Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi)"

Transkriptio

1 Margit Ylänen Outi ruokanen Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPi) loppuraportti Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf 1 Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf

2 2

3 Margit Ylänen Outi Ruokanen Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPI) LOPPURAPORTTI Helsingin Sydänpiiri ry. Hjärtdistriktet i Helsingfors rf

4 ESIPUHE TIIVISTELMÄ Helsingin Sydänpiirin Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy- ja kuntoutusprojekti (MOPPI) toteutettiin Ray:n tuella vuosina Ehkäisyosion (MBO- ohjelma) tavoitteena oli ehkäistä 40-vuotiaiden helsinkiläismiesten sydän- ja verisuonisairauksia ja tyypin 2 diabetesta metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin pohjaavalla toimintamallilla. Malli kehitettiin ja pilotoitiin Helsingin Sydänpiirissä MBO-projektin aikana vuosina Pilottitutkimuksen mukaan interventiolla on mahdollista laskea riskitasoa tilastollisesti merkitsevästi. Korkeariskisiksi seuloutuneille miehille suunnattiin yksilöllistä elintapaohjausta kokonaisriskin mukaan asiakkaiden tavoitteet huomioiden. Toimintamallin juurruttaminen julkiseen terveydenhuoltoon, Helsingin terveyskeskukseen, on edellyttänyt käytännön toiminnan ohella selkeää yhteistä tavoitetta, toimivia yhteistyörakenteita ja eteenpäin kuljettavaa vuoropuhelua. Käytännön tasolla Kundit kondikseen-hankkeessa on motivoitu yli 200 terveydenhoitajaa työn uudelleen suuntaamisessa, koulutettu heidät käytännön toteutuksen, kirjaamisen, MBO-teemojen ja ohjaustyylin osalta sekä tuotettu ja välitetty tarvittavat materiaalit. Projektin aikana toimintaa koordinoitiin, seurattiin tilastoin ja toteutettiin arviointia kehittämistyön pohjaksi. MOPPI-projektin MBO-ohjelma verkostoitui projektin aikana Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, missä moniammatillinen työryhmä kehittämistoimillaan pyrki ehkäisemään ja hoitamaan alakoululaisten ja heidän vanhempiensa ylipainoa, aktivoimaan liikuntaan sekä parantamaan opiskeluterveydenhuollon henkilöstön valmiuksia nostaa esiin korkeariskisiä opiskelijoita sekä tukea terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia elintapaohjauksessa. Vastaavat tavoitteet ohjasivat toimintaa Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollossa. MOPPI-projektin kuntoutusosion (PALLO-ohjelman) tavoitteena oli ehkäistä pallolaajennettujen potilaiden uusia sairauskohtauksia sekä optimoida heidän mahdollisuuksiaan saavuttaa sairastumista edeltänyt toimintakyky ja elämänlaatu. Käytännössä Pallo-ohjelma on toteutunut yhteistyössä Meilahden kardiologian klinikan ja Uudenmaan Sydänpiirin kanssa Ray:n tuella pallolaajennettujen potilaiden ja heidän omaistensa yksilö- ja ryhmäohjauksena Meilahden sairaalassa sekä tiedotustoimintana. Moppi-projekti on osa Sydänliiton valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, jonka päämääränä on, etteivät sydän- ja verisuonisairaudet enää 2020-luvulla olisi merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä ja että terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät ja jo sairastuneet voisivat elää mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä. Projektille tuotetun tiedotus- ja viestintäsuunnitelman tavoitteena oli lisätä 40-vuotiaiden miesten tietoisuutta MBO:n riskitekijöistä sekä omista mahdollisuuksista ennaltaehkäistä tai hoitaa riskitekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viestinnän keinoin pyrittiin myös markkinoimaan toimintamallia erityisesti Uudenmaan kunnan terveystoimen päättäjille, poliitikoille ja terveydenhuollon henkilöstölle. Yhteistyö Uudenmaan Sydänpiirin kanssa toteutui soveltuvin osin myös 40 v.mieshankkeen ja Pallo-ohjelmien osalta. 4

5 JOHDANTO Viime vuosien suotuisasta kehityksestä huolimatta ovat sydän- ja verisuonisairaudet edelleen merkittävä yksittäinen kuolleisuutta aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tyypin II diabetes on toinen kansantautimme, minkä on ennustetty lisääntyvän merkittävästi lähivuosina. Viimeisen 30 vuoden aikana ovat sepelvaltimotauti- ja aivohalvausluvut pienentyneet: tautien ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat vähentyneet merkittävästi. Kuluvan vuosituhannen puolella myönteinen kehitys on hidastunut. Taustalla vaikuttavat ruokavalion epäedulliset piirteet, tyydyttyneen rasvan lähteet, ylipainon lisääntyminen, liikkumaton elämäntapa sekä diabeteksen yleistyminen. (KTL, 2008.) Ylipainon yhteydessä tavataan usein sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden kasauma, metabolinen oireyhtymä (MBO). Pahimmillaan joka kolmas keski-ikäinen mies täyttää MBO:n löyhimmät kriteerit. Elintapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä MBO:n kehittyminen: riskitekijöitä on mahdollista ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia. (Oksaharju-Vanhanen ym., 2006.) Tiedetään, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Vähäinenkin painonpudotus tuottaa myönteisiä terveysvaikutuksia ja liikunnan lisääminen pienentää sairastumisvaaraa ylipainoisella. Kun 40-vuotias mies saa kolesterolitasonsa 10 % pienemmäksi, hänen jäljellä oleva sydäninfarktivaaransa puolittuu. (Oksaharju-Vanhanen ym., 2006.) Keski-ikäiset miehet käyttävät terveyspalveluja niukasti muihin väestöryhmiin verrattuna. Toisaalta he voivat vielä ikänsä perusteella saada huomattavaa hyötyä riskitekijöidensä pienentämisellä. Helsinkiläisten naisten keskimääräinen elinajanodote on 82 vuotta, mutta miesten vain 75 vuotta. Sosioekonomisella asemalla on voimakas yhteys terveyteen. Sosiaalisessa syrjäytymisessä huono terveys on yksi osatekijä. (Nyman ym., 2008.) Helsingissä alueiden väliset erot ovat huomattavia ja lisääntyneet erityisesti miesten kohdalla: elinajan odotteen eron vaihteluväli miehillä on 9,4 vuotta ja naisilla 5,6 vuotta. (Valkonen ym., 2007.) Elintapoihin vaikuttamalla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja parantaa jo sairastuneiden elämänlaatua. Sairastuneiden osalta tavoite on omiin voimavaroihin pohjaava omaehtoinen terveydenhoito.(nyman ym., 2008.)Terveyskeskuksen strategian painopistealueina ovat terveyden edistäminen, terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy (Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelma vuosille ja ). Sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteisellä, strategisella ohjausvälineellä, Kaste-ohjelmalla, pyritään ajantasaiseen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmalla halutaan edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. (STM, 2008.) Kansainvälisen terveyden edistämisen ohjelman WHO:n Health for all tavoitteet kiteytyvät kansallisella tasolla Terveys kansanterveysohjelmassa (STM, 2001). Nämä tutkittuun tietoon pohjaavat tavoitteet ovat peruslähtökohtia Helsingin Sydänpiirin MOPPI-projektille. Helsingin Sydänpiirin MOPPI-projekti on osa Sydänliiton Valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, jonka päämääränä on, etteivät sydän- ja verisuonisairaudet enää olisi merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä 2020-luvulla ja että terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät ja jo sairastuneet pysyvät pitkään toimintakykyisinä. MOPPI-projektin ehkäisyosion tavoitteena on vähentää työikäisten miesten sairastuvuutta sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen systemaattisella metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin pohjaavalla korkeariskisten miesten seulonnalla sekä yksilöllisellä elintapaohjauksella. Väestötasolla tavoitteena on tietoisuuden lisääntyminen Helsingissä MBO:n riskitekijöistä ja preventiivisen toiminnan mahdollisuuksista. Tuotettua tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaa toteutettiin eri kanavin ja keinoin yllä kuvattujen tavoitteiden suunnassa. Pallo-ohjelman tavoitteena on ehkäistä sekundaaripreventiivisin keinoin pallolaajennettujen potilaiden uusia sairauskohtauksia sekä optimoida heidän mahdollisuuksiaan saavuttaa sairastumista edeltänyt tila. Käytännössä toiminta toteutui yksilö- ja ryhmäohjaustoimintana Meilahden sairaalassa. Ryhmäohjaustilaisuudet toteutuivat kuuden viikon sarjoina. Vertaistuen mahdollistamiseksi pilotoitiin sepelvaltimotautipotilaille vertaisryhmä, joka jatkaa itseohjautuvana. 5

6 MOPPI-projektin lähtökohdat Kundit kondikseen-hankkeen tausta Helsingin Sydänpiirin MBO-projektissa ( ) toteutettiin pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää seulonnassa korkeariskisiksi osoittautuneiden miesten riskitekijöiden ja elintapamuutoksiin liittyviä muutoksia puoli vuotta intervention jälkeen. Tulokset osoittivat riskipisteiden laskeneen, positiivisia muutoksia oli tapahtunut intervention jälkeen elintavoissa ja riskitekijöiden (kolesteroli, vyötärönympärys, BMI, paino, verenpaine) osalta tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p= ). Taulukko vuotiaiden miesten riskitekijämuutokset MUUTTUJAT N ALKU Ka 6 KK Ka p Riskipiste BMI Paino Vyöt.ympärys Verenpaine sys Verenpaine dias fs-kol fs-hdl-kol ns fs-ldl-kol fs-triglys fs-gluk B-HbA1C S-GT Yhteenvetona pilottitutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että 40-vuotiaat miehet pudottivat riskiään parhaiten. Heistä noin 82 % sai pienennettyä kokonaisriskiään ja oli muuttanut elintapojaan puolen vuoden aikana. Pääsääntöisesti he pitivät itseään terveinä 40-vuotiaina, joilla suurella osalla osoittautui olevan kohonnut sydäntautiriski. Miehistä suurin osa, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Riskitekijämuutokset myös muissa ikäryhmissä olivat merkitseviä, myös kliinisesti, koska edulliset muutokset nähtiin johdonmukaisesti niin monessa riskitekijässä. Suurin osa oli muuttanut elintapojaan puolen vuoden aikana ja saanut kokonaisriskiään pienemmäksi. Eniten muutoksia tehtiin ruokailutottumuksissa. Iän myötä korkeariskisten osuus lisääntyi; 50-vuotiaiden ikäryhmässä heidän osuutensa oli 57 % ja 55-vuotiaiden joukossa 63 %. (Oksaharju-Vanhanen, S., Laine, T., Järvelä, A. & Vanhanen, H MBO-projekti Loppuraportti. Helsingin Sydänpiiri ry.) 6

7 Taulukko 2. Riskitasojen lasku pilottitutkimuksessa Pilottitutkimuksessa optimaalisimmaksi intervention kohderyhmäksi valikoitui 40-vuotiaiden miesten kohortti. Miehistä suurin osa, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Taulukon 2 mukaan riskitasot ovat laskeneet kaikissa 40-, 45-, 50- ja 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Tulokset olivat parhaimmat 40-vuotiaiden miesten ikäluokassa. Vanhemmissa ikäryhmissä sairastuneita oli suhteessa enemmän. Kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, 50- ja 55-vuotiaden ikäryhmässä, oli mukana huomattava määrä lääkityksellä olevia ja jo sairastuneita. Muutosten merkitsevyyttä korostaa se johdonmukaisuus, kuinka riskipisteet ja yksittäiset vaaratekijätasot pienenivät kaikissa ikäryhmissä tilastollisesti merkitsevästi. Jos terveyden säilymisen kannalta halutaan terveyspoliittisesti merkitseviä tuloksia, tulee seulonta aloittaa viimeistään 40-vuotiaiden ryhmässä. Yhteistyö Helsingin terveyskeskuksen kanssa toteutui MBO-projektin alkuvaiheesta lähtien, jolloin asiantuntijatyöryhmän kokoonpano muotoutui Helsingin Sydänpiirin ja julkisen terveydenhuollon edustajista. Yhteistyö toteutui myös ryhmätoiminnassa ja lisäksi Helsingin Sydänpiirin terveydenhoitajien oli mahdollista käyttää terveysasemien tiloja terveystapaamisia toteuttaessaan. Pilottitutkimuksessa suurin osa miehistä, joilla oli kohonneita riskitekijöitä, onnistuivat suunnatun terveysneuvonnan avulla edistämään terveytensä säilymistä. Merkittävien tulosten rohkaisemana Helsingin terveyskeskus päätti ottaa toimintamallin käyttöön kaikilla Helsingin terveyskeskuksen 31 terveysasemalla (nykyisin terveysasemia on 26). Vuodesta 2006 alkaen 40-vuotiaat helsinkiläismiehet ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun omalle terveysasemalleen terveystapaamiseen ja vuodesta 2009 alkaen toiminta on kokonaisuudessaan Helsingin terveyskeskuksen omaa toimintaa. 7

8 Pallo-ohjelman tausta Sydäninfarktipotilaiden keski-ikä Helsingissä on muuta maata noin vuoden alhaisempi. Sairaalaan toimitetut pääsevät koronaariangiografiaan ja sepelvaltimoiden pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen kahden päivän kuluessa useammin kuin maassa keskimäärin. Helsingin väestön kuolleisuusindeksi on ollut laskussa, mutta kääntynyt viime vuosien aikana lievään nousuun. Joka viides nainen Helsingissä kärsii angina pectoris oireista ja miehistä joka neljäs. Helsinkiläisten yleisin kuolinsyy on 2000-luvulla ollut verenkiertoelinten sairaudet, vuosina luku on vaihdellut Kyseisestä sairausryhmästä yleisin ryhmä on iskeemiset sydänsairaudet, joihin on kuollut henkilöä. Heistä noin 25 % on alle 65-vuotiaita. (Nyman ym., 2008.) Uudenmaan Sydänpiiri ry toteutti Pallo-projektia Meilahden sairaalassa 4/ /2005. Pallolaajennuspotilaiden ja omaisten avokuntoutuksen kehittämisprojektin, Pallo-projektin, tarkoituksena oli kehittää kokonaisvaltainen uusi avokuntoutusmalli, joka soveltuu erityisesti keskussairaaloiden ja sydänpiirien yhteistyömalliksi. Avokuntoutusmallin avulla voidaan turvata sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hyvä toipuminen pallolaajennuksesta sekä sopeutuminen tasapainoiseen elämään pitkäaikaisen sairauden kanssa. Projektin tavoitteena oli pyrkiä sekundaariprevention avulla hidastamaan sepelvaltimoiden pallolaajennuksessa olleiden potilaiden sairauden etenemistä sekä ylläpitämään ja parantamaan heidän ja omaistensa työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Projektin rahoitus päättyi Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit valmistelivat yhteisen hankehakemuksen Ray:lle 2005, minkä pohjana olivat jo toteutuneet toiminnat piirien alueella MBO- ja Pallo-projekteissa (Helsingin Sydänpiiri ja Uudenmaan Sydänpiiri ). 8

9 5. MBO ohjelma Kundit kondikseen Kundit kondikseen hankkeen päämääränä on edistää helsinkiläisten miesten sydänterveyttä ammattitaitoisen perusterveydenhuollon ammattihenkilöstön avulla ja vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla helsinkiläisille miehille riskikartoituksiin perustuva terveystarkastus sinä vuonna, kun he täyttävät 40 vuotta. Toiminta-ajatuksena on systemaattisen seulontamenetelmän avulla löytää korkeariskiset miehet, joilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai tyypin II diabetekseen ja ohjata heidät varhaisessa vaiheessa hoidon piiriin. MBO ohjelma Kundit kondikseen hanke on osa Sydänliiton valtakunnallista Suomalaista Sydänohjelmaa, mikä käsittää sydänterveyden edistämisen ihmisen koko elämänkaaren ajan. (Oksaharju- Vanhanen, S., Laine, T., Järvelä, A. & Vanhanen, H MBO-projekti Loppuraportti. Helsingin Sydänpiiri ry.) 5.1. Kundit kondikseen terveystapaaminen Alla on kuvattuna Kundit kondikseen terveystapaamisen sisältö alkaen 40-vuotiaan helsinkiläismiehen saamasta kutsusta mahdolliseen jatkosuunnitelmaan ja seurantaan. Koko kohortin kutsut valmisteltiin Helsingin Sydänpiirissä ja toimitettiin terveysasemille, missä terveydenhoitajat lähettivät kutsuja oman työtilanteensa mukaan pitkin vuotta (liite 1, Kundit kondikseen-kutsukirje). Miehet varasivat terveystapaamisajan joko ajanvarauksen kautta tai ottivat suoraan yhteyden omaan terveydenhoitajaan. Molemmissa tilanteissa 40-vuotiaat helsinkiläismiehet ohjattiin laboratorioon (veren lipidit ja sokeri) ennen vastaanottoa. 9

10 Riskitekijäkartoitus Kuvatussa kokonaisuudessa riskitekijäkartoitus toteutuu sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkartoitus- ja tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeiden, haastattelun elintapojen ja perimän osalta sekä laboratoriotulosten ja mittausten (verenpaine, paino, pituus, vyötärönympärys) muodostaman kokonaisuuden pohjalta. Kundit kondikseen -hankkeessa korkeariskisyyden arviointi suoritetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkartoituksen avulla, jota Eeva Ketola on muokannut väitöskirjaansa Pohjois-Karjala-projektissa käytetyn riskitestin pohjalta (liite 2/1). Korkeariskisyys koostuu testin pohjalta painoindeksistä (BMI), liikuntatottumuksista, tupakoinnista, verenpaine- ja kolesteroliarvoista. Näiden tulosten pohjalta laskettiin asiakkaan kokonaisriski. Mikäli riskipisteitä kertyi 4,5 pistettä tai enemmän, arvioitiin asiakas määrittyvän korkeariskiseksi. Tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arvioinnissa käytettiin Diabetesliiton arviointilomaketta (liite 2/2). Arvioitavia tekijöitä olivat ikä, BMI, vyötärönympärys, liikunta, kasvisten, marjojen tai hedelmien syönti, verenpainelääkitys, verensokerin häiriöt, diabetes II perheenjäsenillä tai sukulaisilla. Jos pisteitä kertyi 15 tai enemmän, katsottiin asiakkaalla olevan korkea riski myöhemmin sairastua tyypin II diabetekseen. Lomakkeessa oli myös tarkempi riskiluokittelu. Myös tässä yhteydessä motivoitiin asiakasta elintapamuutoksiin riskitekijöiden pohjalta. Kokonaisriskin arvio, seuranta ja hoito Jatkosuunnitelma, seuranta ja hoito määrittyvät yksilöllisesti kunkin 40 v-miehen kohdalla kokonaisriskin mukaisesti pohjaten Käypä hoito -suosituksiin asiakkaan omat tavoitteet huomioiden. Kundit kondikseen-hankkeen osatavoitteena on lisätä miesten oikea-aikaista tietoisuutta MBO-riskitekijöistä ja henkilökohtaisista vaikutusmahdollisuuksistaan sekä edistää itsehoidon toteutumista. MBO-koulutuksissa terveydenhoitajia on koulutettu huomioimaan asiakkaan muutosvalmius Prochaskan muutosvaihemallia hyödyntäen, mikä lisää elintapaohjauksen tuloksellisuutta ja auttaa kohdentamaan ja säästämään voimavaroja oikein. Materiaalikansion havaintolaminaatit tukevat ohjausta valtimotaudin kehittymisen, ravinnon rasvojen, suolan ja kuitujen, ateriarytmin, verenpaineen, vyötärönympäryksen, alkoholin ja tupakasta vieroittamisen osalta. Elintapaohjauksen sisältö liitteessä 3. Terveystapaamisessa pyritään herättelemään asiakkaan omaa arviointia, osallisuutta ja vastuuta tehdä elintapamuutoksia. Ohjaustyyliin liittyvissä MBO-koulutuksissa voimaantumiseen tähtääviä elementtejä pyrittiin sisäistämään myös toiminnallisten harjoitusten avulla. 10

11 MBO-koulutus Helsingin Sydänpiirin organisoimilla koulutuksilla pyrittiin luomaan mahdollisuuksia optimaalisen elintapaohjauksen toteutumiseen, mihin sisällytettiin MBO-teemojen ja käytännön toteutuksen ja kirjaamisen ohella asiakkaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä. Koulutuksella ja yhdenmukaisilla toteutus- ja toimintatavoilla ja materiaaleilla pyrittiin varmistamaan ajantasaisen tiedon välittyminen ja toiminnan systemaattisuus. Kevään 2006 aikana kerätyn kartoituksen ohjaamana päädyttiin Kundit kondikseen-hankkeen täydennyskoulutusta laajentamaan MBO:n lääketieteellisten perusasioiden, ravitsemuksen, käytännön toteutuksen ja Pegasos-kirjaamisen ohella seuraaviin teemoihin: Liikunta & MBO, Tupakasta vieroittamissa tukeminen, Motivaatiotekijöihin liittyvä Vetoapua ohjaajille-koulutus sekä Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen-koulutus. Pallo-ohjelman osalta Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjauskoulutus toteutui yhteistyössä piirin projektikoordinaattorin kanssa Vuorovaikutukseen, motivaatioon ja ohjaustyyliin liittyviä koulutuksia olivat Mikä motivoi Kundia elintapamuutoksiin, Mikä motivoi terveydenhoitajaa, Vetoapua ohjaajille -koulutukset, sekä Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen koulutukset, joissa toteutettiin myös käytännön toiminnallisia harjoituksia. Ohjastyyliin liittyviä koulutuksia toivottiin myös Helsingin Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon MBO-teemojen ohella, minne luotu koulutusmalli räätälöitiin kyseinen toimintaympäristö ja sen tarpeet huomioiden. Ohjaustyyliin liittyviä koulutuksia suunniteltiin seuraavassa kokoonpanossa: Päivi Kiuru, TtM Margit Ylänen, Projektipäällikkö Riikka Turku, Psykologi, Kouluttaja Jyväskylän Yliopiston Tutkimuskeskus Helsingin Sydänpiiri Freelancer Kouluterveydenhuollon terveydenhuoltohenkilöstölle räätälöitävän koulutuksen suunnitteluun osallistui lisäksi koululääkäri Paula Häkkänen. Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjauskoulutus toteutui Sydänpiirin projektikoordinaattorin kanssa. Moppi-projektin sydänkuntoutusohjaaja Outi Ruokanen luennoi koulutuksissa aiheesta Sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjaus. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille toteutettiin kolme valtimopajaa yhteistyössä fasilitaattorien kanssa. Valtimopajojen suunnittelutyöryhmä: Anna-Katri Kangassalo Teija Laine Merja Pukkinen Margit Ylänen Koulu- ja opiskeluth:n lääkäri, fasilitaattori Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja Koulu- ja opiskeluth:n terveydenhoitaja, fasilitaattori Helsingin Sydänpiiri, projektipäällikkö valtimopajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lisäksi asiantuntijalääkäri Eeva Ketola Duodecimistä MBO- koulutukset liitteissä 4/1-4/3. 11

12 MBO-ohjelman materiaalit MBO-ohjelman materiaaleja tuotettiin Kundit kondikseen -hankeen terveydenhoitajille, Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille sekä Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollon terveydenhoitajille, missä myös muutamat lääkärit toivoivat vastaavaa materiaalia. Tavoitteena oli tukea ja tehostaa elintapaohjausta vastaanottotilanteessa, itsearviointia ja osallisuutta vastaanoton jälkeen. Kundit kondikseen -hankkeen materiaalit Kundit kondikseen -terveystapaamisia toteuttavien terveydenhoitajien materiaalikansiot sisältävät systemaattisesti koko terveystapaamisen aineiston: sydän ja verisuonitautien riskitekijäkartoitukset, seurantakortin, tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeen, yhtenäiset ohjeet Pegasos-kirjaamiseen, havaintomateriaalit, Käypä hoito -suositukset (lipidit ja verenpaine), metabolinen oireyhtymä -lehtisen sekä ohjauksen terveystarkastuksen sisällöstä kokonaisuudessaan. Projektin aikana tuotettiin alkukartoitustoiveiden mukaisesti ruotsinkielistä materiaalia. Miehille terveystapaamisessa jaettavan Kundit kondikseen -opaslehtisen myötä miesten oli mahdollista jälkikäteen palata terveystapaamiseen ja sen perusteluihin ja MBO- teemoihin. Lehtisen asiantuntijatahojen nettilinkkien ja terveysneuvonnan puhelinpalvelun avulla miehille tarjottiin mahdollisuus syventää teemoja terveystapaamisen jälkeen. Heillä oli myös mahdollisuus kommentoida kokemuksiaan sähköpostitse. Kundit kondikseen opaslehtisestä tuotettiin englanninkielinen versio maahanmuuttajien ohjauksen tueksi. Kundit kondikseen -terveystapahtumissa käytetyt riskitestit ja elintapaohjauksen sisältö on esitelty liitteissä 1, 2 ja 3. Asiakkaan oman vastuun herättelemiseksi, osallistamiseksi ja ohjauksen ja seurannan tueksi tuotettiin Tavoitteena Terveys Ehkäise Metabolinen oireyhtymä elämäntapamuutoksilla - tavoitetaulukko. MBO-koulutuksissa terveydenhoitajat kiinnostuivat toiminnallisissa harjoituksissa käytettävästä Ota-mittarista (kouluttaja, psykologi Riikka Turun kirjassa Muutosta tukemassa), mitä lähdettiin pilotoimaan ja kehittelemään Riikka Turun johdolla tarkoituksena tuottaa väline elintapaohjaukseen. Ota-mittarista tuli pilotoinnin ja kehittelyn jälkeen yksi työkalu Sydänliiton Ohjauskarttakoulutukseen, johon on koottu aikuisten terveysneuvonnan välineistöä terveydenhuoltohenkilöstölle. Helsingin Sydänpiiri osallistui myös Helsingin terveyskeskusten ITE-pisteiden kehittämistyöhön. ITE-pisteiden 3 kuukauden MBO teemakuukausien yhdeksän kuvan sarjaa valmisteltiin yhteistyössä Helsingin terveyskeskuksen terveyden edistämisen työryhmän jäsenen Teija Laineen kanssa. Kolmen kuukauden MBO-teemakuukaudet tulevat toistumaan kaikilla 26 terveysasemalla vuosittain. Mieshankkeen viestintään tuotettiin Sinun Sydämesi - taulusarja. Kyseinen MBO-teemojen taulusarjan näyttely oli esillä mm. Ylen ja VR-varikon MBO-tapahtumissa sekä ennen ja jälkeen tapahtumaa virittämään ajattelua ja pitkittämään prosessia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kaikille terveydenhoitajille ja lääkäreille (noin 140) suunniteltiin yhteisessä moniammatillisessa työryhmässä havainto- ja ohjeistuskansiot Arkirytmissä on ideaa ja Sykettä opiskeluun elintapaohjausta tukemaan ja tehostamaan. Kouluterveydenhuollon oman kehittämistyön materiaalit, kuten mm. Toimintamalli ylipainoisen ja lihavan lapsen hoitoon koottiin ko. kansioon. Toiminta-ajatuksena on, että terveydenhuoltohenkilöstöllä on kaikki MBO:n ehkäisyyn tarvittava materiaali ja ohjeistus samassa kansiossa. Helsingin terveyskeskuksen työterveyshuollon miesvaltaisten alojen terveydenhoitajille tuotettiin Kundit kondikseen -hankkeen sisältöiset materiaalikansiot, havaintokuvastoon koottiin lisäksi juuri työterveydenhuollon tarpeita palvelevia materiaaleja. 12

13 Kundit kondikseen -hankkeen tulokset Kundit kondikseen -hankkeen osallistumisastetta, korkeariskisten osuuksia sekä alueiden välisiä eroja tilastoitiin projektin alusta lähtien. Terveystapaamisiin osallistuminen on ollut keskimääräistä parempi sosiodemografiselta profiililtaan huonoimmilla alueilla. Keskimäärin kolmannes kutsutuista on osallistunut terveystapaamisiin. Pudokas-tutkimuksen tulosten mukaan poisjääneet ovat heterogeeninen ryhmä, koostuen yhtälailla korkeakoulututetuista kuin muun koulutustaustan omaavista. Työttömien osuus ei korostunut merkitsevästi. Pitkäaikaistyöttömien palvelukeskuksen, Duurin, vuoden vuotiaista miehistä osallistui Kundit kondikseen -terveystapaamisiin 70 %, mikä on huomattavasti yli keskimääräisen osallistumisasteen. Keskeisimmät syyt poisjääntiin olivat työterveyshuollossa samanaikaisesti toteutunut tarkastus, perussairauden omaavien lääkäri- ja hoitajatapaamiset sekä mieheen itseensä liittyvät tekijät (unohtaminen, kiire ym.). Ajan varaamisen ongelmiin ei tutkimusasetelmalla saatu vastausta, koska suurin osa poisjääneistä ei yrittänyt varata aikaa terveysasemalta, joten kokemuksia kyseisistä ongelmista oli vähän. Helsingin terveyskeskuksen organisaatiouudistuksessa neuvolatoiminta ja aikuisten avosairaanhoito erotettiin omiksi tulosyksiköikseen. Muutosta valmisteltiin vuoden 2008 aikana, mikä mahdollisesti vaikutti vuoden 2008 alhaisempaan osallistumiseen. 40-vuotiaiden helsinkiläismiesten terveystapaamisia toteuttavia terveydenhoitajia on koulutettu Helsingin Sydänpiirin toimesta yli 200, muutoksen myötä Kundit kondikseen- toteuttajien määrä vähenee, toisaalta heidän toiminta-alueensa terveyskeskuksessa kaventuu koskemaan vain aikuisasiakkaita. Taulukko3 13

14 Kundit kondikseen -hanke Helsingin terveyskeskukseen Kundit kondikseen -hankkeen ohjausryhmä pohjusti hankkeen siirtymistä kokonaisuudessaan Helsingin terveyskeskukseen vuoden 2009 alusta, siirto vahvistui Helsingin terveyskeskuksen johdossa. Käytännössä päätös tarkoittaa, että vuoden 2009 alusta hankkeen kutsukäytäntö, materiaalit, koordinointi, koulutus, seuranta, arviointi ja viestintä siirtyivät Helsingin terveyskeskuksen omiin rakenteisiin. Ohjausryhmä esitti kutsukäytännön organisoimiseksi ja vuoden 2009 MBO-koulutuksen järjestämiseksi uusille terveydenhoitajille ostopalvelukäytäntöä, joka hyväksyttiin Helsingin terveyskeskuksen hallinnossa. Koulutusten toteuttaminen siirtyi pandemiarokotusten vuoksi keväälle MBO-ohjelman verkostoituminen Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Kevään 2007 aikana Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto organisoi MBO-koulutuspäivän koko terveydenhuoltohenkilöstölleen. Kyseisessä koulutuksessa luennoivat Sydänliiton ja Helsingin Sydänpiirin asiantuntija MBO:n eri teemoista sekä Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö tupakoinnin ehkäisystä. Systemaattinen yhteistyö Helsingin Sydänpiirin ja Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon välillä käynnistyi alkusyksystä 2007 yhteisen, moniammatillisen terveyden edistämisen työryhmän toimintana. Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveyden edistämisen työryhmän kokoonpano: Paula Häkkänen, Koululääkäri, ETM Terttu Kattelus, Th Teija Laine, Th Margit Ylänen, Projektipäällikkö Anna-Liisa Vaittinen, Ravitsemusterapeutti Leena Keskinen, Rehtori Nina Pirhonen, Koulupsykologi Carita Mustonen, Fysioterapeutti Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hgin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin Sydänpiiri Helsingin terveyskeskus Opetusvirasto Opetusvirasto Helsingin terveyskeskus Toiminnan alussa rajauduttiin ylipainon ehkäisyyn luomalla mahdollistavia tekijöitä elämäntapaohjauksen toteuttamiseksi. Helsingin Sydänpiiri organisoi ohjaustyyliin liittyvät koulutukset Voimavarakeskeisyyttä ohjaukseen sekä kouluterveydenhuollon että opiskeluterveydenhuollon lääkäreille ja terveydenhoitajille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon (asiakaspohja runsaat ) MBO:n ehkäisyyn tähtäävä moniammatillinen työryhmä (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, liikuntasuunnittelija, rehtori, koulupsykologi, fysioterapeutti) suunnitteli ja toteutti ylipainoisten alakoululaisten oppilaille ja heidän vanhemmilleen liikunta- ja painonhallinta ryhmämallin, mikä toteutui Liikuntamyllyssä syksyn 2008 kuluessa. Pilotin kukin kerta on kuvattu ja kirjattu materiaaleineen, joista on tekeillä työkirja sekä raportti kokonaisuudesta, mitkä helpottavat mallin siirtämistä muualle Helsinkiin. Ryhmätoiminta tulee jatkumaan idässä, uudet toiminta-alueet ovat länsi ja pohjoinen. Pilottiryhmän liikunta jatkuu Liikuntamyllyssä pilotin lopettamisen jälkeenkin, toiminnasta vastaa Helsingin liikuntavirasto. Toiminnan arvioimiseksi on toteutettu Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitoksen pro gradu työn alku- ja loppukartoitus. Aineisto on analyysivaiheessa, jo valmiit palautekyselyn tulokset olivat rohkaisevat: sekä lasten että vanhempien liikunnallisuus lisääntyi ja ruokavalio muuttui terveellisemmäksi koko perheessä. Ohjeistus- ja havaintomateriaalikansioon tuotettiin havaintolaminaatteja sekä Toimintaohjeet ylipainoisen ja lihavan lapsen hoidosta ja hoitopolusta, minkä kehittämistyö oli aloitettu jo ennen työryhmän perustamista. 14

15 Opiskeluterveydenhuollossa terveyden edistämisen alatyöryhmä pyrki vahvistamaan valmiuksia korkeariskisten opiskelijoiden kohtaamiseen. Alatyöryhmän kokoonpano: Anna-Katri Kangassalo, lääkäri, fasilitaattori Merja Pukkinen, Th, fasilitaattori Teija Laine, Th Margit Ylänen, Projektipäällikkö Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Helsingin Sydänpiiri MBO-ohjelma Helsingin miesvaltaisten alojen työterveyshuollossa Helsingin työterveyskeskuksen ylilääkäri Juha Liiran nimeämistä työterveyshuollon työterveyshoitajista ja Helsingin Sydänpiirin edustajajäsenestä koottu MBO-työryhmä aloitti toimintansa 2007, mitä ennen yhteistyötä oli jo tehty yhdessä toteutettujen MBO-tapahtumien yhteydessä. MBO-työryhmän tavoitteena oli lisätä valmiuksia korkeariskisten asiakkaiden aiempaa systemaattisempaan huomioimiseen ja ehkäistä ja hoitaa sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin II diabeteksen riskitekijöitä sekä luoda mahdollistavia tekijöitä elämäntapaohjauksen tehostamiseen. Työryhmän kokoonpano: Carita Vyhtinen, vastaava työterveyshoitaja Aila Leinikka, vastaava työterveyshoitaja Miira Korjonen, työterveyshoitaja Varpu Leiviskä, työterveyshoitaja Sirkka-Liisa Teikari, työterveyshoitaja Päivi Niemikorpi, työterveyshoitaja Margit Ylänen, projektipäällikkö Tykes Liikennelaitos Liikennelaitos Palolaitos Helsingin Energia Rakennusvirasto Helsingin Sydänpiiri ry. 15

16 Projektin seuranta ja ohjaus Projektin ohjausryhmissä seurattiin projektin sisältöä, etenemistä ja kehittämistä. Arvioinnin pohjalta kehittämistarpeista sovittiin yhteisesti. Kokouksista laadittiin yhteisesti hyväksytyt muistiot. Osana valtakunnallista Sydänliiton Suomalaista Sydänohjelmaa projektia luotsasi valtakunnallinen ohjausryhmä puheenjohtajanaan THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Moppi-projektin kokonaisuuden etenemisen, arvioinnin ja kehittämisen seurantaa varten koottu Helsingin ja Uudenmaan terveystoimen ja Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirin edustajista yhteinen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana koko projektin ajan toimi professori Markku S. Nieminen. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijatyöryhmän kokoonpano: Markku S. Nieminen, puheenjohtaja Taito Pekkarinen Martti Hannula Timo Aronkytö Eeva Leppävuori Antti Iivanainen Hilkka Heikkilä Ahti Tiusanen Aaro Järvelä Anne Kihlman-Kitinoja Outi Ruokanen Johanna Ikola Margit Ylänen, sihteeri Professori, kardiologi, Hyks Helsingin Sydänpiirin puheenjohtaja Uudenmaan Sydänpiirin puheenjohtaja Terveysjohtaja, Vantaa Ylilääkäri, Malmin sairaala, Helsinki Ylilääkäri, Helsingin terveyskeskus Ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus Ylilääkäri, Mäntsälä Helsingin Sydänpiirin toiminnanjohtaja Uudenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Sydänkuntoutusohjaaja, Helsingin Sydänpiiri Projektipäällikkö, Uudenmaan Sydänpiiri Projektipäällikkö, Helsingin Sydänpiiri Kundit kondikseen-hankkeen ohjausryhmä: Hilkka Heikkilä, ylihoitaja, pj. Hannele Kopilow, Osastonhoitaja Aulikki Pitkänen, Ylilääkäri Hannu Vanhanen, Dosentti, Sis.erik.lri Aaro Järvelä, Toiminnanjohtaja Margit Ylänen, Projektipäällikkö Helsingin Terveyskeskus Helsingin Terveyskeskus Helsingin Terveyskeskus Kela ( Sydänliitto) Helsingin Sydänpiiri Helsingin Sydänpiiri Ohjausryhmä kokoontui MBO-projektiaikaisessa kokoonpanossaan projektin aikana 8 kertaa. Ohjausryhmän pj. Hilkka Heikkilä ja Helsingin Sydänpiirin projektipäällikkö kokoontuivat suunnittelupalavereihin tarvelähtöisesti. Projektin sisältöihin, etenemiseen, kehittämiseen ja arviointiin paneuduttiin myös Helsingin Sydänpiirin systemaattisissa tiimipalavereissa, suunnittelupäivillä sekä toiminnanjohtajan sekä projektin toimijoiden yhteispalavereissa. Helsingin Sydänpiirin ja Uudenmaan Sydänpiirin projektin ja yhteisten ohjelmien toimijat kokoontuivat yhteisiin suunnittelupäiviin ja yhteistyökokouksiin 8 kertaa, minkä lisäksi projektin päälliköt tapasivat yhteisten asioiden tiimoilta 7 kertaa. 16

17 MOPPI-PROJEKTIN TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 2008 MBO-ohjelmalle tuotettiin tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, missä viestinnän kohderyhmiksi määrittyivät 40-vuotiaat helsinkiläismiehet, mieshanketta toteuttavat terveydenhoitajat, Helsingin terveysasemien ja Meilahden sairaalan avainhenkilöt, kuntoutettavat, sidosryhmät ja suuri yleisö. Suunnitelmaa toteutettiin soveltuvin osin yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa. Projektin tiedotuksesta ja viestinnästä tuotettiin sähköisessä muodossa toteutuva koonti, mikä pohjustaa tiedotus- ja viestintäsuunnitelman arviointia. Osallistujia MBO-tapahtumissa on ollut yhteensä noin TV- ja radio-ohjelmien viestinnällistä kattavuudesta ei ole arviointia. Toiminnasta tuotettiin viestinnän koonti, jonka toteutti taiteilija, graafikko Hanne Kinanen. Koosteen pohjalta toteutettiin tiedotuksen ja viestinnän arviointi. MBO-ohjelman tiedotus ja viestintä Kundit kondikseen-hankkeen projektipäällikkö toteutti 2006 keväällä ja kesällä terveysasemakierroksen ja kartoitti alkaneen toiminnan tilanteen sekä keräsi tietoa koulutustarpeista sekä hankkeeseen liittyvistä kehittämiskohteista. Henkilökohtaisilla kohtaamisilla, sähköpostiviestein, puheluin sekä koulutustilaisuuksin pyrittiin välittämään tietoa toiminnan tueksi ja motivoimaan terveydenhoitajia. Lähtötilanteessa muutosvastarintaa esiintyi, eikä lähin esimiehistö kaikin osin tukenut hanketta, missä tilanteessa motivoimisen merkitys korostui. Tiedotusta ja viestintää toteutettiin seuraavin kanavin: Lehtiartikkelit, mm. Helsingin Sanomat. Helsingin terveyskeskuksen ja Husin Intranetit sekä Internetin verkkojulkaisut. Piirin omat internet-sivut. MBO tapahtumat. Alla koonti tapahtumista Luentoja aiheesta pidettiin Suomen laihdutusohjaajien, Suomen yleislääkärien, sekä Kardiologisten hoitajien koulutuspäivillä. MBO-koulutukset Stakes (nyk. THL) palkitsi Helsingin Sydänpiirin ja Helsingin Terveyskeskuksen Kundit kondikseen -hankkeesta TerveSos-palkinnolla, palkitsemiskriteerit liitteessä 5/2. Kokoukset, tiedotustilaisuudet osastoilla ja terveysasemilla, tiimipäivät. MBO-teemoja tuotiin esiin projektin aikana lukuisten hyvinvointitapahtumien yhteydessä. Uutena terveyden edistämisen toimintamuotona vuonna 2008 alkoivat KTL:n (nyk. THL) ja Helsingin terveyskeskuksen yhdessä järjestöjen kanssa organisoimat lähiötapahtumat, joissa kohderyhmät vaihtelivat kattaen koko elämänkaaren. MBO-tapahtumiin liitettiin myös Kundit kondikseen -hankkeen markkinointia. Hankkeelle tuotettu Sinun Sydämesi taulusarjan näyttely oli esillä mm. VR:n, YLE:n ja pitkäaikaistyöttömien, Duurin, tiloissa. Liitteessä 6 koottuna tapahtumat, joissa MBO-teemat ja/tai Kundit kondikseen -hanke on ollut esillä. Kuntamarkkinoilla esiteltiin Kundit kondikseen- ja Sydän-MBO-hanketta yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa vuosina 2007 ja Markkinoinnissa haluttiin korostaa toimintamallin kustannustehokkuutta: mallin implementoiminen olemassa oleviin terveyskeskusten rakenteisiin on jokaisessa kunnassa mahdollista pienin kustannuksin terveydenhoitajan työtä kehittämällä ja suuntaamalla. Hanketta esiteltiin myös seminaareissa, luentotilaisuuksissa, koulutuspäivillä ja MBO-koulutusten yhteydessä. Medialle organisoidut tiedotustilaisuudet avasivat kanavia televisioon, radioon, lukuisiin verkkojulkaisuihin sekä Helsingin Sanomiin, myös pääkirjoitussivuille. Hanketta on kuvattu noin 40 lehdessä sekä 40 MBO-tapahtumassa. Informaatiokanavina ovat toimineet myös posterit, tieteelliset julkaisut sekä internet sekä muut mediat, joilla myös väestötasolla terveysnäkökulmaa ja prevention mahdollisuuksia on tuotu esiin. 17

18 Positiivista julkisuutta hankkeelle toi Stakesin TerveSos-palkinto, mikä myönnettiin Helsingin Sydänpiirille ja Helsingin terveyskeskukselle Kundit kondikseen-hankkeesta. Abstraktit, posterit ja hanke-esittelyt Suomessa ja ulkomailla Kundit kondikseen -hankkeen ja Pallo-ohjelman valtakunnallista etenemistä edistettiin tiedottamalla ohjelmista terveydenhuollon päättäjille, politiikoille ja terveydenhuollon asiantuntijoille ja käytännön toimijoille. Verkostoitumisen myötä mahdollisuuksia Kundit kondikseen-hankkeen esittelemiseen tarjoutui myös ulkomaille. Reijo Sirenin arviointitutkimus väitöskirjatyönä Kundit kondikseen -hankkeesta ulottuu vuoteen 2012, joten todennäköisesti hanke tulee olemaan esillä jatkossakin. Posterit ja projektin messu- ja esittelytilaisuudet Suomessa: Kardiologisten hoitajien koulutuspäivä, Helsinki, Paasitorni, luento Kundit kondikseen-hankkeesta Tutkimussymposium, Helsinki, Kundit kondikseen -hankkeen esittely Kunnon laiva-risteily, Helsinki-Tukholma 2006: Kundit kondikseen -hankeen esittely Montreaux Konference 2006: Screening for cardiovascularrisk factors in 40-year-old men: Results from a pilot study and implementation of program carried out the Helsinki Health Centre, Finland. Suomen Yleislääkärien koulutuspäivä, Tuusula, Gustavelund, 2007, luento Kundit kondikseen-hankkesta. Kuntamarkkinat 2007, Kundit kondikseen-hanke & Sydän-MBO yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa, Helsinki Sydänseminaari 2008, Kansallismuseon auditorio, luento 40-vuotiaiden mieshankkeesta dialogina Uudenmaan Sydänpiirin kanssa Nordic Congress on Cardiovascular Prevention and Rehabilitation Hämeenlinna. Impact of the health promotion in middle-eged men on risk factors for type II diabetes and cardiovascular diseases Kuntamarkkinat 2008, Kundit kondikseen -hanke & Sydän-MBO yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa, Helsinki Dehkopäivät 2009, Tampere-talo, luento 40-vuotiaiden mieshankkeesta yhteistyössä Uudenmaan Sydänpiirin kanssa. Terveyttä yhdessä-seminaari, Kundit kondikseen-hankkeen ja Pallotoiminnan näyttely sekä posteriesittely. Lääketiede-tapahtuma Impact of the health promotion in middle-eged men on risk factors for type II diabetes and cardiovascular diseases TerveSos-messut Helsinki. Tuettu Helsingin terveyskeskuksen toteuttamaa Kundit kondikseen -hankkeen esittelyä. Lisäksi pienimuotoisempia luentotilaisuuksia sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koulutustilaisuuksissa sekä MBO-tapahtumissa. 18

19 Abstraktit ja posterit ulkomailla Malmö, 8 th Annual Spring meeting on Carsiovascular Nursing, Malmo Sweden, Abstract & Posteri-esittely, : Screening for cardiovascularrisk factors in 40-year-old men: Results from a pilot study and implementation of program carried out the Helsinki Health Centre, Finland. EuroPrevent Tukholma Waist circumference, as a single measurement, is a powerful predictor for risk of type II diabetes and cardiovascular diseases in midlle-aged men. ESC Barcelona Improvement of cardiovascular disease risk factors in middle-aged men by means of health counseling. Pallo-ohjelman tiedotus- ja viestintä Pallo-ohjelman viestintä- ja tiedotustoiminta Pallo-ohjelma sai toimintansa aikana näkyvyyttä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Sydänkuntoutusohjaaja kertoi toiminnasta Hyks kardiologian klinikan henkilökunnalle klinikan omissa ns. tiistaikoulutuksissa. Pallo-ohjelman sydänkuntoutusohjaaja kutsuttiin Hyks kardiologian klinikan johtoryhmän kokoukseen esittelemään Pallo-ohjelman etenemistä ja tilastoja. Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksesta kerrottiin useissa osastokokouksissa ja koulutuksissa. Pallo-toiminnasta tiedottaminen toteutui myös Meilahden sairaalan ulkopuolella. Sydänkuntoutusohjaaja esitteli Pallo-ohjelman toimintaa myös Hyks kardiologian klinikan ulkopuolella toimiville työntekijöille, kuten kliinisen fysiologian laboratorion ja Marian sairaalan henkilökunnalle. Helsingin kaupungin Terveiset - henkilöstölehdessä (3/2007) oli artikkeli Helsingin Sydänpiirin järjestämästä sydänkuntoutuksesta Helsingin akuuttisairaaloissa. Artikkelissa avattiin myös Pallo-ohjelmaa. Hyks intranetissa on ollut toiminnan alusta lähtien tietoa Pallo-ohjelmasta. Siellä on kerrottu ohjelman tavoitteista ja toteutuksesta sisältäen mm. ryhmäohjausajat. Pallotoiminnan aikana havaittiin, että sepelvaltimotaudin lääkkeistä ei ollut selkeää erillistä opasta potilaille jaettavaksi ja tueksi ohjaustilanteisiin terveydenhuoltohenkilöstölle. Sydänkuntoutusohjaaja Outi Ruokanen teki yhteistyössä projektipäällikkö Margit Yläsen ja Uudenmaan Sydänpiirin edustajien kanssa Sepelvaltimotaudin lääkehoito -oppaan. Asiantuntijana opasta suunniteltaessa toimi kardiologi Marit Graner HYKS Meilahden sairaalasta. Opas painettiin alkuvuodesta Lääkeoppaasta tuli kysyntää laajemminkin, jolloin sydänkuntoutusohjaaja teki oppaasta uudistetun version syksyllä 2008, jota alettiin jakaa potilaille marraskuussa

20 MOPPI-projektin tiedotus- ja viestintäsuunnitelman arviointi MBO-tapahtumissa tavoitettiin noin henkilöä. Koulutuksiin osallistui noin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa ja Kundit kondikseen -terveystapaamisiin osallistui yhteensä lähes miestä. Heidän vaikutustaan omassa lähipiirissään, erityisesti omassa perheessään on vaikea luotettavasti arvioida, koska systemaattista tiedonkeruuta aiheesta ei ollut, mutta hyvinkin positiivisia koko perheen elintapamuutoksia tuli esiin. Terveydenhoitajille lähetettiin yhteisellä sähköpostilistalla tiedotteita, ohjeita. Viestinnän sävyt olivat samat myös henkilökohtaisissa kontakteissa: positiivisuus, kannustavuus, rohkaisu sekä lääketieteellinen ja luotettava tieto viestinnän ja tiedotuksen perustalla. Ylen Uudenmaan uutiset ja Ylen radiouutiset ovat välittäneet alueellisesti tietoa hankkeesta. Ohjausryhmien ja työryhmän edustajat sekä seminaarien yleisö ovat omissa työyhteisöissään avainhenkilöitä, joiden kautta prevention perustelut ja sisällöt vahvistuvat asiantuntijajoukossa. Projektin kuluessa terveydenhuoltohenkilöstö osittaisen muutosvastarinnan jälkeen koki Kundit kondikseen -hankkeen myönteisenä ennalta ehkäisevänä, olleellisesti omaan toimenkuvaan kuuluvana työnä. Hankkeen myönteinen julkisuus oli mahdollisesti osaltaan edistämässä myönteistä sitoutumista toimintaan. Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirien välinen yhteistyö Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit valmistelivat yhteisen hankehakemuksen Ray:lle 2005, minkä pohjana olivat jo toteutuneet toiminnat piirien alueella MBO- ja Pallo-projekteissa ( ja ). Peruslähtökohtana oli hyödyntää ja välittää jo olemassa olevaa osaamista ja kokemusta 2006 alkaneissa MOPPI- ja Sydän MBO-projekteissa sekä toimia yhteistyössä yhteisillä projektien kontaktipinnoilla. (Liite 7:Karttakuva yhteistyökuvioista) Käytännössä yhteistyö toteutui PALLO-ohjelman osalta Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirien, projektiin palkkaamien, sydänkuntoutusohjaajien yhteistyönä pallolaajennettujen potilaiden sekundaaripreventiona, yksilö- ja ryhmäohjauksena Meilahden sairaalassa. Toiminta laajeni myöhemmin Jorvin ja Peijakseen sairaaloihin. MBO-ohjelman 40-v mieshankkeen osalta yhteistyö toteutui Helsingin Sydänpiirin MBO-projektissa ( ) luodun ja pilotoidun toimintamallin välittämisenä ja tukena Uudellemaalle. Helsingin Sydänpiirin organisoimiin MBO-koulutuksiin kutsuttiin myös Uudenmaan alueen terveydenhoitajia sekä välitettiin terveystapaamisessa tarvittavia materiaaleja. Piirit tuottivat tiedotus- ja viestintäsuunnitelman, minkä yhteisiä kontaktipintoja toteutettiin yhteistyössä. Kuntamarkkinoilla 2007 ja 2008 esiteltiin ja markkinoitiin 40 v. mieshankkeen toimintamallia ja sen implementointia kuntien terveydenhuollon olemassa oleviin rakenteisiin, jolloin toiminta on varsin kustannustehokasta. Käytännön terveyden edistäminen toteutuu sisältöjen kehittämisenä ja uudelleen organisointina. Terveysmessut suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä 2007, jolloin MBO-teemat ja 40-vuotiaiden mieshanke olivat esillä yhteisellä osastolla. Tampere-talossa 2009 pidettyillä Dehkopäivillä projektien projektipäälliköt markkinoivat mieshanketta teemalla: Toimiva malli miesten terveyden edistämiseksi. Hyvät tulokset pienet kustannukset. Sinun Sydämesi -julistesarja tilattiin ja painettiin yhteistyössä. Julistenäyttely on viestinyt MBO:n teemoista eri areenoilla. Jäähallissa vuonna 2007 toteutettuun, Helsingin Sydänpiirin organisoimaan MBO- tapahtumaan ja 40-vuotiaiden mieshankkeen esittelyyn osallistui myös Uudenmaan Sydänpiirin projektipäällikkö. 20

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot