Sotilasaikakauslehti. Maavoimien taistelu uudistuu. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen SYYSKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilasaikakauslehti. Maavoimien taistelu uudistuu. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen SYYSKUU 9 2012"

Transkriptio

1 Sotilasaikakauslehti SYYSKUU Maavoimien taistelu uudistuu Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen

2 SISÄLTÖ N:o 913 Julkaisija Upseeriliitto ry 87. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Harri Westerlund Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin -Jari Rantala Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 60 EUR. Irtonumero 6 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Pasi -miehistönkuljetusajoneuvo Kuva: Puolustusvoimat AO-Paino, Mikkeli 2012 Pääkirjoitukset 1. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Omat koirat purevat? 7 Harri Westerlund, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen 9 Sakari Honkamaa, kenraalimajuri Maavoimien taistelu uudistuu 11 Veli-Pekka Parkatti, prikaatikenraali Kahden ammattisotilaan kokemuksellista tunnehistoriaa 21 Heikki Siltala, yksikön johtaja, dosentti Kulttuurin aseveljet 57 Tomi Mertanen, FT Kumppanuusohjelman strateginen johtaminen (osa 5) - Talous ja henkilöstöhallinnon kehittäminen 62 Vesa Kämäri, kenraaliluutnantti, TkT Puolustusvoimauudistus Ruotsista katsottuna 67 Tommi Sikanen, kapteeni Palstat Oskari 20 Maihinnousua lakeuksilla Uusiin tehtäviin Jari Rantala 25 Kirjat Sampo Ahto 47 - Dimitrij Chmelnizki: Die Rote Walze. - Seppo Porvali: Eversti Armas Kemppi. Sotilaan kujanjuoksu. - Matti Klinge: Tanskan sää. Päiväkirjastani Claes Olsson (ohj.): Taistelu Näsilinnasta 1918 (elokuva) 2

3 9 / Uutisia historiasta Ohto Manninen 54 Talvisodan musta marsalkka Polttopiste Juha-Antero Puistola 74 Ajatuksia rauhasta Sotatekniikka Jyri Kosola 76 Sähköä ilman akkuja Sähköä ilman sähköjohtoja Polttoainetta akkuihin Upseeriliitto tiedottaa Tervetuloa töihin 27 Pääsihteerin palsta 28 Upseerien määrä säilyy jatkossakin Pääluottamusmiehen palsta I 30 Henkilöstösuunnitelmien valmistelut Pääluottamusmiehen palsta II 32 Haasteellinen syksy The Defence Forces Reform and development of staff and personnel Major General Sakari Honkamaa The battlefield posture of the Army is reviewed Brigadier General Veli-Pekka Parkatti On the experience-based emotional history of two professional soldier Heikki Siltala, Vice President/AAC Global Oy, Docent Brothers in arms in culture: Finnish-German art exhibition from the front in the years of the Continuation War Ph.D. Tomi Mertanen The development of financial and personnel administration and thoughts about the strategic leadership of the partnership programme (part 5) Lietutenant General, Ph.D.(Tech.) Vesa Kämäri The Defence Forces Reform from the Swedish perspective Captain Tommi Sikanen Kadettivääpelin kirje uusille kadeteille 34 Edunvalvontaa ja jäsenetuja kadetista kenraaliin 35 Helsinki City Triathlon Upseeriliiton ensimmäinen lippu Sotamuseolle 37 Upseereita kunnallisvaaliehdokkaina 38 Syyskokouskutsuja 43 Upseeriliiton järjestöpäälliköksi tai -sihteeriksi? 45 Vierumäen ja Konttaisen arvonnat 45 Merivoimien alueelliseksi pääluottamusmieheksi? 46 Upseeriliiton yhteystiedot 46 SotilasAikakausLehti

4 ATLAS ELEKTRONIK FINLAND OY SUORITUSKYVYN ELINJAKSONHALLINNAN PALVELUT TOIMITUSPROJEKTIT ELINJAKSON TUKI SUOMESSA Vahvuudet tilaajan vaatimusten syvällinen ymmärtäminen yhteistyö muiden alan yritysten piirissä ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy Hiomotie 32 FI Helsinki Phone ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja kyberuhat Erilaiset luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet suuriakin vahinkoja yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille, mikä puolestaan on aiheuttanut haittaa yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Suomessa myrskytuhot ovat aiheuttaneet pahimmillaan miljoonan euron vahingot pääasiassa kansalaisille ja yrityksille. Monissa luonnonvoimille alttiimmissa maissa tuhot ja niiden eskalaatiovaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat. Yhdysvalloissa kesällä 2012 Washingtonin alueella riehuneet myrskyt katkaisivat sähköt 1,5 miljoonalta käyttäjältä. Sähköverkon häiriöt aiheuttivat häiriöitä kiinteissä ja mobiileissa viestintäverkoissa. Tämä taas aiheutti ongelmia pankki- ja luottokorttimaksuliikenteessä, minkä vuoksi ihmiset eivät voineet tehdä ostoksia tai nostaa rahaa. Pahinta oli yhteyksien katkeaminen hätäkeskukseen juuri niillä alueilla, joissa palvelua olisi eniten tarvittu. Yhteiskuntien kriittiselle infrastruktuurille voidaan aiheuttaa myös kyberhyökkäyksin vastaavia vaikutuksia kuin minkä luonnonvoimat saavat aikaan. Vaikuttavuutta tehostaa sähköntuotannon ja jakelun sekä televiestinnän keskittyminen. Teollisen vallankumouksen alkaessa 200 vuotta sitten tuotantolaitokset ja palveluntarjoajat rakensivat omat energiantuotantojärjestelmänsä. Myöhemmin kehittyivät energiayhtiöt sekä sähkö- ja tiedonsiirtoverkot, jolloin asteittain toimijat luopuivat omasta energiantuotannostaan. Atk-pohjaiset tietojärjestelmät kehittyivät myös aluksi yrityskohtaisiksi, kunnes tarjolle tuli mahdollisuus ulkoistaa tietopalvelut; uusimpana erilaiset pilvipalvelut. Nykyisin julkishallinto, elinkeinoelämä ja kansalaiset ovat täysin riippuvaisia näistä verkoista ja niiden toimivuudesta. Tyypillistä yhteiskunnan kriittisille infrastruktuureille on niiden siirtyminen yhä laajemmin yksityiseen omistukseen. Länsimaissa tästä infrastruktuurista % on yksityisessä omistuksessa, mikä luo haasteita tehokkaalle varautumiselle. Tehdyt havainnot ja testaukset 2000-luvulla ovat osoittaneet, että kyberhyökkäyksin voidaan lamauttaa kriittisen infrastruktuurin verkostoja. Uusimpina hyökkäyskohteina ovat olleet tuotantolaitosten ohjausjärjestelmät, joista esimerkkinä on Iranin ydinpolttoaineen rikastuslaitokseen iskenyt STUX- NET-haittaohjelma. Kybermaailman uhat ovatkin muuttuneet aikaisemmasta hakkeroinnista ja vandalismista tietoverkoissa enemmän ammattilaisten toteuttamaan toimintaan, jonka vaikuttavuus vain kasvaa. IQPC teki kesällä 2012 julkishallinnon toimijoille suunnatun kansainvälisen tutkimuksen, jonka tuloksena oli, että suurimpana uhkana pidetään valtiollisten toimijoiden toteuttamaa hyökkäystä (32 % vastaajista). Seuraavaksi suurin uhka on järjestäytynyt taloudellinen rikollisuus verkossa (24 % vastaajista). Aikaisemmin näkyvyyttä ovat saaneet erilaiset yksittäiset hakkerit tai hakkeriryhmät ja erilainen laiton aktivismi verkoissa. Nyt todellisena uhkana ovat valtiolliset toimijat, joilla on rahaa ja tietotaitoa kehittää ja toteuttaa kyberhyökkäyksiä, joiden kohteena ovat kriittinen infrastruktuuri ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnat. Tällainen kyberhyökkäyskyky antaa mahdollisuuden myös erilaisille painostustoimille. Kybertoimintaympäristö käsittää perinteistä tietoturvallisuutta laajemman kokonaisuuden, jossa tarvitaan laaja-alaisia varautumis-, suojaamis- ja torjuntatoimenpiteitä sekä kykyä toimia kyberhyökkäyksen alaisena. Tämä kybermaailman tilanne edellyttää aikaisempaa parempaa kansallista kybertilannetietoisuutta, reaaliaikaista tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä, vastatoimenpiteiden koordinointia ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävää tehokasta yhteistoimintaa. SotilasAikakausLehti

6 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

7 Puolustusvoimauudistuksen onnistumisen kannalta vuosi 2015 on vain ajankohta, josta lukien uusi organisaatio aloittaa virallisesti toimintansa. Tämän takia mm. Logistiikkalaitoksen osalta perustetaan suunnitteluryhmä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se on jatkossa osa uuden organisaation runkoa, kunnes tarvittavat säädökset saadaan valmiiksi. Uusien toimintamenetelmien ja tapojen käyttöönotto on suunniteltava ja valmisteltava riittävän ajoissa. Oikeiden henkilöiden kohdentaminen tiettyihin tehtäviin on ratkaisevaa tässä esimerkkiorganisaatiossa ja koko puolustusvoimissa. Elokuun lopulla luottamusmiesten koulutuspäivillä tuli esille, että joukoissa on hyvin erilainen suhtautuminen henkilöstön tuleviin tehtäviin. Pääesikunnan linjaus osaamisen ja sopivuuden painottamisesta on ymmärretty useassa paikassa täysin väärin. Lähtökohtana ei näytetä otettavan huomioon organisaatiomuutoksen merkitystä, sotilasläänin operatiivisten tehtävien uusjakoa ja aikaisempaa laajempaa toimintaympäristön tuntemisen tarvetta. Myös realiteetti siitä, että nyt tehtäviin sijoitettavat suunnittelevat ja toteuttavat muutokset siten, että tosiasiassa myös vastaavat tuloksesta voi jäädä utuiseksi haavekuvaksi. Päälinjaukseksi on nousemassa aikaisemman tehtävän hoitajan jatkaminen tehtävässä, vaikka osaaminen ei vastaisikaan täysin edellytyksiä. Epäselvyyttä kentällä lienee herättänyt Pääesikunnan ohjeistus työsuhdeturvaan liittyvästä henkilön ensisijaisesta oikeudesta säilyttää työpaikka, mikäli tehtävät säilyvät organisaatiossa. Tämä tarkoittaa kuitenkin viime kädessä sitä, että tehtävien osittainenkin muuttuminen voi edellyttää henkilön Omat koirat purevat? siirtämistä toiseen tehtävään ja tarpeellisen koulutuksen antamista. Mitään prosenttiosuuksia tehtävien muuttumisesta ei ole ohjeistettu. Upseeristolla ei pitäisi uudistuksessa olla huolta työsuhdeturvastaan, mikäli yksilö pystyy ottamaan vastaan tarjotun tehtävän. Pääesikunta on linjannut, että tärkein peruste henkilöstömäärissä on sodan ajan tarve ja kriisiajan valmius. Toisaalta on linjattu, että aikaisemmat rauhan ajan tehtävät säilyvät puolustusvoimilla. Sodan ajan puolustusvoimissa on jatkossa 1,3 prosenttia kaaderiupseereja, kun heitä on aikaisemmin ollut 0,85 prosenttia. Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodissa suhteellisesti suurimmat tappiot kohdistuivat upseeristoon. Ne olivat noin 20 prosenttia. Mediassa esitetyt yksittäiset lausumat kaaderiupseeriston vähentämistarpeesta tuntuvat tässä valossa asiantuntemattomilta. Nykyisille ja tuleville osaaville ja ammattitaitoisille reservin upseereillekin on huutava tarve. Upseeriston rauhan ajan tehtävärakenteen säilyminen uudistuksessa on edellytys sodan ajan upseeriston suorituskyvyn säilymiselle. Ilman toimivaa tehtävärakennetta ei urapoluilta muodostu riittävää määrää ammattilaisia organisaation eri tasoille, eikä heille muodostu mahdollisuutta kehittää rauhan aikana ominaisuuksiaan kriisiajan tehtäviin. Tämän puolustusvoimien tarpeen tulee olla tärkein ohjaava tekijä sijoitettaessa upseereita eri tehtäviin. Yksittäisissä organisaatioissa esimiesten pitäisi ymmärtää, että tästä ei voida poiketa. Puroista muodostuu joki. Uudistuksen toimeenpanokäskyssä ei tavoitella taantumuksellisuutta ja muutoshaluttomuutta. PUHEENJOHTAJALTA SotilasAikakausLehti

8 TARJOAMME SUORITUSKYKYÄ Uusimman sukupolven ohjusjärjestelmä, RBS15 MK3, mahdollistaa nopean reaktion ja korkean läpäisykyvyn missä tahansa skenaariossa avomeriolosuhteista aina rannikkotaisteluihin ja maaoperaatioihin. Pitkän kantaman ja ohjattavuuden ansiosta hyökkäys voi kohdistua yhtä hyvin lähietäisyydellä kuin horisontin takana sijaitsevaan maaliin. Joka sään toimintakyky, kyky toimia vihollisen elektronisen häirinnän alla ja kyky lentää lähellä meren pintaa luovat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla vaikeinkin vihollinen on lyötävissä. RBS15 Mk3 suorituskykyä ja voitokkuutta. JÄRJESTELMÄ KANTAMA TEHOKKUUS MAASTA MAAHAN AMMUTTAVA OHJUS > 200 km korkea LÄPÄISYkYkY anticipate TOmORROw

9 Sakari Honkamaa Kenraalimajuri Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä ja sen kehittäminen Artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämistä ja vaikuttavuutta puolustusvoimauudistuksen näkökulmasta. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisenä tehtävänä on osaavan ja toimintakykyisen henkilöstön tuottaminen poikkeusolojen suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Henkilöstörakenteen kehittämisen lähtökohtana on poikkeusolojen edellyttämä tarve. Henkilöstörakenteen suunnittelussa otetaan luonnollisesti huomioon poikkeusolojen suorituskyvyn ja joukkorakenteen lisäksi normaaliolojen hallinnollisten tehtävien asettamat vaatimukset sekä puolustusvoimien käytössä olevat resurssit. Resurssit eivät mahdollista nyt eivätkä tulevaisuudessa kaikkien tarvittavien sodan ajan tehtävien miehittämistä palkatulla henkilöstöllä. Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstörakenteessa ( ) reserviläisten osuus on 96 %. Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on sodan ajan vahvuudessa noin 4 %. Sotilashenkilöstön osuus on noin 2,5 %. Puolustusvoimien palkattu henkilöstö on sijoitettu tärkeimpiin puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen reserviläisten määrä on 95 % sodan ajan henkilöstövahvuudesta ( ). Tällöin palkatun henkilöstön määrä sodan ajan joukoissa on noin 5,5 % ja sotilashenkilöstön osalta noin 3,5 %. Sodan ajan joukkojen kokonaismäärän laskusta huolimatta palkatun sotilashenkilöstön kokonaismäärän tarve säilyy nykyisellä tasolla. Tämä johtuu muun muassa ammattimaisemmista osaamisen vaatimuksista, henkilöstön suuremmista osaamis- ja toimintakykyvaatimuksista, sotavarustuksen teknistymisestä, tarpeesta kyetä entistä monipuolisempaan viranomaisyhteistyöhön sekä kansainvälisistä kriisinhallinnan tehtävistä. Puolustusvoimien henkilöstörakenteessa varmistetaan kunkin tehtävätason osaaminen. Tehtävän edellyttämä osaaminen hankitaan koulutuksen sekä kokemuksen kautta. Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa (kuvat seuraavalla sivulla). Rauhan ajan henkilöstökokoonpanossa jokaiselle henkilölle suunnitellaan sodan ajan tehtävä. Sotilasarvot ja niiden määrä perustuvat sodan ajan vaatimuksiin. Sotilasarvot osoittavat tehtävänhoitajan vastuuta, koulutusta ja esimiesasemaa organisaatiossa. Puolustusvoimien ylimpien upseereiden määrä Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien palkatun sotilashenkilöstön määrää tarkasteltaessa on varmistettava, ettei poikkeusolojen tehtävien hoitamista vaaranneta. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. SotilasAikakausLehti

10 Sodan ja rauhan ajan henkilöstörakenteet noudattavat henkilöstöjärjestelmän tavoitetilassa pyramidimuotoa. Suunniteltavat vähennykset painottuvatkin tehtäviin, jotka ovat helpoiten korvattavissa reserviläisillä. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien ylimpien tehtävien, kenraalien ja amiraalien sekä everstien ja kommodorien, lukumäärä on noin 0,05 % puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta. Näiden henkilöiden tehtävät ovat normaali- ja poikkeusoloissa samoja. Ylimmän sotilasjohdon lukumäärä määräytyy jokaisen maan omista tarpeista. Suomessa puolustusvoimien kenraalien ja everstien määrä on rauhan ajan kokoonpanossa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Muissa pohjoismaissa, Sveitsissä ja Itävallassa on sekä määrällisesti että suhteellisesti tarkasteltuna enemmän ylimmän johdon tehtäviä. Henkilöstörakenteen eheyden varmistaminen Puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan vaatimusten perusteella on välttämätöntä, että puolustusvoimien henkilöstörakenne vastaa poikkeusolojen vaatimuksia. Tämä edellyttää sotilaseläkejärjestelmää, mikä varmistaa suorituskykyisen henkilöstön puolustusvoimien sodan ajan tarpeisiin. Sotilaseläkejärjestelmä tuottaa poikkeusolojen edellyttämän johtajareservin. Mikäli eläkeikää nostetaan, johtajareservi pienenee samassa suhteessa. Sotilaseläkejärjestelmää ei ole järkevää kehittää samoin perustein kuin yleistä eläkejärjestelmää, vaan se edellyttää erityistarkastelua. Puolustusvoimien tavoitteena on varmistaa, etteivät elinaikakertoimen vaikutukset romuta sotilaseläkejärjestelmän perustaa. Asiaa valmistellaan parhaillaan työryhmätyössä, johon puolustusministeriö ja puolustusvoimat osallistuvat. 10

11 Veli-Pekka Parkatti Prikaatikenraali Maavoimien operaatiopäällikkö Maavoimien taistelu uudistuu Maavoimien taistelutapaa ja joukkoja uudistetaan omista suomalaisista lähtökohdista niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmällä joukkomäärällä. Alueellisen puolustuksen perusperiaatteet säilyvät ja yleinen asevelvollisuus tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uudistus on kokonaisvaltainen. Se koskee organisaatioita, materiaalia, toimintatapoja ja henkilöstöä. Puolustusvoimauudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksen yhteydessä puolustusmenojen käyttö pyritään saamaan hallittavaan tasapainoon, jolla taataan puolustuskyvyn pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen. Puolustusjärjestelmän toimintakyvyn varmistamiseen liittyy välttämätön alueellisten joukkojen uudistaminen. Alueellisilla joukoilla ja uudistuksen yhteydessä muodostettavilla paikallisjoukoilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Nämä yhdessä muodostavat maapuolustuksen torjuntakyvyn rungon ja alustan operatiivisten joukkojen toiminnalle. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienetessä sotilaaseen maavoimien joukkojen määrä vähenee merkittävästi. Pääosa maavoimien joukoista on puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Niiden ylläpidon ja kehittämisen ongelmana on, että suuri määrä puolustusmateriaalia vanhenee lähivuosina ja menetettävän suorituskyvyn korvaamiseen on niukasti varoja. Koko maata on kuitenkin puolustettava, eikä uhkamalleissa ja puolustusvoimien tehtävissä ole näköpiirissä merkittävää muutosta. Yhtälö ei välttämättä kuitenkaan ole mahdoton, sillä maavoimissa on vuodesta 2008 alkaen suunniteltu, miten tehtävät kyetään toteuttamaan pienemmällä joukkomäärällä. Tarkastelun alle on otettu joukkojen organisointi, johtaminen, varustaminen ja taistelutapa. Näitä kaikkia uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot, kunhan kriittiset poistuvat suorituskyvyt kyetään korvaamaan. SotilasAikakausLehti

12 Taistelutavan uudistamisen perusteet Maavoimien suunnittelun lähtökohtana ovat uhkamallit, jotka eivät ole oleellisilta osiltaan muuttumassa. Yleisen sotateknisen kehityksen mukaisesti asevoimien tiedustelukyky sekä asejärjestelmien teho ja tarkkuus kehittyvät jatkuvasti. Joukkojen vähetessä suorituskykyjen yhteisvaikutusta käytetään entistäkin painopisteisemmin syvällä alueella ja syvin tavoittein. Hyökkääjällä on aina alkuvaiheessa aloite ja ylivoima valituissa painopisteissä. Puolustajalla on oltava kyky aloittaa taistelut ja sitoa hyökkääjä kaikissa suunnissa sekä keskittää tämän jälkeen eri suorituskykyjen ja joukkojen yhteisvaikutus ratkaisukohtiin. Maasto ja olosuhteet antavat suomalaisille mahdollisuuden taistella omilla ehdoilla ja valitulla tavalla. Taistelu perustuu oman alueen tuntemukseen. Joukot voidaan kouluttaa ja varustaa niille suunniteltujen tehtävien mukaisesti. Suomalaisille ominaista oma-aloitteisuutta voidaan parhaiten hyödyntää oloissamme tehtävätaktiikkaa toteuttamalla. Vähemmistä joukoista on saatava suhteellisesti nykyistä enemmän tehoa. Taktiikkaa ja sotavarustusta on kehitettävä käsi kädessä. Edelleenkin suhteellisen suurelle reservistä perustettavalle joukkomäärälle ei voida hankkia täysimääräisesti kokonaan uutta materiaalia. Suurin osa materiaalista on vanhaa, perinteistä, mutta tulevaisuudessakin käyttökelpoista. Elinkaarensa päässä olevien asejärjestelmien mukana poistuvaa suorituskykyä on kuitenkin korvattava keskittämällä niukat kehittämisvarat sellaisiin materiaalihankintoihin, joilla on suurin merkitys kokonaissuorituskyvyn kannalta. Tällaisia maavoimissa ovat erityisesti johtamiseen ja vaikuttamiseen liittyvät hankkeet. Maavoimia kehitetään kokonaisuutena Pääesikunnan perusteiden pohjalta on laadittu maapuolustuksen konsepti, joka määrittää maapuolustuksen suorituskykyvaatimukset. Suorituskykyvaatimuksiin vastataan joukkorakenteella, joka on perusteena kehittämisohjelmille ja joukkotuotannolle. Maavoimien johtamisrakenteita, infrastruktuuria ja toimintaa on kehitettävä niin, että kokonaisuus toimii kaikissa tehtävissä suorituskykyvaatimuksia vastaavasti. Maavoimatutkimus on keskeinen väline kehittämisessä. Taktiikan tutkimuksessa maavoimien tärkein työkalu on Maasotakouluun perustettu maataistelukeskus. Siellä on RAJALINJOJA: ,7 KM ASUKKAITA: YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRATKAISUISSA MAANLAAJUISTA TURVALLISUUTTA. Euroopassa on tuhansia kilometrejä maa- ja merirajoja. Suuria kaupunkeja ja pieniä kyliä, joissa ihmiset asuvat ja työskentelevät. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme viranomaisia ja organisaatioita huolehtimaan kansalaistensa ja alueidensa turvallisuudesta. DEFENDING WORLD SECURITY

13 Tervetuloa vieraaksemme Turvallisuus ja Puolustus messuille syyskuuta Lahden messukeskus Osasto EG5

14 jo kolmen vuoden ajan viety läpi laajaa taistelutavan tutkimusta, jonka perusteet lähtevät maapuolustuksen konseptista. Tutkimuksessa on selvitetty; kehittämisen reunaehdot huomioiden, miten joukot tulisi organisoida ja varustaa sekä miten niiden tulisi taistella, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Näin on taistelutavan uudistamiselle saatu mahdollisimman kestävä teoreettinen perusta. Maavoimatutkimuksen rinnalla seurataan jatkuvasti maailmalla tapahtuvaa kehitystä ja tutkimusta. Suoraa oppia suomalaiseen alueelliseen puolustukseen on kuitenkin vähän saatavilla. Kaikissa armeijoissa kyllä korostetaan esimerkiksi tehtävätaktiikkaa ja oma-aloitteisuutta, mutta käytännön toiminta keskittyy usein kriisinhallintaan ja on usein hyvin kaavamaista, ylhäältä johdettua ja säädeltyä. Uudistettua taistelutapaa on jo viime syksystä alkaen testattu kokeiluharjoituksissa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet lupaavia. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla. Vuonna 2012 kokeiluharjoituksiin osallistuu useita joukko-osastoja ja niissä tutkitaan joukkue- ja komppaniatason taistelua. Taistelutavan olemus Maavoimatutkimuksen perusteella voidaan kiistatta osoittaa, että taistelutavan uudistuksessa tarkastelluilla kehittämisohjelman mukaisesti varustetuilla organisaatioilla ja toimintatavoilla päästään nykymalleja parempiin tuloksiin. Taistelutapa ja organisaatiot uudistetaan ensimmäisessä vaiheessa alueellisten joukkojen osalta. Sen jälkeen ovat vuorossa paikallisjoukot ja operatiiviset joukot, joiden toiminnassa sovelletaan samoja periaatteita. Keskeinen uudistuksen kohde on joukkojen tapa taistella. Uudistetussa taistelutavassa nykyisestä jäykähköstä alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään tuottamaan vastustajalle maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Uudistetussa taistelutavassa korostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taistelulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se reaktiivisesti muuttamaan suunnitelmiaan. Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyökkääjän liike pysähtyy. Vastustajan tulivaikutusta pienennetään joukkoja hajauttamalla, joukkojen liikkeellä, linnoittamisella, ryhmitysmuutoksilla ja harhauttamalla sekä maaston oikealla käytöllä. Joustavan puolustuksen edellytykset 14

15 luodaan runsaalla vara-, vale- ja vaihtoasemien määrällä. Samalla voidaan kyllästää vastustajan maalitiedustelu. Joukkojen ilmasuojelun ja ilmatorjunnan merkitys erityisesti taisteluhelikoptereita vastaan korostuu. Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla korostuu. Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvontajärjestelmät, pimeätoimintavälineet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen parempaan tilannekuvaan perustuen. Oma-aloitteellisuudelle ja oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarintorjunta-aseella yllättävästä suunnasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatodennäköisyys on parempi kuin vastustajan tulen alta ammuttaessa. Tykistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensimmäinen laukeava panssarimiina aiheuttaa tappioita ja pysäyttää vastustajan. Mitä enemmän yllätyksiä, ensimmäisiä kranaatteja ja laukeavia miinoja, sitä enemmän tuotetaan tappioita ja sekoitetaan vastustajan toimintaa. Parhaaseen vaikutukseen päästään perinteisellä sulutteiden, epäsuoran tulen ja suora-ammuntatulen yhteisvaikutuksella. Oleellista on, että yllätyksen suoma etu käytetään maksimaalisesti hyväksi ja vastustajan vastatoimenpiteitä väistetään. Hyökkäyksessä ei ole niinkään kysymys jonkun määräalueen valtaamisesta ja pitämisestä, kuin reservinä olevan suorituskyvyn siirtämisestä vaikuttamaan oikea-aikaisesti vastustajaan. Silti aina on alueita, jotka on pidettävä hallussa tai sitten niiden käyttö on estettävä vastustajalta sulutteilla ja tulella. Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista. Muut puolustushaarat ja puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt kuten ilmapuolustus, erikoisjoukot, kaukovaikuttaminen ja elektroninen sodankäynti tukevat maavoimien taistelua. Tuhoamalla ja lamauttamalla tärkeitä kohteita hyökkääjän syvyydessä luodaan edellytyksiä torjuntataistelun onnistumiselle. Operatiivisen tulenkäytön erikoisampumatarvikkeilla voidaan yllättävässäkin tilanteessa vaikuttaa nopeasti myös vastustajan koviin ja puolikoviin maaleihin. Kenttäkokeissa on kouluttajien ja johtajien eri tasoilla löydettävä käytännön keinot esimerkiksi partio- ja panssaritiedustelun vaikeuttamiseksi, puolustusryhmityksen joustavaan muuttamiseen, kärjen toistuvaan pysäyttämiseen ja vaikutuksen ylläpitämiseen koko taistelun ajan koko vashypo.fi SotilasAikakausLehti

16 tuualueella. Miten salaan ja harhautan, miten houkuttelen hyökkääjän itselleni edulliseen taistelutilanteeseen, miten tempaan aloitteen, ovat kysymyksiä, joihin on haettava vastaukset. Uudistetulla tavalla taistelevien joukkojen huollon järjestelyt ovat haasteellisia. Huoltojoukkojen organisoinnilla ja varustamisella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Taustalla on laaja maavoimatutkimukseen liittyvä huollon tutkimustoiminta. Huollon järjestelyt, suluttaminen ja linnoittaminen, johtamisvalmiuden saavuttaminen ja muut puolustusvalmistelujen aikatekijät on myös selvitettävä kenttäkokein. Materiaali ja organisaatiot Pääosa joukkojen käyttämästä materiaalista on jo puolustusvoimien hallussa olevaa tai yhteiskunnalta valmiutta kohotettavassa vuokrattavaa tai otettavaa. Hankinnat kohdennetaan suhteelliseen pieneen, toiminnan kannalta kriittiseen materiaaliin. Joukkojen organisoinnissa pyritään modulaarisuuteen ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja toimintaolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla. Keskeinen uudistetun taistelutavan mahdollistaja on johtamisjärjestelmä, joka viedään ryhmä- ja raskasasetasolle saakka. Ryhmänjohtajat on tarkoitus varustaa radioilla ja paikkatietoon perustuvan tilannekuvan välittämisen mahdollistavilla päätelaitteilla. Joukkueen johtaja voi uusin välinein johtaa äänensä kantaman ulkopuolella olevia ryhmiään reaaliaikaisen tilannekuvan ja paikkatiedon perusteella. Käyttöön suunniteltu teknologia on jo olemassa. Esimerkiksi hirvijahdissa käytetään samankaltaisia kaupallisia välineitä. Nykyiselle tietotekniikan tuntevalle sukupolvelle välineiden käyttö on luontevaa. Pääosa maavoimien seuraavien vuosien materiaalihankinnoista liittyy uudistettuun taistelutapaan. Johtamisjärjestelmien lisäksi mm. kenttätykistön ja raskaan kranaatinheittimistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla, jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja siten paremman suojan. Joukkojen suojaa parannetaan myös suojaelementeillä, valelaitteilla sekä naamioverkoilla. Tiedustelu- ja valvontakykyä parannetaan lennokkijärjestelmillä, maalinosoitusjärjestelmillä ja pimeätoimintavälineillä. Huoltojärjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan. Myös joukkojen kokoonpanoja tarkistetaan. Kokeilukokoonpanoissa on jalkaväkiryhmän vahvuus kasvatettu yhdeksään sotilaaseen. Ryh- 16

17 Mediakortti 2012 SotilaSaikakauSleHti Maamme johtavaa sotilasalan ammattilehteä julkaisee upseerien akavalainen ammattijärjestö, Upseeriliitto ry. Puolustusvoimat tekee vuositasolla miljoonahankintoja, joista päättävät suomalaiset upseerit ja valtionhallinnon virkamiehet. He kaikki lukevat Sotilasaikakauslehteä, sotilasalan johtavaa ammattilehteä. Sotilasaikakauslehti käsittelee puolustusvoimien hankintoja, koulutusta, turvallisuuspolitiikkaa, strategiaa ja ajankohtaisia aiheita. SotilasAikakausLehti Varaamalla ilmoitustilaa varmistat yrityksesi näkymisen puolustusvoimien päättäjille. 17

18 Varmista näkyvyytesi puolustusvoimien päättäjille! Ilmoitushinnat (4-väri) takakansi /2 sivua ja 1/4 sivua erityispaikat 2100 määräpaikkalisä 20%. 1/1 s liitteet erikseen sovittavissa. 1/2 s /4 s. 600 lehti ei ole alv velvollinen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu N:o aineisto ilmestyy N:o aineisto ilmestyy n n n n n n n n n n n Ilmoitusten koot lehden koko 200 x 270 mm 1/1 s. 200 x 270 tai 164 x 237 mm 1/2 s. 164 x 116 tai 80 x 237 mm 1/4 s. 164 x 57 tai 80 x 116 mm HuoM! takakannessa postitukseen tarvittava osoiterivi vaatii 30 mm korkean valkoisen/vaalean kaistaleen sivun yläosasta. Aineisto-ohjeet ilmoitusaineistot toimitetaan Kuvien resoluutio dpi. suoraan painotaloon Aineisto toimitetaan PDFtiedostona sähköpostilla ilmoitusaineistosta antaa Tarvittaessa lisätietoja osoitteeseen AO-Paino Raija Ukkonen PDF-tiedosto tulisi tallentaa puh muotoon: pdf/x-1a:2001 Ilmoitusmyynti Juha Halminen Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) gsm faksi (09) Päätoimittaja Eversti Martti Lehto puh faksi (09) Toimitussihteeri Marko Varama Laivastokatu 1 b HELSINKI puh. (09) faksi (09) Painopaikka AO-Paino Teollisuuskatu MIKKELI puh faksi (015)

19 mä voi jakautua kolmen taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyttä konekivääriä ja tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanoksia. Tulivoimaa joukoissa on muutoinkin kasvatettu olemassa olevalla materiaalilla. Komppanian kokoonpanoon kuuluu panssarintorjuntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue. Pääosa alueellisista joukoista organisoidaan pataljoonan ja patteriston taisteluosastoiksi. Osa niistä voi toimia pataljoonakokoonpanossa. Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä. Pääosassa pataljoonista siirrytään nelijakoon myös komppanian sisällä. Alueellisilla taisteluosastoilla ja pataljoonilla on hyvä lähitaistelukyky, kyky torjua panssarivaunuja keskitorjuntaetäisyyksille ja suhteellisen vahva epäsuora tulivoima. Taisteluosastoja tuetaan operatiivisella tulenkäytöllä ja muilla ylemmän johtoportaan suorituskyvyillä. Joukkotuotanto alkaa kesällä 2013 Toiminta perustuu tehtävätaktiikkaan kaikilla tasoilla. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän päättää miten toiminta toteutetaan. Johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Heidän kouluttamisensa ymmärtämään taistelutavan syvin olemus on keskeinen haaste. Maavoimien tuleva kokoonpano mahdollistaa joukkojen tuottamisen tehtävän ja olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Uudistettujen alueellisten joukkojen tuottaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 saapumiseristä, ensin johtajat ja sitten miehistö. Pääosa uudistetuista alueellisista joukoista tuotetaan aikaisemmasta poiketen varusmiespalveluksen pohjalta. Ennen varusmiespalveluksen aloittamista on luonnollisesti koulutettava kouluttajat ja uudistettava koulutussuunnitelmat. Uudet organisaatiot ja niiden varustus on tunnettava perinpohjaisesti, ennen kuin joukkotuotanto voidaan aloittaa. Joukko-osastojen henkilökunnan perehdyttäminen taistelutapaan on toteutettu Maavoimien Esikunnan johdolla keväällä Joukkotuotannon valmistelua ollaan siirtämässä joukko-osastoihin ja sotakouluissa aloitetaan asteittain henkilökunnan koulutus. Joukkojen suorituskykyjen saavuttaminen edellyttää, että miehistön viiden ja puolen kuukauden palvelusaika käytetään tehokkaasti. Maastovuorokausien määrässä tulisi päästä noin 40 vuorokauteen ja kertausharjoituksissa vuoden 2010 tasolle. Tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa tapahtuu kentällä. Kaikilla tasoilla riittää kantahenkilökunnalle pureksittavaa. Aliupseerien tulee hallita ryhmä- ja joukkuetason toiminta sekä niiden ase- ja johtamisjärjestelmät. Opistoupseerien ja kandien osaamisessa korostuu joukkue-komppaniatason hallinta ja koulutuksen suunnittelu. Maisteritason upseerien tulisi hallita taisteluosaston kokonaisjärjestelmä. Yleisesikuntaupseerien tehtävissä painottuvat alueellisten ja operatiivisten taisteluosastojen ja yhtymien komentaja- ja esikuntatehtävät. Jatkossa myös muut joukot mukaan Alueellisten joukkojen uudistetun taistelutavan periaatteet tuodaan jatkossa myös operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen taisteluun. Uudistettavien paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja erikoisjoukkojen vastainen toiminta. Paikallisjoukkojen toiminnan yhteyteen on myös mahdollista kanavoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja. Muita viranomaisia voidaan tukea mm. etsintä- ja pelastustehtävissä. Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä. Varusmieskoulutuksen jälkeen reserviläisen sijoitus on alueellisissa tai operatiivisissa joukoissa. Sen jälkeen tarjolla on tehtäviä maakuntakomppanioissa, perustamisorganisaatiossa, koulutus- ja tukiorganisaatioissa sekä esikunnissa. Maavoimien suunnitelmat perustuvat leikattuihin, nyt tiedossa oleviin rahoituskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu taistelutapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta. Kertausharjoitusten raju leikkaus lähivuosina hidastaa myös reservin kouluttamista uusien periaatteiden mukaiseen toimintaan. Uudistetun taistelutavan jalkautus on lähtenyt hyvin käyntiin. Odotukset henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiestenkin puolella ovat korkealla. SotilasAikakausLehti

20 OSKARI The Future Defence & Security Exhibition is the first of its kind in the Nordic and Baltic countries. Parallel to the exhibition we will create seminar and debates in cooperation with to link the political and defence industry with peacekeeping operations and technical solutions, under the tagline Military Operations, Technology Solutions (MOTS) th November 2012 Stockholmsmä ssän, Sweden 20

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.) @JarnoLim

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua Sotatieteiden päivät 2015 Kapteeni Juha Tuominen juha.i.tuominen@mil.fi juha.i.tuominen@helsinki.fi MIKSI PUOLUSTUSVOIMIEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan?

Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan? Strategisen tason linjaukset, miten kyberuhkilta opitaan suojautumaan? Kyberturvallisuusseminaari, 19.10.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Syksyn numerointi uudistunut MEDIATIEDOT 2014 www.opettaja.fi Mediamyynti Opemedia Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi! MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot