Mitä teemme vuonna 2019?

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2019? 1

2 n visio 2025 Olemme Metropolialueen vahva sosiaalialan vaikuttaja Vahvistamme tietoperustaisuutta ja sosiaalialan asiantuntijuutta ihmisten hyvinvointia tukevassa päätöksenteossa ja käytännön toteutuksessa Tutkimusperustaisuus Monialaisuus Yhteiskehittäminen ja yhteistutkiminen Digitaalisuus Osaaminen 2

3 Vaikuttaminen Keskeisten yhteiskunnallisten ilmiöiden nostaminen esiin Uusien kehittämisteemojen nostaminen esiin ja mahdollisten kehittämisprosessien aloittaminen yhteistyössä Uudenmaan TKI-verkoston kanssa Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun Sosiaalialan uudistaminen Lausunnot, verkostotapaamiset Uudenmaan maakuntavalmistelu (mm. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio politiikkaohjelma TKI) Vaikuttamisyhteistyö valtakunnallisessa sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa Osaamiskeskusverkoston MikäSOte-blogi Somevaikuttaminen 3

4 Vaikuttaminen Sosiaalityön tutkimus Sosiaalityön käytäntötutkimus Terveyssosiaalityö tutuksi -tutkimus Vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöjen ja välineiden kehittäminen Kehittämistyön tulokset Osaamis- ja tukikeskus (OT), systeemisen toimintamallin levittäminen lastensuojeluun ja maahanmuuttajien sosiaalityön kehittäminen pelillisyyden avulla (Lape muutosohjelman jatko) Kotona tapahtuvan kuntoutuksen malli (GeroMetro) Aikuissosiaalityön sisältöjen kirkastaminen (PRO SOS) Sosiaalialan tiedonhallinnan ja kirjaamisosaamisen kehittäminen (Kansa-koulu II) 4

5 LAPE muutosohjelman jatko 5

6 LAPE muutosohjelman jatko vuonna 2019 Erityis- ja vaativan tason palvelut 1. Osaamis- ja tukikeskuksen valmistelu (OT-keskus) 2. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin levittäminen Perustason kehittäminen 3. Maahanmuuttajien kanssa tehtävän sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön kehittäminen pelillisyyttä ja leikillisyyttä hyödyntämällä Kehittämisessä mukana PKS-kunnat, Uudenmaan maakunta, HUS ja FSKC, Etelä-Suomen kunnat (OT) Helsingin yliopisto ja järjestöjä STM ja THL Tavoitteena Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sovittaminen yhteen lapsi- ja perhelähtöisiksi tutkittuun tietoon perustuviksi palveluiksi Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun, kehitta miseen ja arviointiin Maahanmuuttajaperheet saavat tukea perhe- tai aikuissosiaalityöstä 6

7 Etelä-Suomen Osaamis- ja tukikeskus: Vaativinta tukea lapsille, nuorille ja perheille 1. OT-ekosysteemin rakentaminen: valtakunnallinen työryhmä (STM) ja maakunnallinen suunnittelu 2. VIP-nuoren tutkimusperusteinen palvelupolku tutkimus- ja kehittämishanke (THL, HUS, kunnat, VIP-verkosto, järjestöt, Helsingin yliopisto sekä lapset, nuoret ja perheet) Foorumeina OT-tutkimushautomo ja Yhteiskehittämö 3. Monialaisen tehotiimin toiminnan mallintaminen Tiedonkeruun ja oppimisfoorumien suunnittelu kompleksisiin asiakastapauksiin. 4. OTSO-verkoston ylläpito (valtakunnallinen sosiaalihuollon ylin johto, yliopistot, sosiaalialan osaamiskeskukset) Lisätietoja: OT-tutkimuskoordinaattori Laura Yliruka 7

8 SyTy systeemisen toimintamallin käyttöönotto- ja juurruttaminen lastensuojelussa Osa THL:n valtakunnallista systeemisen toimintamallin käyttöönotto- ja juurrutushanketta, koordinoi hanketta Uudellamaalla. Systeemisyys on tapa ajatella ja toimia suhteessa muihin Ymmärretään ihminen osana perhettään ja laajempaa verkostoaan Tarkastellaan ihmisen saamia palveluja systeeminä ja ymmärretään, että systeemin osat vaikuttavat toisiinsa (esim. asiakkaan ja työntekijän asenteet, palvelujärjestelmän rajoitteet ja mahdollisuudet) Hyödynnetään systeemisen perheterapian menetelmällistä osaamista Tavoitteet 1. Valitaan kouluttajakoulutuksiin sosiaalityöntekijä-perheterapeutti-työpareja, jotka kouluttavat lastensuojelun tiimejä vuosina Perehdytetään sosiaalihuollon johtajia toimintamallin perusperiaatteisiin 3. Suunnitellaan ja organisoidaan pysyvät tuki- ja kehittämisrakenteet 4. Suunnitellaan yhteistyössä THL:n kanssa kehittämis- ja tutkimustyötä 5. Suunnitellaan mahdollinen maakunnallinen täydennyskoulutusrakenne huomioiden THL:n vastaavat rakenteet 8

9 Maahanmuuttajien kanssa tehtävän sosiaalityön kehittäminen pelillisyyttä ja leikillisyyttä hyödyntämällä PRO SOS -hankkeessa yhteiskehitettyä Elämän värit -peliä kokeillaan, jatkokehitetään ja tutkitaan sosiaalihuoltolain mukaisessa työssä maahanmuuttajaperheiden kanssa Pilottina Espoo Tavoitteena ennaltaehkäisevä lastensuojelu ja kotoutumisen tukeminen Kerätään tietoa ryhmätoiminnan prosessista ja rakennetaan tutkimusperustaista toimintamallia 9

10 Heikki Waris -instituutti Pääkaupunkiseudun kuntien, n, HUSin, Kalliolan setlementin ja Helsingin yliopiston yhteinen verkostoorganisaatio 10

11 Heikki Waris -instituutin tehtävät 2019 Sosiaalityön käytäntöjen tiedontarpeita palveleva monialainen tutkimus Sosiaalityöntekijöiden käytännönopetuksen ja -tutkimuksen rakenteiden kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä Palvelukäytäntöjen ja toimintakulttuurien kehittämiseen osallistuminen eri foorumeilla Sosiaalityön tieteenalan kehittäminen sekä käytäntötutkimuksen metodinen ja teoreettinen edistäminen Kansainvälinen tutkimusyhteistyö 11

12 Kehittämistoimintaa tukeva tutkimusperustainen asiantuntijatyö Osaamisen tukikeskusten (OT) suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuminen: suunnataan opetusta OT-teemoihin ja suunnitellaan monitieteinen tutkimushanke (sote ja sivistystoimi) OT-tutkimushautomotoiminnan jatkaminen (erityisesti VIPnuoret) Verstas-työskentely eli ammatissa toimivien pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöiden käytäntötutkimusten ohjaaminen 12

13 Esimerkkejä kotimaisista väitöskirjatutkimuksista Lastensuojelun systeemisen mallin implementoinnin arviointi Lape-hankkeessa kokeillun ns. Hackeyn mallin pilotoinnin arviointi, Nanne Isokuortti Kokeileminen tiedontuotannon menetelmänä Pääkaupunkiseudun kunnissa tehdyn sosiaalitoimistojen tilojen ja palvelutoiminnan kehittäminen yhdessä kokeilemalla, Heidi Muurinen Lapsen tieto Lasten kokemuksia lastensuojelun avohuollon tukiperhevierailuista, Tiina Lehto-Lunden Monialainen sote-työ Työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia Helsingin kaupungin Kalasataman hyvinvointikeskuksesta, Kaisa Pasanen 13

14 Esimerkkejä kansainvälisistä tutkimuksista Terveyssosiaalityö näkyväksi Vertaileva kansainvälinen tutkimushanke yhdessä Melbournen yliopiston kanssa, jossa kuvataan terveyssosiaalityöntekijöiden työtä ja sen roolia palvelujärjestelmässä Challenges of participation Tutkimushanke yhdessä Oslon yliopiston kanssa, jossa tutkitaan asiakas- ja potilasosallisuutta ja tapoja kehittää sitä 14

15 Asiantuntijakeskusteluun ja kehittämiseen osallistuminen Suomessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät ja Terveyssosiaalityön päivät Monialaisen ammatillisen työn tutkimuksen käynnistäminen (HUS) Uudenmaan maakunnan sotealan opetus- ja tutkimusrakenteiden valmistelu Yhteistyö Helsingin yliopiston, Mathilda Wrede -instituutin ja valtakunnallisen Sosnetverkoston sote-uudistuksen valmistelussa Kansainvälisesti ESWRA pre-konferenssiin osallistuminen (Europan Social Work Research Association) Artikkeleiden kirjoittaminen kv-julkaisuihin Käytäntötutkimuksen asiantuntijatehtävät, esim. lausunnot 15

16 Viestintä ja julkaisut Tutkimusportaali käytäntöä hyödyttävistä opinnäytetöistä Blogit: Waris-instituutti ja Praksis Julkaisu käytännönopettajakoulutuksesta Kansainväliset artikkelit Lisätietoja Heikki Waris -instituutista 16

17 Pääkaupunkiseudun Praksis Sosiaalityön kehittäminen, tutkimus ja opetus 17

18 Praksis-toiminnan ydin Sosiaalityön käytännön opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteys käytännön sosiaalityöhön sekä pääkaupunkiseudun yhteisoppimisen prosessien edistäminen esimerkiksi oppimisverkostojen avulla. Käytännönopetus Periaatteina ovat 1. Dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus 2. Tietoperustan ja osaamisen uudistaminen 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 4. Ihmisoikeuksien puolustaminen Tutkimus Asiakastyö Kehittäminen 18

19 Praksis vuonna 2019 Painopistealueet Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala: kaksivuotinen teemakausi alkaa Praksiksen näkyvyyden lisääminen sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille Viestintä ja brändäys Praksiksen tarinan uudistus Praksis logon käyttöönotto Viestinnän foorumit Verkkosivut, uutiskirje, blogit Facebook, Twitter ja LinkedIn Oppimisverkostoja teemoina mm. Metropolialueen köyhyys, lapsiperheköyhyys ja taloussosiaalityö blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/ 19

20 Käytännönopetus ja Käytännönopetus ja käytäntötutkimus käytäntötutkimus sote yhteistyössä Sosiaalitieteiden maisteriohjelman lapsi- ja perhepalvelujen sosiaalityön opintosuunta alkaa syksyllä 2019 Helsingin yliopistossa Tarve uusille käytännönopiskelupaikoille ja käytännönopettajille Suuntaa käytäntötutkimusten aiheita ja lisää määrää Moninäkökulmainen käytäntö -opintojakso: Lasten kaltoinkohtelu (yhteistyössä OT-valmistelun kanssa) Tutkimusportaali käytäntöä hyödyttävistä sosiaalityön pro gradu tutkielmista ja maisterintutkielmista 20

21 Kansa-koulu II Sosiaalialan ammattilaisten valmentaminen uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen 21

22 Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla ja Kanta-palvelut Jatketaan määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönoton tukemista soteorganisaatiossa ja vahvistetaan alueellista tukea sosiaalihuollon Kanta-palveluihin liittymisessä. Kohderyhmiä: Esimiehet, koulutusorganisaatioiden edustajat, soteorganisaatioiden asiakirjahallinnosta vastaavat sekä entistä vahvemmin yksityiset palveluntuottajat. Tavoite Asiakastietojen kirjauksessa käytetään yhtenäisiä menettelytapoja ja määrämuotoista, sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimusten mukaista kirjaamistapaa. Osa valtakunnallista hanketta Mukana kaikki 11 sosiaalialan osaamiskeskusta, Hyvinvointialan liitto, 14 ammattikorkeakoulua ja kolme yliopistoa. 22

23 n painopistealueena esimiesten kirjaamisvalmennus vastaa yhdessä sosiaalialan osaamiskeskuskumppanien Sosiaalitaidon ja Verson kanssa Sote-esimiesten verkkopohjaisen kirjaamisvalmennuksen ylläpito, markkinointi ja levittäminen Kirjaamiseen tuen tarjoaminen sote-esimiehille Alueellinen tuki Kanta-palveluihin liittymiseen yhteistyössä THL:n kanssa Yhteistyö Apotin ja siihen valmistautuvien kuntien kanssa Valmentajaverkostoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Tuusula Laurea, Metropolia ja DIAK Yksityisiä palveluntuottajia Pääkaupunkiseudun valmentajaverkosto Jäseninä aiemmin valmennetut 300 kirjaamisvalmentajaa Tukea valmentajille määrämuotoisen kirjaamistavan edistämisessä sekä uusinta tietoa sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja Kanta-palveluiden kehittämisestä 23

24 Sosiaalityön vaikuttavuus 24

25 Aikuisväestön hyvinvointimittarin käytön tukeminen Yhdessä pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön asiantuntijoiden kanssa kehitetty aikuisväestön hyvinvointimittari soveltuu ihmisten itsearvioinnin välineeksi ja aikuissosiaalityön palvelutarpeenarvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi. Vuonna 2019 Jatketaan pääkaupunkiseudun kehittämisprosessia, jossa tuetaan kuntia hyvinvointimittarin käytössä (sis. tavoitteet, mittarin käyttö osana aikuissosiaalityön prosessin muutosta ja tavoitteet mittarin käytön kattavuudesta) Lisäksi Tarkastellaan mittarin kehittämiskohteita käyttökokemusten perusteella erityyppisillä asiakasryhmillä ja toimintaympäristöissä pääkaupunkisedulla ja valtakunnallisesti (erityisesti osana PRO SOS -hanketta) Edistetään mittarin käyttöönottoa osana kuntien kehittyviä digitaalisia sosiaalipalveluja (esim. Apotti) 25

26 Vaikuttavuuden edistäminen ja tutkimus Edistämme pääkaupunkiseudun kuntien arviointikäytäntöjä niin, että sosiaalityön prosesseissa asiakkaiden hyvinvoinnista ja sen muutoksesta koskevasta tiedosta tulisi keskeinen toiminnanohjausvoima -> Toimintaprosessien kehittämisinterventiot ja tutkimus Hyödyt kunnille/maakunnalle 1. Systemaattiset tutkimuskatsaukset Palvelujen toteutuksessa hyödynnetään parasta mahdollista kansainvälistä tutkimustietoa ja mahdollistetaan tehokkaimmat, oikeinkohdennetut ja vaikuttavat palvelut. 2. Realistinen tapauskohtainen arviointi Palvelujen vaikuttavuudesta reaaliaikaista tietoa eri asiakasryhmistä, mahdollistaa toiminnan ohjauksen ja lisää palvelujen vaikuttavuutta. 3. Suomalaiseen todellisuuteen nivoutuvat arviointikäytännöt ja mittarit Tuloksena hyvä suoritus- ja uudistumiskyky sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa, joissa henkilöstön, asiakkaiden, toimintakulttuurin ja johtamisen rooli muuttuu ratkaisevasti. Pääkaupunkiseudulla luodun aikuisväestön hyvinvointimittarin validiointi 26

27 Vaikuttavuus ja tutkimus A) Parhaan tieteellisen tutkimusnäytön hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa kansallisesti, organisaatiotasolla ja yksittäisen asiakkaan / potilaan hoidossa. Evidence-Based Practice and Policy Vaikuttavat palvelut ja tieto vaikuttavuudesta Systemati c Review B) Systemaattinen, luotettava ja vertailukelpoinen tiedontuottaminen jokaisesta asiakkaasta, jonka hyvinvointi on vakavasti tai pitkäaikaisesti vaarantunut. Palveluprosessien seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Tapauskohtainen realistinen arviointitutkimus 27

28 GeroMetro Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto 28

29 GeroMetro Pienillä askelilla suuriin saavutuksiin GeroMetro on ikäihmisten palvelujen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusverkosto. Mukana pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Pysyvä kehittämisrakenne luotiin vuonna 2014 ja käynnissä kolmas kehittämiskausi. Tavoite: yhtenäistää kuntien välisiä käytäntöjä ja vahvistaa vanhustyön osaamista. Käytäntöjä kehitetään monitoimijaisissa kehittäjäryhmissä yhdessä ikäihmisten kanssa - oivalluksia työstetään ja jaetaan verkostossa. Kunnat valitsevat yhteisiin kaksivuotisiin kehittämisteemoihin sopivat konkreettiset kehittämistehtävät. Tulokset julkaistaan mm. valtakunnallisessa Terveyskylässä osana Kuntoutumistaloa. 29

30 Kuntoutus ja päivystys kotona - yhteisten toimintatapojen juurruttaminen Kehittämiskausi Miten kotona tapahtuvan kuntoutuksen keinoin tuetaan kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja mahdollisuutta elää omassa yhteisössään? Minkälaiset päivystykselliset toimintamallit mahdollistavat ikäihmisten turvallisen kotona asumisen erilaisissa äkillisissä elämäntilanteissa? Miten ikääntyneiden osallisuutta ja osallistumista tuetaan sekä minkälaisin keinoin ratkotaan yksinäisyyden ja turvattomuuden kysymyksiä? 30

31 PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön 31

32 Valtakunnallinen PRO SOS -hanke - uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa ESR-rahoitteinen, sosiaalialan osaamiskeskusten yhteinen, valtakunnallinen PRO SOS -hanke Valmistelee sosiaalityön siirtymistä maakuntiin selkeyttämällä ja vahvistamalla sosiaalityön asemaa sote-uudistuksessa. Varmistetaan asiakaslähtöisen, asiakkaita osallistavan ja vaikuttavan sosiaalityön toteutuminen uudistuvassa toimintaympäristössä

33 Työvälineitä ja tietoa ammattilaisille vuonna 2019 Sosiaalinen kuntoutus Selvitys sosiaalisesta kuntoutuksesta pääkaupunkiseudulla ja vertaileva valtakunnallinen raportti Toiminnallisuus sosiaalityössä Osallisuuden edistämisen kokonaisuus pelillisyydestä ja leikillisyydestä aikuissosiaalityössä yhteistyössä THL:n SOKRAhankkeen kanssa Ideakirja leikillisyydestä ja pelillisyydestä sekä oppaita ja Elämän värit -peli Taloussosiaalityö Taloussosiaalityön tiedon ja käytäntöjen tuominen pääkaupunkiseudulle Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin käsikirjan tekoon osallistuminen Maakunnallistuva sosiaalityö Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön verkosto kuntien ja maakuntien sote- ja maakuntavalmistelun tukena Aikuissosiaalityön brändin rakentaminen yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Kela-kuntamalli Huolen tunnistamisen malli -työväline Kelan työntekijöille sosiaalihuollon tuen tarpeessa olevan asiakkaan tunnistamiseksi Yhteistoimintamalli turvaamaan asiakasprosessia Kelan ja kuntien välillä Valmennusohjelma Kelan etuuksista ja palveluista sosiaalityön ammattilaisille 33

34 Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. 34

35 Peliklinikan tavoitteita vuodelle 2019 Kehittäminen Rahapelaamiseen tarjottavien Peliklinikan tuki- ja hoitopalveluiden kuvaaminen Työnjaon selkiyttäminen peruspalvelujen, erityispalvelujen ja Peliklinikan välillä Yhteistyö Vanajan vankilan sekä Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa Peliklinikan avohoidon Effica-tietojärjestelmän käyttöönotto sekä avohoidon aineistonkeruun kehittäminen Sopimuksen aikaansaaminen Peliklinikka-hankkeen kolmannesta jatkokaudesta (2020 ->) Hankekumppanit: Helsingin ja Vantaan kaupungit, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan SOSPED säätiö, A-klinikkasäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä

36 Tutkimus Peliklinikalla rahapeliongelmasta toipuminen Tutkimuksen kohteita: 1.) Peliklinikan eri palveluista apua hakevien pelaajien kokemuksia ennen ja jälkeen Peliklinikalle hakeutumisen (haastattelututkimus) 2.) Pelaajien perheet ja perheiden toipuminen rahapeliongelmista 3.) Peliklinikan avohoidon kokeilu: erilaisia tapoja mitata rahapeliongelmasta toipumista Näiden lisäksi Tilastoraportti, jossa kuvataan eri tunnusluvuin Peliklinikan palvelujen asiakkaita Tieteellisiä artikkeleita Peli poikki -ohjelman keskeyttämisestä ja rahapeliongelman hoidosta ja tuesta Peliklinikalla ja Pelirajat on -ryhmissä lyhyt kysely, jolla kartoitetaan ulkomaille pelaamista 36

37 Viestintä Painotamme viestinnässä vaikuttamista sosiaalihuollon tulevaisuuteen: miten nostamme esimerkiksi tutkimusperustaisuuden ja monialaisuuden kysymyksiä. Kehittämishankkeiden etenemisen ja tulosten välittäminen ja levittäminen -> Verkkosivut, blogit, some, tapahtumat 37

38 n työntekijät 2019 Valtionavustuksella vakituisessa työsuhteessa vs johtaja Arto Rautajoki johtaja Pirjo Marjamäki (virkavapaa) Erikoissuunnittelija Rosa Hossain-Karhu (vanhempainvapaa) Tiedottaja Riitta Ropo Projektisihteeri Annikka Sinkkonen Kuntien ja yliopiston yhteisellä rahoituksella Kehittämispäällikkö Laura Yliruka (), LAPE-jatko 2019 Koulutussuunnittelija Jenika Heinonen () Professori Mirja Satka (Helsingin yliopisto) Yliopistonlehtori Marja Tapola-Haapala (Helsingin yliopisto) Yliopistonlehtori Maija Jäppinen (Helsingin yliopisto) 38

39 n hanketyöntekijät 2019 Erikoissuunnittelija Tiina Autio ja vs kehittämissuunnittelija Meri Pekkanen, Tiina Soukiala (vanhempainvapaa) (GeroMetro) Projektipäällikkö Corinne Björkenheim ja tutkija Maria Heiskanen (Peliklinikka) Tutkija Petteri Paasio ja vs erikoissuunnittelija Hanna Rekola (sosiaalityön vaikuttavuus) 39

40 n hanketyöntekijät 2019 LAPE-jatkokehittäminen Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Erikoissuunnittelija Anne Kantoluoto ja Erikoissuunnittelija Tytti Hytti Erikoissuunnittelija Anna Väinälä (Kansa-koulu II) PRO SOS (31.7. saakka) Erikoissuunnittelijat Tytti Hytti ja Marja Marttila 40

41 Tutustu tarkemmin Löydät meidät Meilahden sairaala-alueelta. 41