URJALAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 URJALAN KUN Taloussuunnitelma (Kuvassa yhtenäiskoulun työmaa kesällä 2015) Valtuusto Liite 27

2 SISÄLLYSLUETTELO I. YLEINEN OSA 1. YLEINEN LOUDELLINEN TILANNE KUNLOUDEN TILANNE URJALAN KUNNAN STRATEGIA URJALAN YLEISET JA LOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys ja työllisyys Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitys Alijäämän kattaminen Keskeiset tuloperusteet Taloussuunnitelman investoinnit Kuntakonserni LOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Rakenne Sitovuus Täytäntöönpano ja seuranta Määrärahojen muutokset TULOSLASKELMA II. KÄYTTÖLOUSOSA 1000 KESKUSVAALILAUKUN 1110 Vaalit RKASTUSLAUKUN 2110 Tarkastuspalvelut VALTUUSTO 3110 Valtuusto KUNNANHALLITUS 4110 Kunnanhallitus Hallintokeskus Elinkeinopalvelut PERUSTURVALAUKUN 6110 Sosiaalityö Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Lasten päivähoito Työllisyydenhoito Terveydenhuolto Toimeentuloturva SIVISTYSLAUKUN 7110 Sivistystoimisto... 43

3 7120 Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Aikuiskoulutus Nuorisotyö Liikuntatoimi Kirjasto- ja tietopalvelu Kulttuuritoimi TEKNINEN LAUKUN 8110 Tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Muu palvelutoiminta Kiinteistöpalvelut Maa- ja metsätilat Vesihuoltolaitos Pelastustoimi RAKENNUSLAUKUN 9100 Rakennusvalvonta ja -neuvonta Yksityistietoimi Ympäristönsuojelu III. INVESTOINTIOSA 7. INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Investoinnit yhteensä IV. RAHOITUSOSA 9. RAHOISTUSLASKELMA V. LIITEOSA LIITE 1 KER- JA VUOSI PALKKIOT LIITE 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT LIITE 3 KIRJANPIDOLLISESTI ERIYTEYN LIIKETOIMINNAN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA. 81 LIITE 4 TULOSLASKELMA/ ULKOISET JA SISÄISET ERÄT LIITE 5 YHDISTELMÄ KÄYTTÖLOUDEN SISÄISISTÄ JA ULKOISIS TULOIS JA MENOIS TULOSALUEITIN LIITE 6 YHDISTELMÄ KÄYTTÖLOUDEN SISÄISISTÄ JA ULKOISIS TULOIS JA MENOIS TOIMIELIMITTÄIN... 91

4 URJALAN KUN YLEINEN OSA 1 Taloussuunnitelma I. YLEINEN OSA

5 URJALAN KUN YLEINEN OSA 2 Taloussuunnitelma YLEINEN LOUDELLINEN TILANNE Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa syksyllä 2015 on arvioitu talouden kehitysnäkymiä seuraavasti: Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa- Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasema on noin prosentin ylijäämäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. 2. KUNLOUDEN TILANNE Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2014 yhteensä 0,9 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 14,7 mrd. euroa. Kuntien toimintakate nousi maltillisesti vain 1,0 prosenttia ja kuntien verorahoitus kasvoi 1,5 %. Kunnallisve-

6 URJALAN KUN YLEINEN OSA 3 Taloussuunnitelma rotulot kasvoivat vain 1,3 %. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 10 ja 119 kunnan vuosikate ei kattanut poistoja, vaikka kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistot. Valtiovarainministeriön kehitysarvion mukaan kuntatalous pysyy vuosina kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarkastelukauden lopulla yli kolmasosalla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Yleisen työttömyystilanteen heikkeneminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäävät kuntien menoja, vähentävät verotuloja ja heikentävät kuntien elinvoimaisuutta monin tavoin. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän korkeana, ja kuntien työmarkkinatuen rahoitusmenojen arvioidaan kasvavan. Heikentyneen suhdannetilanteen takia kuntien mahdollisuudet vastata lisääntyneisiin menopaineisiin ovat rajatut. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu aiheuttaa lisäpaineita kuntien menoihin. Työttömyyden ja ei-työperäisen maahanmuuton kasvaessa myös kuntien toimeentulotukimenot tulevat todennäköisesti kasvamaan.

7 URJALAN KUN YLEINEN OSA 4 Taloussuunnitelma URJALAN KUNNAN STRATEGIA Urjalan kunnan Visio Urjala on viihtyisän elinympäristön, uudistumiskykyisen yrittämisen sekä kiehtovan kulttuurin elinvoimainen kunta. Strategiset päämäärät: 1. Urjalassa on vakaa talous, joka luo perustan laadukkaille palveluille ja kunnan kehittämiselle. 2. Urjalassa on asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetyt palvelut. Urjala profiloituu lapsiystävällisenä asuinkuntana. 3. Urjalassa on vetovoimainen kuntakeskus sekä runsaasti viihtyisiä asumisvaihtoehtoja eri puolilla kuntaa. 4. Urjala on Suomen yritysvaltaisimpia kuntia alle 6000 asukkaan kuntien kokoluokassa. Urjalassa on tarjolla mielekkäitä työpaikkoja osaaville ihmisille niin jalostuskuin palvelusektorilla. 5. Urjala on tunnettu kiehtovana ja vetovoimaisena kulttuuri- ja matkailupitäjänä. Kulttuurimatkailun keihäänkärkinä kehitetään pitkäjänteisesti Väinö Linna Urjalan vetovoimatekijänä kokonaisuutta ja Nuutajärven lasikylää. 6. Urjalan kunta on vetovoimainen työnantaja. Henkilöstö on osaavaa ja uudistumiskykyistä. 7. Urjala hyödyntää Pirkanmaan kasvua ja tekee aktiivista yhteistyötä oman seutukunnan ja naapurikuntien kanssa.

8 URJALAN KUN YLEINEN OSA 5 Taloussuunnitelma URJALAN YLEISET JA LOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestökehitys ja työllisyys 5800 Urjalan kunnan asukasluku 5600 Asukasluku tilanteen mukaan Urjalan kunnan asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 4986 ja lokakuun lopussa 2015 asukasluku oli Vuodesta 2015 väestötiedot perustuvat tilastokeskuksen väestömäärältään laskevaan ennusteeseen ennuste vuodelle 2016 oli 4971, joten väestön vähentyminen on ollut ennustettua nopeampaa. 350 Muuttoliike Urjala Kuntien välinen tulomuutto Urjala Kuntien välinen lähtö muutto

9 URJALAN KUN YLEINEN OSA 6 Taloussuunnitelma Väestön ikärakenne Urjala Ikäluokat yhteensä Urjala - 14 Urjala Urjala Väestömäärä vähenee selvästi kaikista muista ikäluokista paitsi yli 65 vuotiaista. Urjala Kaikki yht v v v Tilastokeskuksen laatimasta ikärakenne-ennusteesta voidaan havaita, että 0-64 vuotiaiden osuus tulee laskemaan tulevina vuosina. Sen sijaan yli 65 vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Väestön ikääntyminen on siten merkittävä haaste kunnan palvelukyvyn ylläpidolle ja talouden kantokyvylle. Todellinen väestön väheneminen on tapahtunut hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin.

10 URJALAN KUN YLEINEN OSA 7 Taloussuunnitelma Työttömät työnhakijat Työttömät, henkilöä Urjalan työttömyysprosentti oli syyskuun lopussa 13,8 %, kun se vuosi sitten oli 15,2 % ja 2013 oli 13,1 %. Pirkanmaan keskimääräinen työttömyysprosentti oli 14,7 ja koko maassa 12,8 %. 4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Urjalan kunta muodostavat Etelä-Pirkanmaan seutukunnan. Nämä kunnat ovat jo pitkään tehneet seudullista yhteistyötä. Viimeisten vuosien aikana seutuyhteistyö on muuttunut väljempään suuntaan. Vuoden 2014 alusta Etelä-Pirkanmaalla luovuttiin seutujohtajasta, ja seutuasioiden valmistelu siirrettiin kehitysyhtiölle. Vuonna 2015 lakkautettiin kuntien yhteisen kehitysyhtiön toiminta, ja kunnat perustivat elinkeinoyksiköt omaan organisaatioonsa. Nykyisin yhteisten asioiden valmistelu tapahtuu kuntajohtajakokouksessa, johon osallistuvat myös kunnanhallitusten puheenjohtajat. Elinkeinoelämän kehittämiseen liittyen näillä kunnilla on yhteinen rahoitusneuvoja, ja aloittavien yritysten neuvontapalvelu hankitaan Uusyrityskeskus Ensimetriltä. Yhdessä Pälkäneen kanssa nämä kunnat ovat allekirjoittaneet yhteispalvelusopimuksen seudullisten yrityspalvelujen järjestämisestä Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan TE toimiston kanssa. Vuodelle 2016 Urjalan kunta varaa hankerahoitukseen 6 euroa/asukas sisältäen rahoituksen käynnissä oleville ja alkaville hankkeille (4 euroa/asukas) sekä rahoituksen Pirkan Helmi ry:lle (2 euroa/asukas).

11 URJALAN KUN YLEINEN OSA 8 Taloussuunnitelma Etelä-Pirkanmaan kunnilla on yhteinen tietohallinto sisältäen myös puhelinjärjestelmän. Kuntakeskusten välille on rakennettu nopea valokuituverkko, mikä mahdollistaa seutukunnan tietohallinnon keskittymisen Valkeakosken tietohallintoon. Seutukunnan yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö toimii Valkeakoskella. Ympäristöterveydenhuollon palvelut nämä kunnat hankkivat yhteistoiminta-alueelta, jonka vastuukuntana toimii Tampereen kaupunki. Etelä-Pirkanmaan seudun kunnat muodostavat oman tilaajarenkaan tilatessaan erikoissairaanhoidon palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Akaan ja Urjalan kunnat ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen, jolla Akaan kaupunki vastuukuntana järjestää perusterveydenhuollon, vanhushuollon, vammaishuollon ja perhekeskuksen palvelut Urjalan kunnalle. Toimintaa johtaa yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta, jossa on jäseniä molemmista kunnista. Valkeakosken kaupunki tuottaa aikuis- ja nuorisopsykiatrian mielenterveyspalvelut myös Akaalle ja Urjalalle. Vuonna 2016 Valkeakosken terveyskeskuksen yhteyteen toteutuu psykiatrisen avohoidon intensiiviyksikkö, johon tulee kuusi hoitopaikkaa: puolet Valkeakoskelle sekä puolet yhteisesti Akaan ja Urjalan käyttöön. Yksikkö toimii ikään kuin sairaala- ja avohoidon välimuotona. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sulki Kaivannon psykiatrisen sairaalan lokakuun 2015 lopussa. Vähentääkseen työttömyyttä Akaan, Urjalan ja Valkeakosken alueilla nämä kunnat ovat käynnistäneet Ura Silta hankkeen yhdessä Ura Ovi ry:n kanssa. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteena on ehkäistä työttömien työnhakijoiden liukumisen yli 300 työmarkkinatukipäivälle. Hanke tarjoaa yrityksille rekrytointiapua sekä auttaa löytämään motivoituneita ja työelämätaitoja hallitsevia työnhakijoita. Syksyllä 2015 aloitti myös uutena hankkeena Akaan, Urjalan ja Valkeakosken yhteinen ESR hanke Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke, joka toteutetaan vuosina Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman (toukokuu 2015) mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Sote alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Hallitusohjelmaan perustuen sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö asettivat heinäkuussa 2015 valtioneuvoston ulkopuolisista asiantuntijoista selvityshenkilötyöryhmän. Elokuussa 2015 selvityshenkilöt jättivät oman ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja aluehallintouudistuksen toteuttamisen ja yhteensovittamisen työohjelmaksi. Selvityshenkilöiden mukaan itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, sote infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvityshenkilöiden mielestä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin 9 12.

12 URJALAN KUN YLEINEN OSA 9 Taloussuunnitelma Marraskuussa 2015 maan hallitus linjasi sote uudistuksen askelmerkit ja aluejaon perusteet. Hallituksen linjauksen mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta vuoden 2019 alusta alkaen. Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi, jolloin niille osoitetaan lähtien pelastustoimen tehtävät, maakuntien liitoille kuuluvia tehtäviä, ELY keskuksille kuuluvia tehtäviä sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus linjasi myös, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Yliopistollisena sairaalana jatkaa mm. Pirkanmaalla toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala Tays. Hallituksen linjausten perusteella käynnistyy lainvalmistelutyö. Sote uudistusprojektissa on parhaillaan valmisteltavana, miten omaisuuden ja henkilöstön siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille voitaisiin parhaiten toteuttaa. Tästä päätetään erikseen valmistelussa selvitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Lainvalmistelussa ja sote uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sote palveluiden tarjonnasta. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote palveluissa. 4.4 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Tulot Tuottopuolella on havaittavissa pienoista kutistumista. Tämä johtuu useasta eri syystä. Taustalla mm. siivous- ja ruokapalveluiden tuottojen pienentyminen, kun vuodeosaston käyttö on vähentynyt, toimeentulotuen valtionosuuden pienentymistä samaa tahtia kun tuen käyttö on vähentynyt. Talousarvioesityksessä toimintatuottojen on ennakoitu olevan noin 3,5 miljoonaa euroa, joka on noin euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Menot Toimintakulujen kasvu on hyvin vaatimatonta henkilöstökuluissa. Kokonaisuutena toimintakulujen ennakoidaan pienentyvän vuoden 2015 alkuperäisestä talousarviosta ja kasvavan vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna noin 1 %:n. Toimintakulut olisivat siten noin 32,5 miljoonaa euroa. Verotulot Verotuloarvio perustuu Kuntaliiton julkaisemaan verotulokehikkoon, jossa on otettu huomioon verotilitysten ja palkkasumman kehitys, verohallinnon ennakkotiedot vuoden 2014 toteutuneesta verotuksesta. Veroperustemuutokset on tehty hallituksen esityksen mukaisina. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja. Kokonaisuutena hallituksen budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kunnallisverotuloja nettomääräisesti noin 262 miljoonaa euroa. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtion-

13 URJALAN KUN YLEINEN OSA 10 Taloussuunnitelma osuuksien lisänä. Urjalan kunnallisverotuoton ennakoidaan pienentyvän 14,2 miljoonasta eurosta 13,9 miljoonaan euroon, joten vähennystä on noin euroa. Yhteisöveroon tulee yksi sitäkin merkittävämpi muutos. Aiempien päätösten seurauksena kuntien yhteisöverosta saama osuus pienenee 36,87 %:sta (2015) 30,92 %:iin (2016). Urjalan saama yhteisövero-osuuden ennakoidaan pienentyvän siten eurosta euroon, joten vaikutus on noin euroa. Kiinteistöveron osalta valtuusto alensi yleistä kiinteistöveroa 0,10 %, joten se hieman pienentää Urjalan kiinteistöverotuottoa edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä pohjautuu Kuntaliiton tekemään ennakkolaskelmaan, jossa on otettu huomioon valtion talousarvioesitys vuodelle Valtionosuuksien määrä muuttuu vuosittain automaattimuutosten (esim. asukasmäärät, verotustiedot), lakiin perustuvien muutosten (kustannusten jaon tarkistus) ja poliittisten päätösten (valtionosuusleikkaukset ja lisäykset, kuntien tehtävien muutokset) vuoksi. Urjalan valtionosuudet lisääntyvät vuodelle 2016 noin 13,6 miljoonaan euroon. Tämä selittyy valtion tekemillä veromuutosten kompensaatiolla. Toimintakate, vuosikate ja tulos Urjalan vuoden 2016 talousarviossa toimintakate on 29 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ennakoidaan olevan noin euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen ja tavoitetaso on nettoinvestointien määrä, joka on yleensä poistojen määrää suurempi. Vuodelle 2016 arvioidut poistot ovat noin 0,8 miljoonaa euroa, joten vuosikate kattaa poistot. Tulevina vuosina poistotaso nousee merkittävästi uuden yhtenäiskoulun rakentamisen vuoksi, joten tämä asettaa merkittäviä haasteita tulorahoituksen riittävyydelle. Tilikauden tulokseksi ja ylijäämäksi ennakoidaan noin euroa.

14 1000 euroa URJALAN KUN YLEINEN OSA 11 Taloussuunnitelma Tulorahoituksen riittävyys vuosikate poistot ta 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Vuoden 2016 osalta vuosikate riittää kattamaan poistot, sen sijaan suunnitelmavuosien osalta poistot ovat korkeammat kuin vuosikate, joka tarkoittaa alijäämän kertymistä. 2,5 Vuosikate 2,0 2,1 2,3 2,0 1,5 1,7 1,0 0,5 0,7 1,0 0,9 0,0-0,5 0,1 0,0-0,3-0,2-0,1 vuosikate milj.euroa ta 2015 ta 2016

15 URJALAN KUN YLEINEN OSA 12 Taloussuunnitelma Toimintakate, /as ta 15 ta 16 Urjala as. kunnat Pirkanmaa Koko maa Urjalan toimintakate on ollut viime vuodet pienempi kuin asukkaiden kuntien keskimääräinen toimintakate eli toimintaan on käytetty verrokkiryhmää vähemmän rahaa Lainakanta 31.12, /as ta 15 ta 16 ts 17 ts 18 Urjala as. kunnat Pirkanmaa Koko maa

16 URJALAN KUN YLEINEN OSA 13 Taloussuunnitelma Urjalan kunnan lainakanta , milj. 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, ta 15 ta 16 ts 17 ts 18 Urjalan lainakanta lisääntyi 2015, kun uuden yhtenäiskoulun rakentaminen käynnistyi. Lainakanta kasvaa vielä vuonna 2017, mutta alkaa laskea 2018 eteenpäin mikäli investointimäärä pysyy ennakoidulla tasolla. 2,0 Tilikauden ali-/ylijäämä 1,5 1,0 1,1 1,4 1,2 0,5 0,7 0,0-0,5-1,0-1,1-1,3-0,3-0,9 0,1-1,1 0,1-0,3-0,1 tilivuoden ali- /ylijäämä milj.euroa -1,5-1,7-2, ta 2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018

17 URJALAN KUN YLEINEN OSA 14 Taloussuunnitelma Alijäämän kattaminen Kuntalain 110 :ssä todetaan, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään 4 vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan taseessa oleva alijäämä saadaan katettua vuoden 2015 ylijäämällä. Sen sijaan taloussuunnitelmavuosien alijäämä on merkitty katettavaksi kiinteistöveroprosentin nostamisella vuonna Alijäämä vuoden alussa TP TS 2017 TS 2018 Alijäämä vuoden alussa Vuoden ylijäämä Alijäämä vuoden alussa Talousarvion mukainen ylijäämä Ylijäämä vuoden alussa Talousarvion mukainen ylijäämä Alijäämä vuoden alussa Taloussuunnitelman ylijäämä Alijäämä vuoden alussa Taloussuunnitelman ylijäämä Kiinteistöveron noston vaikutus Ali-/ylijäämä vuoden lopussa * Suunnitelmavuosien toimintakulujen kasvuna on käytetty 0 %. 4.6 Keskeiset tuloperusteet o Tuloveroprosentti on 22,00 o Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10 %, vakituisten asuinrakennusten 0,65 % ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti 1,25 % ja rakentamattoman rakennusmaan 1,50 %. Yleishyödyllisten yhteisöiltä kiinteistöveroprosentti on 0,00 %. o Maksujen ja taksojen korotuksista päätetään erikseen o Rahoituslaskelmasta ilmenee, että lainaa otetaan vuonna 2016 yhteensä 7,3 milj.euroa 4.7 Taloussuunnitelman investoinnit 4.8 Kuntakonserni Investointimenot vuonna 2016 ovat n. 10,4 milj.euroa. Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Urjalan kunnan konserniohjeen. Kunnan omistusosuus kuntayhtymissä on seuraava: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1,16 % Koulutuskeskus Tavastia 1,05 % Pirkanmaan liitto 1,12 % Forssan ammatti-instituutti 5,88 % Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen ky 1,07 %

18 URJALAN KUN YLEINEN OSA 15 Taloussuunnitelma Kunnan osuus osakkuusyhteisöissä: Kiinteistö Oy Urjalan Virasto- ja liikekeskus 40,3 % Kiinteistö Oy Laukeelan Keskus 23,87 % Kunnan ainoa tytäryhteisö on Urjalan Talot Oy, omistusosuus 100 %. Urjalan Talot Oy:n tavoitteet Tuotetaan ja ylläpidetään riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Ulkopuolisille myytävät kiinteistönhuoltopalvelut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla Asuntojen käyttöastetavoite 97 % Tasapainoinen talous

19 URJALAN KUN YLEINEN OSA 16 Taloussuunnitelma LOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS 5.1 Rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja suunnitelmasta. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategian ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Investointisosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy toimielimittäim, hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. 5.2 Sitovuus Valtuusto määrää miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan toimielimiä ja viranhaltijoita. o Käyttötalousosassa valtuusto myöntää määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain. Talousarvion käyttötalousosa on bruttositova, ellei toisin ole mainittu. Tämä tarkoittaa, että menot (toimintakulut) ja tulot (toimintatuotot sekä valmistus omaan käyttöön) budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Edellä mainitut erät ovat siis valtuustoon nähden sitovia eriä. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate voimassa, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. Vesihuoltolaitos-tulosalueen, maa- ja metsätilat tulosalueen, hallintokeskustulosalueen alaisen siivous- ja ruokapalvelu tulosyksikön sitovuuden osalta noudatetaan nettositovuutta. Toimintatulot ja menot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Vesihuoltolaitosta käsitellään kirjanpidollisesti eriytettynä taseyksikkönä, jonka peruspääomasta kunta perii 0,5 %:n koron.

20 URJALAN KUN YLEINEN OSA 17 Taloussuunnitelma o Käyttötalousosa on kunnanhallitusta ja lautakuntia sitova valtuuston vahvistamalla tulosaluetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat pystyvät siten tekemään talousarviomuutoksia tulosalueiden sisällä. o Käyttötalousosa on kunnanjohtajaa ja palvelukeskuksen johtajia sitova kunnanhallituksen ja lautakuntien vahvistamalla tulosyksikkötasolla. Kunnanjohtaja ja palvelukeskuksen johtajat pystyvät siten tekemään talousarviomuutoksia tulosyksikön sisällä. o Käyttötalousosa on tulosyksiköiden vastuuhenkilöitä sitova palvelukeskusten johtajien vahvistamalla kustannuspaikkatasolla. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöt pystyvät siten tekemään talousarviomuutoksia kustannuspaikan sisällä. Toiminta-ajatus ja muut perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat toimielimille ryhmittäin. Bruttomääräiset toimielimille osoitetut määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Palvelukeskukset velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. 5.3 Täytäntöönpano ja seuranta Talousarvion täytäntöönpano tapahtuu käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Toimielimet (kunnanhallitus ja lautakunnat) muuttavat käyttösuunnitelmansa valtuuston talousarviopäätöstä vastaavaksi. Toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot käyttötalousosan kustannuspaikoille. Edelleen johtavat viranhaltijat päättävät viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien tavoitteiden asettamisesta sekä määrärahojen jaosta toiminnoille ja kohteille. Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutumisvertailu. Tähän sisältyy myös sitovien tavoitteiden seuranta. Toimintakertomuksessa tarkastellaan myös muita, ei-sitovia tavoitteita. 5.4 Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määrä ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puitteissa. Määrärahan muutosesityksen kunnanvaltuustolle voi tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi.

21 URJALAN KUN YLEINEN OSA 18 Taloussuunnitelma TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA, ULKOISET TP KH 2016 Ta 15/16 % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Tunnusluvut Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot ,7 9,5 9,5 Vuosikate/Poistot % 105,7 107,1 109,9 82,8 100,5 Vuosikate, /asukas ,9

22 II. KÄYTTÖLOUSOSA

23 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 19 Toimielin Tulosalue 1000 KESKUSVAALILAUKUN 1110 Vaalit Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma Vaalit TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta toimittaa kunnallisvaalit, valtiolliset vaalit ja Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit). Seuraavat vaalit ovat vuonna 2017 toimitettavat kunnallisvaalit. Kunnassa on yksi äänestysalue. Toimintaympäristön muutokset Uuden kuntalain myötä kunnallisvaalien ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle 2017.

24 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 20 Toimielin Tulosalue 2000 RKASTUSLAUKUN 2110 Tarkastuspalvelut Tarkastuspalvelut TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kuntalain mukaisesti kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTTtilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-tilintarkastaja.

25 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 21 Toimielin Tulosalue 3000 VALTUUSTO 3110 Valtuusto Valtuusto TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Valtuusto vastaa ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta saakka voimassa olevan vanhan kuntalain 12 :n mukaan valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio, 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

26 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 22 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4110 Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Hannu Maijala Toimielimen alaiset tulosalueet: 4110 Kunnanhallitus 4111 Hallintokeskus 4410 Elinkeinopalvelut Kunnanhallitus TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tulee myös valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitukselle kuuluu lisäksi esityksen tekeminen talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintaympäristön muutokset Vanhusneuvoston määrärahat on varattu kunnanhallituksen kohtaan. Urjalan kunta on hakenut rahoitusta toimintaryhmä Pirkan Helmi ry:n kautta Pirkanmaan ELYkeskukselta yksityiskohtaiseen suunnitteluun koskien kiinteän kuituverkon rakentamista koko kunnan alueelle. Suunnittelu on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Kunnanhallitus käynnisti vuoden 2015 aikana uuden kuntastrategian valmistelun. Vuoden 2016 alussa pidetään valtuustoseminaari strategian valmisteluun liittyen, jonka perusteella laaditaan kuntastrategia.

27 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 23 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Monipuolinen omakotitonttivalikoima Omaisuuden tehokas hallinta ja arvon säilyttäminen Vahva edunvalvonta Tonttivarannon laajuus ja monipuolisuus Tarpeetonta omaisuutta ei ole tai se on myynnissä Liikenneyhteyksien toimivuuteen vaikuttaminen, EU:n ohjelmarahoituksen turvaaminen Tarvittaessa maan ostaminen Tarpeeton omaisuus myydään Aktiivinen vaikuttaminen eri yhteyksissä

28 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 24 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4111 Hallintokeskus Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 4112 Hallintokeskus 4113 Muut palvelut 4114 Siivous- ja ruokapalveluyksikkö 4210 Henkilöstöhallinto 4310 Taloushallinto Hallintokeskus TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kunnanhallituksen alaisena tulosalueena hallintokeskus tekee hallinnon keskitettyjä tehtäviä ja tuottaa tukipalveluja muille tulosalueille. Hallintokeskus vastaa tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kunnan tiedotuksesta ja asiakaspalvelutehtävistä. Taloushallinnon tulosyksikössä johdetaan kunnan taloussuunnittelua, raportointia ja talousarvion seurantaa. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatehtävät ja kirjanpidolliset laskentatehtävät, osa perintätehtävistä, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät. Henkilöstöhallinto avustaa palvelukeskuksia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi Urjalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia ovat mm. virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, kouluttaminen, tiedottaminen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet. Joukkoliikennettä pyritään järjestämään siten, että kunnassa on toimivat joukkoliikenneyhteydet kunnan sisällä ja Etelä-Pirkanmaan seutulippualueella matkustaville.

29 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 25 Siivous- ja ruokahuoltoyksikössä on vuoden 2016 alussa kolme valmistuskeittiötä; keskuskeittiö, yläkoulu-lukio ja yksi alakoulun keittiö, sekä kaksi palvelukeittiötä. Keskuskeittiöllä valmistetaan Kirkonkylän koulun sekä päiväkodin ateriat kunnan sisäisenä myyntinä ja vastuukunta Akaaseen myydään ulkoisesti ikäihmisille vanhainkodin, kotihoidon, päiväkeskuksen ja terveyskeskuksen vuodeosaston tarpeisiin sekä palvelukeskus Reikonlinnaan lounasruoka. Siivouskohteita ovat koulujen lisäksi kirjasto, kunnantalo ja päiväkoti sekä nuorisotila Majakka. Siivous- ja ruokapalveluyksikön toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja maukkaita aterioita eri-ikäisten ruokailijoiden ravitsemussuositusten mukaisesti kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä huolehtia kunnan kiinteistöjen tarkoituksenmukaisesta siivouksesta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Henkilöstön kannustaminen ja motivointi Asiantunteva ja osaava henkilöstö Hallinnon prosessien sähköistäminen ja siitä saatavat kustannus- ja työajansäästöt. Eri-ikäisille asiakkaille tuotetaan terveellisiä ja ravitsevia aterioita Kiinteistön vaatimukset huomioiva siivouspalvelu Palkkataso naapurikuntien keskitasoa ja muiden kannusteiden tarkasteleminen Henkilöstöllä ajantasaiset tiedot, työmenetelmät ja osaaminen Sähköisen asianhallinnan käyttöaktiivisuus, paperitulosteiden määrän vähentyminen Syödyn ruuan määrä sekä suoritehinnan kehitys Laadittu / sovittu puhtaustaso Palkkatason seuranta, liikunta- ja kulttuurisetelien käyttäminen Kannustaminen ja mahdollistaminen koulutukseen. Sähköisen asianhallinnan käyttäminen, johon myös määräaikaisarkistointi tapahtuu. Eri-ikäisten ravitsemissuositusten ja reseptiikan noudattaminen Mitoituksen mukainen laatutaso ja laskettu ajankäyttö Siivous- ja ruokapalveluiden suoritehinnat Suoritehinta TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Aseman koulu 2,66 2,71 2,91 2,77 2,8 2,83 2,8 Huhdin koulu 2,29 2,35 2,13 2,38 2,4 - - Keskuskeittiö 4,28 4,53 4,36 3,96 3,94 3,80 3,80 Yhtenäiskoulu ,66 2,66

30 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 26 Toimielin Tulosalue 4000 KUNNANHALLITUS 4410 Elinkeinopalvelut Vastuuhenkilö: elinkeinoasiamies Satu Sarin Elinkeinopalvelut TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden tehtävänä on tukea urjalalaisten yritysten menestymistä ja lisätä kunnan elinvoimaisuutta. Elinkeinopalvelut vastaa yritysyhteyksistä, yritysneuvonnasta sekä yritysten kehittämis- ja sijoittumispalveluista. Valittuja EU-rahoitteisia hankkeita käytetään avuksi tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelu tuotetaan yhteistyössä sekä oman henkilökunnan että alueellisten asiantuntijoiden ja naapurikuntien kanssa tarjottavilla resursseilla. Yhteistyökumppanit ovat aloittavien yritysten neuvontapalvelun osalta Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri ja hankekoordinaattori yhdessä Valkeakosken ja Akaan kaupunkien kanssa. Elinkeinopalveluiden toiminta on asiakaslähtöistä, asiantuntevaa ja aktiivista. Tavoitteiden saavuttamiseksi elinkeinopalvelut osallistuu kuntamarkkinointiin aktiivisesti. Kuntamarkkinointia käytetään tonttimyynnin välineenä sekä kunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Kuntamarkkinoinnin tavoitteet vuodelle 2016 ovat: 1. asukasmäärän kasvu 2. tunnettavuuden lisääminen 3. viestinnän yhtenäisyys 4. työpaikkojen säilyminen. Toimintaympäristön muutokset Pk-yritysten työllistämisodotukset ovat hieman aiempaa myönteisemmät ja odotukset suhdannekehityksestä positiivisemmat. Suhdanneodotusten piristymisen syynä on usko viennin vetoon. Palvelualo-

31 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 27 jen työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla (lähde: Suomen Yrittäjät, pkbarometri syksy 2015). Työnantajayritykset odottavat hallituksen kilpailukykypaketin vaikuttavan myönteisesti. Yritystonttien ja -toimitilojen tarjonta lähialueilla on runsasta ja hintakilpailu kovaa. Käytännössä kaikki naapurikunnat ovat panostaneet uusien yritysten omaan kuntaan sijoittumiseen markkinoinnilla ja aktiivisella myyntityöllä. Paikalliset yritykset viestivät, että rekrytointitarpeet eivät kohtaa tarjonnan kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saannin haaste saattaa aiheuttaa alueemme yrityksille vaikeuksia kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kehittämisessä. Nuutajärven lasikylän toimintojen organisoitumisessa odotetaan tapahtuvan ratkaiseva käänne vuoden vaihteessa. Urjalassa asukasmäärä ja työpaikkojen määrä ovat laskusuunnassa. Laskevien trendien kääntämiseksi kunnan markkinointiin ja aktiiviseen tonttimyyntiin on panostettava riittävillä resursseilla. Elinkeinopalveluiden tuotantomalli muuttui vuoden 2015 aikana siten, että seudullisesti yritysneuvojapalvelut tuottanut Valkeakosken Seudun Kehitys Oy lopetettiin ja tilalle Urjalan kuntaan palkattiin omaksi resurssiksi elinkeinoasiamies. Talousarviovuonna 2016 yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelun uusi toimintatapa vakiintuu palvelemaan urjalalaisia yrittäjiä ja yrittäjyyttä harkitsevia. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Kunnan markkinointiviestinnän terävöittäminen Näkyvyyden ja tunnettuuden kasvu Myydyt ja vuokratut tontit Kampanjat ja tapahtumat, yhteistyöprojektit Aktiivinen myyntityö kehittä- Tietoliikenneverkkojen minen Yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Laajakaistahankkeen valmiusaste Alueellisen laajakaistahankkeen toteuttaminen Vetovoimainen kuntakeskus Palvelujen määrä Yhteistyö kuntakeskustan toimijoiden kanssa Uusien yrityshankkeiden edistäminen Tunnusluvut Käynnissä olevat hankkeet Yrityskontaktit ja yhteistyö alueen asiantuntijoiden kanssa Kriteeri Toteutuminen 2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Yritystonttien luovutukset kpl Uusien yritysten nettoperustanta -11 kpl - 2 kpl Sukupolvenvaihdokset/yrityskaupat 1 kpl 1 kpl 1 kpl Työpaikkoja toimiviin ja muuttaviin yrityksiin 25 kpl 20 kpl 25 kpl

32 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 28 Toimielin 6000 PERUSTURVALAUKUN Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Toimielimen alaiset tulosalueet: 6110 Sosiaalityö 6120 Vanhustenhuolto 6130 Vammaispalvelut 6140 Lasten päivähoito 6151 Työllisyyden hoito 6170 Perusterveydenhuolto 6190 Toimeentuloturva Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Perusturvalautakunnan tehtävänä on laadukkailla ja saatavilla olevilla palveluilla ylläpitää ja edistää kuntalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Se myös pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen toimialalle osoitetaan voimavaroja riittävästi ja muussa kunnan kehittämisessä sekä palvelutuotannossa huomioidaan sosiaaliset näkökohdat. Toimintaympäristön muutokset Uuden sote-lain on arvioitu valmistuvan niin, että se uudet tuottajat toimisivat Tämä laki ohjaa jatkossa vahvasti perusturvan toiminnan suunnittelua ja yhteistyötä lukuun ottamatta päivähoitoa ja työllisyydenhoitoa. Lakimuutos oli edesauttamassa myös sitä yhteistyötä, jota Urjala ja Akaa toteuttavat yhteisellä perusturvajohtajalla alkaen vuoden 2016 loppuun saakka Akaa ostaa Urjalan perusturvajohtajan palvelut itselleen siten, että jatkossa yhteinen perusturvajohtaja työskentelee työajastaan 25 % Urjalassa ja 75 % Akaassa. Taloussuunnitelmavuosina saattaa siis tapahtua isoja toiminnallisia muutoksia, mutta niitä ei voi vielä keskeneräisyytensä vuoksi sisällyttää toimintasuunnitelmaan. Akaan kaupunki laati kesäkuussa valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainotusohjelman. Siinä edellytetään kaikkien toimintojen ja palveluprosessien läpikäymistä ja kriittistä arviointia. Palveluprosessien läpikäynti ja kehittäminen on jo aloitettu ja sitä jatketaan vuonna 2016, mikä näkyy Urjalan pääosin pienentyvissä maksuosuuksissa.

33 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 29 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6110 Sosiaalityö Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Sosiaalityö TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yleisten sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarkoituksena on mahdollistaa yksilön ja perheen elämänkriiseistä selviytyminen sekä tukea yhteisön toimivuutta vaikuttamalla asiakkaiden elinolosuhteisiin. Sosiaalietuuksien myöntämisen lisäksi sitä toteutetaan kehittämällä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja järjestämällä yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa hänelle tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet. Toimintaympäristön muutokset Lastensuojelussa, päihdehuollossa ja muussa sosiaalityössä korostetaan edelleen avohuollon kehittämistä ja ensisijaisuutta palvelurakenteessa. Siitäkin huolimatta vuonna 2015 on jouduttu tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja, jotka vaikuttavat taloudellisesti ja toiminnallisesti myös tuleviin vuosiin. Osin myös sosiaalihuoltolain velvoitteiden vuoksi toisen perhetyöntekijän työsuhdetta jatketaan myös vuonna Avohuollon palvelujen käyttö on tehostettu vuonna 2015 tuetun asumisen ohjaajan myötä. Päihdehuollon määrärahoista suuri osa käytetään asumispalveluihin niiden päihdeongelmaisten kohdalla, jotka tarvitsevat tehokkaan päihdehoitojakson laitoksessa tai jotka eivät enää kykene itsenäiseen asumiseen lainkaan. Tuetun asumisen ohjaajan avulla hoitojaksot laitoksessa on saatu vähenemään. Jatkuvassa päihdehuollon palveluasumisessa on tällä hetkellä kaksi alle 65-vuotiasta.

34 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 30 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Lapsiperheiden palvelut toimivat kustannustehokkaasti. Juurrutetaan uusi sosiaalihuoltolaki toimintaan. Lapsiperheiden kotipalvelulla ja muilla sosiaalihuoltolakiin liittyvillä tuetaan perheiden jaksamista ja pyritään ennalta ehkäisevään työhön. Palvelut tuodaan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille selkeiksi ja samanvertaisiksi. Koti- ja muita palveluja tarjotaan perheille, joissa se on välttämätöntä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Palveluntuottajat luovat yhteisen toimintamallin palveluihin. Tuotetaan lapsiperheiden kotipalvelua työllisyysmäärärahoilla. Jaetaan lapsiperheiden asiakkuudet lastensuojelun ja sosiaalihuollon lain mukaisesti ja nimetään omatyöntekijät. Päivitetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Toteutetaan suunnitelma. Toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Tunnusluvut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TS 2016 TS 2017 Sijaishuoltoon sijoitetut Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Muut asumispalvelun asiakkaat

35 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 31 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6120 Vanhustenhuolto Akaan kaupunki järjestää vastuukuntana Vanhustenhuolto TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vanhustyön tarkoituksena on turvata vanhuksen hyvä hoito kotona, kodinomaisessa asumisessa ja laitoshoidossa. Kotihoidon tarkoituksena on asiakkaiden omatoimisen kotona selviytymisen tukeminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Kotihoitoyksikkö on perushoitoa, hoivapalveluja ja sairaanhoidollisia palveluja tuottava toimija, jonka henkilökunnalla on monipuolinen osaaminen ja ammattitaito. Kotiin annettavien tukipalveluiden kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen avulla tuetaan kotona asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta. Toimintaympäristö ja sen muutos Vuodelle 2016 Akaan kaupungin alustavan talousarvioesityksen mukaan Urjalan maksuosuus vähenee noin 8,7 %:lla vuodesta 2015, mikä tarkoittaa noin euroa. Talouden tasapainotusohjelmassa pienennetään mm. yksiköiden henkilöstömitoituksia, nostetaan maksuja ja tiukennetaan palvelujen saannin kriteereitä. Urjalan vanhainkodin osalta jatketaan selvitystä toiminnan muuttamisesta tehostetuksi palveluasumiseksi. Tavoitteena on kaikille yhden hengen huone. Samalla jatketaan henkilökunnan ja yöhoitajien määrän tarkastelua eri yksiköiden välillä. Myös tekniikkaa pyritään hyödyntämään esim. kulunvalvonnan osalta.

36 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 32 Vanhuspalvelulaki astui voimaan Vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Uusi voimaan astunut sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korvaavien toimenpiteiden tarvetta. Toiminnalliset tavoitteet Urjalan kunta ei tee erikseen tavoitteita Akaan tuottamille palveluille, joille Akaassa on asetettu tavoitteet. Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6130 Vammaispalvelut Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Akaan kaupunki järjestää vammaispalvelut laitoshoitoa lukuun ottamatta, jonka järjestää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Vammaispalvelut TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon tarkoituksena on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Vammaispalveluna annetaan tarvittaessa mm. kuljetuspalveluja, asumispalveluja ja apuvälineitä sekä avustuksia asunnon muutostöihin asiakkaan arjen sujuvuuden edistämiseksi.

37 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 33 Toimintaympäristön muutokset Vuodelle 2016 Akaan kaupungin alustavan talousarvioesityksen mukaan Urjalan maksuosuus kasvaa noin 5,86 %:lla vuodesta 2015, mikä tarkoittaa noin euroa. Akaan vammaispalveluissa henkilöstömuutoksien johdosta tehtäviä on jouduttu joltain osin jakamaan uudelleen. Palvelusuunnitelmat pyritään tekemään määräaikojen puitteissa. Vammaispalveluiden lainsäädäntö muuttuu lähivuosina. Vammaispalvelut ja kehitysvammalaki sovitetaan uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaisryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Kehitysvammahuollossa uudisrakennuksen Savolakodin rakentaminen on aloitettu ja se valmistuu vuoden 2016 aikana. Savolakoti on tarkoitettu nuorille yhteistoiminta-alueen kehitysvammaisille. Savolakodin 8-paikkaiseen ryhmäkotiin sekä ryhmäkodin yhteyteen rakennettaviin tukiasuntoihin muuttaa nuoria aikuisia kehitysvammaisia. Savolakodin sijainti lähellä toista kehitysvammahuollon asumisyksikköä mahdollistaa talojen yhteisen toiminnan sekä sijaisten yhteisen käytön tarvittaessa. Laitoshoidossa on kokoaikaisesti enää vain yksi asukas. Toiminnalliset tavoitteet Urjalan kunta ei tee erikseen tavoitteita Akaan tuottamille palveluille, joille Akaassa on asetettu tavoitteet.

38 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 34 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6140 Lasten päivähoito Vastuuhenkilöt: päivähoidon ohjaaja Heini Kannisto ja päiväkodin johtaja Riitta Rajoo Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 6141 Päiväkodit 6142 Erityispäivähoito 6143 Perhepäivähoito 6144 Iltapäiväkerhotoiminta 6145 Lasten kotihoidontuki 6146 Esiopetus Lasten päivähoito TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Päivähoidon tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään järjestämällä päivähoitopalveluja ja tarjoamalla lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä ja tasapainoista kasvua. Lähtökohtina toiminnassa ovat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus ja luottamuksellisuus. Toimintaympäristön muutokset Varhaiskasvatuslain jälkimmäinen osa on tulossa voimaan Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ollaan rajaamassa 20 viikkotuntiin. Lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku tulee myös muuttumaan yli 3-vuotiaiden päiväkotiryhmissä. Lain vaikutuksia pitää ennakoida kevätlukukauden aikana, jotta varhaiskasvatusta pystytään toteuttamaan edelleen taloudellisesti ja laadukkaasti. Suurimmat käytännön muutokset kohdistuvat päiväkotitoimintaan. Yksi päiväkodin tyhjänä oleva ryhmätila voidaan tarvittaessa nopeasti avata ja mahdollistaa ns. puolipäiväryhmä osa-aikaisille lapsille. Tällä hetkellä

39 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 35 kuitenkin suurin osa päivähoitoa käyttävistä lapsista on oikeutettu jatkossakin kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Erityispäivähoito sisältyy päiväkodin kustannuspaikkaan. Oikea-aikaisella ja varhaisella puuttumisella pyritään saamaan säästöä aikaan. Psykologin palveluja ollaan suuntaamassa yhä enemmän myös päiväkotilapsille. Riittämättömät puheterapeuttipalvelut aiheuttavat haastetta. Myös Tays:n lasten erityispalveluihin on pitkä jono. Erityislastentarhanopettajan resurssia käytetään myös esiopetuksessa ja perhepäivähoidossa. Vieraskielisten lasten lisääntyminen päiväkodissa ja esiopetuksessa on huomioitu tulkkipalveluiden määrärahassa. Sen sijaan pakolaisiin ei ole varauduttu tässä budjetissa. Yhtenäiskoulun rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Talousarvion investointiosaan varataan määräraha tilojen kalustamista varten. Esiopetuksen tiloja käyttää myös iltapäivätoiminta, mikä asettaa kalustukselle haasteita toiminnan erilaisen luonteen vuoksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja tullaan korottamaan hallitusohjelman mukaisesti. Samanaikaisesti toiminnan valtionosuus voi pienentyä. Maksujen korotus saattaa vähentää iltapäivätoiminnan käyttöä samalla kun ikäluokat ovat pienenemässä. Ryhmäperhepäivähoitokotien lakattua on päivähoitoa tarjottu vain päiväkodissa ja perhepäivähoitajilla ympäri Urjalaa. Nyt syksyllä 2015 hoitajia on töissä 12, keväällä heitä oli 15. Jonkin verran kysyntä on kasvamassa ja määrää jouduttanee lisäämään kauden aikana 1-2 hoitajalla. Perhepäivähoidossa siirryttänee nykyaikaan ; Tarkoituksena on talousarviovuonna saada hankittua hoitajien työajanseurantaa varten sähköinen kirjausmenetelmä. Hoitajat ilmoittavat työaikansa kännykällä suoraan tietokoneelle, kuukausittain toimitettavista paperisista ilmoituksista luovutaan. Järjestelmään ollaan kunnissa siirtymässä ja se on ollut voimassa esim. Valkeakosken perhepäivähoidossa jo vuoden 2014 alusta. Tämä tietää suurempaa taloudellista panostusta järjestelmän toteuttamisvuonna ja jonkin verran jatkossakin suurempia käyttökuluja. Hankintaa ollaan tekemässä yhdessä Akaan kaupungin kanssa, näin ohjelmat saadaan edullisemmin. Myös sähköiset hakulomakkeet otetaan käyttöön koko varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen hallinnonalamuutokseen liittyvä kokonaisuus tulee arvioitavaksi vuoden 2016 aikana. Kunnanhallitus on päätöksessään maininnut, että hallinnonmuutosasiaan voidaan palata sen jälkeen, kun uusi yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa aikaisintaan syksyllä Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Perhepäivähoito säilyy Urjalassa varteenotettavana hoitomuotona. Sopeutetaan varhaiskasvatus lainsäädännön mukaisesti Perhepäivähoitoa on tarjolla kunnassa suunnilleen kysynnän vaatimassa laajuudessa. Lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku on lain mukainen Mahdollistetaan uusien hoitajien kouluttautuminen perhepäivähoitajan ammattiin työn ohessa, jos koulutettuja hoitajia ei saada. Päiväkodin toiminta sopeutetaan lasten määrän ja hoitoaikojen mukaisesti. Varhaiskasvatuksen palvelua parannetaan ja tehostetaan Huoltajille tarjotaan mahdollisuus sähköisen hakulomakkeen käyttöön Sähköinen hakulomake on otettu käyttöön.

40 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 36 Erityiskasvatuksen oikea-aikaisuus ja varhainen puuttuminen tuo säästöä jatkossa. Päiväkodissa otetaan käyttöön kolmiportainen tuki esiopetuksen tapaan ja psykologin palvelua kohdennetaan suunnitelmallisesti päiväkotiikäisille lapsille. Tehostettu ja erityinen tuki on käytössä sellaisilla lapsilla, joille ei yleinen tuki riitä. Psykologi käy suunnitelmalliset havainnointi käynnit päiväkodissa. Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Läsnäolopäivät päivähoidossa Päivähoidossa olevien 1-5-vuotiaiden osuus (%) koko ikäryhmästä Kotihoidontukea saavat 0-3- vuotiaat Esioppilaiden määrä

41 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 37 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6151 Työllisyydenhoito Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Työllisyydenhoito TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Työllisyydenhoidon tavoitteena on parantaa aktiivitoimintaan osallistuvien työllistymisen mahdollisuuksia, arjen hallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Työllisyydenhoidon eri toiminnoilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä kannustamaan ja motivoimaan kouluttautumista ja työllistymistä. Kunnan työllisyydenhoitoa suunnataan pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa oleviin, joille oman tilanteensa parantaminen on erityisen vaikeaa ilman kunnan tukea. Toimintaympäristön muutokset Kunnan työllisyydenhoidon toimintakulttuuria on vahvistettu. Työllisyyspolitiikan työvoima- ja sosiaalipoliittiset vaikutukset kunnassa on maksimoitu kuntien, Kelan ja TE-hallinnon yhteisellä toimintamallilla, jossa asiakas saa suunnitelmalliset ja tavoitteelliset aktivointitoimenpidepalvelut samalta luukulta. Toiminnalla tuetaan pitkäaikaistyöttömien sekä aktivoitumista että työllistämistä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on kaikissa palvelukeskuksissa. Yhteistyösopimuksen tehneet yhdistykset tarjoavat työtehtäviä kuntouttavassa työtoiminnassa oleville. Toimintakulttuurin laajentamiseksi toteutettiin maaliskuussa 2015 työpaikkaohjaajakoulutus, jonka tarkoituksena oli uusien työtoimintamahdollisuuksien ja työtehtävien löytäminen kuntouttavassa työtoiminnassa oleville henkilöille sekä työpaikkaohjaajien rekrytoiminen. Koulutus antoi työpaikkaohjaajina toimiville henkilöille perehdytyksen kuntouttavaan työtoimintaan perehdytysmateriaalin avulla. Ohjaajien määrä säilyy ennallaan eli heitä on kolme.

42 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 38 Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaus on tehostunut skype-yhteyden avulla. Viranomaisyhteydenpito, asiakkaiden aktivointisuunnitelmien ja poissaoloilmoitusten nopeutuminen ja asiakkaille tarjottavat oma-asiointipalvelut ovat tehostuneet. Sähköiset palvelut lisääntyvät niin, että kuntouttavan työtoiminnan sopimukset lähetetään TE-toimistoon skannattuina ja salattuina. Työllisyyspäällikön tehtävänä kehittää työllisyyspalveluja vastaamaan olemassa oleviin haasteisiin. Erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa on laajennettava edelleen, jotta työmarkkinatukimaksuja voidaan vähentää tai pitää nykyisellä tasolla ja toisaalta työllistämistoimintaa niin, että polkuja avoimille työmarkkinoille syntyy. Työllisyyspäällikkö tekee lisäksi aikuissosiaalityötä eli asiakastyötä työttömien aktivointiehdon täyttävien toimeentulotukiasiakkaiden tai pitkäaikaistyöttömien kanssa. Työllisyyden kuntakokeilu päättyy vuoden loppuun. Uutena hankkeena aloittaa Valkeakosken hallinnoima Akaan, Urjalan ja Valkeakosken yhteinen kolmivuotinen ESR-hanke Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke. Ura Oven yksilölliseen uraohjaukseen on vuoden aikana osallistunut noin 25 urjalalaista. Tavoitteena on ollut löytää piilotyöpaikkoja. Hankkeelle etsitään jatkorahoitusta. Työvoiman palvelukeskus jatkaa toimintaansa vuoden 2016 ajan. Työllisyydenhoito siirtyy vahvemmin osaksi aikuissosiaalityötä. Vanha yhteistyösopimus puretaan ja Akaa ja Urjala jatkavat yhteistoimintaa kahdestaan ilman Valkeakoskea. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus akti- Pitkäaikaistyöttömien voinnin lisääminen Työmarkkinatuen kunta-osuus Kuntaosuus ei lisäänny vuodesta 2015 Työllistymisen edistäminen ja työllisyyspolitiikan kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivitoiminnan tukeminen Kuntouttavan työtoiminnan palvelujen saatavuuden lisääminen Koulutuksessa/työssä aloittaneiden osuus asiakasmäärästä, myös nuorten osuus Sosiaaliseen kuntoutukseen siirtyneiden osuus Kuntouttavan työtoiminnan paikoissa, hallintokunnissa ja kolmannella sektorilla toimi-vien kuntoutujien osuus Keskustaajaman ulkopuolella asuville vanhuksille ja lapsiperheille tuotetaan kotipalveluja Osallistujien tehokas asiakasohjaus koulutukseen/ /työhön mentori- Asiakasraatitoiminta toimintana Palautekysely työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuneille toimijoille ohjaamisen kokemuksesta Auto 2016 ajan Kerätään asiakaspalaute vanhusten ja lapsiperheiden kotipalvelun asiakkailta

43 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 39 Tunnusluvut TP 2013 TP TS 2016 TS 2017 TS 2018 työtoimin- Kuntouttavan nan ohjaaja ai- Työllisyyspäällikkö/ kuissosiaali-työntekijä Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä kunta- Työmarkkinatuen osuus euroa/kk

44 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 40 Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6170 Terveydenhuolto Akaan kaupunki järjestää perusterveydenhuollon palvelut vastuukuntana. Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Tulosalueen alaiset tulosyksiköt 6170 Erikoissairaanhoito 6171 Perusterveydenhuolto 6182 Mielenterveyspalvelut Terveydenhuolto TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Terveydenhuollon tehtävänä on kunnan asukkaiden ja ympäristön terveyden edistäminen ja sairauksien hoito, tutkimus ja kuntoutus. Akaan kaupunki isäntäkuntana järjestää kansanterveyslain mukaiset terveydenhuollon palvelut Urjalan terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollon tuottamia palveluita tukevat erikoissairaanhoidon palvelut, jotka pääosin tuotetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Toimintaympäristön muutokset Urjalan kunnan erikoissairaanhoidon kokonaistilaus lisääntyy vuoden 2015 talousarvioon verrattuna euroa ja 2 %. Tilaus vuodelle 2016 on euroa. Tämä sisältää kaikki maksut lukuun ottamatta ensihoitoa. Ensihoitoon varaus on euroa ja euroa vuoden 2015 talousarviota pienempi.

45 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 41 Vuodelle 2016 Akaan kaupungin alustavan talousarvioesityksen mukaan Urjalan perusterveydenhuollon maksuosuus vähenee noin 5 %:lla vuodesta 2015, mikä tarkoittaa noin euroa. Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken terveysasemat ovat rakennuksina elinkaarensa päässä. Ne on joko remontoitava tai uudet vastaavat on rakennettava. Virkamiesvalmistelussa on malli, jossa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta keskitetään Akaassa Toijalan terveysasemalle samalla terveysasema remontoiden. Vuodeosastotoiminta keskitetään koko Etelä-Pirkanmaan alueella Valkeakosken terveydenhuollon kampukselle. Tulevaisuudessa Urjalassa toimisi perusterveydenhuollon avopalveluja tarjoava terveysasema. Valkeakosken kaupunki on perustamassa 6-paikkaista intensiiviyksikköä vastaamaan osin Kaivannon lakkauttamisesta johtuviin hoidon tarpeisiin. Kustannusarvio vuositasolla on Urjalassa euroa. Keväästä 2014 alkaen on toteutettu määräaikaisena kokeiluna tuetun asumisen ohjausta. Tehtävä esitetään vakinaistettavaksi. Toiminnalliset tavoitteet Urjalan kunta ei tee erikseen tavoitteita Akaan tuottamille palveluille, joille Akaassa on asetettu tavoitteet. Toimielin Tulosalue 6000 PERUSTURVALAUKUN 6190 Toimeentuloturva Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila Toimeentuloturva TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus

46 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 42 Toimeentuloturvan tarkoituksena on turvata yksilöiden ja perheiden riittävä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Taloudellisella tuella pyritään takaamaan jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen. Toimintaympäristön muutokset Toimeentulotuen asiakasmäärä on vuoden 2015 aikana vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna 5 %. Lainsäädännöllisiä suuria muutoksia ei ole odotettavissa vuonna Vuoden aikana tulee kuitenkin ottaa huomioon perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan palveluksi 2017 ja valmistautua oman palvelurakenteen ja aikuissosiaalityön muutoksiin. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Toimeentulotuen käsittelyprosessi pyritään pitämään yhtä tehokkaana kuin vuonna Luodaan toimintamalli ehkäisevään ja harkinnanvaraiseen toimeentulotuen käsittelyyn vuodelle 2017, kun toimeentulotuki siirretään Kelaan. Etuuskäsittelijän päätöksentekoa tuetaan sosiaalityön antamin linjauksin. Uuden toimintamallin siirtäminen palveluihin. Aikuissosiaalityöntekijä kirjaa asiakaskohtaiset linjaukset ja työllisyyspäällikkö käytettävät perusosan alennukset ProConsonaan. Sosiaalityöntekijä toteuttaa uutta toimintamallia ehkäisevässä ja harkinnanvaraisessa toimeentulotuen käsittelyssä, kun perustoimeentulotuki on siirtynyt 2017 Kelaan. Tunnusluvut Toimeentulotuki TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä Yhden hengen talouksien osuus kaikista talouksista % Lapsiperheiden osuus kaikista % Lasten määrä

47 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 43 Toimielin 7000 SIVISTYSLAUKUN Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Toimielimen alaiset tulosalueet: 7110 Sivistystoimisto 7120 Peruskoulutus 7130 Toisen asteen koulutus 7140 Aikuiskoulutus 7150 Nuorisotyö 7160 Liikuntatoimi 7170 Kirjasto- ja tietopalvelut 7180 Kulttuuritoimi Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7110 Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Sivistystoimisto TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnon tehtävänä on vastata sivistyspalvelukeskuksen kansliapalveluista sekä koulujen, Nuorten Ykspajan, nuorisotyön, liikuntatoimen, kirjasto- ja tietopalvelun sekä kulttuuritoimen hallinnosta.

48 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 44 Vapaa-aikapalvelujen osalta tehtävänä on järjestää eri-ikäisille kuntalaisille resurssien mukaiset ja toimivat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Sivistystoimen hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan koulutoimen kehittämisestä ja suunnittelusta. Toimintaympäristön muutokset Urjalan yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa hallinnollisena yksikkönä, joka syntyy Kirkonkylän koulun ja Huhdin koulun yhdistyessä. Uusi opetussuunnitelma uudistetulla tuntijaolla otetaan käyttöön alkaen vuosiluokilla 1 6. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Järjestetyt palvelut ovat laadukkaita. Asteikolla 1 5 mitattuna kaikilla osa-alueilla saavutetaan vähintään tulos 4. Huoltajat vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn. Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7120 Peruskoulutus Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Peruskoulutus TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate

49 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 45 Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Peruskoulutusta annetaan Aseman ja Kirkonkylän alakouluilla ja Huhdin yläkoulussa. Kirkonkylän koulu ja Huhdin koulu liitetään hallinnollisesti yhdeksi yksiköksi syyslukukauden 2016 alusta alkaen. Kouluissa toimiviin luokkarakenteisiin vaikuttaa mm. koulun lähialueen oppilasmäärä, koulun fyysinen oppimisympäristö ja opetussuunnitelman asettamat vaatimukset. Perusopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvamista itsetunnoltaan terveeksi ja oma-aloitteelliseksi ihmisyyttä arvostavaksi ja vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Toimintaympäristön muutokset Huhdin koulun opetusta on siirretty koulun palloilukentällä sijaitseviin väistötiloihin. Huhdin koulu ja Kirkonkylän koulu yhdistetään Urjalan yhtenäiskouluksi alkaen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Perusopetuslakia ja asetusta sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolakia toteutetaan lain mukaisesti vaikuttavasti ja laadukkaasti. Siirrytään osin sähköisiin oppimateriaaleihin. Peruskoulun päättötodistus kaikille 9. luokkalaisille. Henkilöstön kelpoisuudesta ja koulutuksesta huolehditaan. Päättöluokan koulukuntoisia oppilaita ei jää ilman päättötodistusta. Huolehditaan henkilöstön pätevyydestä ja järjestetään täydennyskoulutusta koulutussuunnitelman mukaisesti. Osa printtimateriaalista korvataan e-materiaalilla. Materiaalin käyttöä seurataan järjestelmän laskurilla. Käytetään sähköisen materiaalin Edustore-hankintakanavaa. Hyödynnetään OPH:n tukemalla hankkeella mobiililaitteita oppimisen tukena. Toteutetaan oppilaan tarpeen mukaan räätälöity yksilöllinen oppimispolku ja annetaan ohjauksellista tukea. Opetustunnit vvt/oppilas: TP 2011 TP 2012 TP TS 2016 TS 2017 TS 2018 * alakoulut 1,94 1,85 1,95 1,68 1,5 1,6 1,6 1,6 * yläkoulu 2,11 2,29 2,23 2,16 1,96 2,14 2,12 2,12 * pienryhmä, Kirkonkylä 5,46 2,73 2,44 2,46 * pienryhmä, Huhdin koulu 4,88 5,19 Käyttömenot yhteensä euroa/oppilas

50 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 46 Oppilasmäärä yhteensä TP 2011 TP 2012 TP TS 2016 TS 2017 TS 2018 * alakoulut * yläkoulu * pienryhmä, Kirkonkylä * pienryhmä, Huhdin koulu * varhennettu oppivelvollisuus Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7130 Toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Toisen asteen koulutus TP KH /16, % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Väinö Linnan lukio on yleissivistävää toisen asteen opetusta antava oppilaitos. Lukion tehtävänä on antaa opiskelijoilleen hyvät valmiudet jatko-opintoihin sekä myöhempään työelämään.

51 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 47 Toimintaympäristön muutokset Lukion opetussuunnitelman uudistamistyö on käynnistynyt syksyllä 2015 ja uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukio-opiskelun aloittavalla ryhmällä. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Väinö Linnan lukio on vetovoimainen jatko-opintopaikka. Kehitetään lukion vahvuuksia ja tuodaan peruskoululaisille oman lukion vahvuudet esille. Lukio-opinnoissa valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Väinö Linnan lukion valitsee 85 % lukio-opintoihin suuntautuvista. Lukiossa harjoitellaan sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ennen varsinaisia sähköisiä kirjoituksia. Lukion kehittämistä tehdään koulun sisäisenä prosessina. Kouluttamalla henkilöstöä ja välineistöä testaamalla varmistetaan varsinaisten sähköisten yokokeiden onnistuminen. VÄINÖ LINNAN LUKION TUNNUSLUVUT (20.1. ja tilanteen painotettu keskiarvo) TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Opetustuntia vvt/opiskelija 1,88 2,1 2,05 2,02 2,03 1,87 1,75 1,65 Käyttömenot/opiskelija (brutto, alv 0 %) Opiskelijamäärä 75,33 66,83 65,58 67,

52 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 48 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7140 Aikuiskoulutus Kansalaisopistopalvelut tuottaa Valkeakoski-opisto Aikuiskoulutus TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kansalaisopistopalvelut järjestetään seudullisena kokonaisuutena. Urjalassa järjestetään paikallisesti tärkeäksi koetut opintopiirit. Toimintaympäristön muutokset Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tuntimäärä pidetään valtionosuuden määrittämällä tasolla. Valtionosuus asukasta kohden. Toimintaa suhteutetaan saatuun valtionosuuteen. Opintopiirit vastaavat kuntalaisten tarpeita. Kyselyt kuntalaisille opistotoiminnasta Toiminnan suunnittelussa järjestetään opetusta tarpeen mukaan

53 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 49 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7150 Nuorisotyö Vastuuhenkilöt perusnuorisotyön osalta nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki ja Nuorten Ykspaja -toiminnan osalta nuorisoneuvoja Tiina Juutilainen Nuorisotyö TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorten Ykspaja toimii osana Urjalan kunnan nuorisotyötä, johon aluehallintavirastosta voidaan hakea vuosittain valtionavustusta. Kyseessä on nuorten seinätön työpaja, joka on tarkoitettu vuotiaille, vailla työ- tai opiskelupaikkaa oleville urjalalaisille nuorille. Tavoitteena on tukea ja ohjata nuorta löytämään oma kiinnostuksen kohteensa koulutus- ja työelämässä. Toimintamuotona käytetään yksilö- ja palveluohjausta. Nuoren kanssa yhdessä laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Toiminnan yhtenä osana on nuorten sijoittumisen seuranta 36 kuukauden ajan. Nuorisotakuun tehtävänä on taata alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorten Ykspaja vastaa omalta osaltaan tähän tarpeeseen.

54 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 50 Nuorisoneuvoja on nimetty nuorisolain 7 b :n mukaisesti etsivän nuorisotyön yhdyshenkilöksi. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimintaympäristön muutokset Urjalassa tehdään tiivistä yhteistyötä mutta nimettyä nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa ei vielä ole. Nuorisolain 7 a mukaan kunnassa on nuorten oltava ohjaus- ja palveluverskosto. Ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. (Nuorisolaki 2015.) Sivistyspalvelukeskuksessa on vuonna 2015 päädytty aloittamaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustamiseen liittyvä suunnittelu ja toteutus vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana selvitetään Urjalan kunnan mahdollisuutta hakea valtionavustusta etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen vuodelle 2017 tämän hetkisen nuorisoneuvojan lisäksi. Mikäli valtionavustusta haetaan, saadaan ja kunnan omarahoitus löytyy, voidaan nykyistä työpaja-avustuksella rahoitettavaa nuorille suunnattua yksilö- ja palveluohjausta kehittää enemmän ryhmätoiminnan suuntaan. Nuorisoneuvojan työaika ei tällä hetkellä riitä yksilöohjauksen ohella ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Nuorilla on entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa heihin liittyvään kuntapäätöksentekoon. Ykspajan nuorista 80 % sijoittuu myönteisesti joko koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaa tai muualle (äitiysloma/ armeija). Urjalan nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttamisryhmä pääsee aloittamaan toimintansa Taulukko nuorten sijoittumisista: Työelämässä, opiskelemassa, edelleen työpajalla, muussa ohjatussa toiminnassa, työttömänä työnhakijana, muualla (äitiysloma, armeija). Nuorten vaikuttajaryhmälle luodaan vuoden aikana toimintamalli yhteistyössä päättäjien, kunnan johtoryhmän ja nuorten kanssa. Syksyn 2016 aikana valitaan nuorten vaikuttamisryhmä kahdelle seuraavalle vuodelle. Sijoittumista seurataan heti tehostetun ohjauksen päätyttyä sekä 1,2 ja 3 vuotta tehostetun ohjauksen jälkeen. Kirjataan ylös valtakunnalliseen Party-rekisteriohjelmaan. Sijoittumiset raportoidaan rahoittajalle ja kunnalle. Nuori on tyytyväinen toimintaan ja saamaansa ohjaukseen koulutus- ja työelämän kysymyksissä. Suoritetussa asiakaspalautteessa tavoitteena on saavuttaa arvosana 4. Asiakaspalautteen yhteydessä nuoret arvioivat asteikolla 1 5 toimintaa yleisesti ja nuorisoneuvojaa ohjaajana. Asiakaspalautteet kerätään Webropol-kyselyohjelmaa hyödyntäen kerran vuodessa ja niistä raportoidaan.

55 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 51 Tunnusluvut perusnuorisotyön osalta TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Majakan avoin toiminta tavoittaa 20 nuorta/ilta Tunnusluvut Ykspajan osalta TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Toimintaan ohjautuvien uusien vuotiaiden määrä per vuosi Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7160 Liikuntatoimi Vastuuhenkilö: nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki Liikuntatoimi TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

56 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 52 Toimintaympäristön muutokset Liikuttava Taikayö -hanke loppuu vuoden 2015 lopussa. Hankkeen aikana hyviksi havaitut toiminnot on juurrutettu liikuntatoimen perustoimintaan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Vähän liikkuvien motivoiminen Kunnanmestaruuskisoja järjestetään yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa. Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuudet mielekkääseen ja turvalliseen vapaa-ajan viettoon. Lajikokeiluihin ja teemapäiviin osallistuneiden kuntalaisten lukumäärä. Järjestetään kuudet kisat vuosittain. Liikuttava Taikayö -hankkeen loppumisesta huolimatta järjestetään matalankynnyksen lajikokeiluja ja teemapäiviä. Kunta tukee seuroja kisojen valmistelutyössä ja hankkii kilpailujen palkinnot. Liikuntatoimi tukee yhdistysten liikuntatoimintaa ilmaisin salija kenttävuokrin kunnan omien tilojen osalta. Tunnusluvut TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 osallistuja- Vesihelmiretkien määrä/kerta Rantauimakoulun määrä/ryhmä Talousarvioon varattu raha salivuokrista. osallistujien

57 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 53 Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu Vastuuhenkilö: vs. kirjastonjohtaja Kati Leppäkoski Kirjasto- ja tietopalvelu TP KH /16, % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kirjaston ydintehtävänä on antaa laadukkaita kirjasto- ja informaatiopalveluja tarjoamalla ajantasaista aineistoa ja ammattitaitoista tietopalvelua. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelun tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Asiakkaiden muuttuviin tiedontarpeisiin ja kirjallisuuden käyttöön kirjasto näkee parhaiten pystyvänsä vastaamaan monipuolisella aineistolla ja verkkopalveluiden suomilla mahdollisuuksilla. Taloudellisesti epävarmoina aikoina kirjaston merkitys on kasvanut. Erityisesti lehtilukusali ja monipuoliset lehtivalikoimat ovat kävijöiden suosiossa. Kirjaston painopiste on ollut lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Säännöllinen kirjastonkäytön opetus tavoittaa koululaiset, ja yhteistyö koulujen kanssa on sujuvaa. Kirjaston henkilökunta on myös järjestänyt draamallisia lastentapahtumia, joihin on kutsuttu alle kouluikäiset lapset. Monipuolisten palvelujen tarjoaminen edellyttää osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, henkilökunnan koulutusta, riittävää aukioloaikaa, uusiutuvaa kirjastoaineistoa ja - välineistöä.

58 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 54 Toimintaympäristön muutokset Kirjastonjohtajan viransijaisena aloitti Kati Leppäkoski Merja Tuovion jäädessä virkavapaalle. Viime vuonna loppuneen kirjastoautotoiminnan tilalle on aloitettu korvaavia kirjastopalveluita. Vuoden 2015 aikana aloitettiin kirjalaatikoiden kuljettaminen kouluille, jotta oppilaat voisivat hyödyntää kirjaston aineistoja. Koululaisia on myös kuljetettu kirjastoon kirjastonkäytönopetuksiin ja kirjavinkkauksiin. Kirjastoautotoiminnan loppuessa on suunniteltu myös kotipalvelutoiminnan aloittamista. Tällöin kirjastoaineistoa toimitettaisiin kotiin sellaisille henkilöille, jotka eivät korkean iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia pääse itse asioimaan kirjastossa. Tällä hetkellä tehdään kartoitusta palvelun tarpeesta. Kotipalvelutoiminta rahoitettaisiin aluehallintovirastosta anottavien projektirahojen turvin, ja mahdollinen toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2016 puolella. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Aktiivinen kirjastonkäyttö Lainausluvut Kävijämäärät Lainausmäärä pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Lastenkirjastotyö ja lasten lukemaan innostaminen ovat kirjastolle tärkeä tavoite. Aikuisasiakkaille tarjoamme laadukkaan lehtilukusalin, monipuoliset näyttelyt sekä ammattitaitoisen tietopalvelun. uudistami- Kokoelman nen Hankittujen, luetteloitujen ja poistettujen niteiden lukumäärä Aineiston valinta ja hankinta, aineiston luettelointi ja rekisteröinti sekä vanhentuneen aineiston poisto. Monipuolinen ja elävä sisältö ja aktiivinen sisällöntuotanto Tapahtumien ja kirjastonkäytönopetusten lukumäärä Yhteistyö päivähoidon, koulujen, eri yhdistysten ja muiden kirjastojen kanssa. Aluehallintovirastosta anottavien projektirahojen avulla kirjaston toiminnan elävöittäminen ja monipuolistaminen. Koululaisille tarjottavat kirjastonkäytönopetus ja kirjavinkkaus. PIKI-verkkokirjastoon yhdessä muiden kirjastojen kanssa tuotetut aineistoesittelyt. Kirjaston järjestämiä tapahtumia resurssien mukaan. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Menot/asukas 57,39 51,74 51,74 50,26 57,13 57,13 57,13 57,13 Kirjastoaineisto kpl/asukas 10,56 10,72 10,30 10,94 10,90 10,90 10,90 10,90 Kävijämäärä pääkirjastossa Lainoja/asukas 14,42 14,17 14,17 13,67 14,00 14,00 14,00 14,00

59 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 55 Käynnit/asukas 7,74 7,25 7,25 7,25 7,25 7,25 Kirjaston järjestämät tapahtumat Toimielin Tulosalue 7000 SIVISTYSLAUKUN 7180 Kulttuuritoimi Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo Kulttuuritoimi TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on edistää ja luoda mahdollisuuksia kuntalaisille kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Kulttuuritoimi järjestää yhdessä Väinö Linnan seuran kanssa Pentinkulman päivät vuosittain heinäelokuun vaihteessa. Kulttuuritoimi järjestää ja/tukee tukee kulttuuritilaisuuksia, ylläpitää kotiseutumuseota, ylläpitää ja koordinoi Väinö Linnan reitin toimintaa, myöntää kulttuuriavustuksia, huolehtii tiedottamisesta ja toimii yhdyssiteenä kunnan sisällä ja ulkopuolella kulttuuria koskevissa asioissa. Toimintaympäristön muutokset Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

60 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 56 Tavoite Mittari Toteutus Kotiseutumuseon ja Väinö Linnan reitin kiinnostavuutta lisätään. Järjestetään retkiä ja/tai kulttuuri tilaisuuksia kuntalaisille. Pentinkulman päivät on paikallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava kirjallisuustapahtuma. Kävijämäärän seuranta. Tilaisuuksia/retkiä järjestetään 3-6 vuositasolla Seurataan kävijämäärää ja kävijöiden kotipaikkoja Markkinoidaan kohteita ryhmämatkoja järjestäville matkatoimistoille ja mainostetaan mediassa. Seurataan tilaisuuksien toteutumista Kyselytutkimus osallistuneille ja lipun verkkoalustalta hankkineille.

61 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 57 Toimielin 8000 TEKNINEN LAUKUN Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Toimielimen alaiset tulosalueet: 8110 Tekninen toimisto 8120 Yhdyskuntasuunnittelu 8130 Yhdyskuntarakentaminen 8140 Palvelutoiminta 8141 Kiinteistöpalvelut 8152 Maa- ja metsätilat 8160 Vesihuoltolaitos 8170 Pelastustoimi Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8110 Tekninen toimisto Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Tekninen toimisto TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Tekninen toimisto tuottaa ja hankkii teknisen palvelukeskuksen hallinto- ja talouspalvelut. Teknisellä toimistolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan teknisen palvelukeskuksen kehittämisestä ja suunnittelusta.

62 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 58 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Palveluiden laadun ylläpitäminen lisäämättä kuluja oleellisesti Henkilöstön määrä, toteutuneet kustannukset ja annetut palvelut Henkilöstön määrää lisäämättä tekniselle toimelle kuuluvat palvelut suoritettu lisäämättä kuluja oleellisesti Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8120 Yhdyskuntasuunnittelu Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Tulosyksikön esimies kunnallisteknisen suunnittelun osalta on tekninen työnjohtaja Arto Heino sekä kaavoituksen, aluearkkitehtitoiminnan ja yleiskaavoituksen osalta aluearkkitehti Leena Lahtinen Yhdyskuntasuunnittelu TP KH /16, % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yhdyskuntasuunnittelu tuottaa ja hankkii Urjalan kunnan kaavoitus- ja kunnallistekniikan suunnittelupalvelut. Yhdyskuntasuunnittelun henkilöresursseina ovat kaavoitusasioissa aluearkkitehti Leena Lahtinen ja kaavoitusavustaja Sari Rantala. Kunnallisteknisessä suunnittelussa henkilöresursseina ovat vt. tekninen johtaja Kimmo Virta ja tekninen työnjohtaja Arto Heino. Toimintaympäristön muutokset

63 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 59 Kaavoituksessa edetään vireillä olevien asemakaavojen ja kaavamuutosten laatimisessa noudattaen v voimaan astunutta keskusta-alueen (Laukeela- Huhti) osayleiskaavaa. Toisaalta täydennetään olemassa olevia asuinalueita ja toisaalta poistetaan tarpeettomiksi osoittautuneita aluevarauksia esim. teollisuustonttien osalta. Vireillä olevat Kolkan pohjoisen osan, Kangasniemen ja Huhdin korttelin 48a ja puistoalueen asemakaavamuutokset valmistuvat. Tavoitteena on käynnistää kaavamuutos terveyskeskuksen ympäristössä. Sekä Laukeelan torin ympäristön asemakaavamuutos että Ruokolan teollisuusalueen kaavoittaminen ovat sidoksissa uusien liittymä- ja tiejärjestelyjen suunnittelun aikataulutukseen. Ympäristöministeriön avustus kunnille aluearkkitoimintaan vähenee noin puoleen aiemmasta tasosta v ja alustavien tietojen mukaan lakkautetaan Osallistutaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040-hankkeen työryhmiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Tuottaa laadukkaita suunnitelmia ja ylläpitää riittävä tonttivaranto Rakennusvalmiina olevien pientalo- ja yritystonttien määrä. Maankäytön suunnitteluhankkeiden mukaisesti. Tonttivaranto riittävä kysyntään nähden. Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Asemakaavat, ha Ranta-asemakaavat, ha Osayleiskaava, ha

64 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 60 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8130 Yhdyskuntarakentaminen Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino Yhdyskuntarakentaminen TP KH /16, % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yhdyskuntarakentaminen tuottaa ja hankkii liikenneväylien, valaistuksen, torin, leikkipaikkojen, urheilu- ja ulkoilualueiden sekä puistoalueiden suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Toimintaympäristön muutokset Valaistuksen saneeraus on käynnistynyt vuoden 2015 loppupuolella. Vuoden 2015 määrärahoilla ei tulla saamaan valmiiksi kaikkea saneerattavaksi suunniteltuja alueita. Lain mukaan elohopeahöyryvalaisimet tulee ottaa pois käytöstä vuoden 2016 loppuun mennessä. Saneerattavissa valaisimissa tullaan pääsääntöisesti käyttämään led-tekniikkaa, jolloin valaistuksen energiakustannukset tulevat pienenemään. Urjalan maankaatopaikka on sijainnut jätevesipuhdistamolla, joka on tällä hetkellä täynnä ja johon on sulkemissuunnitelma tekeillä. Jotta laittomia maankaatopaikkoja ei pääsisi syntymään, tulisi kunnalla olla osoittaa valvottu maankaatopaikka. Kolkan alueen kaavakadut ovat tulleet kunnan hoidettaviksi. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

65 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 61 Tavoite Mittari Toteutus Kuntalaisten turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen Liikuntatoimen alueiden ylläpidon laadun parantaminen Asiakaspalaute Verrataan käyttömäärien muutoksia toimenpiteiden jälkeen Annettujen resurssien puitteissa Annettujen resurssien puitteissa TUNNUSLUVUT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Kunnan hoidossa olevat kaavatiet, km 41,5 41,9 42,5 43,00 43,8 44,0 45,5 45, Kestopäällysteaste, % 73,0 73,0 72, Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8140 Muu palvelutoiminta Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Muu palvelutoiminta TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate

66 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 62 Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Palvelutoiminta tuottaa ja hankkii kunnalliset jätehuoltopalvelut, vastaa romuajoneuvojen käsittelystä sekä keskusvarikon toiminnasta. Toimintaympäristön muutokset Jätehuollon järjestää Urjalan alueella Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Jätehuoltoasioiden viranomaisena toimii LHJ:n alueen jätelautakunta, jonka vastuukuntana on Forssa. Urjalan kunnan romuajoneuvoviranomaisena on rakennustarkastaja. Keskusvarikolla on teknisen toimen työntekijöiden sosiaalitilat. Kirkonkylän koulun käsityöopetus on siirtynyt myös varikon tiloihin, koska koulun opetustilat on tarvittu perusopetuskäyttöön lakkautettujen kyläkoulujen oppilaiden siirryttyä opiskelemaan Kirkonkylän koululle. Vuonna 2017 valmistuu uusi yhtenäiskoulu, jolloin koulun nykyinen opetustilatarve varikolla loppuu. Myös Valkeakoski-opistolla on varikon tiloja vuokrattuna kansalaisopistotoimintaan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Kustannustason säilyttäminen Toteutuneet kustannukset Seurataan syntyviä kustannuksia ja reagoidaan niihin tarvittaessa. Tunnusluvut TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Järjestettyyn jätehuoltoon liittyneet kiinteistöt

67 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 63 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8141 Kiinteistöpalvelut Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Tulosalueen esimies: rakennusmestari Jiri Laine Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 8141 Hallinnon kiinteistöt 8142 Perusturvan kiinteistöt 8143 Koulujen kiinteistöt 8144 Vapaa-aikapalveluiden kiinteistöt 8145 Teknisen kiinteistöt Kiinteistöpalvelu TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelu järjestää kunnan eri hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat ja huolehtii kunnan rakennusomaisuuden arvon säilymisestä. Kiinteistöpalvelu tuottaa ja hankkii kiinteistöjen ylläpito- ja hoitopalvelut kunnan omistamissa kiinteistöissä. Ylläpitopalveluihin kuuluu lämmön, sähkön ja veden toimittaminen. Hoitopalveluihin kuuluu kiinteistöjen ja LVISAJ-laitteiden tarkastus-, hoito-, huolto- ja pienkorjaustehtävät sekä piha- ja ulkoalueiden hoitotehtävät. Kiinteistöpalvelu toimii omistajan edustajana kunnan rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen osalta. Tekninen palvelukeskus päättää määrärahan käytöstä. Kiinteistöpalveluiden hallinnoimien tilojen kokonaiskerrosala on noin kem².

68 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 64 Kiinteistöpalvelut vastaa Urjalan kunnan talonrakennushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Toimintaympäristön muutokset Kiinteistöpalvelut on tavoitteidensa mukaisesti saanut vähennettyä kiinteistömassaa. Halkivahan ja Nuutajärven koulukiinteistöt on myyty samoin kuin Menosten jo aiemmin lakkautettu koulu. Urjalankylän kiinteistö siirtyy alkaen Urjalankylään perustettavalle yleishyödylliselle yhdistykselle. Terveyskeskuksen suunnitelmallinen ylläpito on ongelmallista toimintaympäristön arvaamattomuuden vuoksi mm. sote-uudistuksen sekä terveydenhuollon tulevaisuuden epävarmuuden johdosta. Yhtenäiskoulun rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja se tulee uutena isona kiinteistönä mukaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Samalla tulee ratkaistavaksi Huhdin koulun tulevaisuus. Henkilöresurssien ja kiinteistöhuollon toimintaympäristön muutosten tarkastelu tulee eläköitymisien ja uuden yhtenäiskoulun valmistumisen myötä ajankohtaiseksi ensi vuoden aikana. Kiinteistöjen sähköisen hallinnan kulut, eli niiden ICT -kulut ovat kasvaneet huomattavasti ja tulevat kasvamaan. Lisäksi sisäilmaongelmien hoito Huhdin koululla tulee viemään henkilöresursseja ja nostamaan kustannuksia runsaasti vielä vuonna Terveyskeskuksen vanhan osan (vanha päiväsairaala / -neuvola) sisäilmaongelmat tulee myös olla ratkaistuna vuoden 2016 aikana. Kiinteistöpalvelulla on kolmatta vuotta käytössä huoltokirjaohjelma Facility Info. Tuleva uusi yhtenäiskoulu tullaan liittämään myös kyseiseen järjestelmään. Kunta on mukana Motivan Kets/Keo-hankkeessa (kuntien energiaohjelma), joka tähtää laaja-alaisesti energia-asioiden kehittämiseen. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Energiansäästö Normeeratut kulutusluvut Kulutusseuranta ja dynaaminen sähkönhankinta Kiinteistömassan hyödyntäminen ja turhasta kiinteistömassasta luopuminen Käyttöaste ja -tarkoitus Käyttöasteen seuranta ja soveltuvan käytön löytäminen

69 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 65 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8152 Maa- ja metsätilat Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta, hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma Maa- ja metsätilat TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Maa- ja metsätilat sisältävät tulopuolella puun myynnistä ja peltojen vuokrista saatavat tulot. Menopuolella sinne kohdistuvat tehdyt työurakat sekä tilojen aiheuttamat yksikkömaksut. Toimintaympäristön muutokset Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Metsätaloussuunnitelman toteuttaminen Vertailu toteutumaan Metsänhoitoyhdistys seuraa

70 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 66 Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8160 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino Tulosalueen alaiset tulosyksiköt: 8161 Vesilaitos 8162 Viemärilaitos Vesihuoltolaitos TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos tuottaa toiminta-alueellaan sijaitseville kiinteistöille talousveden, käsittelee jätevedenpuhdistamoille tuodun ja johdetun jäteveden sekä kompostista syntyneen lietteen. Vesihuoltolaitos tuottaa ja hankkii vesi- ja viemäriverkoston, niihin liittyvien rakennusten, laitteiden ja koneiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Toimintaympäristön muutokset Toimitusvarmuuden parantuminen, kun yhdysvesijohto HS-veden verkkoon ja Salmentien vesijohtolinja valmistuvat. Vesihuollon toiminta-alueen laajeneminen Haapasenpolulla. Etäluettavien vesimittareiden käyttöönotto, jolloin kulutuslaskutus tulee tarkentumaan.

71 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 67 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Hyvälaatuisen verkostoveden tuottaminen ja jakelun varmuus Jätevedenpuhdistamon prosessin hyvä toiminta Vesihuoltolaitoksen tulos muuttuneen lainsäädännön mukaista Laatutarkkailutulokset sekä toimituskatkosten määrä Laatutarkkailutulokset sekä puhdistamon ohitusten määrä Taloudellinen tulos Seurataan viranomaisvalvonnan tuloksia ja tilastoidaan käyttökatkokset. Seurataan valvonnan tuloksia. Ohjataan toiminta ja seuranta puuttuvilta osin muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi. Toimielin Tulosalue 8000 TEKNINEN LAUKUN 8170 Pelastustoimi Vastuutaho: Pirkanmaan alueellinen pelastuslaitos Pelastustoimi TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Tekninen lautakunta on yhteistyötaho Pirkanmaan pelastuslaitokseen, joka edistää pelastusturvallisuutta koko maakunnan alueella sekä huolehtii sammutus- ja pelastustoimista koko maakunnan alueella. Urjalassa toimii edelleen viisi sopimuspalokuntaa, jotka vastaavat pelastustoiminnasta Urjalan alueella.

72 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 68 Toimielin 9000 RAKENNUSLAUKUN Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola Toimielimen alaiset tulosalueet: 9110 Rakennusvalvonta 9111 Yksityistietoimi 9120 Ympäristönsuojelu Toimielin Tulosalue 9000 RAKENNUSLAUKUN 9100 Rakennusvalvonta ja -neuvonta Rakennusvalvontaja neuvonta TP KH /16, % TS 2017 TS 2018 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Rakennuslautakunnan tehtävänä on huolehtia rakennustoiminnan viranomaistehtävistä eli rakentamisen neuvonnasta ja valvonnasta. Lautakunta ohjaa ja valvoo maa-aineksien ottamistoimintaa. Lautakunta käsittelee ja myöntää korjausavustukset, energia-avustukset ja jätevesiavustukset sekä valvoo niiden käyttöä. Yksityistielain perusteella kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten rakennuslautakunnassa toimii tiejaosto, joka on aikaisemmin toiminut teknisen lautakunnan jaostona. Osoitemerkintöjen täydentäminen ja ajantasaistaminen sekä romuajoneuvoviranomaisena toimiminen on Urjalan kunnan hallintosäännöllä määritelty rakennustarkastuksen tehtäväksi. Toimintaympäristön muutokset: Suomessa yleinen talouskehitys on ollut varsin vaatimatonta ja se vaikuttaa myös Urjalan kuntaan uusien vakituisten asuntojen rakentamisen vähenemisenä.

73 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 69 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Rakennus- ja toimenpideluvat käsitellään kuukauden kuluessa vastaanotosta Viranomaispäätökset tehdään siten, että niiden pysyvyys on vähintään 98 %. Keskimääräinen käsittelyaika Prosenttiluku Tehtävien suunnittelu ja mitoitus TUNNUSLUVUT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 rakennus- Myönnetyt luvat Perusteellinen päätösten valmistelu

74 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 70 Toimielin Tulosalue 9000 RAKENNUSLAUKUN 8111 Yksityistietoimi Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola Yksityistietoimi TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Yksityistietoimi hoitaa kunnan yksityistieavustukset ja toimii yksityisistä teistä annetussa lain ja asetuksen tarkoittamana toimielimenä. Toimintaympäristön muutokset Ei odotettavissa Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Toteutus Yksityistieavustukset käsitellään kesäkuun loppuun mennessä Tietoimitukset tehdään siten, että niiden pysyvyys on vähintään 98 % Kalenteri Prosenttiluku Hakuaika ja avustusten käsittely toteutetaan tavoitteen mukaisesti Tietoimitusten perusteellinen valmistelu

75 URJALAN KUN KÄYTTÖLOUSOSA 71 Toimielin Tulosalue 9000 RAKENNUSLAUKUN 9120 Ympäristönsuojelu Akaan kaupunki, Urjalan kunta ja Valkeakosken kaupunki muodostavat seudullisena ympäristönsuojelun tehtävistä vastaavan yksikön Ympäristösuojelu TP KH /16, TS 2017 TS 2018 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet,tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toimintaympäristön muutokset Maa-aineksen ottoluvat ja niiden seuranta siirtyy Urjalan kunnasta Valkeakosken ympäristöpalvelujen hoidettavaksi

76 III. INVESTOINTIOSA

77 URJALAN KUN INVESTOINTIOSA 72 Taloussuunnitelma INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovat määrärahat esitetään toimielimittäin, tulosalueittain tai hankkeittain. Investointiosassa hyväksytyt suunnittelut käynnistää ja rakentamisinvestoinnit toteuttaa tekninen palvelukeskus. Irtaimen omaisuuden hankkii asianomainen palvelukeskus. Valtuusto voi talousarvion sitovilla perusteluilla määrätä määrärahan pienemmäksi tai suuremmaksi ja muulla tavoin ohjata määrärahojen käyttöä. Kunkin hankkeen ulkopuolisen rahoituksen (esimerkiksi valtionavut) hakee asianomainen palvelukeskus. 7.1 Kunnanhallitus 4000 Kunnanhallitus TP M TS 2017 TS 2018 Maa-alueet menot tulot Yhtenäiskoulun kalustaminen menot tulot Menot koostuvat pääosin yhtenäiskoulun kalustamisesta ( e). Määräraha sisältää useiden eri palvelukeskusten käyttöön tulevia kalusteita. Määräraha kohdistetaan siten niille investoinnin toteuduttua. 7.2 Perusturvalautakunta 6000 Perusturvalautakunta TP M TS 2017 TS 2018 Laitteet Menot Tulot Hammashoitolan hammashoitoyksikön ja -kaapiston uusiminen. 7.3 Sivistyslautakunta 7000 Sivistyslautakunta TP M TS 2017 TS 2018 Yhtenäiskoulun AV-laitteet Menot Tulot Yhtenäiskoulun opetusvälineet Menot Tulot Kuntosalin kalustaminen Menot Tulot Investoinnit ovat yhtenäiskoulun kuntosalin kalustaminen, yhtenäiskouluun hankittava opetusvälineistö ja AV-laitteisto.

78 URJALAN KUN INVESTOINTIOSA 73 Taloussuunnitelma Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TP M TS 2017 TS Yhdyskuntarakentaminen Menot * Tulot Kiinteistörakentaminen - lukuunottamatta yhtenäiskoulua Menot * Tulot Yhtenäiskoulu Menot * Tulot Vesihuolto Menot * Tulot Teknisen lautakunnan alla on kolme eri määrärahaa. Suunnittelumääräraha on aiemmista vuosista poiketen kohdistettu suoraan yhdyskuntarakentamiseen, kiinteistörakentamiseen ja vesihuoltoon, eikä se siten ole oma sitovuustasonsa. Suurin investointimääräraha kohdistuu yhtenäiskoulun uudisrakentamiseen, joka aloitettiin kesällä 2015 ja sen tulisi valmistua vuodenvaihteessa Yhdyskuntarakentamissa jatketaan valaisinverkoston saneerausta. Kiinteistöpalveluissa toteutetaan terveyskeskuksen neuvolaosan IV-kojeiden uusinta ja sisäilmakorjaukset. Vesihuollossa on tarkoitus toteuttaa edellisvuodelta toteuttamatta jääneet yhdysvesijohto HS-veden verkostoon, vesihuoltoverkoston laajennukset Haapasenkujalle,- polulle ja tielle sekä Kertunvuorentielle, kierolinjan rakentaminen Vesilaitos-Vesitorni. Tekninen lautakunta päättää alle euron hankkeiden toteuttamisesta, kunnanhallitus yli euron. 7.5 Investoinnit yhteensä Investoinnit yhteensä TP M TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Koko kunnan investoinnit yhteensä.

79 URJALAN KUN RAHOITUSOSA 74 Taloussuunnitelma IV. RAHOITUSOSA

80 URJALAN KUN Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA RAHOISTUSLASKELMA Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksu-valmiuteen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien kassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan muutokset osoittavat, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämäinen nettokassavirta on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan tuodaan vuosikate sekä satunnaiset tulot ja menot. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan investointimenot yhteensä ja investointien rahoitustulot (mm. valtionosuudet) sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Tuloslaskelmasta ja investointiosasta siirtyvien meno- ja tuloerien lisäksi rahoitus-laskelmassa arvioidaan antolainojen ja ottolainojen muutokset. Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustarvetta. Vastaavasti lyhytaikaisten lainojen muutokset -kohtaan arvioidaan lyhytaikaisen rahoituksen lisäysten ja vähennysten muutos. Rahoituslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot Rahoituslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten lisäykset ja pitkäaikaisten lainojen muutos (pitkäaikaisten lainojen lisäys-pitkäaikaisten lainojen vähennys). Talousarvion rahoituslaskelma Rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 8,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteella nettoinvestoinneista katetaan euroa. Vuosikate osoittaa investointien omarahoitustason. Kunta ottaa uutta lainaa vuonna 2016 yhteensä 7,3 miljoonaa euroa ja lyhentää vanhoja noin 1,5 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluvun arvo on yli 2, niin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluku on 1 2 lainahoitokyky on tyydyttävä ja kun tunnusluvun arvo jää alle yhden lainahoitokyky on heikko. Kun tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi, niin tulorahoitus riittää lainojen hoitoon. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan/konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

81 URJALAN KUN Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA 76 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP TS2017 TS2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Kassavarat Lainakanta TUNNUSLUVUT M TS2017 TS2018 Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate 1,6 0,7 0,6 0,8 0,9