Kertaamaan, mars! Kunniaa ja laineita. Turvallisuus. Islanti on. Lippujuhlan päivän paraati sujui merellisissä tunnelmissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kertaamaan, mars! Kunniaa ja laineita. Turvallisuus. Islanti on. Lippujuhlan päivän paraati sujui merellisissä tunnelmissa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kunniaa ja laineita Lippujuhlan päivän paraati sujui merellisissä tunnelmissa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 12 (1123) verkossa > Kertaamaan, mars! Reserviläisellä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan sodan ajan tehtäväänsä. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen muistuttaa, että helpoin tapa vaikuttaa on käskettyihin kertausharjoituksiin osallistuminen. Samaa mieltä on myös kuvassa kertausharjoituksen jälkeen varusteitaan palauttava reserviläinen. Jatkossa kertaamaan pääsee yhä suurempi osa reserviläisistä, sillä vuodesta 2015 kertausharjoituksia järjestetään reserviläiselle. uutiset, sivu 3 Turvallisuus puhutti päättäjiä Kultarannassa uutiset, sivu 4 Islanti on Nato-maa ilman omaa armeijaa kentällä, sivu 6 Kuva: Lasse Perkkiö Festarikansaa eivät huonot kelit lannista vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 12/2013 pääkirjoitus Tie kohti mieheyttä ja naiseutta alkaa nurkka Rovajärvellä fundeerattua Heinäkuun 8. päivä on jälleen monelle palveluksensa aloittavalle nuorelle uudenlainen haaste ja mahdollisuuksien oven avaus elämässä.tässäkin vuoden toisessa saapumiserässä varuskuntiin saapuu noin alokasta. Jo ensiaskeleet kasarmin porttien sisäpuolelle vaativat monelta henkistä tai jopa fyysistä ponnistusta; lähtökohdat eivät kaikilla ole tasa-arvoisen ruusuiset muun muassa terveyden tai taloudelli- Tervehtimisestä ja silmiin katsomisesta pitäisi tehdä samalla lailla pakollista kaikissa oppilaitoksissa ja työpaikoissa kuin se armeijamaailmassa on. sen tilanteen puolesta. Ne, jotkavarusmiehiksi pääsevät ja uskaltautuvat, ovat kuiten- tornitouhua kin hyvässä asemassa. Heikommastakin lähtötilanteesta on mahdollista nousta ylittämään itsensä ja kotiutua vajaan puolen vuoden, yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua jopa paremmin eväin. Moni kohentaa kuntoaan ja menettää ylimääräisiä kiloja palveluksen aikana, osa löytää uudenlaista motivaatiota ylläpitää terveellisiä harrastuksia myös reservissä. Armeija on erinomainen paikka löytää kadoksissa olevaa itsekuria siviiliäkin varten sekä etsiä omia vahvuuksia ja kehittää heikkouksia. Tavallisen arjen haasteetkin on helpompi kohdata, kun tietää selviävänsä pahemmissakin paikoissa, vaikka ei olekaan täydellinen. Olisi hienoa, jos kaikilla työpaikoillakin saisi armeijassa käytössä olevan johtajaprofiilin kaltaista palautetta omista tekemisistä niin esimiehiltä, vertaisilta kuin alaisilta. Tervehtimisestä ja silmiin katsomisesta pitäisi tehdä samalla lailla pakollista kaikissa oppilaitoksissa ja työpaikoissa kuin se armeijamaailmassa on. Kesän lehtiotsikoissa mainittiin siitä, miten koko työpäivä saattaa pelastua sillä, että huomioidaan toveria yksinkertaisesti tervehtimällä. Nuoriso on puolustusvoimilla kaikkiaan hyvissä käsissä. Ruoka tuodaan pakollisen palveluksen muodossa eteen jopa neljä kertaa päivässä, vaatteet ja varusteet saa "firman" puolesta ja lepoakin kertyy palveluksessa ollessa oikea määrä. Sotilasavustukset juoksevat. Keskusteluapua on saatavilla ongelmatilanteissa. Asiat ovat armeijassa ollessa mallillaan, ja sen pitäisi auttaa suhtautumaan uuteen tilanteeseen avoimin ja positiivisin mielin. *** Kiusaaminen niin työpaikoilla kuin kouluissa on ollut vitsauksena maassamme, ja esimerkiksi syrjinnältä ei vältytä täysin harmaissakaan. Kyselyiden mukaanhan jopa joka kolmas varusmies kokee tulleensa kiusatuksi palveluksessa ollessaan. Kuitenkin armeijassa on mahdollisuus myös kasvattaa toleranssia erilaisuutta kohtaan. Suuremmissa ja lakkautusten myötä yhä kasvavissa varuskunnissa ehkä myös suvaitsevaisuus kasvaa, kun nuoria virtaa paikalle yhä useammilta paikkakunnilta. Paikallinen yhteisöllisyys joutuu antamaan tilaa suuremmalle yhtenäisyydelle. Kai edessä olevissa varuskuntien lakkauttamisissa voi nähdä näinkin positiivisen muutoksen mahdollisuuden. > Aseveliliiton kunniakkaita perinteitä vaaliva Kaatuneiden Muistosäätiön hallitus sai seurata Rovajärvellä eversti Pentti Lahtisen johtamaa yli sotilaan vaikuttamisharjoitusta tarkastajanaan maavoimien komentaja Raimo Jyväsjärvi. Oli myös mieluisaa tavata monia arvostamiani upseereita, yhteistyökumppaneita työvuosiltani. Tykistön, kranaatinheittimistön ja ohjusten ammunnat olivat näyttäviä.tutustuimme kalustoon, komento- ja tulenjohtopaikkoihin, tuliasemiin, aselajien yhteisoperaatioihin ja taktisiin ratkaisuihin kenttäsotilaskotia unohtamatta. Ihailimme koulutustasoa ja modernin teknologian hallintaa. Varusmiehet hoitivat itsenäisesti vaativia tehtäviä. Asevelvollisuusjärjestelmä kykenee siis edelleen tuottamaan tehokkaita taistelijoita. Siitä ei ole syytä luopua. Toisaalta säästökuuri on pakottanut supistamaan koulutusta. Eräs tykistöupseeri arvioikin, että tällainen suurharjoitus pitäisi järjestää myös pimeissä talviolosuhteissa. Lisäksi on kysyttävä, riittääkö materiaali sodanajan joukoille, vaikka kranaatteja löytyykin vielä harjoitustarpeiksi. *** Doktriinimme perustuu koko valtakunnan itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen. Onko tämä enää mahdollista? Puolustuksemme voi tietenkin periaatteessa olla itsenäinen. Entä uskottavuus, kun aseteknologian ja kaluston kustannuskehitys karkaa voimavarojemme ulottumattomiin? Korkea koulutustaso ja reservit eivät yksin riitä, jos ei ole kättä pidempää. Vaalivuosi 2015, johon puolustusbudjetin säästöohjelma on mitoitettu, tuskin merkitsee käännettä. Poliittista realismia on arvioida, että uuden hallituksen taloudellinen pelivara on rajallinen. *** Nato-jäsenyys onkin yhä ajankohtaisempi vaihtoehto Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, vaikka hallitus on sen pakastanut tällä vaalikaudella. EU ei suunnittele omia divisioonia eikä pelkkä Nato-kumppanuus tai Nordefco poista pysyvää turvallisuusvajettamme. Keskustelu kuitenkin jatkuu poliittisissa ja tutkijapiireissä, viimeksi tasavallan presidentin Kultarannan foorumissa. Puolustusvoimilla on jo nyt olennaiset sotilaalliset valmiudet jäsenyyteen, jos valtiojohto siitä päättää. Ongelma näyttää olevan niin sanottu yleinen mielipide, johon vaikuttaa vielä YYA-aikakauden ajattelu. Turvallisuuspoliittisia linjauksia ei voida kuitenkaan rakentaa gallup-demokratialle ; edustuksellisessa demokratiassa valtiojohto ja parlamentti päättävät suvereenisti kansallisen edun valvonnasta. Kun päätös perustellaan selkeästi, kansan enemmistö seuraa lojaalisti. Näin tapahtui EU-äänestyksessäkin lokakuussa 1994, vaikka EU oli aluksi vastatuulessa. Pekka J. Korvenheimo Kirjoittaja on suurlähettiläs (emeritus), res. majuri ja Ruotuväki-lehden varusmiestoimittaja vuodelta kysymys mielipide Uni on ase Kasarmilla yövyttäessä varusmiehille on varattu nukkumiseen seitsemästä kahdeksaan tuntia, maastoharjoituksissa vielä vähemmän. Metsäkeikoilla unen vähyyden ymmärtää, sillä yksi koulutustavoitteista on testata varusmiesten fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä. Kasarmioloissa unelle varattu aika on kuitenkin liian lyhyt. Pääasiassa varusmiehet ovat parikymppisiä nuoria. Keskimääräisen varusmiehen unen tarve on noin seitsemästä ja puolesta tunnista yhdeksään ja puoleen tuntiin. Luontainen unirytmi huomattavasti myöhäisempi Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. kuin perusyksikön päiväohjelma. Miten maastoharjoituksista tai kovasta fyysisestä harjoittelusta voi palautua, kun lepoaikaa ei ole tarpeeksi? Viikolla kertynyttä univelkaa ei voi kuitata pois nukkumalla extraunia viikonloppuisin. Kouluttajat tuntuvat pitävän viikonlopun yörientoja syyllisenä varusmiesten väsymykseen, mutta todellinen syy piilee silti kasarmilla: minkä takia päiväohjelmaa ei myöhäistetä tunnilla? Laadukas lepo on yksi palveluskyvyn peruskivistä. Unikeko Edellisessä lehdessä kysyimme: Kaipaisitko Ruotuväen verkkosivuille lisää sisältöä? Kyllä 56% 44% Seuraava kysymys: Järjestetäänkö reserviläisille riittävästi kertausharjoituksia? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi (opintovapaalla) Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 12/2013 uutiset 3 Omaan sodan ajan tehtävään voi vaikuttaa Oma-aloitteiselle on tarjolla monia vaihtoehtoja. Halukkuutensa voi ilmoittaa aluetoimistossa, koulutuspäällikkö kannustaa. Olli Tuominen Reserviläisellä on useita kanavia vaikuttaa omaan sodan ajan satehtäväänsä. Niistä helpoin on käskettyihin kertausharjoituksiin osallistuminen. Tänä vuonna vain reserviläistä pääsee kertausharjoituksiin, mutta vuodesta 2015 eteenpäin määrä nousee vuodessa. Reserviläiset sijoitetaan ensimmäiseen sodan ajan tehtäväänsä henkilön varusmieskoulutuksen ja joukko-osaston joukkotuotantotehtävien perusteella, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen selventää. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg muistuttaa, että oma-aloitteisuus on reserviläisen tärkein vaikutuskanava. Oma aktiivisuus ja kiinnostus on myös hyvä itse saattaa puolustusvoimien tietoon, hän alleviivaa. Samaa mieltä on myös Hyppönen. Oman halukkuutensa sodan ajan tehtävään voi ilmoittaa aluetoimistossa esimerkiksi kertausharjoituksen yhteydessä tai sähköpostilla. Johtajaksi reservistä Mikäli johtajakoulutus jäi varusmiespalveluksen aikana väliin, on siihen mahdollista hakea myös reservissä. Kursseilla on nimittäin mahdollista kouluttautua niin miehistöstä aliupseeriksi kuin aliupseerista reserviupseeriksi. Miehistön aliupseerikoulutus on laajuudeltaan 15 opintopistettä ja se järjestetään reserviupseerikurssin tavoin joka toinen vuosi. Hyppönen kertoo, että kurssille otetaan 25 opiskelijaa sa-tehtävän perusteella. Johtajakoulutusten myötä oma sodan ajan tehtäväkin saattaa muuttua aiempaa vaativammaksi. Kurssit ovat erittäin suosittuja, ja niistä saatu palaute on erittäin hyvää, Hyppönen iloitsee. Maakuntajoukot vaihtoehtona Maakuntajoukoilla pyritään ylläpitämään reserviläisten motivaatiota ja vahvistamaan maanpuolustustahtoa. Ne ovat alueellisia puolustusvoimien sodan ajan joukkoja, mutta tarvittaessa niitä Kuva: Lasse Perkkiö Kertausharjoitus alkaa ja päättyy useimmiten varusvarastolle. Kun oikea varustus on saatu kuitattua, ollaan valmiit aloittamaan itse harjoitus. Erityisesti harjoituksen aikana on tärkeää osallistua aktiivisesti, pohtii vaikuttamismahdollisuuksiaan varusteitaan palauttava reserviläinen. voidaan käyttää myös virka-aputehtävissä. Hyppösen mukaan miehistön rekrytointi on ollut haaste, mutta aliupseeri- ja upseeritehtäviin halukkaita on löytynyt. Vaikka maakuntajoukkojen kautta aktiiviset reserviläiset ovat voineet saada oman sa-sijoituksen, saa maakuntajoukkojen muodostamistapa Reserviläisliitolta myös kritiikkiä. Joukkojen muodostamis- ja toimintatapa on ollut sellainen, että se on sulkenut käytännössä ulkopuolelle vähänkin varttuneemmat ja ei niin hyväkuntoiset reserviläiset, Nyberg harmittelee. Kaikkien hyväksyttävien tulee täyttää osaamis- ja toimintakykyvaatimukset, Hyppönen muistuttaa. Raportti esittää monia parannuskeinoja Yhteishenki motivoi aktiivista reserviläistä Olli Tuominen Reservin kapteeni Jussi Salonen osallistui ensimmäisen kerran kertausharjoituksiin viitisen vuotta kotiutumisensa jälkeen it-patteriharjoituksessa. Sitten tuli runsaan vuosikymmenen tauko, jonka jälkeen minulta kysyttiin halukkuutta Ilmatorjuntarykmentin esikuntatehtäviin, Salonen muistelee. Oltuaan kymmenen vuotta Ilmatorjuntarykmentin it-toimiston tehtävissä Saloselle tarjottiin paikkaa sotilasläänin esikunnan operaatiokeskuksessa ilmatorjunta- ja tilanneupseerina. Tässä tehtävässä Salosella alkaa nyt kolmas vuosi. Haluani erilaisiin tehtäviin on säännöllisesti kysytty, mitä voinee pitää jonkinlaisena kehityskeskusteluna, Salonen kertoo kokemuksistaan. Kertausharjoituksiin osallistumista motivoi erittäin mukava kertausharjoitusporukka, joiden kanssa Salonen on kerrannut yhdessä jo yli kymmenen vuoden ajan. Varsinaisia kertausharjoituksia on vuosittain yhdestä kahteen, hän kertoo. Tehtävät ovat olleet sellaisia, että niissä on joutunut oppimaan uusia asioita, välillä osaamisen ylärajoilla, hän pohtii. Reserviläisjärjestöt ovat kritisoineet puolustusvoimia reserviläisten huonosta tiedottamisesta. Salosen kohdalla tieto on kuitenkin kulkenut, kiitos tiiviin kertaushajoituksissa käymisen. Ymmärrän kyllä kritiikin hieman harvemmin kertausharjoituksissa käyvien kannalta, hän lisää. Hyvä tilannekuva ja yhteistyö ylläpitävät ja parantavat suhtautumista maanpuolustukseen, Salonen muistuttaa. Suomalainen asevelvollisuus -raportti esittää lukuisia keinoja, joilla reserviläiset saataisiin paremmin aktivoitua. Nyt asevelvollisia ei esimerkiksi tiedoteta sa-sijoituksen purkautumisesta mitenkään, mikä haittaa raportin mukaan reserviläisen hakeutumista muihin kriisinajan toimintaa tukeviin tehtäviin. Kehitämme parhaillaan informointipalveluja, joissa tullaan hyödyntämään sähköistä asiointia ja avointa verkko-oppimista, Hyppönen kertoo. Koulutusta kehitetään Jotta reserviläiset voisivat omaaloitteisesti hakeutua osaamistaan vastaaviin tehtäviin, osa erityistehtävistä voitaisiin laittaa hakuun, raportti esittää. Tältä osin tilanteeseen on luvassa parannusta, sillä Hyppösen mukaan kehittyneen osaamisen ja halukkuuden ilmoittamiseen on kehitteillä uusia tapoja. Reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusta ollaan parhaillaan päivittämässä muutenkin. Tarkemmin asiasta kerrotaan Hyppösen mukaan syksyllä. Kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu yhdessä kaikkien reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Käytännön toimenpidesuunnitelma valmistuu syksyllä ja toimenpiteet aloitetaan vuodesta 2014 alkaen, hän esittelee. Venäjä ehdotti Suomelle tiedonvaihtoa arktisessa sotilaskoulutuksessa Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Suomella ja Venäjällä on samanlaiset käsitykset arktisen alueen turvallisuusasioista. Kuva: Henri Keränen Joona Haataja Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ehdotti Suomelle tiedonvaihtoa arktisessa sotilaskoulutuksessa toukokuun lopulla. Heitä kiinnosti arktinen osaaminen Lapin joukko-osastoissamme ja mitä tulee sotilaan edellytyksiin toimia näissä olosuhteissa. Olemme sopineet, että voimme jossain muodossa tällaista ajatuksenja tiedonvaihtoa tehdä, puolustusministeri Carl Haglund kertoo. Haglundin mukaan venäläiset tekevät jossain vaiheessa vierailun Lappiin. Yksi vierailukohde voisi olla Sodankylän Jääkäriprikaati. Ehkä teemme vastavuoroisesti heillekin vierailun, koska Venäjällä on paljon osaamista. Haglundin mukaan Suomella ja Venäjällä on aika samanlaiset käsitykset arktisen alueen turvallisuusasioista. Tärkeää on, että kilpajuoksu arktisille alueille ei aiheuta kilpavarustelua sotilaallisessa eikä taloudellisessa mielessä, Haglund sanoo. Ministeri kertoi asiasta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaarissa Oulussa. Haglund kertoi myös näkemyksiään kansainvälisestä yhteistyöstä. Meidän tulee olla sellainen maa, että kriisin tullen Suomea halutaan tukea tavalla tai toisella. Samaan hengenvetoon Haglund muistutti, ettei sotilasliitto Naton avun varaan ole laskemista ilman sen jäsenyyttä. Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Haaksiala sanoi omassa puheenvuorossaan, että arktisen alueen turvallisuusasiat otetaan operatiivisessa suunnittelussa huomioon "niin kuin muillakin hallinnonaloilla". Haaksialan mukaan puolustusvoimauudistuksessa Lappia ei heikennetty, koska sinne ei haluttu jättää sotilaallista tyhjiötä. Suomen arktisen suurlähettilään Hannu Halisen mukaan suurin uhka arktiselle rauhalle ja turvallisuudelle on ilmastonmuutos. Hän myös sanoi, että arktiset kehitystekijät eivät ole tavanomaisia sotilaallisia huolenaiheita. Venäjä on ilmoittanut lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan Kuolan niemimaalla.

4 4 uutiset ruotuväki 12/2013 lyhyesti Uusi viestintäjohtaja tulee turkisliitosta Valtioneuvosto nimitti puolustusministeriön viestintäjohtajaksi 1.9. alkaen valtiotieteen lisensiaatti Max Arhippaisen. Osaaminen, kokemustausta valtionhallinnosta ja journalistiikan alalta sekä persoona ratkaisivat. Lisäksi hänellä on esimieskokemusta alalta, joka on vaikeassa tilassa, kommentoi puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty viitaten Arhippaisen viimeisimpään tehtävään Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitossa yhteiskuntasuhteiden ja viestinnän johtajana. Arhippaisen pesti on viisivuotinen. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää Jyrki Iivosta. JLe Käyttöä tyhjälle varuskunnalle Keuruun varuskunnasta vapautuviin tiloihin suunnitellaan kansainväliset mitat täyttävää ampumaurheilukeskusta. Keuruun varuskunnan toiminta lakkaa vuoden 2014 lopussa. Ampumaurheilukeskuksen toiminta on tarkoitus aloittaa seuraavana vuonna ja sen rakentamiseen menee kymmenisen vuotta. Rahaa tarvitaan 5 10 miljoonaa euroa. Hankkeen takana on Keuruun Seudun Ampujat sekä kuusi paikallista yhdistystä. Keskuksessa on sisä- ja ulkoradat sekä majoitustilat. Käyttöä on niin urheiluampujille, metsästäjille, reserviläisille kuin jousiampujille ja Jyväskylän yliopistolle tutkijoille, Keuruun Seudun Ampujien puheenjohtaja, everstiluutnantti Otso Heikkinen kertoo. ETa Kovia patruunoita löytyi tuvista Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnakkeen varusmiehiltä löydettiin kesäkuun alussa heille kuulumatonta taisteluvälinemateriaalia. Tupiin tehdyssä tarkastuksessa 20 varusmieheltä löytyi 17 paukkupatruunaa, kaksi paukkuvaloilmaisinta, yhdeksän kovaa rynnäkkökiväärin patruunaa ja kaksi harjoituskäsikranaattia. Kotkan Rannikkopataljoonan komentajan Juha-Antero Puistolan mukaan tapausta tutkitaan epäiltyinä palvelusrikoksina ja varkauksina. Saatu varusmieskoulutus, sotilaspassi ja armeijan aikaiset ystävät ovat riittävä matkamuisto puolustusvoimista. JHa Hornetit Islantiin Suomi lähettää enintään neljä Hornetia ja yhden NH90-helikopterin Islannin ilmatilan valvonnan yhteydessä toteutettavaan harjoitukseen, joka pidetään tammi-helmikuussa 2014 Norjan valvontavuoron yhteydessä. Asiasta päätti puolustusministeri Carl Haglund ulkoasianvaliokunnan linjauksen mukaisesti. Suomi ei osallistu valvontavuoroon, vaan sen osana olevaan Iceland Fighter Meet -harjoitukseen. Siinä ovat mukana Suome, Ruotsi, Islanti, Yhdysvallat ja Nato. Harjoituksen tavoitteena on muun muassa kehittää ilmavoimien kriisinhallintakykyä. OTu Lippujuhlan päivä vei yleisön merelle Puolustusvoimain komentaja palkitsi urotöitä tehneitä varusmiehiä. Kenraalikuntaan nousi kolme uutta nimeä. Eira Talka Puolustusvoimien lippujuhlan päivää vietettiin tänä vuonna Merivoimien Esikunnan ja Uudenmaan Prikaatin järjestämänä Raaseporissa. Tuhannet kerääntyivät seuraamaan paraatia ja satamaalueen kalustonäyttelyä puolustusvoimien 95-vuotisjuhlavuonna. Lippujuhla taas koettiin 70. kerran kesäkuun neljäntenä, Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. On hienoa, että voimme viettää lippujuhlapäiväämme täällä perinteikkäässä varuskuntakaupungissa, jossa sotilaat ovat kuuluneet katukuvaan jo yli kolmesataa vuotta, iloitsi Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala puheessaan. Pennala muistutti myös muutoksen tarpeesta: On arvioitava, miten voidaan entistä paremmin sovittaa yhteen sotilaselämä ja nuorten siihenastinen kokemusmaailma. Miten voidaan huomioida paremmin varusmiehen ja reserviläisen siviiliosaaminen sekä koulutus sijoitettaessa heitä sodan ajan joukkoihin? Ansiomitali riehujan taltuttajille Raaseporissa neljännesvuosisadan kestäneen tauon jälkeen vietetty lippujuhlan päivän paraati ja kalustonäyttely keräsivät kävijöitä muun muassa Jurmo-veneiden kyytiin. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen myönsi lippujuhlan päivänä 179 sotilasansiomitalia. Neljä mitaleista meni Ilmasotakoulun varusmiehille. Junamatkalla olleet varusmiehet taltuttivat puukolla aseistautuneen miehen, joka puukotti vaarallisesti toista junassa ollutta miestä. Varusmiehet pitivät hyökkääjää kiinni ja antoivat uhrille ensiapua, kunnes juna saapui Lahteen. Varusmiehet saivat kiitosta niin VR:n turvallisuusyksiköltä kuin poliisilta, jonka mukaan varusmiesten toiminta saattoi pelastaa ihmishengen. Karjalan Lennostossa työskentelevälle kersantille sotilasansiomitali myönnettiin jäihin pudonneen miehen pelastamisesta. Lennoston pelastustoimessa työskentelevä kaksikko sai hätäkeskukselta tiedon kahdesta jäihin pudonneesta miehestä, minkä jälkeen he lähtivät välittömästi matkaan. Palkittu kersantti puki matkalla pintapelastuspuvun ja pääsi näin ollen heti rannassa pelastuslaudan kanssa järvelle. Kersantti sai vedettyä toisen miehistä laudan päälle pelastaen tämän hengen. Lisäystä kenraaligalleriaan Lippujuhlapäivänä kenraalikuntaan saatiin kolme uutta jäsentä. Merivoimien esikuntapäällikkö, kommodori Juha Vauhkonen ylennettiin lippueamiraaliksi, puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, eversti Ilkka Korkiamäki prikaatikenraaliksi ja Itä- Eira Talka Möröt saivat kyytiä Kultarannassa Joonas Lehtonen Puolustushallintoa edusti seitsemän henkilöä noin sadan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan joukossa ensimmäistä kertaa järjestetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tapahtumassa haettiin rohkeaa, suoraa puhetta vanhan kaavan sijaan. Näitä keskusteluja käydään, jotta osattaisiin keskustella, tiivisti isäntä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusministeri Carl Haglund arvioi Suomen turvallisuuspoliittisen keskustelun kouluasteikolla seiskan arvoiseksi. Nato, Venäjä ja EU:kin ovat meillä mörköjä, joista ei voida puhua analyyttisesti, hän pohti. Haglund kertoi esimerkkinä, että Suomessa nähdään yleensä itsestäänselvyytenä, että maamme Nato-yhteistyö vain syvenee. ISAF-operaation päättyessä on mahdollista, että yhteistyö jopa vähenee käytännön tasolla, ministeri huomautti. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mielestä avointa keskustelua haittaa jakautuminen kolmeen leiriin: nordisteihin, EU-faneihin ja natoisteihin. Tämä ei voi olla joko-tai vaan sekä-että, hän painotti. Tätä me Suomessa tarvitsemme Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti kenraalimajuriksi. Parempia, nopeampia, varustellumpia Kultaranta-keskusteluja isännöinyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui itsekin mielipiteenvaihtoon eri työryhmissä sekä avaus- ja päätösistunnoissa. Kuva: Henri Keränen Paraatiin osallistui sotilasta ja noin 50 ajoneuvoa niin maa-, meri- kuin ilmavoimista. Suotuisa sää tarjosi paraatin katsojille silmänruokaa myös taivaalla: Hornetit ja Hawkit sekä Utin Jääkärirykmentin NH-90- ja Hughes MD 500 -helikopterit singahtivat Raaseporin yli. Kalustonäyttelyssä satama-alueella juhlaväki jonotti neljän Jurmo-veneen kyydittäviksi. Ohjastajina ketterillä joukkojenkuljetusveneillä oli veneenkuljettajakoulutuksen saaneita rannikkojääkäreitä Dragsvikistä. Päivä on ollut hektinen, vaikka ei meillä isoa osa-aluetta ole hoidettavana, alikersantti Atle Rechardt sanoi. Satamassa seisoi myös muutama suurempi alus vastaanottamassa siviilivierailijoita. Yksi näistä oli Merisotakoulun koulutusalus, Fabian Wrede -luokan Wilhelm Carpelan. Väkimäärä kiihtyy päivän edetessä. Ihmiset haluavat tietoa siitä, missä kadetit ja upseerikokelaat koulutetaan, RUK:un apukouluttajana toimiva upseerikokelas Eero Toppinen Merikoulusta kertoi. Myös siviilit olivat tyytyväisiä päivän antiin. Alukset ovat suurempia, nopeampia ja paremmin varusteltuja kuin parikymmentä vuotta sitten, seudulla viimeksi vuonna 1985 järjestettyä lippujuhlan päivää seurannut Tom Holmström Hangosta muisteli. Vilkkaan alustuskeskustelun jälkeen osallistujat siirtyivät työskentelemään pienemmissä työryhmissä esimerkiksi juuri Nato-, EU- ja Pohjoismaa-teemojen ympärillä. Suljettujen ovien takana käytyjen työryhmäosuuksien jälkeen Kultarannassa vallitsi tyytyväinen ilmapiiri. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen yhtyi kehujien joukkoon. Kävimme erittäin hyvän keskustelun pohjoismaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä ja vähän laajemminkin Pohjoismaista. Tämä oli aika lailla kokonaiskuvan selventämistä, hän kommentoi. Ryhmässä pidettiin pohjoismaista yhteistyötä positiivisena asiana. On tosin virhe jos luullaan, että se ratkaisee kaikki sisäisetkin haasteemme. Puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta ratkaisuja kaipaavat nyt vuoden 2015 jälkeiset toimenpiteet ja linjaukset, joista rahoituskysymys on tärkein, Puheloinen huomautti. Myös presidentti Niinistö oli tyytyväinen keskusteluihin ja mainitsi, että puheenvuoroja jäi käyttämättäkin. Päätöspuheenvuorossaan hän lupasikin prosessin ja tapaamismuodon jatkuvan. Stubb tiivisti tarpeen kesken tapahtuman Twitteriin: Piristävä ravistelu (Vasemmistonuorten puheenjohtaja) Li Anderssonilta. Olen eri mieltä lähes kaikesta, mitä hän sanoo. Hauskaa. Tätä me Suomessa tarvitsemme. Kuva: Lasse Perkkiö

5 ruotuväki 12/2013 uutiset 5 Parempaa järjestelmää on vaikea kehittää Joona Haataja Miksi järjestää sama kriisinhallintaan liittyvä kurssi Suomessa omin voimin, kun sellainen pidetään naapurimaassa Ruotsissa? Ja mikseivät ruotsalaiset voisi tulla rauhanturvakoulutukseen Suomeen vastavuoroisesti? Tällaisesta tavasta järjestää kriisinhallintakursseja Pohjoismaiden kesken monet maat ovat kateellisia. Kun ruotsalainen esikuntaupseeri käy Suomessa opiskelemassa esimerkiksi viestijärjestelmiin liittyviä asioita, saattavat suomalaiset käydä Norjassa hakemassa huollon oppeja. Nordefco-kurssit ovat kustannustehokkaita ja laadultaan erittäin korkeatasoisia opettajavaihdon ansiosta. Ne säästävät rahaa ja resursseja, mutta luovat samalla erinomaisen monikansallisen pohjan oppimiselle. Siitä on moni muu maa kateellinen, Puolustusvoimien Kansainvälisen Koulutuskeskuksen kurssisektorin johtaja, majuri Matti Ylinen kertoo. On vaikeaa kehittää parempaa järjestelmää, hän lisää. Tärkeää tietää, mitä kentällä tapahtuu Kansainvälisessä Keskuksessa Tuusulassa järjestetään noin kurssitapahtumaa vuodessa. Yksi niistä oli Integrated Crisis Management -kurssi kesäkuun toisella viikolla. UNIFIL-operaation apulaispäällikkö Milos Strugart oli yksi puhuja ICM-kurssin YK-seminaarissa Tuusulassa. Meksikon armeija ei osallistu rauhanturvaoperaatioihin. On tärkeää tietää, mitä rauhanturvaoperaatioissa tapahtuu, mitkä ovat toimintatavat tai agendat, meksikolainen sotilasneuvonantaja, kenraaliluutnantti Victor Gonzalez Perez kertoo. Samalle kurssille osallistui poliiseja, sotilaita ja siviilejä 16 eri maasta. Kurssin aikana vaihdettiin myös käytännön kokemuksia rauhanturvaamisesta. Syyrian YK-tarkkailuoperaatioon osallistunut everstiluutnantti evp. Rolf Kullbergin mukaan nopeasti kokoon kasattu operaatio ei mahdollistanut tarkkailijoille riittävää turvallisuustasoa. Myös varusteissa oli puutteita, joita jouduttiin korvaamaan omilla välineillä. Meillä ei ollut operaatioon omia karttoja vaan jopa turistikarttojakin käytettiin. Tiukka työrytmi ja pitkät päivät eivät juuri antaneet mahdollisuutta vapaa-aikaan ja lepoon, Kullberg kertoi. Pääosa Kansainvälisen Keskuksen kursseista toteutetaan pohjoismaisen yhteistyön eli Nordefcon puitteissa. PVKVK lähettää vuosittain yli sata oppilasta muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsiin, esikuntakursseille. Kurssit tähtäävät palvelukseen joko YK- tai Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kuva: Lasse Perkkiö tähtäimessä Armeija-aika vie ikäluokalta 100 miljoonaa euroa Joonas Lehtonen Jo vuonna 2005 tehdyssä eläkeuudistuksessa hyväksyttiin lakimuutos muun muassa alle kolmevuotiaan lapsen hoidon sekä opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä. Varusmiehet jätettiin tuolloin uudistuksen ulkopuolelle. Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari, miten suuri ongelma eläkkeen kertymättömyys varusmiespalveluksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana on? Eläke-etuus olisi sijoitus tulevaisuuteen ja tärkeää myös valmiuden kehittämisen näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan ikäluokka menettää vuositasolla 2 miljoonaa euroa eläkettä eläke-etuuden puuttumisen takia. Eliniänodotteen mukaan ikäluokka on eläkkeellä keskimäärin 20 vuotta ja menettää nykyrahassa tuona aikana siis 40 miljoonaa euroa. Tuon summan arvo vuonna 2050 on arviolta 100 miljoonaa euroa. uutisia muualta Unkarilainen epäiltynä natsien auttamisesta Puolustusvoimat ja puolustusministeriö ovat ajaneet asiaa jo vuodesta Joka vuosi on tehty esityksiä aiheesta sosiaalija terveysministeriölle. Myös eduskunta on antanut asiassa kannustavia lausuntoja. Neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, miksei eläke-etuutta ole saatu aikaan? Tämä on puhtaasti eläkepolitiikkaa ja rahoituskysymys. Varusmiesten eläke-etuus kasvattaisi valtion menoja. Poliitikot tekevät päätöksiä asiaa monenlaisista näkökulmista katsoen. Tulee myös huomata, että eläkekertymän aloitusikäraja laskettiin 18 vuoteen vasta eläkeuudistuksessa Ennen ikäraja oli 23 vuotta, ja ennen sitä ikäähän armeija usein käydään. Asia nousee tasaisin väliajoin esille, mutta ainakaan lähiaikoina ei todennäköisesti olla tekemässä valtion menoja lisääviä päätöksiä. Seuraavaa eläkeuudistusta valmistellaan Pekkarisen työryhmässä, mutta en tiedä, mitä siellä on suunnitteilla. Työpaikan menetys uhkaa odotettua harvempia Joonas Lehtonen Puolustusvoimista irtisanotaan tämän vuoden loppuun mennessä maksimissaan 20 henkilöä. Irtisanomisten määrää on voitu ja voidaan jatkossakin minimoida, mutta emme voi kokonaan välttyä niiltä, kommentoi Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko. Kesäkuun alussa päätettiin yhteensä kahdeksasta irtisanotusta Satakunnan Lennostossa, Pohjois- Karjalan Prikaatissa sekä Kaartin Jääkärirykmentin ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan alaisissa soittokunnissa. Vuoden 2013 kuluessa vielä toimeenpantavat noin kymmenen irtisanomista koskevat pääosin Puolustusvoimien Tutkimuslaitosta. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelua johtavat vara-amiraali Juha Rannikko (vasemmalla) ja eversti Timo Mustaniemi. Selviytymispolkujen etsintä jatkuu Irtisanomisuhan alaisena on edelleen 450 henkilöä. Luku on jälleen odotettua pienempi. Emme tietysti odota yhtäkään irtisanomista, mutta kun alunperin Kuva: Joonas Lehtonen puhuttiin 2100 vähennettävästä tehtävästä, on lopullinen irtisanottavien määrä pieni, Rannikko huomauttaa. Irtisanomisia ja niiden uhan alla olevien määrää on pystytty vähentämään hyödyntämällä monipuolisia erityistukimuotoja sekä luonnollista eläkepoistumaa. Korkeintaan vuoden päästä eläkeoikeuden saavuttavia ihmisiä on lisäksi määritetty ylivahvuuteen. Eri puolilla Suomea työskentelevistä irtisanomisuhan alaisista hieman yli puolet on naisia. Pääosa uhan alaisista on siviilejä. Selviytymispolkujen etsintä jatkuu avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita noudattaen. Seuraavat merkittävät irtisanomispäätökset tehdään ensi vuoden kesäkuussa. Aamulehti kertoo 98-vuotiaasta unkarilaisesta Laszlo Csatarystä, joka on asetettu harvinaiseen syytteeseen. Csataryä epäillään osallistuneen tuhansien juutalaisten kuljettamiseen Auschwitzin tuhoamisleirille toisen maailmansodan aikana. Natsirikollisia etsivä Simon Wiesenthal -säätiö on etsinyt häntä viime vuodesta lähtien, jolloin hänet nostettiin etsityimpien listalle. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa kolmen kuukauden kuluessa. Aamulehti Neljä amerikkalaista menehtyi iskussa Neljä amerikkalaista kuoli keskiviikkoisessa iskussa Bagramin lentotukikohtaan Afganistanissa. Turun Sanomien mukaan Yhdysvaltojen puolustusviranomainen kertoo kapinallisten tulittaneen tukikohtaa kranaatinheittimillä tai ohjuksilla. Iskut tapahtuivat samana päivänä, kun Taleban ilmoitti ryhtyvänsä rauhanneuvotteluihin Afganistanin hallituksen ja Yhdysvaltojen kanssa. Taleban sanoi olevansa vastuussa keskiviikkoisista iskuista. Afganistanissa palvelee nyt yhdysvaltalaissotilasta. Kansainvälisten joukkonen on tarkoitus vetäytyä ensi vuonna, jolloin vastuu jää paikalliselle armeijalle ja poliisille. Turun Sanomat Herkkuruokaa ja kauniita tanssittajia Sota uhkaa maailmanperintökohteita Eira Talka Lentoemännät tanssittavat harmaapäisiä miehiä toukokuun viimeisenä perjantaina Oulunkylän kuntoutussairaalan pihalla. Tanssiorkesteri Hopeatähti ja Päämajan soittokunta soittavat ja tunnelma satojen veteraanien rosvopaistitapahtumassa on iloinen. Maahaudoissa muhii 180 kiloa pian tarjoiltavaa rosvopaistia. Tapahtumaa on järjestetty joka kesä ympäri Suomea nyt jo 21 vuotena. Viime vuonna oli uhkana, että tapahtuma loppuu, kun Finnair lopetti sponsoroinnin. Meillä on periaatteena, että veteraanisukupolvea ei jätetä. Toivottavasti pystymme vielä järjestämään tapahtuman muutaman vuoden ajan, tempauksen pääorganisaattori, lentopurseri Kalevi Rönnkvist sanoo. Salaisuutena urheilullisuus Senioreiden keski-ikä on 90 vuoden paikkeilla, mutta pöytien ääressä ja istumapaikoilla vallitsee vilkas puheensorina. Paikalla on muun muassa muutama sota-aikaan vihille mennyt pari. Benno ja Helka Nenoselle yhteisiä vuosia on kertynyt 69. Mikä on pitkän liiton salaisuus? Olemme sopineet yhteen ja urheilullisuus on ollut meille yhteistä. Olemme pelanneet golfia ja käsipalloa, Helka Nenonen vastaa. Tänä vuonna kuudella paikkakunnalla näkyvää tapahtumaa sponsoroivat Nokian Renkaat, Halpahalli, Koff ja Suomen Kerta. Järjestäjiä ovat puolustusvoimat ja Finnairin lentävä henkilökunta. Tapahtumiin osallistuu yhteensä noin veteraania. Syyrian maailmanperintökohteet ovat päätyneet uhanalaisten kohteiden listalle, kertoo MTV3. Yli kaksi vuotta jatkunut konflikti vaikeuttaa historiallisten kohteiden säilyttämistä ja suojelemista. Esimerkiksi viime huhtikuussa Umaijadi-moskeijan minareetti tuhoutui taistelussa. Taisteluissa kärsineet Aleppon, Damaskoksen ja Bosran kaupungit lukeutuvat kuuteen syyrialaiseen Unescon maailmanperintökohteeseen. Muita kohteita ovat muun muassa Saladinin linnoitus ja ristiretkeläisten Krak des Chevaliersin linna. MTV Toimittanut Eetu Heino

6 6 maailmalla ruotuväki 12/2013 lyhyesti Ruotsalaislaiva vapautustoimissa Afrikassa Ruotsin puolustusvoimien suurin sota-alus HMS Carlskrona vapautti merirosvojen kaappaaman intialaislaivan 5. kesäkuuta Somaliassa. Kymmenisen merirosvoa oli kaapannut laivan ja ottanut sen 14 miehistön jäsentä panttivangeiksi muutamaa päivää aiemmin. Välttääkseen miehistön turvallisuuden vaarantamisen, Carlskrona seurasi kaapattua laivaa pienen välimatkan päässä. Somalian aluevesille, Arabianmereen kuuluvalle Adeninlahdelle päästyään merirosvot jättivät laivan. Miehistö löytyi alukselta loukkaantumattomana. Asiasta kertoi Ruotsin puolustusvoimat internetsivuillaan. (Dagens Industri 24.6.) JLe Englannin kanaalista nousi pala historiaa Englannin kanaalin pohjasta nostettiin toissa viikolla saksalaisten Dornier Do-17 -pommikone. Löydetty yksilö on tiettävästi ainoa säilynyt laatuaan maailmassa. Koneen uskotaan olevan 1930-luvulla tiedustelukoneesta pommikoneeksi muutettu Dornier, joka ammuttiin alas toiseen maailmansotaan kuuluneessa taistelussa Britanniasta Sukeltajat löysivät pahoin syöpyneen ja vääntyneen koneen jo vuonna Sen nostoa 15 metrin syvyydestä suunniteltiin kolme vuotta. Kone käy läpi pitkän kunnostusoperaation ennen sen sijoittamista Kuninkaallisten ilmavoimien museoon Hendoniin. (BBC 12.6.) JLe Kunnialaukaus vei sormia sotilaalta Vanha tykki vahingoitti tanskalaista sotilasta hänen ampuessaan kunnialaukauksia Tanskan kuningatar Margareetan puolisolle, prinssi Henrikille. Onnettomuus sattui prinssin syntymäpäivillä Kronborgin linnassa. Sotilas oli seissyt tykin edessä ladattuaan sen, kun kanuuna yllättäen laukesi. Mies lensi räjähdyksen mukana useita metrejä alas vallilta, jossa tykki oli. Helikopterilla sairaalaan kiidätetyn 26-vuotiaan sotilaan tilan kerrottiin myöhemmin olevan vakaa, mutta hän menetti useita sormia toisesta kädestään. (DR 12.6.) JLe Wikileaksille tietoja vuotanut oikeuteen Yhdysvalloissa on alkanut oikeudenkäynti yli diplomaattiasiakirjaa ja muita tietoja Wikileaks-sivustolle vuotanutta Bradley Manningia vastaan. Yli kolme vuotta oikeudenkäyntiä vankilassa odottanut Manning on myöntänyt asiakirjojen vuotamisen, mutta kiistää syytteen vihollisen auttamisesta. Washingtonin lähellä sotilastukikohdassa käytävän oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän ainakin kolme kuukautta ja sen aikana syyttäjä haluaa kuulla yli sataa todistajaa. Avoimen avausistunnon jälkeen osa oikeudenkäynnistä käydään turvallisuussyistä suljetuin ovin. (TS 3.6.) OTu Pieni valtio tarvitsee vahvat kaverit Islannin puolustus nojaa aktiivisuuteen kansainvälisellä kentällä. Saarivaltiolle leimallista ovat pitkät ja tiiviit suhteet USA:n kanssa. Joonas Lehtonen Islannissa sijaitsi monenlaisia sotaväkiä ennen viimeisen varsinaisen armeijan lakkauttamista vuonna luvun alussa talousongelmat estivät armeijan uudelleenperustamisen. Politiikan linjaksi valitun puolueettomuuden toivottiin suojelevan maata valtaamiselta. Kun maa joutui toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain miehittämäksi, hylättiin puolueettomuusajatus ja valtioliitto Tanskan kanssa. Vuonna 1944 itsenäistynyt Islanti liittyi Natoon ensimmäisten joukossa sen perustamiskeväänä Maa on edelleen sotilasliiton ainoa jäsen, jolla ei ole omaa armeijaa. USA ja Nato kulmakivinä Tarujen saaren puolustus nojaa nykyään kahteen peruspilariin, jotka ovat Nato-jäsenyys ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Islannilla on pieneksi valtioksi vahvat kaverit, tiivistää pääopettaja, everstiluutnantti Timo Ristimäki Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta. Islannin ja USA:n puolustussopimus tehtiin jo vuonna Islannin ulkoministeriön turvallisuus- ja puolustusosaston johtaja Jörundur Valtýsson kertoo, että maiden välit ovat edelleen hyvät ja kehittyvät. Moona Veijola Tekniikan kehittyminen ja laittomien verkostojen aikaansaannokset ovat mahdollistaneet muidenkin kuin valtiolähtöisten organisaatioiden pääsyn materiaaleihin, joita käytetään joukkotuhoaseiden valmistamiseen. Samalla Syyrian ja Pohjois-Korean tapahtumat ovat osoittaneet, että huomion on pysyttävä valtion rahoittamissa ohjelmissa. Näin todettiin Atlantti-seuran järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli Yhdysvaltojen ja EU:n yhteistyö joukkotuhoaseiden uhan torjumiseksi.seminaarissa puhui aiheen yhdysvaltalainen asiantuntija. USA on säännöllisesti maassamme sotilaallisesti läsnä esimerkiksi harjoittelutoiminnan ja ilmavalvonnan puitteissa, hän sanoo. Maiden välisen puolustusyhteistyön jatkuminen varmistettiin toisella sopimuksella vuonna Keflavikissa sijaitsi USA:n lentotukikohta ja amerikkalaisia sotilaita vuosina Tukikohtaa ylläpidetään edelleen siten, että mahdollisen konfliktin uhatessa amerikkalaisjoukot voivat palata sinne. Islannin sotilaallinen kalusto rajoittuu kolmeen merivartioston partioalukseen, neljään ilma-alukseen, pienaseisiin ja merivartioalusten tykistö- ja ilmatorjuntaaseistukseen. Sekä Yhdysvalloille että EU:lle joukkotuhoaseiden uhan torjumisessa yhteistyö on tärkeää. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka selonteossa todetaan, että kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi EU:n ja Yhdysvaltojen on toimittava yhteistyössä maailmanlaajuisten haasteiden aikakaudella. Kuten Suomen selonteossakin mainitaan, myös Yhdysvallat uskoo vahvasti kumppanuuteen ja yhteistyöhön kansainvälisten uhkien vähentämiseksi. Nunn-Lugar on täydellinen esimerkki Natossa Islanti toimii aktiivisesti erilaisissa neuvostoissa ja valiokunnissa sekä rahoittajana. Lisäksi Naton ilmavalvontaoperaatioiden päätukikohta sijaitsee Islannin Keflavikissa. Maa osallistuu myös siviilikriisinhallintaan. Islannin kriisivalmiusyksikköön (ICRU) kuuluu noin 200 vapaaehtoista, joista osa saa turvallisuuskoulutusta Norjan asevoimissa. Painotus pehmeässä turvallisuudessa Islanti on jo pitkään korostanut muiden maiden tavoin politiikassaan, ettei turvallisuuskäsite rajoitu enää vain maanpuolustukseen. Maata kohtaavat turvallisuusuhatkaan eivät Islannin ulkoministeriön teettämän riskiarvion (2009) mukaan ole sotilaallisia. Huomiomme kiinnittyy enenevissä määrin esimerkiksi arktiseen alueeseen. Ympäristöuhkien ohella voi lisääntyneellä kaupalli- Esimerkiksi joulukuussa 2012 presidentti Barack Obama toi julki, että Yhdysvaltojen yhteistyöpohjainen uhanvähennysohjelma Nunn-Lugar, jonka tarkoitus on vähentää biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhkaa, on yksi tärkeimmistä kansallisen turvallisuuden ohjelmistamme. Ja se on täydellinen esimerkki sellaisista kumppanuuksista, joita tarvitsemme. sella toiminnalla pohjoisessa olla turvallisuuteen liittyviä seurauksia, Valtýsson pohtii. Pohjois-Euroopassa sotilaallinen turvallisuustilanne on vakaa, joten siviilimuotoiset, laajat uhkat ovat se suurin haaste, Ristimäki vahvistaa. Islanti onkin aktiivinen Naton ohella esimerkiksi YK:ssa, ETYJ:ssä ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomella on Islannin kanssa lähinnä kaupallisia ja kulttuurisia suhteita. Sotilaallista yhteistyötä ei ole käytännön tasolla, mutta esimerkiksi laajaan turvallisuuteen kuuluvaa ympäristöyhteistyötä kyllä, Ristimäki mainitsee. Suomi pääsee tosin sotilaallisen toiminnan makuun Islannissa ensi vuonna, kun se osallistuu maassa Nato-vetoiseen ilmavoimaharjoitukseen. Tyypillinen järjestely Maan sisäistä turvallisuutta turvaa EU ja USA yhdessä joukkotuhoaseita vastaan Molemmille osapuolille yhteistyö on tärkeää. Grafiikka: Joonas Kyöstilä EU ja Yhdysvallat presidentti Barack Obaman johdolla ovat keskeisessä asemassa joukkotuhoaseiden uhan torjumisessa. poliisin kanssa, osin armeijan korvikkeena, Islannin rannikkovartiolaitos. Valtýsson kuitenkin korostaa, ettei Landhelgisgæsla Íslands ole millään tavalla sotilaallinen. Gæslan on lakia valvova instituutio ja käsittelee ensisijaisesti siviiliasioita. Islantilaisten keskuudessa puolustusjärjestelyt saavat Valtýssonin mukaan yleisen hyväksynnän, vaikka esimerkiksi pieni Islannin liberaalipuolue on ilmaissut halunsa armeijan perustamiseen. Ristimäen mukaan järjestely on tyypillinen maan kaltaiselle pienelle saarivaltiolle. Resursseiltaan pienet valtiot luovat rauhan aikana liittolaisverkoston, joka tukee tarvittaessa. Jos joku Islantiin hyökkäisi, tukisivat Nato ja USA sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. (Natoon kuulumattomat) pohjoismaiset valtiot auttaisivat siinä tilanteessa niin kuin poliitikot päättäisivät. Kuva: Ryan Birkelbach Kuva: Chuck Kennedy

7 ruotuväki 12/2013 reportaasi 7 Kuvat: Henri Keränen Vasemmalla: ilmavoimien virallisen taitolentoryhmän Midnight Hawksin bravuurinumero on tiiviissä muodossa lennettävä tiukka vinoneliömuodostelma. Oikealla ylhäällä Vartiolentolaivueen kopteri ja valvontakone lähdössä lentoon ainutlaatuisessa muodostelmassa, keskellä ilmavoimien väreihin maalattu 1960-luvun suihkuhävittäjä De Havilland DH-100 FB-52 Vampire ja alhaalla Jordanian Air Falcons aloittelee esitystään savupilven saattelemana. Taivaalla nähtiin historiaa ja nykyaikaa Hawk- ja Vampire-suihkuhävittäjät lensivät rinnatusten Lappeenrannassa. Haloo Helsinki! loisti Aviarockin tähtenä. Olli Tuominen Kerosiinin ja makkaran käryä, upeita taitolentoesityksiä ja festaritunnelmaa. Muun muassa näistä aineksista koostui kesäkuun kolmantena viikonloppuna järjestetty Lappeenranta International Air Show, joka keräsi viikonlopun aikana paikalle noin kävijää. Erikoisuutena tapahtumaan oli mahdollisuus tulla perinteisempien kulkuvälineiden sijaan omalla lentokoneella. Tätä mahdollisuutta hyödynsi järjestäjien mukaan kolmisenkymmentä konetta. Vampiret hurmasivat näytöksen johtajan Lentonäytöksen tähtiesiintyjinä nähtiin Jordanian ilmavoimien taitolentoryhmä Royal Jordanian Falcons, Suomen ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks sekä Suomen ilmavoimien väreissä lentäneet Vampire-suihkuhävittäjät. Vampireiden yhteislento Hawk-suihkuhävittäjän kanssa oli ehdottomasti näytöksen mieleenpainuvin esitys. Esityksessä olisi hyvin voinut kuvitella olleensa 60- luvun lentonäytöksessä, lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo innostuu. Hawkin ja kahden kimeästi ujeltaneen Vampiren yhteisessä ohilennossa lensivät yhdessä Suomen ensimmäinen ja nykyinen suihkulentokone. Karivalo huomauttaa, että ne nähtiin nyt yhdessä luultavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran. Kalustoa maanäyttelyssä Paikalla tapahtumassa olivat luonnollisesti myös ilmavoimien Hornetit ja Casa 295M-kuljetuskone sekä maavoimien puolelta muun muassa joukkojen ja materiaalin kuljetukseen käytettävä NH90- kuljetushelikopteri. NH90 kävi myös tekemässä oman lentonäytöksensä, josta sai hyvän käsityksen koneen monipuolisista ohjailuominaisuuksista. Maanäyttelyssä esillä olleen Hornetin vieressä päivystäneet Hornet-lentäjät saivat vastata yleisön mitä moninaisimpiin kysymyksiin aina hätäpysäytysjärjestelmistä esillä olleen koneen keulan iskemäjälkiin. Esityksiä ilmassa Päivän odotetuimpia esityksiä olivat ensimmäistä kertaa Suomessa ja Skandinaviassa esiintyeen Royal Jordanian Falconsin ja Midnight Hawksin taitolentoesitykset. Hieman yllättäen myös Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue säväytti kahden helikopterin ja Dornier DO-228-valvontalentokoneen yhteisesityksellä. Rajavartiolaitoksen kolmikko saapui kiitotielle jonossa Dornierin johdolla helikopterien seuratessa parin metrin korkeudessa perässä. Lähdön Dornier teki tyylikkäästi tasatahtiin yhdessä AW 119 Ke Koala-helikopterin kanssa. Agusta Bell 412-meripelastushelikopterilla tehtiin pelastusesitys, kun kiitotiellä ajaneesta kuorma-autosta vinssattiin loukkaantunut koneen kyytiin. Tämän jäkeen nähtiin vielä koneen monipuolisten lento-ominaisuuksien esittelyä. Paljon odotettiin myös pirteän punaisilla koneilla lentäneiltä jordanialaisilta. Pilvisen harmaa sää vei harmailta savuefekteiltä jonkin verran tehoa, mutta kokonaisuutena esitys oli silti näyttävää katseltavaa. Vampiret ja Hawk nähtiin nyt yhdessä luultavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran. Maanäyttelyssä esillä olleen Hornetin ympärillä kävi tasainen kuhina lentäjän vastaillessa yleisön kysymyksiin. Vauhdikkaan esityksen teki myös Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen-hävittäjä, joka esiintyi viikonloppuna ensimmäistä kertaa Suomessa. Toisin kuin lentotukialuksille suunnitellut Hornetit, Gripenit on suunniteltu hyödyntämään olemassa olevaa tieverkkoa. Sen vuoksi niistä on pyritty tekemään mahdollisimman kevyitä, minkä huomaa niiden solakasta ulkomuodosta. Näytös onnistui kokonaisuutena todella hyvin. Ihmiset olivat tosi tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa, ja upeat lentonäytökset saivat paljon kiitosta, Karivalo iloitsee. Haloo Helsinki! Aviarockin tähtenä Lauantai-iltana varsinaisen näytöspäivän jälkeen ohjelmassa oli Aviarock, jonka tähtiesiintyjinä olivat JVG ja hiljattain uuden levyn julkaissut, kovassa nosteessa oleva Haloo Helsinki. Lisäksi tapahtumassa esiintyi pienkoneella aivan lavan viereen kurvannut coverbändi Osmos Cosmos. Konsertin avanneen JVG:n aloittaessa alue oli vielä turhan hiljainen ja mitä ilmeisemmin suurin osa konserttiväestä jätti JVG:n väliin ja saapui paikalle vasta iltayhdentoista jälkeen kuuntelemaan Haloo Helsinkiä. Haloo Helsingin pirteä esitys nosti tunnelmaa Lappeenrannan viileässä kesäillassa. Haloo Helsingin aloittaessa tunnelma alueella oli jo paljon korkeammalla ja väkeäkin oli varovaisestikin arvioiden yli puolet JVG:tä enemmän ja lavan edusta oli täynnä yleisöä. Tunnin kestänyt veto ei varmasti jättänyt ketään alueella olijaa kylmäksi. Energinen ja vauhdikas esitys alkoi yhtyeen nimikkobiisillä Haloo Helsinki!, jonka jälkeen kuultiin niin yhtyeen uusinta tuotantoa kuin vanhempiakin hittejä. Uusimman levyn ensimmäinen singlelohkaisu Vapaus käteen jää otti yleisön mukaansa. Loppuhuipennuksena kuultiin yhtyeen suuren yleisön tietoisuuteen nostanut Maailman toisella puolen.

8 8 SUURIN KADETTIKURSSI ruotuväki 12/2013 Suurin ja poikkeuksellisin Kadettikurssi 26 Teksti Eira Talka Taitto Joonas Kyöstilä Kuvat Lasse Perkkiö, SA-kuva-arkisto Kadettikurssi 26 kertoo poikkeuksellisuudessaan upseerikoulutuksen merkityksestä jopa koko yhteiskunnan kannalta. Kaikkien aikojen suurin kadettikurssi syntyi, kun sodan jälkeistä aktiiviupseereiden vajausta ajatellen oli nopeasti koulutettava lisää upseereita. Sota-aikaan mahtui useampi korkeintaan vuodella lyhennetty tai jossakin kohtaa keskeytynyt kurssi, mutta 26. kurssi oli näistä järjestelyiltään poikkeavin. Kesäkuun 4. päivänä vuonna 1941 alkanut kurssi keskeytyi vain kahden viikon kuluttua alkamisestaan ja lopulta sitä jatkettiin yksivuotisena 1. heinäkuuta Kurssin aloitti toistamiseen 450 miestä, joista noin puolet oli vuonna 1941 alkaneella kurssilla aloittaneita miehiä ja loput uusia hakijoita. Vertailun vuoksi kadettikurssien normaali pituus 1930-luvulla oli kaksi vuotta ja kurssien miesvahvuus oli noin 90 henkeä. Vuodesta 1953 yhteen viisi- ja kymmenvuotispäivinään kokoontunut kurssi näki toisiaan alkukesällä 70. kerran. Paikalla oli yhdeksän kurssilaista sekä kadettien puolisoita ja tilaisuutta isännöimässä kurssin käyneiden kadettien poikia; amiraali Juhani Kaskeala, kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen sekä prikaatikenraali Juha Mäkipää. Kurssilaisia on jäljellä yhteensä 19. Mitä mahtavin kurssi jätti jälkeensä? Monipuolinen koulutus houkutti Kadettikurssilla vallinnut yhteishenki syntyi yhteisistä haasteista ja koettelemuksista. Sota-ajan ryhmäkuri kouli nuorukaisia, ja parhaimmillaan yhden törmäilystä seurasi koko kurssin eli yli 400 miehen poistumiskielto. Kuria tarvittiin nuhteen ylläpitämiseksi rintamalta tulleiden nuorten upseereiden kohdatessa Helsingin riemut. Silloin ryhdyttiin keskinäisestikin palauttamaan kuria ja järjestystä. Sehän ei olisi tänä päivänä mahdollista. Mutta tämä kaikki hioi henkeä yhtenäisemmäksi ja sen takia, kun rintamalla oli naapurikomppanian tai -joukkueen päällikkönä joku kadettitoveri, niin oli suuri turvallisuuden tunne tietää, että siellä oli ystävä, saman kurssin toveri hoitamassa asioita, Pääesikunnan entinen päällikkö, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen muistelee. Moni haki kurssille muun muassa saadakseen vaihtelua pysähtyneeseen asemasotavaiheeseen ja toisia houkutteli Helsingin läheisyys. Sitäkin useammalle syynä upseeriuralle hakeutumiseen oli kiinnostus monipuoliseen koulutukseen, josta olisi hyötyä niin siviili- kuin armeijauralle hakeutuessa. Talvisodassa alikersantiksi ylennetylle Kanniselle kadettikoulun aloittaminen oli selvä valinta. -Kadettikouluun lähtö oli harkittu: olin ollut suojeluskuntalaisena ja minulla oli kaksi uraa edessä, joko arkkitehti- tai sotilasura. Siinä sotilastilanteessa ei ollut kiinnostusta lähteä siviiliuralle, vaan katsottiin, miten sodassa käy ja palvellaan isänmaata upseeritehtävissä. Nähtiin, että se koulutus, mitä tämä laitos antaa, palvelee niin paljon muutakin: yleisjohtajuutta ja yleissivistystä, Kanninen kertoo. Eläytymisen mestarit Koulutus oli kovaa, asuminen tiivistä ja olot sotaa käyvässä yhteiskunnassa niukat. Meitä oli tupakaksioissa jopa kahdeksan, mutta sehän oli pikkujuttu. Oltiin tultu telttaoloista ja korsuista, ja oli mahtavaa saada makailla lakanoiden välissä. Kun tiedettiin, mikä oli takana ja oli tuntuma sotaan ja se, että tiesimme, että sota jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan kurssin jälkeen, silloin on päämäärä niin itsestäänselvä, että ei synny suuria vaikeuksia, Kanninen kuittaa kurssin rankkuuden. Talvi- ja jatkosodassa taistelleilla miehillä ei ollut ainakaan vaikeuksia eläytyä taistelukentän oloihin. Toiset hallitsivat osaa koulutettavista asioista jopa paremmin kuin joukkueenjohtajansa. Kuitenkin varsinkin nuorimpien kadettien peruskoulutustaso oli heikko oppikoulun jäätyä kesken sodan takia. Tämä haittasi varsinkin matematiikan ja kielten opinnoissa. Kadettikurssin lyhyyden vuoksi taas muutamat ammattitiedot, kuten asetuntemus sekä tykistön ja jalkaväen yhteistoiminta jäivät laihoiksi. Vuoden kestäneeltä kurssilta valmistui 406 kadettia. Viestijoukkueessa kurssia suorittanut ja majuriksi asti palvelusurallaan myöhemmin ylennyt Olli Vuorio muistaa edelleen upseereiksi nimittämisen hetken presidentinlinnassa 4. kesäkuuta vuonna Kättely ja esittely jäivät varmasti jokaisen kadetin mieleen, Vuorio kertoo. Silloinen presidentti Risto Ryti ja Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim kättelivät lyhyen puheen jälkeen jokaisen uuden upseerin. Näen silmät suljettuina Mannerheimin isällisen katseen: en tiedä, mitä hän ajatteli, mutta ehkä jotain sellaista, että pian nuo miehet joutuvat rintamalle, hän sanoo. Vaativa sukupolvitehtävä Sodan jälkeen nämä miehet johtivat puolustusvoimia. Esimerkiksi 1950-luvulla joka viides puolustusvoimien kapteeni oli käynyt kurssin 26, ja 1970-luvulla joka neljäs everstiluutnantin tai everstin arvoinen upseeri oli samaiselta kurssilta. Useat kurssin korkea-arvoiset upseerit näkyivät Pääesikunnassa luvuilla osastopäällikköinä ja aselajitarkastajina. Joukosta nousi vielä viisi kenraalimajuria, seitsemän kenraaliluutnanttia ja yksi puolustusvoimain komentajana toiminut kenraali Keinonen. Meissä oli lähes viimeinen joukko sodan kokeneita veteraaneja, ja meidän tehtävänä oli jatkaa ja luoda Suomen puolustusvoimat niihin olosuhteisiin, jotka silloin nähtiin. Sehän oli oleellista, ja tuoda mukaan sotaveteraaneina saatu kokemus todellisesta sodasta, koska sen opettaminen eteenpäin ei ole helpoimpia asioita. Meidän tehtävänä oli huolehtia siitä, että sodan kokemukset eivät unohdu, vaan niistä osataan ottaa oppia oikealla tavalla, oikeassa paikassa, Kanninen valaisee. Yksi miehen viimeisistä tehtävistä ennen Pääesikunnan päällikön virkaa oli alueellisen puolustusjärjestelmän luominen. Helsinkiläispoikana olin pääosan sodasta Karjalan Kannaksella ja jouduin Rukajärven suunnalla erämaasotaan. Se oli erinomainen oppi meikäläiselle, jolla oli lisäksi talvisodasta rannikkotykistökokemusta. Ainakin yritin luoda niistä sellaisen kokemuksen, että siitä olisi hyötyä muillekin, Kanninen sanoo vaatimattomasti. Sodan jälkeisinä aikoina kadettikurssin aikaisista suhteista oli edelleen puolustusvoimissa toimiville upseereille hyötyä. -Samalla tavalla kuin rintamalla, kun soitin naapuritukikohtaan ja siellä vastasi kadettitoveri, niin onhan se ihan toisenlaista kuin, jos siellä vastaisi tuntematon luutnantti tai vänrikki, jonka ihmistyypistä ei tiedä mitään. Keskinäinen luottamushan näissä kontakteissa on äärimmäisen tärkeä. Siksi nykyaikana kauhistelen näitä koneita, koska haluan nähdä ihmisen. On tärkeää saada kontakti, Kanninen sanoo. Kanninen on eläkkeelläkin ollut aktiivinen esimerkiksi kulttuurin saralla ja puuhannut 1990-luvulta lähtien elokuvaa Mannerheimista. Mikä projektin tilanne nyt on? Minulla ei ole suoraa tekemistä ra- Keskinäinen luottamushan näissä kontakteissa on äärimmäisen tärkeä. Siksi nykyaikana kauhistelen näitä koneita, koska haluan nähdän ihmisen. On tärkeää saada kontakti.

9 ruotuväki 12/2013 SUURIN KADETTIKURSSI 9 hoituksen kanssa, se on tuottajakysymys. Minulla on velvollisuus edelleen valvoa käsikirjoitusta. Itse projektista ei ole luovuttu; en ole kuullut kenenkään sanovan, että se olisi turha. Sehän on ensimmäinen elokuva suomalaisesta tasavallan presidentistä, joka on samalla ylipäällikkö, mies selvittää. Kannisen mielestä tehtiin periaatevirhe, kun projektista lähdettiin tekemään Hollywood-tyyliin liian suurta. -Minä uskon siihen. On itsestäänselvää, että Suomi tarvitsee kotimaiseen ja kansainväliseen käyttöön elokuvan, joka kertoo, miten Suomi itsenäistyi ja miten se pystyi säilyttämään itsenäisyytensä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Kadettikurssi 26 puolestaan kokoontui kesäkuun alussa muistelemaan upseereiksi ylentämistä tasan 70 vuotta sitten. Nyt yli 90-vuotiaat veteraanit saattavat edelleen ensi kesänä jatkaa perinteikkäitä lounaskokoontumisiaan. Kadettitoveria ei jätetä. Silloin ryhdyttiin keskinäisestikin palauttamaan kuria ja järjestystä. Sehän ei olisi tänä päivänä mahdollista. Kurssin julkkiksia Kurssitovereiksi päätyi monia merkkihenkilöitä, kuten puolustusvoimien komentajaksi edennyt kenraali Yrjö Keinonen, Pääesikunnan päälliköksi kohonnut kenraaliluutnantti Ermei Kanninen, ministeri ja SYP:n entinen pääjohtaja Mika Tiivola, puolustusministeri Arvo Pentti sekä monia muita nimekkäitä herroja. Myös muutamien myöhempien kenraalikuntaan ylenneiden upseereiden isät kuuluivat maineikkaan kurssin käyneisiin. Kurssille osallistui myös viisi Mannerheim-ristinritaria, joita olivat Pentin ja Keinosen ohella Matti Varstala, Lauri Nissinen ja Tampereen yliopiston kehittämisestä tunnettu Paavo Koli. - He olivat kunnioitettuja ritareita ja erottuivat toki olemukseltaan, mutta tietääkseni heitä ei kohdeltu lainkaan eri tavalla kuin muita, Vuorio kertoo. Kurssin käyneiden vaimoista julkisuudessa paistatteleva kauppaneuvos Satu Tiivola on useaan otteeseen ollut mukana kurssin tapaamisissa. -Mieheni sanoi aina kadettikurssista, että siihen muodostui elinikäinen suhde. Hän muisteli kurssiaikoja usein. Itse olen aina ihaillut kadettien ryhdikkyyttä, josta näkyy tyytyväisyys heidän saamaansa korkeatasoiseen koulutukseen, Tiivola sanoo. Kurssin tilaisuuksissa tapaamiaan rouvia nainen pitää veteraanien tapaan myös ainutlaatuisina. -Kyllä virkeys on poikkeuksellista rouvissakin, hän toteaa. Siviilimaailman houkutukset Myös elinkeinoelämä hyötyi kurssin käyneistä: peräti 160 siirtyi sodan jälkeen siviilimaailman palvelukseen. Suurin osa näistä kadettikurssin opeista hyötyneistä miehistä työskenteli kaupan ja teollisuuden aloilla, ja merkittävä määrä myös valtion hallinnossa ja opetustoimessa. Kurssilta valmistuivat SYP:n pääjohtaja Tiivolan ohella esimerkiksi Instrumentarium Oy:n toimitusjohtaja Aulis Hauhia, SOK:n varapääjohtaja Per Heinrichs sekä Stockmannin tavarataloryhmän johtaja Viktor Jansson. Lisäksi kurssilta vauhtia uralle haki kaksi suurlähettilästä, ministeriä ja professoria sekä tusina eri alojen neuvoksia. Mauri Maunula toimi ensin Finnairilla ja myöhemmin Spear-Airin ja Kone-Airin kapteenina. - Kouluaikainen haave toteutui, kun pääsin lentäjäksi ja aktiivipalvelukseen. Jos lentäjän uraa ajatellaan, niin kadettikurssillamme ei ilmajoukkueella ollut oman aselajin koulutusta, paitsi joitakin tunteja ilmataistelutaktiikkaa, aseoppia ja sääoppia, Maunula sanoo. Vuoden 1948 alussa Ilmavoimista siirtyi Maunulan mukaan kymmenen ohjaajaa Aeroon. - Suurimpana syynä tähän oli, että Ilmavoimissa olosuhteiden pakosta lennettiin suhteellisen vähän, mutta kuitenkin tiedettiin, että kyseessä oli kehittyvä ala, mies kertaa elämänuraansa lentäjänä. Kurssi antoi monen unelmille vankat, tositilanteessa koetellut siivet.

10 10 kentällä ruotuväki 12/2013 lyhyesti Suomelle kultaa purjehduksessa Suomi voitti sekä venekuntakohtaisen että maiden välisen kilpailun sotilaiden purjehduksen pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Sotilaiden purjehduksen pohjoismaiset mestaruuskisat järjestettiin Upinniemessä ja Suomenlinnassa. Kolmipäiväisessä kilpailussa oli viisi eri lajia. Voittajavenekuntaa (FIN 2) kipparoi komentajakapteeni Erkki-Tapani Heinonen Merisotakoulusta. Yliluutnantti Sami Tammisen ohjaama vene FIN 1 tuli kolmanneksi. Viisiotteluun osallistui joukkueet Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Puolasta ja Saksasta. EHe Sotamuseo avautuu Viipuriin Viipurissa avautuu museo, joka esittelee talvi- ja jatkosotaa sekä Suomen että Neuvostoliiton osalta. Sotamuseota rakentaa historioitsija Bair Irincheef, joka on vuokrannut tilat Viipurin vanhasta kaupungista. Sotamuseo on tarkoitus avata kesäkuun lopulla. Irincheefin itse rahoittama museo on kuitenkin vain väliaikainen, sillä Viipurin pienistä väliaikaisista tiloista on tarkoitus myöhemmin siirtyä tontille Ihantalaan. Ihantalan museon avaamisessa Irincheef tähtää heinäkuuhun 2014, jolloin on Tali-Ihantalan taistelun 60-vuotispäivä. OPi Arcticmil-kilpailun järjestäjä palkittiin Sotavahinkosäätiö jakoi kesäkuun alussa maanpuolustuspalkintoja eurolla. Palkittujen joukossa olivat muun muassa sotakirjallisuutta aktiivisesti tuottava Mikko Porvali, kansainvälisen Arcticmil sotilastaitokilpailun järjestänyt Lapin Reserviläispiiri sekä reservin päällystön osaamisen kehittämiseen osallistunut helsinkiläinen Sissikerho. Palkintoja myönnetään henkilöille tai yhdistyksille, jotka ovat saaneet aikaan merkittäviä saavutuksia maanpuolustuksen saralla. Säätiö aloitti maanpuolustuspalkintojen myöntämisen vuonna OTu Kesäyön marssi taitettiin helteessä Tämänvuotinen Kesäyön marssi asteltiin Pirkkalassa lauantaina 8. kesäkuuta. Marssi oli järjestyksessä kuudestoista lajiaan. Marssille osallistui kaiken kaikkiaan noin 300 ihmistä. Viime vuonna tapahtuma keräsi ennätykselliset 700 osallistujaa, kun se järjestettiin Santahaminan varuskunnassa Helsingissä. Helteisellä säällä marssimista helpotti jokaiselle jaettu puolen litran pullo urheilujuomaa. Huoltopaikoilla ja tasaisesti reitin eri kohdissa tarjoiltiin lisätäydennystä urheilujuoman ja veden merkeissä. Seuraava Kesäyön marssi järjestetään Tuusulassa. EHe Kutsunnat takana, armeija edessä Palveluskelpoiset vetävät pian ylle armeijan harmaat. Armeijassa tulee toki olemaan raskastakin, mutta uskon, että kokemus on kuitenkin palkitseva. Mia Hemming Joka vuosi kutsutaan kaikki sinä vuonna 18 vuotta täyttäneet tai täyttävät miehet kutsuntoihin. Kutsuntojen jälkeen nuoret miehet jäävät odottamaan palvelukseen astumista. Tuleva alokas Olli Stenroos suhtautuu armeijaan mielenkiintoisena ja tärkeänä elämänvaiheena. Häntä miellyttää ajatus kokoontua yhteen ikäluokkansa kanssa vielä viimeisen kerran ennen kuin kaikki hajaantuvat elämänpoluilleen. Armeijassa tulee toki olemaan raskastakin, mutta uskon, että kokemus on kuitenkin kaiken kaikkiaan palkitseva, Stenroos miettii. Myös Arttu Myllys mieltää armeijan arvokkaaksi kokemukseksi rankoista päivistä huolimatta ja merkittäväksi elämänkaaressa. Kasvetaanhan siellä pojista miehiksi, Myllys kiteyttää. Armeija ei hymyilytä Aleksi Sandroosia tosin siksi, ettei hän tiedä, pääseekö sinne. Hänen palveluskelpoisuutensa on vielä mietinnässä, sillä terveystarkastuksessa paljastui hänen kärsivän korkeasta verenpaineesta. Odotan lopullista lääkärinlausuntoa palveluskelpoisuudestani. Lääkärin hakemuksesta lykättiin mahdollista palvelustani jo vuodella, mikä oli ikävä yllätys. Lisäksi mahdollinen palvelukseni tulee olemaan noin puolen vuoden mittainen sen minulle mieluisamman vajaan vuoden sijaan, Sandroos kertoo. Armeija ei pelota Sandroos meni kutsuntoihin hyvillä mielin ja vähän jännittäen, mitä tilaisuus pitää sisällään. Hän ei tiennyt lääkärin lausunnosta, joten yllättäen ilmitullut mahdollisuus tulla määritellyksi palvelukseen kelpaamattomaksi kolautti itsetuntoa. Ja yhtäkkiä eteeni avautui vuosi tyhjää aikaa, sillä olin suunnitellut kesällä meneväni armeijaan. Lähdin kutsunnoista turhautuneena ja ärtyneenä. Haen muutosta vuoden lykkäykseen, jotta minulla olisi vuoden sijaan vain puoli vuotta vapaata kalenterissa, Sandroos kertoo. Stenroos lähti kutsunnoista iloisin mielin. Hän pyrki laivastoon ja sinne pääsi. kolumni Toivoin pääseväni armeijaan kesällä, sillä kirjoitin ylioppilaaksi tänä keväänä. Myös suunnitelmani ajankohdasta toteutuu, Stenroos iloitsee. Myllys menee kesällä Panssariprikaatiin Parolannummelle tai tammikuussa lentoteknilliselle aliupseerikurssille. Sinne hän hakee heinäkuussa. Kyllä intissä aina pärjää Tuntuu, että mitä lämpimämmäksi kadut käyvät, sitä rohkeampia ihmisistä tulee. Aivan viimeisinä viikkoinani olen käynyt enemmän mieleenpainuvia keskusteluja kuin koko vapaaehtoisen asepalvelukseni aikana yhteensä. Eräs herra antoi minulle vaivannäöstäni palkaksi kaksi euroa ja toinen kyseli, mitä kuvittelen nappuloilla tekeväni, sillä eihän naisesta saa uskottavaa johtajaa. Jo ennen intin alkua moni joko kyseli, miten minä siellä pärjäisin, ja toiset totesivat heti, että kyllä he uskoivat minun siellä pärjäävän. Kyllähän minä pärjäsinkin Aleksi Sandroos (vas.ylh.) suhtautuu armeijaan vähän kaksijakoisesti. Hän menee sinne mielellään, mutta miettii, onko se nykymuotoisena vähän vanhanaikainen. Arttu Myllys (oik.ylh.) tietää, että hyvin armeijasta ovat lähes kaikki selvinneet. Häntä ei mikään jännitä sen suhteen, ettei hän pärjäisi siinä missä muutkin. Olli Stenroos (alh.) ei pidä järkevänä venyttää armeijaan menoa. Parasta se on käydä heti alta pois ja sitten voi keskittyä jatkokoulutukseen. Useimmiten en ollut edes joukon huonoin. useimmiten en ollut edes joukon huonoin. Intissä pärjääminen ja menestyminen ovat aika tavalla eri asioita, ja kiinnostavaa on, kuinka niiden eron merkitys vaihtelee eri tilanteissa. Menestyjistä tietysti pidetään, sillä he saavat Menin kutsuntoihin levollisin mielin, sillä olin jo kuullut kavereiltani paljon tilaisuudesta. Mutta vähän viisaampana kuitenkin sieltä lähdin, Myllys sanoo. Hän uskoo siten tietävänsä, mitä tuleman pitää ja luottaa pärjäävänsä armeijassa. Hän ei lukeudu huonokuntoisiin alokkaisiin. Käyn salilla muutaman kerran koko joukon näyttämään paremmalta, mutta ainakin omissa joukkueissani myös pärjääjät muistettiin. Pärjääjät tulivat usein esiin marsseilla, leireillä ja muissa fyysisesti rankemmissa koitoksissa, mutta toisaalta aliupseerikurssin kokeissa heikoimmin suoriutuneiden joukossa olivat aivan eri nimet. Itselleni asepalvelus on ollut siksi jännittävää aikaa, että olen ihan oikeasti epäonnistunut asioissa. Aiemmin minua on mitattu lähinnä koulumenestykselläni, ja sattumalta olen ollut niissä asioissa hyvä. Ennen inttiä minun ei ole tarvinnut nähdä juurikaan vaivaa varsinkaan pärjäämisen eteen, joten palvelusaika on tarjonnut minulle paljon kokemuksia siitä, missä rajani ihan oikeasti ovat. Onkin mielenkiintoista, että vaikka hyvältä johtajalta ja hyvältä sotilaalta vaaditaan monenlaisia taitoja, myös epätäydellisyydellä pärjää. Fyysisyyttä voi korvata nopea päättelykyky, ja nopeutta taas hyvä ihmistuntemus. Se onkin melkoisen lohdullista, sillä meistä kaikista ei saa kurssin priimusta. Kuvat: Mia Hemming viikossa, ja myös muilla tavoin pidän huolta kunnostani. Armeija ei pelota Stenroosiakaan. Hän odottaa, että siellä vallitsee kova kuri ja kunnon täytyy olla hyvä. Harrastan urheilua, ja nyt olen lisännyt aerobista liikuntaa armeijaa silmällä pitäen. Myös Sandroos urheilee aktiivisesti eikä ole huolissaan itsestään alokkaana. Hyviä uravaihtoehtoja on enemmän kuin yksi Myllys valmistui keväällä koneenasentajan ja sähkö-asentajan yhdistelmäkoulutuksesta ammattiopistosta. Jos hän menee kesällä armeijaan, se on hoidettu alta pois ennen jatko-opintoja. Jos tammikuussa, niin sitten olen töissä siihen asti. Ja jatkoopintojen aloittaminen siirtyy vuodella eteenpäin, Myllys kertoo. Sandroosin kalenteri näyttää nyt tyhjältä syksyn ja kevään osalta. Hän miettii lykkäävänsä mahdollisten yliopisto-opiskelujen aloittamista puolellatoista vuodella. En haluaisi puolen vuoden päästä pitää opiskeluista puolen vuoden taukoa. Ja jos en nyt pääse yliopistoon sisään, niin miten saa sovitettua yhteen armeijan ja pääsykokeet? Sandroos miettii. Sandroos päättää pian, lähteekö hän lukemaan Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian pääsykokeisiin vai yrittääkö Tampereelle hallintotieteitä opiskelemaan. Tai miksei hän hankkisi kahta ammattia. Ja ties vaikka joku päivä opiskelisin vielä kolmannen. On niin monia kiinnostavia aineita. Stenroos on mielissään siitä, että hän voi suorittaa armeijan ennen jatkokoulutusta. Stenroos hakee lukemaan valtio-oppia tai hallintotieteitä. Hän ajattelee, että armeijan suorittamisesta laivastojoukoissa voi tulevaisuudessa olla hyötyä työnhaussa. Reserviupseerikoulutus on johtajakoulutus, jolloin työnantaja voi olettaa, että minulla on paineensietokykyä stressaavissa tilanteissa. Myllys suunnittelee pyrkivänsä Tampereen teknilliseen yliopistoon tai Tampereen ammattikorkeakouluun jatkokoulutukseen esimerkiksi sähkötekniikkaa opiskelemaan. Myllyskin pitää mahdollisena, että armeijakokemuksesta ainakin Ilmavoimien Teknillisestä koulusta olisi hyötyä työnhaussa. Lentoteknillisen aliupseerikurssin esittelyssä peräti luvataan, että toiminnasta uusimman lentokonetekniikan parissa on varmasti hyötyä intin jälkeen. Siellä saa lisäksi johtajakoulutusta. Moona Veijola > Niillä kahdella eurolla, jotka sain valkoiseen kokovartaloverkkariin pukeutuneelta mieheltä, ostin jaffan metroaseman automaatista. Niillä kahdella kulmaraudalla, jotka sain intistä mukaani, aion tehdä vielä vaikka mitä. Ainakin ne auttavat minua muistamaan, että meitä on moneksi ja kaikkien kanssa on tultava toimeen, ja että joskus saattaa onnistua sellaisissakin asioissa, joissa ei uskonut menestyvänsä. Ja että ainakin pärjätä voi aina. Ja ehkä joskus minusta vielä tulee se uskottava johtajakin.

11 ruotuväki 12/2013 kentällä 11 Kovat mimmit treenaavat palveluksessa Tähtäimessä MM-kilpailut Brasiliassa heinäkuussa. Meri-5-ottelua harrastaa vain noin 100 ihmistä maailmassa. Lotta Kvist Suomen ainoat meri-5-ottelijanaiset Jenna Säkkinen ja Mari Lindström valmistautuvat heinäkuussa järjestettäviin Brasilian MM-kisoihin. Upinniemen varuskunnassa liikuntakasvatusaliupseeri Jenna Säkkinen, 24, ottaa vauhtia ja kapuaa verkkoa ylös kuin hämähäkki. Esteen päälle päästyään hän kiskoo käsillään itseään eteenpäin vaijerin päällä maaten. Toiseen päätyyn saavuttuaan pyydystää hän köyden käsiinsä ja heijaa itsensä yläilmoista alas. Säkkinen nimeää yhdeksästä esteestä koostuvan radan tai amfibiomaastojuoksun sotilaslaji meri- 5-ottelun lempilajikseen ottelun viidestä lajista. Olen aina tykännyt temppuilla. Estaradalla vaaditaan koordinaatiota, voimaa ja ketteryyttä. Eikä haittaa, jos joku este menee vähän huonommin. Sen voi korjata ajassa toisella esteellä, Säkkinen kertoo. Hänelle vahva laji, juoksu, alunperin saattoikin hänet meri-5-ottelun pariin: Upinniemessä varusmiespalveluaan suorittanut alikersantti osallistui viime vuonna sotilaiden maastojuoksukisoihin, joista Suomen joukkueen valmentaja Jukka Jortikka hänet rektytoi. Varusmiesten liikuntakerhon kautta Säkkinen tutustui lajiin ja meri-5-otteluleirin kautta Mari Lindströmiin, 24, Pohjois-Karjalan rajavartiostossa varusmiehiä kouluttavaan joukkuetoveriinsa. ruotuväki 40 vuotta sitten Lainsäädäntöneuvos Lars Dufholmin johtama puolustuslaitoskomitea jätti saamansa erityistehtävän mukaisesti esityksen puolustusministeriölle eräistä puolustusvoimien uuteen esimiesjärjestelmään liittyvistä kysymyksistä. Lausunnossaan komitea esittää uuden esimiesjärjestelmän ylimmäksi toimiupseeriarvoksi kapteenia. Näitä toimia ehdotetaan perustettavaksi vain rajoitettu määrä. Toimikapteenit tulisivat ennenkaikkea erityistä käytännön kokemusta ja pitkäaikaista tehtävien hoitoa vaativiin esikunta-, teknisiin Olli Tuominen Pääesikunnan henkilöstöosastolla osastoesiupseerina työskennellyt komentaja Misa Kangaste siirtyi kesäkuun alussa Suomenlahden Meripuolustusalueelle 5. Miinalaivueen komentajaksi. Uudessa tehtävässäni saan johtaa erittäin monipuolista ja ammattitaitoista merivoimien joukkoyksikköä. 5. Miinalaivueeseen kuuluvat esikunnan lisäksi miinalaiva Pohjanmaa, Sukeltajakoulu, Erikoistoimintaosasto, komentovene Jymy sekä miinalautat Porkkala ja Pyhäranta, jotka yhdessä muodostavat Miinaviirikön. Jortikan vuonna 2009 Sodankylän sotilashiihtokisoista mukaan rekryämä Lindström kokee niin ikään ambifiomaastojuoksun itselleen turvalliseksi ja vahvaksi lajiksi. 2,5 kilometrin juoksun aikana myös ammutaan, heitetään kranaattia ja melotaan. Myös merimiestaidot ja soutaminen luonnistuvat Lindströmiltä hyvin. Harrastajat harvassa Mitkä sitten ovat miesvoittoisen, ja huoltotehtäviin. Heitä ei sijoitettaisi perusyksikön päällikön tehtäviin, vaan niihin olisi edelleen sijoitettava yksinomaan Kadettikoulun käyneitä virkaupseereita. Riittävän hakeutumisen turvaamiseksi puolustusvoimien yliopistotasoiseen päällystökoulutukseen (Kadettikouluun) tulisi komitean esityksen mukaan ryhtyä maksamaan kadettikouluajalta palkkaa. Tätä puoltaa myös se, että nykyisessä Aliupseerikoulussa ja suunnitelman mukaan myös tulevassa Päällystöopistossa maksetaan oppilaille palkkaa. vain noin sadan ihmisen maailmassa harrastaman ottelun vaikeimmat lajit Suomen naisille? Säkkinen kokee olevansa heikoimmillaan räpylät jalassa esteuinnissa kuin pelastusuinnissa, Lindström taas päinvastoin. Esteuinnissa kuitenkin pääsee vahvoilla jaloilla lujaa, Lindström kuvailee. Naisten mukaan meri-5-otteluun saa hyvät pohjat vahvasta uimataidosta, mutta tossunkin olisi hyvä liikkua uima- ja juoksutaito kun eivät liioin tue toisiaan. Edelleen komitea esittää, että olisi ryhdyttävä välittömästi tutkimaan Kadettikoulun kehittämistä nykyistä korkeakoulumaisemmaksi. Samalla tulisi selvittää upseerin virkatutkinnon rinnastettavuus yleisten pätevyysvaatimusten osalta muihin korkeakoulututkintoihin. Komitea on lausuntoaan laatiessaan ottanut huomion sekä Upseeriliiton että Aliupseeriliiton kannanotot. Komitea ei ole ollut yksimielinen kaikista ehdotuksistaan. Aiemmassa tehtävässäni Pääesikunnassa toimin osana asiantuntijaorganisaatiota. Nykyisessä tehtävässäni korostuu joukkojen johtaminen. Tehtävät ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kummassakin korostuu kokonaisuuksien hallinta. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeisen lyhyen joukko-osastovaiheen jälkeen toimin vanhempana osastoesiupseerina puolustusministeriössä puolustuspoliittisella osastolla vuosina Siirryin keväällä 2006 ensin apulaissotilasedustajaksi ja vuotta myöhemmin sotilasedustajaksi Suomen Etyjedustustoon Wieniin. Toimin sotilasedustajana Suomen Etyj-puheenjohtajakauden ajan, jonka jälkeen palasimme takaisin Suomeen kesällä Palattuani Suomeen toimin henkilöstöosaston osastopäällikkönä Suomenlahden Meripuolustusalueella vuosina Viimeksi toimin osastoesiupseerina Pääesikunnan henkilöstöosastolla hieman yli vuoden. Omat vahvuuteni uudessa tehtävässäni ovat ihmisten johtaminen, oma-aloitteisuus ja määrätietoisuus sekä oppimis- ja muutoskyky. Aiemmasta tehtävästäni jään kaipaamaan mukavia esimiehiä ja työtovereita, työpaikalla vallitsevaa tekemisen meininkiä ja hyvää yhteishenkeä. Eniten odotan tehtävältäni onnistumisia arjessa ja hyviä yhteisiä hetkiä. Suomen pieneltä tehokaksikolta ei kuitenkaan yhteishenkeä puutu. Yksin ja joukkueena kilpaileva kaksikko otti viime vuonna pronssia Ruotsin MM-kisoissa. Kisan voittaneille Ruotsin kilpauimarinaisille on vaikea laittaa kampohin, mutta siihen Suomen naiset tänä vuonna tähtäävät. Yksilötasolla naiset taas tähtäävät lajikohtaisille mitaleille. Molemmat ylsivät viime vuonna mitaleille amfibiomaastojuoksussa, Lindström vielä lisäksi esteradalla. Komitea esittää: Kadettikouluajalta palkkaa eteenpäin Jenna Säkkinen (oik.) voitti vastikään Saksan alueellisissa kisoissa ainoan vastustajansa kaikissa lajeissa ja kokonaiskilpailussa. Mari Lindström lataili kisojen ajan akkuja. Komitean mukaan kadettikouluajalta pitäisi maksaa palkkaa. Odotuksissa onnistumisia arjessa Kansainvälisissäkin tehtävissä toiminut Misa Kangaste palaa reilun vuoden tauon jälkeen Upinniemeen. Kuva: Lotta Kvist Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Eira Talka NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Matti Santtila, everstiluutnantti 51 TOIMENKUVA Puolustusvoimien liikuntapäällikkö PALVELUSPAIKKA Pääesikunta, Helsinki KOULUTUS Upseeri, filosofian tohtori JOTAIN MUUTA, MITÄ? Harrastukset: hiihto, rullaluistelu, sulkapallo, golf ja kuntosali. Puolustusvoimien liikuntapäällikkönä tunnettua everstiluutnantti Matti Santtilaa lainataan useassa liikuntaa ja puolustusvoimia koskevassa lehtijutussa. Monen kuntoaan armeijassa kohentaneen kiitoksen ansaitseva mies väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna Hän tutki väitöskirjassaan varusmiesten fyysisen kunnon kehitystä viime vuosikymmenten aikana. Väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että nuorten miesten kunto on laskenut vuosien saatossa, ja että kestävyysharjoittelun sijasta varusmiesten liikuntakoulutukseen tulisi sisältyä aiempaa enemmän voimaharjoittelua. Tämä edesauttaisi painavien taakkojen kantamista palveluksen kuluessa sekä ehkäisisi rasitusvammojen syntymistä. Nyt liikuntakoulutuksen sisältö ja painopiste ovatkin jälleen Santtilan myötävaikutuksella muuttumassa. Lihaskunto- ja voimaharjoittelun osuutta on selvästi lisätty etenkin peruskoulutuskaudella. Normit päivitettiin viime vuoden lopulla ja muutokset astuivat voimaan helmikuussa, Santtila sanoo. Tasoryhmien isä Santtilan työ liikunta-alan osastoesiupseerina puolustusvoimien silloisella koulutusosastolla alkoi jo vuonna Tuolloin johtajakoulutusta uudistettiin, ja vanhat palvelusajat korvattiin 12, yhdeksän ja kuuden kuukauden palvelusajoilla. Entinen koulutusosaston päällikkö, edesmennyt eversti Erkki Nordberg antoi Santtilalle haastavan tehtävän. ASUINPAIKKA Lisää voimaa ja liikettä elämään Vantaa Puoli vuotta oli liian lyhyt aika tuottamaan toimintakykyisiä sotilaita. Tarkoituksena oli saattaa sekä sotilaiden taidot että fyysinen toimintakyky riittävän hyvälle tasolle tässä ajassa, Santtila kertoo. Seurauksena liikuntakoulutuksen määrä lisääntyi, koulutus monipuolistui, siitä tehtiin nousujohteista ja kuormitusta alettiin säädellä. Osa ajatusta olivat vuonna 2004 ja tehostetusti vuonna 2009 käyttöön otetut tasoryhmät, niiden kehittämisestä vastannut Santtila kertoo. Uusittua liikuntakoulutusta käsiteltiin Santtilan jättiurakassa, liikuntakäsikirjassa, josta ensi vuonna on tulossa uudistettu versio. Varusmiehet tyytyväisempiä Everstiluutnantti ansaitsi tänä vuonna pitkäjänteisestä liikuntatyöstään Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnon. Kymmenessä vuodessa varusmiesten suhtautuminen armeijan liikuntakasvatukseen on loppukyselyiden perusteella parantunut keskivälin tyytyväisyydestä keskimääräistä suurempaan tyytyväisyyteen. Olemme rikkoneet myytin siitä, että intti tappaisi liikuntainnon. Vain 3,5 prosenttia kaikista vastanneista varusmiehistä oli viime loppukyselyssä täysin tätä mieltä, Santtila iloitsee. Varuskuntien välillä on silti edelleen liikuntakoulutuksen suhteen isojakin tasoeroja, joita yritetään kuroa umpeen. Isoimpia eroja aiheuttavat koulutuksen laatu, kouluttajien asenne, liikuntaolosuhteet sekä varuskunnan panostus liikuntakoulutuksen järjestämiseen. Panostus liittyy myös asenteisiin ja voi joissain tapauksissa olla myös osaamiskysymys, Santtila sanoo.

12 12 kentällä ruotuväki 12/2013 Klik ja maali on paikannettu Uusi MARS-sensori nopeuttaa tulenjohtoa sekä parantaa tilannekuvan muodostamista. Sensori on osa viime vuonna hankittua taistelunjohtojärjestelmää. Joona Haataja Maavoimien suorituskyvyn parantamiseksi tulenjohdossa otetaan käyttöön entistä ehompi maalinpaikannuslaite, joka nopeuttaa huomattavasti kohteen mittaamista ja paikannusta. Ensi syksynä koulutuskäyttöön tulevalla MARS-sensorilla ei tarvitse yksinkertaisimmillaan muuta kuin tähdätä ja painaa nappia, jolloin maalin koordinaatit on saatu selville. Perinteisesti vihollisen sijainti tykistöä ja kranaatinheittimistöä varten on täytynyt paikantaa kolmella eri laitteella: käsisuuntakehällä, laseretäisyysmittarilla ja sanomalaitteella tai tulenjohtotasolla eli millimetripaperilla. Käsisuuntakehällä otettiin suunta, laseretäisyysmittarilla etäisyys ja lopulliset koordinaatit muodostettiin sanomalaittella tai millimetripaperilla manuaalisesti. Kaikkeen tähän menee oma aikansa. Sensori parantaa alueen valvontakykyä MARS mittaa samalla kertaa suunnan, etäisyyden ja oman sijainnin GPS:n avulla. Kun vihollisen panssarivaunu on näkyvissä, ei tarvise muuta kuin tähdätä ja painaa nappia: maalin kuva jää näytölle kuin kamerassa ja koordinaatit tulevat näkyviin. Pään voi samoin tein painaa suojaan. Sen jälkeen tieto vihollisesta täytyy lähettää tuliasemiin, jotta tykit voivat aloittaa ammunnan. Tällaisen tekniikan ansiosta tulenjohtoon ei periaatteessa tarvita kuin vain yksi mies. Vanhoissa kokoonpanoissa tätä tehtävää varten käytettiin jopa viittä eri taistelijaa. MARS Handheld Imager Tähtäys: Lämpö- ja videokamera Muut ominaisuudet: Laseretäisyysmittari, GPS, ja elektroninen kompassi Paino: 2 kg Akunkesto: Alle 8 tuntia Näyttö: Digitaalinen OLED Valmistaja: Israelilainen Elbit Systems Kuva: Satu Hujanen Sensorin hankinta on osa testikäyttöön hankittua taistelunjohtoja maalinpaikannusjärjestelmää. Hankinta parantaa muun muassa maavoimien uuteen taistelutapaan oleellisesti liittyvää alueiden valvontakykyä, tilannekuvaa sekä maalinpaikannuksen olosuhderiippumattomuutta, majuri Mika Nuutinen Maavoimien Esikunnasta kertoo. Nuutisen mukaan laite on testeissä todettu kenttäkelpoiseksi ja erittäin kestäväksi. Lämpökamera tunnistaa kohteen automaattisesti MARS-sensorissa on lisäksi lämpökameraan perustuva pimeänäkötoiminto, joka tekee yöllä tapahtuvasta tulenjohdosta nopeampaa ja varmempaa. Valmistajan mukaan lämpökamera tunnistaa automaattisesti vihollisen jopa kilometrin päästä. Vihollisen ajoneuvot näkyvät yöllä jopa kolmen kilometrin päästä ja kävelevä mies parin kilometrin etäisyydeltä. MARS:sta huolimatta laseretäisyysmittarit säilyvät yhä käytössä. Sensori on osa vuonna 2012 hankittua taistelunjohtojärjestelmää, jonka hankintahinta oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Taistelunjohtojärjestelmällä testataan ja kehitetään uudistettua taistelutapaa sekä hankitaan perusteita tulenjohtojärjestelmän jatkokehittämiselle sekä tulenjohtajan maalinpaikannuslaitteiden jatkohankinnalle. MARS-sensorilla aluevalvonta on helppoa sekä päivällä että yöllä. huomio! verkossa Sotilasavustusta voi hakea verkossa Harvemmin pekka hymyilyttää varusmiestä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Lasse Perkkiö Olli Pietiläinen Sotilasavustusta voi nyt hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa. Varusmiehelle kuuluvaa asumisavustusta sekä avustusta opintolainan korkojen maksuun voi anoa osoitteessa asiointi. Tukea saa edelleen halutessaan hakea myös paperisella lomakkeella. Asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla ja myös hakemuksen seuranta on mahdollista verkossa. Palvelussa näkyvät hakemuksen hyväksytyksi tuleminen sekä etuuden maksupäivä. Myös asevelvollisen omainen voi asiointipalvelussa hakea avustuksia. Rolf Lillkaas Kelan eläke- ja toimeentuloturva-osastolta kertoo, että hakemuksen voi jättää palveluun jo 1 2 kuukautta ennen palveluksen alkamista. Tällä tavalla voi nähdä jo hyvissä ajoin, että rahat ovat tulossa tilille. Hakemus pitää tehdä viimeistään palveluksen alkamiskuukauden aikana, Lillkaas toteaa. Sotilasavustushakemuksen yleisin liite on kopio vuokrasopimuksesta, jonka voi ensi kertaa liittää mukaan sähköisesti. Lomake ohjaa täyttäjää Lillkaas kertoo, että sotilasavustuksen verkkohakemuksen kanssa käytetään aivan uudenlaista apuvälinettä. Meillä on käytössä uusi liitesovellus, jossa voi laittaa liitteet suoraan hakemuksen mukana. Verkkohakemuksen ei aina tarvitse jäädä odottamaan postitse tulevia liitteitä, mikä nopeuttaa käsittelyä. Liiteluettelo on tarkoitus ottaa käyttöön myös muissa etuushakemuksissa. Lisäksi verkkohakemus ohjaa asiakasta hakemuksen täyttämisessä. Helpommin täytettävä lomake vähentää lisäselvitysten pyytämistä ja nopeuttaa käsittelyä. Uskon, että nuoret käyttäjät ovat sen verran näppäriä, että pystyvät laittamaan skannatut liitteet hakemuksen mukaan, Lillkaas kuvaa. Lillkaasin mukaan erityisesti verkkohakemuksen täyttämisestä toivotaan palautetta, jonka voi jättää Kelan palautekanavan kautta. Varusmiehet viimeisten joukossa Kelan verkkoasiointipalvelusta on jo pitkään voinut hakea yleisimpiä etuuksia, mutta sotilasavustuksen osalta se tulee käyttöön vasta nyt. Tuntuu tietysti kummalliselta, että näin nuorta käyttäjäkuntaa ajatellen ei saatu verkkohakemusta aikaisemmin käyttöön, Lillkaas sanoo. Lillkaasin mukaan tähän on syynä sotilasavustusten pieni rahallinen osuus verrattuna muihin hakemustyyppeihin. Esimerkiksi työttömyyspäivärahan ja opintotuen hakemuksiin tehtiin tämän vuoksi verkkopalvelu ensin. Kelassa on tällä hetkellä käynnissä myös sotilasavustuspäätösten selkeyttämisprojekti. Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä selkeyttää sotilasavustuksesta saadut päätökset asiakasystävällisempään muotoon. Jopa asevelvollisten teitittely loppuu ja siirrytään sinutteluun, Lillkaas mainitsee. Kuva: Lasse Perkkiö

13 ruotuväki 12/2013 vapaalla 13 Kuvat: Jari-Pekka Korvola Iikka Nurmonen lukeutuu maamme lupaavimpiin raviohjastajiin. Nurmosen palvelukset jatkuvat raviradoilla Karjalan Lennostossa palvellut ohjastajalupaus palaa täysipäiväiseksi raviammattilaiseksi. Jari-Pekka Korvola Lentosotamies ja raviurheilun ammattilainen Iikka Nurmonen kotiutui juhannusaatonaattona Karjalan Lennostosta Kuopion Rissalasta. Maaningalta kotoisin oleva Nurmonen on yksi maamme lupaavimmista nuorista raviohjastajista. Nurmosen nimi merkittiin historiankirjoihin, kun hän voitti valtakunnallisen Toto75-lähdön kaikkien aikojen nuorimpana raviohjastajana Oulun Äimärautiolla vuoden 2010 joulukuussa. Nurmosella oli ikää mittarissa tuolloin vain 16 vuotta. 165 vuorokauden varusmiespalveluksensa päättänyt Nurmonen on mukana parhaillaan käynnissä olevassa vuotiaille ohjastajille tarkoitetussa Salamakypärätkilpailussa. Joulukuun loppuun asti kestävän mittelön paras kuski pääsee opintomatkalle Ranskaan. Iikka Nurmosen raviosaamisen juuret ovat vahvasti hänen perhetaustassaan. Olen työskennellyt jo muutaman vuoden Ossi-isäni omistamalla Maaningan Oriasemalla. Karjalan Lennoston valikoituminen palveluspaikaksi oli selviö. Maaningalta Rissalaan on noin 30 kilometrin matka. Se on juuri sopiva etäisyys, Nurmonen ynnää. Yhdistäminen on onnistunut Ammattina raviurheilu on sieltä vaativimmasta päästä. Suomessa kilpailuja ajetaan 363 päivänä vuodessa. Vain jouluaatto ja joulupäivä ovat lepopäiviä. Iikka Nurmonen kokee, että hän on onnistunut yhdistämään varusmiespalveluksen suorittamisen ja ammattimaisen raviurheilun. Yhdistäminen on onnistunut hyvin. Toki tietysti joitakin kilpailupäiviä on jäänyt käymättä varusmiespalveluksen vuoksi. Palveluspaikka Karjalan Lennosto on suhtautunut nuoreen raviammattilaiseen myötämielisesti. Olen saanut kilpailumatkoille Iikka Nurmosen mielestä varusmiespalveluksen ja ammattimaisen raviohjastamisen pystyy yhdistämään joustavasti. harjoitusvapaita varsin mukavasti. Muutenkin varusmiespalvelus on ollut Iikka Nurmosen osalta enimmäkseen mielekästä aikaa. Tietysti alokaskaudella oli vähän tiukempaa, mutta sen jälkeen meno on tasoittunut sopivasti. Mitään tökkimistä ei ole ollut havaittavissa. Olen myös tottunut raviurheilussa ripeään tahtiin ja aikaisiin aamuherätyksiin. Vieremän raveihin jussina? Iikka Nurmosen mielestä tupakavereiden merkitys on suuri, kun mietitään palvelusajan onnistumista. Meillä on ollut täällä hyvähenkinen porukka. Se on antanut lisäbuustia palvelukseen, Nurmonen kiittelee. Nuori ravitaituri on johdattanut tupakavereitaan jonkin verran myös totopelaamisen maailmaan. Teimme muutaman kimppapelin kymmenen hengen porukalla. Porukan veto kuitenkin hyytyi, koska pelivoitot jäivät laihoiksi. Ehkä pienehköt päivärahat muuttuvat suuriksi saataviksi, kun Iikka Nurmonen tupakavereineen suuntaa juhlimaan paluutaan siviiliin. Vieremällä ravataan juhannusaattona perinteiset juhannusravit. Voi olla, että suuntaamme porukalla sinne. Varmaa on joka tapauksessa se, että olemme varanneet mökin Tahkolta pariksi päiväksi. Siellä karistamme palvelusajan pölyt niskoiltamme. tupavisa 1. Minä vuonna maapallon väkiluku ylitti seitsemän miljardia? 2. Kuinka monta jäsenvaltiota kuuluu Euroopan unioniin? 3. Mistä keksinnöstä Alfred Nobel tunnetaan? 4. Mikä on Suomen suosituin juures? 5. Minä vuonna Tero Pitkämäki voitti keihäänheiton MM-kultaa? 6. Minkä niminen lohikäärme esiintyy kirjassa Hobitti eli sinne ja takaisin? 7. Kenen maalaus on Sammon taonta? 8. Missä maassa sijaitsee Giaun sola? 9. Kuka näytteli pääosaa elokuvassa Commando? 10. Mikä risti esiintyy kuvassa? vastaukset , 2. 27, 3. Dynamiitti, 4. Peruna, 5. Vuonna 2007, 6. Smaug, 7. Akseli Gallen-Kallela, 8. Italiassa, 9. Arnold Schwarzenegger, 10. Siikajoen risti

14 14 vapaalla ruotuväki 12/2013 elokuvat kirja The Bling Ring Ohjaus Sofia Coppola Pääosissa Emma Watson, Katie Chang, Israel Broussard Ensi-ilta Vuosina Hollywoodin julkimoita piinasi sarja selittämättömiä varkauksia. Paris Hiltonilta, Lindsay Lohanilta ja kumppaneilta ehti hävitä luksustavaraa ja käteistä yli kolmen miljoonan dollarin edestä ennen kuin ryöstöaallon takaa paljastui viisihenkinen lauma teinejä. Nuoruuden naiivius ja huoleton hauskanpito olivat muuttuneet ryöstelyn ohessa ahneudeksi ja huomion tavoitteluksi. Ryöstöretkistä on tullut Coppolan käsissä sarja erilaisia ja jännittäviä kohtauksia. Silti elokuvan toistuva rakenne alkaa väkisinkin puuduttaa. Nuoret varastelevat aikansa, jäävät arvatusti kiinni ja siinäpä se. Aikamme ongelmat ovat selkeästi nähtävissä, mutta yhteiskuntakritiikki jää kuitenkin kovin voimattomaksi. Kaiken pinnallisuuden keskeltä on loppujen lopuksi vaikea löytää mitään syvällistä. Varusmiehen elämän ja Man of Steel Ohjaus Zack Snyder Pääosissa Henry Cavill, Amy Adams, Lawrence Fishburne, Diane Lane Ensi-ilta merkkilaukkuja, kimaltavia glitter-mekkoja ja julkkisten täyttämiä kokaiinikemuja pursuavan elokuvan maailman välillä ei yhtymäkohtia juuri ole. Tekijätiimi on tosin löytänyt erinomaisesti Los Angelesin hienostoteinien sielunmaailman esimerkiksi soundtrackin sekä luovan leikkauksen kautta. Dokumentaariset elementit, kuten tositapahtumien aikaiset uutispätkät, ovat mielenkiintoinen lisä. Silti epäaitoa roolihahmoa aidosti näyttelevä (ja muuten vaan ihana) Emma Watson ansaitsisi yksinään toisen leffan torneista. Joonas Lehtonen Ilmavoimien komentajana vuosina toiminut kenraali Heikki Nikunen suosittelee uutta kirjaa tekniikasta kiinnostuneille, ilmavoimissa palvelleille tai palveleville, historian harrastajille tai teollisuusintressejä omaaville. Lentotekniikan taso yllätti konkarin Kuva: Henri Keränen Ammuskelua, tuhoa ja erikoistehosteita. Monessa kohtaa elokuvaa tuntuu, että nämä kolme ovat olleet Man of Steelin tekijäkaartille hyvää tarinaa tärkeämpiä. Teräsmies-elokuvasarjan aloittava elokuva tuntuukin nojaavaan näyttävyyteen tarinan ja kiinnostavien henkilöhahmojen sijaan. Lopputulosta eivät pelasta edes nimekkäät näyttelijät Russell Crowe etunenässä. Broadwalk Empire-sarjassa näytellyt Michael Shannon tekee kokonaisuuteen nähden mukiinmenevän suorituksen pakkomielteisenä ja julmana pahiksena kenraali Zodin roolissa. Tuhoon tuomitulta Kryptonplaneetalta vastasyntyneenä maahan turvaan lähetetty Clark Kent (Henry Cavill) huomaa, että hänellä on voimia, joita kenelläkään muulla ei ole. Kent joutuu moraalisesti hankalaan tilanteeseen, sillä hän haluaisi auttaa maan asukkaita, mutta toisaalta hänen pitäisi elää kuin tavallinen ihminen. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun Daily Planet -lehden toimittaja Lois Lane (Amy Adams) pääsee Kentin salaisuuden jäljille. Supervoimille on lopulta käyttöä, kun vallan kaapannut kenraali Zod yrittää syrjäyttää Maan asukkaat kryptonilaisten tieltä. Elokuvan loppu on supersankarielokuvalle tyypilliseen tapaan helposti arvattava, ja näin ollen varsin tylsä. Oli kyseessä sitten käsikirjoittajien laiskuus tai mielikuvituksettomuus, yleisö ansaitsisi joskus jotain parempaa. Olli Tuominen Jo vuonna 1944 tehtiin Pommituslentolaivue 42:ssa aloite, että mekaanikot kirjaisivat kokemuksiaan kirjaksi. Ajatus jäi sodan jalkoihin, mutta joitakin vuosia sitten saatiin aikaan mekaanikkojen sotamuistelmateos. Kokonaiskatsaus lentotekniikan toimialasektoriin oli kuitenkin tekemättä. Niinpä kenraali (evp) Heikki Nikunen päätti tarttua haasteeseen, kun pyydettiin. Kolmen vuoden kirjoitusurakan tuloksena syntyi tuore Lentotekniikkaa Hansasta Hornetiin , joka on kahdeksas osa ilmavoimien historiasarjassa. Nikunen on kirjoittanut useita kirjoja, mutta näin laajaa teosta nimenomaan lentotekniikasta ei kuitenkaan ole Suomessa tehnyt Nikunen tai kukaan muukaan. Ilman lentotekniikkaa ei lennetä ja ilmatilan hallinta ratkaisee nykysodissa voittajat, kirjailija tiivistää aiheen tärkeyden. Nikunen tutustui kirjaa kirjoittaessaan muun muassa joukko-osastohistorioihin ja asiantuntijakatsauksiin. Tukenaan hänellä oli laajan teoksen valmistelussa kenraali Heikki Lyytisen johtama työryhmä ja useita alan spesialisteja. Kirjassa on pitkälti yli 400 sivua, mutta Nikunen kertoo sivumäärän asettaneen silti rajoituksensa opuksen teossa. Esimerkiksi sodanajan toiminnasta on otettu mukaan vain välittömästi lentotekniikkaan vaikuttavat asiat, kuten ryhmitykset ja siirrot. Piti välttää sitä, ettei kirjasta tulisi liian ajelehtiva, Nikunen sanoo. Myös kuva-aineisto tarjosi haasteensa kirjan teossa, ei suinkaan vähyydellään, vaan runsaudenpulansa takia. Aarno ja Raija Saramäen kokoamasta yli kuvasta kirjaan valittiin lopulta 426 otosta. Kuvat kertovat hyvin ajastaan; niissä näkyvät työkalut ja laitteet. Kuvateksteihin saa taas paljon yksityiskohtaisuutta, Nikunen pohtii. Homma kotiin Urakkansa aikana entinen ilmavoimien komentaja oppi itsekin ainakin sen, kuinka vaativaa ja korkeatasoista ilmavoimien lentotekniikka on. Vaikka on koko ikänsä touhunnut koneiden kanssa, vielä hämmästyi, kuinka tarkkaa ja hyvälaatuista toiminta on ollut. Hattu nousi mekaanikoille moneen otteeseen, Nikunen kehuu. Hattu nousi mekaanikoille moneen otteeseen. Hänen luonnehdintansa mukaan ilmavoimiemme lentoteknillinen toiminta on aina edennyt kansainvälistä vertailutasoa pienemmin resurssein, mutta innovaatiokyvyltään omassa luokassaan. On pystytty optimoimaan. Suomalainen mekaanikkokunta ei ole kangistunut kaavoihin: kun Junkers 88 -pommikoneesta puuttui pommien laukaisuvipu, se tehtiin katajasta, Nikunen hymyilee. Häntä kiinnostaa paitsi historia, myös tulevaisuus. Kenraali seuraa ilmavoimien toimintaa tiiviisti edelleen. Ainahan tapaamisissa ja tilaisuuksissa puheet menevät näihin asioihin. Kyntäjä puhuu hevosistaan, Nikunen naurahtaa. Tulevaisuuden haasteina hän näkee lentotekniikan alalla edelleen resurssien riittävyyden ja teknologian kehityksessä mukana pysymisen. Laadusta ja taidosta ei voi tinkiä. Laatuilmavoimat ovat aina hoitaneet homman kotiin, hän painottaa. Omasta tulevaisuudestaan kirjailijana Nikunen ei uskalla sanoa juuri mitään. Niin monta kertaa hän on kirjan valmistumisen jälkeen jo ajatellut, että kirjailijanura oli siinä. Fiktion kirjoittaminen olisi kyllä ajatuksena kiehtova. Joonas Lehtonen konsolipelit Sniper: Ghost Warrior 2 PS3 City Interactive Tunnetko kahlitun tarkka-ampujan sisälläsi? Silloin Sniper-pelisarjan jatko-osa saattaa olla sinun juttusi. Niille, jotka eivät tunne paloa pitkän matkan tähtäilyyn ja varovaiseen lähestymistapaan, tarkkaammuntapeli ei kuitenkaan tarjoa juuri mitään, minkä vuoksi tähtäimen taakse haluaisi asettaa silmänsä. Tarina käynnistyy tavallisella motiivilla: vaarallinen bioase on ajautunut karkuteille ja pelaaja lähtee tarkka-ampujan saappaissa metsästämään pahiksia. Pian muutkin modernin geneerisen sotaräiskyttelyn merkit puskevat esiin. Yksiulotteiset hahmot, räjähdykset ja sotilasjargon, kaikki taistelupelien kliseet ovat mukana. Elokuvateollisuuteen verrattuna peli tuntuu siltä, kuin yhdestä kelvollisesta kohtauksesta olisi haluttu venyttää koko illan viihdeelokuva. Itseään toistava kaava on pelin suurin kompastuskivi. Sniper: Ghost Warrior 2 -pelissä on myös paljon onnistumisia, esimerkiksi ampumiselämyksen suhteen. Taisteluympäristöt ovat laajoja ja täynnä yksityiskohtia, viholliset tippuvat osumista sopivalla vakavuudella ja tiimitoverit eivät ryntäile vihollisen eteen. Korkeammilla vaikeustasoilla tähtäämiseen tulee myös lajityypin fanien odottamaa haastetta, esimerkiksi luodin putoamismatkan ja tuulen arvioimista ammuttaessa. Asenne on sotilaan tärkein taistelutaito ja tämän pelin pelaamisen ehdoton edellytys. Pelityyppi puree, mikäli on todella valmis tunnelmoimaan tarkkaampujan elämismaailmaa perusteellisesti. Olli Pietiläinen Remember Me XBox 360 Capcom Remember Me on Capcomin uusin scifi-seikkailupeli. Pelin maailma keskittyy tulevaisuuden Pariisiin vuoteen Pelin kuvaamassa maailmassa teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että ihmisten muistoja pystytään hallitsemaan ja tuotteistamaan. Päähenkilö on entinen muistojen metsästäjä Nilin, joka etenee pelissä korvassaan kuuleman salaperäisen äänen ohjaamana tehtävästä toiseen. Pelissä suuressa osassa ovat muistot ja niiden hallinta. Nilin on tässä erityisen taitava ja pelaaja pääseekin kelailemaan sekä muokkaamaan toisten ihmisten muistoja useaan otteeseen. Kyseinen innovatiivinen pelimekaniikka onkin yksi pelin parhaista puolista. Taistelusysteemi perustuu ohjaimen nappien kombinaatioihin. Aseina toimivat eri ruumiinosat, sekä muutama erityinen isku joissa käytetään muistojen hallitsemistekniikkaa Senseniä. Nilin voi myös väistää vahingoittavia iskuja akrobaattisesti loikkimalla ympäri huonetta. Nappien painallukset tietyssä tahdissa tuhoavat viholliset vaivatta ja tappelut käyvätkin nopeasti liian helpoiksi ja yksitoikkoisiksi. Pelimaailma lupaa niin paljon huikeilla maisemillaan, sekä runsailla yksityiskohdillaan, mutta valitettavasti pelaaja pääsee koskemaan vain julkisivua. Pelatessa tulee väistämättä putkessa etenemisen tunne. Pelaajaa pidetään turhan paljon kädestä kiinni ja jokainen etenemissuunta on merkitty nuolella. Välillä juostaan parkouria ja välillä pompitaan tasoloikkapeleistä tutulla tavalla väistäen milloin mitäkin esteitä. Hienosta äänimaailmastaan sekä mielenkiintoisesta ideastaan huolimatta pelistä jää puuttumaan se jokin.rajoitettu pelimaailma,sekä yllätyksetön taistelusysteemi jättävät pelaajan pettyneeksi, sillä potentiaalia on paljon. Santeri Virolainen

15 ruotuväki 12/2013 VAPAALLA 15 JALALLA KOREASTI VAIKKA SAAPPAAT JALASSA Teksti: Eetu Heino Kuvat: Lasse Perkkiö Taitto: Joonas Kyöstilä Täähän on ihan ku intissä, kaikuu samalla turhautunut ja huvittunut miehen huuto leirintäalueelta. Ihmiset virittelevät pressuja ja paviljonkeja telttojensa suojaksi. Keltaiset sadetakit viiltävät harmaata kesäiltaa. Kehnosta säästä huolimatta ihmistä kerääntyi Törnävänjoen varrelle viettämään jälleen kerran Provinssirock-festivaalia. Järjestyksessään 35. Provinssirock pidettiin kesäkuuta. Veljekset Aleksi ja Akseli Aalto eivät olleet säästä moksiskaan. Heille Provinssi on perinne jota ei voi jättää väliin. Edes varusmiespalvelus kansainvälisissä valmiusjoukoissa ei katkaissut Akselin festariputkea. Tänä vuonna on kyllä hiljaisin vuosi mitä muistan. Esiintyjät eivät ehkä olleet kovin nimekkäitä, vaikkakin hyviä. Etenkin perjantain pääesiintyjä Blur oli todella positiivinen yllätys. Puolustusvoimat on muodostunut kiinteäksi osaksi Provinssirockia. Pioneerien vuosittain pystyttämä ponttoonisilta tarjoaa oikoreitin saarilavalta muille lavoille. Saarilavalle vieville silloille olikin käyttöä, kun Varusmiessoittokunnan Showband toi auringon mukanaan lauantaipäivään. Nuori energia sai yleisön villiksi showbandin todistaessa sotilaspoikienkin osaavan funkata. Lavalla heitettiin takaperinvoltteja ja hiki virtasi. Solistina esiintynyt Mikael Salo laukoikin, että tämä kaikki tehdään selvinpäin. Liekö juuri siinä syy Showbandin aidolle energialle? Camp Provinssi-leirintäalueella. Spontaani yllätys esiintyminen toi reippaasti lisää virta majoitusalueelle. Sadetansseja ja amerikkalaista vieraanvaraisuutta Lauantaiyön hyvä sää näkyi sunnuntaina festariväen vahvassa tärinässä. Tämä ei kuitenkaan Kaija Koota tai J. Karjalaista haitannut haalimasta suurta yleisöä luokseen. Hitiksi muodostuneen Meripihkahuoneen aikana alkanut sade sai leveän hymyn Karjalaisen huulille ja pian tihkua paenneet katsojat palasivatkin takaisin. Positiivisimmat yllätykset koettiin taas keskikokoisella saarilavalla, jossa Pertti Kurikan Nimipäivät esitti ensimmäisen keikkansa Provinssirockissa. Jäsenten kehitysvammaisuus unohtui heti ensimmäisten voimasointujen kajahtaessa ilmaan. Musiikki on aina ollut voimakas keino vaikuttamiseen, etenkin tämän yhtyeen kohdalla. Onko kyseessä Suomen, tai jopa maailman, aidoin punkyhtye? Kuntsarin arvoista poljentoa Viime vuonna suosiota saanut Ylex Electrostage nousi tänä vuonna kaksipäiväiseksi. Suuressa pressuhallissa pääsi hyvin rave-tunnelmiin. Pimeä sali loisti valojen ja näyttöjen voimasta. Tanssimasta tavoitettu Jarno Inkinen piti electrostagea festarien kohokohtana. Esiintyjät ovat etenkin electrostagella aivan huikeita ja kuuntelemassa olevat ihmiset ovat täysillä menossa mukana. Kovin suurta yleisömäärää ei ollut, mutta riittävästi loistavan fiiliksen aikaansaamiseen. Jarnon kanssa samassa porukassa pyörinyt Eveliina Hakanen piti loistavana Ylex:n järjestämää Karri Koiran ja Rudolfin yllätyskeikkaa Pertti Kurikan Nimipäivät huokui puhdasta aitouttaan myös lavan takapuolelle, jossa maailman ainoaksi oikeaksi supergroupiksikin luonnehdittu heavy-yhtye Down viritteli soittimiaan. Punkkarien asenteesta vaikuttunut yhtyeen keulamies Phil Anselmo tarjosi encoren aikana etelävaltioiden vieraanvaraisuutta kutsumalla Kurikan yhtyeineen jammailemaan päätöskappaletta. Tämä osoitus isonkin rockmiehen vilpittömyydestä veti hymyn jokaisen katsojan huulille. Edes vesisade ei vienyt hymyä festarit päättävää In Flamesia kohti vaeltavalta festivaalikansalta. Provinssirock todella on ihmisten juhla. Lahti avasi kesäkuun Miljazz-konserttien sarjan. Ajoittain hyvinkin huonoksi yltyneestä säästä ei ollut pysäyttämään runsaslukuista juhlaväkeä. Sotkun antimet kävivät kaupaksi ja penkkien loputtua nurmikko oli vilteistä laikukkaana. Esko Heikkinen avasi Savon Sotilassoittokunnan kanssa konsertin. Muutaman kappaleen jälkeen Johanna Försti asteli lavalle. Stevie Wonderin ja Curtis sielukas musiikki löysi sijansa Upseerikerhon puistosta. Jukka Perko ohjasti Panssarisoittokunnan kansallisromanttisille vesille. Kappaleet, kuten Säkkijärven polkka ja Akselin ja Elinan häävalssi, kokivat yhtyeen hyppysissä muodonmuutoksen. Häävalssit ja polkat jäivät yleisöltä tanssimatta, kun eksoottiset tahtilajit kampittivat jalat alta. Synkkä taivas repesi kaatosateeseen juuri kun viimeisenä esiintynyt Varusmiessoittokunta sai vaihteen silmään. Tässä vaiheessa sateenvarjoin varustautunutta kuulijakuntaa sää ei kuitenkaan haitannut. Harva yhtye saa tanssimaan megahitti Gangnam Stylen tahdissa kun niskaan ropisee rakeita. Tähän kykeneville pitäisi kyllä myöntää kuntoisuusloma.

16 16 takakansi ruotuväki 12/2013 potretti Turvallisuuspolitiikan työmyyrä Joonas Lehtonen Helsingin Katajanokalla työskentelee henkilö, jolle Suomen turvallisuus on päätehtävä. Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Outi Holopainen vastaa viime kädessä päätöksistä yksikössään, joka edesauttaa Suomen turvallisuuspoliittisen aseman ylläpitämistä yhtenä valtionhallinnon osana. Teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi puolustushallinnon kanssa. Käsittelemme samoja asioita, mutta perspektiivi on eri, Holopainen kertoo. Perustehtävinään yksikkö muun muassa valmistelee Suomen osallistumista kriisinhallintaan ja seuraa käynnissä olevia operaatioita. Lisäksi työn alla on jatkuvasti erilaisten turvallisuuspolitiikan kysymysten käsittely kansainvälisissä järjestöissä. Käytännön työ on vastuullista; papereiden ja puheiden valmistelua poliittiselle johdolle sekä kansainvälisissä kokouksissa istumista, mutta Holopaisen mukaan poliittinen ohjaus on edelleen voimissaan niin kuin pitääkin. Tottakai päivittäistä pyörän pyöritystä pitää tehdä virkamiestasolla, mutta linjaukset tulevat poliitikoilta, Holopainen selventää. Hänen oma diplomaatinuransa alkoi sattumasta, sillä ulkoministeriöön Holopaisen toi aikoinaan kiinnostus kansainvälistä oikeutta kohtaan. Yleisdiplomaatin työ vei kuitenkin mukanaan, ja sittemmin hänen tehtävissään on ollut vahva turvallisuuspolitiikan painotus. Nuoruudessani varusmiespalvelus ei ollut auki naisille, mutta muuten olisin todennäköisesti hakeutunut sinnekin, juoksua, suunnistusta ja metsästystä harrastava nainen paljastaa. Elämme reaaliajassa Kesken haastattelun Holopaisen puhelin soi ja piippaa katkaisun jälkeen parikin kertaa viestin Ulkoministeriössä turvallisuuspolitiikan yksikköä johtavan Outi Holopaisen mielestä on rikkaus, että eritasoisessa yhteistyössä toisten näkemyksiä pystyy täydentämään ja imemään myös itselleen. merkiksi. Intensiivisyys on samanaikaisesti työn parasta ja haastavinta antia. Tässä ollaan vahvasti kiinni ajan hengessä. Tehtävät ovat ainakin monipuolisia: kun aamulla avaa lehden, näkee, mitä työpäivän aikana on odotettavissa, Holopainen naurahtaa. Hektisyys ei ole nykyään arkipäivää vain meillä. Elämme reaaliajassa ja kaikkeen pitäisi reagoida nopeasti. Kun on kriittisiä tilanteita maailmalla, voivat viikonloput ja illatkin palaa töissä ja maailman menoa seuratessa, hän jatkaa luvun lopussa ministeriöön tullut Holopainen kertoo työn muuttuneen tiedonsaannin nopeutumisen ohella myös EUjäsenyyden myötä. Se on laventanut tehtäväkenttää ja vienyt työskentelytapaa kohti kiihkeämpää EU-sykliä. Työn haasteissakin Holopainen uskoo yhteistyön voimaan. Kun aamulla avaa lehden, näkee, mitä työpäivän aikana on odotettavissa. On mielenkiintoista tehdä töitä muiden maiden kanssa. Myös valtionhallinnon sisällä ollaan horisontaalisesti tekemisissä, ja siinä saa laajaa kuvaa asioista. Johtajanakaan en yritä näytellä, että tietäisin kaiken. Koen etuoikeutena, että minulla on osaavia ihmisiä ympärilläni. Kun asioita tehdään yhdessä, löytyy se parempi totuus, hän kuvailee. Keskinäisriippuvuus kasvanee Holopainen pohtii Suomen saavan vaikutusvaltansa kansainvälisellä kentällä siitä, että olemme vakaa demokratia. Suomi ei yleensä järjestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti suuria yllätyksiä. Se on valtti suhteissa, että muut tietävät, mitä meiltä voi odottaa. Myötävaikutamme ratkaisujen etsimiseen emmekä pyri vaikeuttamaan asioita. Mutta maailman mittakaavassa olemme tietenkin pieni peluri, hän huomauttaa. Diplomaatti näkee maailman 50 vuoden päästä vielä nykyistä enemmän sellaisena, jossa kaikki maat ovat kytköksissä toisiinsa niin taloudellisten, energia- kuin turvallisuusasioidenkin pohjalta. Toivon, että väistämättä eteenpäin menevä teknologinen kehitys tuo meille enemmän hyvää kuin pahaa. Kyber-asiat saattoivat muutamia vuosia sitten olla yksittäinen maininta siellä sun täällä, mutta nyt niitä seurataan jatkuvasti. Voi olla, että tulee jotain vastaavaa muutakin yllättävää ja joudutaan luomaan uusia toimintatapoja, Holopainen pohtii. Hänen oma uransa jatkuu syksyllä Portugalissa suurlähettiläänä. Se on hyvä osoitus siitä, miten diplomaatin uralla erilaisista tehtävistä voi syntyä erikoinen, mutta hieno kokonaisuus. Uuden työni fokus tulee olemaan muualla kuin turvallisuuspolitiikassa, mutta kaikki tähänastiset opit kulkevat kyllä Lissabonissakin mukana. Outi Holopainen Ikä: 50 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Diplomaatti Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti Päivä kerrallaan. Kuvat: Lasse Perkkiö poiminta Merivoimien vuosipäivä Eetu Heino Merivoimien vuosipäivä sijoittuu Ruotsinsalmen toisen meritaistelun ajankohtaan. Vuoden 1790 meritaistelu oli Ruotsin suurin merivoitto. Kuva: Miikka Hujanen Merivoimat viettää vuosipäiväänsä Kotkassa tiistaina 9. heinäkuuta. Juhlallisuudet alkavat aamulla klo 8.00 juhlallisella lipunnostolla ja paraatikatselmuksella Kotkan kantasatamassa.vuosipäivän paraatikatselmusta komentaa merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen ja paraatikatselmuksen suorittaa merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala. Kenttähartauden pitää sotilaspastori Henri Kivijärvi. Merivoimien esikunnan tiedotussihteeri Leeni Pellinen lupaa paikalla olevan paljon nähtävää ja koettavaa merivoimien ystäville: Kello 9.00 avataan näyttelyalue, jossa yleisölle esitellään merivoimien kalustoa. Näyttelyssä on mukana mm. sukeltajakalustoa sekä taistelusukeltajasimulaattori, ohjuslavettiauto, rannikkotutka, rannikko-ohjus ja erilaisia ajoneuvoja. Merivoimien veneellä pääsee ajelulle kello Yleisöllä pääsee tutustumaan merivoimien aluksiin. Vuosipäivässä ovat mukana miinantorjunta-alus Katanpää, miinalaiva Pohjanmaa, miinalautta Pyhäranta, sekä ohjusveneet Naantali ja Tornio. Alukset ovat avoinna yleisölle klo ja klo Merivoimien vuosipäivä 9. heinäkuuta Kotkan kantasatamassa. Kello näyttelyalueella esiintyy Laivaston Sooittokunta. > kalenteri 20. Salpavaellus Miehikkälä Salpavaellus esittelee Salpa-asemaa neljän erilaisen reitin keinoin. Vaellus vietetään Salpalinjamuseon lähistöllä Miehikkälässä ja huipentuu sunnuntaina klo 13. alkavaan avoimeen maanpuolustusjuhlaan. Juhlassa esiintyy muun muassa Rakuunasoittokunta. Juhla on myös Salpalinjan perinneyhdistyksen Salpa-tapaamispäivän päätapahtuma. > Avoimet ovet Pohjois- Karjalan Prikaatissa 1.7. Pohjois-Karjalan Prikaati järjestää viimeisen toimintavuoden myötä kaikille avoimen mahdollisuuden tutustua varuskunnan toimintaan maanantaina 1.7. Nähtävillä on puolustusvoimain kalustoa ja prikaatin tiloja. Musiikkia museon pihalla Lahti Sotilasmusiikkimuseon pihamaalla järjestetään jälleen perinteiset Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan puistokonsertit. Ke 3.7. klo "Kirje sieltä jostakin". Soittokuntaa johtaa yliluutnantti Henry Perälä ja solisteina laulavat jääkäri Maria Tyyster ja kersantti Samir Demnati. Ke klo "Ulos ulapalle". Soittokuntaa johtaa yliluutnantti Tommi Suutarinen ja solistina laulaa Hannu Lehtonen. Sotilasmusiikkimuseon osoite on Helsingintie 199, Lahti Uudet alokkaat palvelukseen 8.7. Alokkaat astuvat palvelukseen maanantaina 8. heinäkuuta kello mennessä.

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

ESITELMÄT KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALOLLA

ESITELMÄT KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALOLLA ESITELMÄT KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALOLLA 1990 Kenraali Raimo Heiskanen Tiedustelutoiminta vuonna 1939 ja Talvisodan aikana Professori Martti Ruutu Kenraali Antero Karvinen Keskusteluja presidentti Risto

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot