Kunnanhallitus. Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

Transkriptio

1 6. 1/4 MANNERHEIMIN LASTENSUJELULIIT0N Kymen piiri Hailituskatu 5, 2. krs. 451C0 Kouvola Kunnanhallitus Ruokolahden kunta Y-tunnus Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kaikille avoin kansalaisjär jestö, jonka päämääränä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisä tä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa, sekä tuoda lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL toimii sen puolesta, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lap suuteen toteutuisi ja että vanhemmat saisivat lähiympäristöstään riittävästi tietoa ja tukea, jota he lapsiperheen arjessa kaipaavat. MLL:n toiminnan lähtökohtana ovat MLL:n arvot; lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertai suus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat ilo, kumppanuus, osallisuus ja arvostus. Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) tarjoaa lapsiperheille monimuotoista varhaista tukea, ollen osa paikallista hyvinvointiverkostoa. MLL:n ennaltaehkäisevä perhekeskus toiminta täydentää Ruokolahden kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tu kemisessa ja kuuluu lastensuojelulain ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Ajoissa tarjottu tuki on tehokkainta ja se vähentää lastensuojelun kuluja. MLL:n perhekes kustoiminta lisää perheiden tukiverkostoja sekä edistää hyvinvointia ehkäisemällä tehok kaasti arjen ongelmien kasaantumista. Useissa perheiden pulmatilanteissa toisten van hempien tarjoama vertaistuki riittää, eikä ammattiapuun ole tarvetta turvautua. MLL:n Kymen piiri hakee kuntakumppanuutta Ruokolahden kunnan kanssa vuodelle Tarkoituksena on vahvistaa ja lisätä lapsiperheiden ennaltaehkäisevää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa Ruokolahdella. Yhteistyötä tehdään tiivii5ti kunnan eri toimijoiden kans sa, millä varmistetaan, että toiminta vastaa tarpeita. Kuntakumppanuudesta vastaa MLL:n Kymen piirin järjestöpäällikkö yhteistyössä vapaaehtoistyön koordinaattoreiden kanssa. Toiminta rahoitetaan kuntakumppanuuden ja Veikkauksen tuella (STEA). Ennaltaehkäisevän lapsi-ja perhetoiminnan sisältö 1. Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu kaikille tilapäistä lastenhoitoa tarvitseville perheille. Lastenhoitotoiminta auttaa, kun lapsi sairastuu, tai kun vanhemmat muuten tarvitsevat lyhytaikaista lastenhoitoapua. Lastenhoitoapu on universaali ehkäisevä palvelu, joka on kaikkien lapsiperheiden ulottuvilla vuorokauden ajasta riippumatta. Erityinen merkitys sillä on perheille, jotka eivät saa hoiva-apua lähiverkostoiltaan. MLL valitsee, kouluttaa, ohjaa ja välittää hoitajat perheisiin. Perhe toimii hoitajan työnantajana. Myös kunta voi ohjata perheen lastenhoitotoiminnan piiriin ja halutessaan korvata perheelle aiheutuneita

2 2/4 kuluja. Lastenhoitajista suuri osa on nuoria, jotka saavat hyvän koulutuksen ja toiminnan myötä myös merkittävää työ- ja vastuukokemusta. 2. MLL:n ammatillinen ohjaus vapaaehtoisten toteuttamalle perhetoiminnalle MLL:n piirin tarjoama ammatillinen ohjaus lisää paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaeh toisten osaamista sekä perheitä tukevan vapaaehtoistoiminnan pitkäjänteisyyttä ja näky vyyttä. Koordinaattorin tehtävänä on paikallisen vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki, uusien vapaaehtoisten työmuotojen käynnistäminen, vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen. Koordinaattori toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä, ja kehittää perhekeskustoimintaa yhteistyössä kuntien ja mui den kunnassa toimivien tahojen kanssa. Yhteistyössä toimiminen varmistaa, että kunnan ja MLL:n toiminta täydentävät toisiaan, eikä päällekkäisyyttä synny. 2.1 MLL:n perhekahvilat Perhekahvilat ovat MLL:n paikallisyhdistysten ylläpitämiä kynnyksettömiä kohtaamispaik koja alueen perheille. Ne tarjoavat tukea ja tietoa vanhemmuudesta ja mahdollisuuden osallisuuteen ja sosiaalisten verkostojen luomiseen - perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisiin ja samalla tietoisuus oman alueen palveluista kasvaa. Samalla lap set saavat seuraa ja mukavaa tekemistä. Perhekahvilat syntyvät vanhempien omasta aloit teesta ja toimivat vapaaehtoisvoimin. Toisinaan keskustelua on vauhdittamassa asiantun tija-alustajia tai vierailijoita. Keskustelujen aiheet nousevat perhekahvilan kävijöiden tar peista ja ajankohtaisista aiheista. 3. MLL:n perhekummitoiminta MLL:n perhekummitoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua vapaaehtois toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti vauvaa odottavia tai neuvo laikäisten lasten vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asi oissa. Toiminta tukee lapsiperheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta sekä ehkäisee ongel mien syntymistä ja kasautumista. Perheiden hyvinvointi lisääntyy ja koko perheen elä mänhallinta vahvistuu. Perhekummi -toiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset haastatellaan ja he osallistuvat tukihenkilöiden peruskoulutukseen. Peruskoulutuksen lisäksi tukihenkilöt saavat säännöl lisesti ohjausta. Perhe voi hakeutua perhekummitoiminnan pariin itse tai ammattilaisen ohjaamana. Kunkin tukisuhteen aluksi määritellään toiminnan tavoitteet yhdessä per heen ja perhekummin kanssa. Tukisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertai nen kumppanuus. Perhekummi on sitoutunut toimimaan vuoden ajan perheen kanssa. 4. MLL:n Kaveritoiminta MLL:n kaveritoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimin taa. Toiminta on tarkoitettu 4-17 vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuoje lun asiakkaita. Kaveritoiminnan tarkoituksena on vahvistaa lapsen tai nuoren sosiaalisia

3 3/4 taitoja ja elämänhallintaa, löytää lapselle tai nuorelle mielekäs harrastus ja tukea ystä vyyssuhteiden syntymisessä. Lasta ja nuorta voidaan tukea varhaisessa vaiheessa ehkäise vän työn keinoin, jolloin ongelmat eivät kasaudu ja kärjisty. Lapsi/nuori löytää ystäviä ja harrastuksia. Lapsen/nuoren hyvinvointi lisääntyy ja koko perheen elämänhallinta vahvis tuu. Kaveritoiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset haastatellaan ja he osallistuvat tukihenki löiden peruskoulutukseen. Peruskoulutuksen lisäksi tukihenkilöt saavat säännöllisesti ohjausta. Lapsi/nuori voi hakeutua kaveritoiminnan pariin itse tai ammattilaisen ohjaa mana. Kunkin tukisuhteen aluksi määritellään toiminnan tavoitteet yhdessä lap sen/nuoren ja perheen sekä kaverin kanssa. Kaverit ovat sitoutuneita toimimaan vuoden ajan lapsen/nuoren kanssa. Tukisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus. Varhaista tukea lapsiperheille yhteistyössä Ruokolahden kunnan kanssa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri ry anoo Ruokolahden kunnalta MLL:n Ky men piirin lapsi-ja perhetoiminnan ammatilliseen ohjaukseen MLL:n toiminnan sisällöt ja painopisteet määritellään yhteistyössä kunnan kanssa. Avustus maksetaan las kua vastaan. Kuntakumppanuudesta vastaa MLL:n Kymen piirin järjestöpäällikkö Maiju Vesa (p , yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorei den kanssa. Toiminnan ohjaus MLL:n koordinaattoreilla on kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan koulutus sekä ammattitaito tunnistaa perheen avuntarve, jolloin perhe voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin. Salassapito MLL:n piirin työntekijät sekä kaikki vapaaehtoiset toimijat sitoutuvat noudattamaan laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvolli suutta. Toiminnan arviointi MLL:n piiri kerää perheiltä säännöllistä palaute-ja seurantatietoa toiminnastaan. Palautetta käytetään hyödyksi toiminnan kehittämisessä. Toiminnan dokumentointi ja raportointi Kunta saa vuosittain raportin sopimuksen mukaisesta toiminnasta. Raportista ilmenee arviointikyselyjen tulokset, tehdyt toimenpiteet, osallistujamäärät ja vapaaehtoistyöntun nit. Vakuutukset MLL:n Kymen piiri huolehtii omien vapaaehtoisten ja työntekijöittensä osalta tarvittavista vakuutuksista.

4 4/4 Yhteystiedot toiminnanjohtaja Christa Carpelan, p järjestöpäällikkö Maiju Vesa, p Mannerheimin I.astensuojeluliiton Kymen piiri ry V-tunnus Hallituskatu Kouvola Christa Carpelan Toiminnanjohtaja MLL Kymen piiri ry Liitteet MLL:n Kymen piirin toimintasuunnitelma vuodelle MLL:n Kymen piirin talousarvio vuodelle Vuoden 2017 tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. MLL:n Kymen piirin vuosikertomus te yhdistysrekisteristä.

5 MLL:N KYMEN PIIRI RY TAL USARVI 2019 VARSINAINEN TIMINTA Tuotot 3000 Perhepalvelun korvaukset Stea-avustukset Kuntien avustukset Muut avustukset Sivis-korvaukset sallistumismaksutuotot Siirtyvä Stea avustus 0 VARSINAISEN TIMINNAN TUTT Kulut 5000 Palkat ja palkkiot Palkat ja Palkkiot Sotu-maksut WEL vakuutusmaksut Muut Iakisääteiset vakuutusmaksut Sosiaalikulut HENKILÖSTÖKULUT Muut henkilöstökulut, henk.keh, Työterveyshuolto 3820 MUUT KULUT Matkakulut Tilaisuuksien ja kokousten kulut stetut palvelut/talkootyä Hallinnon kokouskulut Aineisto-ja tarvikekulut Palvelujen hankintakulut Tiedotuskulut Ammattikirjallisuus Muut toimintakulut 442 TIMINTAKULUT Toimistokulut Postikulut Puhelinkulut Kopiointikulut ATK-kulut Kone-ja kalustokulut Pienkaluston hankinta Kaluston vuokraus Toiminnan vakuutukset 677 TIMIST-JA KALUSTEKULUT Toimitilojen vuokra/vastikekulut Toimitilon hoitokulut 4000

6 MLL:N KYMEN PIIRI RY TAL USARVI 7290 Muut toimitilakulut 267 TIMITILAKULUT VARSINAISEN TIMINNAN KULUT VARSINAINEN TIMINTA VARAINHANKINTA 9036 Jäsenmaksutuotot Keräystuotot Lahjoitukset Tuotteiden myyntituotot Varainhankinnan tuotot Keräyskulut Varainhankintatuotteiden kulut Varainhankinnan kulut 50 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 8650 SIJITUS- JA RAHITUSTIMINTA Korkotuotot 0 Tuotot Korkokulut 0 Kulut 0 SIJITUS JA RAHITUSTIMINTA YHTEEN 0 YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset 0 YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ 0 RAHASTISTA SIIRTYVÄ 0 EDELLISELTÄ VUDELTA SIIRTYVÄ 0 TILIKAUDEN TULS 0

7 MANNERHEIMIN LASTENSUJELU LIITN Lapset ensin. Kymen piiri 2019 Toimintasuunnitelma

8 Sisällysluettelo Alkusanat 2 1 MLL:n toiminnan tarkoitus 3 2 Toimintaympäristö 3 3 Lapsi-ja perhepoliittinenvaikuttaminen Vaikuttaminen päätöksentekoon Kumppanuus ja yhteistyöverkostot Viestintä Tapahtumat 7 4 Yhdistysten ammatillinen ohjausja tuki Jäsen- ja järjestötyön tuki Paikallisyhdi5tysten vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta 14 5 Piirin toteutama varhainen tuki lapsiperheille Ammatillisesti ohjatut ryhmät Lastenhoitotoiminta Tukihenkilötoiminta 19 6 Nuorisotoiminta Paikallisyhdistysten nuorisotoiminnan tukeminen Tukioppilastoiminta Kiusaamisen ehkäisy Myönteinen nettikulttuuri 24 7 Koulutuksetjavanhempainillat Mediakasvatuskoulutukset lapsille ja nuorille, vanhemmille sekä ammattikasvattajille Kummi- ja tukioppilaskoulutukset Muut koulutukset 25 8 Ammatilliset perhepalvelut 26 9 Kehittämishankkeet Eroauttamistyö ja kohtaamispaikkatoiminnan kehittämishanke ( ) Mie Kuulun! Turhautumisesta toiminnaksi ( ) Kohti työelämää (Paikka auki 2-hanke) me-talo Yhdessä vahvaksi Kohtaamisia -toiminta Hallinto ja talous Piirin organisaatio; luottamuselimetja henkilöstö Talous 33

9 Alkusanat Mannerheimin LastensuojelulUton (MLL) Suunta strategiantahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaanetusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Lapsiystävällinen yhteiskunnan rakentaminen on jatkuva prosessi, johon kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita. MLL:n kehittämistyö kiinnittyv liiton strategisiin painopisteishn, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. MLL:n Kymen piirin toiminnassa ja viestinnässä näkyvät perheiden monimuotoisuuden arvostaminen, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä lapsuuteen liittyvän ilon ja arjen ymmärryksen välittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsenoikeuksfln perustuvaa vaikuttamistyötä sekä kehittää jäsentyötä ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, Halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on korkea, mutta vapaaehtoisten odotukset ja valmius sitoutua vapaaehtoistyöhön on murroksessa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyvs ja mielenterveys-ongelmat ovat monen lapsen ja nuorten arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, muttajäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmalla on tärkeä rooli palveluiden kehittämisessä. MLLn Kymen piiri on mukana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ohjelman ohjausryhmässä, teemakohtaisissa työryhmissä sekä kuntakohtaisissa työryhmissä. Toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ja maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämistä. Tämä haastaa ammatillisia perhepalveluita, ja edellyttää vahvan vaikuttamistyön jatkamista kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi. MLL:n merkitys palvelujen täydentäjänä kasvaa. MLL:n yhdistykset ovat oman alueensa arjen asiantuntijoita ja niiden tarjoamatavoimet kohtaamispaikat sekä piirin tarjoamatvarhaisen tuen toimintamuodot ja kuuluvat ennaltaehkäiseviin lapsiperheiden palveluihin. Piiriin ammatilliset perhepalvelut vahvistavat piirin asemaa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä paikallisissa hyvinvointiverkostoissa. Kohtaamisen ja osallisuuden parantaminen ovat olennaisia palvelujen saatavuuden turvaamisen ohella. Yhteisöön kuulumisen tarve korostuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa. MLL tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Pflrihallitus

10 1. MLL:n toiminnan tarkoitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hinvointia. MLL on maan kattavajärjestö, johon kuuluu 557 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä lähes henkilöjäsentä. MLL toimii sen puolesta, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuisi ja että vanhemmat saisivat lähiympäristöstään riittävästi tietoa ja tukea,jota he lapsiperheen arjessa kaipaavat. MLLtoimii asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. MLL:n tavoitteena on lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvvyttä yhteiskunnassa sekä tuoda lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) työn perustana ovat liiton perustamisjulistus ja säännöt, MLL:n Suunta 2024 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n toimintaa ohjaavat sen arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. 2. Toimintaympäristö Kymen piirintoimialueon Kymenlaaksoja Etelä-Karjala. Piirissäon34paikallisyhdistystä, Etelä Karjalassa 16 ja Kymenlaaksossa 18. jäseniä paikallisyhdistyksissä on ( ) Asukkaita Kymen piirin alueella on , Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Alle 17-vuotiaita lapsia Etelä-Karjalassa on ja Kymenlaaksossa (Sotkanet). Lapsia Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa (Tilastokeskus ). Merkittävänä piirteenä on alueen monikulttuurinenväestö. Alueen suurimmissa kaupungeissa Kotkassa, Kouvolassaja Lappeenrannassa asuu lähes 100 eri maan kansalaista,ja kaupungeissa puhutaan yli 60 eri kieltä. 3. Lapsi-ja perhepoliittinen vaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten, nuortenja lapsiperheiden hyvinvointia, lasten oikeuksien toteutumista, lisää lapsuuden arvostustaja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulman päätöksentekoon. MLLn keskusjärjestövaikuttaavaltakunnallisesti, piirijärjestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset paikallisesti. Lapsen oikeuksien edistämisenja alueellisen vaikuttamistyön perusna ovat MLL:n aatteellinentarkoitus, arvot ja päämäärätsekä ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistyössä yhteistyönja kumppanuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Vaikuttaminen median kauttaonyhä tärkeämpi osavaikuttamistyötä. Erityisesti sosiaalisen median merkitys 3

11 kasvaa. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti, niin tilasto-ja indikaattoritietoa, tutkimustietoa kuin kokemustietoa, MLL hyödyntää perhekeskustoiminnasta, auttavista puhelimista ja tukioppilastoiminnasta saatua kokemustietoa. MLL:n vaikuttamistyön painopisteetvuonna Eduskuntavaali- ja hallitusohjelma-, maakuntavaali- (siinä tapauksessa, että maakuntavaalit järjestetään) ja eurovaalivaikuttaminen 2. Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön ja merkityksen esilletuominen (lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuosi) 3. Lapsivaikutustenarvioinnin käyttöönoton edistäminenjulkisenvallan päätöksenteossa 4. Sote-jamaakuntauudistukseenvaikuttaminen 3.1. Vaikuttaminen päätöksentekoon Piiri kokoaa ja levittää tietoa alueensa lapsi- ja lapsiperheväestön hyvinvoinnista päätöksenteon pohjaksi ja tukee paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyössä. Tavoitteet: Kymen piiri on vahva alueellinen lapsi-, nuoriso- ja perhepolflttinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden omat näkemykset, tarpeet ja toiveet tulevat kuulluksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut pysyvät hyvinä huolimatta kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Päätöksentekijöihin, kumppaneihin ja yhteistyöverkostoihin kohdistuva vaikuttamisviestintä on thvistä, havainnollistavaa sekä alueellisella tasolla koskettavaa ja samaistuttavaa, Toimenpiteet: Toteutamme lapsiperheiden kuulemista oppilaitosyhteistyönä. Toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö, perhepalvelupäällikkö sekä koordinaattorit ovataktiivisesti yhteydessä kuntatoimijoihin ja -päättäjiin. Levitämme kuntapäättäjille ja kuntien toimihenkilöille tietoa lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Kunnallispäättäjiin, kumppaneihin ja yhteistyöverkostoihin kohdistuvan vaikuttamisviestinnän perusta rakentuu näille lähetettävfln uutiskirjeisiin. Vaikuttamisviesteihin kootaan keskusjärjestön julkaisemia kannanottoja ja lausuntoja sekä toiminta-alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkemyksiä, tarpeita ja toiveita. Järjestämme yhteistyössä keskusjärjestön kanssa lapsen oikeuksiin ja lapsivaikutusten arviointiin liittyviä alueellisia koulutuksia kuntien päättäjilleja työntekijöille. tamme kantaa myös yhdistysten toiveiden perusteella. 4

12 Arviointi: Lapsiperheiden kuulemisen toteutuminen ja tulosten hyödynnettävyvs. Yhteydenpito alueen kuntatoimijoihin ja -päättäjiin. Vaikuttamisvestien määrä. Medianäkyvyys. Kunnallispäättäjiltä ja -toimijoilta saatu palaute sekä vaikuttamisviestien hyödyntäminen kunnallisessa päätöksentekoprosessissa. Toteutuneiden alueellisten foorumien ja niiden osanottajien määrä. Lasten, nuorten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden käytänteiden hyödyntäminen osana päätöksentekoprosessia Kumppanuusja yhteistyöverkostot Piiri osallistuu aktiivisesti maakunnallisiin sosiaali-ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevän työn kehittämisverkostoihin ja luo moniammatillisia rajat ylittäviä yhteistyörakenteita sekä kestäviä kuntakumppanuuksia. Vuonna 2019 pääpaino on kumppanuuden syventämisessä maakuntien, kuntien, muiden järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Piirin työntekijät osallistuvat sote-uudistustyöhön ja vahvistavatyhdistysten ja lapsiperheiden osallisuutta muutosvaiheessa. Tavoitteena on nivoa MLL:n kohtaamispaikat, tukihenkilötoiminta, eroauttamistyö, nuorisotoiminta sekä ammatilliset perhepalvelut osaksi kuntien ja jatkossa maakuntien perhekeskuksien palveluverkostoa. Tavoitteet: MLL on näkyvä toimija Kymen piirin alueen ennaltaehkäisevän työn yhteistyöverkostoissa. MLL tunnetaan Kymen piirin alueella lapsiperheiden puolestapuhujana ja perhekeskustoiminnan asiantuntijana. MLL:n merkitys ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön täydentäjänä kirkastuu kuntapäättäjilleja virkamiehille. MLL:llä on määritelty rooli osana kunnan ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita. Piiri toimii yhteistyössä alueen muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Päätöksentekijöihin, kumppaneihin ja yhteistyöverkostoihin kohdistuva vaikuttamisviestintä on tiivistä, havainnollistavaa sekä alueellisella tasolla koskettavaaja samaistuttavaa. Toimenpiteet: sallistumme erilaisiin verkostoihin ja työryhmun, joissa vaikutetaan piirin alueen lapsia ja lapsiperheitä koskeviin asioihin. Kuntapäättäjiin, kumppaneihin ja yhteistyöverkostoihin kohdistuvan vaikuttamisviestinnän perusta rakentuu näille neljästi vuodessa lähetettäviin uutiskirjeishn. Kannustamme ja autamme paikallisyhdistyksiä osallistumaan moniammatillisiin työryhmfln ja lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien laatimiseen. Luomme toimivia kumppanuusrakenteita ja -käytänteitä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Teemme konkreettista yhteistyötä muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. D

13 3.3. Viestintä tapahtumat, tiedotteetja kannanotot. MLL:n edustuksen osallisuus oleellisissa työryhmissä ja verkostoissa. MLL:n näkyminen alueen kuntien hyvinvointisuunnitelmissa- ja kertomuksissa. Kumppanuussopimusten laatu ja määrä kuntien kanssa. Konkreettisen yhteistyön määrä muiden alueen perhekeskustoimijoiden kanssa mm. yhteiset 6 MLL:n vapaaehtoistoiminta, palvelut ja lapsi- ja perhepoliittiset tavoitteet tunnetaan Piirin ja yhdistysten toiminta sekä sen saavutukset ja vaikuttavuus näkyvät eri tiedotusvälineissä. PositHvisen mielikuvan rakentaminen. Uusien jäsenten, vapaaehtoisten ja lahjoittajien rekrytoiminen sekä nykyisten sitoutumisen ja MLL:n piirin ja yhdistysten ulkoinen ilme on MLL:n graafisen ohjeistuksen mukainen ja Yhdistykset saavat tietoa ja tukea omaan viestintätoimintaansa. Yhdistyksille suunnatut valtakunnalliset ja alueelliset viestit tukevattoisiaan. MLL:n julkaisut ja esitteet ovat esillä eri tapahtumissa ja perhekeskustoimijoiden helposti Välitämme lapsia, nuoria ja vanhempia koskevaa tietoa, lisäämme ymmärrystä lasten ja nuorten Edistämme lapsen oikeuksien toteutumista sekä vahvistamme lasten ja nuorten huomioimista Päätöksentekijöihin, kumppaneihin ja yhteistyöverkostoihin kohdistuva vaikuttamisviestintä on Keskusjärjestön viralliset kannanotot ja lausunnot saavat huomiota alueellisissa ja paikallisissa Uusien yritysten sitouttaminen MLL:n toimintaan Yrityskummitoiminnan kautta. MLL Kymen piirin tunnettavuutta lisätään uudella näkyvällä maskotilla. tiedotusvälineissä. tiivistä, havainnollistavaa sekä alueellisella tasolla koskettavaaja samaistuttavaa. päätöksenteossa elämästä ja nostamme esiin lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia. saatavilla. yhtenäinen. yhteisöllisyvden lisääminen. lapsiperheiden ja päättäjien keskuudessa. Tavoitteet: kaikissa MLL:n kanavissa suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä liittoyhteisön kanssa. valtakunnallisesti. Uudistuva ilme toimii myös juhlavuoden ilmeenä. Juhlavuoden näkyvyys ja viestit Vuonna 2019 valmistaudutaan liiton l-vuotisjuhlavuoteen MLL:n ilmettä päivitetään perheiden moninaisuuden ymmärtäminen ja arvostus, Viesteissä kuuluvat niin ilo lapsista ja perheelämästä kuin avoimuus kaikille tulla mukaan. Viestinnässä keskeistä on lapsuuden arvostus, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä viestinnässä. Viestinnällä on tärkeä rooli myös piirin ja yhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Piiri vastaa MLL:n alueellisesta viestinnästä ja on tarvittaessa yhdistysten tukena paikallisessa Arviointi:

14 Arviointi: Valtakunnalliset tapahtumat: Lapset ensin -keräys huhti-toukokuu Piiri osallistuu MLL:n valtakunnalliseen kevätkeräykseen tukemalla yhdistyksiä heidän omissa keräyska mpanjoissaan. Mediataitoviikko 1 helmikuu Tukioppilas- ja mediakasvatuskoulutusten markkinointi. 7 Toimenpiteet: Laadimme phrille viestintäsuunnitelman, jossa on huomioitu valtakunnalliset viestit. Pidämme aktiivisesti yhteyttä tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin. Pidämme piirin kotisivut ajan tasalla ja hyödynnämme sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedotamme yhdistyksiä ajankohtaisista asioista ja piirin toiminnasta säännöllisin piiriviestein. Tuemme yhdistyksiä omien kotisivujen, yhdistyskorttien ja esitteiden tekemisessä, sosiaalisen median palveluiden käyttöönotossa sekä yhdistysten toiminnasta kertovien (esim. yhdistysinfo) portaalien hyödyntämisessä. Kannustamme yhdistyksiä hankkimaan MLL:n lapsiperheille suunnattuja materiaaleja ja toimittamaan ne paikkoihin, missä lapsiperheet liikkuvat. Viestintä kirjoittaa keskusjärjestön virallisista kannanotoista ja lausunnoista tiedotteitaja vapaamuotoisia juttuvinkkejä paikallisiin ja alueellisiin tiedotusvälineisnn. Toiminnasta kertovissa vapaamuotoisissa juttuvinkeissä korostetaan lasten, nuorten ja erilaisten perheiden näkökulmaa, MLL:n lapsi-ja perhepoliittisia tavoitteita sekä jäsenyyden ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Kehitämme uusia viestinnän muotoja; muun muassa videoita ja podcasteja yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Näkyminen let tärkeä -sivustolla. Yrityskummi markkinointimateriaalin luominen ja yritysvierailut. Luodaan MLL Kymen pflrille maskotti, jonka voi ottaa tapahtumiin mukaan. PUrillä on toimiva viestintäsuunnitelma. Medianäkwyys. Kymen piirin ja yhdistysten ilme on yhtenäinen ja valtakunnallisen mallin mukainen. Paikallisyhdistyksiltä saatu palaute. Tykkääjien ja seuraajien määrän kehitys sosiaalisessa mediassa. Uusien yrityskummien määrän kehitys Tapahtumat Piiri ja yhdistykset saavat näkyvyyttä ja voivat vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

15 Leikkipäivä 1 toukokuu Perheiden viikkol toukokuu Kaveritoiminnan ja tulevien tukihenkilökoulutusten markkinointi Päivään liittyy MLL:n strategiantoteutumista omilla ratkaisuillaan edistäneiden kuntien kiittäminen. 8 Tapahtuma järjestetään yhdessä valitun yhteistyökumppanin kanssa. Lapset ensin -keräyksen avaustapahtuma 1 huhtikuu Nuorisoseminaarit 1 kumppanuuskuntien hjaamojen kanssa. Vuoden 2019 Kuule, Näe, Kohtaa minut -nuorisoseminaarit järjestetään yhteistyössä alueellisten Piirin omat tapahtumattaitapahtumat, joihin piiri osallistuu: alueensa vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja. Piiri organisoi alueellaan kampanjan, jonka aikana MLL:n Kymen piirin paikallisyhdistykset jakavat oman Hyvä Joulumieli -kampanja 1 joulukuu Piiri järjestää lastenoikeuksien päivän tapahtuman vuoden teemanympärille. Lasten oikeuksien viikko 1 marraskuu tarjoushinnoin. Vuonna 2018 peliviikkoa vietetään Piiri osallistuu valtakunnalliseen pelivukkoon tarjoamalla peliaiheisia koulutuksia ja vanhempainiltoja Peliviikko )lokakuu Piiri levittää tietoa Vuoden isä -palkinnosta, jonka ministeriö jakaa Väestöliiton esityksestä. Vuoden 1 syyskuu yhteistyökumppaneiden kanssa. Piiri osallistuu vauvojen muistamiseen ja antaa syntymäpäivälahjan syntyville vauvoille yhdessä Vauvan päivä 1 syyskuu järjestetään litissä. toimialueensa alakoulussa ja julistaa samalla koulurauhan tulevalle lukuvuodelle tapahtuma Piiri järjestää vuosittain toisten huomioimista koulutyössä käsittelevän tapahtuman jossain Hyvä alku koulutielle elokuu tehdään tunnetuksi sekä ammattilaisten että kansalaisten keskuudessa. Tavoitteena on innostaa sekä lapsia että aikuisia leikkimään. Vuonna 2018 valtakunnallinen leikkipävä Kaveriviikko 1 helmikuu

16 Leikkipäivä 1toukokuu Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään 11. toukokuuta. Päivä toimii samalla Lapset ensin -keräyksen loppuriehana. Kohtaamisia Kotkassa toukokuu Tapahtuma Katariinanniemellä Kotkassa. Pääpainoalueena vapaaehtoisten rekrytointi ja jäsenhankinta. Meripäiväparaati 1 heinäkuu Piiri osallistuu tapahtumaan yhdessä MLL:n Kotkan paikallisyhdistysten kanssa. Pääpainoalueena jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytoiminen, Pyhtään Saaristomarkkinat 1 elokuu Piiri osallistuu tapahtumaan yhdessä MLL:n Pyhtään paikallisyhdistyksen kanssa. Pääpainoalueena jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytoiminen. Illallinen Lehmuskujalla 1 elokuu Tapahtuma järjestetään 18. elokuuta. Tapahtuma järjestetääntänä vuonna 2000 hengelle. Pääpainoalueena vapaaehtoisten rekrytointi ja jäsenhankinta. Sataman Valot 1 elokuu Piiri osallistuu tapahtumaan yhdessä MLL:n Lappeenrannan paikallisyhdistyksen kanssa. Pääpainoalueena jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytoiminen. Valojen Yö 1 syvskuu Piiri osallistuu tapahtumaan yhdessä MLL:n Haminan paikallisyhdistyksen kanssa. Pääpainoalueena jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytoiminen. Vauvapäivä 1 syyskuu vauvanpäivän muistaminen on vakiintunut jo piirin toimintaan mukaan. Piiri järjestää tapahtuman vauvajamie-verkoston kanssa ja mahdollisesti perhevalmennusmessut siinä samassa yhteydessä. Vuoden teko -palkinto 1lokakuu Piiri palkitsee henkilön tai yhteisön vuoden aikana tehdystä merkittävästä työstä lasten, nuorten tai lapsiperheiden hyväksi. Piirihallitus valitsee palkittavan yhdistysten esitysten pohjalta. Hyvä Joulumieli -kampanjan avaus 1 marraskuu Tapahtuma järjestetäänjossakin Kymen piirin kumppanuuskunnassa. tapahtuman pääpainoalueena varainhankinta valtakunnalliseen Hyvä Joulumieli -pottiin, josta rahoitetaantulevan vuoden lahjakortit myös kaa kkois-suomalaisten lapsiperheiden hyväksi. Aamupuurotilaisuus yhteistyökumppaneille 1 joulukuu Joulukuussa kutsutaan piirin toimipisteisiin yhteistyökumppaneita sekä kuntien päättäjiä aamupuuro tilaisuuteen. 9

17 tilaisuuteen. Tavoitteet: tapahtumissa. MLL näkyy aktiivisena ja asiantuntevana toimijana alueen lapsiin ja nuoriin liittyvissä 10 Uusien jäsenten ja vapaaehtoisten määrä. Uusien yhteistyökumppanuuksien laatu ja määrä. Järjestetyt tapa htumat näkyvät tiedotusvälineissä. Piiri on osallistunut MLL:n valtakunnallisiin kampanjoihin. Piiri on järjestänyt omia tapahtumia ja alueellisia foorumeita. MLL on ollut edustettuna lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa. Arviointi: yksityiskohtaisemmassa viestintäsuunnitelmassa. Tapahtumien viestinnän ja markkinoinnin aikataulu huomioidaan tarkemmin yksityistä sektoria täydentävänä palveluna. nuoriin ja lapsiperheisiin lhttyvissä asioissa sekä järjestö- ja vapaaehtoistyön merkitys julkista ja juttuvinkeissä painottuvat MLL:n rooli aktiivisena ja asiantuntevana toimijana alueen lapsiin, Tapahtumien tiedotteissa, mainoksissa ja medioille tarjottavissa vapaamuotoisissa aikaisuuteen ja monikanavaisuuteen. Viestintä panostaa tapahtumiin lhttyvässä tiedottamisessa ja markkinoinnissa oikea Huomioimme, että jäsenten ja vapaaehtoisten rekrytointi on osana kaikissa tapahtumissa. Haemme aktiivisesti uusia yhteistyökumppanuuksia. Tiedotamme mediaa tapahtumista. Järjestämme lapsen oikeuksfln liittyviä alueellisia foorumeita ja muita tapahtumia. tapahtumissa. MLL:n Kymen piiri on mukana muiden järjestöjen ja kunnan kanssa lapsiin ja nuoriin liittyvissä Toimenpiteet: Paikallisyhdistysten jäsenmäärä kääntyy kasvuun. sallistumme MLL:n valtakunnallisun tapahtumiin. piirin alueella järjestettävistä tapahtumista. Viestintä tavoittaa tapahtumien kohde-ja sidosryhmät sekä lisää heidän tietoisuutta Kymen yhdistykset saavat uusia vapaaehtoisia. Kiinnostus lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtäväänvapaaehtoistyöhön lisääntyy ja Kiinnostus MLL:n toimintaa kohtaan lisääntyy ja uusia yhteistyökumppanuuksia syntyy. Järjestetyt tapahtumat näkyvät tiedotusvälineissä. Joulukuussa kutsuttaan piirin toimipisteisiin yhteistyökumppaneita sekä kuntien päättäjiä aamupuuro Jouluglögitarjoilu Etelä-Karjalassa 1 joulukuu

18 4. Yhdistysten ammatillinen ohjausja tuki MLL:n vapaaehtoisten toteuttamat va rhaisen tuen muodot kuten perhekahvilat, erilaiset vertaisryhmät ja lasten kerhot täydentävätkunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluvat ennaltaehkäisevun perhepalveluihin. Piirien tehtävänä on tukea, ohjata ja kouluttaa oman alueensa paikallisyhdistyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoisia tehtävässäänsekä edistää MLL:n lapsi-ja perhetoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä. Ammatillisen ohjauksen ja koulutuksen tarve korostuu nykyhetkessä, sillä vapaaehtoiset ryhmänohjaajat ja perhekahvilan vetäjät kohtaavat moninaistuneita lapsiperheiden arjen huolia ja haasteita. Lisäksi vapaaehtoisten sitoutuminen on luonteeltaan aikaisempaa lyhyempää ja paikallisyhdistykset tarvitsevat piirin tukea uusien vapaaehtoisten löytämiseksi sekä jäsenhuoltoon. Elinvoimainen paikallinen lapsi-ja perhetoiminta edellyttää hyvinvoivia paikallisyhdistyksiä. Tavoitteet: Vapaaehtoisten ohjaus, tuki ja koulutus toteutuu lähellä toimijoita. Vapaaehtoisetjaksavattoimiaaktiivisinaalueellaanja toiminnan pitkäjänteisyys lisääntyy. Yhdistystenja piirin toi mijattuntevattoisensaja tekevätyhteistyötä. Paikallisyhdistysten seudullinen yhteistyö ja keskinäinen vertaistoiminta vahvistuu. Yhdistyksetovat motivoituneita MLL:n yhteisiin toimintamuotdhi n ja vapaaehtoisten osaaminen vahvistuu. Yhdistyksettoimivatyhteistyössä kuntienja alueen muidenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksistä osallistjtaan liitonja piirin valtakunnallisiin koulutuksiinjatapahtumiin. Toimenpiteet: Kuuntelemmeyhdistysten tarpeitajajärjestämmetukeaja koulutuksiayhdistysten toiveiden mukaisesti. Piiri tiedottaavapaaehtoistoiminnan koulutuksistaan piiriviesteissä sekä markkinoi niitä sosiaalisessa mediassa rekrytoidakseen uusia vapaaehtoisia yhdistysten toimintaan. Tarjoamme paikallisyhdistyksille lähitukea suunnitelmallisesti. Pidämme yhdistyksiin säännöllisesti yhteyttäpiiriviestillä, sähköpostitseja puhelimitsesekä tapaamme yhdistysläisiä eri tilaisuuksissaja tapahtumissa. iärjestämme lähiyhdistysten seudullisettapaamiset keväisin ja syksyisin. Lähiyhdistysten seudullisista tapaamisista tiedotetaan piiriviestein, sekä sosiaalisen median kanavien kautta. Tuemme yhdistyksiä seudullisen yhteistyön vahvistamisessaja käynnistämme vertaisoppimisen paikkoja, kuten puheenjohtajien, sihteerien, talousvastaavien sekä perhekahvilaohjaajien vertaisverstaita tarpeen mukaan. Toimimme linkkinäpaikallisyhdistysten vapaaehtoistenja kunnan toimijoiden välillä. 11

19 Viestintä kokoaa yhdistysten vapaaehtoisten ryhmänohjaajien ja perhekahvilavetäjien kohtaamia lapsiperheiden arjen huoliaja haasteita tiedoksi kunnan toimijoine ja yhteistyöverkostoille. Kannustammeyhdistyksiäosallistumaan piirinja keskusjärjestönjärjestämiinyhteisiin koulutuksiinja tapaamisiin. Viestintä korostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja saavutuksia lapsiperheiden hyvinvointia tukevanaja kunnan palveluketjua täydentävänä ennaltaehkäisevänä perhepalveluna sekä pyrkii sitouttamaanja motivoimaanjo mukana olevatvapaaehtoiset toimintaan pidemmäksi aikaa. Rahoitus: STEA:n avustus. Kuntien avustukset. Arviointi: Piirin ammatillinen ohjaustapahtuu vuosisuunnitelman mukaan. Jokainen yhdistys on kohdattu henkilökohtaisesti vähintään kerran vuoden aikana. Yhdistykset, niiden toimintaja tuen tarve tunnetaan. Toteutuneidenkoulutustenjamuidentapaamistenmäärä. sanottajamäärätkoulutuksiinjatapaamisiin. Yhdistysten välisen yhteistyö kehittyminen. Yhdistystenja kunnan yhteistyön kehittyminen. Yhdistyksiltä saatu palaute Jäsen-jajärjestötyöntuki Piiri tarjoaa yhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Vapaaehtoisten johtamiskoulutus VJK on ollut joka kolmas vuosi MLL keskusjärjestön toteuttamana. Vuonna 2019 koulutusta uudistetaan jatkuvaksi ja kytketään tiiviisti vapaaehtoisten ammatilliseen ohjaukseen sekä verkko-oppimisympäristöä hyödyntävänä. Koulutuksen ja ohjauksen yhteensovittamiseksi piirin koordinaattori/järjestöpäällikkö osallistuu johtamiskoulutuksen suunnitteluun ja alueelliseen toteutukseen. Vapaaehtoisten johtamiskoulutus on suunnattu paikallisyhdistysten puheenjohtajille sekä varapuheenjohtajille. Koulutus sisältää valtakunnallisen seminaarin, aluetyöpajoja ja verkko-opiskelua. Koulutus alkaa syksyllä MLL:n vapaaehtoistoiminnassa karttuneiden taitojen sekä osaamisen näkyväksi tekemiseksi MLL kehittää sähköisten osaamismerkkien (pen Badges) käyttöönottoa tekemällä yhteistyötä pintokeskus Siviksen kanssa. 12

20 Vertaisverstaita järjestetään tarpeen mukaan. Vertaisverstaat on tarkoitettu sa maila seudulla toimivien MLL:n yhdistysten toimijoiden kohtauspaikaksi. Toimintamalli vahvistaa osallistujien osaamista ja jaksamista sekä tiivistää yhdistysten seudullista yhteistyötä. Vertaisverstaissa hyödynnetään aiempaa enemmän verkkoa ja sosiaalista mediaa. Piiri välittää yhdistyksille keskustoimiston tuottamat materiaalit ja tukee yhdistyksiä toimintansa kehittämisessä. Yhdistyksiä tuetaan sähköisessä tilastoinnissa sekä ohjataan etsimään tietoa yhdistysnetistä ja pitämään omat tietonsa ajan tasalla. Järjestötyön tuki painottuu jäsenhankintaan ja -huoltoon, sekä toimivaan ja mielekkääseen hallitustyöskentelyyn. MLL:n valtakunnallisena tavoitteena on nostaa jäsenmäärä vuoteen 2020 mennessä. Jäsenmäärän kasvattamiseksi piiri käynnistää jäsenhankintakampanjan vuodelle Kampanjan aikana piiri tukee paikallisyhdistyksiä jäsenhankinnassa käytännön vinkein sekä järjestää kilpailun, jossa eniten jäseniä keränneet yhdistykset palkitaan. Keskusjärjestö järjestää syyskuussa 2019 MLL:n Järjestöristeilyn tai muun tapahtuman. Valtakunnallinen, järjestön eri tehtävissä toimiville vapaaehtoisille sekä ammatilliselle henkilöstölle suunnattava koulutusristeily tarjoaa foorumin vahvistaa ja jakaa osaamista. Piiri kannustaa yhdistysläisiä osallistumaan risteilyyn, ja järjestää yhteiskdityksen. Tavoitteet: Yhdistystyön perusasiat ovat kunnossa, ymmärretään yhdistystoimintaan vaikuttavat lait ja säädökset. Yhdistykset ovat motivoituneita ja innostuneita toiminnastaan. Yhdistysten jäsenmäärä kasvaa valtakunnallisen jäsenmäärätavoitteenasettamien kriteereiden mukaisesti 5315 jäseneen vuoteen 2020 mennessä. Yhdistysten seudullinen yhteistyö lisääntyy. MLL:n tuottamat materiaalit tunnetaan, ja niitä hyödynnetään yhdistystoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Yhdistysten vaikuttamisosaaminen vahvistuu ja sitä toteutetaan säännöllisemmin. Vapaaehtoiset ymmärtävät seurannan merkityksen ja toteuttavattilastointia. Yhdistysten yhteystiedot, luottamus-ja vastuuhenkilöt, jäsenmaksun suuruus ja muut tiedot ovat ajan tasalla yhdistysnetissä Yhdistysten tilastot antavat realistisen kuvan toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta. Toimenpiteet: Järjestämme kaksi seudullista järjestötyön koulutusta. Järjestämme kaksi kertaa vuodessa seututapaamisia, joista toinen seututapaaminen voi olla jä rjestötyön koulutus. Piiri tiedottaaja kannustaa yhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia osallistumaan vapaaehtoistenjohtamiskoulutukseen VJK Tuemme ja koulutamme yhdistyksiä hallitustyöskentelyssä tarpeen mukaan huomioiden digikoulutus mahdollisuudet. Yhdistyksiä tuetaanyhdistysnetin käytössä ja sähköisessä tilastoinnissa. 3

21 Piiri tiedottaa yhdistyksiä järjestö- ja yhdistyshallinnon koulutuksista, puheenjohtajien ja järjestövastaavien vertaisvertaista sekä keskusjärjestön ajankohtaisista aiheista puriviesteissään, uutiskirjein ja sähköpostitse. Innostamme vapaaehtoisia ja annamme konkreettista apua Lapset ensin -keräykseen ja rekrytointitapahtumiin. Tuemme ja kannustamme yhdistyksiä jäsenhankinnassa. Toimitamme MLL:n materiaaleja yhdistysten käyttöön, ja kokoamme piiriviestiin MLL:n ajankohtaiset aiheet, erityisesti vaikuttamistyöhön liittyvän tietouden. Viestintä välittää keskusjärjestön tuottamatmateriaalityhdistyksille sekä tukee yhdistyksiä varsinkin jäsenhankinnassa ja vaikuttamistyössä. Piiri opastaa yhdistyksiä vaikuttamisviestinnässä nhn, että keskusjärjestön viralliset kannanotot ja lausunnot tulevat koko jäsenistön tietoon. Kannustamme ja tuemme yhdistyksiä seurantatietojen keräämisessä. Rahoitus: STEA:n avustus. Kuntien avustukset. Arviointi: Toteutuneet koulutukset ja tapaamiset sekä osallistujamäärät. Jäsenhankintakampanjan toteutuminen ja jäsenmäärän kehitys. Yhdistyksiltä saatu palaute. Tilastojen kattavuusja tietojen ajantasaisuus. Toimintatilastojen informaatio Paikallisyhdistysten vapaaehtoinen lapsi-ja perhetoiminta Piiri tukee paikallisyhdistyksiä perhekeskustoiminnan toteuttamisessa kouluttamalla ja olemalla tukena toimintamallien kehittämisessä ja uusien ideoiden toteuttamisessa. Erityisenä painopisteenä on perhekahvilatoiminnan, sekä ylisukupolvisen toiminnan ja Jututtamo -vertaisryhmätoiminnan kehittäminen. MLL:n ammatillisesti ohjattu ja vapaaehtoisvoimin toteutettu lapsi- ja perhetoiminta on elinvoimaista. Selkeä ammatillisen ohjauksen malli varmistaa vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta ja laatua. Piirin järjestöpäällikkö vastaa yhdistysten lapsi- ja perhetoiminnan vapaaehtoisten tuesta ja ammatillisesta ohjauksesta, ja toimii yhteyshenkilöinä kuntien ja MLL:n vapaaehtoisten välillä. Perhekahvilat MLL:n perhekahvilat ovat oman paikkakuntansa kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, jotka kokoavat eri taustoista ja kulttuureista tulevia lapsia, lapsiperheitä, vanhempia ja isovanhempia yhteen. Perhekahvilatoiminta täydentää kunnan perhekeskusverkostoa mm. tarjoamalla perhevalmennuksen jatkoksi vertaisverkoston pienten lasten vanhemmille. 4

22 Veftaisryh mät MLL:n vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista sekä etsivät ratkaisuja mieltä askarruttavfln kysymyksiin. Kerhotoiminta MLL:n kerhotoiminnassa vahvistetaan sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä sekä tuetaanterhokerhojen jatkuvuutta. MLL:n kerhotoiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, sosiaalista pääomaa ja osallisuutta. Kerho- ja harrastustoiminta täydentää kunnan avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyön tiivistetään myös urheiluseurojen kanssa. Ylisukupolvinen toiminta Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä khnnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa heille aikaansa, Heidän elämänkokemuksensa rikastuttaaja avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin kaikille heidän kanssaan toimiville. Lukumummit ja -vaarit toimivat alakouluissa lukin yhdessä lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemiseen. Toiminta on suunnattu luokkalaisille lapsille, jotka hallitsevat lukemisen alkeet. Yhdistyksille annetun tuen tavoitteet: Paikallinen yhdistysten toteuttama lapsi- ja perhetoiminta lisääntyy. Yhdistyksillä on perhekahvila tai muita perheitä tukevia toimintamuotoja. yhdistysten lapsiperheille suunnattu toiminta on aktflvista, laadukasta ja alueen tarpeita tukevaa. MLL:n arvot näkyvät yhdistysten toiminnassa. Kunnan, MLL:n paikallisyhdistysten ja MLL:n piirin keskinäinen kumppanuus vahvistuu ja syntyy uusia yhteistoiminnan malleja. Yhdistykset ovat motivoituneita ja ymmärtävät tekemänsä työn merkityksen. Isien osallisuus, sekä ylisukupolvinen toiminta lisääntyy. Toimenpiteet: Tuemme yhdistyksiä perhekahvilatoiminnan kehittämisessä ja vertaisryhmien perustamisessa. Tuemme ylisukupolvisten Terho -kerhojen ylläpitämisessä. Piiri viestii yhdistysten hyvistä käytännöistä lapsi- ja perhetoiminnan toteuttamisessa ja auttaa kehittämään toimintaa. Tarjoamme koulutusta ja ohjausta, sekä huolehdimme siitä, että valtakunnallinen tukiaineisto on kaikkien käytettävissä. Viestintä tiedottaatulevista perhekeskustoiminnan koulutuksista pflriviesteissä sekä markkinoi niitä sosiaalisessa mediassa. lemme yhteydessä yhdistysten perhekahvilavastaaviin / perhekahviloiden ohjaajiin ja teemme teemallisia perhekahvilakäyntejä yhdistysten tarpeiden mukaan. 15

23 Järjestämme yhden perhekahvilaohjaajan verkkokoulutuksen Kymen piirin alueella sekä tarpeen vaatiessa perehdytyksiä seudullisesti. Uusia vapaaehtoisia rekrytoidakseen piiri markkinoi perhekahviloita, vertaisryhmiä, kerhotoimintaa, kylämummi ja vaaritoimintaa sekä lukumummi- ja -vaaritoimintaa verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Levitämme lukumummi- ja -vaaritoiminnasta ja Jututtamosta saatuja kokemuksia yhdistyksille. Tunnemme toiminta-alueemme kunnat ja väestörakenteen,ja luomme kuntasuhteita siten, että jokaiseen alueen kuntaan on yhteys. Toimimme yhteistyöverkostoissa paikallisyhdistysten edustajana. Erityisesti perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminnasta kirjoitetaan tiedotusvälineille tarjottavia tiedotteita sekä vapaamuotoisia juttuvinkkejä, joissa korostetaan paikallisen vapaaehtoistoiminnan vastaavanjuuri kyseisen alueen tarpeisiin sekä toiminnan merkitystä kunnallisia perhekeskuspalveluita täydentävänä osana. Rahoitus: STEA:n avustus. Kuntien avustukset. Arviointi: Eri lapsi-ja perhetoiminnan sisältöihin luttyvien koulutusten määrä. Koulutuksfln osallistujien määrä. Perhekahvilavastaavien/- ohjaajien yhteydenottojen toteutuminen. Perhekahviloiden määrä. Vertaisryhmien määrä. Kerhojen määrä. Kylämummien ja -vaarien määrä ja toimintamallit. Lukumummien ja -vaarien määrä ja toimintamallit Vapaaehtoisilta saatu palaute. Kuntakumppaneilta ja muilta yhteistyötahoilta saatu palaute. 5. Piirin toteuttama varhainen tuki lapsiperheille MLL:n Kymen piirin toteuttamatvarhaisen tuen palvelut kuten lastenhoitotoiminta, tukihenkilötoiminta (perhekummi-, ystäväksi maahanmuuttajaäidille- ja kaveritoiminta) sekä parisuhde- ja eroauttamistyö täydentävät kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluvat ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Piirin tehtävä on rekrytoida, kouluttaa, ohjata ja välittää lasten hoitajia ja tukihenkiläitä. Lasten hoitajat ovat perheen palkkaamia työntekijöitä ja tukihenkilöt piirin vapaaehtoisia. Varhaisen tuen toteuttamisesta on laadittu kuntien kanssa kumppanussopimukset. Uusia kuntia haetaan aktiivisesti mukaan kumppanuusyhteistyöhön. Myös uusia toimintamalleja kehitetään, ja niille haetaan rahoitusta yhteistyössä kuntien kanssa. sana lape-hankkeen juurruttamistyötä kehitetään 16

24 MLL:n Kohtaamispaikkatoimintaa. Neuvotteluita MLL:n palvelupaletin laajentamiseksi käydään myös muiden rahoitustahojen, esimerkiksi Me-säätiön, kanssa Ammatillisestiohjatutryhmät Ammatillisesti ohjatut ryhmät ovat piirin koordinoimaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta ja sosiaalisten verkostojen syntymistä perheen eri elämänvaiheissa vertaisoppien. Ryhmien tarkoituksena on täydentää kunnan perhepalveluja ja ehkäistä korjaavan lastensuojelutyön tarvetta. Esimerkiksi Perhevapaalta työelämään -ryhmätoimintaa jatketaan Kouvolassa ja laajennetaan mahdollisesti muihin kuntun. Tavoitteet: Ammatillisesti ohjatut ryhmät kuuluvat osana kunnille tarjottavanvarhaisen tuen kokonaisuutta. Tieto paikkakunnan ammatillisesti ohjatuista ryhmistä saavuttaa lapsiperheet. Toimenpiteet: Viestintä markkinoi uusia ja nykyisiä ryhmiä sosiaalisessa mediassa sekä kirjoittamalla tiedotteitaja vapaamuotoisia juttuvinkkejä kyseisen alueenja lähiympäristön medioille. Tiedotamme toiminnasta aktiivisesti alueen perhekeskusverkostossa. Suunnittelemme ammatillisesti ohjattujen ryhmien teemat ja sisällöt yhteistyössä kuntien lapsija perhepalveluiden työntekijöiden kanssa. Viestinnässä korostetaan ryhmätoiminnan teemojen ja sisältöjen valikoituvan juuri kyseisen alueen kysynnän ja tarpeen mukaan. Rahoitus: Kuntien avustukset. STEA:n avustus. Arviointi: Toteutuneet ryhmät. Palaute toimintaan osallistuneilta perheiltä. Kunnilta saatu palaute. Toiminnan seurantatilastot Lastenhoitotoiminta Kymen piiri järjestää tilapäistä ja lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina lapsiperheille niissä kunnissa, jotka avustavattoimintaa. Tilapäinen lastenhoitoapu auttaa perheitä arjen hallinnassa ja odottamattomissa tilanteissa. Kotiin saatava lastenhoitoapu tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää varhaista tukea kunnan lapsiperheille. Kymen piiri ostaa lasten hoitajien 17

25 välityspalvelun MLL:n Uudenmaan pflriltä. Vuonna 2019 lastenhoitotoiminnan välitysjärjestelrnä uusi utuu. Tavoitteet: Lastenhoitotoiminta kuuluu osana kunnille tarjottavanvarhaisen tuen kokonaisuutta. Piirin alueen kunnat haluavat tarjota lastenhoitotoimintaa kunnan lapsiperheille ja sen päätöksen myötä kuntalaiset voivat osallistua piirin järjestämälle lastenhoitokurssille. Lastenhoitotoiminta näkyy toimintaa avustavissa kunnissa lapsiperheiden käyttämien kunnallisten ja yksityisten palveluiden yhteydessä niitä täydentävänä palveluna. Piirin lastenhoitotoimintaa avustavien kuntien alueella on riittävä hoitajaverkosto. Tieto paikkakunnan lastenhoitotoiminnasta saavuttaa lapsiperheet. Hoitajat saavat riittävästitukeaja ohjausta toiminnalleen. Lastenhoitotoiminta ja hoitajavälitys hoidetaan laadukkaasti, ja yhä asiakaslähtöisemmin uuden välitysjärjestelmän avulla. Toimenpiteet: Piiri pitää huolta, että lastenhoitotoimintaa avustavien kuntien yhteistyöverkostot ovat ajan tasalla ja tiedonvaihdanta sujuu ongelmitta. Haemme aktiivisesti kuntia mukaan toimintaan. iärjestämme lastenhoitokursseja tarpeen mukaan, ja kehitämme verkkokursseja. Viestintä markkinoi lastenhoitotoiminnan koulutuksia omilla ja keskusjärjestön verkkosivuilla, piiriviesteissä ja sosiaalisessa mediassa, yhdistyksen toiminnasta kertovissa portaaleissa sekä maakuntien ja maakuntalehtien tapahtumakalentereissa. Jaamme aktiivisesti lastenhoitotoiminnan esitteitä avustuskuntien alueella yhteistyössä yhdistysten kanssa. Järjestämme hoitajien pienryhmätapaamisia 2-3 kertaa/alue sekä seudullisia virkistystapahtumia ja koulutuspäiviä. Pidämme hoitajiin yhteyttä puhelimitse. sähköpostitse, kirjeitse ja henkilökohtaisesti tapaamalla. Toteutammeja seuraamme MLL:n lastenhoitotoimintaan laadittua laadunvalvontaa sekä keräämme perheiltä palautetta. Kehitämme lastenhoitotoimintaa yhteistyössä MLL:n muiden piirien ja Siviksen kanssa. sallistumme lastenhoitotoiminnan valtakunnallishn tapaamishn. Viestintä tuo toimintaa esille muiden tapahtumien ja vierailujen yhteydessä sekä tiedotusvälineille kirjoitettavilla tiedotteilla ja juttuvinkeillä. Rahoitus: Kuntien avustukset. Arviointi: Lastenhoitokurssien toteutuminen. 18

26 Saatu palaute koulutuksista. Kunnilta saatu palaute. Välitysjärjestelmästä saadut raportit Tukihenkilötoiminta MLLn tukihenkilötoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattuavapaaehtoistoimintaa. Tukihenkilötoimintaan kuuluu perhekummi-, kaveri-jaystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminnat. Tukisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinenja tasa-arvoinen kumppanuus. Tukihenki lötoiminnasta kiinnostuneetvapaaehtoiset haastatellaanja he osallistuvattukihenkilöiden peruskoulutukseen. Peruskoulutuksen lisäksitukihenkilötsaavatsäännöllistä ohjausta. Perhe, lapsitai nuori voivat hakeutua tukihenkilötoiminnan pariin itsetai ammattilaisen ohjaamana. Kaveritoiminta MLL:n kaveritoiminta on tarkoitettu 4-17 vuotiaille lapsille ja nuorille. Kaveritoiminnan tarkoituksena onvahvistaa lapsentai nuorensosiaalisiataitojajaelämänhallintaa, löytää lapselletai nuorelle mielekäs harrastusja tukea ystävyyssuhteiden syntymisessä. Aikuista kaveria tarvitaan esimerkiksi silloin,jos lapsi tai nuori kokeeitsensäyksinäiseksi, vapaa-ajallaei ole mielekästä tekemistä tai koulu ei suju toivotusti. Kaveri tapaa lastatai nuorta keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Yhdessätehdään niitä asioita,jotka molemmistatuntuvat mukavilta:jutellaan, pelataan lautapelejä, käydään elokuvissa tai vaikka lenkillä. Kaveritoiminnan uutena muotona on heppakaveritoiminta. Toiminta tapahtuu talliympäristössä erilaisten hevosjuttujen parissa. Keskiössäon lapsi ja hevonen, jotalapsi jayhdessä hoitavat. Heppakaveritoimintaon ensisijaisesti tarkoitettu vähävaraisilleja yksinäisil le lapsille. Perhekummitoiminta MLL:n perhekummitoiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisestivauvaa odottaviatai neuvolaikäisten lasten vanhempia keskustelemallaja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. Toiminta tukeelapsiperheiden hyvinvointiajavanhemmuutta sekä ehkäisee ongelmiensyntymistäja kasautumista. Perheiden hyvinvointi lisääntyyja kokoperheen elämänhallintavahvistuu. Toiminta lisääsukupolvienvälistävuorovaikutustajayhteistoimintaaja luoikäihmisille mahddlisuudentehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta MLL:n ystäväksi maahanmuuttaja äidille -toiminnan tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavatsuomenkielisen naisen ystäväkseen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Kaksisuuntainen kotoutuminen lisää ymmärrystä kulttuurien välillä ja vähentää ennakkoluuloja. 19

27 Tukihenkilötoiminnan tavoitteet: Toimenpiteet: Tukihenkilötoiminnan muodot kuuluvatosana kunnille tarjottavaa varhaisen tuen kokonaisuutta. Tukihenki lötoimintaa avustavien kuntien alueella on riittävästi vapaaehtoisia kavereita, perhekummeja ja ystäviä. Tieto paikkakunnan tukihenkilötoiminnasta saavuttaa lapsiperheet ja yhteistyötahot. Kunnatja kuntien muuttoimijat haluavattehdäyhteistyötä ja markkinoidatoimintaa alueen lapsiperheilleja maahanmuuttajaäideille. Lapsiperheetja maahanmuuttajaäidit haluavattulla mukaan toimintaan. vapaaehtoisetsaavatriittävästitukeajaohjaustatoiminnalleen, Tukihenkilötoimintaa organisoidaan valtakunnallisten mallien mukaisesti. Viestintätavoittaa lapsiperheet ja maahanmuuttajaäidit mahdollisimman varhainja tehokkaasti yhteistyöverkostojen, kuten neuvoloiden ja kuntien maahanmuuttopalveluiden kautta. Yhteistyöverkosto kattaa kaikki toiminta-alueella lapsiperheidenja maahanmuuttajien parissa työskentelevät toimijat Tiedonvaihtaminen toimii saumattomasti yhteistyöverkostojen ja koordinaattoreiden väri II ä. Koordinaattorit hakevataktiivisesti kuntiaja yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. Tukihenki lötoiminnasta tiedotetaan aktiivisesti alueen perhekeskuwerkostossa. Tietoa tukihenkilötoiminnasta levitetään toiminta-alueen kunnillejayhdistyksille. Jaamme tukihenkilötoiminnan esitteitä aktiivisesti avustuskuntien alueella yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Koordinaattorit rekrytoivat kavereita, perhekummeja ja ystäviä aktiivisesti. Koordinaattorit järjestävät tukihenkiläkoulutuksia tarpeen mukaan. Viestintätiedottaatoiminnastaja käynnistyvistä koulutuksista piiriviestein, uutiskirjein, omilla ja keskusjärjestön verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, yhdistyksen toiminnasta kertovilla portaaleilla sekä maakuntienja maakuntalehtientapahtumakalentereissa. Koordinaattoritjärjestävättukihenkilöille toiminnanohjauksia, jatkokoulutusta sekä virkistystapahtumia 2-4 kertaa/alue. Koordinaattorit järjestävät tukihenkilöille ja toiminnassa mukana oleville perheille yhteistapaamisia 2/alue. Koordinaattoritpitävättukihenkilöihinyhteyttä puhelimitse, sähköpostitseja henkilökohtaisesti tapaamalla. Koordinaattorittoteuttavattukihenkilötoiminnan laadun arviointiaja seurantaa. Koordinaattoritosallistuvattukihenkilötoiminnan valtakunnallisiintapaamisiinja kehittävät toimintaa yhteistyössä keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. Viestintä panostaa etenkin vapaamuotoistenjuttuvinkkien kirjoittamiseen eri medioille. 2fl

28 Säännöllisellä markkinoinnillavarmistetaan uusienjajo mukana olevienvapaaehtoisten auttamishalu myösjatkossa. Rahoitus: STEA:n avustus. Kuntien avustukset. Saadutmuut avustukset. Arviointi: Yhteistyön toteutuminen kuntien kanssa. Yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Tukihenkilökoulutusten toteutuminen. Tukisuhteiden määrä. Vapaaehtoisilta saatu palaute. Toiminnan seurantatilastot. Perheiltäsaatupalaute. Koordinaattorin itseamointi. pinnäytetyötoiminnanvaikutuksista. 6. Nuorisotoiminta MLL edistää lastenja nuorten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistaterveyttä yhteistyössä yhdistystenja koulujen kanssa. Toimintamuotoja ovat lastenja nuorten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki, opettajien kouluttaminenja materiaalien tuottaminen sekä kodinja koulun yhteistyön tukeminen. Kouluyhteis-työntärkeimpiä päämääriäovatlastenja nuorten osallisuuden lisääminensekä koulukiusaamisenja yksinäisyyden ehkäisy. MLLtekee kouluyhteistyötä koulun aikuisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa. MLL:n Kymen piiri vastaa Etelä-Karjalanja Kymenlaakson alueen kouluttajavälityksestä Paikallisyhdistystennuorisotyöntukeminen MLL:n paikallisyhdistykset edistävät nuorten osallisuutta kolmella eri tasolla: vaikuttamalla nuorten asioihin, järjestämällä nuorille toimintaa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena. Yhdistykset tekevät monenlaista yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi kummi- ja tukioppilastoiminnas5a tai Koulurauhan julistuksessa. Piiri tukee yhdistyksiä nuorisotoiminnan kehittämisessä alueellaan, kannustaa kouluyhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden nuorisojärjestöjen ja kunnan nuorisotoimen kanssa. 21

29 Tavoitteet: Paikallisyhdistykset tekevät yhteistyötä tukioppilaskoulujen kanssa ja toteuttavat nuorisotoimintaa. Yhdistyksillä on nimetty nuorisotyönvastaava. Yhdistysten vastuuhenkilöt ovat osaavia ja saavattukea ja koulutusta toimintaansa. Toimenpiteet: Piiri pitää huolen koulurekisterin sekä muiden nuorisojärjestöjen ja kunnallisen nuorisotoimen postituslistojen ajantasaisuudesta. Tuemme paikallisyhdistyksiä tekemään yhteistyötä tukioppilaskoulujen kanssa ja käynnistämään nuorisotoimintaa. Viestintä välittää yhdistyksille tietoa piirin tukemista nuorisotyön mahdollisuuksista. Kannustamme ja tuemme yhdistyksiä nimeämään nuorisotyönvastaavan. Järjestämme koulutustilaisuuksia, joissa paikallisyhdistykset saavat eväitä nuorisotoiminnan käynnistämiseen ja tutustuvat toimintamalleihin esimerkiksi Verkkotukioppilastoimintaan. Viestintä korostaa nuorisotyön merkitystä nuorten osallisuuden edistämisessä. Keräämme tietoa paikallisyhdistysten tekemästä nuorisotoiminnasta ja välitämme tietoa muille yhdistyksille. Viestintä kokoaa toiminnasta kertovia käytännön esimerkkejä yhdistysten nuorisotyön käytännöistä ja toimintamalleista (esim. kaverivhkko) vapaamuotoisiksi tarinoiksi, joilla edistetään toiminnan käynnistämistä ja joita tarjotaan myös tiedotusvälineille. Arviointi: Yhdistysten toteuttama nuorisotyö. Yhdistysten toteuttama kouluyhteistyö. Toteutettujen tapahtumien ja osanottajien määrä. Yhdistyksiltä saatu palaute. Koulurekisterin sekä postituslistojen ajantasaisuus. Valtakunnalliset mittarit Tukioppilastoiminta Koulujen tukioppilastoiminta perustuu vertaistukeen. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia lapsia ja nuoria, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Päämääränä on parantaa koulun ilmapiiriä ja vähentää koulukiusaamista sekä edistää yhteisöllisyyttä oppilaiden oman toiminnan kautta. Toiminnassa keskeistä on osallisuus: nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaaja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Piiri huolehtii yhteydenpidosta ja yhteistyöstä keskusjärjestön, tukioppilaskouluttajien ja ohjaajien kanssa sekä ylläpitää koulurekisteriä. Piiri kannustaa yhdistyksiä kouluyhteistyö kehittämiseen alueellaan. 72

30 Tavoitteet: Tukioppilastoiminnan tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja asema kouluissa vahvistuvat ja kaikissa tukioppilaskouluissa toimii MLL:n koulutuksen saanut tukioppilasohjaaja. PUrillä on yhteys alueen jokaiseen tukioppilaskouluun. Tukioppilaat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ja saavat koulutusta ja tukea tehtäväänsä läpi lukuvuoden. Toimenpiteet: Piiri pitää huolen koulurekisterin ajantasaisuudesta. Järjestämme tukioppilasohjaajien perus- ja jatkokoulutuksen yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Järjestämme ohjaajille ohjaaja- ja vertaistapaamisia. Markkinoimme aktiivisesti tukioppilaskouluttajaverkostoa MLL -yhdistyksille sekä kouluille. Pidämme aktiivisesti yhteyttä kouluttajiin sekä vahvistamme kouluttajien MLL-osaamista ja asiantuntemusta tukioppilastoiminnasta. Piiri ohjaa kouluttajia tapaamaankouluvierailuilla myös ohjaajia ja rehtoreita sekä toimimaan MLL:n lähettiläänä kouluissa. Arviointi: Koulutettujen tukioppilasohjaajien määrä kouluissa. hjaajatapaamisten/vertaisverstaiden määrä. Tukioppilastoiminnan määrä piirin alueella. Kouluttajien sitoutuminen kouluttajaverkostoon. Kouluttajaverkoston tapaamisten/ vertaisverstaiden määrä. Piiri huolehtii uusien kouluttajien sitouttamisesta osaksi MLL:n kouluttajaverkostoa. Valtakunnalliset mittarit Kiusaamisen ehkäisy Koulukiusaamisen vastaista työtä jatketaan. Työn tavoitteena on kouluyhteisön hwinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Työn keskeisinä periaatteina ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisws ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on, että ketäänei kiusata eikä kukaan jää yksin ja jokainen oppilas voi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja häksytty jäsen. Työtä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa. Taikuri-jonglööri Mustonen on kehittänyt yrityksille suunnatun SahaPuheen, joka on puheenvuoro siitä miten onnistumisesta tehdään tapa. Hän innostaa kuulijoitansa haastamaan itseään oman maksimaalisen potentiaalinsa tavoittelussa. Lisäksi hän antaa käytännön vinkkejä ja työkaluja joita jokainen voi ottaa käyttöön omassa arjessa ja työssä. Yrityksille suunnattu SahaPuheen lisäksi pakettiin kuuluu Mustosen yläkoululle suunnattu kouluvierailu, jonka sisältönä on nuorten kannustaminen ja motivoiminen. Hän puhuu omakohtaisista kokemuksista ja haasteista, joita on kokenut. 23

31 Tavoitteet: Hyvä alku koulutielle ja koulukiusaamisen ehkäiseminen näkyvät toiminta-alueen medioissa vuoden ympäri. Kiusaamisen vastaisen työn jatkaminen yhteistyössä koulujen kanssa. Toimenpiteet: Kouluvierailut. Taikuri- jonglööri Mustosen kanssa yhteistyössä järjestetyt kouluvierailut Viestinnän panostus mediahuomion saamiseksi tiedotteita,juttuvinkkejä, some. Arviointi: Kouluilla toteutetut tietoiskut, oppitunnit, vanhempainillat ja muut kiusaamisen ehkäisemistä käsittelevät tapahtumat. Koulujen määrä ja sitoutuneisuus. Koulujen palaute tapahtumista. Medianäkwyys Myönteinen netikulttuuri Myönteisen nettikulttuuriin koulutuksia tarjotaan kouluille maksutta. Koulutuksista tehdään erillinen sopimus keskusjärjestön kanssa rahoituksen varmistuttua. 7. Koulutuksetja vanhempainillat Koulutuksien tavoitteena on lisätä lastenja nuorten osallisuuttaja vanhemmille annettavaa kasvatustukea. MLL:n Kymen piiriltä voi tilata kouluttajan pitämään opetustuokioita oppilaille, koulutuksia opeajille tai vanhempainiltojavanhemmille. Kouluttajat ovatsaaneet MLL:n kouluttajakoulutuksenja käyttävät MLL:n koulutusmateriaaleja. Piiri ylläpitää kouluajaverkostoa, tukee kouluttajiaja rekrytoi uusia koulutajiatarvitaessa. Vuonna 2019 painopisteenä on kouluttajien tukirakenteen vahvistaminen, ja koulutusten markkinoinnin kehittäminen Mediakasvatuskoulutukset lapsille ja nuorille, vanhemmille sekä ammattikasvattajille Nuorten koulutuksissa käsitellään muun muassa verkkomedian hyötyjä ja mahdollisia riskejä sekä lasten ja nuorten sosiaalista elämää verkossa; muiden netinkäyttäjien oikeuksien kunnioittamista ja omien oikeuksien turvaamista vhsaan nettikäyttäytymisen avulla. Ammattikasvattajilleja vanhemmille suunnatun koulutuksen tavoitteena on tutustuttaa kasvattaja nuorten mediamaailmoihin sekä auttaa kasvattajaasuuntaamaan nuorten median käyttöä positiiviseen suuntaan. 24

32 7.2. Kummi- ja tukioppilaskoulutukset Piiri välittää yläkouluille tukioppilaiden peruskoulutuksia sekä jatkokoulutuksia kouluista tulevan kysynnän mukaan. Tukioppilaiden peruskoulutus (16 h) voidaan järjestää joko koulupäivän aikana tai esim. viikonloppuleirinä, Peruskoulutuksen lisäksi tukioppilaille voidaan järjestää jatkokoulutuksia. Kummioppilaskoulutus valmentaa alakoulun 3-6.-luokkalaiset toiminaan ekaluokkalaisten kummina. Kummioppilaat ovat yleensä luokkalaisia, jotka auttavat koulun nuorimpia oppilaita tutustumaan kouluun ja luokkatovereihin. Kummioppilaat voivat lukuvuoden aikana osallistua yhteisille oppitunneille ekaluokkalaisten kanssa ja järjestää heille välituntileikkejä, retkiä, juhlia ja askarteluhetkiä. Tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllis yyttä ja edistää uusien oppilaiden turvallista koulun alkua ehkäisemällä kiusaamista ja yksinäisyyttä Muut koulutukset Piiri laajentaa koulutustarjontaansa mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen omia vahvuuksiaan uusien koulutusmallien luomisessa. Koulutusten tavoitteet: Lapsetja nuoretsaavatkoulutustaja välineitä toimintaansa. Tietoisuus piirin tarjoamista koulutuksista lisääntyy. MLL:n yhteys ala-jayläkouluihin vahvistuuja koulutsaavattukea kummi-ja tukioppilastoiminnanjärjestämisessäjakehitffimisessä. Kouluissa vahvistuu oppilaita osallistava välittämiseen perustuva toimintakulttuuri,ja oppilaatsaavatmahdollisuuksia osallistua oman yhteisönsä ilmapiirin rakentamiseen. Toimenpiteet: Piiri pitää huolen ala-jayläkoulujentietojenajantasaisuudestakoulurekisterissä. Markkinoimme aktiivisesti Kymen piirin koulutuksia MLL-yhdistyksille sekä kouluille. Säännöllisestilähetettävien uutiskirjeiden lisäksimarkkinoinnissa painottuvatetenkin sosiaalinen mediaja tiedotusvälineille tarjottavatvapaamuotoisetjuttuvinkit. Välitämme kouluttajia kouluille kummi-jatukioppilaiden perus-jajatkokoulutuksiavarten. Huolehdimme kouluttajaverkoston osaamisesta ja riittävyydestä. Arviointi: Toteutettujen koulutustenja osanottajien määrä. Kouluttajien määrä suhteessa tarpeeseen. Koulutusten palaute. 25

33 Valtakunnalliset mittarit 8. Ammatilliset perhepalvelut Ammatillisia perhepalveluita tuotetaan kunnille ostopalvelusopimusten puitteissa. Perhe saa kunnalta palveluun oikeuttavan maksusitoumuksen tai palvelusetelin. Yksityisettoimijat, yritykset ja yhteisöt voivat tilata palveluja myös suoraan ammatil lisilta perhepalveluilta. Vammaisenjapitkäaikaissairaan lapsen hoito tarjoaa apua lapsen kotihoitoon vanhempien jaksamisenja vanhemmuuden tueksi, omaishoitajan vapaan sekä aamu-ja iltapäivähoidon järjestämiseksi. Perhetyö on ennaltaehkäisevää avohuollon tukitoimenpiteenä toteutettavaa toimintaa. Perhetyön tarkoituksena on tukea perhettä kokonaisuutena vaikeassa elämäntilanteessa suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti, kokonaisvaltaisesti sekä pitkäjänteisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu tukee lapsiperheitä kuormittavassa elämäntilanteessa tarjoamalla konkreettista, oikea-aikaista apuaja tukea perheen tarpeen mukaan. Lasten-ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö tukeeja edistää lapsen/nuoren kokonaisvaltaista sosiaalista hyvinvointia, kasvuaja kehitystä. Lasta/nuorta tavataan kodissaanja kodin ulkopuolella. Leikkilä-ryhmähoito on ammatillisesti ohjattua lasten ryhmähoitoa, jota yritykset, yhteisöt ja yksityisettapahtumajärjestäjätvoivattilata. Ryhmähoitototeutetaan asiakkaan tiloissa. Kokonaisuus räätälöidään asiakkaantarpeitajatoiveitavastaavaksi. Ryhmämuotoinen yö hoito on ostopalveluna tuotettua lasten yön yli hoitaa, joka toteutetaan palvelun tilaajantiloissa. Vöhoito on ammatillisesti ohjattua toimintaa, joka tarjoaa perheen aikuisille mahdollisuuden omaan aikaan omassa kotona. Työkokonaisuudeträätälöidäänaina palveluntilaajanja perheentarpeitavastaavaksi.työn tavoitteistaja toimintatavoista sovitaan ennentyön alkua aloituspalaverissa,jossa laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma (ei lapsiperheiden kotipalvelu). Työn vaikutusta arvioidaan säännöllisesti ja siitä raportoidaan palvelun tilaajalle palvelukohtaisten sopimusten mukaan. Vuonna 2019 aikanatulemme laajentamaan myytävien palvelujen tarjontaamme Etelä-Karjalan alueelle. Vuoden 2018 aikana alkuun saatettua Leikkilä-toimintaatullaan markkinoimaan aktiivisestiyhteisöille, yrityksille sekäyksityisilletapahtumien järjestäjille. Yhteistyötä nykyisten Leikkilä-kumppanien kanssatullaanjatkamaan. Lasten ryhmämuotoistayöhoito-toimintaa,joka pilotoitun 2018 lopussa, tullaanjatkamaan Kouvolassa,jos rahoitustoiminnallejatkuu.tätä samaa, 26

34 ryhmämuotoista yöhoito-toimintaatullaan tarjoamaan myös muille alueen kaupungeille. Jatkamme aktiivistatoimintaammemaakunnallisten perhepalvelumallien kehittäjinä. Tulemme toimimaan aktiivisena osana maakunnallista lapsiperheiden sosiaalityön verkostoa. Työntekijöiden työhyvinvointia tuetaan yhteisillä, työnohjauksellisilla tapaamisi 1 la, koulutuksilla sekä mahdollisuudella ammatilliseen työnohjaukseen. Tavoitteet: Palvelut edistävät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia Palvelutovat tärkeä ja vakiintunutosa kuntien lapsiperhepalveluita lemmejoustavajaluotettavayhteistyökumppani Palvelut täydentävät Kymsoten palvelukokonaisuuksia Perheilletarjottavat palvelutovat laadukkaita,joustaviaja perheen yksilällisettarpeet huomioivia Työntekijöitä on tarpeeksi vastaamaan palvelutarpeeseen Viestintäja markkinointi lisäävättietoisuuttapiirintarjoamistaammatillisista perhepalveluista Ammatillisten perhepalveluiden merkitys kuntien perhepalveluiden osana korostuu kaikessa niitä koskevassaviestinnässä ja markkinoinnissa Toimenpiteet: Aktiivinen markkinointi Yhteistyö maakuntien toimijoiden kanssa Työntekijöiden tavoitteel linen rekrytoiminen ja tarpeenmukainen lisäkoulutus Asiakastyytyväisyyskartoitukset Saadun palautteen kirjaaminenja käyttäminen toiminnan kehittämiseksi Nettisivujen päivitys Arviointi: Kuntien ostopalvelusopimusten määrä Hoitotuntien määrä Toteutuneetkoulutuksetjatapaamiset Työntekijöiden pysyysjatyötyytyväiss Perheiden palaute Lasten palaute Tilaajien palaute Yhteistyökumppaneiden palaute 27

35 9. Kehfttämishankkeet 9.1. Eroauttamistyön ja kohtaamispaikkatoiminnan kehittämishanke ( ) Hankkeen tavoitteena on perheiden kohtaamispaikkatoiminnan käynnistäminen Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Perheiden kohtaamispaikkatoiminta eli Perhesatamatoiminta on palvelu lapsiperheille: erillään lapsesta asuva vanhempi tai muu lapselle läheinen henkilö voi tavata lasta kodinomaisessa ympäristössä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on maksutonta. Toiminnan mahdollistavat MLLn koulutetut vapaaehtoiset eli perheluotsit. Perhesatamissa toteutetaan vertaisryhmätoimintaa, mm. eroperheiden lapsille ja vanhemmille. Tavoitteet: Lapsen äänen ja näkökulman konkreettinen esille tuominen vanhempien erotilanteessa Lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden tukeminen eron jälkeen. Vanhempien tukeminen yhteisessä ja jaetussa erovanhemmuudessa. Eroperhetyötä tekevien tahojen yhteistyön vahvistuminen ja kehittäminen. Paikallisten eropalvelujen täydentäminen uusilla palveluilla sekä yhteisen toimintamallin luominen. Kunnatja kuntien muuttoimijat haluavat tehdä yhteistyötä ja markkinoidatoimintaa alueen lapsiperheille. Parisuhteen tukeminen eroa ennaltaehkäisevästi. Toimenpiteet: Vanhempien yksilöllinen ohjausja neuvonta lapsen näkökulma esilletuode n. Vanhempien ryhmämuotoisettapaamiset, esim. vanhempien erovertaisryhmä kerran vuodessa! pilotikaupunkija Eron edessä-illat kaksi kertavuodessa/pilottikaupunki. Vapaaehtoiskoulutukset eli perheluotsikoulutukset kerran vuodessa/pilottikaupunki. Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus, tuki ja virkistystoiminta. Ammatilliset koul utustilaisuudet kerran vuodessa/pilottikaupunki. Perhesatamatoiminnan koordinointi. Yritysyhteistyö parisuhteen tukemiseksi, toimintamallin kehittäminen yhteistyöyrityksen kanssa Alueellisen ja kunnallisen eroverkostoyhteistyön kehittäminen. Hankkeen palveluistatiedottaminen kohderyhmille. Parisuhteen tukemisen ja eroauttamismateriaal in tuottaminen Kymen piirin nettisivuille. Koordinaattorit osallistuvat MLL:n eroauttamistyötä tekevien yhdistysten valtakunnallisun tapahtumiin. Rahoitus: STEA:n avustus. Kuntien avustukset. 28

36 Muut saadut avustukset. Arviointi: Yhteistyön toteutuminen kuntien kanssa Yhteistyökumppaneilta saatu palaute Vapaaehtoiskoulutusten toteutuminen Vapaaehtoisilta saatu palaute Toiminnan seurantatilastot Perheiltä saatu palaute Koordinaattorin itsearviointi 9.2. Mie kuulun! Turhautumisestatoiminnaksi ( ) Hankkeen tavoitteena vuotiaiden nuorten osallisuuden vahvistaminen erilaisten vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keinoin, järjestämällä mm. tunne-ja vuorovaikutuskoulutuksia kouluilla ja toteuttamalla ryhmämuotoista toimintaa. Toiminnallisun menetelmiin perustuva nuorten ryhmätoiminnan malli syntyy yhdessä nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten yhteistyönä. Paikallisyhdistyksiä tuetaan kouluyhteistyön vahvistamisessa. Hankkeesta jää elämään monologitekstejä ja biisejä, joissa kuuluu nuorten ääni. Yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa kehitetäändigitaalista sovellusta nuorten äänen kuulumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Tavoitteet: MLL:n paikallisyhdistysten, nuorisotoimijoiden sekä koulujen yhteistyö tiivistyy, ja syntyy uusia nuorten ideoimia ja nuorten kanssa toteutettavia toimintatapojaja -malleja. pettajat, ohjaajat sekä MLL:n tukioppilaar saavatuusia toiminnallisia menetelmiä työkalupakkiinsa. Samalla MLL:n ja koulujen välinen yhteistyö vahvistuu ja laajenee. Lasten-ja nuorten kuulemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen syntyy uusi digitalisaation mahdollisuuksia (appja video) hyödyntäviä menetelmiä, joka otetaan laajasti käyttöön valtakunnallisesti. Toimenpiteet: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vieminen koululle. Mie kuulun tekstien hyödyntäminen, videot, tekstit. Mobiilisovellus vaikuttamisvälineeksi. Arviointi: Toiminnan vaikutukset ja sisällöt; nuorten ja aikuisten kokemukset, yhteistyö sidosryhmien kanssa, MLL:nja koulujen yhteistyö, erityisesti tukioppilaiden, toimintamallien toimivuus, mobiilisovelluksen hyödynnettävyys sekä toiminnan koordinaattoreiden työskentely. 29

37 Arvioinnin kohteena ovat 1) Toiminnan määrälliset tavoitteet; työpajoihin osallistuneiden koululaisten? opettajien ja muiden aikuisten määrät, yhteistyökumppaneiden määrä, paikallisyhdistysten nuorisovastaavien määrä, nuoren ääni monologien esityskerrat ja näkyvyyden määrä (arvio), kouluvierailujen määrä, seminaarien osallistujamäärä, sekä mediaosumien määrä. 2) Arvioinnin mittareina ovat toiminnan erilaiset kyselyt, lomakkeet ja muistiot, osallistujilta saatu palaute, syntyneet tarinat/biisit, raportit, toiminnan rekisterit sekä koordinaattorin ja tuntityöntekijän itsearviointikyselyt ja käytettyjen menetelmien observointi (Kaakkois-Suomen osaamiskeskus Socom) Kohti tyäelämää (Paikka auki -hanke 2) Hankkeen tavoitteena on alle 30-vuotiaan vaikeasti työllistyvän Kymenlaaksolaisnuoren kokoaikainen työllistäminen vuodeksi. Hankkeeseen palkattiin järjestöassistentti elokuussa (STEA) 9.4. Me-talo Piiri on käynyt neuvotteluita Me-säätiön kanssa Me-talo -toiminnan käynnistämiseksi. Toiminnallinen kokonaisuus koostuu useasta erilaisesta interventiosta ja uusista toimintakokeilusta (vertaisryhmät, kotiin vietävät palvelut, vanhemmuuden valmennus jne.), toimien liimana jo olemassa olevien palveluiden välillä. Toimintaa toteutuu verkostotyön tuloksena, toimijoina kouvolalaiset lapset, nuoret ja perheet, sekä järjestöt, seurakunta ja Kouvolan kaupunki. Interventiot eivät ole valmiita toimintamalleja, vaan syntyvät reaktioista alueellisun ilmiöihin, niin että ne vastaavatiasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja toiveita. Vuonna 2019 keskiössä on pohjoisluoteinen Kuusankoski-Jaalan seutu (osa Kouvolaa vuodesta 2009). Kouvolan kaupunki on hyvin sitoutunut me-taloon. Valmisteluun ovat osallistuneet kaikki lasten ja nuorten palvelujen toimijat. Me-talo-toimintaa toteutetaan kaupungin nuorisoasiankeskuksen lisäksi laajasti ympäri kaupunkia niin perhekeskuksissa, kuin kouluissa ja varhaiskasvatuksen tiloissa. Talon resursseiksi on suunniteltu kahta työntekijää, muita alueella työskenteleviä MLL:n Kymen piirin työntekijöitä, kaupungin työntekijöitä, muita järjestöjä sekä vapaaehtoisia.» Ensimmäinen vaihe: Kohderyhmänä on vuotiaat Kuusankoski-Jaala -alueen nuoret. Alueella yhdistyvät näkyvimmin teollisuuden rakennemuutoksen ja toisaalta harvan asutuksen, pitkien välimatkojenja vähenevien palvelujen haasteet. Toinen vaihe: Aloitetaan toiminnan levittäminen: 1. Anjalankoski-Inkeroinen 2. Koria-Elimäki 3. Valkeala 30

38 Kolmas vaihe: Toiminta on levittynyt koko Kouvolan alueelle. Me-talo toiminta on tuettu polku Nuorisoasiainkeskukseen keskitettyjen palveluiden piiriin Yhdessä vahvaksi Yhdessä vahvaksi hankeen tarkoitus on vahvistaa vanhemmuutta ja antaa arjen apua ammatillisesti ohjatulla vertaisryhmillä sekä tukitoimilla. Tukitoimet painottuvat kolmelle elämänmuutos- ja nivelvaiheessa olevalle kohderyhmälle, jotka ovat: varuskunnan kantahenkilökunnan perheet, nuoret perheet ja perhevapaalta työelämään paalaavat perheet. (STEA) 9.6. Kohtaamisia toiminta Kohtaamisia toiminnan keskiössä ovat nuoret. Toiminta sijoittuu kauppakeskuksiin joissa toimii vapaaehtoisia ammatillisesti koulutettuja Hengaajia, jotka auttavat rakentamaanyhteistoimintaa nuorten ja kauppakeskustoimijoiden välille. Nuorten osallistaminen sekä nuoren ja aikuisten välinen arvostava kohtaaminen tekee kauppakeskuksista yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. (STEA) 10. Hallinto ja talous Piirin organisaatio; luottamuselimetja henkilöstö Piirihallitus Piirin hallinnostavastaa hallitus. Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 9-l2jäsentä. iäsenillevoidaanvalitayleiwarajäseniä. Piirihallituksen kokouksia pidetäänvuodessa 6-Skpl. Piirin sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistääntoukokuussajasyyskokousviimeistään joulukuussa. Piirihallituksen kokouksia valmistelee johtoryhmä, johon kuuluvat pflrihallituksen puheenjohtajisto sekä toiminnanjohtaja. Phrihallitus voi asettaa myös muita toimikuntia ja työryhmiä ja kutsua niihin asia ntunt ijajäsen iä. Tavoitteet: Piirihallituksen jäsenettuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasollaja paikallisyhdistyksissä ja ovatsitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn. 31

39 Piirihallituksenjäsentenvahvuuksiajaosaamista käytetään piirin työntukemiseksi esimerkiksi perustamalla ajankohtaisten aiheiden ympärille työryhmiä. Toimenpiteet: Piirihallituksenjäsenet perehtyvätliiton, piirinjayhdistysten toimintaan. Piirihallitusnimeäätyöryhmät,jotkatoimivatpiirintyöntekijöidentukena. Toiminnanjohtaja esittelee säännöllisesti piirin toimintaa piirihallitukselle. Kevät- ja syyskokouksista tiedotetaan piiriviesteissä 2/2018 ja 7/2018. Piirihallituksenjäsenten vahvuuksiaja osaamista käytetään hyväksiviestinnässä kirjoittamalla asiantuntija-artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Henkilöstö Piiritoimistossa työskentelee toiminnanjohtaja, talous-ja henkilöstövastaava, järjestöpäällikkö, kolme tukihenkilötoiminnan koordinaattoria, kaksi eroauttamistyön koordinaattoria, nuorisotyön koordinaattori, koordinaattori jonka vastuualueena on vapaaehtoistoiminta ja viestintä, järjestöassistentti, sekä ammatillisissa perhepalveluissa perhepalvelupäällikkö ja tuntipalkkaisia perhetyöntekijöitä. Lisäksi pflrillä ontuntipalkkaisia nuorisotyön kouluttajia. Tavoitteet: Piirin työilmapiiri on avoinjatoisia kannustava. Yhteistyötä tehdään saumattomasti ja toisia tukien. Henkilöstön työnjako on tarkoituksenmukainen. Työn laatu pysyy korkeana. Työntekijöiden ammattitaito on tehtävien tasalla. Työntekijöiden työhinvointi varmistetaan. Viestintä on kokoyhteisön poikkileikkaava toiminto se kuuluu kaikkien toimenkuvaan eikä ole muusta toiminnasta irrallinen yksikk& Toimenpiteet: Kehitetään piirinsisäistäviestintää ja työn suunnitelmallisuuttaja raportointia. Työntekijöidentoimenkuviatarkistetaanja työntekijöitätuetaanomanosaamisen kehittämisessä koulutussuunnitelman mukaisesti. Työntekijöiden koulutustarpeita päivitetään mm. säännöllisten kehityskeskustelujenavulla vastaamaan työtehtäviä. Työntekijät saavat tukea työssä jaksamiseensa. Työntekijöillejärjestetään vuosittain tyky-toimintaa. Henkilöstöä rohkaistaan ja koulutetaan omatoimiseen mediaviestintään; omaatoimintaa koskevien juttuvinkkien lähettämiseen sekä henkilökohtaisten mediasuhteiden luomiseen. 32

40 10.2. Talous Toiminta rahoitetaanjäsenmaksutuotoilla, STEA -avustuksilla, Sivis-opintokeskuksen tuella, kunta avustuksilla sekä muiden toimintaamme tukevien tahojen (esim. säätiät) tuella. Kaveritoiminnan tukemiseksi jatketaanyrityskummi -kampanjaa. Tavoitteet: Piirin talous on tasapainossa. Yritysyhteistyöllä saadaan toiminnalle uusia tukijoita ja jäsenetuja. Piirin jäsenmaksutuotot nousevat jäsenmäärän kasvaessa. Tapahtumille pyritään saamaan mahdollisimman laaja kenttä sponsoreita. Toimenpiteet: Toiminnanjohtaja ia järjestöpääiikkö kontaktoivat kaikki piirin kunnat kumppanuusyhteistyön swentämiseksi. Kunta-rahaa haetaan varhaisen tuen palvelupaletilla, johon kuuluvat vapaaehtoisen perhekeskustoiminnan ammatillinen ohjaus, sekä lastenhoitotoiminta. Kehitämme omaa varainhankintaa ja yritysyhteistyötä erityisesti Yrityskummi -kampanjalla. Pyrimme hankkimaan tapahtumilleyhteistyökumppaneita ja sponsoreita. sallistumme kevätkeräykseen mahdollisuuksien mukaan. Hyödynnämme Sivis-opintokeskuksen resursseja mahdollisuuksien mukaan. Viestintä auttaa toiminnan rahoittamisessa etenkin varainhankinnan ja yritysyhteistyön sekä sponsoreiden hankinnan osalta. Yritysyhteistyön kautta saatuja jäsenetuja hyödynnetään jäsenhankintakampanjassa, jolla pyritään suurempiin jäsenmaksutuottoihin. 33

41 REKISTERITE 1(2) PAflNffl- JA REKISTIRIHÅWIUS PAWff- CH RLGISTERSTTRELSEH Rekisterinumero: TE YHDISTYSREKISTERISTÄ te annettu: NIMI Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri ry. KTI PAIKKA Kouvola SITE Hallituskatu Kouvola REKISTERINUM ER MERKITTY REKISTERIIN NIMENKIRJITUSTAPA (Rekisteröity ) Piirin nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai muun hallituksen määräämän henkilön kanssa. SAA NTÖMAA RÄISET NIMENKIRJITTAJAT (Rekisteröity ) Puheenjohtaja, Kuukka Merja Kaarina, Luumäki Varapuheenjohtaja, Kakkonen Minna Johanna, Kouvola Toiminnanjohtaja, Carpelan Christa Kaarina, Kouvola MAARÄTYT NIMENKIRJITTAJAT (Rekisteröity ) Hallituksen määräämät Määräystä ei annettu. Sörnäisten Rantatie 13 C, Helsinki PRH 1 Puhelin: Telefaksi: Y-tunnus Sörnäs Strandväg 13 C Helsingfors PRH 1 Telefon Telerax F-nummer

42 9

43 REKISTERITE 2(2) PATENTTI-JA REKISTERIHAWTUS PATENT- 001 REGIflRSTTRELSEN SMNTÖMUUTS (Rekisteröity ) Sääntömuutos on hyväksytty. NIMIHISTRIA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri ry Mannerheim-liiton Kymen piiri r.y. HENKILÖTIEDT Carpelan Christa Kaarina, Liinakonkierros 12, Kouvola Kakkonen Minna Johanna, Aurinkorinne 8,45610 Koria Kuukka Merja Kaarina, Ruotsintie 4, Taaveffi Nimenkirjoittajien osoitetiedot on tulostettu väestöbetojärjestelmästä. Tiedot on tulosteifu koneellisesb yhdistysrekisterijärjestelmästä. Patenttija rekisterihallituksen paperille tulostettuna asiakirja on alkuperäinen ilman allekirjoitusta. Sörnaisten Ranlalje 13 C Helsinki 1 00D91 PRH 1 Puhekn Telefaksi Y-tunnus Sörnas Strandväg 13 C, He!sbgfDrs PRH 1 Telefon Telcftx F-nummer

44 w

45 TILIN PÄÄTÖS MLL:n Kymen Piiri ry Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä asti

46 Toimintakertomus 3 Tase 4 Tuloslaskelma 6 Tilinpäätöksen liitetiedot 7 Tilinpäätöksen al(ekrjoitus 10 Tilinpäätösmerkintä 11 päättynyt. Honni Teija Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista 12 IVILL.II nyrrieri rivi iy 2 / 12 Tilinpäätös tilikaudelta Sisällysluettelo Tihnpäätäs on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättynisestä. Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta! jonka aikana tilikausi on Tilinpäätöksen laati: soite: Hallituskatu 5,2 krs., Kouvola Y-tunnus: Kotipaikka: Kouvola

47 MLL:n Kymen Piiri ry 3 / Toimintakertomus 2017 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 556 paikallisyhdistystä ja 10 purijärjestöä sekä henkilöjäsentä. MLL:n Kymen piirin toimialueon Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Piirissä on 34 paikallisyhdistystä, Etelä-Karjalassa l7ja Kymenlaaksossa 17. MLL:n Kymen piiri on ollut vahva kumppani lapsiperhepalveluiden kehittäjänä ja toteuttaiana kuudessa kumppanuuskunnassa; Haminassa, Imatralla, Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Pyhtäällä. MLL on täydentänyt kunnan perhekeskustoimintaa erityisesti lasten ja perheiden osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvissä käytännöissä, matalan kynnyksen toimintapaikkojen tarjonnassaja hyvinvointitiedon keräämisessä suoraan lapsilta ja perheiltä. Piirin perustoimina Vuotta leimasi vahvasti lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelma (lape ). MLL:n Kymen piiri oli aktiivisesti mukana sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan työryhmissä. Kymenlaakson lape -hankkeen painopisteet ovat perhekeskustoiminta sekä erityisen tuen palvelut. Etelä-Karjalassa edellisten lisäksi myös kou!u-ja opetustoimen sekä lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittäminen. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös järjestöjen palvelupolkuja sote-muutoksessa rakentavienjärjestäagenttien kanssa. Piiri on Järjestö hankkeen kumppani, ja toiminnanjohtaja objausryhmän jäsen. Piiri juhlisti 65-vuotisjuhlaansa 5.5. avomet ovet -tapahtumalla ja 6.5. Kyminruukilla. Piiri tarjosi yhd:styksiue järjastötyön ja yhdstyshallinr.or koulutusta, ohjausta ja reuvontaa sekä välitti yhdistyksille keskustoimiston tuottamat materiaalit ja tuki heitä toimintansa kehittämisessä. Yhdistyksille järjestettiin kaksi järjestätyön koulutusta. Lisäksi tarjottiin kolme seudullista tapaamista Piiri jaikautui yhdistysten tapahtumiin tai kokouksiin. Yksittäsiä yhdistyskohtaamisia oli noin v[sikymmentä. Piirin koordir.oimaan tukiher,kilötoimirtaan, johon kuuluivat kaveritoiminta sekä STEA:n tukemat ystäväksi maahanmuutt&aäidille - toiminta ja pernekummitoiminta, osallistui 160 vapaaehtoista, jotka auttoivat yli 140 perhettä. Tilapäistä lastenhoitoapua välitettiin 1241 tuntia. Ammatillisesti ohjattujen vertaisryhmien aiheina olivatvauvan ja vanhemman vuorovaikutus sekä hoitovapaalta työelämään palaaminen. Paikallisyhdistyksetjärjest:vät alueen lapsiperheille perhekahviloita, vert&sryhmiä, kerhoja sekä tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kohdattiin lasta ja aikuista. Piiri vastasi sekä oman että MLL:n Uudenmaan pirin tukioppilas ja mediakasvatuskoulutusten sekä vanhempainiltojen va yksestä, joita vuoden aikana yhteensä 65. Aiemmin aloitettujen hankkeiden (Anni -hanke ) lisäksi käynnistyi nuorten osallisuutta vahvistava ja yli 1500 yläkoululaista tavoittanut Mie kuulun! -nuorisohanke ( , sallisuutta oppimassa -hanke ( ) sekä Lape-hanke (08/ /20 18). Ammatilliset perhepalvellut Ammatjlisia perhepalveluita tuotettiin Kotkaila ja Kouvolalle ostopalvelusopimusten puitteissa yhteensä 7260 tuntia. Myynnin volyymi laski edellisvuoteen nähden 1500 tuntia, koska kaupunki ei enää ostanut palveluja ulkopuolelta edellisvuosien malliin. Tämä aiheutti sopeuttamistoimenpiteitä, ja perhepalvelupäällikön ja taloushalllnnon vastaavan työaikaa supistettin 20% syyskauden ajaksi. Myös kuluista karsittiin niin paljon kuin pystyttiin, mm. kilpailutettiin vakuutukset sekä puhelin- ja internetliittymät. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset Paikallisyhdistysten määrä väheni yhdellä Miehikkälänja Virolahden yhdstyster yhdistyttyä Virolahti-Mieh kkälän yhdistykseksi.?aikalsyhdistysten kokonaisjäsenmäärä tiop Ji vuoden aikana 104 jäsenellä ja vuoden opussa jäseniä oli paikalisyhdistyksissä yhteensä Piirin kevätkokous 3,2. Holiday Club Saimaal!a, Lappeenrannassa ja syyskokous Mari s Cofteessa, Kouvolassa. Tiedotustoiminta Lapsiystävälisen yhteiskunnan toteutuminen vaatii vahvaa vaikuttam:styötä ja sitä tukevaa viestintää, Panost js näkyi ennen kaikkea mediaosumien määrässä, joita cli yli sata kappaletta Kuntien perhepalveluiden virkamiehiin, koulujen rehtoreihin sekä alueen muihin järjestöihin ja toimijoibin sekä päättäjiin, yhdistyksrn ja vapaaehtoisun piiri piti yhteyttä puhelimitse, sähköpostilse sekä sähköisin uutiskirjein. Tapahtumasta tiedotettiin piirin Facebook-ja www-sivujen sekä erilaisten järjestöportaalien kautta. Piirin henkilöstö ja hallinto Pi;ritoimistolla työskenteli keskimäärin 9,5 henkilöä. Lisäksi tuntityösuhteisia perhetyöntekijöitäja nuorisotyönkouluttajia. Toiminnanjohtaja jäi vanhempainvapaalle kesällä 2017, ja hoiti tehtäväänsä syyskauden osa-aikaisesti. Sijaista ei ollut mahdollista palkata. Piirin hallitukseen kuului puheenjohtaja Minna Kakkosen (Korian yhdistys) lisäksi, varapuheenjohtajat Marja-LIisa Mankki (Jaalan yhdistys) ja Henna Hovi (Anjalan yhdistys) sekä jäsenet Birgitta Undholm (Anjalan yhdistys), Ritva Virransalo (Lappeenrannan yhdistys), Reeta Kalliokoski (Lappeenrannan yhdistys), Merja Kuukka (Luumäen yhdistys), Marita Toikka (Lappeenrannan yhdistys) ja Minja Katajala (Sippolan yhdistys). Piirihallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Christa Carpelan. Kunniapuheenjohtajana toimi Terhi Rokkanen, Kotkan yhdistyksestä. Piirihallituksen kokouksia pidettiin yhdeksän. Piirihallituksen työrukkasena toimii johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä toiminnanjohtaja. Johtoryhmä kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Tulevien vuosien painotukset MLL:n Kymen piiri jatkaa päämäärätietoista työtä sen eteen, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin MLL:n Suunta 2024 tavoitteen mukaisesti. MLL:oa tarvitaan vahvistamaan kuntien hyvinvointiverkostoa ja nostamaan lapsi näkwäksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on, että jokainen piirimme alueen kunta on kumppanimme. Luumäen kanssa sovittu yhteistyön aloittamisesta vuoden 2018 alusta. Uusiin kehittämishankkeisiin tartutaan mahdollisuuksien mukaan. Ammatillisten perhepalveluiden palvelupalettia kehitetään, ja yhtiöittämistolmenpiteet aloitetaan.

48 Tase Saamiset MLL:n Kymen Piiri ry 4/ VASTAAVAA , Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 388, ,20 Kehittämismenot 1 388, Koneet ja katusto 709, Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä 709,81 946,41 Pysyvät vastaavat yhteensä 2098, ,61 Vaihtuvat Vastaavat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 55902, ,62 Muut saamiset 3243, ,28 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 59145, ,90 Saamiset yhteensä , ,90 Rahat ja pankkisaamiset , Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,93

49 MLL:n Kymen Piiri ry 5 / VASTATTAVAA ma pääoma Muut rahastot , Muut rahastot , ,47 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 9848, ,20 Tilikauden tulos ,15 408,99 ma pääoma yhteensä , ,66 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma stovelat 29443, ,30 Muut velat , ,44 Siirtovelat , ,53 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,27 Vieras pääoma yhteensä , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,93

50 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta , ,42 Varsinaisen toiminnan tuotot , ,01 Muut kulut , ,71 Tsmäytyserot 0,03 0,01 Tilinpäätössiirrot 15290, ,82 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Verotusperusteisten varausten muutos 15290, ,82 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,15 408,99 MLL:n Kymen Piiri ry 6/12 Varsinaisen toiminnan kulut , ,43 HenkIöstökulut , ,86 Poistot -931, ,87 Tuotto-! Kulujäämä , ,42 Varainhankinta 15589, Varainhankinnan tuotot 15740, ,02 Varainhankinnan kulut -150,60-369,89 Tuotto-/Kulujäämä , ,71 Sijoitus-ja rahoitustoiminta -161,14-374,90 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 13,00 0,00 Sijoitus-ja rahoitustoiminnan kulut -174,14-374,90 Tuotto-/Kulujäämä , ,81 Tilikauden tulos , ,81

51 MLL:n Kymen Piiri ry 7/ Tilinpäätöksen liitetiedot Yritys/yhdistys on kirjanpitolain mukainen mikroyritys ja tilinpäätös on laadittu noudattaen PMA 4 luvun mikroyrityssäännöstöä. Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomatja aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan kokonaan hankintatilikauden kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: Muut pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto 5 v. tasapoisto 25% menojäännöspoisto man pääoman muutokset Muut rahastot Rahastojen purku - Lappeenrannan yhd. - Lpr varuskunnan yhd. - lmpedanztuning ry Muut rahastot Edellisten tilikausien tulos Vuoden 2016 tuloksen siirto Edellisten tilikausin tulos Tilikauden tulos , , , , ,47-408, , , ,15 ma pääoma yhteensä ,51

52 Muut vastuut MLL:n Kymen Piiri ry 8/ Vakuudetja vastuusitoumukset Leasing-sopimukset Leasing-sopimuksen määrä Seuraavan tilikauden Ieasing-vastuut 1 969,92 Myöhemmin erääntyvät vastuut 4924,80 Yhteensä 6 894,72 Muut vastuut 1 317,96 Leasing-sopimukset ovat viiden vuoden sopimuksia. Yhtiö voi lunastaa leasingkohteet käyvästä hinnasta Ieasingkauden loputtua Liitetiedot henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöt 9,5 8 Perhetyöntekijät 7 7

53 MLL:n Kymen Piiri ry 9/ Kirjan pitokirjat ja järjestelmien keskinäiset yhteydet Päiväkirja Sähköinen arkisto Pääkirja pääkirjanpitoon kerätään yhteenveto Sähköinen arkisto esijärjestelmien tapahtumista Tilinpäätös tasekirjassa on esitetty kirjanpitolain edellyttämä Erikseen sidottuna toimintakertomus, tilinpäätös sekä luettelo kirjan pitokirjoista ja aineistoista. Tase-erittelyt Erikseen sidottuna Tositelajit ja säilyttämistapa Myyntilaskut stolaskut Verkkolaskut (ostolaskut) Matka-ja kululaskut, muistiot Palkat Tiliotteet, maksutositteet ALV-laskelmat Kausiveroilmoitukset Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Sähköinen arkisto Alkuperäiset paperilla vastaanotetut ostolaskut säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. J05 paperilla oleva lasku on skannattu, säilytetään lasku vain sähköisenä paperittomassa arkistossa, Matka- ja kululaskuihin liittyvät tositteen liitteenä olevat alkuperäistositteet säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. J05 paperilla oleva lasku tai sen liitteet ovat skannattu, säilytetään ne vain sähköisenä paperittomassa arkislossa. Palkkioihin lhttyvät tuntilistat säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla.

54 10/ Tilinpäätöksen allekirjoitus Ckts2LGz Merja Kuukka Ritva Virransalo Birgitta Lindholm Halhtuksen jäsen Hallituksen jäsen t t Nina Metsola Hallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja $4 Minna Kakkonen enna Hovi Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen MarJ-Liisa Mankki Kyösti Suolanen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen c Minja Katajala Terhi Rokkanen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen 4 4)jj? %% MLL:n Kymen Piiri ry Kouvolassa Paikkakunta, päiväys Christa Carpelan Toimitusjohtaja fj:;%z

55 MLL:n Kymen Puh ry 11/ Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Paikkakunta, päiväys mm Tilintarkastaja 2z V

56 MLL:n Kymen Piiri ry 12 / Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista Päiväkirja Sähköinen arkisto Pääkirja Sähköinen arkisto Tilinpäätös Erikseen sidottuna Tase-erittelyt Erikseen sidottuna Tositelajftja säilyttämistapa Myyntilaskut Sähköinen arkisto Verkkolaskut (ostolaskut) Sähköinen arkisto Matka- ja kululaskut, muistiot Sähköinen arkisto Palkat Sähköinen arkisto Tiliotteet, maksutositteet Sähköinen arkisto ALV-laskelmat Sähköinen arkisto Kausiveroilmoitukset Sähköinen arkisto Alkuperäiset paperilla vaslaanotetut ostolaskul säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. Jos paperilla oleva lasku on skannattu, säilytetään lasku vain sähköisenä paperittomassa arkistossa. Matka- ja kululaskuihin liittyvät tositteen liitteenä olevat alkuperäistositteet säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. Jos paperilla oleva lasku tai sen lhtteet ovat skannattu, säilytetään ne vain sähköisenä paperittomassa arkistossa. stolaskut Sähköinen arkisto tositteiden kirjaamisesta

57 pwc 1 Tilintarkashiskertomus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri r.y: n jäsenille Tffinpäätöksen hiintarkastus Lausunto I.ausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tilintarkastuksen kohde lemme tilintarkastaneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri r.y:n ry-tunnus ) tilinpäätök sen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää yhdistyksen taseen, tuloslaskelmanja liitetiedot. Lausunnon perustelut lemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Kiisityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu vaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus lemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastustaja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset vei vollisuutemme. Tilinpäätöstö koskevat hallituksen ja toim I?1I1ufli II? lujan velvollisuudet Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätökscn laatimisesta siten, että se antaa oikean jo riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitusja toiminnanjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista irheeflis3yttä. Hallitus ja toiminnanjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toi mintaansaja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuniuteen ja siihen, että ti linpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen penistuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuniuteen perus tuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tllintczrkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkasbaksessu Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytök sestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun totume. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutuu Pricvzuuwr?iouseC,cpers y, Lillnturkustusyhtcisö, Kuisppalunkutu 12, 3.krs, Kuiivou I UII. 1)21) WnV.pVC.J1 Kotipuikkci Helsinki, Y,tvnnus

58 pwc 2(3) väärinkätöksestä tai irheestä,ja niiden katsotaan o evan olennaisia,jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtaadella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tiinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkaswstavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaaja säily tämme ammatillisen skeptisyvden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Tunnistammeja an ioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tiinpäätöksen olennaisen virheellisyy den riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin dskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitäja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väädnkävtöksestä johtuva olennainen virheellisyvs jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virhccllisyysjäii havaitsematta, sillä väärinkiiytökseen voi liittyä yhteistoimin taa, väärentämistä, tietojen rahallista esittiimättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäi sen valvonnan sivuuttamista. Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Anioimme sovdllettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjan pidollisten anioidenja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toiminnanjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkunmdesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus teellajohtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök semme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä csitettäiin tietoihin tai, jos epävarmuutta koske vat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskerto muksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdiss pysty jatkamaan toimintaansa. Anioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimiaja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudestaja ajoituk sesta sekä merkittävistä tiintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Muut raportoinduelvoitteet MUU informaati Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea toimintakedomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yli te3 dessäja tätä tehdessämme arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristirii

59 3 pwc 3(3) dassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muu toin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi an ioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämine, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisiaja että toimin takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perustee la johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyässä informaati ossa on olennainen irheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen rapor toitavaa. Kouvolassa Pricewatcrhousecoopers y Tilintarkastusyhteisö /// ( Leena Anttila Päivi Värjä HT KHT