 20 prosenttia. Mediassa esitetyt yksittäiset lausumat kaaderiupseeriston vähentämistarpeesta tuntuvat tässä valossa asiantuntemattomilta. Nykyisille ja tuleville osaaville ja ammattitaitoisille reservin upseereillekin on huutava tarve. Upseeriston rauhan ajan tehtävärakenteen säilyminen uudistuksessa on edellytys sodan ajan upseeriston suorituskyvyn säilymiselle. Ilman toimivaa tehtävärakennetta ei urapoluilta muodostu riittävää määrää ammattilaisia organisaation eri tasoille, eikä heille muodostu mahdollisuutta kehittää rauhan aikana ominaisuuksiaan kriisiajan tehtäviin. Tämän puolustusvoimien tarpeen tulee olla tärkein ohjaava tekijä sijoitettaessa upseereita eri tehtäviin. Yksittäisissä organisaatioissa esimiesten pitäisi ymmärtää, että tästä ei voida poiketa. Puroista muodostuu joki. Uudistuksen toimeenpanokäskyssä ei tavoitella taantumuksellisuutta ja muutoshaluttomuutta. PUHEENJOHTAJALTA SotilasAikakausLehti

8 TARJOAMME SUORITUSKYKYÄ Uusimman sukupolven ohjusjärjestelmä, RBS15 MK3, mahdollistaa nopean reaktion ja korkean läpäisykyvyn missä tahansa skenaariossa avomeriolosuhteista aina rannikkotaisteluihin ja maaoperaatioihin. Pitkän kantaman ja ohjattavuuden ansiosta hyökkäys voi kohdistua yhtä hyvin lähietäisyydellä kuin horisontin takana sijaitsevaan maaliin. Joka sään toimintakyky, kyky toimia vihollisen elektronisen häirinnän alla ja kyky lentää lähellä meren pintaa luovat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla vaikeinkin vihollinen on lyötävissä. RBS15 Mk3 suorituskykyä ja voitokkuutta. JÄRJESTELMÄ KANTAMA TEHOKKUUS MAASTA MAAHAN AMMUTTAVA OHJUS > 200 km korkea LÄPÄISYkYkY anticipate TOmORROw

9 Sakari Honkamaa Kenraalimajuri Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen Artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämistä ja vaikuttavuutta puolustusvoimauudistuksen näkökulmasta. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisenä tehtävänä on osaavan ja toimintakykyisen henkilöstön tuottaminen poikkeusolojen suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Henkilöstörakenteen kehittämisen lähtökohtana on poikkeusolojen edellyttämä tarve. Henkilöstörakenteen suunnittelussa otetaan luonnollisesti huomioon poikkeusolojen suorituskyvyn ja joukkorakenteen lisäksi normaaliolojen hallinnollisten tehtävien asettamat vaatimukset sekä puolustusvoimien käytössä olevat resurssit. Resurssit eivät mahdollista nyt eivätkä tulevaisuudessa kaikkien tarvittavien sodan ajan tehtävien miehittämistä palkatulla henkilöstöllä. Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstörakenteessa ( ) reserviläisten osuus on 96 %. Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on sodan ajan vahvuudessa noin 4 %. Sotilashenkilöstön osuus on noin 2,5 %. Puolustusvoimien palkattu henkilöstö on sijoitettu tärkeimpiin puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen reserviläisten määrä on 95 % sodan ajan henkilöstövahvuudesta ( ). Tällöin palkatun henkilöstön määrä sodan ajan joukoissa on noin 5,5 % ja sotilashenkilöstön osalta noin 3,5 %. Sodan ajan joukkojen kokonaismäärän laskusta huolimatta palkatun sotilashenkilöstön kokonaismäärän tarve säilyy nykyisellä tasolla. Tämä johtuu muun muassa ammattimaisemmista osaamisen vaatimuksista, henkilöstön suuremmista osaamis- ja toimintakykyvaatimuksista, sotavarustuksen teknistymisestä, tarpeesta kyetä entistä monipuolisempaan viranomaisyhteistyöhön sekä kansainvälisistä kriisinhallinnan tehtävistä. Puolustusvoimien henkilöstörakenteessa varmistetaan kunkin tehtävätason osaaminen. Tehtävän edellyttämä osaaminen hankitaan koulutuksen sekä kokemuksen kautta. Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa (kuvat seuraavalla sivulla). Rauhan ajan henkilöstökokoonpanossa jokaiselle henkilölle suunnitellaan sodan ajan tehtävä. Sotilasarvot ja niiden määrä perustuvat sodan ajan vaatimuksiin. Sotilasarvot osoittavat tehtävänhoitajan vastuuta, koulutusta ja esimiesasemaa organisaatiossa. Puolustusvoimien ylimpien upseereiden määrä Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien palkatun sotilashenkilöstön määrää tarkasteltaessa on varmistettava, ettei poikkeusolojen tehtävien hoitamista vaaranneta. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. SotilasAikakausLehti

10 Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien ylimpien tehtävien, kenraalien ja amiraalien sekä everstien ja kommodorien, lukumäärä on noin 0,05 % puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta. Näiden henkilöiden tehtävät ovat normaali- ja poikkeusoloissa samoja. Ylimmän sotilasjohdon lukumäärä määräytyy jokaisen maan omista tarpeista. Suomessa puolustusvoimien kenraalien ja everstien määrä on rauhan ajan kokoonpanossa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Muissa pohjoismaissa, Sveitsissä ja Itävallassa on sekä määrällisesti että suhteellisesti tarkasteltuna enemmän ylimmän johdon tehtäviä. Henkilöstörakenteen eheyden varmistaminen Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan vaatimusten perusteella on välttämätöntä, että puolustusvoimien henkilöstörakenne vastaa poikkeusolojen vaatimuksia. Tämä edellyttää sotilaseläkejärjestelmää, mikä varmistaa suorituskykyisen henkilöstön puolustusvoimien sodan ajan tarpeisiin. Sotilaseläkejärjestelmä tuottaa poikkeusolojen edellyttämän johtajareservin. Mikäli eläkeikää nostetaan, johtajareservi pienenee samassa suhteessa. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien tavoitteena on varmistaa, etteivät elinaikakertoimen vaikutukset romuta sotilaseläkejärjestelmän perustaa. Asiaa valmistellaan parhaillaan työryhmätyössä, johon puolustusministeriö ja puolustusvoimat osallistuvat. 10

11 Veli-Pekka Parkatti Prikaatikenraali Maavoimien operaatiopäällikkö Maavoimien taistelu uudistuu Maavoimien taistelutapaa ja joukkoja uudistetaan omista suomalaisista lähtökohdista niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmällä joukkomäärällä. Alueellisen puolustuksen perusperiaatteet säilyvät ja yleinen asevelvollisuus tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uudistus on kokonaisvaltainen. Se koskee organisaatioita, materiaalia, toimintatapoja ja henkilöstöä. Puolustusvoimauudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksen yhteydessä puolustusmenojen käyttö pyritään saamaan hallittavaan tasapainoon, jolla taataan puolustuskyvyn pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen. Puolustusjärjestelmän toimintakyvyn varmistamiseen liittyy välttämätön alueellisten joukkojen uudistaminen. Alueellisilla joukoilla ja uudistuksen yhteydessä muodostettavilla paikallisjoukoilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Nämä yhdessä muodostavat maapuolustuksen torjuntakyvyn rungon ja alustan operatiivisten joukkojen toiminnalle. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienetessä sotilaaseen maavoimien joukkojen määrä vähenee merkittävästi. Pääosa maavoimien joukoista on puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Niiden ylläpidon ja kehittämisen ongelmana on, että suuri määrä puolustusmateriaalia vanhenee lähivuosina ja menetettävän suorituskyvyn korvaamiseen on niukasti varoja. Koko maata on kuitenkin puolustettava, eikä uhkamalleissa ja puolustusvoimien tehtävissä ole näköpiirissä merkittävää muutosta. Yhtälö ei välttämättä kuitenkaan ole mahdoton, sillä maavoimissa on vuodesta 2008 alkaen suunniteltu, miten tehtävät kyetään toteuttamaan pienemmällä joukkomäärällä. Tarkastelun alle on otettu joukkojen organisointi, johtaminen, varustaminen ja taistelutapa. Näitä kaikkia uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot, kunhan kriittiset poistuvat suorituskyvyt kyetään korvaamaan. SotilasAikakausLehti

12 Taistelutavan uudistamisen perusteet Maavoimien suunnittelun lähtökohtana ovat uhkamallit, jotka eivät ole oleellisilta osiltaan muuttumassa. Yleisen sotateknisen kehityksen mukaisesti asevoimien tiedustelukyky sekä asejärjestelmien teho ja tarkkuus kehittyvät jatkuvasti. Joukkojen vähetessä suorituskykyjen yhteisvaikutusta käytetään entistäkin painopisteisemmin syvällä alueella ja syvin tavoittein. Hyökkääjällä on aina alkuvaiheessa aloite ja ylivoima valituissa painopisteissä. Puolustajalla on oltava kyky aloittaa taistelut ja sitoa hyökkääjä kaikissa suunnissa sekä keskittää tämän jälkeen eri suorituskykyjen ja joukkojen yhteisvaikutus ratkaisukohtiin. Maasto ja olosuhteet antavat suomalaisille mahdollisuuden taistella omilla ehdoilla ja valitulla tavalla. Taistelu perustuu oman alueen tuntemukseen. Joukot voidaan kouluttaa ja varustaa niille suunniteltujen tehtävien mukaisesti. Suomalaisille ominaista oma-aloitteisuutta voidaan parhaiten hyödyntää oloissamme tehtävätaktiikkaa toteuttamalla. Vähemmistä joukoista on saatava suhteellisesti nykyistä enemmän tehoa. Taktiikkaa ja sotavarustusta on kehitettävä käsi kädessä. Edelleenkin suhteellisen suurelle reservistä perustettavalle joukkomäärälle ei voida hankkia täysimääräisesti kokonaan uutta materiaalia. Suurin osa materiaalista on vanhaa, perinteistä, mutta tulevaisuudessakin käyttökelpoista. Elinkaarensa päässä olevien asejärjestelmien mukana poistuvaa suorituskykyä on kuitenkin korvattava keskittämällä niukat kehittämisvarat sellaisiin materiaalihankintoihin, joilla on suurin merkitys kokonaissuorituskyvyn kannalta. Tällaisia maavoimissa ovat erityisesti johtamiseen ja vaikuttamiseen liittyvät hankkeet. Maavoimia kehitetään kokonaisuutena Pääesikunnan perusteiden pohjalta on laadittu maapuolustuksen konsepti, joka määrittää maapuolustuksen suorituskykyvaatimukset. Suorituskykyvaatimuksiin vastataan joukkorakenteella, joka on perusteena kehittämisohjelmille ja joukkotuotannolle. Maavoimien johtamisrakenteita, infrastruktuuria ja toimintaa on kehitettävä niin, että kokonaisuus toimii kaikissa tehtävissä suorituskykyvaatimuksia vastaavasti. Maavoimatutkimus on keskeinen väline kehittämisessä. Taktiikan tutkimuksessa maavoimien tärkein työkalu on Maasotakouluun perustettu maataistelukeskus. Siellä on RAJALINJOJA: ,7 KM ASUKKAITA: YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRATKAISUISSA MAANLAAJUISTA TURVALLISUUTTA. Euroopassa on tuhansia kilometrejä maa- ja merirajoja. Suuria kaupunkeja ja pieniä kyliä, joissa ihmiset asuvat ja työskentelevät. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme viranomaisia ja organisaatioita huolehtimaan kansalaistensa ja alueidensa turvallisuudesta. DEFENDING WORLD SECURITY

13 Tervetuloa vieraaksemme Turvallisuus ja Puolustus messuille syyskuuta Lahden messukeskus Osasto EG5

14 jo kolmen vuoden ajan viety läpi laajaa taistelutavan tutkimusta, jonka perusteet lähtevät maapuolustuksen konseptista. Tutkimuksessa on selvitetty; kehittämisen reunaehdot huomioiden, miten joukot tulisi organisoida ja varustaa sekä miten niiden tulisi taistella, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Näin on taistelutavan uudistamiselle saatu mahdollisimman kestävä teoreettinen perusta. Maavoimatutkimuksen rinnalla seurataan jatkuvasti maailmalla tapahtuvaa kehitystä ja tutkimusta. Suoraa oppia suomalaiseen alueelliseen puolustukseen on kuitenkin vähän saatavilla. Kaikissa armeijoissa kyllä korostetaan esimerkiksi tehtävätaktiikkaa ja oma-aloitteisuutta, mutta käytännön toiminta keskittyy usein kriisinhallintaan ja on usein hyvin kaavamaista, ylhäältä johdettua ja säädeltyä. Uudistettua taistelutapaa on jo viime syksystä alkaen testattu kokeiluharjoituksissa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet lupaavia. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla. Vuonna 2012 kokeiluharjoituksiin osallistuu useita joukko-osastoja ja niissä tutkitaan joukkue- ja komppaniatason taistelua. Taistelutavan olemus Maavoimatutkimuksen perusteella voidaan kiistatta osoittaa, että taistelutavan uudistuksessa tarkastelluilla kehittämisohjelman mukaisesti varustetuilla organisaatioilla ja toimintatavoilla päästään nykymalleja parempiin tuloksiin. Taistelutapa ja organisaatiot uudistetaan ensimmäisessä vaiheessa alueellisten joukkojen osalta. Sen jälkeen ovat vuorossa paikallisjoukot ja operatiiviset joukot, joiden toiminnassa sovelletaan samoja periaatteita. Keskeinen uudistuksen kohde on joukkojen tapa taistella. Uudistetussa taistelutavassa nykyisestä jäykähköstä alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään tuottamaan vastustajalle maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Uudistetussa taistelutavassa korostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taistelulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se reaktiivisesti muuttamaan suunnitelmiaan. Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy. Vastustajan tulivaikutusta pienennetään joukkoja hajauttamalla, joukkojen liikkeellä, linnoittamisella, ryhmitysmuutoksilla ja harhauttamalla sekä maaston oikealla käytöllä. Joustavan puolustuksen edellytykset 14

15 luodaan runsaalla vara-, vale- ja vaihtoasemien määrällä. Samalla voidaan kyllästää vastustajan maalitiedustelu. Joukkojen ilmasuojelun ja ilmatorjunnan merkitys erityisesti taisteluhelikoptereita vastaan korostuu. Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla korostuu. Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvontajärjestelmät, pimeätoimintavälineet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen parempaan tilannekuvaan perustuen. Oma-aloitteellisuudelle ja oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarintorjunta-aseella yllättävästä suunnasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatodennäköisyys on parempi kuin vastustajan tulen alta ammuttaessa. Tykistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensimmäinen laukeava panssarimiina aiheuttaa tappioita ja pysäyttää vastustajan. Mitä enemmän yllätyksiä, ensimmäisiä kranaatteja ja laukeavia miinoja, sitä enemmän tuotetaan tappioita ja sekoitetaan vastustajan toimintaa. Parhaaseen vaikutukseen päästään perinteisellä sulutteiden, epäsuoran tulen ja suora-ammuntatulen yhteisvaikutuksella. Oleellista on, että yllätyksen suoma etu käytetään maksimaalisesti hyväksi ja vastustajan vastatoimenpiteitä väistetään. Hyökkäyksessä ei ole niinkään kysymys jonkun määräalueen valtaamisesta ja pitämisestä, kuin reservinä olevan suorituskyvyn siirtämisestä vaikuttamaan oikea-aikaisesti vastustajaan. Silti aina on alueita, jotka on pidettävä hallussa tai sitten niiden käyttö on estettävä vastustajalta sulutteilla ja tulella. Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista. Muut puolustushaarat ja puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt kuten ilmapuolustus, erikoisjoukot, kaukovaikuttaminen ja elektroninen sodankäynti tukevat maavoimien taistelua. Tuhoamalla ja lamauttamalla tärkeitä kohteita hyökkääjän syvyydessä luodaan edellytyksiä torjuntataistelun onnistumiselle. Operatiivisen tulenkäytön erikoisampumatarvikkeilla voidaan yllättävässäkin tilanteessa vaikuttaa nopeasti myös vastustajan koviin ja puolikoviin maaleihin. Kenttäkokeissa on kouluttajien ja johtajien eri tasoilla löydettävä käytännön keinot esimerkiksi partio- ja panssaritiedustelun vaikeuttamiseksi, puolustusryhmityksen joustavaan muuttamiseen, kärjen toistuvaan pysäyttämiseen ja vaikutuksen ylläpitämiseen koko taistelun ajan koko vashypo.fi SotilasAikakausLehti

16 tuualueella. Miten salaan ja harhautan, miten houkuttelen hyökkääjän itselleni edulliseen taistelutilanteeseen, miten tempaan aloitteen, ovat kysymyksiä, joihin on haettava vastaukset. Uudistetulla tavalla taistelevien joukkojen huollon järjestelyt ovat haasteellisia. Huoltojoukkojen organisoinnilla ja varustamisella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Taustalla on laaja maavoimatutkimukseen liittyvä huollon tutkimustoiminta. Huollon järjestelyt, suluttaminen ja linnoittaminen, johtamisvalmiuden saavuttaminen ja muut puolustusvalmistelujen aikatekijät on myös selvitettävä kenttäkokein. Materiaali ja organisaatiot Pääosa joukkojen käyttämästä materiaalista on jo puolustusvoimien hallussa olevaa tai yhteiskunnalta valmiutta kohotettavassa vuokrattavaa tai otettavaa. Hankinnat kohdennetaan suhteelliseen pieneen, toiminnan kannalta kriittiseen materiaaliin. Joukkojen organisoinnissa pyritään modulaarisuuteen ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja toimintaolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla. Keskeinen uudistetun taistelutavan mahdollistaja on johtamisjärjestelmä, joka viedään ryhmä- ja raskasasetasolle saakka. Ryhmänjohtajat on tarkoitus varustaa radioilla ja paikkatietoon perustuvan tilannekuvan välittämisen mahdollistavilla päätelaitteilla. Joukkueen johtaja voi uusin välinein johtaa äänensä kantaman ulkopuolella olevia ryhmiään reaaliaikaisen tilannekuvan ja paikkatiedon perusteella. Käyttöön suunniteltu teknologia on jo olemassa. Esimerkiksi hirvijahdissa käytetään samankaltaisia kaupallisia välineitä. Nykyiselle tietotekniikan tuntevalle sukupolvelle välineiden käyttö on luontevaa. Pääosa maavoimien seuraavien vuosien materiaalihankinnoista liittyy uudistettuun taistelutapaan. Johtamisjärjestelmien lisäksi mm. kenttätykistön ja raskaan kranaatinheittimistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla, jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja siten paremman suojan. Joukkojen suojaa parannetaan myös suojaelementeillä, valelaitteilla sekä naamioverkoilla. Tiedustelu- ja valvontakykyä parannetaan lennokkijärjestelmillä, maalinosoitusjärjestelmillä ja pimeätoimintavälineillä. Huoltojärjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan. Myös joukkojen kokoonpanoja tarkistetaan. Kokeilukokoonpanoissa on jalkaväkiryhmän vahvuus kasvatettu yhdeksään sotilaaseen. Ryh- 16

17 Mediakortti 2012 SotilaSaikakauSleHti Maamme johtavaa sotilasalan ammattilehteä julkaisee upseerien akavalainen ammattijärjestö, Upseeriliitto ry. Puolustusvoimat tekee vuositasolla miljoonahankintoja, joista päättävät suomalaiset upseerit ja valtionhallinnon virkamiehet. He kaikki lukevat Sotilasaikakauslehteä, sotilasalan johtavaa ammattilehteä. Sotilasaikakauslehti käsittelee puolustusvoimien hankintoja, koulutusta, turvallisuuspolitiikkaa, strategiaa ja ajankohtaisia aiheita. SotilasAikakausLehti Varaamalla ilmoitustilaa varmistat yrityksesi näkymisen puolustusvoimien päättäjille. 17

18 Varmista näkyvyytesi puolustusvoimien päättäjille! Ilmoitushinnat (4-väri) takakansi /2 sivua ja 1/4 sivua erityispaikat 2100 määräpaikkalisä 20%. 1/1 s liitteet erikseen sovittavissa. 1/2 s /4 s. 600 lehti ei ole alv velvollinen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu N:o aineisto ilmestyy N:o aineisto ilmestyy n n n n n n n n n n n Ilmoitusten koot lehden koko 200 x 270 mm 1/1 s. 200 x 270 tai 164 x 237 mm 1/2 s. 164 x 116 tai 80 x 237 mm 1/4 s. 164 x 57 tai 80 x 116 mm HuoM! takakannessa postitukseen tarvittava osoiterivi vaatii 30 mm korkean valkoisen/vaalean kaistaleen sivun yläosasta. Aineisto-ohjeet ilmoitusaineistot toimitetaan Kuvien resoluutio dpi. suoraan painotaloon Aineisto toimitetaan PDFtiedostona sähköpostilla ilmoitusaineistosta antaa Tarvittaessa lisätietoja osoitteeseen AO-Paino Raija Ukkonen PDF-tiedosto tulisi tallentaa puh muotoon: pdf/x-1a:2001 Ilmoitusmyynti Juha Halminen Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) gsm faksi (09) Päätoimittaja Eversti Martti Lehto puh faksi (09) Toimitussihteeri Marko Varama Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) faksi (09) Painopaikka AO-Paino Teollisuuskatu MIKKELI puh faksi (015)

19 mä voi jakautua kolmen taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyttä konekivääriä ja tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanoksia. Tulivoimaa joukoissa on muutoinkin kasvatettu olemassa olevalla materiaalilla. Komppanian kokoonpanoon kuuluu panssarintorjuntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue. Pääosa alueellisista joukoista organisoidaan pataljoonan ja patteriston taisteluosastoiksi. Osa niistä voi toimia pataljoonakokoonpanossa. Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä. Pääosassa pataljoonista siirrytään nelijakoon myös komppanian sisällä. Alueellisilla taisteluosastoilla ja pataljoonilla on hyvä lähitaistelukyky, kyky torjua panssarivaunuja keskitorjuntaetäisyyksille ja suhteellisen vahva epäsuora tulivoima. Taisteluosastoja tuetaan operatiivisella tulenkäytöllä ja muilla ylemmän johtoportaan suorituskyvyillä. Joukkotuotanto alkaa kesällä 2013 Toiminta perustuu tehtävätaktiikkaan kaikilla tasoilla. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän päättää miten toiminta toteutetaan. Johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Heidän kouluttamisensa ymmärtämään taistelutavan syvin olemus on keskeinen haaste. Maavoimien tuleva kokoonpano mahdollistaa joukkojen tuottamisen tehtävän ja olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Uudistettujen alueellisten joukkojen tuottaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 saapumiseristä, ensin johtajat ja sitten miehistö. Pääosa uudistetuista alueellisista joukoista tuotetaan aikaisemmasta poiketen varusmiespalveluksen pohjalta. Ennen varusmiespalveluksen aloittamista on luonnollisesti koulutettava kouluttajat ja uudistettava koulutussuunnitelmat. Uudet organisaatiot ja niiden varustus on tunnettava perinpohjaisesti, ennen kuin joukkotuotanto voidaan aloittaa. Joukko-osastojen henkilökunnan perehdyttäminen taistelutapaan on toteutettu Maavoimien Esikunnan johdolla keväällä Joukkotuotannon valmistelua ollaan siirtämässä joukko-osastoihin ja sotakouluissa aloitetaan asteittain henkilökunnan koulutus. Joukkojen suorituskykyjen saavuttaminen edellyttää, että miehistön viiden ja puolen kuukauden palvelusaika käytetään tehokkaasti. Maastovuorokausien määrässä tulisi päästä noin 40 vuorokauteen ja kertausharjoituksissa vuoden 2010 tasolle. Tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa tapahtuu kentällä. Kaikilla tasoilla riittää kantahenkilökunnalle pureksittavaa. Aliupseerien tulee hallita ryhmä- ja joukkuetason toiminta sekä niiden ase- ja johtamisjärjestelmät. Opistoupseerien ja kandien osaamisessa korostuu joukkue-komppaniatason hallinta ja koulutuksen suunnittelu. Maisteritason upseerien tulisi hallita taisteluosaston kokonaisjärjestelmä. Yleisesikuntaupseerien tehtävissä painottuvat alueellisten ja operatiivisten taisteluosastojen ja yhtymien komentaja- ja esikuntatehtävät. Jatkossa myös muut joukot mukaan Alueellisten joukkojen uudistetun taistelutavan periaatteet tuodaan jatkossa myös operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen taisteluun. Uudistettavien paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja erikoisjoukkojen vastainen toiminta. Paikallisjoukkojen toiminnan yhteyteen on myös mahdollista kanavoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja. Muita viranomaisia voidaan tukea mm. etsintä- ja pelastustehtävissä. Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä. Varusmieskoulutuksen jälkeen reserviläisen sijoitus on alueellisissa tai operatiivisissa joukoissa. Sen jälkeen tarjolla on tehtäviä maakuntakomppanioissa, perustamisorganisaatiossa, koulutus- ja tukiorganisaatioissa sekä esikunnissa. Maavoimien suunnitelmat perustuvat leikattuihin, nyt tiedossa oleviin rahoituskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu taistelutapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta. Kertausharjoitusten raju leikkaus lähivuosina hidastaa myös reservin kouluttamista uusien periaatteiden mukaiseen toimintaan. Uudistetun taistelutavan jalkautus on lähtenyt hyvin käyntiin. Odotukset henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiestenkin puolella ovat korkealla. SotilasAikakausLehti

20 OSKARI The Future Defence & Security Exhibition is the first of its kind in the Nordic and Baltic countries. Parallel to the exhibition we will create seminar and debates in cooperation with to link the political and defence industry with peacekeeping operations and technical solutions, under the tagline Military Operations, Technology Solutions (MOTS) th November 2012 Stockholmsmä ssän, Sweden 20

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Maavoimien kehittäminen

Maavoimien kehittäminen Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4. Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

IL VES. Päijät-Hä meen. Valatilaisuus Orimattilassa s. 10. Turvallisuus- ja puolustusmessut Lahdessa 27.-29.9.2012 s.8

IL VES. Päijät-Hä meen. Valatilaisuus Orimattilassa s. 10. Turvallisuus- ja puolustusmessut Lahdessa 27.-29.9.2012 s.8 Päijät-Hä meen IL VES Päijät-Hämeen Re ser vi pii ri ry:n tiedotuslehti 3/2012 Valatilaisuus Orimattilassa s. 10 Tässä lehdessä mm. Päijät-Hämeen reserviläisille tuttu Pekka Särkiö on uusi kenttäpiispa

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

2/2012 52. vsk J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA

2/2012 52. vsk J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA c 2/2012 52. vsk d J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA 11 14 26 2 SAVON VASAMA 2 2012 52. vuosikerta, lokakuu 2012 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta

Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Julkaisuja 1 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Suomen Sotilassosiologinen Seura 20 vuotta Risto Sinkko (toim.) Hannu Hyppönen Olli Envall Rainer

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT TAMMERMATIC -PALVELUT loistavaa puhtautta Käytössäsi ovat pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetyt tuotteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön kaikissa autonpesukoneissa ja vedenkierrätysjärjestelmissä.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja 2013 - Messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja -messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua Sotatieteiden päivät 2015 Kapteeni Juha Tuominen juha.i.tuominen@mil.fi juha.i.tuominen@helsinki.fi MIKSI PUOLUSTUSVOIMIEN

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5) FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

PORILAINEN. Lokakuu 3 2012. Maanpuolustuskoulutusyhdistys. maanpuolustustahtoa. www.puolustusvoimat.fi/porpr

PORILAINEN. Lokakuu 3 2012. Maanpuolustuskoulutusyhdistys. maanpuolustustahtoa. www.puolustusvoimat.fi/porpr PORILAINEN Lokakuu 3 2012 www.puolustusvoimat.fi/porpr Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa reserviläisiä ja kohottaa maanpuolustustahtoa s. 24 Lokakuu 3 2012 PORILAINEN PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot