TYÖTUTKA. TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa. työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTUTKA. TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa. työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa"

Transkriptio

1 TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa TYÖTUTKA työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa KEHITTÄMISMENETELMÄT JA TEHTÄVÄT

2 2 ESISANAT MUKAVA hankkeessa, joka keskittyi työhyvinvointiosaamisen kehittämiseen, nousi esiin tarve työn menetelmätutkimuksen ja tuottavuuden kehittämisosaamisen lisäämiseen niin koulutusorganisaatioiden kuin työorganisaatioiden ja yritysten kannalta. Siitä syntyi hankkeen idea työntutkimuksen hyödyntämisestä työssäoppimisessa. TYÖTUTKA hankkeessa keskitytään työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kehittävään työotteeseen, työmenetelmien kehittämistekniikoihin ja oman työn tekemisen tarkasteluun tuottavuusnäkökulmasta. Tämä tehtäväkirja liittyy työpaikkaohjaajan koulutusmateriaaliin. Tehtäväkirja sisältää työssäoppimisessa hyödynnettävien työntutkimusmenetelmien kuvaukset sekä kehittämistehtävät ohjeineen perus, ammatti ja erikoisammattitutkintotasoille. Haluan kiittää omalta osaltani projektiryhmän jäseniä aktiivisesta otteesta hankkeen läpiviennissä, sekä ohjausryhmän panosta hankkeen ohjaustyössä. Joulukuussa 2014 Keijo Vesilahti Asiantuntija

3 3 SISÄLLYS Sivu 1 TAUSTA 5 2 TUOTTAVUUS 8 3 TYÖNTUTKIMUS 9 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT MENETELMÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) TEHTÄVÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 43

4 4 5 LOMAKKEET SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 57

5 5 1 TAUSTA Työpaikalla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt merkittävästi työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Työpaikalla järjestetyn ohjauksen ja koulutuksen taso vaihtelee. Käytännössä on todettu, että työpaikan panostus riippuu siitä, onko kyseessä oma henkilöstö tai rekrytointikoulutus vai tietyn työssäoppimisjakson suorittaminen. Työssäoppimisjaksolla oleva yksittäinen opiskelija ei aina saa yrityksessä yhtä intensiivistä ohjausta kuin oma henkilöstö. Tärkeimmäksi nähdään työssäoppijan työpanos. Usein työpaikan ohjausresurssit ovat vähäiset eikä kouluttautumista työpaikkaohjaajaksi nähdä työpaikan kannalta välttämättömänä tai edes tarpeellisena. Miten työpaikkaohjaaminen/kouluttaminen ja ohjaamiseen kouluttautuminen saadaan kiinnostavaksi? Miten luodaan koulutuksen ja työpaikan välille kehittämiskumppanuus? Työelämän kehittäminen on osa innovaatiopolitiikkaa. Toimintatapojen kehittämisellä ja innovaatioilla voidaan lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työelämän laatua. Osaamisen kehittäminen tuo uusia toimintatapoja ja konsepteja: työtä, työmenetelmiä ja prosesseja tarkastellaan analyyttisesti kehittämiskohteiden löytämiseksi ja oman työn tehostamiseksi. Näin työn ja tuottavuuden kehittäminen tulee luontevaksi osaksi työtä. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisen ohjauksessa ja koulutuksessa on myös oltava työn kehittämisen näkökulma. Se tuo lisäarvon työpaikkaohjaajan/ kouluttajan työhön ja auttaa ennakoimaan työelämän tarpeita ja kasvavia tehokkuusvaatimuksia. Työn kehittäminen tuottavaksi on nähty kilpailukyvyn elinehdoksi kaikilla elinkeinoalueilla palvelualoja ja koulutusjärjestelmää myöten. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä foorumilla korostetaan, että nousukauteen valmistautuminen edellyttää parantuneen osaamisen lisäksi panostusta työelämän laatuun. Työelämän kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä voidaan pitää nykyisin myös henkilöstön oikeutena, koska se luo pohjan toiminnan jatkumiselle ja paremmille työpaikoille. Ministeri Hyssälä on Yritysten menestyminen ja henkilöstön työkyky tilaisuudessa Helsingissä esittänyt mm. että työssä jaksamista ja jatkamista voi edistää muokkaamalla työ ja työjärjestelyt tekijälle sopiviksi ja että työkyvyn ja osaamisen parantaminen onnistuu tehostamalla ja kohdentamalla uudelleen työterveyshuollon ja kuntoutuksen ohella aikuiskoulutuspalveluja. Kuljetus ja infrarakentamisalojen työvoimatilanneselvityksessä (TTS 2010: Muuttomaa, Vesilahti, Tuure) nousi niin ikään työvoimapulan poistamisen lääkkeeksi työolosuhteiden ja menetelmien kehit

6 6 täminen. Tähän perustuen työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisen koulutuskokonaisuudessa voidaan nähdä yhtenä keskeisenä kestävän työelämän ja työkyvyn kehittämisen apuvälineenä työuran eri vaiheissa. Työmenetelmien ja työntuottavuuden tarkastelunäkökulma osana työssäoppimista ja työpaikkaohjaajien ja kouluttajien koulutusta tuo uuden lähestymistavan työntuottavuuden kehittämiseen. Kuva 1. Työtutkan sisältö: mm. kannattavuuden arviointi, tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu, laatu, kustannuslaskelmat ja kustannusten seuranta, töiden suunnittelu, organisointi ja johtaminen, työmenetelmien ja logistiikan kehittäminen, esimies ja työnopastustaidot, työturvallisuus ja ergonomia

7 7 Kuva 2. Hyvän työssäoppimisen malli Kuva 3. Työtutka osaamisselvityksen avulla tunnistettuun osaamisvajeeseen liittyvään ammattitaidon hankkimisen suunnitelmaan otetaan Työtutka kehittämismenetelmät mukaan.

8 8 2 TUOTTAVUUS TYÖN TUOTTAVUUS Työn tuottavuuden kehittäminen herättää usein voimakkaita mielikuvia, minkä vuoksi se on saanut julkisessa keskustelussa myös paljon negatiivisia sävyjä. Tuottavuuden kehittämiseen tähtäävät toimet yhdistetään organisaatioissa kustannusten karsimiseen, irtisanomisiin ja kiristyvään työtahtiin. Kuitenkin työn tuottavuus vaikuttaa jokaisen organisaation menestykseen keskeisesti. Kotimaisten yritysten on pysyttävä mukana tuottavuuskehityksessä pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Hyvinvoinnin kasvu yhteiskunnassamme on riippuvainen meidän kyvystämme toteuttaa asioita uudella tavalla, resursseja paremmin hyödyntäen. MITEN TUOTTAVUUTTA MITATAAN? Tuottavuus on tuotoksen ja siihen käytettyjen panosten suhde. Esimerkiksi työn tuottavuus mittaa resurssien käytön tehokkuutta, joka saadaan jakamalla tuotos työpanosten määrällä. Työpanoksina voidaan käyttää resurssien määrää, työtuntien määrää tai työvoimakustannuksia. Uudet innovaatiot, koneet ja tietotaito lisäävät työn tuottavuutta. Kaikesta kehityksestä ja tietotaidosta huolimatta tuottavuuden kasvu kansantaloudessa on hidastunut 1970 luvulta lähtien (Kuva 4). Kuva 4. Pitkän aikavälin Hodrick Prescott suodatettu trendikasvu (HP) osoittaa, että koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti 1990 luvun puolivälin 3,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuonna Vaikka yksittäisten vuosien (2000, 2004, 2007 ja 2010) vuosikasvut ovat olleet 3 4 prosentin luokkaa, on työn tuottavuuden trendi silti ollut aleneva 1990 luvun puolivälin jälkeen. (Lähde: Tilastokeskus)

9 9 Yleistäen voidaan ajatella, että elintaso on sama asia kuin työn tuottavuus x työn määrä. Mikäli työn määrä / asukas ei kasva, elintasomme kasvu on yhtä kuin tehdyn työn tuottavuuden kasvu. Olemme menossa siis kohti elintasomme nollakasvua. Ainoaksi keinoksi pitää yllä edes hitaasti kasvavaa elintasoa jää työn tuottavuuden kasvu. Se miksi tehdyn työn määrä asukasta kohden ei kasva selittyy osittain sillä, että Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Työmarkkinoilta poistuu väkeä kymmenentuhatta henkeä enemmän kuin tulee tilalle ja tämä oli tilanne ennen v alkanutta taantumaa. Työtätekevien määrä suhteessa asukaslukuun pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä kokonaisuudessaan eläkkeelle. 3 TYÖNTUTKIMUS Miksi työntutkimusta tarvitaan ja mitä työntutkimuksen avulla on mahdollisuus selvittää? Yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa tarvitaan työntutkimusta erilaisten selvitysten tekemiseen sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen, joita ovat esim. Työalueen työkokonaisuuden kuvaaminen, minkälaisista työvaiheista työtehtävät muodostuvat, kuinka työtehtävät on organisoitu Käytettävien työmenetelmien kartoittaminen ja kehittäminen, minkälaisilla menetelmillä töitä tehdään ja onko työmenetelmät kuvattu. Sama työ voidaan tehdä monella eri tavalla. Käytettävä työmenetelmä vaikuttaa suoraan aikaan. Työmenetelmiä kehittäessä on huomattu että esimerkiksi joidenkin työvaiheiden kohdalla valmistusmäärä voidaan tuplata käytettävään aikaan nähden. Tieto ja materiaalivirrat, kuinka toimintaa ohjataan, miten tieto ja materiaali työvaiheesta toiseen siirtyvät ja mistä syntyy impulssi työvaiheen aloitukseen Työympäristön siisteyden ja järjestyksen tilanne. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevat työvälineet, materiaalit, tarvikkeet, virheelliset saldot, virheelliset tunnisteet, jne. Työvälineiden ja materiaalien etsiminen ja selvittelyt saattavat viedä jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työvaiheiden ergonomian ja työturvallisuuden tutkiminen on myös yksi osa alue toiminnan kehittämisessä. Tutkimusten tarkoituksena on edesauttaa työssäjaksamista ja ehkäistä sairaspoissaoloja

10 10 Edellä mainituilla asioilla pystytään toteamaan kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään tuotteiden/palveluiden (lisäarvoa tuottavat toiminnot) tuottamiseen ja kuinka paljon aikaa kuluu muiden asioiden (lisäarvoa tuottamattomien toimintojen) hoitamiseen. Kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään häiriöiden selvittämiseen ja mitkä häiriöistä ovat toistuvia? Mitkä asiat ovat töiden organisointiin liittyviä ja omasta toiminnasta johtuvia? Työntutkimuksen avulla on tunnistettu yrityksissä kehittämispotentiaaliksi % tuottavuuden kasvu. Työntutkimus on toimialasta riippumatonta, joten sitä voidaan käyttää niin teollisessa ympäristössä kuin palvelualoilla. Työntutkimuksen avulla voidaan selvittää kehittämiskohteita sekä suorittavasta työstä että toimihenkilötyöstä. Työntutkimuksen avulla etsitään keinoja yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvuun. Kuva 5. Mihin kaikkeen tehokasta työaikaa yrityksessä häviää? kykeneekö yritys tunnistamaan kyseiset asiat toiminnastaan? Työntutkimuksen avulla pystytään tunnistamaan kyseisiä asioita ja tekemään kehittämisehdotuksia asioiden parantamiseksi

11 11 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT 4.1 MENETELMÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN Tuottavan työn yhtenä lähtökohtana on että työpaikka on siistissä kunnossa. Se edesauttaa työn sujuvuutta ja vähentää turhasta etsimisestä johtuvia häiriöitä. Lisäksi se on merkittävä työturvallisuus ja viihtyvyystekijä. Siisteyden ja työturvallisuuden havainnointiin käytettävää tarkistuslistaa voi lisäksi havainnollistaa ja tarkentaa valokuvaamalla tarkasteltava alue, jolloin kehityskohteet on helppo tunnistaa. Siisteyden havainnoimisessa tarkastellaan mm. onko työvälineillä omat paikat, ovatko ne helposti löydettävissä. Onko materiaaleille omat paikat (turhan etsimisen minimoiminen)? Kuinka toiminta on ohjeistettu, onko työohjeille, dokumenteille jne. omat paikat, josta ne löytyvät helposti (turhan etsimisen minimointi)? Ovatko työvälineet kunnossa ja asianmukaiset (työturvallisuus)? Ovatko lattiapinnat ja kulkuväylät vapaana (työturvallisuus)? Siisteyden ja järjestyksen tarkastelulla ei ole tarkoitus opettaa ketään siivoamaan, vaan poistamaan siivoustarpeen aiheuttajat. Puuttumalla epäjärjestyksen aiheuttajiin voidaan samalla kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka vähentävät järjestelyyn ja siivoamiseen varattua aikaa, ja samalla lisäävät tuottavaan työhön käytettävissä olevaa aikaa. Joillakin työpaikoilla on sovittu tietyn mittaisesta siivousajasta työpäivän päätteeksi esim. 15min. Työpäiviä on vuodessa keskimäärin 220. Siivoukseen käytetään aikaa tässä tapauksessa 15x220= 55h. Jokainen työntekijä siivoaa siis omaa työaluettaan yli viikon vuodessa. Olisiko tästä ajasta mahdollista vapauttaa toimintaa kehittämällä aikaa tuottavaan työhön? Havainnoimalla säännöllisesti työpisteiden siisteyttä ja järjestystä viestitään samalla koko työyhteisölle, että asia on yritykselle tärkeä. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevien työvälineiden, materiaalien, tarvikkeiden, virheellisten saldojen, virheellisten tunnisteiden aiheuttamaan etsimiseen ja selvittelyyn saattaa kulua jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työpaikalla olevia kehityskohteita voidaan kartoittaa mm. valokuvaamalla. Valokuvat toimivat keskustelujen pohjana ja ideoinnin käynnistäjinä. Kehitystoimenpiteiden toteutuksen jälkeen voidaan samat alueet kuvata uudelleen ja todeta kehitystyön vaikutus työskentely ympäristöön vertailemalla ennen/jälkeen muutostöitä otettuja valokuvia.

12 12 Siisteyden havainnoiminen voidaan ottaa työpaikalla jatkuvasti seurattavaksi kehittämisen välineeksi. Kartoituksen pohjalta muodostuu ns. indeksiluku, joka kertoo onko kehitys ollut positiivista vai negatiivista tarkastuskertojen välissä. Tarkastuskertojen välin yritys määrittelee itse. Suositeltava tarkastuskertojen väli on yksi kuukausi jotta asiat eivät pääse unohtumaan. Havainnointikohteet Kunnossa Kunnossa huomaut uksin Ei kunnossa Ei käytössä Muistiinpanot 1. Työvälineillä on valikoidut paikat ja välineet omilla paikoillaan 2. Materiaalit omilla paikoillaan x 3. Dokumenttien ja piirrustusten sijainti ja merkintä 4. Kulkuväylät vapaana tavaroista x 5. Työvälineet ja tarvikkeet puhdistettu hyvin x x x 1) työkaluja ja tarvikkeita sekä suojavälinenitä lattioilla 2) maalausvälineet altaissa / epäjärjestyksessä, 3) takaoven alue sekava aiheetonta tavaraa, roskia takakulman työskentelytilassa laudat ulkonevasti työpöydän alla. 1) Pelastuskartta / suunnitelma merkitty huonosti, huonossa paikassa, 2) turvaohjeita ei löytynyt Seinänvierustoilla tavaraa, kulkuväylät eivät kokonaan käytettävissä. Kulkuväylien merkintä sekavaa ja puutteellista. Muuraus ja maalausvälineiden puhdistamisessa puutteellisuuksia, välineiden järjestus epäselvä. Kuva 6. esimerkki siisteyden ja työturvallisuuden havainnoinnista opetustiloista TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU Työnkulun kuvaaminen ja siihen perustuva työn suoritustavan järjestelmällinen kehittäminen ovat menetelmätutkimuksen aluetta. Kuvauksen täydentäminen ajankäyttötutkimustiedolla antaa hyvän taustatiedon toiminnan kustannuksista, sekä turhien työvaiheiden kustannuksista kokonaisuudessa. Se mahdollistaa myös yksittäisten työnerien uudelleen suunnitteluun. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan nykytilan selvittämisessä ja kehittämiskohteiden kartoituksessa. Kuvauksessa työn tekeminen jaetaan seuraaviin vaiheisiin: Työnvaihe. Työnvaiheen aikana tuotteen tai palvelun jalostusarvo nousee. Aputyö. Valmistelutyötä, joka on tehtävä jotta varsinaista työnvaihetta päästään tekemään. Kuljetus. Tuote tai palvelu siirretään paikasta toiseen. Kappale tai ihminen siirtyy kahden paikan välillä. Varastointi ja odotus. Kappale on varastoituna tai odottaa jotain työvaihetta. Tarkastus. Määrällinen ja laadullinen tarkastus.

13 13 Työnkulkukaavion laatimisen jälkeen tarkastellaan eri työnvaiheiden suoritusjärjestystä, välimatkoja, turhia työnvaiheita, voisiko työnvaiheita yhdistää, vähentää odotuksia ja varastointia. Tarkastelun kohteeksi otetaan myös työn vaiheajan suhde kokonaisuuteen. Eli kuinka suuri osa kokonaisuudesta on työn vaiheaikaa > jalostavaa aikaa josta syntyy arvoa asiakkaalle. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä, informaation hankkimisessa tuotteiden/palveluiden hinnoittelun pohjaksi. Sen avulla voidaan laatia työnkuvaus, kuinka toiminto kuuluisi tehdä, joten sitä voidaan hyödyntää myös työnopastuksen ja opetuksen välineenä. Kohde TTS harjoitusvarasto /PT-varasto - ei keräysapuvälineitä Työvaihe Osasto PT var Nyk.menet Ehd.menet Piirustus myyntitilauksen tekeminen Kuvaus Vuosikulutus LaatinuPvm Sivuja sivu nro 1 OS. Työnvaihe Aputyövaihe Kuljetus Varast. ja odotus Tarkastus Matka Huomautuksia 2,19 *tietojärjestelmä käytössä keräilylistan tulostus 0,32 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) keräilyn suunnittelu 0,45 siirtyminen keräilypaikalle tuotteen poiminta 10 0,18 0,14 tuotteen tarkastus 0,07 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) merkinnät keräilylistaan 0,08 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) siirtyminen seuraavalle keräilypaikalle tai pakkauspaikalle 2 0,80 lähetyksen pakkaaminen 1,10 lähetyksen tarkastaminen 0,00 Huomioitu pakkaamisessa (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) Kuva 7. esimerkki työnkulkukaavion hyödyntämisestä varastokeräilyn kehittämisessä ASKEL LAYOUT Monet työvaiheet sisältävät liikkumista ja kävelyä. Yleensä askelten ottamisen aikana ei voida edistää tekeillä olevaa työtä, vaan aikaa kuluu tuottamattomaan kävelyyn esim. tarvikkeiden hakemisessa ja etsimisessä. Askel layout mahdollistaa tarkastelun mm. turhiin siirtymisiin käytettävään aikaan. Se paljastaa työpaikkalayoutin vahvuudet/heikkoudet. Onko materiaalit/työvälineet järjestetty hyvin (kaikki käsien ulottuvilla) vai joudutaanko materiaaleja/työvälineitä hakemaan pitkänkin matkan päästä? Joudutaanko työvälineitä etsimään? Tiedetäänkö työyhteisössä kuinka paljon käytämme aikaa tällaiseen? Asiaa voidaan tarkastella piirtämällä työalueen layoutiin kuljetut matkat sekä laskemalla otetut askeleet. Askelten lukumäärä voidaan merkitä kuvaan esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla. Yhden askelparin voidaan laskea kuluttavan aikaa suunnilleen 1,3 sekuntia.

14 14 Joissakin tutkimuksissamme olemme saaneet kävelyajaksi jopa 20% tekemiseen kulutetusta ajasta, Kävelytarpeen vähentämisellä vaikutetaan suoraan työn tekemiseen kuluvaan aikaan sekä työn kuormittavuuteen ja siitä johtuen työn tuottavuuteen. Kuva 8. Esimerkkityöpisteessä kappaleen kokoonpanon valmistusaika on neljä minuuttia. Työn aikana askelletaan erilaisten tavaroiden ottamiseksi 80 askelta, mikä tarkoittaa noin yhden minuutin kävelyaikaa eli n. 25% valmistusajasta TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI Työn ergonominen analyysi menetelmällä voidaan kartoittaa helposti karkealla tasolla työpaikan ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Analyysissä tarkastellaan työtilan yleisiä piirteitä kuten valaistus, melutaso, työtilan soveltuvuus työskentelyyn, lämpöolot, ilmanvaihto jne. Lisäksi analyysissä keskitytään suoritettavaan työtehtävään ja sen eri vaiheissa ilmeneviin ergonomisiin ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin, jotka jaotellaan karkeasti hyviin ja huonoihin havaintoihin.

15 15 Työn ergonominen analyysi Työ: Laatija: Pvm: Työn kuvaus Hyvä Huono Ergonomiset havainnot Toimenpiteet Yleistä + Melutaso tyydyttävä + Valaistus hyvä + Työtilan riittävyys + Ilmatila hyvä Lattia kova Työpistematto lattialle Tuotteen rungon nosto jigiin Jigi heikko, matala ja ilman säätömahdollisuutta Tehdään uusi jigi Osan asennus Työasento kumara Työtason säätö Selkä ja jalkalihaksille staattista rasitusta Menetelmään muutos Kuva 9. Esimerkki havainnointipohjasta TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS Työpaikan ergonomian selvitys perustuu alan kotimaiseen ja kansainväliseen asiantuntijatietoon, jota on muokattu työelämämme käytäntöön soveltuvaksi. Tausta aineistona on käytetty useita vastaavan tyyppisiä työnkuvausjärjestelmiä. Eräs työpaikkaselvityksen osa alueista, työn suorittamiseen liittyvien varsin monimuotoisten fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi, on usein osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Työpaikan ergonomian selvitys on tähän tarkoitettu järjestelmällinen menetelmä, työkalu. Sen avulla verrataan työtehtävän ominaisuuksia ja työpaikan olosuhteita annettuihin suosituksiin, jolloin saadaan arvio kuormituksen eri osatekijöistä. Muodostunut kokonaisarvio työn profiili kohdistaa huomion seikkoihin, jotka vaativat työterveyshuollon toimenpiteitä, muutoksia työssä ja työpaikassa tai erityisselvityksiä. Työpaikan ergonomian selvitys pyrkii edistämään työterveyshuollon ja toiminnan kehittämisessä mukana olevien henkilöiden yhteistyötä luomalla heille yhteisen tarkastelukulman työn ja työolojen kehittämiseen. Työpaikasta ja työtehtävästä kerätään esitiedot. Tarpeellisiin taustatietoihin kuuluvat tiedot mm. toimialan yleisistä ongelmista sekä työterveyshenkilöstön omat kokemukset ja tiedot työpaikalla vallitsevista olosuhteista. Selvityksen onnistuminen edellyttää, että sen tekijä saa tarvitsemansa tiedot käyttöönsä työpaikalta. Siksi on tärkeää, että selvitykseen vaikuttavat ja osallistuvat henkilöt ovat jo ennakkoon tietoiset sen tarkoituksesta ja toimeenpanosta. Avainasemassa ovat tuotannon ja työnjohto, luottamushenkilöstö, työsuojeluorganisaatio ja selvitykseen osallistujat. Työpaikan ergonomisten tekijöiden selvitys vaatii tekijältään mm. työpaikan tuntemusta. Työpaikan ergonomian selvitys perustuu pääasiassa havaintoihin ja haastatteluun. Kokenut selvityksen tekijä laatii selvityksen yhdestä työtehtävästä 1 2 tunnissa. Työntekijän aikaa haastattelu vie noin 0,5 tuntia

16 16 Mittauksia varten tarvitaan yksinkertaisesti melu, valaistus ja lämpömittarit, savuampulli ilman liikkeen tarkasteluun ja metrimitta. Jos mittareita ei ole käytettävissä, voidaan olosuhteet arvioida pelkästään havaintojen perusteella. Lomakkeeseen liitetään valokuva tai piirros ja mittakaavio työpaikasta. Tämä helpottaa selvityksen jatkokäsittelyä, työalueen tunnistamista jälkeenpäin, tietojen tarkistamista ja vertailua, ja on tarpeellinen etenkin korjaustoimenpiteitä pohdittaessa. Työpaikan ergonomian selvitykseen löytyy ohjeet ja lomakkeet Työterveyslaitoksen sivuilta: LAATUTAULUMENETELMÄ Yksi yleisimmistä laadun parantamiseen tähtäävistä menetelmistä on laatutaulu. Jokaisella tarkasteltavalla alueella on oma laatutaulu, johon tehdään merkinnät poikkeamista. Tiedot kootaan työntekijän, työnjohtajan tai erikseen määritellyn henkilön toimesta joko päivä, vuoro, viikko tai kuukausikohtaisesti. Päiväkohtaisin menettely on suositeltavin koska tällöin palaute poikkeamista tulee nopeasti. Laatutaulu asetetaan työpaikalla julkiseen paikkaan, kuten käytävälle tai paikkaan josta jokainen voi sen nähdä ja lukea sitä n. 2 3 metrin päästä. Taulu ikään kuin pakottaa jokaisen toimimaan niin, että laatu paranee, koska virheet julkistetaan taululla. Tauluun kerätään jatkuvasti tietoa, joten palaute on nopeaa. Kaikki näkevät taulun avulla tiedon oman alueensa laadusta. Laatutaulun yksi tarkoitus on myös auttaa erottamaan normaalit ja epänormaalit poikkeamat toisistaan. Kaikki näkevät virheet joihin on olemassa erityinen syy, (epänormaali eli suuri poikkeama) ja taulu ikään kuin hälyttää poistamaan epänormaalit poikkeamat. Sen avulla saadaan muutakin tietoa työjärjestelmän, prosessin jne. heikkouksista. Koosteen taulujen tiedoista laatii työnjohtaja tai erikseen määritelty henkilö. Tauluun merkitään joko hyväksytty tai virheellinen tuotos määränä tai prosentteina (graafinen kuvaaja josta nähdään kehitys ajan kuluessa). Tauluun merkitään myös luettelo virheistä ja ruudukko, josta näkyy kunkin virheen esiintymistiheys. Listaan voidaan kerätä tietoa hylätystä materiaalista, jätteistä jne. sekä toiminnassa tai tuotteessa/palvelussa tapahtuneista muutoksista. Laatutaulusta on hyötyä mm. seuraavilla osa alueilla: jokainen tietää missä mennään laadun suhteen ja saa palautteen nopeasti virheet ovat julkisia, joten niiden korjaamiseen paneudutaan tehokkaammin

17 17 satunnais ja erityissyyt tulee eroteltua toisistaan laadunparannustoimet kohdistetaan oikeisiin kohteisiin laatutavoitteiden esittäminen on helppoa ja edistymistä on helppo seurata kaikki saadaan kiinnostumaan laadusta ja mukaan laatutyöhön laadusta keskusteleminen helpottuu koska asiat ovat julkisia laatuasioihin löytyy yhteinen kieli taulua voidaan soveltaa jokaisen työhön niin tehtaaseen kuin toimistoon Kuva 10. Esimerkki laatutaulun avulla kerätyistä häiriötilanteista konelinjalla. Poistamalla punaisella olevat häiriönaiheuttajat poistuu 80 % häiriöistä SYY SEURAUS ANALYYSI Syy seuraus analyysi on menetelmä, jossa käydään läpi riippuvuuksia, jotka vaikuttavat tarkasteltavan aineen eri tekijöiden välillä. Tarkoituksena on vian tai ongelman selvittäminen löytämällä ongelmalle tai muulle tilanteelle mahdollisimman monta syytä. Mitä enemmän syitä löydetään, sitä todennäköisemmin mukana ovat myös kaikkein eniten vaikuttavat tekijät.

18 18 Syy seuraus kaaviota voidaan hyödyntää esimerkiksi laatutaulumenetelmällä kerättyyn tietoon. Esimerkiksi kuvan 11 taulukosta syy seuraus analyysin kohtaan ongelma voisi laittaa suurimman häiriöiden aiheuttajan (leveyden säätö jumissa) ja pohtia kyseiseen ongelmaan ratkaisua syy seuraus analyysin eri näkökulmista, joita ovat yleisimmin ihminen, kone, materiaali, menetelmä, tieto ja ympäristö. Näkökulmiksi voidaan tarkasteltavan kohteen luonteesta riippuen määritellä muitakin asioita. Syyseuraus analyysi tunnetaan myös nimellä kalanruotokaavio. IHMINEN MENETELMÄ TIETO Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Nimeä alla olevaan laatikkoon selvitettävä ongelma ONGELMA Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia VÄLINEET MATERIAALI YMPÄRISTÖ Kuva 11. Esimerkki syy seuraus analyysipohjasta, johon vaikuttavia tekijöitä kirjataan TOIMINTAKAAVIO Kun työvaiheeseen kuluu sekä kone että käsiaikoja, ei useinkaan voida välttää odotusaikoja. Koneiden on joskus seistävä toimettomana sillä aikaa, kun työntekijä vaihtaa toista työkappaletta tai hoitaa muita koneita. Joskus taas työntekijä on toimettomana, kun kone työskentelee. Ryhmätyössä esiintyy myös sangen usein odotusaikoja. Toimintojen ajallista yhteispeliä tutkittaessa halutaan tietää, miten paljon henkilöstö on kuormitettu ja miten hyvin koneet on käytetty hyväksi. Toiminta ajat ilmaistaan tavallisesti prosentteina kokonaisajasta. Prosenttiluvut ovat silloin mittalukuja henkilöiden kuormitusasteesta ja koneiden hyväksikäyttöasteesta. Koneiden ja henkilöiden välinen tai eri henkilöiden välinen ajallinen yhteispeli voidaan kuvata piirtämällä toimintakaavio. Aika esitetään pilareina, joiden korkeus on suhteessa kunkin toiminnan lajin pituuteen.

19 19 Kuva 12. Esimerkki puusepänteollisuudesta työntekijän, viilunliimoittimen ja kolmen puristimen yhteistoiminnasta, jossa työntekijä työllistyy 100 %, liimoitin 33 % ja kaikki puristimet 89 % tehokkuudella JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS Jatkuva ajankäyttötutkimus on tietyn työn jatkuvaa seuraamista ja tapahtumien kirjaamista tietyn ajanjakson kuluessa. Tuloksena syntyy kuvaus tutkimusaikana tapahtuneista tehtävistä. Jatkuvaa ajankäyttötutkimusta käytetään kun, ei tunneta työtapahtumien järjestystä ennakkoon halutaan selvittää työnjaon alaisen ryhmän; työntekijöiden / koneiden väliset riippuvuudet tehdään kehityshankkeiden esiselvityksiä halutaan määritellä apuajan suuruus Työryhmän työntekijöiden välisen riippuvuuden selvittämiseen on jatkuva ajankäytöntutkimus lähes ainoa tapa. Esimerkiksi koneryhmän ja sen hoitajan toiminnan selvittämiseksi tämä sopii erinomaisesti. Jos töiden tekemisen järjestystä ei varmuudella ennakkoon tunneta, on jatkuva ajankäytöntutkimus oikea tutkimusmenetelmä tämän selvittämiseen.

20 20 Tällaisia töitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, varastossa tapahtuvat keräilytoiminnot asiakkaan tilauslistan mukaan, toimistotyöt, asiakaspalvelutilanteet jne. Tutkimuksen tekijällä tulee ennen tutkimuksen aloittamista olla selkeä käsitys siitä, mitä hän on tutkimassa ja mihin kysymyksiin tutkimuksella halutaan vastauksia. Tutkittavasta työstä on oltava hyvä työmenetelmäkuvaus, jotta tapahtumalajien rajat ovat selvillä ja tapahtumien vaihtumisajankohdat osataan kirjata oikein. Hyvän menetelmäkuvauksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun useampi henkilö tutkii samaa työtä eri aikoina ja tulokset on yhdistettävä. Menetelmäkuvauksen toimivuus kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkistaa ennen varsinaista tutkimusta tehtävällä koemittauksella. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Kuva 13. Esimerkki jatkuvan ajankäytöntutkimuksen hyödyntämisestä ajoneuvon korikorjaukseen liittyvässä työssä

21 HAVAINNOINTITUTKIMUS Havainnointitutkimus on menetelmä, jossa ihmisiä havainnoidaan esimerkiksi heidän työpaikallaan normaalissa työympäristössä. Havainnointitutkimus eli frekvenssitutkimus perustuu todennäköisyyslaskentaan: tapahtumien oletetaan jakautuvan tarkastelujaksolla samassa suhteessa kuin tarkastelujaksolla tehdyt silmänräpäyshavainnot. Menetelmän perusajatuksena on kerätä tietyn ajanjakson aikana tehdyistä havainnoista aineisto, joka antaa kokonaiskuvan koko tutkitusta toiminnasta. Havainnointitutkimuksella selvitetään tutkimuksen kohteina olevien henkilöiden ajankäytön jakauma eri töihin ja aikalajeihin (tekemisaika, apuaika, häiriöaika, odotusaika ja taukoaika). Lisäksi sillä voidaan selvittää tutkimuksenaikainen työhön osallistuvien työkoneiden käyttöaste. Havainnointitutkimuksen avulla tutkitaan yleensä useamman kuin yhden henkilön tai koneen ajankäyttöä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi olla melko nopeatahtista, etenkin jos havainnointiväli on määritelty lyhyeksi. Tämän vuoksi huolellinen valmistautuminen on tärkeää. Ennen tutkimusta on syytä tarkoin rajata tehtävä tutkimus, eli miettiä, mitä oikeastaan halutaan selvittää ja mikä tieto on epäoleellista. Tämän jälkeen kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan tutustua mittauskohteeseen ja miettiä, missä havaintoja kannattaa tehdä. Myös havainnointiväli kannattaa tässä yhteydessä miettiä sopivaksi, tyypillisesti havainnointiväli on sekuntia riippuen tutkimuskohteiden lukumäärästä ja etäisyydestä toisiinsa. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Havainnointitutkimus on helppo toteuttaa ja se on monikäyttöinen ajankäytön selvitysmenetelmä. Helppoudestaan huolimatta itse havaintojen tekeminen ei suinkaan ole yksinkertaista. Tutkimusmenetelmä perustuu hetkellisyyteen. Havainnon on oltava kuin silmänräpäyksellinen valokuva. Havainnointitutkimuksen etuna on erityisesti käytön laaja alaisuus. Sen avulla voidaan selvittää mm. työaikaa, ajankäytön jakaumaa työsuojeluun liittyviä asioita ihmisen ja koneen yhteistyöskentelyä työryhmien yhteistyöskentelyä selvityksiä eri alueilla, kuten o toimistotöissä o laboratorioissa o varastoissa o myymälöissä o kirjastoissa o terveydenhuoltoalalla, jne..

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Kirjanpito tutkinnon osa (KIPI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Kirjanpito Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Prosessiteollisuuden perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Paikalliset valmistusprosessit 15 osp, valinnainen, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa ARVIOINNIN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito, tutkinnon osa (KVRE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Kansainvälisen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Toiminnan kannattavuuden suunnittelu tutkinnon osa (KASU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Toiminnan kannattavuuden suunnittelu

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

1.7. MUURAUS 10 ov. Arvioi ntikriteer

1.7. MUURAUS 10 ov. Arvioi ntikriteer 1.7. MUURAUS 10 ov Ammattitaitovaatimus ja tarkennettu sisältö osaa Osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia Osaa

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä.

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä. Kartoitus työssäoppimisjaksolla Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan tuotantolaitoksessa,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB

Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB 28.11.2012 Rolf Gustafsson, Oy GLM Consulting Ab EK:n ja työnantajaliittojen palkitsemiskonferenssi Oy GLM Consulting Ab / Rolf Gustafsson 1

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KIRJANPITO KIPI 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kirjanpito, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o hoitaa kuukausittaista kirjanpitoa o kirjaa tulot, menot

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Ammatilliset Ammattiosaamisen näytöt

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

He who stops being better stops being good

He who stops being better stops being good 1 He who stops being better stops being good - Oliver Cromwell 23.3.2010 2 Tuotantojärjestelmän arviointi ja kehittäminen: Työkalu tilauskohtaisia tuotteita valmistaville yrityksille Työkalun tavoite ja

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskeli arvioi oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta.

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työmaapäiväkirjan käyttöohje

Työmaapäiväkirjan käyttöohje Työmaapäiväkirjan käyttöohje Suomen johtava projektipankki! Kustannustehokkaaseen rakennusprojektien hallintaan SokoPro on Kopijyvän ratkaisu kustannustehokkaaseen rakennusprojektin hallintaan. Rakennusprojektiaineistojen

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Autoala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Palkanlaskenta tutkinnon osa (PALA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Palkanlaskenta Ammattitaitovaatimukset nnlaskee palkanmaksukaudelta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot