V u o s i k e r t o m u s

Transkriptio

1 V u o s i k e r t o m u s

2

3 S I S Ä L L Y S Alkusanat 4 1 Eurojustin rakenne ja kehitys 10 2 Oikeudellinen ympäristö ja kumppanit 14 3 Tapausten käsittely 28 4 Suhteet kansallisiin viranomaisiin 68 5 Kolmannet maat 72 6 Hallinto 76 7 Vuoden 2005 saavutukset tavoitteisiin nähden 86 8 Eurojustin vuoden 2006 tavoitteet 90 9 Visio Tiivistelmä ja päätelmät Liitteet 102

4 A L K U S A N A T Minulla on ilo esitellä Eurojustin vuoden 2005 vuosikertomus, joka on järjestyksessä Eurojustin neljäs. Vuosikertomus on laadittu Eurojust-päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jossa puheenjohtajaa kehotetaan antamaan kollegion puolesta neuvostolle kirjallisesti vuosittain selvitys Eurojustin toiminnasta ja hallinnosta, myös talousarvion osalta. Vuoden 2004 vuosikertomuksessa esitin, että Eurojustin perustamisen ensimmäinen vaihe oli saatu päätökseen. Joulukuussa 2005 tuli täyteen Eurojustin kolmas toimintavuosi Haagissa. Voin luottavaisena todeta, että Eurojust on edistynyt monin tavoin tavoitteessaan saavuttaa vakiintunut asema arvostettuna organisaationa, joka avustaa kansallisia esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisia. Organisaation sisäiset edistysaskeleet liittyvät Eurojustin infrastruktuurin kehittämiseen ja jatkuvasti kasvavaan tapausten määrään. Ulkoiset edistysaskeleet liittyvät suhteiden vahvistamiseen Euroopan unionin organisaatioiden kanssa sekä kolmen EU:n ulkopuolisen maan kanssa solmittavien virallisten yhteistyösopimusten päätökseen saamiseen. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että ydintoimintamme eli tapausten käsittely, on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2005 kollegiolle toimitettujen tapausten määrä kasvoi yli 54 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Kasvuprosentti oli siis erittäin merkittävä. Tapausten määrän kasvu heijastaa kansallisten esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten vahvistunutta luottamusta Eurojustin kykyyn tuoda lisäarvoa viranomaisten työhön sekä EU:n jäsenvaltioiden lisääntynyttä halukkuutta toimia yhteistyössä Eurojustin ja muiden valtioiden kanssa kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Tapausten määrän kasvu vuonna 2005 jatkoi edellisten vuosien erittäin positiivista suuntausta. Vuonna 2004 tapausten määrä kasvoi 27 prosenttia ja vuonna 2003 määrä kasvoi 50 prosenttia edeltävään vuoteen nähden. Kahdenvälisten tapausten osuus toisin sanoen tapausten, joihin liittyy kaksi maata kasvoi vuonna 2005, mutta olisi harhaanjohtavaa väittää, että kyseiset tapaukset olisivat yksinkertaisia. Kahdenväliset tapaukset ovat usein monimutkaisia, ja yleensä tutkinta- ja syytetoimiin osallistuu muitakin maita. Oli myös ilo huomata, että Eurojustille toimitettujen vakavien tapausten määrä lisääntyi. Tämäkin jatkoi aiempien vuosien positiivista kehityssuuntaa. Määrättyihin tapauksiin liittyvien yhteistyö- ja koordinointikokousten määrä nousi 73 kokoukseen vuonna 2005 (52 kokousta vuonna 2004). Mielestäni tämä kasvu kuvaa paremmin Eurojustin käsittelemien tapausten monimutkaisuutta kuin kahden- ja monenvälisten tapausten määrän karkea vertailu. Tämän katsauksen tapausten käsittelyä koskevassa luvussa tarkastellaan lähemmin Eurojustille toimitettuja tapauksia ja asiantuntijakokouksia. Luvussa on myös esimerkkejä tapauksista, joissa Eurojust on ollut mukana avustamassa. 4

5 Eurojustille toimitettujen tapausten määrän kasvu selittyy epäilemättä vahvoilla yhteyksillä sekä luottamuksella, jotka ovat kehittyneet Eurojustin sekä kansallisten esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välille kuluneiden kolmen vuoden aikana. Lisäksi kymmenen uutta jäsenvaltiota, jotka liittyivät Euroopan unioniin toukokuussa 2004, ovat nyt edustettuina yksikössämme. Niiden työ on vaikuttanut merkittävästi Eurojustin toiminnan tehokkuuteen ja toimitettujen tapausten määrään. On merkittävää, että Eurojustille toimitettiin entistä useampia tapauksia kansainvälisten tutkintatoimien varhaisessa vaiheessa. Tällöin Eurojust voi auttaa säästämään voimavaroja ja tuoda todellista lisäarvoa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Nämä lisäykset ja parannukset ovat ilahduttavia, mutta tilanne ei silti ole vielä täysin tyydyttävä. Olen jo aiemmissa vuosikertomuksissa todennut ja olen yhä vahvasti sitä mieltä, että vaikka Eurojustille toimitettavien tapausten määrä on kasvanut, Eurojustille voitaisiin varmasti toimittaa nykyistä enemmän tapauksia. Kollegion mukaan Eurojustin valmiuksia käsitellä tapauksia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Monet kansalliset jäsenet työskentelevät yksin ilman avustajaa. Lisäksi useiden kansallisten jäsenten työtaakka on erittäin suuri. He avustavat omien maidensa viranomaisten lisäksi myös muiden jäsenmaiden viranomaisia tapauksissa, jotka liittyvät heidän omiin maihinsa. Eurojustin kehittyessä ja sen tapausten määrän kasvaessa on käynyt yhä selvemmäksi, että kaikilla yksin työskentelevillä kansallisilla jäsenillä ei ole kykyä eikä mahdollisuuksia tarjota täydellistä tapausten käsittelyyn liittyvää tukea omien maidensa viranomaisille tai muille kollegion jäsenille ja työskennellä samanaikaisesti pääasiallisessa roolissaan johtokuntana toimivan kollegion jäseninä. Jäsenmaiden oikeus- ja sisäministerien, valtakunnansyyttäjien ja vastaavien tahojen kannattaisikin tarkastella omien kansallisten jäsentensä tarpeita ja arvioida, tarvitseeko oma jäsen avustajaa tai nimitettyä kansallista asiantuntijaa tuekseen. Vuonna 2005 isännöityjen ja koko ajan kasvussa olevien tapauskohtaisten koordinointikokousten lisäksi Eurojust järjesti säännöllisesti asiantuntijakokouksia, joissa käsiteltiin merkittäviä tapausten käsittelyyn liittyviä aiheita, kuten vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tutkinta- ja syytetoimia. Käsiteltävät aiheet koskivat terrorismia, ihmiskauppaa, huumeiden salakuljetusta, suhteita yhteystuomareihin, väärennösrikoksia ja rahanpesua sekä omaisuuden pidättämistä ja takavarikoimista. 5

6 Lontoossa heinäkuussa tehdyt hirvittävät terrori-iskut varmistivat, että terrorismi on myös jatkossa Eurojustin tärkeimpien asioiden listalla. Eurojust järjesti vuonna 2005 useita onnistuneita kokouksia EU:n jäsenvaltioiden terrorismin erikoistutkijoille ja syyttäjille Haagissa sekä muualla. Tähän työhön liittyy se merkittävä piirre, että Eurojust pitää entistä säännöllisemmin yhteyttä EU:n ulkopuolisissa maissa toimiviin terrorismin tutkijoihin ja syyttäjiin, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan tulevina kuukausina sekä vuosina. Vähintään yksi mahdollinen terrori-isku pystyttiin ehkäisemään Eurojustin järjestämän monikansallisen kokouksen ansiosta. Näiden asiantuntijakokousten lisäksi Eurojust järjesti toukokuuta Budapestissä alan toimijoiden vuotuisen seminaarin, jossa käsiteltiin eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviä käytännön ongelmia sekä lokakuussa 2004 järjestetyn ensimmäisen asiantuntijakokouksen seurantaa. Eurojust on jatkuvasti kehittänyt yhteyksiään lukuisiin elimiin. Suhteet Europoliin ja sen uuteen johtajaan ovat koko ajan vahvistuneet. Europolin päätöksentekoprosessin rakenteeseen voitaisiin kuitenkin tehdä joitakin parannuksia, jotka Eurojustin mielestä tekisivät yhteistyöstä vieläkin hedelmällisemmän. Vaikka monia potentiaalisia tilaisuuksia on vielä hyödyntämättä, Eurojustin ja OLAFin suhteet paranivat merkittävästi vuonna Kuten kahdessa edeltävässä vuosikertomuksessa on mainittu, kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä tehneet tarvittavia muutoksia lainsäädäntöönsä Eurojust-päätöksen täytäntöön panemiseksi. Ikävä kyllä Kypros, Espanja ja Kreikka eivät ole vielä saattaneet Eurojust-päätöstä osaksi omaa lainsäädäntöään. Täytäntöönpanolle asetettu määräaika oli syyskuussa 2003, mutta toivon mukaan Eurojust-päätös pantaisiin täytäntöön vuoden 2006 kuluessa. Tehokkaaseen tapausten hallintaan liittyvä tietosuoja on edelleen erittäin tärkeää. Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä on otettu täydellisesti käyttöön. Vuoden aikana saatiin asennettua sisäisen viestinnän kannalta keskeinen suojattu tietoverkko. Olemme myös saaneet päätökseen E- POC II -hankkeen. Sen tarkoituksena oli laatia toteutettavuustutkimus mahdollisista ratkaisuista, joiden avulla kansalliset jäsenet voisivat lähettää ja vastaanottaa turvallisesti viestejä sähköisessä muodossa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Järjestelmän varhainen ja tehokas käyttöönotto on ratkaiseva tekijä Eurojustin tulevan menestyksen kannalta. Toivomme, että saamme hyväksynnän työn jatkamiselle vuonna 2006 E-POC III -hankkeena aiemman työn pohjalta. 6

7 Eurojustin suhteet Euroopan unionin ulkopuolisiin valtioihin kehittyivät merkittävästi vuonna Norjan kanssa Oslossa allekirjoitettu sopimus oli Eurojustin ensimmäinen virallinen yhteistyösopimus EU:n ulkopuolisen valtion kanssa. Olemme erittäin iloisia siitä, että Norjan valtakunnansyyttäjänvirasto nimitti sopimuksen ehtojen mukaisesti Knut Kallerudin Eurojustissa toimivaksi Norjan yhteyssyyttäjäksi. 2. joulukuuta 2005 allekirjoitettiin lisäksi viralliset yhteistyösopimukset Romanian ja Islannin kanssa. Olemme varmoja siitä, että nämä sopimukset syventävät Eurojustin jo ennestään erinomaisia epävirallisia suhteita molempiin maihin, erityisesti Romaniaan. Eurojustin näkemyksen mukaan Romanian kanssa solmittu sopimus on luonnollinen askel kohti maan liittymistä Euroopan unioniin. Eurojust aloitti vuonna 2005 viralliset sopimusneuvottelut Yhdysvaltain ja Sveitsin kanssa. Olemme myös käyneet epävirallisia keskusteluja Venäjän federaation ja Ukrainan kanssa, ja suhteiden odotetaan kehittyvän edelleen positiivisesti seuraavan vuoden aikana. Eurojustin infrastruktuurin kehittyminen jatkui. Joulukuun 2005 loppuun mennessä organisaatio oli laajentunut niin, että siihen kuului kansallisia jäseniä 25 jäsenmaasta sekä heille nimitetyt sijaiset ja avustajat, hallinnollinen johtaja sekä 70 hallinnollista toimihenkilöä. Olemme edenneet hyvin, mutta paljon on vielä tekemistä. Aiomme edelleen kehittää infrastruktuuriamme ja valmiuksiamme avustaa kansallisia esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisia, jotta voisimme rakentaa imagoamme Euroopan unionissa sekä muissa maissa. Tarkoituksena on kehittää Eurojustin kykyä toimia eräänlaisena linkkinä EU:n ulkopuolisten maiden esitutkinnasta ja syyttämisestä vastaaville viranomaisille. Eurojust haluaa erityisesti kehittää valmiuksiaan tarjota alan toimijoille järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden oikeudellisiin näkökohtiin liittyvää lainopillista neuvontaa ja tukea sekä hyviin käytäntöihin liittyvää opastusta. Lisäksi Eurojust haluaa edelleen osallistua omalla panoksellaan Euroopan komission ja muiden elinten esityksiin EU:n alueen vapautta, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevista tehokkaista laeista, menettelytavoista ja prosesseista. Joulukuussa 2005 Eurojust saavutti viimein pitkään odottamansa merkittävän tavoitteen, kun Alankomaiden viranomaiset vahvistivat Eurojustin asemapaikan ja statuksen Haagissa. Saimme päätökseen Alankomaiden ulkoasiainministeriön kanssa käydyt pitkähköt neuvottelut asemapaikkasopimuksemme ehdoista ja erikseen Alankomaiden hallituksen kiinteistöviraston (Rijksgebouwendienst) kanssa käydyt neuvottelut, jotka koskivat Haagissa sijaitsevien toimitilojemme vuokrasopimusta vuoteen 2012 saakka. 7

8 Kolmivuotinen toimikauteni kollegion puheenjohtajana kului nopeasti ja päättyi vuoden puolivälissä. Toimikausi osoittautui erittäin haastavaksi ja miellyttäväksi, joten päätin tarjoutua ehdokkaaksi myös toiselle kaudelle. Minulla oli suuri ilo ja kunnia tulla kollegoideni valitsemaksi toiselle toimikaudelle. Vuonna 2005 Eurojustin jätti kolme kansallista jäsentä. Jouduimme ikäväksemme hyvästelemään Slovenian kansallisen jäsenen Barbara Brezigarin, Kreikan kansallisen jäsenen Stavroula Koutoulakoun ja Puolan kansallisen jäsenen Jerzy Iwanickin. Haluan kiittää heitä kaikkia heidän merkittävästä työpanoksestaan Eurojustin kehittämisessä ja laajentamisessa. Stavroula palasi Ateenaan johtavaksi syyttäjäksi. Jerzy on palannut Puolan oikeusministeriöön, jossa hän voi toivon mukaan hyödyntää täydellisesti Eurojustista saamaansa kokemusta. Olemme erittäin iloisia siitä, että Barbara nimitettiin Slovenian valtakunnansyyttäjäksi. Toivotamme kaikille kolmelle kaikkea hyvää uusissa tehtävissä ja toivotamme tervetulleiksi heidän tilalleen kollegioon tulleet uudet jäsenet Malči Gabrijelčičin Sloveniasta, Lampros Patsavellasin Kreikasta ja Mariusz Skowrońskin Puolasta. Donatella Frendo Dimech ylennettiin vuonna 2005 kansallisen jäsenen sijaisesta Maltan kansalliseksi jäseneksi. Näin voitiin varmistaa, että Maltalla on säännöllinen edustus kollegion kokouksissa. Olisin kiitollinen, jos tämä vuosikertomus toimitettaisiin kaikkien niiden esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien luettavaksi, jotka osallistuvat vakavan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan tai vastaavat siitä. MICHAEL G. KENNEDY [valokuva] Kollegion puheenjohtaja Tammikuu

9 9

10 1 E U R O J U S T I N R A K E N N E J A K E H I T Y S Esittely Eurojustin kollegioon kuuluu 25 kunkin jäsenvaltion lähettämää kansallista jäsentä, jotka ovat syyttäjiä, tuomareita tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja. Useat jäsenvaltiot ovat nimittäneet kansalliselle jäsenelleen sijaisen ja/tai avustajan. Vuonna 2005 Haagissa työskenteli 15 sijaista ja/tai avustajaa kansallisten jäsenten kanssa, kun taas neljä jäsenvaltiota on nimennyt sijaisen ja/tai avustajan, jotka työskentelevät kotimaastaan käsin. Haagin ulkopuolella työskentelevät sijaiset ja/tai avustajat käyvät Eurojustissa, kun heidän on toimittava kansallisten jäsentensä sijaisina tai muiden tehtävien niin vaatiessa. Kansallisten jäsenten työmäärä on kasvanut siinä määrin, että useat jäsenet ovat pyytäneet saada toisen avustajan tai nimitetyn kansallisen asiantuntijan. Kollegion työtä tukevat hallinnollinen johtaja ja hänen alaisuudessaan työskentelevät hallinnolliset toimihenkilöt. Henkilöstörakenne ja henkilöstön vastuualueet on kuvattu tämän vuosikertomuksen luvussa 6. Eurojustin uusi työskentelyrakenne Yksi Eurojustin tavoitteista vuodelle 2005 oli laatia ja ottaa käyttöön uusi 21 työryhmästä koostuva työskentelyrakenne, jonka tarkoituksena on pyrkiä hyödyntämään Euroopan unionin laajenemisesta aiheutuneita etuja mahdollisimman paljon. Eurojustissa sovittiin myös näiden järjestelyjen tehokkuuden tarkistamisesta sopivan jakson kuluttua. Työryhmärakenne otettiin käyttöön vuoden 2005 alkupuoliskolla. Se toimi käytännössä varsin hyvin, paljon paremmin kuin aiemmat järjestelyt, koska uudessa rakenteessa kollegion jäsenet pystyvät tekemään määrättyihin aiheisiin ja ongelmiin liittyvää yhteistyötä pienissä ryhmissä, joita hallintoon kuuluvat jäsenet tarvittaessa avustavat. Joillekin kansallisille jäsenille aiheutui työryhmien määrän kasvusta se ongelma, että he joutuivat osallistumaan useisiin kokouksiin viikoittain. Asiasta keskusteltiin lokakuun suunnittelukokouksessa ja sovittiin, että työryhmien määrä supistetaan neljääntoista. Joitakin työryhmiä yhdistellään, jotta tehtävät ja kokoukset eivät menisi päällekkäin. Osa pienemmistä työryhmistä päätettiin kuitenkin säilyttää, jotta voitaisiin edelleenkin panostaa tärkeiden kumppanuuksien kehittämiseen, esimerkiksi EJN:n ja OLAFin kanssa. Kollegio keskusteli uudesta työryhmärakenteesta joulukuussa ja hyväksyi sen. Tällä halutaan varmistaa työryhmien vahvuus ja hyödyntää kollegiossa olevaa henkilökohtaista kokemusta sekä myös säilyttää jäsenyyden 10

11 jatkuvuuden tuomat edut. Kansalliset jäsenet jaetaan uusiin työryhmiin arviolta vuoden 2006 alussa. Entinen työryhmärakenne jatkaa toimintaansa siihen asti. Tietosuoja, E-POC -hanke ja Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä (Case Management System, CMS) Neuvosto vahvisti 24. helmikuuta 2005 Eurojustin tietosuojasäännöt, joiden mukaan Eurojust sitoutuu luomaan automaattisen tapausten hallintajärjestelmän (CMS). Kansallisten jäsenten tulee käyttää tapausten hallintajärjestelmää käsitellessään tapauksiin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmä sisältää myös Eurojust-päätöksessä määritetyt tilapäiset työtiedostot ja rekisterin. Tietosuojasääntöjen ja E-POC -hankkeen samanaikainen kehittäminen on osoittautunut hyödylliseksi ratkaisuksi, jonka avulla Eurojust on pystynyt varmistamaan sääntöjen yhteensopivuuden ja tapausten hallintajärjestelmän teknisten vaatimusten toteuttamisen. Vuonna 2005 käynnistetty E-POC-II -hanke seurasi vuoden 2004 E-POC -hanketta, jonka aikana valmistui Eurojustin tapausten hallintajärjestelmän ensimmäinen prototyyppi. Eurojustista tuli tämän EU:n AGIS-ohjelmasta rahoittaman hankkeen täysjäsen. Hankkeessa ovat mukana myös Italian, Ranskan, Slovenian ja Romanian oikeusministeriöt. Projektin tuloksena valmistui kaksi uudempaa versiota tapausten hallintajärjestelmästä, jota kansalliset jäsenet ja toimihenkilöt käyttävät työkaluna tapauksia käsitellessään. Heinäkuussa valmistunut ensimmäinen versio keskittyi Eurojustin tietosuojasäännösten monien vaatimusten toteuttamiseen ja automatisoimiseen. Tapausten hallintajärjestelmän sisältämiä ominaisuuksia olivat tietojen kohteen oikeuksien hallinta, arkaluonteisten tietojen rekisteröintimenettely, henkilötietojen käsittely rekisterissä, automaattiset ilmoitukset ja lokitiedostojen tarkastelumahdollisuus tietosuojavaltuutetulle sekä tietojen aikarajoitusten seuranta. Marraskuussa voimaan tullut toinen versio sisältää uusia ominaisuuksia, jotka tukevat terrorismin sekä huumausaine- ja ihmiskaupan tutkintaa. Toinen versio myös tukee Eurojustin eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviä vastuita, eri tapausten välisten linkkien kehittyneitä tunnistusmekanismeja ja kehittyneitä tilastollisia raportteja. Uuteen versioon sisältyy lisäksi toteutettavuustutkimus, jonka avulla voidaan varmistaa turvallinen tiedonvälitys Eurojustin ja kansallisten viranomaisten välillä. 11

12 Projektin päätteeksi pidettiin joulukuussa Roomassa tiedotustilaisuus, jossa 25 jäsenmaan kutsuvieraille esiteltiin, mitä etua on yhtenäisestä tiedonvälityskäytännöstä kansallisten jäsenten ja heidän omien maidensa kansallisten viranomaisten välillä. Tietosuojavaltuutetun lokakuussa 2005 tekemät koetarkastukset ja Eurojustin yhteisen valvontaviranomaisen (JSB) marraskuussa tekemä ensimmäinen tarkastus osoittivat, miten tärkeää tapausten hallintajärjestelmän laajamittainen käyttö on, jotta voidaan varmistaa tietosuojasäännösten noudattaminen ja hyödyntää täydellisesti järjestelmän ominaisuuksia. 12

13 13

14 2 O I K E U D E L L I N E N Y M P Ä R I S T Ö J A K U M P P A N I T Esittely Eurojustin rooli jäsenmaiden kansallisten tutkijoiden ja syyttäjien välisen rajat ylittävän yhteistyön sekä koordinoinnin tukijana ja mahdollistajana tekee yksiköstä tärkeän toimijan EU: n alueen vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistajana. Yksiköltä pyydetään nykyisin usein konsultointia tai sitä pyydetään mukaan kokouksiin kertomaan näkemyksistään asioissa, joissa Eurojustin asiantuntemuksesta on hyötyä (tuomiovaltakiistat, järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien puitepäätösten luonnokset, eurooppalaisen pidätysmääräyksen arviointi, yhteinen tutkintaryhmäverkosto, taistelu terrorismia vastaan jne.). Jotkin tahot lähettävät Eurojustille kutsuja säännöllisesti, esimerkiksi neuvosto, Euroopan parlamentti, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan monialainen työryhmä MDG (Multidisciplinary Group on Organised Crime) sekä Euroopan poliisipäälliköiden toimintatyöryhmä (European Police Chiefs Task Force). Näin Eurojustille tarjoutuu erinomainen tilaisuus esitellä näkemyksiään käytännön kokemuksensa pohjalta sekä saada tietoja eurooppalaisia toimielimiä kulloinkin askarruttavista ongelmista. Tietojen jakaminen on tavoitteena myös kokouksissa, joita järjestetään Eurojustin toimitiloissa joka toinen kuukausi neuvoston sihteeristön ja komission edustajien kanssa. Syyskuusta 2005 lähtien näiden kokousten kutsut on laajennettu koskemaan myös kulloinkin vuorossa olevan EU: n puheenjohtajamaan ja kahden seuraavan puheenjohtajamaan edustajia. Näin voidaan turvata hyödyllisten kontaktien sekä tiedonvälityksen jatkuvuus. Vuoden 2005 alussa käyttöön otettu Eurojustin uusi työryhmärakenne on helpottanut yhteyksien luomista eurooppalaisiin virastoihin ja toimielimiin sekä vahvistanut niiden sekä Eurojustin suhteita. Eurojustilla oli 19. lokakuuta ilo toivottaa tervetulleeksi vapaudesta, turvallisuudesta ja oikeudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Franco Frattini. Olimme erittäin kiitollisia hänen tarjouksestaan vahvistaa Eurojustin ja komission välistä yhteistyötä. Bryssel-työryhmä vastaa monien edellä lueteltujen toimintojen koordinoinnista ja organisoinnista. Eurojust-päätöksen täytäntöönpano Eurojust on saavuttanut EU:n vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevissa asioissa tärkeän toimijan aseman, joka on tunnustettu useissa eurooppalaisissa sanomalehdissä ja asiakirjoissa, kuten Haagin ohjelmassa. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan aina saata Brysselissä tehtyjä päätöksiä osaksi kansallisia lainsäädäntöjään kohtuullisessa ajassa. Viiveet ja päätösten pienin mahdollinen täytäntöönpanoaste ovat huolenaiheita Eurojustille ja vaikuttavat yksikön päivittäiseen työhön. 14

15 On kuitenkin ilahduttavaa, että Luxemburg ja Italia ovat saattaneet Eurojust-päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään ja Maltalla on säännöllinen edustus kollegiossa. Toivottavasti Eurojustpäätös saatetaan mahdollisimman pian osaksi lainsäädäntöä myös Kyproksessa, Kreikassa ja Espanjassa. Vuosikertomuksessa 2004 painotettiin, että jos päätöstä ei ole saatettu osaksi jonkin maan lainsäädäntöä, tämä voi estää kyseisen maan kansallista jäsentä työskentelemästä kansallisten viranomaisten kanssa mahdollisimman tehokkaasti, mikä puolestaan rajoittaa koko yksikön toimintaa. Valitettavasti joidenkin maiden viranomaiset eivät ole tukeneet omia kansallisia jäseniään riittävästi pysyvän asemapaikan perustamisessa Haagiin. Esimerkiksi Liettuan ja Puolan kansalliset jäsenet ovat asuneet hotelleissa 1. toukokuuta 2004 lähtien. Työ ei kuitenkaan pääty vielä Eurojust-päätöksen saattamiseen osaksi eri maiden kansallista lainsäädäntöä. Huomioon on otettava myös kullekin kansalliselle jäsenelle myönnettävien valtuuksien laajuus (katso kohtaa Jäsenten valtuudet jäljempänä). Eurojust-päätös voidaan saattaa osaksi lainsäädäntöä perustasolla, jolloin kansallisella jäsenellä on valtuudet avustaa keskinäistä oikeusapua koskevissa pyynnöissä ja koordinoida tutkimuksia. Päätöksen nojalla voidaan myös myöntää hätätapauksissa lisävaltuuksia, esimerkiksi valvottujen läpilaskujen tai peitetoiminnan tukemiseksi. On selvää, että Eurojustin yleinen vahvuus perustuu läheisesti siihen, millaisia valtuuksia kansalliset jäsenet saavat kotimaistaan. On myös syytä painottaa sellaisten kansallisten yhteyselinten nimittämisen tärkeyttä, jotka ovat oman maansa hierarkiassa riittävän kokoisia ja toimivaltaisia, jotta monitahoisia tapauksia voitaisiin käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Kasvun on jatkuttava iältään vielä nuoressa yksikössä, kunnes on selvää, että jokainen kansallinen yhteysviranomainen pystyy työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla kunkin maan rikollisuuden torjunnassa. Kussakin jäsenvaltiossa toimivien kansallisten yhteyshenkilöiden tai avustajien nimittäminen helpottaisi kovasti Eurojustin yhteistyötä kunkin maan tuomareiden ja syyttäjien kanssa. Se myös parantaisi kansallisten jäsenten välistä koordinointia. Oikeus- ja sisäasioihin liittyvien keskeisten säädösten täytäntöönpano Eurojust on aiemmissa vuosikertomuksissa painottanut oikeudellisten säädösten nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa rikosasioihin liittyvän oikeudellisen yhteistyön tehostamiseksi. Jos säädöksiä ei panna täytäntöön ollenkaan tai ne pannaan täytäntöön vain osittain, erot jäsenvaltioiden välillä kasvavat. Tämä voi aiheuttaa kansallisten jäsenten työskentelyssä erilaisia hankaluuksia ja riskejä, jotka heikentävät jäsenten kykyä koordinoida toimintoja tehokkaasti. 15

16 Kun tarkastellaan täytäntöönpanon nykytilannetta jäsenmaissa, käy ilmi, että kaikkia tärkeitä säädöksiä ei ole pantu kokonaan täytäntöön kaikissa jäsenmaissa alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Monia säädöksiä ei ole pantu täytäntöön määräajassa, joka annettiin Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa Madridin pommi-iskujen jälkeen. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä: Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: SAKSA ja KYPROS eivät pysty soveltamaan eurooppalaista pidätysmääräystä omiin kansalaisiinsa. Yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: KREIKKA, ITALIA ja LUXEMBURG eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Terrorismin torjunnasta 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: LIETTUA ja KYPROS eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta 26. kesäkuuta 2001 tehty puitepäätös, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: KREIKKA ja LUXEMBURG eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29. toukokuuta 2000 tehty yleissopimus, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: TŠEKIN TASAVALTA, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LUXEMBURG, MALTA ja SLOVAKIAN TASAVALTA eivät ole panneet yleissopimusta täytäntöön. Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 16. lokakuuta 2001 tehty yleissopimuksen pöytäkirja, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: 16

17 VIRO, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LUXEMBURG, MALTA, PORTUGALI ja SLOVAKIAN TASAVALTA eivät ole vahvistaneet pöytäkirjan täytäntöönpanoa. Omaisuuden tai todisteiden jäädyttämistä koskevien määräysten täytäntöönpanosta 22. heinäkuuta 2003 tehty puitepäätös, alkuperäinen täytäntöönpanon määräpäivä elokuu 2005, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: BELGIA, TŠEKIN TASAVALTA, SAKSA, VIRO, ESPANJA, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LATVIA, LIETTUA, LUXEMBURG, MALTA, PORTUGALI, SLOVENIA ja YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Euroopan oikeudellinen verkosto (European Judicial Network, EJN) ja yhteystuomarit (Liaison Magistrates, LM) Kollegio perusti Euroopan oikeudellisen verkoston ja yhteystuomarien työryhmän (EJN-LM -työryhmän) vuonna 2004 pidetyn Eurojustin suunnittelutapahtuman jälkeen. Tavoitteet vuodelle 2005 Vuosi 2005 oli työryhmän ensimmäinen työskentelyvuosi. Työryhmän tavoitteina oli 1) perustaa asianmukainen yhteisöllinen linkki ja ennen kaikkea viestintäkanava EJN:n sihteeristön ja jäsenten sekä yhteystuomarien ja toisaalta Eurojustin kollegion välille, 2) tunnistaa käytännön toimenpiteet, joilla EJN:n, yhteystuomarien ja Eurojustin välistä yhteistyötä voidaan parantaa niiden toiminnan tehostamiseksi sekä päällekkäisten töiden ja tapausten käsittelyn välttämiseksi ja 3) saada EJN:n jäsenten, yhteystuomareiden ja Eurojustin työskentely täydentämään tehokkaasti toisiaan. Saavutukset vuonna 2005 EJN-LM -työryhmä kokoontui vuonna 2005 kahdeksan kertaa toteuttamaan näitä tavoitteita ja saavutti kolme tärkeää päämäärää. Työryhmä on osallistunut säännöllisesti EJN:n kokouksiin. Erityisesti kannattaa mainita EJN:n kaksi täysistuntoa, jotka pidettiin Luxemburgissa (kesäkuussa) ja Edinburghissa (joulukuussa). Tilaisuuksissa syvennettiin Eurojustin ja EJN:n välistä suhdetta ja pystyttiin 17

18 antamaan lopullisia tietoja siitä, miten Eurojustin operatiiviset ja hallinnolliset toiminnot ovat edenneet. Työryhmästä on tullut pysyvä linkki EJN:n, sen sihteeristön ja Eurojustin kollegion välille. EJN-LM -työryhmä järjesti 14. marraskuuta 2005 Eurojustin toimitiloissa kokouksen EU:n jäsenvaltioiden kaikille yhteystuomareille. Kokoukseen osallistuivat myös EJN:n edustajat troikan jäsenvaltioista. Kokous oli maaliskuussa 2002 Brysselissä ja heinäkuussa 2004 Haagissa pidettyjen aiempien tapaamisten seurantakokous. Kokoukseen osallistuvilla oli mahdollisuus kertoa yhteistyökokemuksistaan kahdenvälisellä tasolla ja Eurojustkokemuksista monenvälisellä tasolla, erityisesti EU:n laajenemisen jälkeen vuonna Kokouksessa annettiin yhteystuomareille ajantasaista tietoa Eurojustin toiminnoista ja keskusteltiin myös rajat ylittäviin tutkimuksiin ja syytetoimiin liittyvistä asioista. Erityistä huomiota kiinnitettiin kunkin tahon roolien ja strategioiden arviointiin, jotta voitaisiin parantaa kansallisille viranomaisille tarjottavaa tukea kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden koordinoinnissa. Kokoukseen osallistui 18 EU:n 21 yhteystuomarista, Eurojustissa toimiva Norjan yhteyssyyttäjä sekä kolme ranskalaista yhteystuomaria ja yksi espanjalainen yhteystuomari, joiden toimipaikka on EU:n ulkopuolella (Kanadassa, Venäjän federaatiossa ja Marokossa). Työryhmän kolmas tehtävä vuonna 2005 oli EJN:n ja Eurojustin yhteinen markkinointiesite, jolla on kaksi tarkoitusta. Yhteinen esite on ensimmäisessä vaiheessa kohdistettu erityisesti alan toimijoille. Se sisältää perustietoja EJN:n ja Eurojustin tehtävistä sekä osaamisalueista. Esite on ladattavissa EJN:n ja Eurojustin verkkosivustoista. Tulevaisuudessa esitteeseen lisätään Europolin ja OLAFin lyhyt esittely. EJN:ää koskevan version luonnos on laadittu kevään 2005 lopulla ja kollegio vahvisti lopullisen Eurojust-version joulukuussa Lopullinen yhteinen versio otetaan käyttöön vuoden 2006 alkupuolella. EJN ja Eurojust ovat lisänneet verkkosivustoihinsa toistensa linkit sekä linkit Europoliin ja OLAFiin. Europol Eurojustin Europol-työryhmä teki vuonna 2005 yhteistyötä Europolin kanssa organisaatioiden vuonna 2004 allekirjoittaman sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Organisaatiot perustivat yhteisen valmistelukomitean, joka kokoontui useita kertoja käsittelemään yleisiä yhteistyöhön liittyviä aiheita. Lisäksi Europolin johtaja ja Eurojustin kollegion puheenjohtaja tapasivat säännöllisesti vuoden 2005 aikana. 18

19 Tiedonvaihto organisaatioiden välillä on lisääntynyt erikseen määriteltyjen yhteysviranomaisten kautta. Parhaillaan ollaan kehittämässä suojattua tietoteknistä järjestelmää, joka mahdollistaa tiedonvälityksen näiden kahden toimielimen välillä. Työ ei ole valitettavasti edennyt toivotussa aikataulussa, mutta molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästäneen vuoden 2006 alkupuoliskolla. Europolin näkökulmasta tiedonvälitys Eurojustin kanssa kehittyi seuraavasti: Europolin Eurojustille lähettämät pyynnöt: 0 1 Europolin Eurojustilta saamat vastaukset: 0 1 Europolin Eurojustilta saamat pyynnöt: 8 64 Europolin Eurojustille lähettämät vastaukset: 4 52 Yhteensä: Organisaatioiden välisestä yhteistyöstä tehtiin vuonna 2005 yhteinen arviointiraportti. Raportissa suositeltiin muun muassa, että Eurojust kannustaisi jäsenmaita harkitsemaan, pitäisikö Eurojustin kansalliset jäsenet kutsua osallistumaan analyysitietokantaan. Raportissa kehotetaan myös pohtimaan, miten organisaatiot voisivat osallistua toistensa suunnittelutoimintoihin. Eurojust ja Europol tekevät yhteistyötä yhteisiä tutkintaryhmiä (Joint Investigation Teams, JIT) koskevassa projektissa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka on lähes päätöksessä, on laadittu jäsenvaltioiden yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan lainsäädännön opasta. Marraskuussa 2005 Eurojust ja Europol isännöivät yhdessä 25 jäsenvaltion nimittämille JIT:n asiantuntijoille järjestettyä kokousta, johon osallistui yli 90 henkeä. Eurojust ja Europol ovat osallistuneet useisiin toistensa isännöimiin asiantuntijakokouksiin ja operatiivisiin kokouksiin ja pitäneet niissä esityksiä. Eurojust ja Europol ovat myös tehneet yhteistyötä useissa käynnissä olevissa tapauksissa, jotka koskevat muun muassa terrorismia, huumeiden salakuljetusta, ihmiskauppaa, lapsipornoa, valuuttaväärennöksiä ja petoksia. Vuonna 2005 Eurojust oli mukana koordinoimassa tapauksia, jotka liittyivät Europolin seitsemästätoista analyysitietokannasta kahdeksaan. Europolin oikeusperusta ei kuitenkaan salli Eurojustin ja Europolin yhteistyötä toivotussa laajuudessa. Yhteistyön tiivistäminen on molempien osapuolten etu, jotta vakavaa rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin torjua entistä tehokkaammin. Toivottavasti yhteistyön tiivistämisen esteet voidaan pian poistaa. 19

20 Yhteiset tutkintaryhmät (Joint Investigation Teams, JIT) ja marraskuun seminaari Yhteisistä tutkintaryhmistä 13. kesäkuuta 2002 tehtyä puitepäätöstä ei ole pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n puheenjohtajamaana toiminut Luxemburg teki huhtikuussa 2005 aloitteen kansallisten asiantuntijoiden nimittämisestä yhteisten tutkintaryhmien asiantuntijaverkostoon, mikä kannustaisi ryhmien käyttöön. Tämän jälkeen heinäkuussa 2005 sovittiin JIT-asiantuntijoiden epävirallisen verkoston perustamisesta. Verkoston rakenteen tulisi olla mahdollisimman vähän byrokraattinen, jotta se pystyisi kokoontumaan kokonaisuudessaan tai pienempinä ryhminä, ja myös kokouksia tulisi järjestää, kenties Eurojustin tai Europolin tiloissa. JIT:n verkoston on sopimuksen mukaan määrä tarjota apuaan seuraavissa asioissa: a) yhteisten tutkintaryhmien niukan käytön syiden selvittäminen (alan toimijoiden tietämyksen puute, resurssiongelmat, oikeudelliset hankaluudet, byrokraattiset esteet yms.), b) yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen ja toimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä koskevien tärkeiden tietojen vaihtaminen eri maissa, c) parhaiden käytäntöjen jakaminen ja d) yhteistyö muiden kansallisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa. Kaikki jäsenvaltiot ovat nimittäneet omat JIT-asiantuntijansa, samoin OLAF, Europol ja Eurojust. Marraskuun seminaari Eurojust ja Europol järjestivät marraskuuta Eurojustin toimitiloissa ensimmäisen yhteisten tutkintaryhmien kansallisten asiantuntijoiden verkoston kokouksen, johon osallistui asiantuntijoita 22 jäsenmaasta, OLAFista, Eurojustista ja Europolista sekä edustajia komissiosta ja neuvoston sihteeristöstä. Kokouksessa pidettiin useita esityksiä ja käytiin keskusteluja, erityisesti työryhmissä, joissa osallistujat tarkastelivat asiantuntijaverkoston sekä eri asiantuntijoiden tehtäviä ja tavoitteita, kansainvälisten elinten, kuten Eurojustin, Europolin ja OLAFin vuorovaikutusta sekä verkoston rakennetta, työskentelytapoja ja työkaluja. Espanjan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden asiantuntijat pitivät kokouksen yhteydessä erittäin mielenkiintoiset esitykset puitepäätöksen pohjalta muodostetuista nykyisistä 20

21 yhteisistä tutkintaryhmistä. Selostetut tapaukset liittyivät laittomaan huumausainekauppaan ja kansainväliseen terrorismiin. Asiantuntijat antoivat yleiskatsauksen käytännön tilanteesta ja havaituista ongelmista painottamalla joitakin näkökohtia, jotka heidän kokemustensa mukaan tulisi ottaa huomioon yhteisiä tutkintaryhmiä perustettaessa. Esittelijät nostivat esille muun muassa kaikki yksityiskohdat huomioon ottavien alustavien neuvottelujen tärkeyden, tutkimusten huolellisen valikoinnin tarpeen sekä kielelliset ja muut käytännön ongelmat, jotka koskevat yhteisten tutkintaryhmien toimintaan osallistuvia oikeusviranomaisia. Lisäksi Europolin ja Eurojustin oikeudelliset palvelut raportoivat edistymisestään kaikissa jäsenmaissa yhteisiin tutkintaryhmiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön oppaan laatimisessa. Osallistujat sopivat kokouksessa useista päätelmistä, jotka koskivat pääasiassa eri osallistujien tehtäviä ja tavoitteita. Päätelmät ja työryhmien työn tulokset on esitelty 2. joulukuuta 2005 julkaistussa neuvoston asiakirjassa 15277/05. Osallistujilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Osallistujat sopivat tulevien kokousten järjestämisestä ad hoc -pohjalta ja ilmaisivat toiveensa siitä, että kokouksissa keskityttäisiin myös jatkossa käytännön asioihin. Europol on suostunut isännöimään seuraavaa kokousta, joka järjestetään samalta pohjalta ja yhteistyössä Eurojustin kanssa. Suhteet OLAFiin (Euroopan petostentorjuntavirasto, European Anti-Fraud Office, OLAF) Eurojustin ja OLAFin suhteet kehittyivät merkittävästi vuonna OLAF-työryhmä, johon kuuluu neljä kollegion jäsentä, aloitti toimintansa tammikuussa Perustamisensa jälkeen työryhmä ja OLAFin syyttäjäyksikkö ovat tavanneet joka toinen kuukausi. Kokouksissa Eurojust on saanut tapausyhteenvedot yhdestätoista OLAFin tapauksesta. Ranskan, Saksan, Espanjan, Italian ja Irlannin OLAFin tapausten tärkeimpien maiden kansalliset jäsenet raportoivat näiden tutkimusten edistymisestä kollegiolle. Seitsemässä tapauksessa kansalliset jäsenet kuitenkin raportoivat, että OLAF ei toimittanut tapauksia Eurojustille riittävän varhain, jotta Eurojust olisi voinut tuoda niihin lisäarvoa. 21

22 Useita tärkeitä vaiheita, joita ehdotettiin vuonna 2003 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano-ohjeissa, on saavutettu: Tapausten siirto OLAFista Eurojustille on juuri alkanut. Lokakuussa 2005 toteutui ensimmäinen keskinäinen vierailu, kun neljä kansallista jäsentä kävi OLAFissa kaksipäiväisellä vierailulla. Vierailuun sisältyi kokouksia ja kokemusten vaihtoa OLAFin kolmen osaston muun muassa tutkinta- ja operaatio-osaston virkamiesten kanssa sekä osallistuminen tapausten käsittelyyn liittyvään johtokunnan kokoukseen. Vierailu tarjosi tilaisuuden parantaa OLAFin Eurojust-tuntemusta ja myös vahvistaa molemminpuolista luottamusta. Yhteinen osallistuminen konferensseihin ja seminaareihin on lisääntynyt. Eurojust oli mukana johtamassa OLAFin marraskuussa 2005 järjestämää petossyyttäjien kolmannen EUkonferenssin istuntoa. OLAF oli puolestaan kutsuttu Eurojustin marraskuussa 2005 järjestämään asiantuntijakokoukseen, jossa käsiteltiin rahanpesua. Eurojust ja OLAF laativat yhdessä markkinointimateriaalia ja ovat lisänneet toistensa linkit omille Internet-sivuilleen. Eurojust isännöi vuoden aikana kahta tärkeää OLAFiin liittyvää vierailua. Huhtikuussa komission varapuheenjohtaja ja komissaari Siim Kallas kävi vierailulla, joka osoittautui hedelmälliseksi molemmille organisaatioille. Joulukuussa 2005 OLAFin johtaja Franz-Hermann Brüner vieraili Eurojustissa ja tapasi kollegion puheenjohtajan sekä OLAF-työryhmän. Vierailun aikana sovittiin tulevista tavoitteista, muun muassa virallisen yhteistyösopimuksen etenemisestä. Tapaamisen yhteydessä OLAFin syyttäjäyksikölle luovutettiin yleiskatsaus Eurojustin kansallisten jäsenten kanssa vaihdettujen OLAFin tapausten etenemisestä. OLAF-työryhmä aikoo suunnitelmien mukaan raportoida kollegiolle tapausten etenemisestä maaliskuuhun 2006 mennessä. Neuvoston Eurojustin vuosikertomusta 2004 koskevissa päätelmissä Eurojustia ja komissiota (OLAF) kehotettiin tutkimaan oikeudellisia edellytyksiä, jotka sallisivat nopeat järjestelyt henkilötietojen vaihtamiseksi. Molemmat organisaatiot pyrkivät noudattamaan kehotusta mahdollisimman pian. Toiveissa on, että neuvottelut virallisen sopimuksen solmimiseksi alkavat vuoden 2006 alussa. Vaikka Eurojustin ja OLAFin suhteet ovat parantuneet merkittävästi vuonna 2005, tehtävää on vielä paljon, että organisaatiot pystyvät tekemään tehokkaasti yhteistyötä ja hyödyntämään keskinäisiä vahvuuksiaan, osaamistaan ja kokemuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. 22

23 EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori Gijs de Vries, joka toimii EU:n virallisena korkean tason yhteyshenkilönä suhteissa kolmansiin maihin ja joka raportoi suoraan neuvostolle, on vaikuttanut merkittävästi terrorismin torjunnassa toimivien tahojen työskentelyn koordinointiin. Gijs de Vries vieraili Eurojustissa 10. marraskuuta 2005 puhumassa kollegiolle. Terrorismityöryhmällä oli tuolloin tilaisuus esittää yleiskatsaus toiminnastaan. Työryhmä selvitti myös neuvoston 19. joulukuuta 2002 antamaan päätökseen ja neuvoston uuteen 20. syyskuuta 2005 antamaan päätökseen liittyvää tilannetta. Gijs de Vries vakuutti olevansa sitoutunut tukemaan Eurojustia poliittisella tasolla avustamalla terrorismin torjuntaan liittyvien erilaisten lakialoitteiden muokkaamisessa ja kehottamalla järjestelmällisesti asiaan liittyviä jäsenvaltioita päivittämään omaa terrorismilainsäädäntöään. Tämä yhteinen pyrkimys tuonee mukanaan yhä suurempaa menestystä ja kuten vilpittömästi toivomme sen avulla pystytään asteittain vähentämään terrori-iskujen riskiä Euroopassa. Kansainvälinen syyttäjäyhdistys (The International Association of Prosecutors, IAP) Eurojustin läheinen yhteistyö kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen kanssa jatkui vuonna Maaliskuussa Eurojustissa järjestettiin osa kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen Euroopan alueellisesta koulutuskonferenssista, joka on nykyisin jokavuotinen tapahtuma. Konferenssiin osallistui yli 50 nuorempaa syyttäjää monista EU:n jäsenmaista ja muista Euroopan maista. Konferenssi tarjosi Eurojustille erinomaisen tilaisuuden luoda kontakteja niihin syyttäjiin, jotka eivät normaalissa työssään välttämättä ole yhteydessä organisaatioon. Elokuussa useita kansallisia jäseniä osallistui kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen vuosikonferenssiin, joka pidettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa. Tanskan syyttäjäviranomaisen isännöimässä konferenssissa teemoina olivat todistajat, asiantuntijat ja uhrit. Eurojustice Portugalin valtakunnansyyttäjä kutsui lokakuussa Eurojustin osallistumaan Lissabonissa järjestettävään kahdeksanteen vuotuiseen Eurojustice-konferenssiin. Tapaamiseen osallistui EU: n jäsenmaiden ja joidenkin kolmansien maiden valtakunnansyyttäjiä. Konferenssia koskevissa 23

24 päätelmissä painotettiin Eurojustin merkitystä ja sitä, miten tärkeää on hyödyntää organisaation koordinointipotentiaalia toimivaltaisten viranomaisten välisessä työssä kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Euroopan perustuslaki Nykyinen Euroopan perustuslakiluonnos sisältää määräyksiä, jotka toteutuessaan tehostavat ja lujittavat järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Jos asianmukainen lainsäädäntö tulee voimaan Euroopassa, Eurojustilla olisi oikeus käynnistää tutkimuksia. Lisäksi Eurojustista voitaisiin jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä tehdä Euroopan yleinen syyttäjäelin, joka torjuisi yhteisön talousarvioon kohdistuvia petoksia ja vakavia rikoksia. Muut määräykset tähtäävät rikoslain harmonisoinnin parantamiseen, erityisesti euron väärentämiseen sekä oikeu denkäyntikysymyksiin, kuten todisteiden vaihtoon sekä vastaajien ja uhrien kohteluun, liittyvissä asioissa. Eurojust katsoo käytännön kokemuksensa perusteella, että eri jäsenmaiden lainsäädännön harmonisointi sekä Eurojustin valtuuksien vahvistaminen voisivat merkittävästi parantaa EU: n vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen tehokkuutta rikosten torjunnassa. Kansallisten jäsenten ja avustajien osallistuminen kansainvälisiin tutkimuksiin eittämättä helpottuisi, jos jotkin perustuslakiluonnoksen määräyksistä tulisivat voimaan. Kävipä perustuslakisopimukselle tulevaisuudessa miten tahansa, on tärkeää ottaa huomioon nykyisissä määräyksissä ilmaistut periaatteet sekä kansanäänestykset. Erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaate on osoittautunut erittäin tehokkaaksi eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja omaisuuden jäädyttämiseen liittyvien puitepäätösten täytäntöönpanon kautta. Ehdotusta sisäisen turvallisuuden komiteasta (Korkean tason koordinointikomitea eli High Level Co-ordination Committee, aiemmin COSI), jossa tärkeimmät eurooppalaiset toimielimet ja virastot voisivat vaihtaa tietoja, laatia rikostentorjuntastrategioita ja tukea Euroopan turvallisuutta, tulisi kannattaa. Eurojustilla oli ilo osallistua toukokuussa 2005 järjestettyyn ensimmäiseen kokoukseen, ja Eurojustin mielestä komitealla on merkittävästi potentiaalia. Jäsenvaltioiden kansalaiset odottavat entistä parempia tuloksia vakavien rikosten torjunnassa Euroopan tasolla. Eurojust on sitoutunut parantamaan nykyisten määräysten puitteita, jotta yksikkö pystyisi paremmin saavuttamaan omat tavoitteensa ja päämääränsä. 24

25 Jäsenten valtuudet Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kutsui 2. joulukuuta 2004 pidetyssä kokouksessaan Eurojustin arvioimaan kansallisten jäsenten oikeudellisten valtuuksien laatuun ja määrään liittyviä kokemuksia sekä raportoimaan niistä neuvostolle vuoden 2005 puoleenväliin mennessä. Neuvosto pyysi, että raporttiin liitettäisiin tarvittaessa mukaan mahdollisia parannusehdotuksia. Jäsenten valtuudet ovat keskeinen kysymys Eurojustin tapausten käsittelyn kannalta, joten Eurojust toivotti tervetulleeksi tilaisuuden käsitellä ja kommentoida tätä tärkeää asiaa. Eurojust teki analyysin ja arvion Eurojust-päätöksen 9(3) artiklaan liittyvistä valtuuksista ottaen kuitenkin huomioon myös 6 artiklassa mainittujen tehtävien suorittamiseen tarvittavat valtuudet. Neuvostolle heinäkuussa 2005 lähettämässään vastauksessa kollegio ilmaisi tietoisuutensa siitä, että arvio voisi hyvinkin herättää kritiikkiä, koska se on luonteeltaan epätieteellinen ja subjektiivinen ja se voi heijastaa kansallisten jäsenten kokemuksia vain nykyisten valtuuksien valossa. Lisäksi on erittäin todennäköistä, että jos kansallisilla jäsenillä olisi enemmän valtuuksia, heille toimitettaisiin enemmän tietoja ja tapauksia. Tällöin puolestaan tarvittaisiin lisävaltuuksia, jotta tapaukset voitaisiin käsitellä tyydyttävästi. Tehty analyysi voi myös heijastaa sitä, että monet kansallisista jäsenistä ovat erittäin kokeneita syyttäjiä ja tuomareita, joilla on omilla lainkäyttöalueillaan hyvät, asianmukaiset ja tehokkaat verkostot sekä kontaktit. Näin ollen he eivät välttämättä tarvitse lisävaltuuksia yhtä paljon kuin kokemattomammat kansalliset jäsenet, jotka tarvitsevat lisää valtuuksia pystyäkseen toimimaan tehokkaasti. Kun nämä seikat otetaan huomioon, analyysin perusteella oikeudellisten lisävaltuuksien puuttuminen joko kansallisilta jäseniltä itseltään tai muilta kansallisilta jäseniltä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä, on todellisuudessa haitannut vain harvojen kansallisten jäsenten työtä. Vaikka tämä otettaisiin huomioon, merkittävän monet kansalliset jäsenet nostivat esiin valtuuksia, jotka heidän mielestään tulisi myöntää kaikille kansallisille jäsenille. Näiden valtuuksien myöntäminen auttaisi osaltaan varmistamaan tietyn yhtenäisen perustason, jolloin kansalliset jäsenet pystyisivät tekemään yhteistyötä samalta pohjalta ja heillä sekä heidän kansallisilla virkaveljillään olisi yhteneväiset odotukset ja siten myös kyky toimia yhteistyössä ja tukea oikeudellista yhteistyötä tietyllä varmuudella. Yhteisiä perusvaltuuksia olisivat muun muassa keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen tekeminen keskinäisen oikeusavun antaminen pyynnöstä 25

26 keskitettynä viranomaisena toimiminen ulkomaalaisille oikeusviranomaisille keskinäisen avun, esitutkinta- ja syytetoimien vaiheista päättäminen eikä vain niiden suositteleminen valvotuista läpilaskuista päättäminen ja niihin valtuuttaminen kiireellisissä tapauksissa muista tutkinnallisista vaiheista (esimerkiksi telekuuntelu ja peitetoiminta) päättäminen kiireellisissä tapauksissa. Voi vaikuttaa ristiriitaiselta, että vaikka oikeudellisten valtuuksien puute on aiheuttanut vain vähän ongelmia kansallisille jäsenille, Eurojustin mielestä valtuuksia tulisi kuitenkin lisätä. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kuten edellä on mainittu, tämän luonteinen arviointi pelkästään heijastaa nykyisten valtuuksien perusteella saatuja kokemuksia. Lisävaltuudet voisivat hyvinkin vahvistaa Eurojustin roolia ja tuoda Eurojustille lisää tapauksia ja vakavia rikoksia koskevia tietoja, joista olisi apua jäsenvaltioiden välisessä yhteistyössä ja koordinoinnissa. Tämä taas puoltaisi aiempaa laajempien valtuuksien myöntämistä. 26

27

28 3 T A P A U S T E N K Ä S I T T E L Y Huomioita tapauksia koskevista tilastoista Vuonna 2005 kollegio rekisteröi 588 tapausta, joista kaksi oli muunnettu kansallisista tapauksista kollegion tapauksiksi. Tämä merkitsee 54 prosentin kasvua vuonna 2004 käsiteltyihin tapauksiin nähden. Kasvu jakautuu useimpiin niistä jäsenmaista, joissa Eurojustin tunnettuus lisääntyy koko ajan ja joissa Eurojustia myös käytetään paljon. Vaikka paljon työtä on yhä tehtävänä, vaikuttaa siltä, että kansalliset viranomaiset ovat entistä paremmin tietoisia Eurojustin osallistumisen mukanaan tuomasta todellisesta ja potentiaalisesta lisäarvosta ja suhtautuvat Eurojustiin luottavaisesti. Aiempien vuosien tapaan kahdenvälisten tapausten suhteellinen määrä on yhä merkittävä (78 prosenttia). Väärinkäsitysten välttämiseksi Eurojust haluaa tässä yhteydessä mainita joitakin merkittäviä seikkoja. Kun Eurojust viittaa kahdenvälisiin tapauksiin, tämä voi joskus mutta ei aina tarkoittaa sitä, että kansallisella tasolla tapaukseen osallistuu vain kaksi maata. Se tarkoittaa sitä, että kansallisten viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, koordinoitava tutkimuksia tai syytetoimia tai ratkaistava jonkin maan ongelmia, mutta tapaukseen voi liittyä useitakin maita. Joskus tapauksen käsittely laajenee myöhemmin yhteen tai useampaan muuhun maahan. Kahdenvälinen tapaus ei läheskään aina tarkoita yksinkertaista tapausta. Monet kansalliset jäsenet ovat kertoneet, että jotkin heidän kahdenvälisistä tapauksistaan ovat erittäin monimutkaisia ja että Eurojustin osallistuminen on säästänyt runsaasti aikaa ja parantanut tutkimuksiin ja/ tai syytetoimiin liittyvää yhteistyötä sekä koordinointia kahden maan välillä, mikä on paljon enemmän kuin Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisilta voidaan odottaa. Myös Eurojustin työn tuoma lisäarvo on kahdenvälisissä tapauksissa merkittävä, joskus jopa merkittävämpi kuin monenvälisissä tapauksissa. Huomioon tulisikin ottaa Eurojustin osallistumisen syy tai tarve pyyntöjen kahden- tai monenvälisyyden sijasta. Joissakin tapauksissa Eurojust on syyttäjien viimeinen toivo tarvittavan kansainvälisen yhteistyön saamisessa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kollegion kommentit 7 artiklan mukaisesti tulleisiin kahteen pyyntöön. Esimerkiksi erittäin monimutkainen Prestige-tapaus koskee pääasiassa Espanjaa ja Ranskaa. Koordinointikokousten määrä kasvoi yli 40 prosenttia. Suuntaus oli sama kuin rekisteröityjen tapausten määrän kehityksessä. Eurojust toimi vuoden mittaan järjestäjänä tai tukijana 73 kokouksessa. Niistä 55 järjestettiin Eurojustin tiloissa ja 8 jäsenvaltioissa. Kokouspaikkaa valittaessa otettiin huomioon kansallisten viranomaisten toiveet ja tarpeet sekä kokousten käytännön tukemista 28