Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille"

Transkriptio

1 Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille

2 Opettajalle Tämä vihkonen on yläkoulu- ja lukioikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Aineistoa voi käyttää usean eri oppiaineen tunneilla, kuten biologian sekä maa- ja metsätalouden opetuksessa: sikatiedon syventämisen lisäksi aihe toimii esimerkkitapauksena laajemmista biologisista ilmiöistä, etenkin kotieläimen ja villin kantamuodon yhtäläisyyksistä ja eroista sekä luontaisen käyttäytymisen periytymisestä yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon tunneilla: oppilaita voi sen avulla esimerkiksi ohjata etsimään lisätietoa lainsäädäntötyön vaiheista tai harjoittelemaan tunnilla keskustelua erilaisista eettisistä näkemyksistä filosofian tunneilla: aihe antaa konkreettisen lähtökohdan utilitaristisen filosofian sekä ihmisen ja eläinten välisten suhteiden käsittelemiseen äidinkielen tunnilla ainekirjoituksen tai esitelmän aineistona. Kouluopetuksen lisäksi vihkonen soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Tiedotusvälineiden kautta osa oppilaista tietää jo entuudestaan, että tuotantoeläinten oloissa on ongelmia. Usein nämä tiedot koetaan ahdistavina. Ratkaisumahdollisuuksien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinojen käsitteleminen luokassa tarjoaa näille oppilaille rakentavan näkökulman aiheeseen. Samalla se syventää oppilaiden käsitystä yhteiskunnan toiminnasta. Sikaloiden ongelmat ja niiden parantamisen keinot ovat hyvä esimerkkitapaus ongelmatilanteesta, jossa eri intressiryhmillä on erilaisia näkökulmia. Tämä antaa mahdollisuuden ohjata oppilaita ymmärtämään eri näkökulmia samanaikaisesti ja etsimään rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja vastakkainasettelujen sijasta. Lisää syventävää tietoa on netissä: Teksti: Helena Telkänranta Kuvat: Seppo Parkkinen (kansi, s. 1, 4, 7, 9, takakansi), Animalian arkisto/laura Uotila (s. 2, 5, 6, 10, 11, 12), Atrian arkisto (s. 8, 13), Wilhelmiina Keränen (s. 3) Ulkoasu: Purple Workshop Oy Julkaisija: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry., yhteistyössä Eläinsuojeluliitto Animalia ry.:n kanssa

3 Sisällys Sika mainettaan älykkäämpi 2 ja siistimpi 2 Villisika kesysian vaatteissa 3 Miksi sika tonkii? 4 Keskustelutehtävä: Miksi käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaasti? 4 Voiko eläin tottua ahtauteen? 5 Suomen siat 6 Laskutehtäviä: Montako sikaa meidän luokallamme on? 6 Lainsäädäntö määrittelee sikaloiden olot 7 Keskustelutehtävä: Hyvä tarkoitus ja yllättävä sivutuote 8 Lihan hinta sikojen olojen reunaehto 9 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 1: Virikkeet vähentävät hännänpurentaa 10 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 2: Tilan lisääminen avaa mahdollisuuksia 11 Keskustelutehtävä: Parannuksia karsinaan 11 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 3: Emakkohäkistä vapaaseen porsimiseen 12 Onko kuluttaja kuningas? 13 Keskustelutehtävä: Lihan kulutus ja eläinten olot 13 1

4 Emakko ja porsaita, joilla on vielä mutanaamio helteisen päivän jäljiltä. Sika mainettaan älykkäämpi Sika on yksi älykkäimmistä kotieläimistä, joka muun muassa oppii nopeasti temppuja kuten koirat. Minisikoja eli melko kookkaan koiran kokoisia sikoja pidetään joskus lemmikkeinä, mutta niiden suuren toiminnantarmon ja tavaroiden hajottamiskyvyn takia ne eivät ole helppoja hoidokkeja. Sian älykkyyttä on perinteisesti ollut tapana pitää suunnilleen koiran tasoisena, mutta uusimpien tutkimusten mukaan sika lienee itse asiassa selvästi älykkäämpi kuin koira. Älykkyyden määritteleminen on kuitenkin vaativaa, koska älykkyyttä on monenlaista ja koska samankin eläinlajin sisällä on yksilöiden välisiä eroja. Yksi osoitus sikojen älykkyydestä on, että tutkimusten mukaan sika oppii ymmärtämään peilikuvan merkityksen ja pystyy peilin avulla huomaamaan nurkan taakse kätketyn ruoan. Useimmat eläimet, esimerkiksi kissa tai koira, eivät tiettävästi pysty tähän. ja siistimpi Sika on siitä epätavallinen eläin, että se hakeutuu joskus aivan tarkoituksella kuralammikkoon makaamaan. Miksi? Vastaus löytyy ihosta. Sian nahka on monelta osin samantapainen kuin ihmisen iho, mutta siinä on yksi suuri ero: sialla ei ole juuri lainkaan hikirauhasia. Kun ympäristön lämpötila nousee, kuten kesähelteillä, sialle tulee tukala olo. Viilentyäkseen sen on saatava iholleen jotain kosteaa, kuten vettä tai mutaa. Sika kuitenkin suosii vain tällaista puhdasta likaa. Omia ulosteitaan ja virtsaansa sika välttää tarkasti. Käymälöikseen se valitsee tietyt paikat, jotka ovat erillään sen ruokailu- ja nukkumapaikoista. Jos sikalassa ei ole muuta vilvoittelumahdollisuutta, sika joutuu kuitenkin kesähelteillä voittamaan vastenmielisyytensä jätöksiään kohtaan ja helpottamaan tukalaa oloaan kieriskelemällä niissä. Toinen tilanne, jossa siat tahriutuvat omiin ulosteisiinsa, syntyy silloin, jos karsinassa ei ole tarpeeksi tilaa, jotta eläimet pystyisivät pitämään käymäläalueen erillään muusta liikkumaalueesta. Yksi esimerkki näkyy tämän vihkosen takakannessa. Jos sika saisi itse valita, se pyrkisi olemaan mieluummin sikasiisti. 2

5 Villisika kesysian vaatteissa Kaikkien kesyjen sikojen luonnonvarainen esi-isä on villisika. Villisikoja elää yhä edelleen runsaslukuisina laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomen luonnossa villisikoja on vain vähän, arviolta parisataa yksilöä. Villisikoja kasvatetaan Suomessa myös tarhoissa villisianlihan tuottamiseksi. Kesysikaan verrattuna villisika on pienempi, hoikempi, pitkäkarvaisempi ja tummempi. Ulkonäkö onkin oleellisin ero näiden kahden alalajin välillä: niiden käyttäytyminen ja synnynnäiset kyvyt ovat jokseenkin täysin samanlaiset. Paikoitellen, muun muassa Uudessa-Seelannissa, kesysioista on syntynyt uudelleen villiintyneitä kantoja, jotka elävät itsenäisesti luonnonvaraisina samalla tavalla kuin villisiat. Myös niillä harvoilla suomalaisilla sikatiloilla, joilla siat saavat jaloitella ulkoaitauksissa, niiden voi nähdä kaivavan maata ja rakentavan pesiä samalla tavalla kuin villisiat. Villisika Ähtärin eläinpuistossa. Villi- ja kesysika pystyvät risteytymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Osa villisikatiloilla kasvatettavista sioista on näiden kahden risteytyksiä. Villi- ja kesysikaa pidetäänkin nykyään saman eläinlajin kahtena alalajina: villisian tieteellinen nimi on Sus scrofa scrofa ja kesysian Sus scrofa domestica. Villi- ja kesysika kuuluvat sorkkaeläimiin samoin kuin esimerkiksi hirvet ja kauriit. Sika on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen sorkkaeläin, että se on kaikkiruokainen. Ruokalistalla on muun muassa juuria, marjoja, sieniä, matoja, toukkia ja raatoja. Suurimman osan ruoastaan villisika löytää tonkimalla maata kärsällään. Kärsän päässä on herkkätuntoinen, kostea ja näppärästi liikkuva levymäinen osa. Kärsä onkin sialle hiukan samantapainen ruumiinosa kuin sormet meille. Kun sika löytää uuden kiinnostavan esineen, se tunnustelee ja kääntelee sitä kärsänpäällään. Jos kesyä sikaa pitää asunnossa, se voi oppia muun muassa avaamaan ovia kärsällään. 3

6 Miksi sika tonkii? Kärsällä tonkiminen on yksi keskeisimpiä asioita sikana elämisessä. Sialla on paitsi kyky, myös voimakas sisäsyntyinen halu tonkia maata tai muuta pehmeää alustaa. Sika ei tongi vain siksi, että se olisi nälkäinen, vaan ennen kaikkea siksi, että tonkiminen tuntuu itsessään hyvältä. Jos sika ei pääse tonkimaan kuten silloin kun se on sikalan betonilattialla ilman riittäviä kuivikkeita se muuttuu hermostuneeksi, ja stressihormonien määrä sen veressä kasvaa. Sioilla on muitakin villeiltä esi-isiltä perittyjä käyttäytymistarpeita. Yksi niistä on ympäristön tutkiminen pureskelemalla ja maistelemalla sekä juurten, kasvien tai muiden sopivien kohteiden repiminen. Toinen on elinalueen jakaminen toisistaan tarpeeksi etäällä oleviin nukkuma-, ruokailu- ja käymäläpaikkoihin. Voimakkaimmat käyttäytymistarpeet liittyvät yleensä ruoan hankkimiseen ja poikasten hoitoon. Kun emakko on tiineenä ja porsaiden syntymiseen on enää vuorokausi, siihen iskee vastustamaton halu etsiä oksia ja pehmeitä kasvinosia sekä rakentaa niistä iglumainen pesäkeko porsaiden suojaksi. Luonnossa jokainen emakko tekee näin porsaiden syntymää edeltävänä päivänä. Myös sikaloissa kaikki emakot tuntevat voimakasta tarvetta siihen päivää ennen porsaiden syntymää, vaikka niillä ei ole sikaloissa ulottuvillaan aineksia, joista tällaisen oksa- ja heinälinnan voisi rakentaa. Tonkimisen tarve on hyvä esimerkki eläinten sisäsyntyisistä käyttäytymistarpeista. Sika tuntee voimakasta halua päästä päivittäin kaivelemaan kärsällään maata tai muuta pehmeää ä alustaa riippumatta siitä, saisiko se ruokaa muutenkin. Keskustelutehtävä: Miksi käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaasti? Tutkimuksissa on osoittautunut, että sikojen lisäksi kaikilla muillakin kotieläimillä, esimerkiksi lehmillä tai koirilla, on edelleen jäljellä voimakas synnynnäinen tarve päästä toteuttamaan samantapaista käyttäytymistä kuin niiden luonnolliset esi-isät. Monet käyttäytymistarpeet liittyvät ravinnon hankintaan. Miettikää yhdessä, a) miksi tällaiset käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaina? Ajatellaan kahta villisikaemoa, joista toisella oli intohimoinen tarve tonkia maata kaikissa olosuhteissa, ja toinen taas luovutti, jos ei heti löytänyt syötävää. Kumpi emoista sai enemmän ruokaa ja siten pystyi tuottamaan enemmän maitoa porsailleen? Kumpaan tyyppiin kuuluvat villisiat ovat todennäköisemmin nykyisten sikojemme esiäitejä ja miksi? b) miten maataloustuotannossa voisi järjestää eläimille mahdollisuuksia toteuttaa synnynnäisiä käyttäytymistarpeitaan? 4

7 Tyypillinen lihasikalan karsina. Automaatilla kaukaloon annosteltu rakeinen tai liemimäinen rehu on helppoa syödä, mutta jättää jälkeensä tyydyttymättömän pureskelun tarpeen. Joissain tapauksissa pureskelun tarve kohdistuu paremman puutteessa toisten sikojen häntiin. Voiko eläin tottua ahtauteen? Jos porsas syntyy karsinassa eikä koskaan näe multaa tai kastematoa, tunteeko se silti halua maan tonkimiseen? Eikö se totu niihin oloihin, joissa se on kasvanut? Tutkimuksissa on osoittautunut, että eläinten sisäsyntyiset käyttäytymistarpeet ovat hyvin voimakkaasti periytyviä. Ne ovat myös erittäin pysyviä: vaikka sikaa olisi pidetty syntymästään saakka aina pelkällä betonilattialla, se alkaa heti innokkaasti tonkia turvetta tai olkia, jos se joskus saakin niitä yllättäen eteensä. Lisäksi käyttäytymistarpeet säilyvät muuttumattomina hyvin monen sukupolven yli. Vaikka jonkin sian emo, emon emo ja emon emon emo eivät olisi koskaan saaneet rakentaa pesää tai repiä kasveja, se itse ryhtyy suurella tarmolla puuhaan heti, kun saa tilaisuuden. Kolikon kääntöpuoli on se, että tyydyttämättä jääneet käyttäytymistarpeet kaihertavat eläimen päässä silloinkin, kun se ei pääse toteuttamaan niitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kesytkin eläimet kokevat sisäsyntyiset käyttäytymistarpeensa joka päivä. Jos eläin ei pääse toteuttamaan niitä, se turhautuu. Tämä näkyy muun muassa stressihormonien määrän lisääntymisenä ja usein myös häiriintyneenä käyttäytymisenä. Yleinen esimerkki on toisten sikojen häntien pureminen. Sika ei tee sitä ilkeyttään, vaan siksi, että sen sisäinen pureskelun tarve on voimakas, ja useimmissa sikaloissa ei ole tarpeeksi muuta pureskeltavaa. Siat tai muutkaan eläimet eivät siis valitettavasti kykene tottumaan ahtaisiin tiloihin ja tekemisen puutteeseen, vaan kokevat tällaisissa kroonista stressiä. Osalla sioista, etenkin liikkumisen estävässä häkissä pidetyistä emakoilla, aivokemiallinen tila muistuttaa ihmisen masennusta. 5

8 Suomen siat Noin puolet kaikesta Suomessa tuotetusta lihasta on sianlihaa. Suurin osa sikaloista on Varsinais- Suomessa ja Pohjanmaalla, mutta sikataloutta harjoitetaan myös Satakunnassa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Yksittäisiä sikaloita on muuallakin maassa. Sikoja pidetään Suomessa vähän yli kahdella tuhannella maatilalla. Sikaloita on kahdenlaisia. Emakkosikaloissa eli porsitussikaloissa pidetään emakoita, jotka synnyttävät ja imettävät porsaita. Kun porsaat ovat parin kuukauden ikäisiä eli parinkymmenen kilon painoisia, ne myydään lihasikaloihin. Lihasikaloissa ne kasvatetaan noin viiden kuukauden ikäisiksi eli noin sadan kilon painoisiksi. Sen jälkeen ne lähetetään teurastamoille. Emakkosikalassa on melko tyypillisesti yli 300 emakkoa porsaineen, ja lihasioista vajaa puolet on yli tuhannen sian sikaloissa. Lisäksi on olemassa yhdistelmäsikaloita, joissa samalla maatilalla on sekä emakkosikala että lihasikala. Tärkeä linkki lihan matkalla sikalasta ruokapöytään ovat lihatalot eli lihanjalostusalan yritykset. Sikalat ovat normaalisti jonkin tietyn lihatalon sopimustuottajia eli lähettävät sikansa tämän lihatalon omistamalle teurastamolle. Lihatalo maksaa teurastetuista sioista sikalan omistajalle, paloittelee ja jalostaa lihat valmiiksi tuotteiksi, kuten kyljyksiksi ja makkaroiksi, ja jakelee ne kauppoihin. Suomessa teurastetaan noin 2,4 miljoonaa sikaa vuodessa. Suurin osa niistä on noin viiden kuukauden ikäisinä teurastettavia lihasikoja. Kerrallaan Suomessa elää noin 1,4 miljoonaa sikaa, jotka jakautuvat seuraavasti karjuja noin emakoita noin alle 20-kiloisia eli alle parin kuukauden ikäisiä porsaita noin lihaksi kasvatettavia sikoja (20-kiloisesta ylöspäin) noin Sikaloiden lukumäärä on Suomessa vuosien mittaan vähentynyt, ja väheneminen jatkuu yhä. Toisaalta jäljellä olevat sikalat pitävät keskimäärin suurempia sikamääriä kuin ennen. Suomen sikojen kokonaismäärä onkin pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Laskutehtäviä: Montako sikaa meidän luokallamme on? 1. Suomen asukasluku on noin 5,4 miljoonaa. Sikoja on noin 1,4 miljoonaa. Laske a) kuinka monta ihmistä Suomessa on sikaa kohti, eli kuinka monen ihmisen ryhmällä on yksi yhteinen sika, b) kuinka monta sikaa teidän luokkanne oppilailla yhteensä on. 2. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt sikojen karsinoille minimitilavaatimukset, jotka on sidottu sian kokoon. Esimerkiksi sadan kilon painoisille lihasioille edellytetään yksi neliömetri lattiatilaa sikaa kohti. Valitkaa keskuudestanne yksi työpari, joka mittaa luokkahuoneenne pinta-alan, ja toinen työpari, joka laskee, kuinka monta satakiloista sikaa siinä olisi, jos se olisi sikalan karsina. 6

9 Lainsäädäntö määrittelee sikaloiden olot Sikojen, samoin kuin muidenkin kotieläinten, oloille ja hoidolle on säädetty tietyt minimivaatimukset eläinsuojelulaissa ja sitä tarkentavissa säädöksissä. Viimemainittuja ovat muun muassa eläinsuojeluasetus sekä maa- ja metsätalousministeriön päätös sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Lisäksi EU:lla on asetuksia ja direktiivejä, jotka koskevat kaikkia EU-maita. Suomessa nykyisin voimassa oleva, sikoja koskeva lainsäädäntö määrittelee muun muassa, minkä verran sikaloissa on oltava tilaa ja millaisia sikojen liikkumista rajoittavia laitteita on laillista käyttää. Lattiapinta-ala on porrastettu sikojen koon mukaan: esimerkiksi kilon painoisille sioille edellytetään vähintään puoli neliömetriä karsinatilaa eläintä kohden, 100-kiloisille yksi neliömetri eläintä kohden. Liikkumisen rajoittaminen on laissa sallittu emakoiden osalta. Emakkoa, jolla on porsaat, saa pitää kääntymisen estävässä häkissä, jonka leveys on 85 senttiä ja pituus 2,4 metriä. Emakkoa, joka on vasta tiineenä tai jolla ei muuten ole porsaita, saa pitää 60 cm levyisessä ja 2,3 metrin pituisessa kääntymisen estävässä häkissä vuoteen 2013 asti, jos sikala on rakennettu ennen vuotta Nämä mitat ovat pienimpiä sallittuja mittoja, ja ne ovat myös yleisin käytäntö sikaloissa. Lait, asetukset ja muut säädökset, sekä Suomessa että EU-tasolla, syntyvät poliittisen päätöksentekoprosessin kautta. Ajoittain niitä myös muutetaan. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa maataloustuottajien järjestöt, maa- ja metsätalousministeriön valmistelevat virkamiehet sekä kansanedustajat. Jonkin verran kuullaan myös alan tutkijoita ja eläinsuojelujärjestöjä. Lainsäädännön muutokset ovat yksi tärkeimpiä keinoja, joilla sikaloiden olosuhteita on mahdollista muuttaa sioille paremmiksi. Muutaman viikon ikäisiä porsaita päiväunilla. Paksu kerros olkia tai muuta kuiviketta porsaiden alla on niiden kehitykselle eduksi useallakin tavalla, mutta lainsäädäntö edellyttää niitä vain luomusikaloissa. Siksi tällaista paksua olkikerrosta ei juuri näe tavanomaisessa porsastuotannossa. 7

10 Emakko ja porsaita. Useimmissa suomalaisissa porsitussikaloissa emakot pidetään kuvan kaltaisissa porsitushäkeissä noin kuukauden ajan, jonka ne ovat yhdessä porsaidensa kanssa. Porsitushäkissä emakko pystyy makaamaan ja seisomaan, mutta ei kävelemään eikä kääntymään. Aikaisemmin Suomessa oli laissa sallittua pitää emakot jatkuvasti tällaisissa kääntymisen estävissä häkeissä, mutta vuodesta 2013 alkaen se tulee olemaan sallittua vain sinä aikana, kun emakolla on porsaat. Paras ratkaisu olisi kuitenkin siirtyä myös vapaana porsimiseen. Ruotsissa laki on jo muutettu sellaiseksi, että porsaiden aikanakin emakolla on oltava mahdollisuus liikkua. Keskustelutehtävä: Hyvä tarkoitus ja yllättävä sivutuote Maataloustuottajien etujärjestöt pyrkivät huolehtimaan, että maanviljelijöiden tulotaso pysyy riittävänä. Tällä perusteella ne puolustavat lainsäädäntöprosessissa yleensä niitä vaihtoehtoja, joissa eläimille vaadittu tilojen ja virikkeiden määrä ei kasvaisi kovin paljon, jotta tuottajien työmäärä ja tuotantokustannukset eivät juuri lisääntyisi. Sivutuotteena on sekä Suomessa että useissa muissa maissa käynyt niin, että säädösten edellyttämät tilat ovat siinä määrin pienet, että esimerkiksi monissa lihasikaloissa kaikki siat eivät mahdu samanaikaisesti sovussa syömään. Tämä lisää muun muassa hännänpurentaa eli käyttäytymishäiriötä, jossa siat purevat toistensa häntiä poikki. Hännänpurennan lisääntyminen on ongelma myös sikalan omistajalle. Pahasti purtu häntä voi aiheuttaa sian elimistössä yleistulehduksen, jolloin tällaisen sairaan eläimen ruhosta ei makseta teurastamolla, minkä lisäksi on kurjaa nähdä omien eläintensä kärsivän. Keskustelkaa yhdessä siitä, a) miten tällaiseen tilanteeseen on sianlihantuotannossa päädytty, vaikka jokainen toimija on kuitenkin tarkoittanut hyvää? Mitä vaiheita päätöksenteossa on todennäköisesti ollut? b) millaisin keinoin yhteiskunnassa olisi mahdollista korjata tällainen tilanne? 8

11 Lihan hinta sikojen olojen reunaehto Lainsäädännön lisäksi toinen sikaloiden olosuhteita määrittelevä tekijä on lihan hinta. Suomalaisten tuloista ruokaan kuluva osuus on nykyään pienempi kuin koskaan maamme historian aikana, mutta ennallaan on yhä se, että suurin osa kuluttajista pitää hintaa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä ruokakaupassa. Lihatalot pyrkivät siksi kilpailemaan keskenään edullisilla hinnoilla, mikä puolestaan heijastuu siihen hintaan, jota lihatalot pystyvät maksamaan sikaloiden omistajille. Viime vuodet sianlihan tuottajahinta eli sikalan omistajan saama hinta on Suomessa ollut noin 1,50 euroa kilolta. Sikaloiden pelkistetyt olot ja karsinoiden pienet minimitilavaatimukset johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että poliittisin päätöksin on pyritty tekemään maataloustuottajille mahdolliseksi tuottaa lihaa näin halvalla. Sama tavoite on keskeisellä sijalla siinä neuvonnassa ja ohjeistuksessa, jota lihatalot antavat omille sopimustuotantosikaloilleen. Karsinat suunnitellaan siten, että samassa rakennuksessa voisi pitää suuren määrän sikoja ja sikalan omistajalta tai hoitajalta kuluisi mahdollisimman vähän työaikaa. Lihasikoja karsinassa. Jos tällaiseen tavanomaiseen karsinaan lisättäisiin olkikerros betonilattian päälle ja annettaisiin ajankuluksi esimerkiksi köysiä kiskottavaksi tai tehdasvalmisteisia sikojen purutikkuja, työmenekki ja lihan tuotantokustannukset nousisivat jonkin verran. Varsinainen hyvinvointi edellyttäisi kuitenkin selvästi suurempaa liikkumatilaa, jotta siat voisivat esimerkiksi kuumalla ilmalla siirtyä kosteaan vilvoittelupaikkaan. Tällainen tilan lisääminen nostaa tuotantokustannuksia enemmän kuin virikkeiden lisääminen. Merkittävät parannukset sikaloiden oloissa tarkoittaisivat sitä, että liha olisi kalliimpaa kuin nykyään. Jos sioille halutaan enemmän tilaa, samassa rakennuksessa voi pitää aiempaa vähemmän sikoja, mutta omistajan on silti saatava maksettua sikalan rakentamiseen ottamansa pankkilaina näiden sikojen myynnistä saamillaan rahoilla. Myös kuivikkeiden ja virikkeiden hankkimisesta ja vaihtamisesta aiheutuu kustannuksia ja siihen kuluu työaikaa. Lihan hinta on siksi oleellinen osa yhtälöä, joka määrää sikojen elämän laadun. Toinen mahdollisuus olisi, että yhteiskunnassa päätettäisiin muuttaa ruoan verotusta siten, että eläimille haitallisia tuotantotapoja verotettaisiin enemmän kuin eläinten kannalta hyviä tuotantomuotoja. Tällä tavalla olisi mahdollista kutistaa näiden tuotteiden hintaero kaupassa olemattomiin tai jopa tehdä eläimille haitallisimmin tuotetuista ruoista muita kalliimpia. 9

12 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 1: Virikkeet vähentävät hännänpurentaa Yleisin sikaloissa esiintyvä käyttäytymishäiriö on hännänpurenta. Hännänpurennassa on kysymys siitä, että jotkin siat alkavat toistuvasti pureskella toisten sikojen häntiä, pahimmassa tapauksessa niin, että nikamat katkeavat ja jäljelle jää vain tynkä. Pureminen on kohteena olevalle sialle hyvin kivuliasta. Pureva sika ei kuitenkaan osaa asettua mielessään toisen asemaan eikä ymmärrä miltä siitä tuntuu. Hännänpurentaa ei esiinny luonnossa, vaan se on reaktio puutteellisiin olosuhteisiin. Hännänpurentaan myötävaikuttavat useat syyt, kuten stressi, huono ilmanlaatu ja puutteet rehun koostumuksessa. Yksi voimakkaimmin vaikuttavista syistä on se, että karsinassa ei ole muuta pureskeltavaa eikä tekemistä. Suomen lainsäädäntö vaatii nykyään antamaan sioille virikemateriaalia, mutta käytettävät määrät ovat pieniä verrattuna sikojen todelliseen tarpeeseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, jolle kuuluu myös eläinten olojen valvonta, on antanut säädösten tulkintaohjeeksi sen, että jos karsinan lattialla ei käytetä kuivikkeita, karsinassa on oltava leluja ja sen lisäksi sioille on annettava kahdesti päivässä olkea, sanomalehteä tai muuta vastaavaa. Käytännössä ongelmaksi on muodostunut, että niiden määrää ei ole määritelty, joten tavalliseksi käytännöksi on muodostunut antaa muutama kourallinen olkea ryhmälle satakiloisia sikoja ja pitää karsinassa yksi metalliketju tai muovikanisteri. Tällöin suurin osa karsinan sioista on ilman virikkeitä. Säädöksistä ei myöskään ole tiedotettu sikaloille kovin tehokkaasti ja niiden noudattamisen valvonnassa on ollut puutteita, mistä syystä täysin virikkeettömiäkin sikaloita on edelleen. Toisten sikojen häntien lisäksi i karsinan seinärakenteet ovat yleinen kohde, johon siat koettavat purkaa pureskelun tarvettaan, kun muuta pureskeltavaa ei ole saatavilla. Hännänpurentaa voisi kuitenkin melko hyvin ehkäistä antamalla sioille runsaasti sellaisia virikkeitä, joita ne voivat tonkia, repiä tai pureskella. Tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi oljet, kutterinpuru, sanomalehdet tai pahvilaatikot, hamppuköydet tai tehdasvalmisteiset sikojen purutikut. 10

13 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 2: Tilan lisääminen avaa mahdollisuuksia Suomen oloissa yksi hintavimmista sikaloiden investoinneista ovat rakennukset. Siksi tilan lisääminen on yksi kalleimmista parannuksista sikaloiden oloihin, vaikka se samaan aikaan tarjoaa myös suurimmat mahdollisuudet lisätä sikojen viihtyvyyttä. Jo melko pienellä tilan lisäämisellä sikaa kohti voitaisiin saavuttaa se etu, että ruokinta- ja juomatilaa riittäisi paremmin karsinan kaikille sioille. Sioilla nimittäin on taipumus syödä samanaikaisesti, ja jos kaukalolle tai rehuautomaatille ei mahdu yhtä aikaa, jonoon jääneet turhautuvat ja voivat alkaa pureskella edessä olevien häntiä. Sama vaikutus on sillä, jos karsinassa on liian vähän juomavesipisteitä sikojen määrään nähden. Karsinatilan lisääminen helpottaisi myös karsinoiden virikkeellistämistä, koska silloin virikkeet olisi helpompi jakaa niin, että useampi kuin vain muutama karsinan sioista mahtuisi käyttämään niitä samanaikaisesti. Suuri liikkumatila on sikaloissa harvinainen, mutta sillä saavutetaan tärkeä lisäetu: se mahdollistaa siirtymisen erilaisten ympäristöjen välillä. Olinpaikan vaihtamisen mahdollisuus on oleellinen viihtyvyystekijä kaikille eläimille. Sioille se on erityisen tärkeä siksi, että sika ei pysty tasaamaan elimistönsä lämpötilaa hikoilemalla kuumalla säällä, eikä kesysialla ole myöskään turkkia, joka lämmittäisi talvella. Riittävä liikkumatila mahdollistaisi sen, että sika voi siirtyä tarpeen mukaan viilentävään kosteaan paikkaan tai lämpimälle kuivalle olkialustalle. Suomessa on jo käytössä joitakin niin kutsuttuja kaksi-ilmastokarsinoita, joissa tämä on mahdollista. Suurin parannus sikojen hyvinvoinnille syntyy, jos niillä on mahdollisuus päästä ulos jaloittelemaan. Tämä on Suomessa hyvin harvinaista, ja sitä esiintyy lähinnä luomusikaloissa. Keskustelutehtävä: Parannuksia karsinaan Pohtikaa yhdessä, millä keinoin allaolevan kuvan karsinan olosuhteita voisi parantaa, kun karsina on nykyisen kokoinen. Mitä uusia mahdollisuuksia olojen parantamiseksi syntyisi, jos karsina olisi kooltaan viisinkertainen? 11

14 12 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 3: Emakkohäkistä vapaaseen porsimiseen Suurin osa emakoista pidetään kääntymisen ja liikkumisen estävässä häkissä sen ajan, kun niillä on porsaat imetettävänään. Syynä on se, että näin halutaan estää emoa vahingossa litistämästä porsaita hengiltä, kun se laskeutuu makuulle. Luonnonoloissa porsaiden litistäminen on harvinaista: kun emo on saanut tarpeeksi liikuntaa, eli sillä on normaali lihasten hallinta ja terveet jalat, se pystyy asettumaan makuulle tarpeeksi varovasti ollakseen litistämättä yhtään porsasta. Sikaloissa ongelmia aiheuttaa se, että osalla emoista on kuivikkeettomien, joskus liukkaiden lattioiden seurauksena jalkavammoja, jotka heikentävät niiden ketteryyttä, pesänrakennusaineksia ei ole riittävästi varsinaisen pesän rakentamiseen ja koneiden melu voi häiritä emon ja porsaiden välistä ääniviestintää. Emakko porsii noin viiden kuukauden välein, ja kunkin porsimisen yhteydessä se pidetään kuukauden tai puolentoista ajan häkissä, joka estää kääntymisen ja muun liikkumisen kuin makuulle menon ja seisomaan nousemisen. Liikkumisen estämisen on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan emakolle stressiä, ja on viitteitä siitä, että häkissäoloaikana sen aivokemiallinen tila muistuttaa ihmisen masennusta. Porsimista ennen stressiä lisää se, että emakko tuntee voimakasta pesänrakentamisen tarvetta, jota se ei voi toteuttaa. Porsaiden synnyttyä häkki estää emakkoa väistämästä porsaitaan siinä vaiheessa, kun ne alkavat pureskella kaikkea, myös nisiä, jolloin emo luonnonoloissa aloittaisi vähittäisen vieroituksen. Luonnossa porsaat kokeilisivat hampaitaan monenlaisiin ympäristön esineisiin, kuten oksiin ja kasveihin, mutta karsinassa porsailla ei yleensä ole mitään millä leikkiä, jolloin ne purkavat pureskelun tarpeen emonsa nisiin. Vapaa porsiminen, joka on esimerkiksi Ruotsissa normaali käytäntö, on Suomessa vielä harvinaista. Vapaassa porsimisessa emakkoa ei pidetä kääntymisen estävässä häkissä, vaan se saa liikkua karsinassa. Porsaiden suojaksi rakennetaan metallitangoista kaiteita, jotka jäljittelevät emakon luonnossa rakentaman pesän oksista muodostuvaa, suojaavaa reunaosaa. Kun porsaat ovat noin viikon ikäisiä, karjuporsaat eli urokset kastroidaan, eli niiden kivekset leikataan pois, jotta vältyttäisiin joidenkin karjujen lihaan myöhemmin kehittyvältä sivumaulta. Vaikka toimenpide on kivulias, se tehdään ilman puudutusta ja kipulääkkeitä. Eräissä maissa, kuten Australiassa, osa sikaloista on korvannut leikkauksen immunokastraatiolla eli lääkeruiskeella, joka ajaa saman asian. Norjassa ja Sveitsissä leikkauksen saa tehdä vain nukutuksessa.

15 Onko kuluttaja kuningas? Paksu olkikerros lattialla lisää sikojen viihtyvyyttä. Suomessa tällainen järjestely on jo käytössä joissakin emakkosikaloissa. Kuluttajien aktiivisuus on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, yleistyvätkö tällaiset olot tulevaisuudessa. Sikaloiden olot määräytyvät viime kädessä kahden tekijän kautta: lainsäädännön ja kuluttajien valintojen. Helpoin kuluttajan keino vaikuttaa sikojen oloihin on suosia niitä lihalaatuja, joiden tuotannossa siat on pidetty keskimääräistä paremmissa oloissa. Suomessa ainoa tällainen kaupoissa tarjolla oleva vaihtoehto on luomuliha eli luonnonmukaisesti tuotettu liha, ja sitäkin saa melko harvoista kaupoista. Luomusikaloissa on jonkin verran tavanomaista enemmän tilaa ja virikkeitä, ja osa sioista pääsee kesäaikaan ulkoilemaan. Toinen, lähinnä ravintoloissa tarjolla oleva vaihtoehto on villisian liha. Sitä tuotetaan villisikatiloilla, joilla ulkoiluaitaukset ovat yleensä vielä luomutilojakin tilavampia. Eräissä Keski-Euroopan maissa on kaupoissa tarjolla myös sellaista lihaa, joka ei ole luomua, mutta jonka tuotannossa sikojen olot on kuitenkin järjestetty tavanomaista paremmiksi. Tällaisen lihan myyntihinta saadaan jonkin verran alhaisemmaksi kuin luomun, koska eläimille ei tarvitse syöttää luomurehua, joka on tavanomaista kalliimpaa. Suomessa tällaista järjestelmää ei vielä ole. Se, syntyykö meillekin sellainen joskus, riippuu sekä kuluttajien osoittamasta mielenkiinnosta että lihatalojen valmiudesta kokeilla, olisiko tällainen järjestelmä meilläkin taloudellisesti kannattava. Osa eläinten olojen ongelmista huolestuneista kuluttajista on valinnut vaikuttamisen keinokseen lihansyönnin vähentämisen tai kasvissyöjäksi ryhtymisen. Näillä valinnoilla on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat useimmiten suuremmat kuin ravintosisällöltään vastaavan kasvisruoan tuotannon. Yksi esimerkki on soijan käyttö. Soija on yleinen ainesosa sikojen rehussa, ja tuottaakseen yhden kilon proteiinia lihan muodossa sian on elinaikanaan syötävä noin kahdeksan kiloa proteiinia muun muassa soijan muodossa. Sianlihan syöminen kuluttaa siis moninkertaisen määrän lihan sisältämää soijaa verrattuna siihen, että soija käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi. Keskustelutehtävä: Lihan kulutus ja eläinten olot Mitkä perustelut puoltavat sitä, että suomalaisten yhteenlaskettua lihansyöntiä olisi hyvä vähentää? Entä mitkä perustelut puoltavat sitä, että lihaa syötäisiin edelleen? Miettikää yhdessä, mitä kaikkia muutoksia yhteiskunnassa tarvittaisiin, jotta saataisiin aikaan tilanne, jossa lihantuotanto jatkuu jossain mittakaavassa ja samaan aikaan eläinten olot olisivat hyvät? Millaisia valintoja jokainen voisi tehdä omassa arjessaan? 13

16 Tämä vihkonen on yläkoulu- ja lukioikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Se on suunniteltu ennen kaikkea biologian, maa- ja metsätalouden, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta sitä voi käyttää myös muun muassa filosofian opetuksessa tai äidinkielen ainekirjoitusaineistona. Kouluopetuksen lisäksi se soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Alakouluikäisille on olemassa oma erillinen tieto- ja tehtävävihkonen. Vihkosia voi tilata maksutta osoitteesta Lisää sikatietoa ja tehtäviä löytyy netistä: Eläinten viikko on vuosittain lokakuuta vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on samalla kansainvälinen eläinten päivä ja eläinten suojeluspyhimyksen Fransiscus Assisilaisen muistopäivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. SEY on tuottanut Eläinten viikolle vuodesta 1990 ilmaisen aineistopaketin, jota voi tilata opetustarkoituksiin. Yhteistyössä: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. Eläinsuojeluliitto Animalia perustettiin vuonna Järjestön tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia.

Kurkistus possujen elämään. Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti alakouluille

Kurkistus possujen elämään. Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti alakouluille Kurkistus possujen elämään Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti alakouluille Opettajalle Tämä vihkonen on alakouluikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta,

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

tuotantoeläinten asialla

tuotantoeläinten asialla tuotantoeläinten asialla Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi Ruuantuotantoon käytettävien eläinten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa arkeamme. Syömme lihaa ja

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja

Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja Helena Telkänranta Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinten hyvinvointi osana maatalouden

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti. 5 8-vuotiaille

Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti. 5 8-vuotiaille Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti 5 8-vuotiaille Sisällys Alkusanat Alkusanat 3 Koirallakin on tunteet 4 Etsi sanat 5 Millaista on olla koira? 6 Pyydä lupaa kun lähestyt koiraa 8 Yhdistä pisteet

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille ylitarkastaja Helena Hepola Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen 090804 ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen Eläinsuojelulain (247/1996) 39 :n tarkoittama selvitys eläinsuojeluasetuksen (396/96) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1408. Laki

SISÄLLYS. N:o 1408. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1408 1411 SISÄLLYS N:o Sivu 1408 Laki joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

MUISTIO 1 (6) 30.1.2012. Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI

MUISTIO 1 (6) 30.1.2012. Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI MUISTIO 1 (6) 30.1.2012 Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI Aika: 24.1.2012 klo 13:00-16:00 Paikka: Säätytalo, sali 3 1. Seminaarin avaus Ministeri Jari Koskinen totesi

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 Verkkoloimi Koiran verkkoloimi on kevyt ja mukava, sillä se muotoutuu hyvin koiran kehon mukaisesti. Verkkoloimi pitää koiran lämpimänä, mutta sille ei tule liian kuuma. Verkkokangas on hyvin hengittävä.

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään ajalle 1.5.2015-31.12.2016. Sitoumus tehdään 12.5.2015 mennessä Vipu-palvelussa

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Sisällys Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle 3 Eläinsuojeluvalvonta 3 Siirtymäajat 4 Sian pitopaikka 5 Yleiset vaatimukset 5 Pitopaikan olosuhteet 7 Pitopaikan seinät

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003 Maa- ja metsätalousministeriö T Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003 Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto Kannen valokuva:

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Luomupäivä 15.4.2010 Läänineläinlääkäri Nina Aalto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kaikki yksityiskohtaiset

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS

SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS 1 SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS 2 SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ 3 1.1 Määritelmiä 3 2. REKISTERÖITYMINEN 4 2.1.Eläintenpitäjän rekisteröityminen

Lisätiedot

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa.

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (12) 21.10.2014 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) Työpaja 4: Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea kevään 2015 päätukihaun yhteydessä. Vanhat eläinten

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot