TYÖTUTKA. TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa. työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTUTKA. TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa. työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa"

Transkriptio

1 TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa TYÖTUTKA työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa KEHITTÄMISMENETELMÄT JA TEHTÄVÄT

2 2 ESISANAT MUKAVA hankkeessa, joka keskittyi työhyvinvointiosaamisen kehittämiseen, nousi esiin tarve työn menetelmätutkimuksen ja tuottavuuden kehittämisosaamisen lisäämiseen niin koulutusorganisaatioiden kuin työorganisaatioiden ja yritysten kannalta. Siitä syntyi hankkeen idea työntutkimuksen hyödyntämisestä työssäoppimisessa. TYÖTUTKA hankkeessa keskitytään työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kehittävään työotteeseen, työmenetelmien kehittämistekniikoihin ja oman työn tekemisen tarkasteluun tuottavuusnäkökulmasta. Tämä tehtäväkirja liittyy työpaikkaohjaajan koulutusmateriaaliin. Tehtäväkirja sisältää työssäoppimisessa hyödynnettävien työntutkimusmenetelmien kuvaukset sekä kehittämistehtävät ohjeineen perus, ammatti ja erikoisammattitutkintotasoille. Haluan kiittää omalta osaltani projektiryhmän jäseniä aktiivisesta otteesta hankkeen läpiviennissä, sekä ohjausryhmän panosta hankkeen ohjaustyössä. Joulukuussa 2014 Keijo Vesilahti Asiantuntija

3 3 SISÄLLYS Sivu 1 TAUSTA 5 2 TUOTTAVUUS 8 3 TYÖNTUTKIMUS 9 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT MENETELMÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) TEHTÄVÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 43

4 4 5 LOMAKKEET SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 57

5 5 1 TAUSTA Työpaikalla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt merkittävästi työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Työpaikalla järjestetyn ohjauksen ja koulutuksen taso vaihtelee. Käytännössä on todettu, että työpaikan panostus riippuu siitä, onko kyseessä oma henkilöstö tai rekrytointikoulutus vai tietyn työssäoppimisjakson suorittaminen. Työssäoppimisjaksolla oleva yksittäinen opiskelija ei aina saa yrityksessä yhtä intensiivistä ohjausta kuin oma henkilöstö. Tärkeimmäksi nähdään työssäoppijan työpanos. Usein työpaikan ohjausresurssit ovat vähäiset eikä kouluttautumista työpaikkaohjaajaksi nähdä työpaikan kannalta välttämättömänä tai edes tarpeellisena. Miten työpaikkaohjaaminen/kouluttaminen ja ohjaamiseen kouluttautuminen saadaan kiinnostavaksi? Miten luodaan koulutuksen ja työpaikan välille kehittämiskumppanuus? Työelämän kehittäminen on osa innovaatiopolitiikkaa. Toimintatapojen kehittämisellä ja innovaatioilla voidaan lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työelämän laatua. Osaamisen kehittäminen tuo uusia toimintatapoja ja konsepteja: työtä, työmenetelmiä ja prosesseja tarkastellaan analyyttisesti kehittämiskohteiden löytämiseksi ja oman työn tehostamiseksi. Näin työn ja tuottavuuden kehittäminen tulee luontevaksi osaksi työtä. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisen ohjauksessa ja koulutuksessa on myös oltava työn kehittämisen näkökulma. Se tuo lisäarvon työpaikkaohjaajan/ kouluttajan työhön ja auttaa ennakoimaan työelämän tarpeita ja kasvavia tehokkuusvaatimuksia. Työn kehittäminen tuottavaksi on nähty kilpailukyvyn elinehdoksi kaikilla elinkeinoalueilla palvelualoja ja koulutusjärjestelmää myöten. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä foorumilla korostetaan, että nousukauteen valmistautuminen edellyttää parantuneen osaamisen lisäksi panostusta työelämän laatuun. Työelämän kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä voidaan pitää nykyisin myös henkilöstön oikeutena, koska se luo pohjan toiminnan jatkumiselle ja paremmille työpaikoille. Ministeri Hyssälä on Yritysten menestyminen ja henkilöstön työkyky tilaisuudessa Helsingissä esittänyt mm. että työssä jaksamista ja jatkamista voi edistää muokkaamalla työ ja työjärjestelyt tekijälle sopiviksi ja että työkyvyn ja osaamisen parantaminen onnistuu tehostamalla ja kohdentamalla uudelleen työterveyshuollon ja kuntoutuksen ohella aikuiskoulutuspalveluja. Kuljetus ja infrarakentamisalojen työvoimatilanneselvityksessä (TTS 2010: Muuttomaa, Vesilahti, Tuure) nousi niin ikään työvoimapulan poistamisen lääkkeeksi työolosuhteiden ja menetelmien kehit

6 6 täminen. Tähän perustuen työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisen koulutuskokonaisuudessa voidaan nähdä yhtenä keskeisenä kestävän työelämän ja työkyvyn kehittämisen apuvälineenä työuran eri vaiheissa. Työmenetelmien ja työntuottavuuden tarkastelunäkökulma osana työssäoppimista ja työpaikkaohjaajien ja kouluttajien koulutusta tuo uuden lähestymistavan työntuottavuuden kehittämiseen. Kuva 1. Työtutkan sisältö: mm. kannattavuuden arviointi, tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu, laatu, kustannuslaskelmat ja kustannusten seuranta, töiden suunnittelu, organisointi ja johtaminen, työmenetelmien ja logistiikan kehittäminen, esimies ja työnopastustaidot, työturvallisuus ja ergonomia

7 7 Kuva 2. Hyvän työssäoppimisen malli Kuva 3. Työtutka osaamisselvityksen avulla tunnistettuun osaamisvajeeseen liittyvään ammattitaidon hankkimisen suunnitelmaan otetaan Työtutka kehittämismenetelmät mukaan.

8 8 2 TUOTTAVUUS TYÖN TUOTTAVUUS Työn tuottavuuden kehittäminen herättää usein voimakkaita mielikuvia, minkä vuoksi se on saanut julkisessa keskustelussa myös paljon negatiivisia sävyjä. Tuottavuuden kehittämiseen tähtäävät toimet yhdistetään organisaatioissa kustannusten karsimiseen, irtisanomisiin ja kiristyvään työtahtiin. Kuitenkin työn tuottavuus vaikuttaa jokaisen organisaation menestykseen keskeisesti. Kotimaisten yritysten on pysyttävä mukana tuottavuuskehityksessä pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Hyvinvoinnin kasvu yhteiskunnassamme on riippuvainen meidän kyvystämme toteuttaa asioita uudella tavalla, resursseja paremmin hyödyntäen. MITEN TUOTTAVUUTTA MITATAAN? Tuottavuus on tuotoksen ja siihen käytettyjen panosten suhde. Esimerkiksi työn tuottavuus mittaa resurssien käytön tehokkuutta, joka saadaan jakamalla tuotos työpanosten määrällä. Työpanoksina voidaan käyttää resurssien määrää, työtuntien määrää tai työvoimakustannuksia. Uudet innovaatiot, koneet ja tietotaito lisäävät työn tuottavuutta. Kaikesta kehityksestä ja tietotaidosta huolimatta tuottavuuden kasvu kansantaloudessa on hidastunut 1970 luvulta lähtien (Kuva 4). Kuva 4. Pitkän aikavälin Hodrick Prescott suodatettu trendikasvu (HP) osoittaa, että koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti 1990 luvun puolivälin 3,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuonna Vaikka yksittäisten vuosien (2000, 2004, 2007 ja 2010) vuosikasvut ovat olleet 3 4 prosentin luokkaa, on työn tuottavuuden trendi silti ollut aleneva 1990 luvun puolivälin jälkeen. (Lähde: Tilastokeskus)

9 9 Yleistäen voidaan ajatella, että elintaso on sama asia kuin työn tuottavuus x työn määrä. Mikäli työn määrä / asukas ei kasva, elintasomme kasvu on yhtä kuin tehdyn työn tuottavuuden kasvu. Olemme menossa siis kohti elintasomme nollakasvua. Ainoaksi keinoksi pitää yllä edes hitaasti kasvavaa elintasoa jää työn tuottavuuden kasvu. Se miksi tehdyn työn määrä asukasta kohden ei kasva selittyy osittain sillä, että Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Työmarkkinoilta poistuu väkeä kymmenentuhatta henkeä enemmän kuin tulee tilalle ja tämä oli tilanne ennen v alkanutta taantumaa. Työtätekevien määrä suhteessa asukaslukuun pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä kokonaisuudessaan eläkkeelle. 3 TYÖNTUTKIMUS Miksi työntutkimusta tarvitaan ja mitä työntutkimuksen avulla on mahdollisuus selvittää? Yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa tarvitaan työntutkimusta erilaisten selvitysten tekemiseen sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen, joita ovat esim. Työalueen työkokonaisuuden kuvaaminen, minkälaisista työvaiheista työtehtävät muodostuvat, kuinka työtehtävät on organisoitu Käytettävien työmenetelmien kartoittaminen ja kehittäminen, minkälaisilla menetelmillä töitä tehdään ja onko työmenetelmät kuvattu. Sama työ voidaan tehdä monella eri tavalla. Käytettävä työmenetelmä vaikuttaa suoraan aikaan. Työmenetelmiä kehittäessä on huomattu että esimerkiksi joidenkin työvaiheiden kohdalla valmistusmäärä voidaan tuplata käytettävään aikaan nähden. Tieto ja materiaalivirrat, kuinka toimintaa ohjataan, miten tieto ja materiaali työvaiheesta toiseen siirtyvät ja mistä syntyy impulssi työvaiheen aloitukseen Työympäristön siisteyden ja järjestyksen tilanne. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevat työvälineet, materiaalit, tarvikkeet, virheelliset saldot, virheelliset tunnisteet, jne. Työvälineiden ja materiaalien etsiminen ja selvittelyt saattavat viedä jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työvaiheiden ergonomian ja työturvallisuuden tutkiminen on myös yksi osa alue toiminnan kehittämisessä. Tutkimusten tarkoituksena on edesauttaa työssäjaksamista ja ehkäistä sairaspoissaoloja

10 10 Edellä mainituilla asioilla pystytään toteamaan kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään tuotteiden/palveluiden (lisäarvoa tuottavat toiminnot) tuottamiseen ja kuinka paljon aikaa kuluu muiden asioiden (lisäarvoa tuottamattomien toimintojen) hoitamiseen. Kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään häiriöiden selvittämiseen ja mitkä häiriöistä ovat toistuvia? Mitkä asiat ovat töiden organisointiin liittyviä ja omasta toiminnasta johtuvia? Työntutkimuksen avulla on tunnistettu yrityksissä kehittämispotentiaaliksi % tuottavuuden kasvu. Työntutkimus on toimialasta riippumatonta, joten sitä voidaan käyttää niin teollisessa ympäristössä kuin palvelualoilla. Työntutkimuksen avulla voidaan selvittää kehittämiskohteita sekä suorittavasta työstä että toimihenkilötyöstä. Työntutkimuksen avulla etsitään keinoja yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvuun. Kuva 5. Mihin kaikkeen tehokasta työaikaa yrityksessä häviää? kykeneekö yritys tunnistamaan kyseiset asiat toiminnastaan? Työntutkimuksen avulla pystytään tunnistamaan kyseisiä asioita ja tekemään kehittämisehdotuksia asioiden parantamiseksi

11 11 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT 4.1 MENETELMÄT SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN Tuottavan työn yhtenä lähtökohtana on että työpaikka on siistissä kunnossa. Se edesauttaa työn sujuvuutta ja vähentää turhasta etsimisestä johtuvia häiriöitä. Lisäksi se on merkittävä työturvallisuus ja viihtyvyystekijä. Siisteyden ja työturvallisuuden havainnointiin käytettävää tarkistuslistaa voi lisäksi havainnollistaa ja tarkentaa valokuvaamalla tarkasteltava alue, jolloin kehityskohteet on helppo tunnistaa. Siisteyden havainnoimisessa tarkastellaan mm. onko työvälineillä omat paikat, ovatko ne helposti löydettävissä. Onko materiaaleille omat paikat (turhan etsimisen minimoiminen)? Kuinka toiminta on ohjeistettu, onko työohjeille, dokumenteille jne. omat paikat, josta ne löytyvät helposti (turhan etsimisen minimointi)? Ovatko työvälineet kunnossa ja asianmukaiset (työturvallisuus)? Ovatko lattiapinnat ja kulkuväylät vapaana (työturvallisuus)? Siisteyden ja järjestyksen tarkastelulla ei ole tarkoitus opettaa ketään siivoamaan, vaan poistamaan siivoustarpeen aiheuttajat. Puuttumalla epäjärjestyksen aiheuttajiin voidaan samalla kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka vähentävät järjestelyyn ja siivoamiseen varattua aikaa, ja samalla lisäävät tuottavaan työhön käytettävissä olevaa aikaa. Joillakin työpaikoilla on sovittu tietyn mittaisesta siivousajasta työpäivän päätteeksi esim. 15min. Työpäiviä on vuodessa keskimäärin 220. Siivoukseen käytetään aikaa tässä tapauksessa 15x220= 55h. Jokainen työntekijä siivoaa siis omaa työaluettaan yli viikon vuodessa. Olisiko tästä ajasta mahdollista vapauttaa toimintaa kehittämällä aikaa tuottavaan työhön? Havainnoimalla säännöllisesti työpisteiden siisteyttä ja järjestystä viestitään samalla koko työyhteisölle, että asia on yritykselle tärkeä. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevien työvälineiden, materiaalien, tarvikkeiden, virheellisten saldojen, virheellisten tunnisteiden aiheuttamaan etsimiseen ja selvittelyyn saattaa kulua jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työpaikalla olevia kehityskohteita voidaan kartoittaa mm. valokuvaamalla. Valokuvat toimivat keskustelujen pohjana ja ideoinnin käynnistäjinä. Kehitystoimenpiteiden toteutuksen jälkeen voidaan samat alueet kuvata uudelleen ja todeta kehitystyön vaikutus työskentely ympäristöön vertailemalla ennen/jälkeen muutostöitä otettuja valokuvia.

12 12 Siisteyden havainnoiminen voidaan ottaa työpaikalla jatkuvasti seurattavaksi kehittämisen välineeksi. Kartoituksen pohjalta muodostuu ns. indeksiluku, joka kertoo onko kehitys ollut positiivista vai negatiivista tarkastuskertojen välissä. Tarkastuskertojen välin yritys määrittelee itse. Suositeltava tarkastuskertojen väli on yksi kuukausi jotta asiat eivät pääse unohtumaan. Havainnointikohteet Kunnossa Kunnossa huomaut uksin Ei kunnossa Ei käytössä Muistiinpanot 1. Työvälineillä on valikoidut paikat ja välineet omilla paikoillaan 2. Materiaalit omilla paikoillaan x 3. Dokumenttien ja piirrustusten sijainti ja merkintä 4. Kulkuväylät vapaana tavaroista x 5. Työvälineet ja tarvikkeet puhdistettu hyvin x x x 1) työkaluja ja tarvikkeita sekä suojavälinenitä lattioilla 2) maalausvälineet altaissa / epäjärjestyksessä, 3) takaoven alue sekava aiheetonta tavaraa, roskia takakulman työskentelytilassa laudat ulkonevasti työpöydän alla. 1) Pelastuskartta / suunnitelma merkitty huonosti, huonossa paikassa, 2) turvaohjeita ei löytynyt Seinänvierustoilla tavaraa, kulkuväylät eivät kokonaan käytettävissä. Kulkuväylien merkintä sekavaa ja puutteellista. Muuraus ja maalausvälineiden puhdistamisessa puutteellisuuksia, välineiden järjestus epäselvä. Kuva 6. esimerkki siisteyden ja työturvallisuuden havainnoinnista opetustiloista TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU Työnkulun kuvaaminen ja siihen perustuva työn suoritustavan järjestelmällinen kehittäminen ovat menetelmätutkimuksen aluetta. Kuvauksen täydentäminen ajankäyttötutkimustiedolla antaa hyvän taustatiedon toiminnan kustannuksista, sekä turhien työvaiheiden kustannuksista kokonaisuudessa. Se mahdollistaa myös yksittäisten työnerien uudelleen suunnitteluun. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan nykytilan selvittämisessä ja kehittämiskohteiden kartoituksessa. Kuvauksessa työn tekeminen jaetaan seuraaviin vaiheisiin: Työnvaihe. Työnvaiheen aikana tuotteen tai palvelun jalostusarvo nousee. Aputyö. Valmistelutyötä, joka on tehtävä jotta varsinaista työnvaihetta päästään tekemään. Kuljetus. Tuote tai palvelu siirretään paikasta toiseen. Kappale tai ihminen siirtyy kahden paikan välillä. Varastointi ja odotus. Kappale on varastoituna tai odottaa jotain työvaihetta. Tarkastus. Määrällinen ja laadullinen tarkastus.

13 13 Työnkulkukaavion laatimisen jälkeen tarkastellaan eri työnvaiheiden suoritusjärjestystä, välimatkoja, turhia työnvaiheita, voisiko työnvaiheita yhdistää, vähentää odotuksia ja varastointia. Tarkastelun kohteeksi otetaan myös työn vaiheajan suhde kokonaisuuteen. Eli kuinka suuri osa kokonaisuudesta on työn vaiheaikaa > jalostavaa aikaa josta syntyy arvoa asiakkaalle. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä, informaation hankkimisessa tuotteiden/palveluiden hinnoittelun pohjaksi. Sen avulla voidaan laatia työnkuvaus, kuinka toiminto kuuluisi tehdä, joten sitä voidaan hyödyntää myös työnopastuksen ja opetuksen välineenä. Kohde TTS harjoitusvarasto /PT-varasto - ei keräysapuvälineitä Työvaihe Osasto PT var Nyk.menet Ehd.menet Piirustus myyntitilauksen tekeminen Kuvaus Vuosikulutus LaatinuPvm Sivuja sivu nro 1 OS. Työnvaihe Aputyövaihe Kuljetus Varast. ja odotus Tarkastus Matka Huomautuksia 2,19 *tietojärjestelmä käytössä keräilylistan tulostus 0,32 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) keräilyn suunnittelu 0,45 siirtyminen keräilypaikalle tuotteen poiminta 10 0,18 0,14 tuotteen tarkastus 0,07 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) merkinnät keräilylistaan 0,08 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) siirtyminen seuraavalle keräilypaikalle tai pakkauspaikalle 2 0,80 lähetyksen pakkaaminen 1,10 lähetyksen tarkastaminen 0,00 Huomioitu pakkaamisessa (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) Kuva 7. esimerkki työnkulkukaavion hyödyntämisestä varastokeräilyn kehittämisessä ASKEL LAYOUT Monet työvaiheet sisältävät liikkumista ja kävelyä. Yleensä askelten ottamisen aikana ei voida edistää tekeillä olevaa työtä, vaan aikaa kuluu tuottamattomaan kävelyyn esim. tarvikkeiden hakemisessa ja etsimisessä. Askel layout mahdollistaa tarkastelun mm. turhiin siirtymisiin käytettävään aikaan. Se paljastaa työpaikkalayoutin vahvuudet/heikkoudet. Onko materiaalit/työvälineet järjestetty hyvin (kaikki käsien ulottuvilla) vai joudutaanko materiaaleja/työvälineitä hakemaan pitkänkin matkan päästä? Joudutaanko työvälineitä etsimään? Tiedetäänkö työyhteisössä kuinka paljon käytämme aikaa tällaiseen? Asiaa voidaan tarkastella piirtämällä työalueen layoutiin kuljetut matkat sekä laskemalla otetut askeleet. Askelten lukumäärä voidaan merkitä kuvaan esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla. Yhden askelparin voidaan laskea kuluttavan aikaa suunnilleen 1,3 sekuntia.

14 14 Joissakin tutkimuksissamme olemme saaneet kävelyajaksi jopa 20% tekemiseen kulutetusta ajasta, Kävelytarpeen vähentämisellä vaikutetaan suoraan työn tekemiseen kuluvaan aikaan sekä työn kuormittavuuteen ja siitä johtuen työn tuottavuuteen. Kuva 8. Esimerkkityöpisteessä kappaleen kokoonpanon valmistusaika on neljä minuuttia. Työn aikana askelletaan erilaisten tavaroiden ottamiseksi 80 askelta, mikä tarkoittaa noin yhden minuutin kävelyaikaa eli n. 25% valmistusajasta TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI Työn ergonominen analyysi menetelmällä voidaan kartoittaa helposti karkealla tasolla työpaikan ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Analyysissä tarkastellaan työtilan yleisiä piirteitä kuten valaistus, melutaso, työtilan soveltuvuus työskentelyyn, lämpöolot, ilmanvaihto jne. Lisäksi analyysissä keskitytään suoritettavaan työtehtävään ja sen eri vaiheissa ilmeneviin ergonomisiin ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin, jotka jaotellaan karkeasti hyviin ja huonoihin havaintoihin.

15 15 Työn ergonominen analyysi Työ: Laatija: Pvm: Työn kuvaus Hyvä Huono Ergonomiset havainnot Toimenpiteet Yleistä + Melutaso tyydyttävä + Valaistus hyvä + Työtilan riittävyys + Ilmatila hyvä Lattia kova Työpistematto lattialle Tuotteen rungon nosto jigiin Jigi heikko, matala ja ilman säätömahdollisuutta Tehdään uusi jigi Osan asennus Työasento kumara Työtason säätö Selkä ja jalkalihaksille staattista rasitusta Menetelmään muutos Kuva 9. Esimerkki havainnointipohjasta TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS Työpaikan ergonomian selvitys perustuu alan kotimaiseen ja kansainväliseen asiantuntijatietoon, jota on muokattu työelämämme käytäntöön soveltuvaksi. Tausta aineistona on käytetty useita vastaavan tyyppisiä työnkuvausjärjestelmiä. Eräs työpaikkaselvityksen osa alueista, työn suorittamiseen liittyvien varsin monimuotoisten fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi, on usein osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Työpaikan ergonomian selvitys on tähän tarkoitettu järjestelmällinen menetelmä, työkalu. Sen avulla verrataan työtehtävän ominaisuuksia ja työpaikan olosuhteita annettuihin suosituksiin, jolloin saadaan arvio kuormituksen eri osatekijöistä. Muodostunut kokonaisarvio työn profiili kohdistaa huomion seikkoihin, jotka vaativat työterveyshuollon toimenpiteitä, muutoksia työssä ja työpaikassa tai erityisselvityksiä. Työpaikan ergonomian selvitys pyrkii edistämään työterveyshuollon ja toiminnan kehittämisessä mukana olevien henkilöiden yhteistyötä luomalla heille yhteisen tarkastelukulman työn ja työolojen kehittämiseen. Työpaikasta ja työtehtävästä kerätään esitiedot. Tarpeellisiin taustatietoihin kuuluvat tiedot mm. toimialan yleisistä ongelmista sekä työterveyshenkilöstön omat kokemukset ja tiedot työpaikalla vallitsevista olosuhteista. Selvityksen onnistuminen edellyttää, että sen tekijä saa tarvitsemansa tiedot käyttöönsä työpaikalta. Siksi on tärkeää, että selvitykseen vaikuttavat ja osallistuvat henkilöt ovat jo ennakkoon tietoiset sen tarkoituksesta ja toimeenpanosta. Avainasemassa ovat tuotannon ja työnjohto, luottamushenkilöstö, työsuojeluorganisaatio ja selvitykseen osallistujat. Työpaikan ergonomisten tekijöiden selvitys vaatii tekijältään mm. työpaikan tuntemusta. Työpaikan ergonomian selvitys perustuu pääasiassa havaintoihin ja haastatteluun. Kokenut selvityksen tekijä laatii selvityksen yhdestä työtehtävästä 1 2 tunnissa. Työntekijän aikaa haastattelu vie noin 0,5 tuntia

16 16 Mittauksia varten tarvitaan yksinkertaisesti melu, valaistus ja lämpömittarit, savuampulli ilman liikkeen tarkasteluun ja metrimitta. Jos mittareita ei ole käytettävissä, voidaan olosuhteet arvioida pelkästään havaintojen perusteella. Lomakkeeseen liitetään valokuva tai piirros ja mittakaavio työpaikasta. Tämä helpottaa selvityksen jatkokäsittelyä, työalueen tunnistamista jälkeenpäin, tietojen tarkistamista ja vertailua, ja on tarpeellinen etenkin korjaustoimenpiteitä pohdittaessa. Työpaikan ergonomian selvitykseen löytyy ohjeet ja lomakkeet Työterveyslaitoksen sivuilta: LAATUTAULUMENETELMÄ Yksi yleisimmistä laadun parantamiseen tähtäävistä menetelmistä on laatutaulu. Jokaisella tarkasteltavalla alueella on oma laatutaulu, johon tehdään merkinnät poikkeamista. Tiedot kootaan työntekijän, työnjohtajan tai erikseen määritellyn henkilön toimesta joko päivä, vuoro, viikko tai kuukausikohtaisesti. Päiväkohtaisin menettely on suositeltavin koska tällöin palaute poikkeamista tulee nopeasti. Laatutaulu asetetaan työpaikalla julkiseen paikkaan, kuten käytävälle tai paikkaan josta jokainen voi sen nähdä ja lukea sitä n. 2 3 metrin päästä. Taulu ikään kuin pakottaa jokaisen toimimaan niin, että laatu paranee, koska virheet julkistetaan taululla. Tauluun kerätään jatkuvasti tietoa, joten palaute on nopeaa. Kaikki näkevät taulun avulla tiedon oman alueensa laadusta. Laatutaulun yksi tarkoitus on myös auttaa erottamaan normaalit ja epänormaalit poikkeamat toisistaan. Kaikki näkevät virheet joihin on olemassa erityinen syy, (epänormaali eli suuri poikkeama) ja taulu ikään kuin hälyttää poistamaan epänormaalit poikkeamat. Sen avulla saadaan muutakin tietoa työjärjestelmän, prosessin jne. heikkouksista. Koosteen taulujen tiedoista laatii työnjohtaja tai erikseen määritelty henkilö. Tauluun merkitään joko hyväksytty tai virheellinen tuotos määränä tai prosentteina (graafinen kuvaaja josta nähdään kehitys ajan kuluessa). Tauluun merkitään myös luettelo virheistä ja ruudukko, josta näkyy kunkin virheen esiintymistiheys. Listaan voidaan kerätä tietoa hylätystä materiaalista, jätteistä jne. sekä toiminnassa tai tuotteessa/palvelussa tapahtuneista muutoksista. Laatutaulusta on hyötyä mm. seuraavilla osa alueilla: jokainen tietää missä mennään laadun suhteen ja saa palautteen nopeasti virheet ovat julkisia, joten niiden korjaamiseen paneudutaan tehokkaammin

17 17 satunnais ja erityissyyt tulee eroteltua toisistaan laadunparannustoimet kohdistetaan oikeisiin kohteisiin laatutavoitteiden esittäminen on helppoa ja edistymistä on helppo seurata kaikki saadaan kiinnostumaan laadusta ja mukaan laatutyöhön laadusta keskusteleminen helpottuu koska asiat ovat julkisia laatuasioihin löytyy yhteinen kieli taulua voidaan soveltaa jokaisen työhön niin tehtaaseen kuin toimistoon Kuva 10. Esimerkki laatutaulun avulla kerätyistä häiriötilanteista konelinjalla. Poistamalla punaisella olevat häiriönaiheuttajat poistuu 80 % häiriöistä SYY SEURAUS ANALYYSI Syy seuraus analyysi on menetelmä, jossa käydään läpi riippuvuuksia, jotka vaikuttavat tarkasteltavan aineen eri tekijöiden välillä. Tarkoituksena on vian tai ongelman selvittäminen löytämällä ongelmalle tai muulle tilanteelle mahdollisimman monta syytä. Mitä enemmän syitä löydetään, sitä todennäköisemmin mukana ovat myös kaikkein eniten vaikuttavat tekijät.

18 18 Syy seuraus kaaviota voidaan hyödyntää esimerkiksi laatutaulumenetelmällä kerättyyn tietoon. Esimerkiksi kuvan 11 taulukosta syy seuraus analyysin kohtaan ongelma voisi laittaa suurimman häiriöiden aiheuttajan (leveyden säätö jumissa) ja pohtia kyseiseen ongelmaan ratkaisua syy seuraus analyysin eri näkökulmista, joita ovat yleisimmin ihminen, kone, materiaali, menetelmä, tieto ja ympäristö. Näkökulmiksi voidaan tarkasteltavan kohteen luonteesta riippuen määritellä muitakin asioita. Syyseuraus analyysi tunnetaan myös nimellä kalanruotokaavio. IHMINEN MENETELMÄ TIETO Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Nimeä alla olevaan laatikkoon selvitettävä ongelma ONGELMA Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia VÄLINEET MATERIAALI YMPÄRISTÖ Kuva 11. Esimerkki syy seuraus analyysipohjasta, johon vaikuttavia tekijöitä kirjataan TOIMINTAKAAVIO Kun työvaiheeseen kuluu sekä kone että käsiaikoja, ei useinkaan voida välttää odotusaikoja. Koneiden on joskus seistävä toimettomana sillä aikaa, kun työntekijä vaihtaa toista työkappaletta tai hoitaa muita koneita. Joskus taas työntekijä on toimettomana, kun kone työskentelee. Ryhmätyössä esiintyy myös sangen usein odotusaikoja. Toimintojen ajallista yhteispeliä tutkittaessa halutaan tietää, miten paljon henkilöstö on kuormitettu ja miten hyvin koneet on käytetty hyväksi. Toiminta ajat ilmaistaan tavallisesti prosentteina kokonaisajasta. Prosenttiluvut ovat silloin mittalukuja henkilöiden kuormitusasteesta ja koneiden hyväksikäyttöasteesta. Koneiden ja henkilöiden välinen tai eri henkilöiden välinen ajallinen yhteispeli voidaan kuvata piirtämällä toimintakaavio. Aika esitetään pilareina, joiden korkeus on suhteessa kunkin toiminnan lajin pituuteen.

19 19 Kuva 12. Esimerkki puusepänteollisuudesta työntekijän, viilunliimoittimen ja kolmen puristimen yhteistoiminnasta, jossa työntekijä työllistyy 100 %, liimoitin 33 % ja kaikki puristimet 89 % tehokkuudella JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS Jatkuva ajankäyttötutkimus on tietyn työn jatkuvaa seuraamista ja tapahtumien kirjaamista tietyn ajanjakson kuluessa. Tuloksena syntyy kuvaus tutkimusaikana tapahtuneista tehtävistä. Jatkuvaa ajankäyttötutkimusta käytetään kun, ei tunneta työtapahtumien järjestystä ennakkoon halutaan selvittää työnjaon alaisen ryhmän; työntekijöiden / koneiden väliset riippuvuudet tehdään kehityshankkeiden esiselvityksiä halutaan määritellä apuajan suuruus Työryhmän työntekijöiden välisen riippuvuuden selvittämiseen on jatkuva ajankäytöntutkimus lähes ainoa tapa. Esimerkiksi koneryhmän ja sen hoitajan toiminnan selvittämiseksi tämä sopii erinomaisesti. Jos töiden tekemisen järjestystä ei varmuudella ennakkoon tunneta, on jatkuva ajankäytöntutkimus oikea tutkimusmenetelmä tämän selvittämiseen.

20 20 Tällaisia töitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, varastossa tapahtuvat keräilytoiminnot asiakkaan tilauslistan mukaan, toimistotyöt, asiakaspalvelutilanteet jne. Tutkimuksen tekijällä tulee ennen tutkimuksen aloittamista olla selkeä käsitys siitä, mitä hän on tutkimassa ja mihin kysymyksiin tutkimuksella halutaan vastauksia. Tutkittavasta työstä on oltava hyvä työmenetelmäkuvaus, jotta tapahtumalajien rajat ovat selvillä ja tapahtumien vaihtumisajankohdat osataan kirjata oikein. Hyvän menetelmäkuvauksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun useampi henkilö tutkii samaa työtä eri aikoina ja tulokset on yhdistettävä. Menetelmäkuvauksen toimivuus kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkistaa ennen varsinaista tutkimusta tehtävällä koemittauksella. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Kuva 13. Esimerkki jatkuvan ajankäytöntutkimuksen hyödyntämisestä ajoneuvon korikorjaukseen liittyvässä työssä

21 HAVAINNOINTITUTKIMUS Havainnointitutkimus on menetelmä, jossa ihmisiä havainnoidaan esimerkiksi heidän työpaikallaan normaalissa työympäristössä. Havainnointitutkimus eli frekvenssitutkimus perustuu todennäköisyyslaskentaan: tapahtumien oletetaan jakautuvan tarkastelujaksolla samassa suhteessa kuin tarkastelujaksolla tehdyt silmänräpäyshavainnot. Menetelmän perusajatuksena on kerätä tietyn ajanjakson aikana tehdyistä havainnoista aineisto, joka antaa kokonaiskuvan koko tutkitusta toiminnasta. Havainnointitutkimuksella selvitetään tutkimuksen kohteina olevien henkilöiden ajankäytön jakauma eri töihin ja aikalajeihin (tekemisaika, apuaika, häiriöaika, odotusaika ja taukoaika). Lisäksi sillä voidaan selvittää tutkimuksenaikainen työhön osallistuvien työkoneiden käyttöaste. Havainnointitutkimuksen avulla tutkitaan yleensä useamman kuin yhden henkilön tai koneen ajankäyttöä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi olla melko nopeatahtista, etenkin jos havainnointiväli on määritelty lyhyeksi. Tämän vuoksi huolellinen valmistautuminen on tärkeää. Ennen tutkimusta on syytä tarkoin rajata tehtävä tutkimus, eli miettiä, mitä oikeastaan halutaan selvittää ja mikä tieto on epäoleellista. Tämän jälkeen kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan tutustua mittauskohteeseen ja miettiä, missä havaintoja kannattaa tehdä. Myös havainnointiväli kannattaa tässä yhteydessä miettiä sopivaksi, tyypillisesti havainnointiväli on sekuntia riippuen tutkimuskohteiden lukumäärästä ja etäisyydestä toisiinsa. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Havainnointitutkimus on helppo toteuttaa ja se on monikäyttöinen ajankäytön selvitysmenetelmä. Helppoudestaan huolimatta itse havaintojen tekeminen ei suinkaan ole yksinkertaista. Tutkimusmenetelmä perustuu hetkellisyyteen. Havainnon on oltava kuin silmänräpäyksellinen valokuva. Havainnointitutkimuksen etuna on erityisesti käytön laaja alaisuus. Sen avulla voidaan selvittää mm. työaikaa, ajankäytön jakaumaa työsuojeluun liittyviä asioita ihmisen ja koneen yhteistyöskentelyä työryhmien yhteistyöskentelyä selvityksiä eri alueilla, kuten o toimistotöissä o laboratorioissa o varastoissa o myymälöissä o kirjastoissa o terveydenhuoltoalalla, jne..

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti Tuottavuuden jatkuva parantaminen Keijo Vesilahti 1 Miksi TJP? Maailma ympärillämme muuttuu valtavaa vauhtia, joten työ, työvälineet, ympäristö ja työn tekemisen tavat ovat myös jatkuvan muutoksen kohteena

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Toimintovirheanalyysin kuvaus

Toimintovirheanalyysin kuvaus 28.11.2002 1 (5) Toimintovirheanalyysin kuvaus Toimintovirheanalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan ihmisen suorittaman työ-tehtävän eri toimintoihin liittyviä virhemahdollisuuksia. Tarkasteltavat

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355 142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA 7.5.2014 Lehtinen Armi, työsuojeluvaltuutettu, opettaja, ympäristöala Eskeli Heidi, opettaja, laboratorioala xx, opiskelija, KOMEN13AOP xx, opiskelija, KOMEN12AOP xx, opiskelija,

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA OHJAUSRYHMÄ 24.10.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Asiakkaalle arvoa tuottava työ (LEAN) Päivän työn organisoinnista nousseita

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 29 Seulonta, murskaus ja jauhatus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.3 Ajoneuvohuolto rengasliikkeessä OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.3 Ajoneuvohuolto rengasliikkeessä OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.3 Ajoneuvohuolto rengasliikkeessä OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit. KOOTuki-ryhmä Pekka Linna, CSC

Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit. KOOTuki-ryhmä Pekka Linna, CSC Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit KOOTuki-ryhmä 14.12.2015 Pekka Linna, CSC Tausta Korkeakoulut tekevät kasvavassa määrin yhteistyötä opetuksen järjestämisessä sekä tietojärjestelmien

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot