Resilienssi ja miten siihen voidaan vaikuttaa naistenpäivän luento
|
|
- Hilkka Auvinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Resilienssi ja miten siihen voidaan vaikuttaa naistenpäivän luento Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö
2 Sairastuminen aloittaa elämässä matkan, joka aluksi näyttää vaaralliselta ja pelottavalta Henkiseen jaksamiseen ja toipumiseen voimme vaikuttaa yleensä paljon enemmän kuin ajattelemme
3 Niin kauan kuin ihminen on ollut olemassa, on ollut sairauksia ja traumoja. Kriisi ja suru kuuluvat elämään ja ihmisellä on ollut aina kyky selviytyä äärimmäisistäkin tilanteista ja sopeutua muutoksiin. Jos näin ei olisi ollut olisimme paljon traumatisoituneempia. Nykyään ymmärrämme, että henkisessä toipumisessa on kysymys juuri resilienssistä eli psyykkisestä kestävyydestä (Hederenius Sara, Johansson Sara: Kriisituki, Adlibris 2016)
4 Resilienssi on kykyä pärjätä kriisissä. Se on: Joustavuutta, kykyä mukautua Vastustuskykyä elämän paineille siten, että pystyy kohtaamaan niitä ylen määrin ahdistumatta tai masentumatta Kykenee ylläpitämään mielen tyyneyttä Sinnikkyyttä Itseluottamuta Kykyä säilyttää mielekkyyden kokemus elämässä Kokemus omasta ainutlaatuisuudesta (Krisse Lipponen, Anneli Litovaara, Antero Katajainen: Voimaa hyvän elämän polku, Duodecim Kustannus Oy 2016)
5 Resilienssi Tulee esille silloin, kun sitä tarvitsemme Resilienssi syntyy vastoinkäymisen yhteydessä Vastoinkäymisistä suojautuminen ei herätä sitä Etukäteen murehtiminen ei lisää selviytymiskykyä Uskaltaa pelätä, surra kaikki tunteet myös pelko ja suru palvelee elämässä jaksamista ja parantavat selviytymiskykyä. Tunteet lisäävät elämäämme hallintaa. Mutta ei silloin, kun yksittäinen tunne on pitkään voimakas ja ohjaa elämäämme
6 Resilienssi Ei ole olemassa yksin selviytymistä, kun on kysymys riittävän vaikeista asioista Vaikeissa tilanteissa ei kysymys vain yksilön vaan myös yhteisöjen selviytymiskykyisyydestä, kyvystä joustaa ja sopeutua Me-henki Yhteisöjen resilienssi on sitä, että keskittymme olennaiseen, toimimme yhdessä, emme takerru pikkuasioihin, voimme toimia tavoitteellisesti ja sopia työnjaosta Resilientti yhteisö on vahvempi kuin osiensa summa
7 Avun pyytäinen ja vastaanottaminen lisää resilienssiä Ympäristön voimavarojen ottaminen avuksi Yksilön ja ryhmän kykyä selviytyä vastoinkäymisistä voidaan kehittää Kysymys ei ole vain yksilön ominaisuuksista vaan siitä millainen ympäristö in ja millainen on ympäristön ja yksilön vuorovaikutus Selviytymiskyky syntyy vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa Sairastumisesta toipuminen voi parhaimmassa tapauksessa johtaa vahvempaan itsetuntoon ja persoonallisuuteen, terveempään perheyhteisöön, joustavampaan ja inhimillisempään työyhteisöön
8 Selviytymisessä sairauden kriiseissä on paljon kysymys kyvystä sopeutua. Miten siihen saa tukea? Ammattihenkilökunnan kanssa keskustellessa Tiedon saaminen Vertaistuki Potilasjärjestöiltä saatu tieto ja tuki Läheisiltä, perheeltä saatu konkreettinen ja henkinen tuki Ystävien ja työkavereiden tuki Kokemuksista ja muistoista, minkä varassa aiemmin on vastoinkäymisistä selvinnyt
9 Tiedon saaminen lisää resilienssiä Ilman tietoa kehitämme vääriä uskomuksia Ilman oikeaa tietoa, helposti syyllistymme tai ahdistumme asioista Ilman oikeaa tietoa helposti koemme vastuuta asioista, joille emme voi mitään, jolloin uuvumme ja katkeroidumme Vaikeista asioista, ongelmista voimme kysyä ja keskustella, kun meillä on riittävästi tietoa Ammattilaisilta ja vertaisilta saatu tieto on erityisasemassa, koska se sisältää omakohtaista kokemusta Vertaistuen merkitys tiedon rinnalla
10 Kokemus omasta yksilöllisyydestä, ainutlaatuisuudesta luo resilienssiä Kokemus itsestämme hyvänä ja rakastettuna auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä. Emme ole silloin niin riippuvaisia myönteisestä palautteesta ja säilytämme turvaa myös ollessamme yksin. Jos näemme itsessämme hyvää näemme hyvää myös muissa. Voimme nähdä vaikeutemme onnettomuutena eikä esimerkiksi rangaistuksena tai kohtalona. Meidän ei tarvitse syyttää itseämme tai muita. Kun arvostamme itseämme, meidän on helpompi ilmaista itseämme, vuorovaikutus helpottuu ja tulemme ymmärretyiksi paremmin Emme ajattele itseämme enää uhrina, ei sankarina vaan omana itsenämme jolloin sairastumisen kokemus on tullut osaksi elämäämme
11 Kuuluminen joukkoon luo resilienssiä Läheiset ihmissuhteet Hyvät muistot ja kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaisryhmät Ystävyyssuhteet Työyhteisö Harrastusyhteisöt Vapaehtoistyö Seurakunnat Yhteisöt (esim. Strang Peter: Att höra till, Natur och Kultur, 2016)
12 Positiivisuus luo resilienssiä Ei pengota heikkouksia Nähdään vahvuuksia ja käytetään niitä Jos meillä ei olisi heikkouksia, mihin rakkautta tarvitsisimme Myönteinen ajattelu vahvistaa motivaatiota Onnistumisen halu edesauttaa onnistumista Nähdä asiat positiiviselta kannalta (onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä) Positiivisuus auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia Ystävällinen suhde itseen
13 Elämän merkityksellisyys lisää resilienssiä aiempien merkitysten vahvistaminen ja uusien löytäminen Auttaa jaksamaan vaikeuksista huolimatta Vahvistaa persoonallisuuden kasvua Lisää elämänhalua Helpottaa sosiaalisia suhteita Lisää hyvinvointia Vähentää depressiota Vähentää ahdistuneisuutta
14 Vaikuttaminen, omien päätösten tekeminen ja vastuullisuus lisää resilienssiä Aktiivisuus omassa hoidossa ja päätöksenteossa Aktiivisuus ja valinnat omassa elämässä Vastuullisuus oman terveyden ja hyvinvoinnin suhteen Osallistuminen aktiivisesti kuntoutukseen, omien kysymysten ja valintojen tekeminen Aktiivinen vuorovaikutus hoitavan henkilökunnan kanssa Työterveyshuollon informointi ja mukaan ottaminen omaan hoitoon ja kuntoutukseen
15 Arjen rutiinit lisäävät resilienssiä Turvallisuus on arjessa Tutut tavarat ja ympäristö Riittävä lepo, uni Säännöllinen ja terveellinen ruoka Perhe, ystävät Päivän ja viikon rytmi, tavat, tottumukset, juhlapyhät työn-vapaa-ajanlevon suhde Päihteettömyys (Lisa Sand, Peter Strang: När döden utmanar livet, Natur&Kultur 2016)
16 Perheen informointi ja mukaan ottaminen kriisistä toipumiseen lisää resilienssiä Tietojen saaminen on edellytys, että läheiset voivat sopeutua ja ymmärtää mistä on kysymys Sairauden ja vaikeuksien pitäminen piilossa ei lisää resilienssiä Omaiset ja läheiset monesti hyötyvät, jos voivat tehdä asioita, jotka ovat hyödyllisiä Asioista kertominen realistisesti, mutta myös tuoden esille jotakin positiivista Sallia, että läheisillä uusien asioihin sopeutumiseen menee aikaa Kerro, että välität
17 Läheiset ihmissuhteet tuovat resilienssiä Voimme vaikuttaa siihen millaisia seurauksia sairaus aiheuttaa läheisissä ja etenkin lapsissa, jotka ovat meistä riippuvaisia Hallinnan ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen Vaikeiden asioiden jakaminen tuo alkushokin jälkeen useimmiten turvallisuutta ja rakkautta kuin tarvetta ottaa etäisyyttä Kokemus, että on rakastettu sellaisena kuin on Emotionaalisuus ja inhimillinen lämpö Läheisyys, kosketus Vihamielisyyden määrän vähäisyys Arki, rutiinit, tavat, järjestys
18 Olla hyväksytty toimia yhteisössä lisää resilienssä Kokemus tulla kohdatuksi Kokemus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on Saada kokea olevansa arvostettu Kokea pystyvyyttä Voida vaikuttamaan asioihin Kyetä näkemään huono onni vastoinkäymisissä eikä jäädä syyttämään itseä tai muita tarpeettomasti Kyetä arvostamaan omaa pystyvyyttä ja saada sosiaalista tukea
19 Resilienssi ei ole vain kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä vaan kykyä olla yhteydessä omaan sisäiseen kapasiteettiin, inspiraatioon, luovuuteen, lahjakkuuksiin, tavoitteisiin, oman elämän merkityksiin Tehdä asioita Käyttää kykyjä, oppia uutta Halua löytää uutta Auttaa muita, olla hyödyksi Nauttia elämästä Toimia luovalla tavalla
20 Käytännön neuvoja ajatellen lasten resilienssiä (tri Jane Turner, professor of psychiatry, Univ. Of Queensland, Australia) todennäköisesti vahvistaa Rutiinien ylläpitäminen Puhuminen Tehtävistä neuvottelu Kertomalla, että sairaus ei ole lasten syytä Rohkaisemalla lapsia liikuntaan ja tavallisiin aktiviteetteihin Antamalla syövästä tietoa vähitellen, asteittain todennäköisesti ei vahvista Rutiineista luopuminen Salaisuuksien pitäminen Antamalla määräyksiä Kertomalla: ole hyvä äidille Odottamalla, että lapset viettävän kaiken ajan kotona, koska aika perheen kanssa on hyvin arvokasta Puhumalla mahdollisista syövän tuomista muutoksista, jotka on kaukana tulevaisuudessa
21 Lasten resilienssiä (tri Jane Turner, professor of psychiatry, Univ. Of Queensland, Australia) todennäköisesti vahvistaa todennäköisesti ei vahvista Antaa muiden tarjota tukea Sallia lasten puhua vaikeista asioista Rohkaista lapsia selvittämään joitakin ongelmia itse Välittää tietoa kouluun Ylläpitää sääntöjä ja seurauksia Antaa lasten nähdä, että vanhemmilla on välillä vaikeaa Kokea, että jos hyväksyy apua muilta, se osoittaa heikkoutta tai vie itsenäisyyden Kiirehtiä lasta rauhoittumaan Pyrkiä järjestämään kaiken lapsille valmiiksi Pitää kaikki yksityisenä Antaa sääntöjen luisua, koska koemme syyllisyyttä Pidetään aina julkisivua ja teeskennellään, että kaikki on ok
22 Sairaus voi auttaa elämään täydempää elämää Olen selviytynyt sairauden aiheuttamasta järkytyksestä ja raskaista hoidoista. En enää säikähdä vähästä, enkä hermostu pikkuasioista töissä tai kotona Oman kuolevaisuuden tunnistaminen on voinut auttaa myös elämään täydempää elämää, nauttimaan tästä hetkestä, arvostamaan elämää enemmän Arvojen muuttuminen > esim. monet todella arvokkaat asiat elämässä ovat ilmaisia (Peter Strang: Så länge vi lever: hur insikten om livets korthet kan tydliggöra nuet och dess möjligheter. Adlibris, 2013)
23 Tunteet edistävät posttraumaattista kasvua myös suru, suuttumus, viha, kateus, katkeruus Emme tuntisi, jos emme välittäisi Välitämme koska olemme ihmisiä, emme robotteja Tunteet auttavat meitä paremmin ymmärtämään mikä on todella tärkeää Tunteet auttavat meitä viestittämään tarpeitamme ja toiveitamme Tunteet ohjaavat hakemaan apua Tunteet ohjaavat toisten ihmisten lähelle Tunteet lisäävät elämän merkitystä
24 Tunteiden hallinta on avain syövän tuoman stressin hallintaan Tunteiden hyväksyminen -> Syöpä aiheuttaa usein voimakkaita tunteita ja on kuin rantapallo, joka on meressä. Jos yritämme painaa sen veden pinnan alle kokonaan se vie paljon voimia ja pian pallo ponnahtaa voimalla esiin.. Tunteilla on hyötyarvoa -> Syövän pelko auttaa muistamaan lääkityksen ja seurannan. Ilman sairauden pelkoa emme olisi kehittäneet sellaista terveydenhoitojärjestelmää, mikä meillä on Häiritsevästä tunteesta irrottautuminen -> Musiikki, liikunta, jooga, mindfullness, penkkiurheilu, pelit, leikki Läheisten opettaminen auttamaan -> Läheiset eivät ilman muuta osaa heti auttaa, vaikka kovasti haluavat. Läheiset voivat myös kriisissä tuntea voimakkaita tunteita ja voivat näin lisätä tahtomattaan sairastuneen taakkaa
25 Syövän aiheuttamasta kriisistä selviytymiseen on liitetty: Kauneuden arvostaminen Anteeksi antaminen Rohkeus Kyky nähdä itsensä samaan aikaan vahvana sekä haavoittuvana Kyky nauttia arkipäivän asioista Kiitollisuus Ystävällisyys Ilo Henkisyys, voi olla hengellisyys (Peter Strang: Livsglädjen och det djupa allvaret, Natur och Kultur
26
Syöpä ja hyvinvointi Miestenpäivä luento Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö
Syöpä ja hyvinvointi Miestenpäivä luento 20.11.2018 Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö Syöpä aloittaa elämässä matkan, joka aluksi näyttää synkältä ja
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
Lisätiedot, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?
17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKokemuksia peliongelmasta kortit
Kokemuksia peliongelmasta kortit Tieto- ja tukipiste Tiltissä on huomattu, että kynnys tulla hakemaan apua ja kertoa tilanteestaan voi olla korkea. Moni ajattelee olevansa ainoa, jolla on rahapeliongelmia.
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotMikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen
Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen 1.9 2017 www.taitoba.fi Mistä on kyse? 2 Mahdollisuutemme ymmärtää ja edistää hyvää negatiivisen
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta
15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotPuhtia hyvästä itsetunnosta
Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotSeikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry
Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotKONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri
Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotLäheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005
Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotEnsiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen
Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa
Lisätiedot