LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Merimiehenkatu 29, Helsinki puh: LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA TORIT JA AUKIOT JA YLEISELLE JALANKULULLE OSOITETUT ALUEET Alueen torit ja yleisen jalankulun alueet on esitetty yleissuunnitelmassa. Nämä alueet kuten myös Raatihuoneen kävelykadun jatko kivetään, istutetaan, valaistaan ja kalustetaan yhtenäisesti. Perustaso on neutraalin harmaa antaen pohjan rakennusten julkisivujen vaihteleville väreille. Kiveyksenä on pääosin harmaa luonnonkivi tai hiekkapuhallettu harmaa betonikivi, roomalaisella ladonnalla, paksuus mm. Pääkulkusuuntia korostaa uppokivi/luonnonkivinauhat (n.0.5x5m) sekä rakennusten vieressä noppakivireunus kuten Hämeenlinnan kantakaupungissa. Puut toripinnoilla muodostavat pieniä rivimäisiä pihlaja/pylväshaapa ryhmiä, jotka toistuvat alueella ja valaistaan alhaalta (kuten Raatihuoneenkadun kävelykadulla on toteutettu. Perenna / maksaruoho "matot" toistuvat myös toripinnoilla antaen sille väriä ja elävyyttä Torien ja mahdollisen kävelykadun pylväsvalaisintyyppi on yhtenäinen esim. mallia Louis Poulsen Terminal KAUPPAKESKUKSEN POHJOISPÄÄDYN JA TURUNTIEN VÄLINEN TORI Toria rajaa katos Turuntien ja Eureninkadun reunassa. Se ja Turuntietä rajoittava luonnonkivimuuri rajoittavat torialuetta liikenteen häiriövaikutuksilta. Katos toimii bussipysäkin, portaikon, kioskin ja oleskelualueen katoksena. Katos on teräs -lasirakenteinen (esim. hiekkapuhallettu lasi). Sen alapinta valaistaan katon pilarissa olevilla valaisimilla (esim. Bega 6600 sarja), jotka valaisevat myös alaspäin. Kauppakeskuksen katokset ovat periaatteeltaan samanlaiset. Katosalue voi jatkua Turuntien vastapuolen bussipysäkin kohdalla rajaten pysäköintilaitosta. Eurenin kadunsuunnasta toripinta on kallistettu 1/20 kapeammalla torin osalla (kulmaus valtatien keskilinjalla). Varsinainen tori on muodoltaan neliömäinen ja pinnaltaan mahdollisimman tasainen. Torin kiveys ja istutukset ja valaistus on yleisperiaatteen (kohta 1.1) mukainen. Kauppakeskuksen pääsisäänkäyntiä korostetaan kiveyspinnalla esim.musta (luonnonkivi) RAATIHUONEEN KÄVELYKADUN JATKE JA LIITTYMINEN KAUPPAKESKUKSEEN Kohdan 1.11 toripinta jatkuu Raatihuoneen kadun suuntaan. Siinä on kauppakeskuksen käytävän valokate ja istutuksia. Tasoero kauppakeskuksen sisäänkäynnille on järjestetty lepotasollisella portaalla. Porras on luonnonkivipintainen (harmaa) ja valaistu muuriin upotetuilla valaisimilla. Kauppakeskuksen sisäänkäynti on korostettu kiveyspinnalla ja pienellä edustan aukiolla. Sisäänkäynti katoksineen muodostaa päätteen osittain kävelykadulle. Katosta tulee korostaa ja sen tulee olla periaatteeltaan yhtenäinen muiden alueen katosten kanssa. Rakennusten 1.kerros tulisi avata ikkunoilla tässä kohdassa. Raatihuoneenkatu jatkuu tästä kävelykatuna keskuksen suuntaan. Kohdassa 1.1 mainitut toripintojen järjestelyt koskevat myös tätä aluetta. Yksisuuntainen ja -kaistainen ajorata korostetaan kevyesti noppakivinauhoilla muuten yhtenäisesti kivetystä kävely - / pihakadusta. Kadun rajaaminen uusilla asuin - / liikerakennuksilla rajaa katutilaa selkeämmäksi PAASIKIVENTIEN JA KAIVOKADUN KULMAUKSESSA Toripinnan yleisjärjestely on kohdan 1.1 periaatteiden mukainen. Paasikiventien reunassa oleva tasoero järjestetään muurilla ja istutuksilla (perenna / maksaruohoallas). Toripintaa joudutaan kallistamaan 1/20 esteettömien yhteyksien aikaansaamiseksi. Sisäänkäyntikatoksen edessä on tasaista torialuetta. Torin äärellä maantasokerroksen liiketiloja tulee avata ikkunoin torin suuntaan. Olisi suositeltavaa jatkaa toripinnan yhtenäistä käsittelyä myös Kaivokadun itäpuolelle tehtävässä jalankulkuyhteydessä ja torissa TOREJA YHDISTÄVÄ KÄVELYKUJA Kävelykujan maanpinnan yleisjäsentely on kohdan 1.1 periaatteiden mukainen. Kuja toimii hälytysajoneuvojen palotienä. Valaistus on järjestetty kauppakeskuksen seinästä seinävalaisimilla. Ne jäsentävät yhdessä mahdollisen köynnösistutuksen kanssa pitkää julkisivua. Kujan varren liiketiloja tulee ikkunoin avata myös kujan suuntaan. Samoin asuinrakennusten mahdolliset kerhotilat tulisi sijoittaa kujan varteen. Puuryhmät jäsentävät kujaa (sijoittelu niin, että se ei häiritse palotietä eikä sisäänkäyntejä).

2 2.1 ASUINKORTTELIT Asuinkortteleiden pihasuunnitelmat on esitetty yleissuunnitelmassa. Asuinrakennusten valoisuustarkastelu, maantasokerroksen käyttökaavio ja lamellikaavio on esitetty erillisinä MAANTASOT Asuinrakennusten piha-alueiden perustasoa on "pehmennetty" ympäröivistä kivetyistä alueista seuraavasti - Nurmibetonikiveystä on käytetty runsaasti (vain kävelypolku on kivetty normaalisti). - Leikkipaikan yhteydessä voidaan käyttää laajempia puutasoja (leikki / oleskelu). - Istutusaltaat (puut, pensaat jäsentävät pihatilaa) Järjestelyissä on huomioitava hälytysajoneuvon reitit (kts. yleissuunnittelu) Yleispiirrustuksessa ja maantasopiirroksissa on esitetty piha-alueiden perusjäsentely ja asuinrakennusten sisäänkäynnit ja maantasokerroksen tilojan käyttätarkoitus. Asuntopihat ovat pienikokoisia, joten niiden huolellinen suunnittelu ja toteutus on erittäin tärkeää viihtyisyyden ja toimivuuden kannalta. Tilankäytön tulee olla tehokasta, jotta RT asuinrakennuksen leikkialueen mitoitusohjeen suositusta m2 / 3000k-m2 voidaan minimitasolla noudattaa ASUINRAKENNUKSET Asuinrakennukset ovat 3-7 kerroksisia asuinkerrostaloja. Lamellikaaviossa on esitetty asuntokerrosten huoneistojako ja porrashuoneiden likimääräinen sijoitus. Parvekkeet ovat yleensä kulmiin sisäänvedettyjä. Kömpelöitä ja voimakkaasti esiintulevia parvekkeiden kannatinrakenteita tulee välttää. Asuinrakennusten julkisivut on aukotukseltaan ja materiaaleiltaan jäsennelty siten, että kattokerros ja maantasokerros/ -kerrokset poikkeavat normaalikerroksista. Julkisivut ovat pääosin vaaleat rapatut tai puhtaaksimuuratut. Turuntien varren julkisivu tulee rapata. Julkisivujen värien vaihtelu rakennuksittain on sallittua ja toivottavaa kaupinkimaisen "elävyyden" aikaansaamiseksi. Kaivokadun varren kellaritilojen julkisivut tulisi aukottaa (esim. lasitiili) ja porrashuoneet avata ikkunoin kadun suuntaan. Maantasokerroksen huolellinen suunnittelu on tässä katutilan kannalta tärkeää. Torien ja kävelykadun kohdalla liike / yhteistilat tulee avata ikkunoin ympäristöönsä. Rakennuksissa on pääosin tasakatto. Asuinrakennusten valoisuustarkastelussa RakMKG1 on osoitettu ne kohdat asuinrakennuksissa, joissa tulee välttää asuinhuoneiden pääikkunoiden suuntaamista kohti vastapäistä rakennusta. Yhteistiloja on suositeltava sijoittaa ko.kohtiin MAANTASO Kauppakeskuksen ympäristön maantason järjestelyt on pääosin esitetty kohdissa 1.1, 1.11, 1.12, 1.13, 1.14, 1.15 torit, aukiot ja yleiselle jalankululle osoitetut alueet. Ko. alueet rajautuvat välittömästi kauppakeskuksen julkisivuun. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien suunnitteluun tulee kiinnittää erityistähuomiota. Ulkotilan siirtyminen sisätiloiksi tulee olla "liukuva" ja materiaaleiltaan harkittu. Pääsisäänkäynnit on esitetty yleissuunnitelmassa. Niiden edustalla on väljää toripintaa. Eureninkadun varressa huoltotilojen kohdalla olevien rakennusmassan sisäkulmissa on istutetut tontinosat (puita) MASSOITTELU JA JULKISIVUt Kauppakeskuksen massoittelu perustuu pääosin sen kytkeytymiseen ympäristön kaupunkirakenteeseen sekä ympäröivien kaupunkitilojen muotoiluun. Sisäänkäyntejä korostetaan myös massoittelulla ja suurilla katoksilla. Katokset hahmottuvat voimakkaasti rakennuksen etelä -ja pohjoispäätyjen julkisivuissa. Julkisivut ovat pääosin rapatut. Eureninkadun julkisivu jäsennetään sekä massoittelulla että värisävyillä pienemmiksi osiksi. Huoltotilojen kohdalla julkisivua aukotetaan esim. läpinäkymättömin ikkunoin tai lasitiili /- lankku seinin. Huolto-ovet naamioidaan osaksi julkisivua Julkisivujen etelä -ja pohjoisosassa liiketiloja avataan ikkunoin katutilaan. Rakennuksen itäjulkisivu kävelykujalle jäsennetään kohdan 1.1 mukaisesti seinävalaisimilla ja liiketiloja avataan ikkunoin myös tähän suuntaan. Julkisivu on rapattu ja värityksellä korostetaan julkisivun jäsennöintiä. Katon IV-konehuoneiden julkisivut ovat rapatut ja ne on sijoitettu siten, että ne eivät häiritse rakennuksen yleisilmettä etäältä katsottaessa. 3.1 KAUPPAKESKUS Kauppakeskuksen rakennusmassa on poikkeuksellisen suuri Hämeenlinnan ruurukaavakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristön kannalta on keskeistä jäsentää rakennus sekä maantason liikennevirtojen (sisäänkäynnit, massoittelu jne.) liittämiseksi ympäristöön että julkisivujen ja massoittelun liittämiseksi ympäristöön

3 LÄHIYMPÄRISTÖN SUUNNITELMALUONNOS

4

5

6