KAUPUNKIKUVALLINEN TARKASTELU KUNINKAANTAMMI ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 3D RENDER OY

Transkriptio

1 KAUPUNKIKUVALLINEN TARKASTELU HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 3D RENDER OY

2 KAUPUNKIKUVATARKASTELU Ohjeen tarkoitus Kaupunkikuvallinen tarkastelu on laadittu täydentämään Kuninkaantammen alueen asemakaavaa. Tarkastelussa on tutkittu alueen kaupunkikuvallisia erityispiirteitä, kuten värisävyjä, kattomuotoja, ikkunoiden järjestelyn periaatteita ja pintamateriaaleja. Kaupunkikuvallisen tarkastelun rakennusten sijoittelu ja kerroskorkeudet sekä kaupunkikuvallinen yleisilme perustuvat Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastosta kesäkuussa 2010 saatuun lähtöaineistoon. Tekijät Tarkastelun ovat laatineet arkkitehdit Petri Rouhiainen, Pekka Vehniäinen ja Antti Mentula Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:stä. Perspektiivikuvat on laadittu 3D Render Oy:ssä tekijöinään Mikko Prinkkilä ja Mikko Hovi. Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastossa työtä ovat ohjanneet ja kommentoineet arkkitehdit Suvi Tyynilä ja Ulla Jaakonaho. Kuninkaantammen kaupunkikuvaan kuuluvat värit, kaltevat katot, terassit ja aukiot 2

3 JULKINEN KAUPUNKITILA Rakennusten suhde julkiseen tilaan Kuninkaantammen kaupunkikuva on rakenteeltaan selkeäjakoinen. Rakennukset rajaavat sekä julkiset tilat että korttelipihat selkeästi omiksi tiloikseen. Rakennukset rakennetaan pääsääntöisesti suoraan kiinni katuihin ja keskeisimpiin jalankulkureitteihin. Tärkeimpien kulkuyhteyksien on tarkoitus olla koko leveydeltään aktiivista käyttötilaa ilman ylimääräisiä välikaistaleita, jotka jäävät helposti hoitamattomiksi ja epäsiisteiksi. Julkisen tilan maantasokerrosten käsittely Rakennusten maantasoon rajautuvissa kerroksissa pyritään välttämään umpinaista ja sulkeutunutta vaikutelmaa. Maantasokerrosten tulee olla mahdollisimman aktiivista tilaa, joka julkisivultaan aukeaa kaduille ja raiteille myös silloin, kun se on asuntoihin liittyvää apu- tai asuintilaa. Kivijalkaliiketiloja sijoitetaan erityisesti aukioiden ja tärkeimpien katujen varsille. Kivijalkoihin voidaan sijoittaa myös työ- ja studiotiloja, jotka voivat liittyä osaksi rakennusten asuintiloja. Rakennusten ensimmäiset kerrokset käsitellään materiaaliltaan ja väritykseltään muusta julkisivusta eroavasti erityisesti yli kaksikerroksisissa rakennuksissa. Näkymä Taidemaalarinkadulta: maantasokerrokset liittyvät avoimesti katutilaan 3

4 TILATUTKIELMA 1 // KATUTILA Julkisten tilojen pintamateriaalit Ajoratojen pääasiallinen pintamateriaali on asfaltti. Kadun varsien pysäköintipaikat erotetaan ajoradoista käyttämällä niiden pintamateriaalina esimerkiksi nurmisaumattua kiveystä. Ajoradat erotetaan lisäksi kevyen liikenteen väylistä esimerkiksi pollareilla, reunakivillä tai pintamateriaalivaihdoksilla. Kevyelle liikenteelle tarkoitetut pinnat ovat pääasiassa erilaisia kiveyksiä. Kiveystyypit ja niiden värisävyt saavat poiketa toisistaan. Puistoissa kulkuyhteydet voivat olla myös kivituhkapintaisia. Tärkeimmät toriaukiot ovat luonnonkivipintaisia. Suuria aukiotiloja jäsennetään kiveyksen ladonnan ja värityksen sekä kadunkalusteiden avulla. Kadunkalusteet ja valaisimet Alueen kadunkalusteet ovat luonteeltaan yksinkertaisia ja ajattomia. Kalusteiden väritys on hillitty ja vähäeleinen värikkäiden julkisivujen rinnalla. Katuvalaisimet ovat pääasiassa rakennuksista ripustettuja riippuvalaisimia. Aukiolla voidaan käyttää myös matalia tolppavalaisimia. Valaistuksella voidaan pimeän aikaan korostaa kaupunkikuvallisesti tärkeitä julkisivuja, aukioita ja puistoja. 4

5 TILATUTKIELMA 2 // PUISTOKÄYTÄVÄ Kasvillisuus Alueen yleisilme on pintamateriaaleitaan kivinen, jota tasapainottamaan julkisiin ulkotiloihin ja korttelipihoille on tarkoitus tuoda runsaasti monipuolista kasvillisuutta. Koska tiivis kaupunkirakenne ei mahdollista kaikkialla suuria puita, kaupunkivihreyttä luodaan mm. köynnöksillä, viherkatoilla ja ruukkukasvillisuudella. Yhteisillä korttelipihoilla on kivisten katutilojen vastapainoksi paljon viherpintaa ja rehevää kasvillisuutta. Hulevedet Hulevedet muodostavat Kuninkaantammessa keskeisen kaupunkikuvallisen teeman. Niitä kuljetetaan avokouruissa ja -painanteissa alueen katuja ja kujia pitkin, välillä hulevedet voivat muodostaa pieniä altaita. Hulevesikouruilla voidaan myös rajata etupihoja kadusta. 5

6 RAKENNUKSET JA PIHAT Julkisivujen materiaalit ja aukotus Kuninkaantammen korttelirakenne on jo itsessään tilallisesti monipuolinen ja vaihteleva, jonka vuoksi rakennusten julkisivujen materiaalivalinnoissa, värityksessä ja aukotuksessa tulee pyrkiä yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Julkisivut ovat materiaaliltaan pääasiassa rapattuja. Vähäisempi osa julkisivuista voi olla myös puhtaaksimuurattua tiiltä tai puuta. Julkisivujen aukotus on selkeäpiirteistä: ikkunat ovat yksittäisiä reikiä muurissa eikä niitä ole tarkoituksenmukaista yhdistellä värikentin tai vastaavin keinoin. Ikkunat ovat pääsääntöisesti pystysuuntaisia (aukon korkeus suurempi kuin leveys). Julkisivujen väritys Rakennusten värimaailma on yleisilmeeltään positiivinen: sävyt ovat pääosin murrettuja ja kirkkaita. Väritys vaihtelee rakennuksissa niin, että pitkillä julkisivunosilla väritys ei jatku yhtenäisenä koko matkaa. Tässä tarkastelussa esitetyt värit ovat suuntaa-antavia, ja niillä on tarkoitus osoittaa alueen yleinen henki ja sävymaailma. Valittavien värisävyjen tarkka määritys tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa. Näkymä puistokäytävältä: julkisivuissa suositaan monipuolista värienkäyttöä 6

7 Katot Katot ovat keskeinen osa Kuninkaantammen kaupunkikuvaa, ja niiden on tarkoitus näkyä myös katumaisemassa. Pääasiallinen kattomuoto on jyrkähkö harjakatto, jonka kaltevuus saa vaihdella rakennuksittain tai kortteleittain. Katot voivat olla muodoltaan epäsymmetrisiä. Kattopintoja jäsennetään erilaisilla kattoikkunoilla, kattolyhdyillä ja kattoterasseilla, jonka lisäksi myös savupiiput saavat korostua visuaalisesti. Osana alueen energiaratkaisua katoille voi sijoittaa aurinkokeräimiä ja tuuligeneraattoreita. Hulevesiä voidaan hallita osoittamalla osa kattopinnoista viherkatoiksi. Kattomateriaalin pääasiallinen värisävy on hillityn tummanharmaa. Kattopinnat ovat tärkeä osa Kuninkaantammen kaupunkikuvaa 7

8 TILATUTKIELMA 3 // RAITTI Piha-alueet ja muut ulkotilat Maantasokerroksen asunnoilla voi olla sekä pieni sisäänkäyntipiha että varsinainen suurempi oleskelupiha. Katuihin ja raitteihin rajoittuvilla sisäänkäyntipihoilla käytetään kulutusta kestäviä kovia pintamateriaaleja kuten kiveystä tai kivituhkaa. Oleskelupihoja voi olla niin korttelipihojen kuin raittien ja katujenkin puolella. Oleskelupihoja voi rajata yksityisemmiksi matalilla pensas- tai puuaidoilla. Erityisesti korttelipihojen puolella kasvillisuus voi olla rehevää. Ranskalaisia parvekkeita voidaan toteuttaa ulokkeina, mutta suuremmat parvekkeet tulisi toteuttaa rakennusrunkoon upotettuina. Erilaisia kattoterasseja toivotaan toteutettavan runsaasti. Myös puolilämpimiä viherhuoneita voidaan rakentaa sekä asuntojen yhteyteen että erillisinä rakennuksina. 8

9 Korttelirakenne jakaa asuinalueen selkeästi julkisiin ja yksityisiin tiloihin ^ A A B B Torin ympärillä asuinrakennusten pohjakerroksen tilat varataan liikehuoneistoille ^ m 9

10 A B D C B A D C