Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille"

Transkriptio

1 Sikaloita tonkimassa Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti yläkouluille ja lukioille

2 Opettajalle Tämä vihkonen on yläkoulu- ja lukioikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Aineistoa voi käyttää usean eri oppiaineen tunneilla, kuten biologian sekä maa- ja metsätalouden opetuksessa: sikatiedon syventämisen lisäksi aihe toimii esimerkkitapauksena laajemmista biologisista ilmiöistä, etenkin kotieläimen ja villin kantamuodon yhtäläisyyksistä ja eroista sekä luontaisen käyttäytymisen periytymisestä yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon tunneilla: oppilaita voi sen avulla esimerkiksi ohjata etsimään lisätietoa lainsäädäntötyön vaiheista tai harjoittelemaan tunnilla keskustelua erilaisista eettisistä näkemyksistä filosofian tunneilla: aihe antaa konkreettisen lähtökohdan utilitaristisen filosofian sekä ihmisen ja eläinten välisten suhteiden käsittelemiseen äidinkielen tunnilla ainekirjoituksen tai esitelmän aineistona. Kouluopetuksen lisäksi vihkonen soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Tiedotusvälineiden kautta osa oppilaista tietää jo entuudestaan, että tuotantoeläinten oloissa on ongelmia. Usein nämä tiedot koetaan ahdistavina. Ratkaisumahdollisuuksien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinojen käsitteleminen luokassa tarjoaa näille oppilaille rakentavan näkökulman aiheeseen. Samalla se syventää oppilaiden käsitystä yhteiskunnan toiminnasta. Sikaloiden ongelmat ja niiden parantamisen keinot ovat hyvä esimerkkitapaus ongelmatilanteesta, jossa eri intressiryhmillä on erilaisia näkökulmia. Tämä antaa mahdollisuuden ohjata oppilaita ymmärtämään eri näkökulmia samanaikaisesti ja etsimään rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja vastakkainasettelujen sijasta. Lisää syventävää tietoa on netissä: Teksti: Helena Telkänranta Kuvat: Seppo Parkkinen (kansi, s. 1, 4, 7, 9, takakansi), Animalian arkisto/laura Uotila (s. 2, 5, 6, 10, 11, 12), Atrian arkisto (s. 8, 13), Wilhelmiina Keränen (s. 3) Ulkoasu: Purple Workshop Oy Julkaisija: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry., yhteistyössä Eläinsuojeluliitto Animalia ry.:n kanssa

3 Sisällys Sika mainettaan älykkäämpi 2 ja siistimpi 2 Villisika kesysian vaatteissa 3 Miksi sika tonkii? 4 Keskustelutehtävä: Miksi käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaasti? 4 Voiko eläin tottua ahtauteen? 5 Suomen siat 6 Laskutehtäviä: Montako sikaa meidän luokallamme on? 6 Lainsäädäntö määrittelee sikaloiden olot 7 Keskustelutehtävä: Hyvä tarkoitus ja yllättävä sivutuote 8 Lihan hinta sikojen olojen reunaehto 9 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 1: Virikkeet vähentävät hännänpurentaa 10 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 2: Tilan lisääminen avaa mahdollisuuksia 11 Keskustelutehtävä: Parannuksia karsinaan 11 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 3: Emakkohäkistä vapaaseen porsimiseen 12 Onko kuluttaja kuningas? 13 Keskustelutehtävä: Lihan kulutus ja eläinten olot 13 1

4 Emakko ja porsaita, joilla on vielä mutanaamio helteisen päivän jäljiltä. Sika mainettaan älykkäämpi Sika on yksi älykkäimmistä kotieläimistä, joka muun muassa oppii nopeasti temppuja kuten koirat. Minisikoja eli melko kookkaan koiran kokoisia sikoja pidetään joskus lemmikkeinä, mutta niiden suuren toiminnantarmon ja tavaroiden hajottamiskyvyn takia ne eivät ole helppoja hoidokkeja. Sian älykkyyttä on perinteisesti ollut tapana pitää suunnilleen koiran tasoisena, mutta uusimpien tutkimusten mukaan sika lienee itse asiassa selvästi älykkäämpi kuin koira. Älykkyyden määritteleminen on kuitenkin vaativaa, koska älykkyyttä on monenlaista ja koska samankin eläinlajin sisällä on yksilöiden välisiä eroja. Yksi osoitus sikojen älykkyydestä on, että tutkimusten mukaan sika oppii ymmärtämään peilikuvan merkityksen ja pystyy peilin avulla huomaamaan nurkan taakse kätketyn ruoan. Useimmat eläimet, esimerkiksi kissa tai koira, eivät tiettävästi pysty tähän. ja siistimpi Sika on siitä epätavallinen eläin, että se hakeutuu joskus aivan tarkoituksella kuralammikkoon makaamaan. Miksi? Vastaus löytyy ihosta. Sian nahka on monelta osin samantapainen kuin ihmisen iho, mutta siinä on yksi suuri ero: sialla ei ole juuri lainkaan hikirauhasia. Kun ympäristön lämpötila nousee, kuten kesähelteillä, sialle tulee tukala olo. Viilentyäkseen sen on saatava iholleen jotain kosteaa, kuten vettä tai mutaa. Sika kuitenkin suosii vain tällaista puhdasta likaa. Omia ulosteitaan ja virtsaansa sika välttää tarkasti. Käymälöikseen se valitsee tietyt paikat, jotka ovat erillään sen ruokailu- ja nukkumapaikoista. Jos sikalassa ei ole muuta vilvoittelumahdollisuutta, sika joutuu kuitenkin kesähelteillä voittamaan vastenmielisyytensä jätöksiään kohtaan ja helpottamaan tukalaa oloaan kieriskelemällä niissä. Toinen tilanne, jossa siat tahriutuvat omiin ulosteisiinsa, syntyy silloin, jos karsinassa ei ole tarpeeksi tilaa, jotta eläimet pystyisivät pitämään käymäläalueen erillään muusta liikkumaalueesta. Yksi esimerkki näkyy tämän vihkosen takakannessa. Jos sika saisi itse valita, se pyrkisi olemaan mieluummin sikasiisti. 2

5 Villisika kesysian vaatteissa Kaikkien kesyjen sikojen luonnonvarainen esi-isä on villisika. Villisikoja elää yhä edelleen runsaslukuisina laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomen luonnossa villisikoja on vain vähän, arviolta parisataa yksilöä. Villisikoja kasvatetaan Suomessa myös tarhoissa villisianlihan tuottamiseksi. Kesysikaan verrattuna villisika on pienempi, hoikempi, pitkäkarvaisempi ja tummempi. Ulkonäkö onkin oleellisin ero näiden kahden alalajin välillä: niiden käyttäytyminen ja synnynnäiset kyvyt ovat jokseenkin täysin samanlaiset. Paikoitellen, muun muassa Uudessa-Seelannissa, kesysioista on syntynyt uudelleen villiintyneitä kantoja, jotka elävät itsenäisesti luonnonvaraisina samalla tavalla kuin villisiat. Myös niillä harvoilla suomalaisilla sikatiloilla, joilla siat saavat jaloitella ulkoaitauksissa, niiden voi nähdä kaivavan maata ja rakentavan pesiä samalla tavalla kuin villisiat. Villisika Ähtärin eläinpuistossa. Villi- ja kesysika pystyvät risteytymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Osa villisikatiloilla kasvatettavista sioista on näiden kahden risteytyksiä. Villi- ja kesysikaa pidetäänkin nykyään saman eläinlajin kahtena alalajina: villisian tieteellinen nimi on Sus scrofa scrofa ja kesysian Sus scrofa domestica. Villi- ja kesysika kuuluvat sorkkaeläimiin samoin kuin esimerkiksi hirvet ja kauriit. Sika on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen sorkkaeläin, että se on kaikkiruokainen. Ruokalistalla on muun muassa juuria, marjoja, sieniä, matoja, toukkia ja raatoja. Suurimman osan ruoastaan villisika löytää tonkimalla maata kärsällään. Kärsän päässä on herkkätuntoinen, kostea ja näppärästi liikkuva levymäinen osa. Kärsä onkin sialle hiukan samantapainen ruumiinosa kuin sormet meille. Kun sika löytää uuden kiinnostavan esineen, se tunnustelee ja kääntelee sitä kärsänpäällään. Jos kesyä sikaa pitää asunnossa, se voi oppia muun muassa avaamaan ovia kärsällään. 3

6 Miksi sika tonkii? Kärsällä tonkiminen on yksi keskeisimpiä asioita sikana elämisessä. Sialla on paitsi kyky, myös voimakas sisäsyntyinen halu tonkia maata tai muuta pehmeää alustaa. Sika ei tongi vain siksi, että se olisi nälkäinen, vaan ennen kaikkea siksi, että tonkiminen tuntuu itsessään hyvältä. Jos sika ei pääse tonkimaan kuten silloin kun se on sikalan betonilattialla ilman riittäviä kuivikkeita se muuttuu hermostuneeksi, ja stressihormonien määrä sen veressä kasvaa. Sioilla on muitakin villeiltä esi-isiltä perittyjä käyttäytymistarpeita. Yksi niistä on ympäristön tutkiminen pureskelemalla ja maistelemalla sekä juurten, kasvien tai muiden sopivien kohteiden repiminen. Toinen on elinalueen jakaminen toisistaan tarpeeksi etäällä oleviin nukkuma-, ruokailu- ja käymäläpaikkoihin. Voimakkaimmat käyttäytymistarpeet liittyvät yleensä ruoan hankkimiseen ja poikasten hoitoon. Kun emakko on tiineenä ja porsaiden syntymiseen on enää vuorokausi, siihen iskee vastustamaton halu etsiä oksia ja pehmeitä kasvinosia sekä rakentaa niistä iglumainen pesäkeko porsaiden suojaksi. Luonnossa jokainen emakko tekee näin porsaiden syntymää edeltävänä päivänä. Myös sikaloissa kaikki emakot tuntevat voimakasta tarvetta siihen päivää ennen porsaiden syntymää, vaikka niillä ei ole sikaloissa ulottuvillaan aineksia, joista tällaisen oksa- ja heinälinnan voisi rakentaa. Tonkimisen tarve on hyvä esimerkki eläinten sisäsyntyisistä käyttäytymistarpeista. Sika tuntee voimakasta halua päästä päivittäin kaivelemaan kärsällään maata tai muuta pehmeää ä alustaa riippumatta siitä, saisiko se ruokaa muutenkin. Keskustelutehtävä: Miksi käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaasti? Tutkimuksissa on osoittautunut, että sikojen lisäksi kaikilla muillakin kotieläimillä, esimerkiksi lehmillä tai koirilla, on edelleen jäljellä voimakas synnynnäinen tarve päästä toteuttamaan samantapaista käyttäytymistä kuin niiden luonnolliset esi-isät. Monet käyttäytymistarpeet liittyvät ravinnon hankintaan. Miettikää yhdessä, a) miksi tällaiset käyttäytymistarpeet periytyvät niin voimakkaina? Ajatellaan kahta villisikaemoa, joista toisella oli intohimoinen tarve tonkia maata kaikissa olosuhteissa, ja toinen taas luovutti, jos ei heti löytänyt syötävää. Kumpi emoista sai enemmän ruokaa ja siten pystyi tuottamaan enemmän maitoa porsailleen? Kumpaan tyyppiin kuuluvat villisiat ovat todennäköisemmin nykyisten sikojemme esiäitejä ja miksi? b) miten maataloustuotannossa voisi järjestää eläimille mahdollisuuksia toteuttaa synnynnäisiä käyttäytymistarpeitaan? 4

7 Tyypillinen lihasikalan karsina. Automaatilla kaukaloon annosteltu rakeinen tai liemimäinen rehu on helppoa syödä, mutta jättää jälkeensä tyydyttymättömän pureskelun tarpeen. Joissain tapauksissa pureskelun tarve kohdistuu paremman puutteessa toisten sikojen häntiin. Voiko eläin tottua ahtauteen? Jos porsas syntyy karsinassa eikä koskaan näe multaa tai kastematoa, tunteeko se silti halua maan tonkimiseen? Eikö se totu niihin oloihin, joissa se on kasvanut? Tutkimuksissa on osoittautunut, että eläinten sisäsyntyiset käyttäytymistarpeet ovat hyvin voimakkaasti periytyviä. Ne ovat myös erittäin pysyviä: vaikka sikaa olisi pidetty syntymästään saakka aina pelkällä betonilattialla, se alkaa heti innokkaasti tonkia turvetta tai olkia, jos se joskus saakin niitä yllättäen eteensä. Lisäksi käyttäytymistarpeet säilyvät muuttumattomina hyvin monen sukupolven yli. Vaikka jonkin sian emo, emon emo ja emon emon emo eivät olisi koskaan saaneet rakentaa pesää tai repiä kasveja, se itse ryhtyy suurella tarmolla puuhaan heti, kun saa tilaisuuden. Kolikon kääntöpuoli on se, että tyydyttämättä jääneet käyttäytymistarpeet kaihertavat eläimen päässä silloinkin, kun se ei pääse toteuttamaan niitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kesytkin eläimet kokevat sisäsyntyiset käyttäytymistarpeensa joka päivä. Jos eläin ei pääse toteuttamaan niitä, se turhautuu. Tämä näkyy muun muassa stressihormonien määrän lisääntymisenä ja usein myös häiriintyneenä käyttäytymisenä. Yleinen esimerkki on toisten sikojen häntien pureminen. Sika ei tee sitä ilkeyttään, vaan siksi, että sen sisäinen pureskelun tarve on voimakas, ja useimmissa sikaloissa ei ole tarpeeksi muuta pureskeltavaa. Siat tai muutkaan eläimet eivät siis valitettavasti kykene tottumaan ahtaisiin tiloihin ja tekemisen puutteeseen, vaan kokevat tällaisissa kroonista stressiä. Osalla sioista, etenkin liikkumisen estävässä häkissä pidetyistä emakoilla, aivokemiallinen tila muistuttaa ihmisen masennusta. 5

8 Suomen siat Noin puolet kaikesta Suomessa tuotetusta lihasta on sianlihaa. Suurin osa sikaloista on Varsinais- Suomessa ja Pohjanmaalla, mutta sikataloutta harjoitetaan myös Satakunnassa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Yksittäisiä sikaloita on muuallakin maassa. Sikoja pidetään Suomessa vähän yli kahdella tuhannella maatilalla. Sikaloita on kahdenlaisia. Emakkosikaloissa eli porsitussikaloissa pidetään emakoita, jotka synnyttävät ja imettävät porsaita. Kun porsaat ovat parin kuukauden ikäisiä eli parinkymmenen kilon painoisia, ne myydään lihasikaloihin. Lihasikaloissa ne kasvatetaan noin viiden kuukauden ikäisiksi eli noin sadan kilon painoisiksi. Sen jälkeen ne lähetetään teurastamoille. Emakkosikalassa on melko tyypillisesti yli 300 emakkoa porsaineen, ja lihasioista vajaa puolet on yli tuhannen sian sikaloissa. Lisäksi on olemassa yhdistelmäsikaloita, joissa samalla maatilalla on sekä emakkosikala että lihasikala. Tärkeä linkki lihan matkalla sikalasta ruokapöytään ovat lihatalot eli lihanjalostusalan yritykset. Sikalat ovat normaalisti jonkin tietyn lihatalon sopimustuottajia eli lähettävät sikansa tämän lihatalon omistamalle teurastamolle. Lihatalo maksaa teurastetuista sioista sikalan omistajalle, paloittelee ja jalostaa lihat valmiiksi tuotteiksi, kuten kyljyksiksi ja makkaroiksi, ja jakelee ne kauppoihin. Suomessa teurastetaan noin 2,4 miljoonaa sikaa vuodessa. Suurin osa niistä on noin viiden kuukauden ikäisinä teurastettavia lihasikoja. Kerrallaan Suomessa elää noin 1,4 miljoonaa sikaa, jotka jakautuvat seuraavasti karjuja noin emakoita noin alle 20-kiloisia eli alle parin kuukauden ikäisiä porsaita noin lihaksi kasvatettavia sikoja (20-kiloisesta ylöspäin) noin Sikaloiden lukumäärä on Suomessa vuosien mittaan vähentynyt, ja väheneminen jatkuu yhä. Toisaalta jäljellä olevat sikalat pitävät keskimäärin suurempia sikamääriä kuin ennen. Suomen sikojen kokonaismäärä onkin pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Laskutehtäviä: Montako sikaa meidän luokallamme on? 1. Suomen asukasluku on noin 5,4 miljoonaa. Sikoja on noin 1,4 miljoonaa. Laske a) kuinka monta ihmistä Suomessa on sikaa kohti, eli kuinka monen ihmisen ryhmällä on yksi yhteinen sika, b) kuinka monta sikaa teidän luokkanne oppilailla yhteensä on. 2. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt sikojen karsinoille minimitilavaatimukset, jotka on sidottu sian kokoon. Esimerkiksi sadan kilon painoisille lihasioille edellytetään yksi neliömetri lattiatilaa sikaa kohti. Valitkaa keskuudestanne yksi työpari, joka mittaa luokkahuoneenne pinta-alan, ja toinen työpari, joka laskee, kuinka monta satakiloista sikaa siinä olisi, jos se olisi sikalan karsina. 6

9 Lainsäädäntö määrittelee sikaloiden olot Sikojen, samoin kuin muidenkin kotieläinten, oloille ja hoidolle on säädetty tietyt minimivaatimukset eläinsuojelulaissa ja sitä tarkentavissa säädöksissä. Viimemainittuja ovat muun muassa eläinsuojeluasetus sekä maa- ja metsätalousministeriön päätös sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Lisäksi EU:lla on asetuksia ja direktiivejä, jotka koskevat kaikkia EU-maita. Suomessa nykyisin voimassa oleva, sikoja koskeva lainsäädäntö määrittelee muun muassa, minkä verran sikaloissa on oltava tilaa ja millaisia sikojen liikkumista rajoittavia laitteita on laillista käyttää. Lattiapinta-ala on porrastettu sikojen koon mukaan: esimerkiksi kilon painoisille sioille edellytetään vähintään puoli neliömetriä karsinatilaa eläintä kohden, 100-kiloisille yksi neliömetri eläintä kohden. Liikkumisen rajoittaminen on laissa sallittu emakoiden osalta. Emakkoa, jolla on porsaat, saa pitää kääntymisen estävässä häkissä, jonka leveys on 85 senttiä ja pituus 2,4 metriä. Emakkoa, joka on vasta tiineenä tai jolla ei muuten ole porsaita, saa pitää 60 cm levyisessä ja 2,3 metrin pituisessa kääntymisen estävässä häkissä vuoteen 2013 asti, jos sikala on rakennettu ennen vuotta Nämä mitat ovat pienimpiä sallittuja mittoja, ja ne ovat myös yleisin käytäntö sikaloissa. Lait, asetukset ja muut säädökset, sekä Suomessa että EU-tasolla, syntyvät poliittisen päätöksentekoprosessin kautta. Ajoittain niitä myös muutetaan. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa maataloustuottajien järjestöt, maa- ja metsätalousministeriön valmistelevat virkamiehet sekä kansanedustajat. Jonkin verran kuullaan myös alan tutkijoita ja eläinsuojelujärjestöjä. Lainsäädännön muutokset ovat yksi tärkeimpiä keinoja, joilla sikaloiden olosuhteita on mahdollista muuttaa sioille paremmiksi. Muutaman viikon ikäisiä porsaita päiväunilla. Paksu kerros olkia tai muuta kuiviketta porsaiden alla on niiden kehitykselle eduksi useallakin tavalla, mutta lainsäädäntö edellyttää niitä vain luomusikaloissa. Siksi tällaista paksua olkikerrosta ei juuri näe tavanomaisessa porsastuotannossa. 7

10 Emakko ja porsaita. Useimmissa suomalaisissa porsitussikaloissa emakot pidetään kuvan kaltaisissa porsitushäkeissä noin kuukauden ajan, jonka ne ovat yhdessä porsaidensa kanssa. Porsitushäkissä emakko pystyy makaamaan ja seisomaan, mutta ei kävelemään eikä kääntymään. Aikaisemmin Suomessa oli laissa sallittua pitää emakot jatkuvasti tällaisissa kääntymisen estävissä häkeissä, mutta vuodesta 2013 alkaen se tulee olemaan sallittua vain sinä aikana, kun emakolla on porsaat. Paras ratkaisu olisi kuitenkin siirtyä myös vapaana porsimiseen. Ruotsissa laki on jo muutettu sellaiseksi, että porsaiden aikanakin emakolla on oltava mahdollisuus liikkua. Keskustelutehtävä: Hyvä tarkoitus ja yllättävä sivutuote Maataloustuottajien etujärjestöt pyrkivät huolehtimaan, että maanviljelijöiden tulotaso pysyy riittävänä. Tällä perusteella ne puolustavat lainsäädäntöprosessissa yleensä niitä vaihtoehtoja, joissa eläimille vaadittu tilojen ja virikkeiden määrä ei kasvaisi kovin paljon, jotta tuottajien työmäärä ja tuotantokustannukset eivät juuri lisääntyisi. Sivutuotteena on sekä Suomessa että useissa muissa maissa käynyt niin, että säädösten edellyttämät tilat ovat siinä määrin pienet, että esimerkiksi monissa lihasikaloissa kaikki siat eivät mahdu samanaikaisesti sovussa syömään. Tämä lisää muun muassa hännänpurentaa eli käyttäytymishäiriötä, jossa siat purevat toistensa häntiä poikki. Hännänpurennan lisääntyminen on ongelma myös sikalan omistajalle. Pahasti purtu häntä voi aiheuttaa sian elimistössä yleistulehduksen, jolloin tällaisen sairaan eläimen ruhosta ei makseta teurastamolla, minkä lisäksi on kurjaa nähdä omien eläintensä kärsivän. Keskustelkaa yhdessä siitä, a) miten tällaiseen tilanteeseen on sianlihantuotannossa päädytty, vaikka jokainen toimija on kuitenkin tarkoittanut hyvää? Mitä vaiheita päätöksenteossa on todennäköisesti ollut? b) millaisin keinoin yhteiskunnassa olisi mahdollista korjata tällainen tilanne? 8

11 Lihan hinta sikojen olojen reunaehto Lainsäädännön lisäksi toinen sikaloiden olosuhteita määrittelevä tekijä on lihan hinta. Suomalaisten tuloista ruokaan kuluva osuus on nykyään pienempi kuin koskaan maamme historian aikana, mutta ennallaan on yhä se, että suurin osa kuluttajista pitää hintaa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä ruokakaupassa. Lihatalot pyrkivät siksi kilpailemaan keskenään edullisilla hinnoilla, mikä puolestaan heijastuu siihen hintaan, jota lihatalot pystyvät maksamaan sikaloiden omistajille. Viime vuodet sianlihan tuottajahinta eli sikalan omistajan saama hinta on Suomessa ollut noin 1,50 euroa kilolta. Sikaloiden pelkistetyt olot ja karsinoiden pienet minimitilavaatimukset johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että poliittisin päätöksin on pyritty tekemään maataloustuottajille mahdolliseksi tuottaa lihaa näin halvalla. Sama tavoite on keskeisellä sijalla siinä neuvonnassa ja ohjeistuksessa, jota lihatalot antavat omille sopimustuotantosikaloilleen. Karsinat suunnitellaan siten, että samassa rakennuksessa voisi pitää suuren määrän sikoja ja sikalan omistajalta tai hoitajalta kuluisi mahdollisimman vähän työaikaa. Lihasikoja karsinassa. Jos tällaiseen tavanomaiseen karsinaan lisättäisiin olkikerros betonilattian päälle ja annettaisiin ajankuluksi esimerkiksi köysiä kiskottavaksi tai tehdasvalmisteisia sikojen purutikkuja, työmenekki ja lihan tuotantokustannukset nousisivat jonkin verran. Varsinainen hyvinvointi edellyttäisi kuitenkin selvästi suurempaa liikkumatilaa, jotta siat voisivat esimerkiksi kuumalla ilmalla siirtyä kosteaan vilvoittelupaikkaan. Tällainen tilan lisääminen nostaa tuotantokustannuksia enemmän kuin virikkeiden lisääminen. Merkittävät parannukset sikaloiden oloissa tarkoittaisivat sitä, että liha olisi kalliimpaa kuin nykyään. Jos sioille halutaan enemmän tilaa, samassa rakennuksessa voi pitää aiempaa vähemmän sikoja, mutta omistajan on silti saatava maksettua sikalan rakentamiseen ottamansa pankkilaina näiden sikojen myynnistä saamillaan rahoilla. Myös kuivikkeiden ja virikkeiden hankkimisesta ja vaihtamisesta aiheutuu kustannuksia ja siihen kuluu työaikaa. Lihan hinta on siksi oleellinen osa yhtälöä, joka määrää sikojen elämän laadun. Toinen mahdollisuus olisi, että yhteiskunnassa päätettäisiin muuttaa ruoan verotusta siten, että eläimille haitallisia tuotantotapoja verotettaisiin enemmän kuin eläinten kannalta hyviä tuotantomuotoja. Tällä tavalla olisi mahdollista kutistaa näiden tuotteiden hintaero kaupassa olemattomiin tai jopa tehdä eläimille haitallisimmin tuotetuista ruoista muita kalliimpia. 9

12 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 1: Virikkeet vähentävät hännänpurentaa Yleisin sikaloissa esiintyvä käyttäytymishäiriö on hännänpurenta. Hännänpurennassa on kysymys siitä, että jotkin siat alkavat toistuvasti pureskella toisten sikojen häntiä, pahimmassa tapauksessa niin, että nikamat katkeavat ja jäljelle jää vain tynkä. Pureminen on kohteena olevalle sialle hyvin kivuliasta. Pureva sika ei kuitenkaan osaa asettua mielessään toisen asemaan eikä ymmärrä miltä siitä tuntuu. Hännänpurentaa ei esiinny luonnossa, vaan se on reaktio puutteellisiin olosuhteisiin. Hännänpurentaan myötävaikuttavat useat syyt, kuten stressi, huono ilmanlaatu ja puutteet rehun koostumuksessa. Yksi voimakkaimmin vaikuttavista syistä on se, että karsinassa ei ole muuta pureskeltavaa eikä tekemistä. Suomen lainsäädäntö vaatii nykyään antamaan sioille virikemateriaalia, mutta käytettävät määrät ovat pieniä verrattuna sikojen todelliseen tarpeeseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, jolle kuuluu myös eläinten olojen valvonta, on antanut säädösten tulkintaohjeeksi sen, että jos karsinan lattialla ei käytetä kuivikkeita, karsinassa on oltava leluja ja sen lisäksi sioille on annettava kahdesti päivässä olkea, sanomalehteä tai muuta vastaavaa. Käytännössä ongelmaksi on muodostunut, että niiden määrää ei ole määritelty, joten tavalliseksi käytännöksi on muodostunut antaa muutama kourallinen olkea ryhmälle satakiloisia sikoja ja pitää karsinassa yksi metalliketju tai muovikanisteri. Tällöin suurin osa karsinan sioista on ilman virikkeitä. Säädöksistä ei myöskään ole tiedotettu sikaloille kovin tehokkaasti ja niiden noudattamisen valvonnassa on ollut puutteita, mistä syystä täysin virikkeettömiäkin sikaloita on edelleen. Toisten sikojen häntien lisäksi i karsinan seinärakenteet ovat yleinen kohde, johon siat koettavat purkaa pureskelun tarvettaan, kun muuta pureskeltavaa ei ole saatavilla. Hännänpurentaa voisi kuitenkin melko hyvin ehkäistä antamalla sioille runsaasti sellaisia virikkeitä, joita ne voivat tonkia, repiä tai pureskella. Tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi oljet, kutterinpuru, sanomalehdet tai pahvilaatikot, hamppuköydet tai tehdasvalmisteiset sikojen purutikut. 10

13 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 2: Tilan lisääminen avaa mahdollisuuksia Suomen oloissa yksi hintavimmista sikaloiden investoinneista ovat rakennukset. Siksi tilan lisääminen on yksi kalleimmista parannuksista sikaloiden oloihin, vaikka se samaan aikaan tarjoaa myös suurimmat mahdollisuudet lisätä sikojen viihtyvyyttä. Jo melko pienellä tilan lisäämisellä sikaa kohti voitaisiin saavuttaa se etu, että ruokinta- ja juomatilaa riittäisi paremmin karsinan kaikille sioille. Sioilla nimittäin on taipumus syödä samanaikaisesti, ja jos kaukalolle tai rehuautomaatille ei mahdu yhtä aikaa, jonoon jääneet turhautuvat ja voivat alkaa pureskella edessä olevien häntiä. Sama vaikutus on sillä, jos karsinassa on liian vähän juomavesipisteitä sikojen määrään nähden. Karsinatilan lisääminen helpottaisi myös karsinoiden virikkeellistämistä, koska silloin virikkeet olisi helpompi jakaa niin, että useampi kuin vain muutama karsinan sioista mahtuisi käyttämään niitä samanaikaisesti. Suuri liikkumatila on sikaloissa harvinainen, mutta sillä saavutetaan tärkeä lisäetu: se mahdollistaa siirtymisen erilaisten ympäristöjen välillä. Olinpaikan vaihtamisen mahdollisuus on oleellinen viihtyvyystekijä kaikille eläimille. Sioille se on erityisen tärkeä siksi, että sika ei pysty tasaamaan elimistönsä lämpötilaa hikoilemalla kuumalla säällä, eikä kesysialla ole myöskään turkkia, joka lämmittäisi talvella. Riittävä liikkumatila mahdollistaisi sen, että sika voi siirtyä tarpeen mukaan viilentävään kosteaan paikkaan tai lämpimälle kuivalle olkialustalle. Suomessa on jo käytössä joitakin niin kutsuttuja kaksi-ilmastokarsinoita, joissa tämä on mahdollista. Suurin parannus sikojen hyvinvoinnille syntyy, jos niillä on mahdollisuus päästä ulos jaloittelemaan. Tämä on Suomessa hyvin harvinaista, ja sitä esiintyy lähinnä luomusikaloissa. Keskustelutehtävä: Parannuksia karsinaan Pohtikaa yhdessä, millä keinoin allaolevan kuvan karsinan olosuhteita voisi parantaa, kun karsina on nykyisen kokoinen. Mitä uusia mahdollisuuksia olojen parantamiseksi syntyisi, jos karsina olisi kooltaan viisinkertainen? 11

14 12 Ongelmia ja ratkaisuja, osa 3: Emakkohäkistä vapaaseen porsimiseen Suurin osa emakoista pidetään kääntymisen ja liikkumisen estävässä häkissä sen ajan, kun niillä on porsaat imetettävänään. Syynä on se, että näin halutaan estää emoa vahingossa litistämästä porsaita hengiltä, kun se laskeutuu makuulle. Luonnonoloissa porsaiden litistäminen on harvinaista: kun emo on saanut tarpeeksi liikuntaa, eli sillä on normaali lihasten hallinta ja terveet jalat, se pystyy asettumaan makuulle tarpeeksi varovasti ollakseen litistämättä yhtään porsasta. Sikaloissa ongelmia aiheuttaa se, että osalla emoista on kuivikkeettomien, joskus liukkaiden lattioiden seurauksena jalkavammoja, jotka heikentävät niiden ketteryyttä, pesänrakennusaineksia ei ole riittävästi varsinaisen pesän rakentamiseen ja koneiden melu voi häiritä emon ja porsaiden välistä ääniviestintää. Emakko porsii noin viiden kuukauden välein, ja kunkin porsimisen yhteydessä se pidetään kuukauden tai puolentoista ajan häkissä, joka estää kääntymisen ja muun liikkumisen kuin makuulle menon ja seisomaan nousemisen. Liikkumisen estämisen on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan emakolle stressiä, ja on viitteitä siitä, että häkissäoloaikana sen aivokemiallinen tila muistuttaa ihmisen masennusta. Porsimista ennen stressiä lisää se, että emakko tuntee voimakasta pesänrakentamisen tarvetta, jota se ei voi toteuttaa. Porsaiden synnyttyä häkki estää emakkoa väistämästä porsaitaan siinä vaiheessa, kun ne alkavat pureskella kaikkea, myös nisiä, jolloin emo luonnonoloissa aloittaisi vähittäisen vieroituksen. Luonnossa porsaat kokeilisivat hampaitaan monenlaisiin ympäristön esineisiin, kuten oksiin ja kasveihin, mutta karsinassa porsailla ei yleensä ole mitään millä leikkiä, jolloin ne purkavat pureskelun tarpeen emonsa nisiin. Vapaa porsiminen, joka on esimerkiksi Ruotsissa normaali käytäntö, on Suomessa vielä harvinaista. Vapaassa porsimisessa emakkoa ei pidetä kääntymisen estävässä häkissä, vaan se saa liikkua karsinassa. Porsaiden suojaksi rakennetaan metallitangoista kaiteita, jotka jäljittelevät emakon luonnossa rakentaman pesän oksista muodostuvaa, suojaavaa reunaosaa. Kun porsaat ovat noin viikon ikäisiä, karjuporsaat eli urokset kastroidaan, eli niiden kivekset leikataan pois, jotta vältyttäisiin joidenkin karjujen lihaan myöhemmin kehittyvältä sivumaulta. Vaikka toimenpide on kivulias, se tehdään ilman puudutusta ja kipulääkkeitä. Eräissä maissa, kuten Australiassa, osa sikaloista on korvannut leikkauksen immunokastraatiolla eli lääkeruiskeella, joka ajaa saman asian. Norjassa ja Sveitsissä leikkauksen saa tehdä vain nukutuksessa.

15 Onko kuluttaja kuningas? Paksu olkikerros lattialla lisää sikojen viihtyvyyttä. Suomessa tällainen järjestely on jo käytössä joissakin emakkosikaloissa. Kuluttajien aktiivisuus on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, yleistyvätkö tällaiset olot tulevaisuudessa. Sikaloiden olot määräytyvät viime kädessä kahden tekijän kautta: lainsäädännön ja kuluttajien valintojen. Helpoin kuluttajan keino vaikuttaa sikojen oloihin on suosia niitä lihalaatuja, joiden tuotannossa siat on pidetty keskimääräistä paremmissa oloissa. Suomessa ainoa tällainen kaupoissa tarjolla oleva vaihtoehto on luomuliha eli luonnonmukaisesti tuotettu liha, ja sitäkin saa melko harvoista kaupoista. Luomusikaloissa on jonkin verran tavanomaista enemmän tilaa ja virikkeitä, ja osa sioista pääsee kesäaikaan ulkoilemaan. Toinen, lähinnä ravintoloissa tarjolla oleva vaihtoehto on villisian liha. Sitä tuotetaan villisikatiloilla, joilla ulkoiluaitaukset ovat yleensä vielä luomutilojakin tilavampia. Eräissä Keski-Euroopan maissa on kaupoissa tarjolla myös sellaista lihaa, joka ei ole luomua, mutta jonka tuotannossa sikojen olot on kuitenkin järjestetty tavanomaista paremmiksi. Tällaisen lihan myyntihinta saadaan jonkin verran alhaisemmaksi kuin luomun, koska eläimille ei tarvitse syöttää luomurehua, joka on tavanomaista kalliimpaa. Suomessa tällaista järjestelmää ei vielä ole. Se, syntyykö meillekin sellainen joskus, riippuu sekä kuluttajien osoittamasta mielenkiinnosta että lihatalojen valmiudesta kokeilla, olisiko tällainen järjestelmä meilläkin taloudellisesti kannattava. Osa eläinten olojen ongelmista huolestuneista kuluttajista on valinnut vaikuttamisen keinokseen lihansyönnin vähentämisen tai kasvissyöjäksi ryhtymisen. Näillä valinnoilla on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat useimmiten suuremmat kuin ravintosisällöltään vastaavan kasvisruoan tuotannon. Yksi esimerkki on soijan käyttö. Soija on yleinen ainesosa sikojen rehussa, ja tuottaakseen yhden kilon proteiinia lihan muodossa sian on elinaikanaan syötävä noin kahdeksan kiloa proteiinia muun muassa soijan muodossa. Sianlihan syöminen kuluttaa siis moninkertaisen määrän lihan sisältämää soijaa verrattuna siihen, että soija käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi. Keskustelutehtävä: Lihan kulutus ja eläinten olot Mitkä perustelut puoltavat sitä, että suomalaisten yhteenlaskettua lihansyöntiä olisi hyvä vähentää? Entä mitkä perustelut puoltavat sitä, että lihaa syötäisiin edelleen? Miettikää yhdessä, mitä kaikkia muutoksia yhteiskunnassa tarvittaisiin, jotta saataisiin aikaan tilanne, jossa lihantuotanto jatkuu jossain mittakaavassa ja samaan aikaan eläinten olot olisivat hyvät? Millaisia valintoja jokainen voisi tehdä omassa arjessaan? 13

16 Tämä vihkonen on yläkoulu- ja lukioikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Se on suunniteltu ennen kaikkea biologian, maa- ja metsätalouden, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta sitä voi käyttää myös muun muassa filosofian opetuksessa tai äidinkielen ainekirjoitusaineistona. Kouluopetuksen lisäksi se soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Alakouluikäisille on olemassa oma erillinen tieto- ja tehtävävihkonen. Vihkosia voi tilata maksutta osoitteesta Lisää sikatietoa ja tehtäviä löytyy netistä: Eläinten viikko on vuosittain lokakuuta vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on samalla kansainvälinen eläinten päivä ja eläinten suojeluspyhimyksen Fransiscus Assisilaisen muistopäivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. SEY on tuottanut Eläinten viikolle vuodesta 1990 ilmaisen aineistopaketin, jota voi tilata opetustarkoituksiin. Yhteistyössä: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. Eläinsuojeluliitto Animalia perustettiin vuonna Järjestön tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta 2.2.2012 12.57 SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Dnro 2540/12/2011

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

LIITE 1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Elintarvike- ja terveysosasto EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SIKOJEN SUOJELUSTA

LIITE 1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Elintarvike- ja terveysosasto EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SIKOJEN SUOJELUSTA 1 LIITE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Elintarvike- ja terveysosasto 15.11.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SIKOJEN SUOJELUSTA 1. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Sikojen suojelusta ehdotetaan

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet

Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Eläinkokeiden ABC 5.10.-14.12.2012 Koe-eläinkeskus / Anna Meller / Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet 19.10.2012 1 Suuret eläimet koe-eläiminä

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen 090804 ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen Eläinsuojelulain (247/1996) 39 :n tarkoittama selvitys eläinsuojeluasetuksen (396/96) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni k ä s i k i r j a S u o m e n t i e t o k i r j a i l i j a t r y j a Gr a f i a o v a t t u k e n e e t t ä m ä n k i r j a n t e k e m i s t ä TITTELITIEDOT t i e t

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05 Pvm Dnro 2.11.2005 2147/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 2.11.2005 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen 100/01 liitteen 4, MMM-RMO C1.2.3, Kotieläinrakennukset

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua 1993 vp - HE 53 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että viljan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Yleiset vaatimukset 1.1. ( 1.3.) Eläinsuojan lattioiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Rakolattian, ritilälattian

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Mikkeli 1.10.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Leena Suojala, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry (Sami Kilpeläinen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry)

Leena Suojala, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry (Sami Kilpeläinen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry) Pöytäkirja Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 28, 3/2015 Aika 12.5.2015, klo 10:15 12:15 Paikka Jakelu MMM, Mariankatu 23, Helsinki, kokoushuone Kartano (2. krs) Tuotantoeläinten hyvinvoinnin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot