Soccan toiminta Heikki Waris -instituutin toiminta 2017

Transkriptio

1 Soccan toiminta 2017 Heikki Waris -instituutin toiminta 2017

2 Sisällysluettelo Socca pähkinänkuoressa Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca l Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto-organisaatio. l Hallinnollisesti osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:a. l Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. l Toimintaamme ohjaa sopimuskumppaneidemme edustajista koostuva neuvottelukunta. l Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. l Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. l Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Vuosi 2017 l Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli 5 ja määräaikaisessa työsuhteessa vuoden aikana yhteensä 20 henkilöä. Lisäksi kolme Helsingin yliopiston työntekijää osallistui toimintaan Heikki Waris -instituutissa. l Kokonaisbudjetti oli noin 1,3 miljoonaa euroa. l Teemamme: Ikäihmisten palveluiden kehittäminen (GeroMetro), sosiaalityön käytännönopetus ja käytäntötutkimus (Praksis ja Heikki Waris-instituutti), sosiaalihuollon tiedonhallinnan Kansa-koulu-hanke, Lasten ja perheiden muutosohjelmaan kuuluva Lapsen paras yhdessä enemmän -hanke, sosiaalityön vaikuttavuus, rahapeliongelmiin keskittyvä Peliklinikka ja aikuissosiaalityön kehittämishanke PRO SOS -hanke. l Järjestimme yhteensä noin 160 tapahtumaa ja niihin osallistui noin henkilöä. Esipuhe: Vahvaa vaikuttamista sosiaalialan puolesta... 3 Socca mukana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelussa... 4 GeroMetrossa tehdään mallia kotona tapahtuvalle kuntoutukselle... 6 Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennus kattaa koko pääkaupunkiseudun... 8 Sosiaalityön vaikuttavuus etenee lupaavasti Pääkaupunkiseudun Praksis monialaisen sosiaalityön juurilla ja edistäjänä uuden teemakauden aloitus suuntasi vuotta Heikki Waris -instituutti verkostojen kutomista ja kehittyviä käytäntöjä Socca hallinnoi Pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta Aikuissosiaalityön PRO SOS -hanke pelittää täysillä Peliklinikalla jatkettiin rahapeliongelmien parissa Viestintä Henkilöstö ja talous LIITTEET Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista Soccan lausunnot, kannanotot ja eduskuntakuulemiset Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta Soccan neuvottelukunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet neuvottelukunnissa, työryhmissä ja ohjausryhmissä n Soccan toiminta

3 esipuhe johtaja pirjo marjamäki Vahvaa vaikuttamista sosiaalialan puolesta sote-uudistusta on koko vuoden seurattu kuin parastakin jännitysnäytelmää. Olemme pohtineet uudistuksen merkitystä sosiaalipalveluille ja tutkimukselle ja opetukselle ja siinä rinnalla vieneet Soccan omia hankkeita eteenpäin sote-uudistuksen hengessä palveluja integroiden, asiakkaita osallistaen ja yhteiskehittäen. Sotea koskevat hyvin laajat lakiesitykset eivät ole edenneet hallituksen suunnitelmien mukaan. Eduskunnan peruslakivaliokunnan kesäkuisen lausunnon jälkeen varsinainen lakipaketti jäi eduskunnassa odottamaan ja valinnanvapauslaki palautui uuteen valmisteluun. Niinpä myös Soccan vuotta rytmittivät lausunnot, eduskunnan asiantuntijakuulemiset, kannanotot ja jatkuva pohdiskelu eri foorumeilla, mitä tämä kaikki tarkoittaa. l Maaliskuussa sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat antoivat lausunnon lakiesityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. ltoukokuussa hallituksen lakiesitys valinnanvapaudesta tuli lausuntokierrokselle. ltoukokuussa hallituksen lakiesitys palvelujen tuottamisesta tuli lausuntokierrokselle ja elokuussa sitä täydennettiin. lkesäkuussa saimme kuulla eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon ja valinnanvapauslaki palasi takaisin valmisteluun. lelokuussa annettiin asetus terveydenhuollon alueellisesta keskittämisestä. lmarraskuussa tuli uusi lakiesitys valinnanvapaudesta lausuntokierrokselle. kaikissa lainvalmistelun vaiheissa niin Socca kuin sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ottivat kantaa ja pitivät yhteyttä niin peruspalveluministereihin kuin virkamiehiinkin. Kannanottojen ytimessä oli aina se, miten sosiaalipalvelujen asema muuttuisi, mitä tapahtuu palvelujen saatavuudelle ja laadulle ja paranevatko tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen edellytykset. Yritimme vaikuttaa ja toivottavasti myös onnistuimme edes vähän. Merkkinä tästä oli ainakin se, että loppuvuotta kohden sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi aktiivisesti omassa tiedotuksessaan nostamaan esiin myös sosiaalipalvelujen asemaa uudistuksessa ja sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat kutsuttiin mukaan moniin keskusteluihin. monen vuoden vaikuttamistyö tuli myös palkituksi, kun terveystieteisiin suunnattu valtion tutkimusrahoitus laajennetaan hallituksen esityksen mukaan koskemaan myös sosiaalitieteitä. Myös sosiaalityön käytännön harjoittelusta koituvat ylimääräiset kulut korvattaisiin palvelun tuottajille samoin periaattein kun lääkärien harjoittelu. Vastuu valtion tutkimus- ja koulutusrahoituksesta olisi tulevaisuudessa maakunnalla, ei enää yliopistollisella keskussairaalalla. Tämä mahdollistaisi ainakin periaatteessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tasapuolisemman mahdollisuuden myös sosiaalihuollon tutkimuksen ja opetuksen järjestämiselle. Muilta osin ei lakiesityksiä voi sosiaalihuollon näkökulmasta kiittää. Jo ensimmäinen versio valinnanvapauslaista olisi avannut kaikki sosiaalipalvelut valinnanvapauden piiriin. Sosiaalihuollossa ei aikaisempaa kokemusta valinnanvapaudesta ole kuten terveydenhuollossa ja jo pelkästään työntekijän ja toimipisteen valinta maakunnan liikelaitoksen palveluissa olisi hyppy tuntemattomaan. Uhkakuvana on sosiaalipalvelujen pirstaloituminen ja erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten palvelukokonaisuuden hajoaminen. vakavimmat ongelmat liittyivät niin sanottuihin suoran valinnan palveluihin ja mahdollisuuteen valita sote-keskus. Perustuslakivaliokunta otti kesäkuussa selvän kannan sosiaalihuollon palvelujen kuulumista suoran valinnan palveluihin tulee vielä tarkastella seikkaperäisesti uudelleen. Perusteluna oli, että sosiaalihuollossa on kyse usein hallintopäätösten tekemisestä ja tätä ei voi siirtää yritysten tehtäväksi. Seuraavassa lakiluonnoksessa sote-keskusten tehtävät olivatkin sosiaalihuollon osalta rajoittuneet neuvontaan ja ohjaukseen. Ratkaisuksi siihen, että asiakkaat kuitenkin voisivat saada mahdollisimman pitkälle palvelut sote-keskuksesta esitetään nyt jalkautuvan sosiaalityön mallia. Vaikka emme vielä tiedäkään mallin lopullista hallituksen esitystä, lausunnot myös sosiaalihuollon osalta tulevat olemaan hyvin kriittisiä ja paine uudelleenharkintaan suuri. valinnanvapauslakiesitys on rakennettu pitkälti siitä näkökulmasta, että asiakkaalle turvataan pääsy lääkäriin tai ainakin terveysasemalle. Uudistuksesta on puuttunut kokonaiskuva sosiaalihuollon rakenteesta, toimintatavasta ja nykyisen erityislainsäädännön luonteesta. Palvelut ovat tälläkin hetkellä jo liiaksi pirstoutuneet ja uusi malli pirstoisi niitä entisestään. Soccassa tehty kehittämistyö kuitenkin muun muassa hallituksen laajoissa kärkihankkeissa (Lasten ja perheiden muutosohjelma LAPE sekä kotihoidon ja omaishoidon I&O-hanke) on tähdännyt siihen, että palveluja saisi sujuvasti ja keskitetysti samasta paikasta. Tätä valmistelua yhteensovitamme yhä aktiivisemmin muuhun maakunnan sotevalmisteluun. n Lisätietoja: n Soccan toiminta

4 Socca mukana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelussa n Uudenmaan sote-valmistelussa nousi keväällä esiin ensin alueellisen kehittämistoiminnan rooli ja myöhemmin myös tutkimuksen ja opetuksen rooli. Kuntien ja HUS:n johdosta koostuva sote-tiimi asetti esivalmistelua varten työryhmän, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Soccan johtaja Pirjo Marjamäki. Muiksi jäseniksi nimettiin HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta (varapj), ylilääkäri Tapani Hämäläinen HUS:n perusterveydenhuollon yksiköstä, suunnittelija Kaisa Pasanen Helsingistä, kehittämisjohtaja Tuula Heinänen Espoosta ja johtava ylihoitaja Kaarina Torppa HUS:sta. Sihteeriksi kutsuttiin kehittämispäällikkö Katja Louhio perusterveydenhuollon yksiköstä. Esivalmisteluryhmän tehtävänä oli kuvata opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen nykytila Uudellamaalla, tunnistaa uuden sote lainsäädännön edellyttämät muutokset ja tehdä esitys jatkotyön organisoinnista. Esivalmisteluryhmä otti valmisteluun mukaan laajasti ylipiston, ammattikorkeakoulujen, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoita järjestämällä touko kesäkuussa kolme laajaa kuulemistilaisuutta sekä tutkijaseminaarin. Tutkijaseminaarissa halusimme luoda vuoropuhelua sote-uudistusta eri asiakasryhmien näkökulmasta valmisteleville työryhmien jäsenille ja eri alojen tutkijoille sekä tunnistaa jo nyt käynnissä olevaa uudistuksen kannalta hyödyllistä tutkimusta ja uusia tutkimustarpeita. Kuulemisten pohjalta varsinaisen valmisteluryhmän työ vuosille teemoitettiin ja organisoitiin. Työ käynnistyi Uusimaa hankkeen johdolla syksyllä ja puheenjohtajaksi kutsuttiin hankkeessa osallisuusjohtajana aloittanut Pirjo n Soccan toiminta

5 Marjamäki. Puheenjohtajavalinnalla haluttiin korostaa sitä, että sosiaalitieteelliselle tutkimukselle on tulossa aikaisempaa vahvempi rooli kehittää sote-uudistuksen tarvitsemaa tietopohjaa terveystieteellisen tutkimuksen rinnalla. Työryhmä nimettiin myöhemmin TKIO-johtoryhmäksi (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja opetus) ja sen kokoonpano ja tehtävät ovat seuraavat: Pirjo Marjamäki, puheenjohtaja Tutkimuksen rahoitus: tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, HUS ja valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Nieminen Tutkimusstrategia: lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen ja professori Marketta Rajavaara, valtiotieteellinen tiedekunta Opetus ja sen rahoitus: rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja professori Minna Kaila, lääketieteellinen tiedekunta Kehittäminen: professori Pirjo Ståhle, Aalto yliopisto Ruotsinkielinen kehittäminen Uudenmaan maakunnan valtakunnallisena tehtävänä: toimitusjohtaja Torbjörn Stoor, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC Lisäksi työryhmän yhteisenä tehtävänä ovat myös brändi- ja visiotyö. Soccan hankkeet ja Uudenmaan sote valmisteluryhmät Uudenmaan maakunnan sote-valmistelua varten on nimetty kullekin keskeiselle asiakasryhmälle oma valmisteluryhmänsä. Ensivaiheessa ryhmät kartoittavat palvelujen nykytilaa koko maakunnan alueella. Soccan kehittämistyötä onkin jo nyt pyritty kiinnittämään näiden asiakaskohtaisten ryhmien työhön. Konkreettisesti tämä on tapahtunut esimerkiksi niin, että Soccan koordinoiman pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen etenemisestä on raportoitu Uudenmaan Lapset ja perheet - valmisteluryhmälle, GeroMetro kehittämisverkostomme on esitellyt työtään Ikääntyneiden valmisteluryhmälle ja aikuissosiaalityön ESR-hankkeemme PRO SOS on seurannut tarkalla korvalla Aikuisten palvelujen valmisteluryhmän työtä. Samoin olemme tehneet tiivistä yhteistyönä niin Lasten ja perheiden palvelujen LAPE-kärkihankkeen kuin Ikäihmisten ja omaishoidon I&O-kärkihankkeen muutosagenttien kanssa. Myös Soccan johdolla tehty aikuisväestön hyvinvointimittarin kehittely on kiinnostanut maakunnan sote-valmistelijoita. Rahapeliongelmiin keskittyvä Peliklinikka esimerkkinä nykyiseen kehittämiseen pohjautuvasta toimintamallista Kiinnostava, kaikkia palveluja läpileikkaava teema on ollut sosiaalipalvelujen porrastaminen sote-uudistuksen yhteydessä. Pisimmällä pohdinta porrastamisesta on ollut rikostaustaisten ihmisten palveluissa, lasten- ja perheiden vaativinta erityisosaamista vaativissa palveluissa ja peliriippuvuudesta kärsivien palveluissa. Näiden palvelujen kehittämistä olemme Soccassa tehneet jo vuosia ja jatkamme kehittämistyötä entistä tiiviimmin ensi vuonna. Paras esimerkki nykyisen kehittämistyön vakiinnuttamisesta pysyväksi toimintamalliksi on rahapeliongelmien hoitoon keskittyvä Peliklinikka. Asiantuntijaryhmä teki vuonna 2017 THL:n johdolla suunnitelman rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Suunnitelman mukaan maakunnat vastaisivat rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon järjestämisestä alueellaan. Rahapelihaittojen ehkäisy, tarpeen mukaiset tuki- ja hoitopalvelut sekä sujuvat palveluketjut varmistettaisiin maakunnan strategiassa, palvelulupauksessa ja sopimuksissa palveluntuottajien kanssa. Kunnat puolestaan toteuttaisivat rahapelihaittojen ehkäisyä entiseen tapaan osana lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. Nykyisen Peliklinikan kokemusten pohjalta Uudellemaalle perustettaisiin valtakunnallinen Pelihaittakeskus, joka kehittäisi tuki- ja hoitopalveluja ja ylläpitäisi osaamista. Sote esillä Soccan neuvottelukunnassa Soccan neuvottelukunta on jokaisessa kokouksessaan käsitellyt sote-uudistusta niin valtakunnallisesta kuin Uudenmaan valmistelunkin näkökulmasta. Puheenjohtaja Ulla Tikkanen on seurannut Uudenmaan valmistelua aitiopaikalta ensin maakunnan sote-tiimistä ja nykyisin sote-virkamiesjohtoryhmästä käsin ja muut neuvottelukunnan jäsenet oman taustatahonsa näkökulmasta. Kuntien perhe- ja sosiaalijohtajat ja Soccan johtaja ovat kokoontuneet myös erikseen vaihtamaan näkemyksiä uudistuksen etenemisestä. Uudenmaan valmistelun yhteys Soccan toimintaan vahvistui myös sen jälkeen, kun Soccan johtaja Pirjo Marjamäki lokakuun alusta lähtien siirtyi osaaikaisesti yhdeksi Uusimaa hankkeen hankejohtajaksi. Kaikesta huolimatta on todettava, että sosiaalipalvelut ovat tähän saakka jääneet valmistelussa terveyspalvelujen varjoon ja tarve huolehtia niiden kehittymisestä seuraavina vuosina on erityisen suuri. n Lisätietoja: > Valmisteluryhmät > Sote-uudistus >Tutkimus, kehitys ja opettaminen n Soccan toiminta

6 GeroMetrossa tehdään mallia kotona tapahtuvalle kuntoutukselle n Vuonna 2017 GeroMetrossa jatkettiin syksyllä 2016 käynnistynyttä työskentelyä Kuntoutus kotona -teeman parissa. Kehittämisessä oli mukana myös päivystyksellisiin tilanteisiin liittyvä Helsingin kaupungin koordinoima kokonaisuus (PÄTIJÄ) sekä Postin Kotipalveluiden yhteistyöpilotti Kirkkonummen kunnan kanssa. Kehittämiseen osallistui kaikkiaan lähes 20 yhteisen teeman alle sijoittuvaa kuntien kehittämistehtävää. Verkostoa ohjasi kuntien vanhustyön ja HUS:n edustajista sekä pääkaupunkiseudun muutosagentista koostuva ohjausryhmä. Kuntien edustajista koostuva projektiryhmä puolestaan suunnitteli kehittämistyön käytännön toteutusta ja mallin luomista. Kaikessa GeroMetron kehittämisessä keskiössä pyrittiin pitämään ikäihminen itse verkostoineen, ja osassa tilaisuuksista paikalla oli myös kokemusasiantuntijoita. Gerometro Vuonna 2014 perustettu GeroMetro on pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi) yhteinen ikäihmisten palveluiden kehittämisrakenne. GeroMetro on nopeasti lunastanut paikkansa pääkaupunkiseudun kuntien vanhustyön yhteisenä kehittämistapana, jonka vahvuutena on yhteinen jakaminen ja luottamukseen, tuntemiseen ja sitoutumiseen perustuva verkostotyö. Monipuolinen seminaarisarja vauhdittamaan kehittämistä Kehittämistyö käynnistyi maaliskuussa aloitusseminaarissa, jossa paneuduimme viestintään sekä GeroMetron ja kauden kuntoutusteeman esittelyyn. Lisäksi kehittämistehtävät esittäytyivät toisilleen. Toukokuussa Metropolian opiskelijoiden järjestämässä seminaarissa pohdimme hoivateknologian mahdollisuuksia ja haasteita vanhustyössä. Kesäkuun Gero- Metro-verkoston ja Sosiaalitaito Oy:n yhteistyöseminaarissa kuulimme ajankohtaisesta kehittämisestä Uudellamaalla ja loimme pohjaa Uudenmaan alueellisille yhteisille toimintamalleille. Syksyllä Kuntoutus kotona -seminaarissa aiheena oli kotikuntoutuksen ajankohtainen tutkimus ja käytännön esimerkit kotikuntoutuksessa. GeroMetro oli myös mukana päivystyksellisiin tilanteisiin liittyvän PÄTIJÄ-hankkeen laajassa kyselyssä sekä seminaarissa. Syksy päättyi digitaalisia palveluita esitelleeseen seminaariin, jonka järjestimme joulukuussa Laurea AMK:n Yhdessä terveempi Uusimaa -hankkeen kanssa. Työpajoissa pohdimme kuntoutusmallia monelta kantilta Kotona tapahtuvan kuntoutuksen mallia lähdimme luomaan neljässä työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa työstettiin yhteistä visiolle kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta ja työskentelyä jatkettiin myöhemmin yhdessä pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen kanssa. Muiden työpajojen aiheina olivat muun muassa asiakasryhmät, miten palveluihin tullaan, mitkä n Soccan toiminta

7 ovat palvelun keskeisimpiä elementtejä, malliin liittyvät käsitteet ja kuntoutusprosessin hyvät käytännöt. Näiden työpajojen lisäksi järjestimme kolme sosiaalisen kuntoutuksen työpajaa, joissa pohdittiin mitä vanhustyössä tehtävä sosiaalinen kuntoutus on, mitä yhtymäkohtia sillä on yleisempään sosiaaliseen kuntoutukseen ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeiden arviointia ja asiakasryhmiä. Syksyn työpajaa pohjusti pienimuotoinen kysely sosiaalisen kuntoutuksen menetelmistä, ja yhdessä aikuissosiaalityön PRO SOS -hankkeen kanssa järjestetyssä koulutuksessa keskustelimme sosiaalisen kuntoutuksen ja muun kuntoutuksen yhtymäkohdista ja näkymistä palvelujärjestelmässä. Kokemusasiantuntija Pipsa toi ikäihmisen näkökulman kotona kuntoutumiseen GeroMetron seminaarissa syyskuussa. Kotona kuntoutuminen on kansainvälinen kiinnostuksenkohde Olemme mukana Helsingin sosiaali- ja terveysalan koordinoimassa konsortiossa, joka on osa EUROPEAN INNOVATI- ON PARTNERSHIP on Active and Healthy Ageing -verkostoa (EIP AHA). Verkostomme toimintaan kävi tutustumassa kuntapäättäjistä ja sosiaali- ja terveystoimen johdosta koostuva vierailijajoukko Boråsista ja Erasmus ja EU-rahoitteinen Metropolian AMK:n koordinoima SOCRE-verkosto (Venäjän ja Kosovon kumppanit). GeroMetro-verkosto teki Tanskaan opintomatkan lokakuussa Matkalla tutustuimme Tanskan kotikuntoutuksen kokemuksiin ja tuloksiin, vierailimme muistikylässä sekä kuulimme Tanskassa 2008 toteutetun sote-uudistuksen kokemuksia. Opintomatkalle osallistui 30 verkoston jäsentä kaikista GeroMetro-kunnista. n GeroMetron vuoden 2017 tilaisuudet ja tuotokset l Yhdeksän kehittämistehtävän haastattelut ja kaikkien GeroMetro-kuntien vanhusneuvostojen yhteistapaaminen l Järjestimme kolme seminaaria sekä yhdeksän työpajaa ja muuta verkostotapaamista l Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui noin 720 henkeä Vilkasta viestintää Viestimme kehittämisen etenemisestä koko vuoden Facebookissa, kirjoittamalla blogeja sekä lähettämällä infokirjeitä. GeroMetron kyydissä -blogisarjassa ilmestyi yhteensä lähes 20 blogikirjoitusta, aiheina muun muassa Tanskaan suuntautuneen opintomatkan anti. Facebook-sivua päivitimme useita kertoja viikossa ja postitukset ovat saaneet lukuisia uudelleenjakoja. GeroMetron sanoma leviää! Opiskelijaharjoittelijoita ja esittäytymisiä opiskelijoille Kehittämistyössämme auttoivat ja harjoittelunsa meille tekivät ennätykselliset kymmenen geronomiopiskelijaa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulusta että Kymen ammattikorkeakoulusta. Lisäksi esittelimme GeroMetroa Metropolian vanhustyön YAMK-tutkinnon opiskelijoille sekä Moniammatillinen kotikuntoutus -erikoistumiskoulutuksen osallistujille. Metropolian kanssa suunnittelemme myös toisen asteen kotikuntoutuskoulutusta lähihoitajille alkavaksi seuraavien vuosien aikana. Lisätietoja: Tiina Autio erikoissuunnittelija Tiina Soukiala (työvapaalla) kehittämissuunnittelija Meri Pekkanen kehittämissuunnittelija n Soccan toiminta

8 Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennus kattaa koko pääkaupunkiseudun Kansa-koulu-hanke Valtakunnallisessa Kansa-kouluhankkeessa valmennamme sosiaalialan ammattilaisia uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen. Hyvin tehty ja yhtenäinen kirjaaminen parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja helpottaa samoja asiakkaita auttavien eri ammattilaisten työtä. n Soccan toiminta

9 n Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, jota toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa hyödyntäen vuosina Pääkaupunkiseudulla hankkeen kunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen. Näiden lisäksi kirjaamisvalmennuksiin on osallistunut ammattikorkeakoulujen opettajia (Metropolia, DIAK, Laurea) sekä yksityisiä palveluntuottajia. Kirjaamisvalmennusten sisältö Kirjaamisvalmennus sisältää neljä koulutuspäivää, joissa käsitellään kirjaamista hyvin laaja-alaisesti aina kirjaamisen etikasta ja asiakaslähtöisyydestä ja sosiaalihuollon kirjaamisen perusperiaatteista osallistavaan kirjaamiseen, kieleen, kirjaamista ohjaavaan lainsäädäntöön sekä tietosuojaan ja tietoturvaan. Tiedonhallinnan ja tulevien Kanta-palveluiden osalta perehdytään sosiaalipalvelujen luokitukseen ja sosiaalihuollon asiakastietomalliin, kokonaisarkkitehtuuriin ja sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon. Valmennus muodostaa oppimisprosessin, jossa eri sosiaalipalveluista tuleville, julkisen ja yksityisen sektorin kirjaamisvalmentajille muodostuu laaja-alainen kuva sosiaalihuollon kirjaamisesta ja tulevista muutoksista. Osallistujien ryhmäytyminen ja kokemusten jakaminen ovat valmennusten suola. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintakirjaaminen on nostattanut valmennuksissa paljon keskustelua ja pohdintaa myös tulevan Kanta-liittymisen osalta. Myös maakuntauudistus on noussut useissa keskusteluissa esiin. Kirjaamisvalmentajilta saaduissa palautteissa kiitellään usein muiden kanssa käytyjen keskustelujen lisänneen ymmärrystä muita sosiaalipalveluita kohtaan. Tämä jos mikä on erittäin tärkeää ja mieluisaa luettavaa, kun tavoitteena on kehittää yhtenäistä kirjaamistapaa sosiaalihuoltoon! Kirjaamisvalmennukset pääkaupunkiseudulla Kevätkaudella pääkaupunkiseudulla järjestettiin 1-vaiheen kirjaamisvalmennuksia Helsingissä kaksi valmennusryhmää ja Vantaalla yksi. Lisäksi aloitettiin 2-vaiheen valmennukset loppukeväästä Espoossa. Syyskaudella jatkettiin 2-vaiheen kirjaamisvalmennuksia Helsingissä kolmella valmennusryhmällä. Valmennukset on jaettu vaiheisiin kohderyhmittäin. Ensimmäisen vaiheen kirjaamisvalmentajat tulivat pääasiassa seuraavista palveluista: ns. sosiaalitoimistot, kasvatus- ja perheneuvolat, perheoikeudelliset yksiköt, sosiaalipäivystys, työllistymispalvelut, kunnalliset ja alueelliset lastensuojeluyksiköt, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu. Toisessa vaiheessa edustettuna olivat: hoivapainotteiset toimintayksiköt, asumispalvelut, kotihoito, päivätoiminta, erityishuoltopiirit sekä päihdehuollon yksiköt ja yksityiset palveluntuottajat. Ensimmäisessä vaiheessa pääkaupunkiseudulle valmistui 140 kirjaamisvalmentajaa ja toisessa vaiheessa 120. Vuoden 2018 alussa tullaan järjestämään vielä yksi valmennusryhmä sekä ruotsinkielinen valmennus. Helsinki Espoo Vantaa Kirkkonummi Kauniainen Kuntien valmentajamäärät loppuvuonna Kirjaamisvalmentajien verkosto Pääkaupunkiseudun kirjaamisvalmentajien verkostotapaamisissa suunniteltiin tulevia organisaatioiden kirjaamisvalmennuksia, vaihdettiin kokemuksia, jaettiin ideoita, verkostoiduttiin ja saatiin lisäkoulutusta. Tapaamisia järjestettiin kevätkaudella neljä, joista yksi oli koko päivän lisäkoulutus teemalla Sormet näppäimillä kielenhuoltoa kirjaamisvalmentajille. Tuolloin perehdyimme Kotuksen kouluttajan johdattelemana kielioppikiemuroihin ja vaikeiden asioiden kirjoittamiseen. Lisäksi keväällä Kansa-koulu-hankkeen aluekierroksen tilaisuudessa kuultiin hankkeen pilottien tuloksia ja Apotin esittelyä tulevasta tietojärjestelmästä. n Soccan toiminta

10 Syyskaudella valmentajaverkosto kokoontui kolme kertaa, joista yksi päivä oli lisäkoulutusta. Aiheena oli tällä kertaa selkokieli ja sen pääperiaatteiden huomioiminen kaikessa kirjoittamisessa. Teoriaosuuden lisäksi Selkokielikeskuksen kouluttaja päästi valmentajat kokeilemaan omia taitojaan muun muassa hankkeen omilla, kimuranteilla teksteillä. Kirjaamisvalmentajia osallistui kesäkuussa THL:n järjestämään kirjaamisvalmentajien kesäseminaariin ja sen Kirjaamisen monet kasvot -kilpailuun. Verkostossa oli jo jonkin aikaa elänyt idea tarrakampanjasta, joka nyt toteutettiin kilpailua varten. Kirjaamistarroilla on ahkerasti tarroitettu pääkaupunkiseudun sosiaalipalvelujen yksikköjä muistuttaen kirjaamisen tärkeydestä. Dokumentoinnin motivoijana on käytetty myös julisteita, joissa kerrotaan vinkkejä innostavaan ja inspiroivaan kirjaamiseen. ten kesto on 1 2 puolikasta päivää. Tavoitteena kunnissa on saada kirjaamisvalmennukset järjestettyä kesään 2018 mennessä. Tämän jälkeen Apotti-kunnissa aletaan valmistautua Apotin järjestämiin koulutuksiin, Vantaa ensimmäisenä jo syksyllä Jatkossa kirjaamisvalmennusten järjestäminen uusille työntekijöille on suunniteltu osaksi organisaatioiden vuosittaista koulutuskalenteria. Kirjaamisvalmentajien itsensä järjestämien valmennusten tueksi kuvattiin loppuvuodesta valmennusmoduulit videoille, joissa paikalliset kirjaamisvalmentajat elävöittävät materiaalia omilla esimerkeillään. Hankkeen aluekoordinaattori ja muutamia kirjaamisvalmentajia on osallistunut THL:n sosiaalihuollon toiminta- ja tietomääritysten asiantuntijaverkostoon, jossa he pääsevät kommentoimaan uusia määrityksiä. Hankkeen omissa verkostoissa on alueellisesti ja kansallisesti Moodle-keskustelujen avulla käsitelty lukuisia kirjaamisen käytännöissä ilmenneitä kysymyksiä. Kirjaamisvalmentajat ovat näin osaltaan kehittämässä kirjaamisosaamista valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Kansallista kokemusten vaihtoa on saatu myös kirjaamisvalmentajien korvatessa valmennuspäiviä muissa ryhmissä eri puolilla Suomea sekä aluekoordinaattorin valmentaessa muiden alueiden ryhmiä. n Lisätietoja: Kirjaamisvalmennukset organisaatioissa Kirjaamisvalmentajat ovat pitäneet kirjaamisvalmennuksia organisaatioissaan aiempien suunnitelmien mukaan. Ensimmäisen vaiheen valmentajat ovat suurimmalta osin jo pitäneet valmennuksensa, ja yleisin valmennusten kesto on ollut kaksi puolikasta päivää. Toisen vaiheen valmennuksia käynnistetään useammassa kunnassa ensi vuoden alusta ja niissä valmennus- Anna Väinälä aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija n Soccan toiminta

11 Sosiaalityön vaikuttavuus etenee lupaavasti n Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on toiminnan vaikuttavuutta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen. Soccan tehtävänä on tukea pääkaupunkiseudun kuntia ja myöhemmin maakuntaa siinä, että erityisesti sosiaalityössä syntyy luotettavaa ja systemaattista tietoa vaikuttavuudesta. Tutkittua tietoa palvelujen uudistamisen tueksi Tuleva sote-uudistus edellyttää tutkittua tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta osana palvelutarpeen arviointia ja tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Alkuvuodesta Socca osallistui Sitran koordinoimaan palvelupakettityöhön, jossa käytiin läpi kaikille maakunnille yhteisiä tiedolla johtamisen mittareita. Aikuissosiaalityössä vaikuttavuuden arvioinnin toiseksi mittariksi valittiin pääkaupunkiseudun aikuisväestön hyvinvointimittari. Samassa yhteydessä syntyi myös esitys siitä, miten voisi olla viisasta erottaa toisistaan hyvin erityyppiset palvelukokonaisuudet niin aikuissosiaalityössä kuin muillakin palvelualoilla. Sote-uudistus edellyttää tutkittua tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta osana palvelutarpeen arviointia ja tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. n Soccan toiminta

12 Aikuisväestön hyvinvointimittari auttaa asiakasta havainnollistamaan oman elämäntilanteensa kokonaisuutta. Tärkeää näkökulma mittarin käytön laajentamiselle tulevaisuudessa on asiakastietojärjestelmä Apotin kanssa tekemämme yhteistyö, jonka ansiosta mittari on saatu osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää. Apotti tulee pilottikäyttöön Vantaalle loppuvuodesta 2018 ja mittarin sähköinen versio on silloin siinä mukana. Socca järjesti syyskuussa valtakunnallisen sosiaalityön vaikuttavuuden tutkijaverkoston tapaamisen, jossa käytiin läpi konkreettisia vaikuttavuuden arvioinnin tutkimushankkeita. Paikalla oli lähes 30 vaikuttavuudesta kiinnostunutta tutkijaa, kehittäjää ja työntekijää. Pilottina vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamiselle olemme jatkaneet Peliklinikan aineistojen analyysiä. Aikuisväestön hyvinvointimittarin käyttö etenee Jatkoimme vuonna 2015 pääkaupunkiseudun kuntien ja Soccan yhteistyönä luodun aikuisväestön hyvinvointimittarin käytön tukemista ja sen edelleen kehittämistä. Järjestimme muun muassa työntekijöille ja lähiesimiehille useita koulutustilaisuuksia mittarin käytöstä. Keräsimme myös työntekijöiden kokemuksia mittarin käytöstä pääkaupunkiseudun kunnista. Palautteen mukaan mittari on muun muassa auttanut asiakkaita havainnollis- tamaan oman elämäntilanteensa kokonaisuudessaan; esimerkiksi huomaamaan, että asiakas kokee elämän monen osa-alueen positiivisena ja toimivana, vaikka ongelmia voikin olla. Mittari on toiminut hyvin keskustelun avaajana ja alustuksena. Palautteen perusteella loppuvuonna mittarista valmistui versio 2.5. Mittarin käyttöä on esitelty myös kansallisesti lähinnä valtakunnallisen aikuissosiaalityön PRO SOS -hankkeen osahankkeille eri puolilla Suomea ja se on herättänyt kiinnostusta. Mittaria on kokeiltu myös pääkaupunkiseudulla Niemikotisäätiössä ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Kaiken kaikkiaan aikuisväestön mittaria on esitetty yli 10 erilaisella foorumilla ja kehitys- ja koulutustilaisuuksiin on osallistunut noin 350 ihmistä. Mittari liittyy olennaisesti palvelutarpeen arviointiin, joten olemme osallistuneet myös palvelutarpeen arviointia koskevan käsikirjan tekemiseen. Käsikirjaa tehdään osana valtakunnallista PRO SOS -hanketta. Vahvistusta vaikuttavuuden edistämiseen Loppuvuonna palkkasimme Soccaan erikoissuunnittelija Rosa Hossain-Karhun vahvistamaan mittarin käyttöönottoa kuntien aikuissosiaalityössä ja mahdollisuuksien mukaan kokeilemaan mittaria ja ottamaan sen käyttöön myös muissa kuin aikuissosiaalityön palveluissa. n Lisätietoja: Petteri Paasio tutkija Rosa Hossain-Karhu erikoissuunnittelija n Soccan toiminta

13 Pääkaupunkiseudun Praksis monialaisen sosiaalityön juurilla ja edistäjänä uuden teemakauden aloitus suuntasi vuotta 2017 n Pääkaupunkiseudun Praksiksessa vuonna 2017 aloitimme uuden monialaisen sosiaalityön teemakauden vuosille Monialaisella sosiaalityöllä tarkoitamme paitsi moniammatillisuutta, myös asiakkaiden ottamista mukaan oman asiakastyönsä prosessiin, asiakastyön kehittämiseen ja tutkimukseen. Monialaisuudella haemme ratkaisuja pitkittyneisiin, monimutkaisiin ja jopa ylisukupolvisiin huono-osaisuuden ketjuihin. Monialaisuus viittaa lisäksi Praksiksen toimintaympäristön muutoksiin ja sote-uudistukseen, jossa myös sosiaalityö hakee paikkaansa uudelleen ja lisää yhteistyötään muiden tieteenalojen kanssa. MIKÄ ON PRAKSIS? Pääkaupunkiseudun Praksis osana Heikki Waris -instituuttia on Soccan, Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä toimintaa asiakastyön käytäntöjä kehittävälle sosiaalialan käytäntötutkimukselle ja -opetukselle. Praksis-toiminta mahdollistaa yliopiston, kaupunkien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää pääkaupunkiseudun sosiaalialan asiantuntijaosaamista ja uudistaa sen tietoperustaa käytännöistä käsin. n Heikki Waris -instituutin toiminta

14 Teema on näkynyt Praksiksen toiminnassa muun muassa yhteistyönä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman LAPE:n kanssa tehtävässä kehittämistyössä pääkaupunkiseudulla ja aikuissosiaalityön kehittämisen PRO SOS -hankkeessa. Hankkeet ovat olleet mukana monialaisessa korkeakoulujen, järjestöjen ja terveydenhuollon kanssa yhteistyönä tehtävässä oppimisverkostotoiminnassa ja sosiaalityön käytännönopetuksessa. Osallisuuden aika ry on ollut merkittävä yhteistyökumppani tarjoamalla kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa opetukseen ja oppimisverkostotyöskentelyyn. Tänäkin vuonna Praksis-toimintaan kuuluivat keskeisesti Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen asiakastyön taitojen ja ammatillisten valmiuksien opetus sekä opiskelijoiden käytännön tutkimuksen organisointi ja ohjaaminen. Sosiaalityön käytännönopetus uudistui Helsingin yliopiston Iso pyörä -tutkintouudistuksen myötä. Myös yhteistyömme lääketieteellisen tiedekunnan ja terveydenhuollon kanssa vahvistui monitoimijaisessa sosiaalityön käytännön opetuksessa. Sosiaalityötä monialaisesti tarkastellen Olemme käsitelleet monialaisen sosiaalityön teemaa kaikille avoimen pääkaupunkiseudun oppimis-verkostotyöskentelyn avulla, tarkastelemalla ilmiötä eri tavoin yliopisto-opetuksessa sekä kuntien omissa kokeiluissa ja kehittämisessä. Oppimisverkostotyöskentely on ollut yhteistä LAPE-hankkeen kanssa ja tilaisuuksia on kutsuttu yhteiskehittämispäiviksi. Sosiaalityön käytännön opetuksen näkökulmasta LAPE-hankkeessa ovat erityisen tärkeitä lastensuojelun uudistuvat, tutkimusperusteiset käytännöt asiakastyössä ja asiakastyön organisoinnissa sekä moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen. Vuoden pyörineessä PRO SOS -hankkeessa kohderyhmänä ovat heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat, erityistä tukea tarvitsevat ihmiset. Monialaisuus viittaa hankkeen pyrkimykseen yhdistää leikillisyyden ja pelillisyyden tutkimusta ja käytäntöä aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen sekä hankkeen monialaisiin toimijoihin, joita ovat asiakkaat, työntekijät, järjestöt ja korkeakoulut. Kuntien ja HUS:n kehittämistoiminta 2017 Kuntien ja Praksiksen yhteistoiminnan prosessi jatkoi vahvistumistaan. Opiskelijoiden käytäntötutkimusten tuottamaa tietoa integroitiin kunnissa tavoitteellisesti osaksi työpaikkojen oman kehittämisen jatkumoja ja paikallista päätöksentekoa. Opiskelijoiden tutkimusten tuloksia esiteltiin myös laajasti kuntaorganisaatioissa. Tutkimustulosten tiedon välittymisen edistämiseksi opiskelijat valmistivat postereita, joita on esitelty muun muassa oppimisverkostotapahtumissa ja Praksiksen verkkosivulla. helsingissä on jatkettu palveluiden uudistamistyötä ja kehittämistä. Keväällä käynnistettiin uramallikokeilu, johon osallistui sosiaalityöntekijöitä eri palveluista. Kokeilussa työntekijöiden työnkuvasta 30 % kohdentui kehittämiseen ja kouluttamiseen. Myös sosiaalista raportointia on jatkettu. Syksyllä Helsingissä lastensuojelun avohuollossa aloitettiin Käytäntö ja teoria -ryhmän kokeilu, josta saatu palaute on positiivista. Helsinki on myös innovoinut Praksikselle toimialan strategiaa tukevan vision. Tavoitteena on, että kaksikielinen Praksis-toiminta tukee konkreettisesti tiedolla johtamista, vahvistaa sosiaalialan käytäntöjen tutkimusperusteista kehittämistä osana monialaista työtä ja edistää monitoimijaista kehittämistä. Yhteistyö yliopiston kanssa näkyy konkreettisesti käytännön opintojaksojen pohjalta tehdyssä työn kehittämisessä. vantaalla perhepalveluissa on tehty organisaatiomuutos, jossa palvelujen painopistettä on muutettu korjaavista ja kuntouttavista palveluista ennalta ehkäisevään ja varhaisen tuen palveluihin. Perhepalveluissa on työskennelty uuden sosiaalihuoltolain mukaisten velvoitteiden ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Aikuissosiaalityössä aloitettiin elokuussa Uusien asiakkaiden palvelut -yksikkö, johon on keskitetty uusien asiakkaiden asiakasohjaus ja moniammatillinen palvelutarpeen arviointi sekä lastensuojelutarpeen arvioinnit. Praksis-toimintaan on luotu koordinointiryhmä, joka koordinoi keskitetysti käytännön opetuksen ja käytäntötutkimuksen opintokursseja yhteistyössä yliopiston kanssa ja välittää näistä syntyvää tietoa Vantaa sisällä. n Heikki Waris -instituutin toiminta

15 espoossa ja kauniaisissa on pyritty kehittämään aikuissosiaalityön, perhesosiaalityön ja lastensuojelun yhteistyötä. Monialaisen sosiaalityön teeman mukaisesti Espoossa on kehitetty monialaista palvelutarpeen arviointia. Tutkivan sosiaalityön verkosto on osa Praksis-toimintaa ja verkoston tarkoituksena on esitellä tehtyjä tutkimuksia, keskustella tutkimusteemoista ja tukea tutkimusten ja opinnäytetöiden tekemistä. Espoo on tarjonnut yliopisto-opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja, käytäntötutkimuksien aiheita ja työntekijät ovat myös pitäneet vierailijaluentoja Helsingin yliopiston käytännön opetuksen kurssilla. HUS:n toiminta Praksis-verkostossa on herättänyt opiskelijoissa suurta mielenkiintoa käytännön harjoittelujaksolla ja monet opiskelijat ovat suorittaneet jakson HUS:n yksiköissä. Myös monet HUS:n sosiaalityöntekijät ovat kiinnostuneet käytännön opetuksesta ja hakeutuneet käytännön opettajakoulutukseen. HUS:ssa toimiva akateeminen tutkimusverkosto on tuonut uutta kehittävää näkökulmaa terveyssosiaalityön ja Praksisverkoston tutkimuksen kentälle. Käytännön opetus ja käytännön opettajakoulutus Praksis-toiminnassa olennaista on sosiaalityön yliopisto-opiskelijoiden käytännönopetuksen järjestäminen yhteistyössä Lisätietoja: blogs.helsinki.fi/heikkiwaris kuntien kanssa. Vuonna 2017 opetuksen uudistamistyö oli Praksiksen keskeinen tehtävä, kun Helsingin yliopiston Iso pyörä -tutkintouudistuksen mukaiset koulutusohjelmat aloittivat elokuussa. Tutkintouudistuksen myötä sosiaalityön opetus siirtyi osaksi valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmaa. Sosiaalityön käytännönopetuksen laajuus ja sisällöt ovat säilyneet ennallaan ja opetus järjestetään kolmena opintojaksona (15 op + 5 op + 10 op). Suurin muutos on se, että kaikki opiskelijat opiskelevat ensimmäisen vuoden yleisiä sosiaalitieteiden perusopintoja ja siirtyminen sosiaalityön opintoihin tapahtuu toisen opintovuoden alussa. Käytännön opettajille järjestettiin jatkokoulutusta syyslukukaudella Moduuli II -opintokokonaisuudella, jossa muun muassa syvennettiin ohjaustaitoja ja vahvistettiin käytännön opettajien omaa tutkivaa ja kehittävää työotetta. Kaikille käytännön opettaja koulutuksen saaneille aloitettiin alumnitoiminta keväällä yhteisellä juhlatilaisuudella sekä avaamalla ryhmälle oma Facebook-sivu. Praksiksen monialaisuuden kehittämisteema näkyi käytännön opetuksessa kolmannen kerran lääketieteellisen tiedekunnan kanssa järjestettynä yhteisenä opintojaksona. Tavoitteena on jo opiskeluaikana oppia toimimaan poikkitieteellisessä yhteistyössä ja näin valmistautua työelämän moniammatilliseen verkostotyöhön. Lisäsimme ja kehitimme yhteistyötä myös ruotsinkielisen Praksis-toiminnan kanssa. n Lukuja: praksis 2017 l Pääkaupunkiseudun Praksis järjesti 5 oppimisverkostotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 530 henkeä. l Helsingin yliopiston käytännön opetukseen osallistui yhteensä 75 opiskelijaa, joista 16 oli ruotsinkielisessä ohjauksessa. l Asiakastyön taidot -opintojaksolle osallistui 29 opiskelijaa. l Opiskelijoiden käytäntötutkimuksia valmistui 42 kpl. l Sosiaalityön Ammatilliset valmiudet ja asiakastyön taidot -opintojaksolla oli 48 opiskelijaa. l Käytännön opettajakoulutuksen toiseen vaiheeseen (Moduuli II) osallistui 16 käytännön opettajaa. Jenika Heinonen Mirja Satka Maija Jäppinen Maria Tapola-Haapala koulutussuunnittelija sosiaalityön yliopistonlehtori yliopistonlehtori käytäntötutkimuksen n Heikki Waris -instituutin toiminta 2017 professori 15

16 Heikki Waris -instituutti verkostojen kutomista ja kehittyviä käytäntöjä Mikä on Heikki Waris -instituutti? Heikki Waris -instituutin ytimenä on Pääkaupunkiseudun Praksis-toiminta, mutta toimintaan sisältyy myös yliopiston tekemä tutkimusyhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa. Tällä kaudella yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan, lääkeja hoitotieteen edustajien sekä HUS:n sosiaalityöntekijöiden kanssa on lisääntynyt. Instituutin tutkimushankkeissa kehitetään käytäntötutkimuksen menetelmiä, käsitteitä ja metodologiaa sekä osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa, kehittämistyössä ja opetuksessa. Lisäksi annetaan pedagogista ja tieteellistä ohjausta opiskelijoille, ammatissa toimiville ja työyhteisöille, jotka kehittävät ammattikäytäntöjään ja tuottavat tutkittua tietoa. Tehtävänä on innostaa ja tukea tutkimusperustaisen osaamisen kehittymistä esimerkiksi vaikuttavien ammatillisten työmenetelmien kautta. Toiminta tapahtuu yhteistyössä palvelujen käyttäjien ja -tuottajien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi identifioidaan heikkoja signaaleja asiakastyön ja moniammatillisen työn rajapinnoilta, tulkitaan kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia kuntien ja muiden yhteistyötahojen palvelujen kehittämiseksi. n Vuosi oli tiivistahtinen, valmistelimme instituutissa muun muassa maakunnallisiin sote-rakenteisiin siirtymistä jäsentämällä sosiaalityön opetusta osaksi suurempaa yhteistoiminnallista ekosysteemiä. Tässä hyödynsimme Praksiksen tuoretta arviointia (Hytti 2017). Lisäksi teimme vaikuttamistyötä: kirjoitimme muun muassa Helsingin Sanomiin sosiaali- ja terveydenhuollon käytännönopetuksen riskeistä sote-suunnittelussa. Toimintakaudella aloitimme uusien sosiaalityön opetus- ja tutkimusrakenteiden valmistelun, joka kytkeytyi myös hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) ja valmistelimme Learning Lab -verkostoa Espoon Me-talon kanssa. Olimme myös mukana THL:n ja osaamiskeskusverkoston valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisrakenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tutkimushankkeemme etenivät suunnitellusti. Uutena tutkimushankkeena alkoi yhdessä THL:n kanssa tehtävä lastensuojelun systeemisen mallin arviointitutkimus, johon osallistui myös käytäntötutkimuksia tekeviä sosiaalityön opiskelijoita. Käytäntötutkimuksen Verstas kokoontui temaattisiin keskusteluihin esimerkiksi tutkimusten, opinnäytetöiden ohjauksen tai työn alla olevien yhteisten konferenssiesitysten tiimoilta. Verstas tarjoaa osana omaa työtään käytäntötutkimusta tekeville asiantuntijoille ja yliopistotutkijoille oppimisyhteisön ja yhteisen tiedonmuodostuksen dialogisen areenan. Tutkimushankkeet 2017 Systeemisen lastensuojelun toimintamallin arviointitutkimus Monet suomalaiset kunnat mukaan lukien Helsinki pilotoivat systeemisen lastensuojelun toimintamallia (Hackneyn malli) osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) vuosina THL ja Helsingin kaupunki tutkivat mallin pilotointia. Tutkimuksessa tarkastellaan toimintamallin implementointia ja vaikuttavuutta. Tutkimusaineisto koostuu määrällisestä ja laadullisesta aineistosta ja aineistoa kerätään lastensuojelun työntekijöiltä, asiakkailta, esimiehiltä sekä muilta pilotoinnin avainhenkilöiltä kyselyin, lomakkein ja haastatteluin. Vastuututkijoiden Elina Aaltion ja Nanne Isokuortin lisäksi sosiaalityön opiskelijat tekevät aiheesta opinnäytetutkimuksia. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Nanne Isokuortin väitöskirjaa. n Heikki Waris -instituutin toiminta

17 Jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus Tutkimus kohdistuu helsinkiläisiin lastensuojelun jälkihuoltonuoriin. Kyseessä on asiakasdokumentteihin ja jälkihuollon työntekijöiden ryhmähaastatteluihin perustuva tutkimus. Osaa nuorista on myös haastateltu heidän palvelukokemuksistaan ja tuen tarpeistaan sekä henkilökuntaa työn haasteista ja johtamisesta. Monivuotiseen, monialaiseen sekä yhteistoiminnalliseen tutkimushankkeeseen (sosiaalityö, hoito- ja lääketiede) Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. Hanke sai VTR rahoitusta vuosina Vuonna 2017 hankkeesta valmistui yksi sosiaalityön pro gradu -tutkielma ja ohjauksessa oli lisäksi kolme tutkielmaa. Tutkijaryhmän alustavia tuloksia esiteltiin sekä alan tutkijoille että jälkihuollon ammattilaisille. Sosiaalityön osalta tutkimusta johtaa Mirja Satka. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyö monitoimijainen verkosto palvelujärjestelmän ja nuorten kokemusten tasolla Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan monitoimijaisia verkostoja sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus kohdentuu lastensuojelun sijoituksiin sekä nuorisopsykiatriseen hoitoon eli yhteiskunnan nuorille kohdistamiin viimesijaisiin ja korjaaviin palveluihin. Nämä nuoret ovat kohdanneet suuren määrän yhteiskunnan ja viranomaisten hallintaa, vallankäyttöä sekä osin myös tahdosta riippumattomia toimenpiteitä. Tutkimusaineisto muodostuu laadullisesta haastatteluaineistosta sekä HUS:n ja THL:n keräämästä lasten ja nuorten REFINEMENT (REsearch on FiNancing systems Effect on the quality on MENtal health care) -aineistosta. Tutkimus on osa sosiaalityön jatko-opiskelija Johanna Hedmanin väitöskirjaa. Myönteiset muutokset vanhemmuuden tarinoissa ylisukupolvisuuden näkökulmasta tarkasteltuna Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaina olleiden lasten vanhempien tarinoita oman vanhemmuutensa myönteisistä muutoksista mahdollisen ylisukupolvisen jatkuvuuden näkökulmasta. Aineistona ovat narratiiviset haastattelut vanhemmilta, joiden vanhemmuudessa on lastensuojelun työntekijän arvion mukaan tapahtunut myönteinen muutos. Metodinen lähestymistapa on narratiivinen hyödyntäen sisäisen tarina ja tarinallisen kiertokulun käsitteistöä. Tutkimus on sosiaalityön jatko-opiskelija Anna Vuoren lisensiaatintyö. Sosiaalipalvelutoimistojen tilojen ja palvelutoiminnan kehittäminen yhdessä kokeilemalla Artikkeliväitöskirjan metodologisena tavoitteena on tutkia kokeilemista uutena kuntien sosiaalipalveluiden kehittämisen ja sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmänä. Teoreettisena tavoitteena on tarkastella inhimillisten toimijoiden ja materiaalisen ympäristön toimijuutta kehittämisessä. Tutkimusaineisto muodostui osana Soccan Hyvän olon tila -hanketta vuosina tehdyistä sosiaalipalveluiden ja -tilojen kehittämiskokeiluista, Espoon aikuissosiaalityön avokonttoriuudistusta käsittelevistä työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien haastatteluista sekä palvelunkäyttäjien ja ammattilaisten kokeilemista, sosiaalisen kuntoutuksen kehittämismenetelmänä käyttämästä ryhmästä. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Heidi Muurisen väitöskirjaa. Käytäntötutkimuksia ja yhteisön arviointi -peli Ohjasimme muun muassa PRO SOS -hankkeeseen, jälkihuoltotutkimukseen ja lastensuojelun systeemisen mallin arviointiin liittyviä opinnäytetöitä. Instituutin ohjaama käytäntötutkimus näyttää vakiintuneen palvelujen tuottajien ja yliopiston yhteistyömuodoksi. Syksyn 2016 valtakunnallisen LAPE-mallinnustyöskentelyn pohjalta kehittämispäällikkö Laura Yliruka Heikki Waris -instituutista ja projektikoordinaattori Minna Kallio Osallisuuden aika ry:stä kehittivät lastenkotien käyttöön Yhteisön kokemuspelin, jota on pilotoitu hyvin kokemuksin Helsingissä. Peliä voi pelata ensi vuonna vapaasti eri puolilla Suomea ja pelin valtakunnalliseen pilotointiin yhdistetään käytäntötutkimusta. Tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä Instituutti osallistui keväällä 2017 sekä sosiaalityön tutkimuksen päivien että sosiaalityön asiantuntijapäivien järjestämiseen ja niillä esiintymiseen Helsingissä. Lisäksi syksyllä osallistuimme lastensuojelun monitieteisille tutkimuspäiville. n Heikki Waris -instituutin toiminta

18 Kansainvälinen toiminta oli vilkasta kuten aiempinakin vuosina. Praksiksessa tehtävä käytäntötutkimus oli esillä ESWRA:n eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen käytäntötutkimuksen Pre-konferenssissa ja valmistelimme myös preorganised workshop n sosiaalityön käytäntötutkimuksen 4. maailmankonferenssiin Hong Kongissa. Kehittämispäällikkö Laura Yliruka toimi myös moderaattorina kyseisessä konferenssissa ja piti esityksen PRO SOS -hankkeen tematiikasta. Konferenssin myötä saimme myös professori Lynette Joubertin Melbournen yliopistosta vierailulle elokuussa pitämään innostavan kansainvälisen työpajan terveyssosiaalityön tutkimuksesta. Sen tuloksena suunniteltu kansainvälinen symposio hyväksyttiin ESWRA 2018 konferenssiin. Syyskuussa 2017 joukko sosiaalialan asiantuntijoita Norjan Askøysta vieraili Helsingissä tutustumassa Kuvastin-menetelmään tarkoituksenaan ottaa se käyttöön omassa työssään. n Kansainvälistyviä julkaisuja 2017 Heikki Waris -instituutin työ kiinnosti kansainvälistä yleisöä. Vuonna 2017 sovittiin Käytäntötutkimuksen taito -kirjan osien kääntämisestä kiinaksi ja Kuvastinmenetelmän käsikirjan kääntämisestä norjaksi. Esimerkkejä julkaisuista: Stenius-Ayoade, A & Haaramo, P & Erkkila, E& Marola, N & Nousiainen, K & Wahlbeck, K & Eriksson, J. G. (2017) Mental disorders and the use of primary health care services among homeless shelter users in the. Helsinki metropolitan area, Finland. BMC Health Services Research 17:428. doi / s Connolly, N & Whyte, L & Satka, M: From relationship-based practice in social work and family support services to co-production with families, , In Dolan, Patrick & Frost, Nick (eds.) The Routledge Handbook of Global Child Welfare. New York, Routledge Rissanen, A. V. E., Kääriäinen, A. M., Rantala, K. E., Sarasoja, L. M. & Aikio, M. (2017) Vuoroasumisen periaatteet ja sopiminen vanhempien ja viranomaisten käsityksinä. Janus 25 (1) Virkki, T. & Jäppinen, M. T. H Interpersonal violence: Differences and connections. Husso, M., Virkki, T., Notko, M., Hirvonen, H. & Eilola, J. (toim.). Abingdon: Routledge, s Lisätietoa julkaisuista löytyy osoitteesta julkaisut/ Lisätietoja: blogs.helsinki.fi/heikkiwaris Mirja Satka sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori Laura Yliruka kehittämispäällikkö Maija Jäppinen yliopistonlehtori Maria Tapola-Haapala yliopistonlehtori Waris lähti lentämään Kevään korvalla perustimme Waris lentää -blogin Sen seitsemässä tekstissä pohdittiin, miten sosiaalinen saadaan näkyväksi ja mitä on käytäntötutkimus. Lisäksi teimme käytäntötutkimuksesta esittelyvideon, jonka kohdeyleisönä ovat opiskelijat ja suuri yleisö. n Heikki Waris -instituutin toiminta

19 Socca hallinnoi Pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta n Pääkaupunkiseudun hankesuunnitelma hyväksyttiin lopullisesti huhtikuussa 2017 ja hankkeelle myönnettiin 2,3 miljoonan euron avustus. Lapsen paras yhdessä enemmän kehittämiskokonaisuudet ovat: l Perhekeskus-toimintamallin kehittäminen l Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena l Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Toteuttajina hankkeessa ovat Espoo, Helsinki, HUS, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC, sekä HelsinkiMissio ry, Nice Hearts ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, Pelastakaa Lapset ja ammattikorkeakoulut Diak ja Laurea. Socca toimii tämän laajan hankkeen hallinnoijana. Lapsen paras yhdessä enemmän -hanke Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Palvelujen painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelman periaatteita ovat lapsen oikeudet ja lapsen etu, lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia. n Soccan toiminta

20 Hyvä kohtaaminen luo luottamusta ja palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Tukea tuodaan lapsen, nuoren ja perheen arkeen. Perhekeskustoiminnan kehittäminen Perhekeskus-kehittämiskokonaisuudessa tavoitteenamme on luoda yhteinen perhekeskustoimintamalli pääkaupunkiseudulle. Perhekeskuksessa verkostoidaan lapsille ja perheille tarkoitettuja julkisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palveluita, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja vapaaehtoisten toimijoiden palveluita. Asiakaslähtöistä työotetta kehitetään niin, että lapsi, nuori tai perhe on toiminnan keskiössä määrittämässä työntekijöiden kanssa ne toimet, joihin kaikki sitoutuvat. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kuvaamme ja arvioimme vertaillen kuntien nykyistä perhekeskustoimintaa ja lisäämme peruspalveluiden välistä yhteistyötä. Kokoamme vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eropalveluiden parhaita käytäntäjä sekä vahvistamme näyttöön perustuvien menetelmien hyödyntämistä. Perhekeskuksessa verkostoidaan lapsille ja perheille tarkoitettuja julkisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palveluita, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja vapaaehtoisten toimijoiden palveluita. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Tässä kehittämiskokonaisuudessa vahvistamme varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Samalla vahvistamme yhteistyörakenteita maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden ja kunnan sivistyspalveluiden välillä. Kehitämme palveluiden lapsilähtöisyyttä ja monialaista yhteistyötä sekä varhaiskasvatukseen, kouluun ja oppilaitoksiin jalkautuvia erityispalveluita. Konkreettisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuoltotyön toimintamallien arvioiminen, vertailu ja mallintaminen; systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamisen mallin kehittäminen sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallistumistapojen vakiinnuttaminen. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Erityis- ja vaativan tason muutostyön tavoitteenamme on uudistaa palvelujen rakenteita ja palveluiden ohjausta ja johtamista sekä luoda työskentelytapoja, jotka perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin integroituihin toimintamalleihin, jolloin lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut siten, että eri ammattiryhmien osaaminen sekä läheisverkoston ja eri palveluiden voimavarat kootaan yhteen vastaamaan tuen ja palveluiden tarpeeseen. Toteutuksessa erityistason tuki sovitetaan saumattomasti perustasolla koottuun toimijoiden verkostoon. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisen monitoimijaisen arviointimallin luomista ja integratiivisten työmuotojen lisäämistä, kuten esim. erityispalvelujen konsultaatiota, jalkautuvaa työtä ja verkostotyötä. Kehitämme muun muassa perhetyön ja perhekuntoutuksen mallia traumaattisista oloista maahan tulleille perheille ja lapsille. Lisäksi luomme osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) monialaista toimintamallia. Osaamis- ja tukikeskuksiin kootaan osaaminen, jota tarvitaan harvoin ja joka edellyttää vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista sekä suurta väestöpohjaa ja palvelujen määrää. Alueen vaativia palveluita tuottavat yksiköt liittyvät tai linkittyvät OT-keskuksen verkostorakenteeseen. Vaativinta erityisosaamista viedään palveluihin konsultaatioiden, yhdessä työskentelyn sekä digitaalisten konsultaatio- ja n Soccan toiminta

21 yhteistyömuotojen avulla. Toteutimme valtakunnallisen kyselyn sosiaalityöntekijöille OT-keskusten suunnittelun tueksi. Yhteistä työskentelyä monella tavalla Lapsen paras yhdessä enemmän -hankkeen aloitusseminaari pidettiin Heurekassa toukokuussa. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tavoitteita ja mukana oli laajasti järjestöjä ja muita kumppaneita. Hankkeen varsinainen kehittämistyö tapahtuu laajasti kuntien, järjestöjen ja seurakuntien omissa ja integroiduissa työryhmissä ja työpajoissa. Kunnissa työskentelevien hanketyöntekijöiden yhteismäärä vastaa jo yli 20 henkilötyövuotta. Työskentelyä tuetaan ja kehittämisideoita vaihdetaan sisältöteemoihin pohjautuvalla työryhmätyöskentelyllä. Hankkeen ydinteemoja edistettiin vuonna 2017 järjestämällä lisäksi kolme yhteiskehittämispäivää yhdessä Pääkaupunkiseudun Praksis -verkoston kanssa. Päivien teemoina olivat lastensuojelun sijaishuolto, maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden palvelut sekä monitoimijainen arviointi pääkaupunkiseudulla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 300 julkisen ja kolmannen sektorin ammattilaista ja palaute oli hyvin myönteistä. Lisäksi järjestimme hankkeen työntekijöille sähköisten palveluiden ja järjestelmien info-päivän, jossa esittäytyivät Kanta, Apotti, UNA asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyö, ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut ja peruskoulujen, lukioiden sekä yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisalusta Kyky-tori. Tapahtuman tavoitteena oli edistää sähköisten vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien hyödyntämistä kaikessa kehittämistyössä, sillä sote-palveluiden digitalisaatio on tärkeä osa kehittämistyötämme. Syksyn lopulla paneuduimme erityisesti järjestöyhteistyöhön ja kutsuimme kokoon pääkaupunkiseudun järjestöjä, seurakuntia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Hankkeemme yhtenä tavoitteena on luoda pysyvät yhteistyökäytännöt kolmannen Muutostyö on ammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta. sektorin kanssa ja tapahtumaan osallistuikin 80 yhteistyöstä kiinnostunutta toimijaa. Moni heistä valittiinkin saman tien mukaan yhteiseen hanketyöhön. Soccan Lape-työntekijät Pääkaupunkiseudun LAPE-muutosagenttina aloitti tiiviisti hankkeen valmistelussa mukana ollut Tiina Turkia helmikuun lopulla. Muutosagentin tehtävä on tukea ja koordinoida hallituksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen toteutumista alueella. Muutosagentin työssä on kolme kokonaisuutta: valtakunnallinen taso, Uudenmaan maakunnan Sote-valmisteluntaso Mette Kontio projektipäällikkö Tiina Turkia Pääkaupunkiseudun Lape muutosagentti Laura Yliruka Merja Tapio kehittämispäällikkö, Hankesihteeri tutkimuskoordinaattori sekä Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeen taso. Laajan hankekokonaisuuden koordinoinnista vastaava projektipäällikkö Mette Kontio aloitti kokopäiväisen työnsä kesäkuussa Soccan kehittämispäällikkö Laura Yliruka oli myöskin aktiivisesti mukana jo hankesuunnittelusta lähtien ja vuonna 2017 hän toimi hankkeessa 50 % kehittämispäällikkönä erityis- ja vaativan tason kehittämiskokonaisuudessa sekä 50 % tutkimuskoordinaattorina osaamis- ja tukikeskusten suunnittelussa (OT-keskukset). Laura valittiin myös Uudenmaan toiseksi edustajaksi sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen OT-työrukkaseen. Kaikkia hankkeen työntekijöitä tukee ja auttaa hankesihteerinä 50 % toimiva Merja Tapio. n Lisätietoja: n Soccan toiminta

22 Aikuissosiaalityön PRO SOS -hanke pelittää täysillä n Pääkaupunkiseudun PRO SOS -osahanke Valtakunnallinen PRO SOS -hanke käynnistyi kunnolla tammikuussa 2017, kun hankejohtaja Jutta Paavola sekä monet muiden osahankkeiden työntekijöistä aloittivat työnsä. Maaliskuussa Seinäjoella kokoonnuimme ensi kertaa koko hankeporukan yhteiseen Kick Offiin ja sen jälkeen yhteydenpito olikin aktiivista sekä Skypessä että yhteisissä hankekokouksissa. Pääkaupunkiseudun kokeilut pyrähtivät käyntiin Pääkaupunkiseudulla vuosi 2017 lähti käyntiin uusia verkostoja luodessa ja jo olemassa olevia kehittäessä. Kevään aikana mukaan lähti viisi aikuissosiaalityön tiimiä Helsingistä, kaksi Vantaalta ja kaksi Espoosta. Lähdimme yhdessä näiden työntekijä- ja asiakasosallistujista koostuvien kehittäjätiimien kanssa suunnittelemaan ja kokeilemaan leikillisyyttä ja pelillisyyttä. Vuoden aikana polkaisimme käyntiin eri puolilla pääkaupunkiseutua kymmenkunta kokeilua, joiden pohjalta on tarkoitus mallintaa leikillisen/pelillisen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia osana palvelutarpeen arviointia. Kaikki kokeilut perustuivat ryhmätoimintaan, mutta muuten niissä oli paljon eroja. Leikillinen tai pelillinen elementti saattoi olla esimerkiksi sosiaalinen sirkus, erilaisten pelien hyödyntäminen, pelaaminen ja jopa pelien kehittäminen. Jotkut kokeiluista oli suunnattu tarkemmin rajatulle aikuissosiaalityön kohderyhmälle kuten maahanmuuttajille tai nuorille, joissain taas yhdistävänä tekijänä oli esimerkiksi kiinnostus pelaamiseen tai elokuviin. Joissain kokeiluissa pilotoitiin ryhmämuotoista sosiaalisen kuntoutustarpeen arviointia ja osa oli toiminnallisia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä. Muutamia kokeiluja ei saatu käynnistymään hyvästä yrityksestä huolimatta. Näistä saatiin yhdessä analysoiden kuitenkin hyviä oppimiskokemuksia tätähän kokeileminen juuri tarkoittaa, testataan erilaisia asioita, joista osa toimii ja osa ei. Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön on osa ESR-rahoitteista valtakunnallista PRO SOS - uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa hanketta ( ). Osahankkeessamme kehitämme asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa yhdessä uusia ja innostavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja sekä vahvistamme sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien sosiaalisen kuntoutuksen arvioinnin osaamista. Koko valtakunnallisen hankkeen visiona on vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa. Pyrkimyksenä onkin yhdistää kehittämistä osaksi maakunnallista valmistelutyötä. Kykyviisarin pilotointia PRO SOS -hankkeessa pilotoidaan eri puolilla Suomea Työterveyslaitoksen kehittämää Kykyviisaria, joka on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Koulutimme syksyllä pääkaupunkiseudun kehittäjätiimien työntekijöitä käyttämään Kykyviisaria. Valtakunnallisesti Kykyviisaria testataan muun muassa osana palvelutarpeen arviointia, kuntoutusohjausta, suunnitelmallista sosiaalityötä ja sosiaalisen kuntoutuksen alku- ja loppuarviointia. n Soccan toiminta

23 Sain intoa lähteä toteuttamaan lautapelien kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Innovaatioideoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta Alkuvuodesta olimme yhteistyökumppanina Metropolian Ammattikorkeakoulun poikkitieteisissä innovaatio-opinnoissa, joista jäi hankkeelle käyttöön neljä innovaatioideaa aiheesta Miten edistää aikuisväestön hyvinvointia ja osallisuutta pelillisyyden ja leikillisyyden keinoin?. Innovaatioideat liittyvät esimerkiksi tilojen ja välineiden hyödyntämiseen leikillisesti kuten esimerkiksi Trivial Pursuit pelin idean hyödyntäminen sosiaalityössä. Seminaareja ja työpajoja Vuoden aikana järjestimme kaksi seminaaria, joista ensimmäinen keskittyi pelaamiseen, leikillisyyteen ja niiden mahdollistamaan vuorovaikutukseen ja toinen sosiaaliseen kuntoutukseen sosiaalityön ammattikäytäntöinä. Pelaamista ja leikillisyyttä kanssamme esitteli Metropolian Kepeli-hanke ja sosiaalisen kuntoutuksen seminaarissa puolestaan mukana olivat myös Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro, valtakunnallinen sosiaalisen kuntoutuksen Sosku-hanke ja Diak. Seminaarien lisäksi järjestimme vuonna 2017 kaksitoista työpajaa, joista osa oli kaikille avoimia ja osa hankkeen kehittäjätiimeille suunnattuja. Työpajoissa valjastettiin palvelumuotoiluajattelua kokeilujen suunnittelun tueksi työpajoissa, mietittiin pelitarinoiden hyödyntämistä työskentelyssä paljon pelaavien asiakkaiden kanssa, tutustuttiin yhteistutkijuuteen ja sen periaatteisiin, pohdittiin sosiaalista kuntoutusta sosiaalityön ammattikäytäntöinä sekä ideoitiin pelin kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa ja leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksia maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Vuoden viimeisessä työpajassa joulukuussa kokosimme ajatuksia leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksista sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa. Palautteiden perusteella työpajat koettiin pääsääntöisesti todella mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Asteikolla 1 10 keskiarvo asettui yhdeksikön kieppeille ja osuipa joukkoon useampi täysi kymppikin. Lisätietoja: Tytti Hytti erikoissuunnittelija Pekko Kähkönen erikoissuunnittelija Jouni Sipiläinen erikoissuunnittelija Pääkaupunkiseudun osahanke sai myös laajempaa näkyvyyttä loppuvuodesta, kun Talentia-lehti teki meistä jutun otsikolla Pelit- aikuissosiaalityön käyttämätön mahdollisuus. Oli hienoa saada lehtijutun kautta positiivista näkyvyyttä pelillisyyden ja leikillisyyden mahdollisuuksille. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna! Julkaisimme osana valtakunnallista hanketta PRO SOS -hankkeen aikuissosiaalityön alkukartoituksen. Elina Hiltunen teki myös osahankkeeseemme liittyvän sosiaalityön pro gradututkielman Viisi tarinaa uppoutuvan digitaalisen pelaamisen merkityksistä. Relationaalinen näkökulma. Hankkeen ihmiset Hankkeen pyörittämisessä pääkaupunkiseudulla kahden kokoaikaisen hanketyöntekijän lisäksi oli kaksi kokemusasiantuntijaa ja 50 % erikoissuunnittelija. Kokemusasiantuntijat tarjosivat tiimiimme asiantuntemusta peleistä, pelaamisesta ja asiakkaiden ja työntekijöiden välisestä yhteistutkijuudesta. Erikoissuunnittelija puolestaan paneutuu sosiaalisen kuntoutuksen määrittelyyn ja sen arviointiin. n Yontale Gebrenegus kokemusasiantuntija Mirka Oinonen kokemusasiantuntija Kevätkaudella hankkeessa työskentelivät myös kokemusasiantuntija Miro Pulkkinen ja erikoissuunnittelija Emmi Lattu. n Soccan toiminta

24 Peliklinikalla jatkettiin rahapeliongelmien parissa n Peliklinikan hankekumppaneita olivat vuosina Helsingin ja Vantaan kaupunkien lisäksi A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosped säätiö, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Peliklinikka on osa THL:n koordinoimaa kokonaishanketta rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen selvittämiseksi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Peliklinikan visiona on olla Suomen johtava peliongelmiin erikoistunut palvelu-, osaamis- ja kehittämiskeskus. peliklinikka Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Se on Helsingin ja Vantaan kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Peliklinikka palvelee pelaajia, heidän läheisiään ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelut ovat maksuttomia, ja osa palveluista on valtakunnallisia. Suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö antoi keväällä 2017 THL:lle tehtäväksi laatia asiantuntijayhteistyönä suunnitelman rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Työ liittyy tulevaan arpajaislain muutostyön 2. vaiheeseen ja erityisesti selvitystarpeeseen siitä, miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa haittojen ehkäisyn osalta. Rahapeleistä saatavat tuotot ovat suurelta osin peräisin pieneltä paljon pelaavien ryhmältä, joka on usein huonossa sosiaalisessa asemassa ja itsekin avun tarpeessa. THL kokosi työtä varten asiantuntijaryhmän, johon osallistuivat myös Peliklinikan projektipäällikkö Corinne Björkenheim ja Soccan johtaja Pirjo Marjamäki. Asiantuntijaryhmä ehdottaa muun muassa, että rahapelipolitiikasta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä toimeenpaneva kansallinen ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa ohjelman mukaista rahapelihaittojen ehkäisyä ja hoidon kehittämistä. THL koordinoi tätä kokonaisuutta ja tukee laajassa yhteistyössä tehtävää haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että tuki- ja hoitopalvelujen ja osaamisen kehittämiseksi perustetaan valtakunnallinen Pelihaittakeskus (rahapelihaittojen vähentämisen kehittämis- ja tukikeskus), joka kokoaa yhteen pääosin jo olemassa olevia toimintoja. Keskuksen tuki- ja hoitopalvelut olisivat asiakkaille maksuttomia ja avoimia asuinpaikasta riippumatta. Tätä toimintamallia on jo usean vuoden aikana testattu Peliklinikalla. Haittojen ehkäisyn vahvistamiseksi ja kansalaisviestintään nimetään rahapelihaittojen ehkäisyn työryhmä. Ryhmä on kiinteässä yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kanssa, jota koordinoidaan THL:stä. THL, Pelihaittakeskus ja rahapelihaittojen ehkäisyn yhteistyöryhmä tukisivat maakuntia niiden vastuulle kuuluvan rahapelihaittojen hoidon ja ehkäisyn järjestämisessä yhteistyössä maakuntiin sijoitettaviksi ehdotettujen viiden työntekijän kanssa. Työnjakoa selkeyttämistä jatkettiin Keskeisenä tavoitteena oli jatkaa vuonna 2016 aloitettua työnjaon selkiyttämistä kuntien peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoistuneen erityispalvelun Peliklinikan välillä ongelmapelaajien hoidossa. Keväällä 2017 käynnistettiin pilotit yhteistyössä THL:n ja EHYT ry:n kanssa Vantaan kaupungin itäisellä ja läntisellä A- klinikalla, Vantaan Nupissa, Huumehoitoklinikalla, Helsingin kaupungin nuorisoasemalla ja Helsingin kaupungin lännen psykiatria- ja päihdekeskuksessa. Pilottien tavoitteina olivat raha- ja digitaalisen pelaamisen puheeksi ottaminen, peliongelmien tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Syksyllä 2017 esiteltiin pilottien tulokset ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Koko pilotissa tehtiin yhteensä 762 puheeksiottoa. Helsingin kaupungin lännen päihdekeskuksen työntekijöille järjestettiin mini-interventiokoulutus, jota pilotoidaan kevään 2018 aikana. Lisäksi Peliklinikan työntekijöiden ja päihdekeskuksen työntekijöiden kanssa tehtiin case-työskentelyä, jossa keskusteltiin yhteistyön rajapinnoista sekä tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. n Soccan toiminta

25 KUNNAT AVOHOITO Tukea, hoitoa ja päivystysvastaanotto yksilö-, pari-, perhetai ryhmämuotoisena täysi-ikäisille helsinkiläisille ja vantaalaisille. Rahoittaja: Helsingin ja Vantaan kaupungit VALTAKUNNALLISET PALVELUT PELUURI Tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä Peli poikki -ohjelma. Auttava puhelin, chat, eneuvonta sekä sähköiset keskustelufoorumit. Rahoittaja: Rahapeliyhtiöt ja THL/STM KEHITTÄMINEN l KOORDINOINTI l TIEDONKERUU l TUTKIMUS Rahoittaja: THL/STM JÄRJESTÖTT TILTTI Matalan kynnyksen tuki- ja neuvonta palvelut pelaajille, läheisille ja heitä työssään kohtaaville ammattilaisille. Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Peliklinikan aineistot ulkopuolisten tutkijoiden käyttöön Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä. Peliklinikan aineistoista on kasvanut vuosien aikana merkittävän kokoisia kuvauksia suomalaisesta rahapeliongelmasta. Alkoholitutkimussäätiö jakaa apurahoja rahapeliongelmien tutkimukseen, ja tänä vuonna heidän hakunsa yhteydessä esiteltiin myös Peliklinikan aineistot. Lisäksi aineistoja on aktiivisesti markkinoitu erilaisissa tutkijatapaamisissa syksyllä Tavoitteena on, että myös Peliklinikan ulkopuoliset tutkijat tarttuisivat laajemmin näihin aineistoihin. Peliklinikalla on selvitetty työntekijöiden haastatteluiden avulla talousongelmissa olevien asiakkaiden auttamista. Selvityksen tuloksia hyödynnetään palvelujen välisen yhteistyön kehittämisessä ja käytettyjen työskentelymuotojen kuvaamisessa. n Lisätietoja: ALUEELLISET PALVELUT Maria Heiskanen tutkija Petteri Paasio tutkija Corinne Björkenheim projektipäällikkö n Soccan toiminta

26 Viestintä Tapahtunutta viestinnässä 2017 (suluissa luvut 2016) n Tulevaan sote uudistukseen valmistautumisen myötä olemme nostaneet entistä enemmän esiin sosiaalialan ja sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmia esimerkiksi eduskuntakuulemisilla ja kannanotoilla. Soccan johtaja Pirjo Marjamäki on ollut kysytty asiantuntija erilaisilla foorumeilla ja asiantuntijaryhmissä. Samoin erittäin aktiivinen osallistumisemme Lasten ja perheiden palvelujen (LAPE) kärkihankkeeseen ja yhteistyö myös Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon (I&O) kärkihankkeeseen on ollut osaltaan myös vahvaa vaikuttamista ja viestintää. Vaikuttamisviestinnässä aktiivinen oli myös kehittämispäällikkömme Laura Yliruka, joka osallistui adressin valmisteluun lastensuojelun resurssipulasta ja sen pohjana olevan valtakunnalliseen selvityksen tekoon. Häntä myös haastateltiin aiheen tiimoilta YLE:n uutisiin ja uutinen levisi laajasti. Vaikuttamistyön tuotti myös tulosta, sillä lastensuojelu herätti pitkän keskustelun eduskunnan täysistunnossa, se poiki lakialoitteita ja myös valtuustoaloitteita pääkaupunkiseudulla. Medianäkyvyyttä saimme myös muun muassa Talentia-lehdessä julkaistulla PRO SOS -hankkeesta kertovalla haastattelulla, joka hienosti avasi pelillisyyden mahdollisuuksia sosiaalityössä. Järjestämiemme tilaisuuksien, verkostotapaamisten ja esittelyjen määrä lisääntyi huomattavasti ja työntekijämme ovat entistä suuremman osan ajasta tapaamassa kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijöitä eri puolilla pääkaupunkiseutua ja myös muualla Suomessa. Tätä kautta lähiverkostot ja niissä tapahtuva kohtaamisviestintä lisääntyi merkittävästi ja tarjosimme yhä useammalle mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia yli kunta- ja organisaatiorajojen. Jatkoimme tuttuun tapaan viestintäämme myös Facebookin, verkkosivujen, blogien ja uutiskirjeiden avulla. Vuonna 2017 hankkeiden ja kehittämisverkostojen omat Facebooksivut aktivoituvat ilahduttavasti: muun muassa PRO SOS -hanke kertoi värikkäästi pelillisten kokeilujen etenemisestä, pääkaupunkiseudun Lape-hanke välitti tunnelmia lukuisista tilaisuuksistaan ja valtakunnallisesta LAPE-kehittämisestä sekä GeroMetro kehittämisen etenemisestä. Soccan omien Facebook-sivujen postauksia tykättiin, klikattiin, jaettiin ja kommentoitiin lähes kertaa. Myös blogimme olivat virkeitä: GeroMetron kyydissä jatkettiin matkaa kotona tapahtuvan kuntoutuksen herättämiin ajatuksiin ja pääkaupunkiseudun Lape-hankkeen blogissa esiteltiin lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä monelta kantilta. l Verkkosivuillamme käyntejä vuodessa (63 600), kävijöitä (42 300) ja katsottuja sivuja ( ). l Teimme tai olimme mukana 8 (4) kannanotossa, lausunnossa ja eduskuntakuulemisessa. l Järjestimme yhteensä 160 (90) tapahtumaa, joissa oli noin (2 500) osallistujaa. l Kirjoitimme lähes 100 (90) uutista ja blogia verkkosivuillemme. l Facebook-sivuillamme oli (840) seuraajaa ja klikkauksia, tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja yhteensä lähes (9 800). Pääkaupunkiseudun laajan LAPE-hankkeen myötä viestinnän kohderyhmät laajenivat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi myös Keravalle, Kirkkonummelle ja järjestöihin ja sosiaalialan ammattilaisten lisäksi myös koulun ja oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen väelle. n Riitta Ropo tiedottaja n Soccan toiminta