Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi)"

Transkriptio

1 Margit Ylänen Outi ruokanen Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi) loppuraportti Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf 1 Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf

2 2

3 Margit Ylänen Outi Ruokanen Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPI) LOPPURAPORTTI Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf

4 ESIPUHE TIIVISTELMÄ Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPI) toteutettiin Ray:n tuella vuosina Ehkäisyosion (MBO- ohjelma) tavoitteena oli ehkäistä 40-vuotiaiden helsinkiläismiesten sydän- ja verisuonisairauksia ja tyypin 2 diabetesta metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin pohjaavalla toimintamallilla. Malli kehitettiin ja pilotoitiin Helsingin Sydänpiirissä MBO-projektin aikana vuosina Pilottitutkimuksen mukaan interventiolla on mahdollista laskea riskitasoa tilastollisesti merkitsevästi. Korkeariskisiksi seuloutuneille miehille suunnattiin yksilöllistä elintapaohjausta kokonaisriskin mukaan asiakkaiden tavoitteet huomioiden. Toimintamallin juurruttaminen julkiseen terveydenhuoltoon, Helsingin terveyskeskukseen, on edellyttänyt käytännön toiminnan ohella selkeää yhteistä tavoitetta, toimivia yhteistyörakenteita ja eteenpäin kuljettavaa vuoropuhelua. Käytännön tasolla Kundit kondikseen-hankkeessa on motivoitu yli 200 terveydenhoitajaa työn uudelleen suuntaamisessa, koulutettu heidät käytännön toteutuksen, kirjaamisen, MBO-teemojen ja ohjaustyylin osalta sekä tuotettu ja välitetty tarvittavat materiaalit. Projektin aikana toimintaa koordinoitiin, seurattiin tilastoin ja toteutettiin arviointia kehittämistyön pohjaksi. MOPPI-projektin MBO-ohjelma verkostoitui projektin aikana Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, missä moniammatillinen työryhmä kehittämistoimillaan pyrki ehkäisemään ja hoitamaan alakoululaisten ja heidän vanhempiensa ylipainoa, aktivoimaan liikuntaan sekä parantamaan opiskeluterveydenhuollon henkilöstön valmiuksia nostaa esiin korkeariskisiä opiskelijoita sekä tukea terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia elintapaohjauksessa. Vastaavat tavoitteet ohjasivat toimintaa Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollossa. MOPPI-projektin kuntoutusosion (PALLO-ohjelman) tavoitteena oli ehkäistä pallolaajennettujen potilaiden uusia sairauskohtauksia sekä optimoida heidän mahdollisuuksiaan saavuttaa sairastumista edeltänyt toimintakyky ja elämänlaatu. Käytännössä Pallo-ohjelma on toteutunut yhteistyössä Meilahden kardiologian klinikan ja Uudenmaan Sydänpiirin kanssa Ray:n tuella pallolaajennettujen potilaiden ja heidän omaistensa yksilö- ja ryhmäohjauksena Meilahden sairaalassa sekä tiedotustoimintana. Moppi-projekti on osa Sydänliiton valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, jonka päämääränä on, etteivät sydän- ja verisuonisairaudet enää 2020-luvulla olisi merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä ja että terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät ja jo sairastuneet voisivat elää mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä. Projektille tuotetun tiedotus- ja viestintäsuunnitelman tavoitteena oli lisätä 40-vuotiaiden miesten tietoisuutta MBO:n riskitekijöistä sekä omista mahdollisuuksista ennaltaehkäistä tai hoitaa riskitekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viestinnän keinoin pyrittiin myös markkinoimaan toimintamallia erityisesti Uudenmaan kunnan terveystoimen päättäjille, poliitikoille ja terveydenhuollon henkilöstölle. Yhteistyö Uudenmaan Sydänpiirin kanssa toteutui soveltuvin osin myös 40 v.mieshankkeen ja Pallo-ohjelmien osalta. 4

5 JOHDANTO Viime vuosien suotuisasta kehityksestä huolimatta ovat sydän- ja verisuonisairaudet edelleen merkittävä yksittäinen kuolleisuutta aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tyypin II diabetes on toinen kansantautimme, minkä on ennustetty lisääntyvän merkittävästi lähivuosina. Viimeisen 30 vuoden aikana ovat sepelvaltimotauti- ja aivohalvausluvut pienentyneet: tautien ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat vähentyneet merkittävästi. Kuluvan vuosituhannen puolella myönteinen kehitys on hidastunut. Taustalla vaikuttavat ruokavalion epäedulliset piirteet, tyydyttyneen rasvan lähteet, ylipainon lisääntyminen, liikkumaton elämäntapa sekä diabeteksen yleistyminen. (KTL, 2008.) Ylipainon yhteydessä tavataan usein sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden kasauma, metabolinen oireyhtymä (MBO). Pahimmillaan joka kolmas keski-ikäinen mies täyttää MBO:n löyhimmät kriteerit. Elintapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä MBO:n kehittyminen: riskitekijöitä on mahdollista ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia. (Oksaharju-Vanhanen ym., 2006.) Tiedetään, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Vähäinenkin painonpudotus tuottaa myönteisiä terveysvaikutuksia ja liikunnan lisääminen pienentää sairastumisvaaraa ylipainoisella. Kun 40-vuotias mies saa kolesterolitasonsa 10 % pienemmäksi, hänen jäljellä oleva sydäninfarktivaaransa puolittuu. (Oksaharju-Vanhanen ym., 2006.) Keski-ikäiset miehet käyttävät terveyspalveluja niukasti muihin väestöryhmiin verrattuna. Toisaalta he voivat vielä ikänsä perusteella saada huomattavaa hyötyä riskitekijöidensä pienentämisellä. Helsinkiläisten naisten keskimääräinen elinajanodote on 82 vuotta, mutta miesten vain 75 vuotta. Sosioekonomisella asemalla on voimakas yhteys terveyteen. Sosiaalisessa syrjäytymisessä huono terveys on yksi osatekijä. (Nyman ym., 2008.) Helsingissä alueiden väliset erot ovat huomattavia ja lisääntyneet erityisesti miesten kohdalla: elinajan odotteen eron vaihteluväli miehillä on 9,4 vuotta ja naisilla 5,6 vuotta. (Valkonen ym., 2007.) Elintapoihin vaikuttamalla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja parantaa jo sairastuneiden elämänlaatua. Sairastuneiden osalta tavoite on omiin voimavaroihin pohjaava omaehtoinen terveydenhoito.(nyman ym., 2008.)Terveyskeskuksen strategian painopistealueina ovat terveyden edistäminen, terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy (Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelma vuosille ja ). Sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteisellä, strategisella ohjausvälineellä, Kaste-ohjelmalla, pyritään ajantasaiseen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmalla halutaan edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. (STM, 2008.) Kansainvälisen terveyden edistämisen ohjelman WHO:n Health for all tavoitteet kiteytyvät kansallisella tasolla Terveys kansanterveysohjelmassa (STM, 2001). Nämä tutkittuun tietoon pohjaavat tavoitteet ovat peruslähtökohtia Helsingin Sydänpiirin MOPPI-projektille. Helsingin Sydänpiirin MOPPI-projekti on osa Sydänliiton Valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, jonka päämääränä on, etteivät sydän- ja verisuonisairaudet enää olisi merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä 2020-luvulla ja että terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät ja jo sairastuneet pysyvät pitkään toimintakykyisinä. MOPPI-projektin ehkäisyosion tavoitteena on vähentää työikäisten miesten sairastuvuutta sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen systemaattisella metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin pohjaavalla korkeariskisten miesten seulonnalla sekä yksilöllisellä elintapaohjauksella. Väestötasolla tavoitteena on tietoisuuden lisääntyminen Helsingissä MBO:n riskitekijöistä ja preventiivisen toiminnan mahdollisuuksista. Tuotettua tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaa toteutettiin eri kanavin ja keinoin yllä kuvattujen tavoitteiden suunnassa. Pallo-ohjelman tavoitteena on ehkäistä sekundaaripreventiivisin keinoin pallolaajennettujen potilaiden uusia sairauskohtauksia sekä optimoida heidän mahdollisuuksiaan saavuttaa sairastumista edeltänyt tila. Käytännössä toiminta toteutui yksilö- ja ryhmäohjaustoimintana Meilahden sairaalassa. Ryhmäohjaustilaisuudet toteutuivat kuuden viikon sarjoina. Vertaistuen mahdollistamiseksi pilotoitiin sepelvaltimotautipotilaille vertaisryhmä, joka jatkaa itseohjautuvana. 5

6 MOPPI-projektin lähtökohdat Kundit kondikseen-hankkeen tausta Helsingin Sydänpiirin MBO-projektissa ( ) toteutettiin pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää seulonnassa korkeariskisiksi osoittautuneiden miesten riskitekijöiden ja elintapamuutoksiin liittyviä muutoksia puoli vuotta intervention jälkeen. Tulokset osoittivat riskipisteiden laskeneen, positiivisia muutoksia oli tapahtunut intervention jälkeen elintavoissa ja riskitekijöiden (kolesteroli, vyötärönympärys, BMI, paino, verenpaine) osalta tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p= ). Taulukko vuotiaiden miesten riskitekijämuutokset MUUTTUJAT N ALKU Ka 6 KK Ka p Riskipiste BMI Paino Vyöt.ympärys Verenpaine sys Verenpaine dias fs-kol fs-hdl-kol ns fs-ldl-kol fs-triglys fs-gluk B-HbA1C S-GT Yhteenvetona pilottitutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että 40-vuotiaat miehet pudottivat riskiään parhaiten. Heistä noin 82 % sai pienennettyä kokonaisriskiään ja oli muuttanut elintapojaan puolen vuoden aikana. Pääsääntöisesti he pitivät itseään terveinä 40-vuotiaina, joilla suurella osalla osoittautui olevan kohonnut sydäntautiriski. Miehistä suurin osa, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Riskitekijämuutokset myös muissa ikäryhmissä olivat merkitseviä, myös kliinisesti, koska edulliset muutokset nähtiin johdonmukaisesti niin monessa riskitekijässä. Suurin osa oli muuttanut elintapojaan puolen vuoden aikana ja saanut kokonaisriskiään pienemmäksi. Eniten muutoksia tehtiin ruokailutottumuksissa. Iän myötä korkeariskisten osuus lisääntyi; 50-vuotiaiden ikäryhmässä heidän osuutensa oli 57 % ja 55-vuotiaiden joukossa 63 %. (Oksaharju-Vanhanen, S., Laine, T., Järvelä, A. & Vanhanen, H MBO-projekti Loppuraportti. Helsingin Sydänpiiri ry.) 6

7 Taulukko 2. Riskitasojen lasku pilottitutkimuksessa Pilottitutkimuksessa optimaalisimmaksi intervention kohderyhmäksi valikoitui 40-vuotiaiden miesten kohortti. Miehistä suurin osa, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Taulukon 2 mukaan riskitasot ovat laskeneet kaikissa 40-, 45-, 50- ja 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Tulokset olivat parhaimmat 40-vuotiaiden miesten ikäluokassa. Vanhemmissa ikäryhmissä sairastuneita oli suhteessa enemmän. Kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, 50- ja 55-vuotiaden ikäryhmässä, oli mukana huomattava määrä lääkityksellä olevia ja jo sairastuneita. Muutosten merkitsevyyttä korostaa se johdonmukaisuus, kuinka riskipisteet ja yksittäiset vaaratekijätasot pienenivät kaikissa ikäryhmissä tilastollisesti merkitsevästi. Jos terveyden säilymisen kannalta halutaan terveyspoliittisesti merkitseviä tuloksia, tulee seulonta aloittaa viimeistään 40-vuotiaiden ryhmässä. Yhteistyö Helsingin terveyskeskuksen kanssa toteutui MBO-projektin alkuvaiheesta lähtien, jolloin asiantuntijatyöryhmän kokoonpano muotoutui Helsingin Sydänpiirin ja julkisen terveydenhuollon edustajista. Yhteistyö toteutui myös ryhmätoiminnassa ja lisäksi Helsingin Sydänpiirin terveydenhoitajien oli mahdollista käyttää terveysasemien tiloja terveystapaamisia toteuttaessaan. Pilottitutkimuksessa suurin osa miehistä, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Merkittävien tulosten rohkaisemana Helsingin terveyskeskus päätti ottaa toimintamallin käyttöön kaikilla Helsingin terveyskeskuksen 31 terveysasemalla (nykyisin terveysasemia on 26). Vuodesta 2006 alkaen 40-vuotiaat helsinkiläismiehet ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun omalle terveysasemalleen terveystapaamiseen ja vuodesta 2009 alkaen toiminta on kokonaisuudessaan Helsingin terveyskeskuksen omaa toimintaa. 7

8 Pallo-ohjelman tausta Sydäninfarktipotilaiden keski-ikä Helsingissä on muuta maata noin vuoden alhaisempi. Sairaalaan toimitetut pääsevät koronaariangiografiaan ja sepelvaltimoiden pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen kahden päivän kuluessa useammin kuin maassa keskimäärin. Helsingin väestön kuolleisuusindeksi on ollut laskussa, mutta kääntynyt viime vuosien aikana lievään nousuun. Joka viides nainen Helsingissä kärsii angina pectoris oireista ja miehistä joka neljäs. Helsinkiläisten yleisin kuolinsyy on 2000-luvulla ollut verenkiertoelinten sairaudet, vuosina luku on vaihdellut Kyseisestä sairausryhmästä yleisin ryhmä on iskeemiset sydänsairaudet, joihin on kuollut henkilöä. Heistä noin 25 % on alle 65-vuotiaita. (Nyman ym., 2008.) Uudenmaan Sydänpiiri ry toteutti Pallo-projektia Meilahden sairaalassa 4/ /2005. Pallolaajennuspotilaiden ja omaisten avokuntoutuksen kehittämisprojektin, Pallo-projektin, tarkoituksena oli kehittää kokonaisvaltainen uusi avokuntoutusmalli, joka soveltuu erityisesti keskussairaaloiden ja sydänpiirien yhteistyömalliksi. Avokuntoutusmallin avulla voidaan turvata sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hyvä toipuminen pallolaajennuksesta sekä sopeutuminen tasapainoiseen elämään pitkäaikaisen sairauden kanssa. Projektin tavoitteena oli pyrkiä sekundaariprevention avulla hidastamaan sepelvaltimoiden pallolaajennuksessa olleiden potilaiden sairauden etenemistä sekä ylläpitämään ja parantamaan heidän ja omaistensa työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Projektin rahoitus päättyi Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit valmistelivat yhteisen hankehakemuksen Ray:lle 2005, minkä pohjana olivat jo toteutuneet toiminnat piirien alueella MBO- ja Pallo-projekteissa (Helsingin Sydänpiiri ja Uudenmaan Sydänpiiri ). 8

9 5. MBO ohjelma Kundit kondikseen Kundit kondikseen hankkeen päämääränä on edistää helsinkiläisten miesten sydänterveyttä ammattitaitoisen perusterveydenhuollon ammattihenkilöstön avulla ja vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla helsinkiläisille miehille riskikartoituksiin perustuva terveystarkastus sinä vuonna, kun he täyttävät 40 vuotta. Toiminta-ajatuksena on systemaattisen seulontamenetelmän avulla löytää korkeariskiset miehet, joilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai tyypin II diabetekseen ja ohjata heidät varhaisessa vaiheessa hoidon piiriin. MBO ohjelma Kundit kondikseen hanke on osa Sydänliiton valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, mikä käsittää sydänterveyden edistämisen ihmisen koko elämänkaaren ajan. (Oksaharju- Vanhanen, S., Laine, T., Järvelä, A. & Vanhanen, H MBO-projekti Loppuraportti. Helsingin Sydänpiiri ry.) 5.1. Kundit kondikseen terveystapaaminen Alla on kuvattuna Kundit kondikseen terveystapaamisen sisältö alkaen 40-vuotiaan helsinkiläismiehen saamasta kutsusta mahdolliseen jatkosuunnitelmaan ja seurantaan. Koko kohortin kutsut valmisteltiin Helsingin Sydänpiirissä ja toimitettiin terveysasemille, missä terveydenhoitajat lähettivät kutsuja oman työtilanteensa mukaan pitkin vuotta (liite 1, Kundit kondikseen-kutsukirje). Miehet varasivat terveystapaamisajan joko ajanvarauksen kautta tai ottivat suoraan yhteyden omaan terveydenhoitajaan. Molemmissa tilanteissa 40-vuotiaat helsinkiläismiehet ohjattiin laboratorioon (veren lipidit ja sokeri) ennen vastaanottoa. 9

10 Riskitekijäkartoitus Kuvatussa kokonaisuudessa riskitekijäkartoitus toteutuu sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkartoitus- ja tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeiden, haastattelun elintapojen ja perimän osalta sekä laboratoriotulosten ja mittausten (verenpaine, paino, pituus, vyötärönympärys) muodostaman kokonaisuuden pohjalta. Kundit kondikseen -hankkeessa korkeariskisyyden arviointi suoritetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkartoituksen avulla, jota Eeva Ketola on muokannut väitöskirjaansa Pohjois-Karjala-projektissa käytetyn riskitestin pohjalta (liite 2/1). Korkeariskisyys koostuu testin pohjalta painoindeksistä (BMI), liikuntatottumuksista, tupakoinnista, verenpaine- ja kolesteroliarvoista. Näiden tulosten pohjalta laskettiin asiakkaan kokonaisriski. Mikäli riskipisteitä kertyi 4,5 pistettä tai enemmän, arvioitiin asiakas määrittyvän korkeariskiseksi. Tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arvioinnissa käytettiin Diabetesliiton arviointilomaketta (liite 2/2). Arvioitavia tekijöitä olivat ikä, BMI, vyötärönympärys, liikunta, kasvisten, marjojen tai hedelmien syönti, verenpainelääkitys, verensokerin häiriöt, diabetes II perheenjäsenillä tai sukulaisilla. Jos pisteitä kertyi 15 tai enemmän, katsottiin asiakkaalla olevan korkea riski myöhemmin sairastua tyypin II diabetekseen. Lomakkeessa oli myös tarkempi riskiluokittelu. Myös tässä yhteydessä motivoitiin asiakasta elintapamuutoksiin riskitekijöiden pohjalta. Kokonaisriskin arvio, seuranta ja hoito Jatkosuunnitelma, seuranta ja hoito määrittyvät yksilöllisesti kunkin 40 v-miehen kohdalla kokonaisriskin mukaisesti pohjaten Käypä hoito -suosituksiin asiakkaan omat tavoitteet huomioiden. Kundit kondikseen-hankkeen osatavoitteena on lisätä miesten oikea-aikaista tietoisuutta MBO-riskitekijöistä ja henkilökohtaisista vaikutusmahdollisuuksistaan sekä edistää itsehoidon toteutumista. MBO-koulutuksissa terveydenhoitajia on koulutettu huomioimaan asiakkaan muutosvalmius Prochaskan muutosvaihemallia hyödyntäen, mikä lisää elintapaohjauksen tuloksellisuutta ja auttaa kohdentamaan ja säästämään voimavaroja oikein. Materiaalikansion havaintolaminaatit tukevat ohjausta valtimotaudin kehittymisen, ravinnon rasvojen, suolan ja kuitujen, ateriarytmin, verenpaineen, vyötärönympäryksen, alkoholin ja tupakasta vieroittamisen osalta. Elintapaohjauksen sisältö liitteessä 3. Terveystapaamisessa pyritään herättelemään asiakkaan omaa arviointia, osallisuutta ja vastuuta tehdä elintapamuutoksia. Ohjaustyyliin liittyvissä MBO-koulutuksissa voimaantumiseen tähtääviä elementtejä pyrittiin sisäistämään myös toiminnallisten harjoitusten avulla. 10

11 MBO-koulutus Helsingin Sydänpiirin organisoimilla koulutuksilla pyrittiin luomaan mahdollisuuksia optimaalisen elintapaohjauksen toteutumiseen, mihin sisällytettiin MBO-teemojen ja käytännön toteutuksen ja kirjaamisen ohella asiakkaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä. Koulutuksella ja yhdenmukaisilla toteutus- ja toimintatavoilla ja materiaaleilla pyrittiin varmistamaan ajantasaisen tiedon välittyminen ja toiminnan systemaattisuus. Kevään 2006 aikana kerätyn kartoituksen ohjaamana päädyttiin Kundit kondikseen-hankkeen täydennyskoulutusta laajentamaan MBO:n lääketieteellisten perusasioiden, ravitsemuksen, käytännön toteutuksen ja Pegasos-kirjaamisen ohella seuraaviin teemoihin: Liikunta & MBO, Tupakasta vieroittamissa tukeminen, Motivaatiotekijöihin liittyvä Vetoapua ohjaajille-koulutus sekä Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen-koulutus. Pallo-ohjelman osalta Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjauskoulutus toteutui yhteistyössä piirin projektikoordinaattorin kanssa Vuorovaikutukseen, motivaatioon ja ohjaustyyliin liittyviä koulutuksia olivat Mikä motivoi Kundia elintapamuutoksiin, Mikä motivoi terveydenhoitajaa, Vetoapua ohjaajille -koulutukset, sekä Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen koulutukset, joissa toteutettiin myös käytännön toiminnallisia harjoituksia. Ohjastyyliin liittyviä koulutuksia toivottiin myös Helsingin Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon MBO-teemojen ohella, minne luotu koulutusmalli räätälöitiin kyseinen toimintaympäristö ja sen tarpeet huomioiden. Ohjaustyyliin liittyviä koulutuksia suunniteltiin seuraavassa kokoonpanossa: Päivi Kiuru, TtM Margit Ylänen, Projektipäällikkö Riikka Turku, Psykologi, Kouluttaja Jyväskylän Yliopiston Tutkimuskeskus Helsingin Sydänpiiri Freelancer Kouluterveydenhuollon terveydenhuoltohenkilöstölle räätälöitävän koulutuksen suunnitteluun osallistui lisäksi koululääkäri Paula Häkkänen. Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjauskoulutus toteutui Sydänpiirin projektikoordinaattorin kanssa. Moppi-projektin sydänkuntoutusohjaaja Outi Ruokanen luennoi koulutuksissa aiheesta Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjaus. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille toteutettiin kolme valtimopajaa yhteistyössä fasilitaattorien kanssa. Valtimopajojen suunnittelutyöryhmä: Anna-Katri Kangassalo Teija Laine Merja Pukkinen Margit Ylänen Koulu- ja opiskeluth:n lääkäri, fasilitaattori Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja Koulu- ja opiskeluth:n terveydenhoitaja, fasilitaattori Helsingin Sydänpiiri, projektipäällikkö valtimopajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lisäksi asiantuntijalääkäri Eeva Ketola Duodecimistä MBO- koulutukset liitteissä 4/1-4/3. 11

12 MBO-ohjelman materiaalit MBO-ohjelman materiaaleja tuotettiin Kundit kondikseen -hankeen terveydenhoitajille, Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille sekä Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollon terveydenhoitajille, missä myös muutamat lääkärit toivoivat vastaavaa materiaalia. Tavoitteena oli tukea ja tehostaa elintapaohjausta vastaanottotilanteessa, itsearviointia ja osallisuutta vastaanoton jälkeen. Kundit kondikseen -hankkeen materiaalit Kundit kondikseen -terveystapaamisia toteuttavien terveydenhoitajien materiaalikansiot sisältävät systemaattisesti koko terveystapaamisen aineiston: sydän ja verisuonitautien riskitekijäkartoitukset, seurantakortin, tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeen, yhtenäiset ohjeet Pegasos-kirjaamiseen, havaintomateriaalit, Käypä hoito -suositukset (lipidit ja verenpaine), metabolinen oireyhtymä -lehtisen sekä ohjauksen terveystarkastuksen sisällöstä kokonaisuudessaan. Projektin aikana tuotettiin alkukartoitustoiveiden mukaisesti ruotsinkielistä materiaalia. Miehille terveystapaamisessa jaettavan Kundit kondikseen -opaslehtisen myötä miesten oli mahdollista jälkikäteen palata terveystapaamiseen ja sen perusteluihin ja MBO- teemoihin. Lehtisen asiantuntijatahojen nettilinkkien ja terveysneuvonnan puhelinpalvelun avulla miehille tarjottiin mahdollisuus syventää teemoja terveystapaamisen jälkeen. Heillä oli myös mahdollisuus kommentoida kokemuksiaan sähköpostitse. Kundit kondikseen opaslehtisestä tuotettiin englanninkielinen versio maahanmuuttajien ohjauksen tueksi. Kundit kondikseen -terveystapahtumissa käytetyt riskitestit ja elintapaohjauksen sisältö on esitelty liitteissä 1, 2 ja 3. Asiakkaan oman vastuun herättelemiseksi, osallistamiseksi ja ohjauksen ja seurannan tueksi tuotettiin Tavoitteena Terveys Ehkäise Metabolinen oireyhtymä elämäntapamuutoksilla - tavoitetaulukko. MBO-koulutuksissa terveydenhoitajat kiinnostuivat toiminnallisissa harjoituksissa käytettävästä Ota-mittarista (kouluttaja, psykologi Riikka Turun kirjassa Muutosta tukemassa), mitä lähdettiin pilotoimaan ja kehittelemään Riikka Turun johdolla tarkoituksena tuottaa väline elintapaohjaukseen. Ota-mittarista tuli pilotoinnin ja kehittelyn jälkeen yksi työkalu Sydänliiton Ohjauskarttakoulutukseen, johon on koottu aikuisten terveysneuvonnan välineistöä terveydenhuoltohenkilöstölle. Helsingin Sydänpiiri osallistui myös Helsingin terveyskeskusten ITE-pisteiden kehittämistyöhön. ITE-pisteiden 3 kuukauden MBO teemakuukausien yhdeksän kuvan sarjaa valmisteltiin yhteistyössä Helsingin terveyskeskuksen terveyden edistämisen työryhmän jäsenen Teija Laineen kanssa. Kolmen kuukauden MBO-teemakuukaudet tulevat toistumaan kaikilla 26 terveysasemalla vuosittain. Mieshankkeen viestintään tuotettiin Sinun Sydämesi - taulusarja. Kyseinen MBO-teemojen taulusarjan näyttely oli esillä mm. Ylen ja VR-varikon MBO-tapahtumissa sekä ennen ja jälkeen tapahtumaa virittämään ajattelua ja pitkittämään prosessia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kaikille terveydenhoitajille ja lääkäreille (noin 140) suunniteltiin yhteisessä moniammatillisessa työryhmässä havainto- ja ohjeistuskansiot Arkirytmissä on ideaa ja Sykettä opiskeluun elintapaohjausta tukemaan ja tehostamaan. Kouluterveydenhuollon oman kehittämistyön materiaalit, kuten mm. Toimintamalli ylipainoisen ja lihavan lapsen hoitoon koottiin ko. kansioon. Toiminta-ajatuksena on, että terveydenhuoltohenkilöstöllä on kaikki MBO:n ehkäisyyn tarvittava materiaali ja ohjeistus samassa kansiossa. Helsingin terveyskeskuksen työterveyshuollon miesvaltaisten alojen terveydenhoitajille tuotettiin Kundit kondikseen -hankkeen sisältöiset materiaalikansiot, havaintokuvastoon koottiin lisäksi juuri työterveydenhuollon tarpeita palvelevia materiaaleja. 12

13 Kundit kondikseen -hankkeen tulokset Kundit kondikseen -hankkeen osallistumisastetta, korkeariskisten osuuksia sekä alueiden välisiä eroja tilastoitiin projektin alusta lähtien. Terveystapaamisiin osallistuminen on ollut keskimääräistä parempi sosiodemografiselta profiililtaan huonoimmilla alueilla. Keskimäärin kolmannes kutsutuista on osallistunut terveystapaamisiin. Pudokas-tutkimuksen tulosten mukaan poisjääneet ovat heterogeeninen ryhmä, koostuen yhtälailla korkeakoulututetuista kuin muun koulutustaustan omaavista. Työttömien osuus ei korostunut merkitsevästi. Pitkäaikaistyöttömien palvelukeskuksen, Duurin, vuoden vuotiaista miehistä osallistui Kundit kondikseen -terveystapaamisiin 70 %, mikä on huomattavasti yli keskimääräisen osallistumisasteen. Keskeisimmät syyt poisjääntiin olivat työterveyshuollossa samanaikaisesti toteutunut tarkastus, perussairauden omaavien lääkäri- ja hoitajatapaamiset sekä mieheen itseensä liittyvät tekijät (unohtaminen, kiire ym.). Ajan varaamisen ongelmiin ei tutkimusasetelmalla saatu vastausta, koska suurin osa poisjääneistä ei yrittänyt varata aikaa terveysasemalta, joten kokemuksia kyseisistä ongelmista oli vähän. Helsingin terveyskeskuksen organisaatiouudistuksessa neuvolatoiminta ja aikuisten avosairaanhoito erotettiin omiksi tulosyksiköikseen. Muutosta valmisteltiin vuoden 2008 aikana, mikä mahdollisesti vaikutti vuoden 2008 alhaisempaan osallistumiseen. 40-vuotiaiden helsinkiläismiesten terveystapaamisia toteuttavia terveydenhoitajia on koulutettu Helsingin Sydänpiirin toimesta yli 200, muutoksen myötä Kundit kondikseen- toteuttajien määrä vähenee, toisaalta heidän toiminta-alueensa terveyskeskuksessa kaventuu koskemaan vain aikuisasiakkaita. Taulukko3 13

14 Kundit kondikseen -hanke Helsingin terveyskeskukseen Kundit kondikseen -hankkeen ohjausryhmä pohjusti hankkeen siirtymistä kokonaisuudessaan Helsingin terveyskeskukseen vuoden 2009 alusta, siirto vahvistui Helsingin terveyskeskuksen johdossa. Käytännössä päätös tarkoittaa, että vuoden 2009 alusta hankkeen kutsukäytäntö, materiaalit, koordinointi, koulutus, seuranta, arviointi ja viestintä siirtyivät Helsingin terveyskeskuksen omiin rakenteisiin. Ohjausryhmä esitti kutsukäytännön organisoimiseksi ja vuoden 2009 MBO-koulutuksen järjestämiseksi uusille terveydenhoitajille ostopalvelukäytäntöä, joka hyväksyttiin Helsingin terveyskeskuksen hallinnossa. Koulutusten toteuttaminen siirtyi pandemiarokotusten vuoksi keväälle MBO-ohjelman verkostoituminen Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Kevään 2007 aikana Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto organisoi MBO-koulutuspäivän koko terveydenhuoltohenkilöstölleen. Kyseisessä koulutuksessa luennoivat Sydänliiton ja Helsingin Sydänpiirin asiantuntija MBO:n eri teemoista sekä Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö tupakoinnin ehkäisystä. Systemaattinen yhteistyö Helsingin Sydänpiirin ja Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon välillä käynnistyi alkusyksystä 2007 yhteisen, moniammatillisen terveyden edistämisen työryhmän toimintana. Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveyden edistämisen työryhmän kokoonpano: Paula Häkkänen, Koululääkäri, ETM Terttu Kattelus, Th Teija Laine, Th Margit Ylänen, Projektipäällikkö Anna-Liisa Vaittinen, Ravitsemusterapeutti Leena Keskinen, Rehtori Nina Pirhonen, Koulupsykologi Carita Mustonen, Fysioterapeutti Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin Sydänpiiri Helsingin terveyskeskus Opetusvirasto Opetusvirasto Helsingin terveyskeskus Toiminnan alussa rajauduttiin ylipainon ehkäisyyn luomalla mahdollistavia tekijöitä elämäntapaohjauksen toteuttamiseksi. Helsingin Sydänpiiri organisoi ohjaustyyliin liittyvät koulutukset Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen sekä kouluterveydenhuollon että opiskeluterveydenhuollon lääkäreille ja terveydenhoitajille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon (asiakaspohja runsaat ) MBO:n ehkäisyyn tähtäävä moniammatillinen työryhmä (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, liikuntasuunnittelija, rehtori, koulupsykologi, fysioterapeutti) suunnitteli ja toteutti ylipainoisten alakoululaisten oppilaille ja heidän vanhemmilleen liikunta- ja painonhallinta ryhmämallin, mikä toteutui Liikuntamyllyssä syksyn 2008 kuluessa. Pilotin kukin kerta on kuvattu ja kirjattu materiaaleineen, joista on tekeillä työkirja sekä raportti kokonaisuudesta, mitkä helpottavat mallin siirtämistä muualle Helsinkiin. Ryhmätoiminta tulee jatkumaan idässä, uudet toiminta-alueet ovat länsi ja pohjoinen. Pilottiryhmän liikunta jatkuu Liikuntamyllyssä pilotin lopettamisen jälkeenkin, toiminnasta vastaa Helsingin liikuntavirasto. Toiminnan arvioimiseksi on toteutettu Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitoksen pro gradu työn alku- ja loppukartoitus. Aineisto on analyysivaiheessa, jo valmiit palautekyselyn tulokset olivat rohkaisevat: sekä lasten että vanhempien liikunnallisuus lisääntyi ja ruokavalio muuttui terveellisemmäksi koko perheessä. Ohjeistus- ja havaintomateriaalikansioon tuotettiin havaintolaminaatteja sekä Toimintaohjeet ylipainoisen ja lihavan lapsen hoidosta ja hoitopolusta, minkä kehittämistyö oli aloitettu jo ennen työryhmän perustamista. 14

15 Opiskeluterveydenhuollossa terveyden edistämisen alatyöryhmä pyrki vahvistamaan valmiuksia korkeariskisten opiskelijoiden kohtaamiseen. Alatyöryhmän kokoonpano: Anna-Katri Kangassalo, lääkäri, fasilitaattori Merja Pukkinen, Th, fasilitaattori Teija Laine, Th Margit Ylänen, Projektipäällikkö Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin Sydänpiiri MBO-ohjelma Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollossa Helsingin työterveyskeskuksen ylilääkäri Juha Liiran nimeämistä työterveyshuollon työterveyshoitajista ja Helsingin Sydänpiirin edustajajäsenestä koottu MBO-työryhmä aloitti toimintansa 2007, mitä ennen yhteistyötä oli jo tehty yhdessä toteutettujen MBO-tapahtumien yhteydessä. MBO-työryhmän tavoitteena oli lisätä valmiuksia korkeariskisten asiakkaiden aiempaa systemaattisempaan huomioimiseen ja ehkäistä ja hoitaa sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin II diabeteksen riskitekijöitä sekä luoda mahdollistavia tekijöitä elämäntapaohjauksen tehostamiseen. Työryhmän kokoonpano: Carita Vyhtinen, vastaava työterveyshoitaja Aila Leinikka, vastaava työterveyshoitaja Miira Korjonen, työterveyshoitaja Varpu Leiviskä, työterveyshoitaja Sirkka-Liisa Teikari, työterveyshoitaja Päivi Niemikorpi, työterveyshoitaja Margit Ylänen, projektipäällikkö Tykes Liikennelaitos Liikennelaitos Palolaitos Helsingin Energia Rakennusvirasto Helsingin Sydänpiiri ry. 15

16 Projektin seuranta ja ohjaus Projektin ohjausryhmissä seurattiin projektin sisältöä, etenemistä ja kehittämistä. Arvioinnin pohjalta kehittämistarpeista sovittiin yhteisesti. Kokouksista laadittiin yhteisesti hyväksytyt muistiot. Osana valtakunnallista Sydänliiton Suomalaista Sydänohjelmaa projektia luotsasi valtakunnallinen ohjausryhmä puheenjohtajanaan THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Moppi-projektin kokonaisuuden etenemisen, arvioinnin ja kehittämisen seurantaa varten koottu Helsingin ja Uudenmaan terveystoimen ja Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirin edustajista yhteinen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana koko projektin ajan toimi professori Markku S. Nieminen. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijatyöryhmän kokoonpano: Markku S. Nieminen, puheenjohtaja Taito Pekkarinen Martti Hannula Timo Aronkytö Eeva Leppävuori Antti Iivanainen Hilkka Heikkilä Ahti Tiusanen Aaro Järvelä Anne Kihlman-Kitinoja Outi Ruokanen Johanna Ikola Margit Ylänen, sihteeri Professori, kardiologi, Hyks Helsingin Sydänpiirin puheenjohtaja Uudenmaan Sydänpiirin puheenjohtaja Terveysjohtaja, Vantaa Ylilääkäri, Malmin sairaala, Helsinki Ylilääkäri, Helsingin terveyskeskus Ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus Ylilääkäri, Mäntsälä Helsingin Sydänpiirin toiminnanjohtaja Uudenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Sydänkuntoutusohjaaja, Helsingin Sydänpiiri Projektipäällikkö, Uudenmaan Sydänpiiri Projektipäällikkö, Helsingin Sydänpiiri Kundit kondikseen-hankkeen ohjausryhmä: Hilkka Heikkilä, ylihoitaja, pj. Hannele Kopilow, Osastonhoitaja Aulikki Pitkänen, Ylilääkäri Hannu Vanhanen, Dosentti, Sis.erik.lri Aaro Järvelä, Toiminnanjohtaja Margit Ylänen, Projektipäällikkö Helsingin Terveyskeskus Helsingin Terveyskeskus Helsingin Terveyskeskus Kela ( Sydänliitto) Helsingin Sydänpiiri Helsingin Sydänpiiri Ohjausryhmä kokoontui MBO-projektiaikaisessa kokoonpanossaan projektin aikana 8 kertaa. Ohjausryhmän pj. Hilkka Heikkilä ja Helsingin Sydänpiirin projektipäällikkö kokoontuivat suunnittelupalavereihin tarvelähtöisesti. Projektin sisältöihin, etenemiseen, kehittämiseen ja arviointiin paneuduttiin myös Helsingin Sydänpiirin systemaattisissa tiimipalavereissa, suunnittelupäivillä sekä toiminnanjohtajan sekä projektin toimijoiden yhteispalavereissa. Helsingin Sydänpiirin ja Uudenmaan Sydänpiirin projektin ja yhteisten ohjelmien toimijat kokoontuivat yhteisiin suunnittelupäiviin ja yhteistyökokouksiin 8 kertaa, minkä lisäksi projektin päälliköt tapasivat yhteisten asioiden tiimoilta 7 kertaa. 16

17 MOPPI-PROJEKTIN TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 2008 MBO-ohjelmalle tuotettiin tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, missä viestinnän kohderyhmiksi määrittyivät 40-vuotiaat helsinkiläismiehet, mieshanketta toteuttavat terveydenhoitajat, Helsingin terveysasemien ja Meilahden sairaalan avainhenkilöt, kuntoutettavat, sidosryhmät ja suuri yleisö. Suunnitelmaa toteutettiin soveltuvin osin yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa. Projektin tiedotuksesta ja viestinnästä tuotettiin sähköisessä muodossa toteutuva koonti, mikä pohjustaa tiedotus- ja viestintäsuunnitelman arviointia. Osallistujia MBO-tapahtumissa on ollut yhteensä noin TV- ja radio-ohjelmien viestinnällistä kattavuudesta ei ole arviointia. Toiminnasta tuotettiin viestinnän koonti, jonka toteutti taiteilija, graafikko Hanne Kinanen. Koosteen pohjalta toteutettiin tiedotuksen ja viestinnän arviointi. MBO-ohjelman tiedotus ja viestintä Kundit kondikseen-hankkeen projektipäällikkö toteutti 2006 keväällä ja kesällä terveysasemakierroksen ja kartoitti alkaneen toiminnan tilanteen sekä keräsi tietoa koulutustarpeista sekä hankkeeseen liittyvistä kehittämiskohteista. Henkilökohtaisilla kohtaamisilla, sähköpostiviestein, puheluin sekä koulutustilaisuuksin pyrittiin välittämään tietoa toiminnan tueksi ja motivoimaan terveydenhoitajia. Lähtötilanteessa muutosvastarintaa esiintyi, eikä lähin esimiehistö kaikin osin tukenut hanketta, missä tilanteessa motivoimisen merkitys korostui. Tiedotusta ja viestintää toteutettiin seuraavin kanavin: Lehtiartikkelit, mm. Helsingin Sanomat. Helsingin terveyskeskuksen ja Husin Intranetit sekä Internetin verkkojulkaisut. Piirin omat internet-sivut. MBO tapahtumat. Alla koonti tapahtumista Luentoja aiheesta pidettiin Suomen laihdutusohjaajien, Suomen yleislääkärien, sekä Kardiologisten hoitajien koulutuspäivillä. MBO-koulutukset Stakes (nyk. THL) palkitsi Helsingin Sydänpiirin ja Helsingin Terveyskeskuksen Kundit kondikseen -hankkeesta TerveSos-palkinnolla, palkitsemiskriteerit liitteessä 5/2. Kokoukset, tiedotustilaisuudet osastoilla ja terveysasemilla, tiimipäivät. MBO-teemoja tuotiin esiin projektin aikana lukuisten hyvinvointitapahtumien yhteydessä. Uutena terveyden edistämisen toimintamuotona vuonna 2008 alkoivat KTL:n (nyk. THL) ja Helsingin terveyskeskuksen yhdessä järjestöjen kanssa organisoimat lähiötapahtumat, joissa kohderyhmät vaihtelivat kattaen koko elämänkaaren. MBO-tapahtumiin liitettiin myös Kundit kondikseen -hankkeen markkinointia. Hankkeelle tuotettu Sinun Sydämesi taulusarjan näyttely oli esillä mm. VR:n, YLE:n ja pitkäaikaistyöttömien, Duurin, tiloissa. Liitteessä 6 koottuna tapahtumat, joissa MBO-teemat ja/tai Kundit kondikseen -hanke on ollut esillä. Kuntamarkkinoilla esiteltiin Kundit kondikseen- ja Sydän-MBO-hanketta yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa vuosina 2007 ja Markkinoinnissa haluttiin korostaa toimintamallin kustannustehokkuutta: mallin implementoiminen olemassa oleviin terveyskeskusten rakenteisiin on jokaisessa kunnassa mahdollista pienin kustannuksin terveydenhoitajan työtä kehittämällä ja suuntaamalla. Hanketta esiteltiin myös seminaareissa, luentotilaisuuksissa, koulutuspäivillä ja MBO-koulutusten yhteydessä. Medialle organisoidut tiedotustilaisuudet avasivat kanavia televisioon, radioon, lukuisiin verkkojulkaisuihin sekä Helsingin Sanomiin, myös pääkirjoitussivuille. Hanketta on kuvattu noin 40 lehdessä sekä 40 MBO-tapahtumassa. Informaatiokanavina ovat toimineet myös posterit, tieteelliset julkaisut sekä internet sekä muut mediat, joilla myös väestötasolla terveysnäkökulmaa ja prevention mahdollisuuksia on tuotu esiin. 17

18 Positiivista julkisuutta hankkeelle toi Stakesin TerveSos-palkinto, mikä myönnettiin Helsingin Sydänpiirille ja Helsingin terveyskeskukselle Kundit kondikseen-hankkeesta. Abstraktit, posterit ja hanke-esittelyt Suomessa ja ulkomailla Kundit kondikseen -hankkeen ja Pallo-ohjelman valtakunnallista etenemistä edistettiin tiedottamalla ohjelmista terveydenhuollon päättäjille, politiikoille ja terveydenhuollon asiantuntijoille ja käytännön toimijoille. Verkostoitumisen myötä mahdollisuuksia Kundit kondikseen-hankkeen esittelemiseen tarjoutui myös ulkomaille. Reijo Sirenin arviointitutkimus väitöskirjatyönä Kundit kondikseen -hankkeesta ulottuu vuoteen 2012, joten todennäköisesti hanke tulee olemaan esillä jatkossakin. Posterit ja projektin messu- ja esittelytilaisuudet Suomessa: Kardiologisten hoitajien koulutuspäivä, Helsinki, Paasitorni, luento Kundit kondikseen-hankkeesta Tutkimussymposium, Helsinki, Kundit kondikseen -hankkeen esittely Kunnon laiva-risteily, Helsinki-Tukholma 2006: Kundit kondikseen -hankeen esittely Montreaux Konference 2006: Screening for cardiovascularrisk factors in 40-year-old men: Results from a pilot study and implementation of program carried out the Helsinki Health Centre, Finland. Suomen Yleislääkärien koulutuspäivä, Tuusula, Gustavelund, 2007, luento Kundit kondikseen-hankkesta. Kuntamarkkinat 2007, Kundit kondikseen-hanke & Sydän-MBO yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa, Helsinki Sydänseminaari 2008, Kansallismuseon auditorio, luento 40-vuotiaiden mieshankkeesta dialogina Uudenmaan Sydänpiirin kanssa Nordic Congress on Cardiovascular Prevention and Rehabilitation Hämeenlinna. Impact of the health promotion in middle-eged men on risk factors for type II diabetes and cardiovascular diseases Kuntamarkkinat 2008, Kundit kondikseen -hanke & Sydän-MBO yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa, Helsinki Dehkopäivät 2009, Tampere-talo, luento 40-vuotiaiden mieshankkeesta yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa. Terveyttä yhdessä-seminaari, Kundit kondikseen-hankkeen ja Pallotoiminnan näyttely sekä posteriesittely. Lääketiede-tapahtuma Impact of the health promotion in middle-eged men on risk factors for type II diabetes and cardiovascular diseases TerveSos-messut Helsinki. Tuettu Helsingin terveyskeskuksen toteuttamaa Kundit kondikseen -hankkeen esittelyä. Lisäksi pienimuotoisempia luentotilaisuuksia sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koulutustilaisuuksissa sekä MBO-tapahtumissa. 18

19 Abstraktit ja posterit ulkomailla Malmö, 8 th Annual Spring meeting on Carsiovascular Nursing, Malmo Sweden, Abstract & Posteri-esittely, : Screening for cardiovascularrisk factors in 40-year-old men: Results from a pilot study and implementation of program carried out the Helsinki Health Centre, Finland. EuroPrevent Tukholma Waist circumference, as a single measurement, is a powerful predictor for risk of type II diabetes and cardiovascular diseases in midlle-aged men. ESC Barcelona Improvement of cardiovascular disease risk factors in middle-aged men by means of health counseling. Pallo-ohjelman tiedotus- ja viestintä Pallo-ohjelman viestintä- ja tiedotustoiminta Pallo-ohjelma sai toimintansa aikana näkyvyyttä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Sydänkuntoutusohjaaja kertoi toiminnasta Hyks kardiologian klinikan henkilökunnalle klinikan omissa ns. tiistaikoulutuksissa. Pallo-ohjelman sydänkuntoutusohjaaja kutsuttiin Hyks kardiologian klinikan johtoryhmän kokoukseen esittelemään Pallo-ohjelman etenemistä ja tilastoja. Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksesta kerrottiin useissa osastokokouksissa ja koulutuksissa. Pallo-toiminnasta tiedottaminen toteutui myös Meilahden sairaalan ulkopuolella. Sydänkuntoutusohjaaja esitteli Pallo-ohjelman toimintaa myös Hyks kardiologian klinikan ulkopuolella toimiville työntekijöille, kuten kliinisen fysiologian laboratorion ja Marian sairaalan henkilökunnalle. Helsingin kaupungin Terveiset - henkilöstölehdessä (3/2007) oli artikkeli Helsingin Sydänpiirin järjestämästä sydänkuntoutuksesta Helsingin akuuttisairaaloissa. Artikkelissa avattiin myös Pallo-ohjelmaa. Hyks intranetissa on ollut toiminnan alusta lähtien tietoa Pallo-ohjelmasta. Siellä on kerrottu ohjelman tavoitteista ja toteutuksesta sisältäen mm. ryhmäohjausajat. Pallotoiminnan aikana havaittiin, että sepelvaltimotaudin lääkkeistä ei ollut selkeää erillistä opasta potilaille jaettavaksi ja tueksi ohjaustilanteisiin terveydenhuoltohenkilöstölle. Sydänkuntoutusohjaaja Outi Ruokanen teki yhteistyössä projektipäällikkö Margit Yläsen ja Uudenmaan Sydänpiirin edustajien kanssa Sepelvaltimotaudin lääkehoito -oppaan. Asiantuntijana opasta suunniteltaessa toimi kardiologi Marit Graner HYKS Meilahden sairaalasta. Opas painettiin alkuvuodesta Lääkeoppaasta tuli kysyntää laajemminkin, jolloin sydänkuntoutusohjaaja teki oppaasta uudistetun version syksyllä 2008, jota alettiin jakaa potilaille marraskuussa

20 MOPPI-projektin tiedotus- ja viestintäsuunnitelman arviointi MBO-tapahtumissa tavoitettiin noin henkilöä. Koulutuksiin osallistui noin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa ja Kundit kondikseen -terveystapaamisiin osallistui yhteensä lähes miestä. Heidän vaikutustaan omassa lähipiirissään, erityisesti omassa perheessään on vaikea luotettavasti arvioida, koska systemaattista tiedonkeruuta aiheesta ei ollut, mutta hyvinkin positiivisia koko perheen elintapamuutoksia tuli esiin. Terveydenhoitajille lähetettiin yhteisellä sähköpostilistalla tiedotteita, ohjeita. Viestinnän sävyt olivat samat myös henkilökohtaisissa kontakteissa: positiivisuus, kannustavuus, rohkaisu sekä lääketieteellinen ja luotettava tieto viestinnän ja tiedotuksen perustalla. Ylen Uudenmaan uutiset ja Ylen radiouutiset ovat välittäneet alueellisesti tietoa hankkeesta. Ohjausryhmien ja työryhmän edustajat sekä seminaarien yleisö ovat omissa työyhteisöissään avainhenkilöitä, joiden kautta prevention perustelut ja sisällöt vahvistuvat asiantuntijajoukossa. Projektin kuluessa terveydenhuoltohenkilöstö osittaisen muutosvastarinnan jälkeen koki Kundit kondikseen -hankkeen myönteisenä ennalta ehkäisevänä, olleellisesti omaan toimenkuvaan kuuluvana työnä. Hankkeen myönteinen julkisuus oli mahdollisesti osaltaan edistämässä myönteistä sitoutumista toimintaan. Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirien välinen yhteistyö Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit valmistelivat yhteisen hankehakemuksen Ray:lle 2005, minkä pohjana olivat jo toteutuneet toiminnat piirien alueella MBO- ja Pallo-projekteissa ( ja ). Peruslähtökohtana oli hyödyntää ja välittää jo olemassa olevaa osaamista ja kokemusta 2006 alkaneissa MOPPI- ja Sydän MBO-projekteissa sekä toimia yhteistyössä yhteisillä projektien kontaktipinnoilla. (Liite 7:Karttakuva yhteistyökuvioista) Käytännössä yhteistyö toteutui PALLO-ohjelman osalta Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirien, projektiin palkkaamien, sydänkuntoutusohjaajien yhteistyönä pallolaajennettujen potilaiden sekundaaripreventiona, yksilö- ja ryhmäohjauksena Meilahden sairaalassa. Toiminta laajeni myöhemmin Jorvin ja Peijakseen sairaaloihin. MBO-ohjelman 40-v mieshankkeen osalta yhteistyö toteutui Helsingin Sydänpiirin MBO-projektissa ( ) luodun ja pilotoidun toimintamallin välittämisenä ja tukena Uudellemaalle. Helsingin Sydänpiirin organisoimiin MBO-koulutuksiin kutsuttiin myös Uudenmaan alueen terveydenhoitajia sekä välitettiin terveystapaamisessa tarvittavia materiaaleja. Piirit tuottivat tiedotus- ja viestintäsuunnitelman, minkä yhteisiä kontaktipintoja toteutettiin yhteistyössä. Kuntamarkkinoilla 2007 ja 2008 esiteltiin ja markkinoitiin 40 v. mieshankkeen toimintamallia ja sen implementointia kuntien terveydenhuollon olemassa oleviin rakenteisiin, jolloin toiminta on varsin kustannustehokasta. Käytännön terveyden edistäminen toteutuu sisältöjen kehittämisenä ja uudelleen organisointina. Terveysmessut suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä 2007, jolloin MBO-teemat ja 40-vuotiaiden mieshanke olivat esillä yhteisellä osastolla. Tampere-talossa 2009 pidettyillä Dehkopäivillä projektien projektipäälliköt markkinoivat mieshanketta teemalla: Toimiva malli miesten terveyden edistämiseksi. Hyvät tulokset pienet kustannukset. Sinun Sydämesi -julistesarja tilattiin ja painettiin yhteistyössä. Julistenäyttely on viestinyt MBO:n teemoista eri areenoilla. Jäähallissa vuonna 2007 toteutettuun, Helsingin Sydänpiirin organisoimaan MBO- tapahtumaan ja 40-vuotiaiden mieshankkeen esittelyyn osallistui myös Uudenmaan Sydänpiirin projektipäällikkö. 20

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

YKSI ELÄMÄ LUPAA TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KAIKILLE

YKSI ELÄMÄ LUPAA TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KAIKILLE YKSI ELÄMÄ LUPAA TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KAIKILLE Yhteisöllinen toimintatapa nojaa kuuntelemiseen Kuuntele Päätä Äly (BI) Opi Yritä, sitouta HEITÄ TAVOITTELEMME KANSALAISET 1. Ruuhkavuosien kiireessä 2. Elämänhallinnan

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot