Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
|
|
- Aarne Lahtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) 356 Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet HEL T Ksv 1521_5 Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle. Pöydällepanoehdotus: Outi Silfverberg: Pyydän asian viikoksi pöydälle. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä seuraavat viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet noudatettaviksi suunnittelun lähtökohtina viher- ja virkistysverkostoon vaikuttavissa hankkeissa: Kaupungin tiivistyessä Helsingin viher- ja virkistysverkostoa vihersormineen ja merellisine alueineen tulee vahvistaa siten, että se palvelee virkistystä monipuolisesti ja tasapainoisesti kaupungin eri osissa. Verkoston yhteen kytkeytyneisyyttä ja vetovoimaisuutta tulee entisestään parantaa kaupungin identiteettitekijöinä, lähtökohtina alueiden ominaispiirteet ja arvot. Julkisia ulkotiloja tulee kehittää osana kokonaisuuksien suunnittelua niin uusilla rakennettavilla ja täydennettävillä kuin vanhoilla alueilla. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon maiseman virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen pääperiaatteina ovat: vihersormien jatkuvuus, saavutettavuus ja vetovoimaisuus osana tiivistyvää kaupunkia poikittaisten pääviheryhteyksien eli viherlinjojen parantaminen
2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) merellisen Helsingin suunnittelu osana viher- ja virkistysverkostoa alueellisen viher- ja virkistysverkoston parantaminen täydennysrakentamisen yhteydessä ja julkisten ulkotilojen kunnostaminen verkoston ekologisen ja maisemallisen laadun parantaminen, kuten metsä-, niitty- ja siniverkoston kehittäminen ja hulevesien käsittely kulttuuriympäristöjen kehittäminen osana virkistyspalveluverkostoa viherverkoston seudullisen jatkuvuuden turvaaminen. Esittelijän perustelut Helsingin tiivistyessä ja virkistysalueiden käyttäjämäärän lisääntyessä tulee kiinnittää erityistä huomiota viheralueiden ja muiden julkisten ulkotilojen sekä rantojen ja saariston muodostaman kokonaisuuden vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen. Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelman (VISTRA II) mukaisesti tätä kokonaisuutta kehitetään verkostoksi, joka palvelee virkistäytymistä monipuolisesti. Lähtökohtina viher- ja virkistysverkoston kehittämisessä ovat kaupunkimaiseman ominaispiirteet sekä kulttuuri- ja luonnonarvot, joita Helsingissä on erityisesti vihersormien alueella, Helsingin niemellä, rannoilla ja saaristossa. Erityispiirteenä on luonnonmaiseman, kuten luonnonkallioiden ja meren sekä korkealaatuisen arkkitehtuurin ja kaupunkielämän yhdistelmä. Päätavoitteina viher- ja virkistysverkoston kehittämisessä ovat: viheralueiden, viheryhteyksien ja merellisten alueiden muodostaman kokonaisuuden yhteen kytkeytyneisyys, helppo saavutettavuus ja vetovoimaisuus virkistyspaikkojen tarjonnan tasapuolisuus kaupungin eri osissa maiseman kulttuuriperinnön vaaliminen osana kaupungin ja sen asukkaiden identiteettiä sekä ekologisen kestävyyden edistäminen, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Tavoitteena on tasapainoinen kaupunki, jossa rakentamisalueita jaksottavat puistot ja muut monikäyttöiset alueet kuten kaupunkimetsät, ja jossa merellisyyden mahdollisuuksia on täysipainoisesti hyödynnetty. Kehittämissuunnitelmassa viherverkostolle muodostetaan alueiden laajuuden, keskeisyyden ja merkittävyyden mukaisesti selkeä hierarkia, joka helpottaa alueiden hahmottamista seuraavissa suunnitteluvaiheissa samoin kuin investointien määrittämistä. Periaatteet viher- ja virkistysverkoston rungon osalta Viherverkoston rungon muodostavat säteittäiset, mereltä metsiin ulottuvat laajat vihervyöhykkeet eli Vihersormet, merellisen Helsingin saaris-
3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) Periaatteet vihersormien osalta to, rannat ja vesialueet eli Sinikämmen sekä poikittaiset viheryhteydet eli Viherlinjat. Näiden muodostaman kokonaisuuden toimivuutta, saavutettavuutta ja hahmotettavuutta tuetaan parantamalla kävelyn ja pyöräilyn reittejä, tasaisin välimatkoin tarjolla olevilla virkistyspalveluilla sekä selkiyttämällä opastusta ja tekemällä alueita tunnetuksi. Alueiden tulee olla sopivan kokoisia ja mahdollisimman yhtenäisiä. Vihersormien tehtävä ekologisen verkoston ydinalueina pyritään säilyttämään, ja parantamaan niiden liittymistä merelliseen Sinikämmeneen. Alueiden moninaisten kulttuuri-, luonto-, virkistys- ja maisemallisten arvojen säilyminen turvataan suunnittelemalla alueita kokonaisuutena huomioiden nämä näkökulmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sovittaen ne yhteen muun maankäytön suunnittelun kanssa. Alueiden välisillä yhteyksillä on tärkeä merkitys virkistykselle myös seudullisesta näkökulmasta. Vihersormet muodostavat kokonaisuuden, jossa kullakin on oma profiilinsa. Vihersormia kehitetään luonteensa mukaisesti korostaen maisemallisia ominaispiirteitä ja monipuolistaen virkistyskäytön mahdollisuuksia: Länsipuistosta suunnitellaan Mätäjoen vartta ja Seurasaarenlahden rantoja seuraileva, helposti hahmotettavien reittien yhdistämä huippukohtien kokonaisuus. Keskuspuisto Helsingin metsäisenä, kivikaupungista korpeen ulottuvana selkärankana ja Helsinkipuisto katsauksena Helsingin monimuotoisiin syntymaisemiin sulautuvat saumattomasti toisiinsa muodostaen Helsingin sisäisen sini-viherkehän. Keskuspuiston eteläosassa pyritään vähentämään radan estevaikutusta ja vaalimaan vehreää silhuettia. Pohjoisosassa korostetaan alueen asemaa monipuolisen virkistyksen kaupunkimetsänä. Helsinkipuiston mantereisen ja mereisen osan saumakohdasta Vanhankaupungin Kuninkaankartanonsaarella kehitetään alueen porttiaihe opastuksineen ja palveluineen. Merellisen osan liittämistä muuhun kokonaisuuteen eheytetään parantamalla vesiliikennettä. Viikki-Kivikko-vihersormen suunnittelun lähtökohtana on sen maisemallinen vaikuttavuus peltomaiseman ja kallioisen selänteen saumakohdassa. Reittejä ja virkistyspalveluita parannetaan. Itä-Helsingin kulttuuripuistosta kehitetään helposti saavutettava kartanoiden ja merenlahtien kierros yhdistämällä alueita siltojen avulla. Vuosaaren ulkoilupuistossa monipuolistetaan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, ottaen huomioon maisemalliset erityispiirteet viljelymaiseman ja vaikuttavien maastonmuotojen yhdistelmänä, ja se liittyy tulevaisuudessa luontevasti Östersundomin viher- ja rantaalueiden verkostoon.
4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) Periaatteet merellisen sinikämmenen osalta Periaatteet viherlinjojen osalta Periaatteet alueellisen viherverkoston osalta Helsingin merialueet eri vyöhykkeineen sisälahdista avomerelle, rannat ja saaristo muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee liittyä luontevasti muuhun viher- ja virkistysverkostoon. Tärkeimpinä periaatteina ovat yhtenäisen, kaikille avoimen rantareitin toteuttaminen kattavasti, mukaan lukien merenlahtia kiertävät reitit, nykyistä useampien saarten avaaminen virkistyskäyttöön, vesiliikenteen kehittäminen palvelemaan myös liikkumista saarilta toisille ja virkistyspalveluiden tarjoaminen tasaisin välimatkoin. Rantareitit suunnitellaan vetovoimaisiksi maisemaan sovittaen siten, että pääreitin lisäksi on myös rauhallisempia reittejä. Rannoilla on julkisia ulkotiloja ja myös puistorantoja. Luonnonrantoja vaalitaan ja kehitetään sopeutumisvyöhykkeiksi ilmastonmuutokseen varautumisessa. Näkymiin ja kauniiseen rantajulkisivuun kiinnitetään erityistä huomiota kehitettäessä merenranta-alueita. Toimintoja suunnitellaan vesialueiden suojaisuuden ja rantojen luonteen mukaan lisäämällä omaehtoisen vesillä liikkumisen palveluita. Venesatamat ja veneiden talvisäilytysalueet rakennetaan laadukkaasti, sovittaen rantojen virkistyskäyttöön. Saariston rakennusperintöä säilytetään toimivana osana virkistys- ja matkailupalveluverkkoa. Näiden alueiden suunnittelua jatketaan mm. merellisen Helsingin yleissuunnitelmassa osaltaan näiden lähtökohtien pohjalta. Viherlinjat eli kaupunkitason poikittaiset viheryhteydet liittävät vihersormet ja alueellisen viherverkoston toisiinsa koko kaupungin kattavaksi kokonaisuudeksi, joka jatkuu naapurikaupunkeihin ja vähentää eroja eri kaupunginosien viheraluepalveluiden tarjonnassa. Keskustan ja kantakaupungin viherlinjat muodostuvat historiallisten puistojen, puistoakselien ja katujen muodostamasta ketjusta. Esikaupunkialueella viherlinjat sisältävät paikoin laajoja kulttuuriympäristöjä, metsiä ja paikallisia puistoja. Viherlinjojen osalta tärkeimpinä periaatteina on yhteyksien varmistaminen laajempiin vihersormiin sekä selkeän ja helposti löydettävän ja seurattavan, laadukkaiden viheryhteyksien ja -alueiden muodostaman ketjun aikaansaaminen. Alueellinen viherverkosto on vihersormien välinen, asuinalueita palveleva viher- ja virkistysverkosto kaupunginosapuistoineen, lähipuistoineen ja reitteineen. Sen osalta tärkeimpiä periaatteita ovat kaupunginosapuistoverkoston toimivuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen ja vihe-
5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) ryhteyksien varmistaminen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sekä täydentyvien alueiden julkisen ulkotilan parantaminen. Viheralueet vahvistavat kaupunginosien omaa identiteettiä ja säilyttävät arvoympäristöjä osana kaupunkirakennetta. Tulee kehittää helposti saavutettavista viher- ja virkistyspaikoista ja hyvin opastetuista reiteistä koostuva verkosto, joka sisältää niin luonnonympäristöä, puistoja kuin toimintapaikkoja. Julkisten ulkotilojen kehittämiseen tulee varautua niin uusilla rakennettavilla ja täydennettävillä kuin vanhoillakin alueilla. Kaikilla alueilla tulee varmistaa virkistystoimintojen monipuolisuus sekä viheryhteyksien jatkuvuus ja kunnostaa julkisia ulkotiloja, kuten kaupunginosapuistoja ja keskeisiä aukioita. Kantakaupungissa otetaan huomioon matkailun tarpeet ja keskustan vetovoimaisuus koko seudun näkökulmasta. Kehittämistä ohjaavat lisäksi erityiset kulttuuriarvot, sillä historialliset puistot, aukiot, katuympäristöt ja rannat ovat olennainen osa kaupunkirakennetta. Koko viher- ja virkistysverkostoa koskevia periaatteita Viher-siniverkoston eheydestä huolehtiminen ja vetovoimaisuuden kehittäminen, samoin kuin sen ominaispiirteiden ja arvojen huomioon ottaminen ovat tärkeä osa kaikkien maankäytön muutosalueiden suunnittelun prosesseja. Tiivistyvä kaupunki asettaa viherverkostolle erityisiä vaatimuksia. Uuden kaupunkirakenteen tai uusien teknisten ratkaisujen ja erityisten maisema-, luonto- tai kulttuuriarvojen kohtaamispaikat edellyttävät huolellista jatkosuunnittelua. Liikennejärjestelmän ja täydennysrakentamisen suunnittelun yhteydessä tulee huomioida erityisesti kohdat, joissa kokonaisuudelle tärkeä viherverkoston osa, kuten vihersormi, kohtaa huomattavan maankäytön muutoksen alueen. Nämä alueet tulee suunnitella kokonaisuutena siten, että arvot otetaan lähtökohtina huomioon ja pyritään muodostamaan uuden rakennuskannan ja toimivan liikenteen sekä maiseman kulttuuri- ja luontoarvojen ja virkistyksen kannalta tasapainoisia kokonaisuuksia. Tavoitteena on julkisten ulkotilojen huomioiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana maankäytön suunnittelua ja myös toteuttaminen yhtaikaisesti muun rakentamisen kanssa. Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa viher- ja virkistysverkostoa, ja niitä tulee säilyttää osana tiivistyvää kaupunkia. Periaatteena on viher- ja virkistysverkoston kannalta keskeisesti sijaitsevien, kaupungin omistamien arvokiinteistöjen ja niihin liittyvien ympäristöjen erityinen huomioiminen. Rakennusten ja ympäristöjen kunnostaminen ja kunnossapito tulee järjestää kestävällä tavalla siten, että niihin liittyvät kulttuurihisto-
6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) rialliset, maisemalliset ja virkistykselliset arvot säilyvät jälkipolville osana yhteistä kulttuuriperintöä. Hallintokuntien välisenä yhteistyönä tulee laatia yhteinen linjaus näiden rakennusten ja niiden ympäristöjen julkisen virkistyskäytön edistämiseksi ja kunnossapidon mahdollistamiseksi. Kaupunkiluonnon ydinalueet, metsäverkosto, niittyverkosto sekä siniverkosto ja ekologiset yhteydet ovat osa virkistys- ja viherverkostoa. Rakennettavien alueiden sekä viher- ja virkistysalueiden suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat luontokohteet sekä ekosysteemipalvelujen ja ekologisen laadun kehittäminen. Helsingin erityisiä ominaispiirteitä, kuten luonnonkallioita tulee vaalia. Ekologisen laadun kehittämisessä osana kaupunki- ja maisemasuunnittelua tulee ottaa huomioon säilytettävät luonnonarvot ja hyödyntää uusien biotooppien aikaansaamisen keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kestävään kaupunkiin kuuluu olennaisena osana avoimen hulevesijärjestelmän edistäminen, joka on myös Helsingin hulevesistrategian tavoite. Hulevesien valuma-aluelähtöistä tarkastelua tulee jatkaa ja hulevesien käsittelyn suunnittelu sitoa alueiden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa kaavoitusvaiheessa, sekä sitoutua siihen jatkosuunnittelussa. Virtavedet, kuten purot, joet ja lähteet tulee ottaa suunnittelussa huomioon voimavarana, samoin kuin merenrantojen ja jokilaaksojen resilienssi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Katupuuston merkitys tulee kaupunkibulevardien ja viheryhteyksien kehittämisen myötä lisääntymään ja osa maanvaraisista viheralueista korvautumaan viherkatoilla ja kansirakentamisella. Tämä tulee ottaa alueiden suunnittelussa enenevässä määrin huomioon rakennuskustannuksiin, mutta myös pitkän aikavälin asumisviihtyvyyteen ja asuinalueiden vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. Ympäristön laadun arviointiin ja edistämiseen tulee hyödyntää viherkertoimen kaltaisia uusia välineitä. Alueiden vetovoimaisuus ja saavutettavuus tulee tarvittaessa varmistaa vaiheittaisella toteutuksella, esim. väliaikaisten ratkaisujen avulla. Asukasyhteistyötä tulee hyödyntää entistä monipuolisemmin. Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma ja periaatteet on tarkoitettu lähtökohdiksi maankäytön ja liikenteen suunnittelussa eri kaavoitusvaiheissa, sekä viher- ja virkistysverkoston jatkosuunnittelussa, hyödyntäen tiiviitä yhteistyömuotoja Kaupunkiympäristön toimialalla. Viher- ja virkistysverkoston kehittämistoimenpiteet kytketään osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa, jotta mahdollistetaan tämän verkoston oikea-aikainen kehittäminen ja resursointi uusia rakentamisalueita suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä tiivistyviä alueita parannettaessa. Esittelijä asemakaavapäällikkö
7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (7) Olavi Veltheim Lisätiedot Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Liitteet 1 Viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma -raportti (VISTRA II), (koko raportti) 2 Viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma -raportti (VISTRA II), luvut 1-2 (Sisällys, Taustaa, Lähtökohdat) 3 Viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma -raportti (VISTRA II), luku 3 (Viherverkostorunko) 4 Viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma -raportti (VISTRA II) luku 4 (Alueellinen viherverkosto) 5 Viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma -raportti (VISTRA II), Luvut 5-6 (Viherverkosto ja tiivistyvä kaupunkirakenne, Lopuksi) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Ksv 1521_5 Päätös päätti merkitä tiedoksi Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma -raportin luonnoksen sekä Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteiden käsittelyaikataulun Pöydälle Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 35/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Esityslista 35/2016 1 (7) 1 Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet (a-asia) Pöydälle 01.11.2016 HEL 2016-007857 T 10 03 06 Ksv 1521_5 Päätösehdotus päättää hyväksyä seuraavat
LisätiedotMerellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen
Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 228 Lausunto kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymisen turvaamisesta
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotMERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA
MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA Merellisten alueiden maankäytön suunnittelun jatkaminen yleiskaavasta asemakaavaosastolle Osa yleiskaavan toteuttamisohjelmaa Tavoitteet 1. Merellisten alueiden kehittyminen
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (10) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2016 1 (10) 266 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin HEL
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 22 Kunnan jäsenen aloite Uutelan asemakaavan uudistamiseksi HEL 2017-009744 T 10 03 03 Päätös Alueen nykytila Uutelan kaavoitustilanne Kaupunkiympäristön apulaispormestari
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotHelsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 2016 Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma VISTRA osa II MYÖS JOTAKIN URBAANIA TÄHÄN... LUONNOS 21.9.2016 www.hel.fi/ksv Teksti: Graafinen
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotNikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle
Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (6) 411 Jalankulkijan kantakaupunki HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätös päätti hyväksyä liitteen 1, 22.11.2016 päivätyn, kartan mukaisen kantakaupungin
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotLIITE 2 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa ohje suunnittelijoille
Tyyppi Elementti Kuvaus alueella (esimerkkiteksti koskee koko Helsinkiä) Apukysymykset Puistot kaupunginosapuistot historialliset puistot taskupuistot teemapuistot hautausmaat Helsingissä on yhteensä 8504
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2016 1 (7) 375 Yleisten töiden lautakunnan lausunto valtuutettu Jarmo Niemisen ja 53 muun valtuustoaloitteesta koskien kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin
Lisätiedot23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis
Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2016 1 (5) 127 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Länsisataman (20.ko), Ulkosaarten (53.ko) ja Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385 HEL 2011-003791 T 10 03
LisätiedotMillaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi
Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tulevaisuus on kaupunkien Siksi ei ole yhtään samantekevää, millaisia kaupungit ovat Hallitaanko väestönkasvuun liittyvät
Lisätiedotklo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander
HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISSELVITYS Tarinatyöpajan (nro 4) johdantopuheenvuoro: kansallisen kaupunkipuiston lainsäädännöstä, kriteereistä ja Helsingin roolista/lisäarvosta verkostossa
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 40 Valtuutettu Leo Straniuksen aloite rakkauden metsän perustamisesta Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle. Muutoksenhaku
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 17/0114/2
KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 7.4.2017 nro 17/0114/2 VALITTAJA Tampereen kaupunki / kaupunginhallitus VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/
Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2015 1 (6) 902 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Metsähallituksen hakemuksesta rakentaa laituri Vallisaareen ESAVI/4242/2015 Päätös päätti antaa Etelä-Suomen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (7) 171 Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella HEL 2016-012616 T 10 03 03 Ksv 4464_1, karttaruutu 670490x10
LisätiedotHelsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM
Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM 20.3.2014 Vastaukset 17.3.2014 mennessä esitettyihin kysymyksiin: 1. Onko olemassa museoviranomaisen lausuntoa koskien Helsingin
LisätiedotAlueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö alueen kasvupaineisiin sen arvoja turmelematta.
Lohiniemenranta sijaitsee historiallisesti merkittävällä huvila- ja virkistysalueella, jota ollaan rakennettu viime vuosina voimakkaasti asuinalueen suuntaan. Alueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY Tavoitteena turvallinen ja ilmastonkestävä kaupunkiseutu Nyt ja muuttuvissa olosuhteissa
LisätiedotKallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen
Kallahti Kallvik ry 15.11.2018 Palaute Uusimaakaava 2050 -luonnokseen Uusimaakaava 2050 -luonnoksessa Helsingin Vuosaareen on merkitty Uudenmaan liiton Zonation-analyysin (2017, 2018) vastaisesti viheralue
LisätiedotLuonto kaupunkisuunnittelussa
Luonto kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä Turusta Turun kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tuuli Vesanto / 11.10.2017 Aiheet: 1. LUONTOARVOT YLEISKAAVOITUKSESSA 2. HULEVEDET JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 3. TURUN
LisätiedotEspoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan
LisätiedotEkologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön
Anni Tirri, Helsingin kaupunki Mari Ariluoma, Nomaji Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön Ekosysteemipalvelunäkökulma Helsingin aluesuunnittelussa 17.5.2017 1 Aluesuunnitelmat
LisätiedotNaantalin Vanhankaupungin ranta
.0.0 Naantalin Vanhankaupungin ranta Kehittämisen teemat ja suositukset Studio Puisto Arkkitehdit VSU Maisema-arkkitehdit SWO Ympäristö Muumimaailma Kehitysteemat A YDINALUN KHITTÄMINN Vierasvenesatama
LisätiedotHelsingin itäisen saariston asemakaavaluonnos
Helsingin itäisen saariston asemakaavaluonnos Asukastilaisuus 3.6.2013 Villinki, Pukkiluoto, Sikosaari, Varviluoto Itäisen saariston asemakaavaryhmä Asemakaavoitus: Arkkitehti Johanna Backas, puh. 310
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 08.02.2016 Sivu 1 / 1 5734/2014 10.02.01 60 Lausunnon antaminen Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 Essi Leino, puh.
LisätiedotTERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE
23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015
LisätiedotUudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn
Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn seminaari 18.1.2018 Vantaa on rakennettu yleiskaavoilla
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (5) 496 Helsingin kaupungin viherkattolinjaus HEL 2012-013805 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti antaa liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen
LisätiedotKANTASAIRAALAN KAAVARUNKO
KATRNA ROSENGREN, CHARLOTTE NYHOLM/ AHVENISTON ALLIANSSI/ 05.11.2018 KANTASAIRAALAN KAAVARUNKO Ahveniston parantolan ruokasali sotasairaalakäytössä. Sotamuseo. NATURA KANTASAIRAALA HAUTAUSMAA PARANTOLA
LisätiedotMAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO
MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012
LisätiedotLiite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO
Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET
ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 17.3.2014 Kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristötoimisto Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti Esityksen historialliset
LisätiedotKehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE
LisätiedotKaupunkivalaistuksen suunnittelu
Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,
LisätiedotTieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 15/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Esityslista 15/2017 1 (6) Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 07.03.2017 138 HEL 2016-012658 T 00 00 03 Ksv 5264_109 Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon
LisätiedotSuojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje
Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) 261 puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1) HEL 2016-011912 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän
LisätiedotKaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa
Virkistys, maisema ja kulttuuriympäristö metsäisillä alueilla Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa Metsäohjelman tietopohjavaihe Yhteistyöryhmän tapaaminen 12.9.2017 Mervi Vallinkoski, Jyväskylän
LisätiedotJyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 54 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle vieraslajien linjauksista Helsingissä 2012-2016 HEL 2012-017199 T 11 01 04 Päätös päätti antaa
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotArvoisa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen tai varajäsen. Yleiskaavan toteuttamisohjelman painopisteet
1 (5) Arvoisa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen tai varajäsen Yleiskaavan toteuttamisohjelman painopisteet Kaupunkisuunnittelulautakunnan 9.5. kokouksen esityslistalla on yleiskaavan lyhyen aikavälin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8.
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 5 Suunnittelutarveratkaisuhakemus (Santahamina, Hevostallintie) (basia) HEL 2016-009094 T 10 04 02 Ksv 5050_31, Rakvv 51-2058-16-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka
LisätiedotSuomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi
helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.
LisätiedotMIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?
MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden
LisätiedotVartiosaari Info- ja keskustelutilaisuus 25.1.
Info- ja keskustelutilaisuus 25.1. Tervetuloa vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen Vartiosaaren suunnittelu projektipäällikkö, arkkitehti Ritva Luoto Keskustelua Projektiryhmä Ritva Luoto,
LisätiedotFCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit
FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2017 1 (9) 491 Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta HEL 2017-003386 T 10 03 00 Lausunto Yleistä
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKaupunginvaltuusto. Ryj Vastaus vt Pia Pakarisen kysymykseen Vasikkasaaren asemakaavan toteuttamisesta
Kaupungi 4 Vastaus vt Pia Pakarisen kysymykseen Vasikkasaaren asemakaavan toteuttamisesta Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus Merellisten palvelujen kehittäminen perustuu
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2014 1 (7) 326 Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristön suunnitteluperiaatteet HEL 2013-002028 T 10 03 03 Ksv 1611_1 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 04.08.2015 263 Kaupunginhallitus 11.05.2015 495 HEL 2014-012194 T 00 00 03 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti palauttaa
LisätiedotOas /18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1371-00/18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL 2017-007864 5.6.2018 ISOSAAREN JA KUIVASAAREN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS
Vastaanottaja Oriveden kaupunki Päivämäärä 8/2018 ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS Tarkastus 22.8.2018 Päivämäärä 22.8.2018 Laatija
LisätiedotMikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään. Tilannekatsaus syyskuu 2017
Mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään Tilannekatsaus syyskuu 2017 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? MRL: Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa
Lisätiedot