Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi"

Transkriptio

1 Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi Työryhmäraportti Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 10/2000 Tieto-taito-työryhmä

2

3 Kuvailu (suomi)

4

5 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten turvallisen käytön jatkumisen takaamiseksi tarvittavan tietämyksen sisältöä ja laajuutta. Tietämykseen katsottiin tässä yhteydessä sisältyvän myös tutkimus- ja selvitystoiminnassa tarvittavat laitteistot. Tarpeet selvitettiin sekä turvallisuusviranomaisten että voimayhtiöiden kannalta. Tarkastelu kattoi koko ydinturvasektorin, so. reaktoriturvallisuuden, ydinjätehuollon ja ydinlaitoksien käyttöön liittyvän säteilysuojelun. Ryhmän tuli esittää 5 10 vuoden aikajänteellä toteutettavia toimenpiteitä, joilla säilytetään nykyinen tietämyksen korkea taso ja joilla luodaan tarvittaessa uutta. Osana työtään ryhmän tuli tarkastella, onko nykyisen kaltaiselle ohjelmamuotoiselle toiminnalle edelleen tarvetta. Lisäksi ryhmän tuli tehdä esitys toiminnan organisoinnista ja rahoitusjärjestelyistä. Ryhmän piti arvioida myös, mitä tarvittavista palveluista on välttämättä oltava saatavilla kotimaasta ja mitä niistä voitaisiin tyydyttää kansainvälisen yhteistyön kautta. Edelleen työryhmän tuli arvioida uusien asiantuntijoiden koulutustarvetta ja ehdottaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että koulutetaan riittävä määrä korkeatasoisia asiantuntijoita. Työryhmä päätti suorittaa edellytetyt tarkastelut olettaen, että nykyisten reaktorien käyttöä jatketaan ja käytetyn polttoaineen huollon t&k-toimintaa jatketaan pitkän aikavälin suunnitelmien mukaisesti. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen vaikutuksia. Jos tällainen hanke käynnistyy, tulisi tarkastelu tehdä uudelleen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kehitysjohtaja Carita Putkonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseniksi VTT:n edustajana tutkimusjohtaja Mikko Kara, Fortum Engineering Oy:n edustajana apulaisjohtaja Matti Komsi, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun edustajana ydintekniikan assistentti Virpi Kouhia, Säteilyturvakeskuksen edustajana pääjohtaja Jukka Laaksonen, Tekesin edustajana teknologia-asiantuntija Reijo Munther, Teollisuuden Voima Oy:n edustajana toimistopäällikkö Eero Patrakka, Fortum Power and Heat Oy:n edustajana apulaisjohtaja Heikki Raumolin, Teknillisen korkeakoulun edustajana professori Rainer Salomaa, valtiovarainministeriön edustajana budjettineuvos Elina Selinheimo sekä ylitarkastajat Kaarina Pekkanen ja Anne Väätäinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmän jäsenten sijaisina joissakin kokouksissa ovat olleet johtava tutkija Riitta Kyrki-Rajamäki VTT Energiasta ja laboratorioinsinööri Juhani Vihavainen Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi joihinkin kokouksiin on osallistunut dosentti Jukka Lehto Helsingin yliopistosta.

6 Työryhmän sihteerinä toimi ylitarkastaja Timo Haapalehto kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmä kokoontui 9 kertaa. Saatuaan tehtävänsä suoritetuksi työryhmä luovuttaa raporttinsa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Helsingissä 31. päivänä lokakuuta 2000 Carita Putkonen Mikko Kara Matti Komsi Virpi Kouhia Jukka Laaksonen Reijo Munther Eero Patrakka Kaarina Pekkanen Heikki Raumolin Rainer Salomaa Elina Selinheimo Anne Väätäinen Timo Haapalehto

7 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo... 7 Yhteenveto Johdanto Taustaa Valtion eräiden hallinnonalojen rooli tietämyksen ylläpidossa Katsaus Suomen ydinenergiasektorin t&k-toimintaan Nykyiset rahoitussuhteet ja -määrät sekä niiden kohdentuminen Turvallisuustutkimus Teknologian kehityshankkeet Kansainvälinen yhteistyö T&k-toiminta Muu kansainvälinen yhteistyö Tarvekartoitus Voimalaitostekniikka Reaktorin toiminta Rakenteiden kestävyys Laitoksen käyttö Ydinjätehuolto Säteilysuojelu ja onnettomuusvalmius Yhteiskunnalliset vaikutukset... 31

8 3 Suositukset toimenpiteiksi Tarvittavan tietämyksen ylläpito ja luonti Pitkät julkiset ohjelmat Voimalaitosten modernisointi- ja teknologian kehityshankkeet Kansainvälinen yhteistyö Muut keinot Uusien asiantuntijoiden saatavuuden edistäminen Liite 1 Katsaus ydinenergiasektorilla toimiviin organisaatioihin Liite 2 Esimerkkejä muutaman Euroopan maan ydinturvallisuustutkimusrahoituksesta... 60

9 Yhteenveto Kauppa- ja teollisuusministeriön asetti työryhmän selvittämään Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten turvallisen käytön jatkumisen takaamiseksi tarvittavan tietämyksen sisältöä ja laajuutta. Ryhmän tehtävänä oli esittää 5 10 vuoden aikajänteellä toteutettavia toimenpiteitä, joilla toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta säilytetään nykyinen tietämyksen korkea taso ja joilla luodaan tarvittaessa uusia valmiuksia.merkittävimmät toimintaympäristön muutokset ovat energiamarkkinoiden vapautuminen sekä asiantuntijoiden ikäjakaumasta aiheutuva suuri henkilöstön vaihtuvuus. Ryhmän piti myös arvioida, mitä tarvittavista palveluista voitaisiin tyydyttää kansainvälisen yhteistyön kautta. Edelleen työryhmän tuli arvioida uusien asiantuntijoiden koulutustarvetta ja ehdottaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että koulutetaan riittävä määrä korkeatasoisia asiantuntijoita. Asiantuntijapalvelujen tarvekartoituksessa käytettiin mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kotimaista ja kansainvälistä aineistoa. Yleisesti ottaen niin palvelujen saatavuus kuin asiantuntemuksen taso ovat tällä hetkellä vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Tosin monilla alueilla resurssipohja on varsin kapea ja palvelujen saatavuusongelmia sekä tason laskua voi tapahtua jopa yksittäisten asiantuntijoiden mahdollisesti poistuessa alalta. Tarvekartoituksen perusteella voidaan arvioida, että 5 10 vuoden kuluessa erityistoimenpiteitä tarvitaan muutamilla alueilla. Kartoituksessa ei löytynyt sellaisia alueita, joissa voitaisiin merkittävässä määrin tukeutua ulkomaiseen osaamiseen Suosituksia laatiessaan työryhmä on ollut tietoinen siitä, että valtiovalta suuntaa tukeaan ylläpitävän toiminnan sijasta pikemminkin tulevaisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Työryhmä toteaa, että aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toiminnan harjoittajien eli tässä tapauksessa voimayhtiöiden kannettavaksi kuuluu pääosa turvallisuusvalvonnasta ja valvonnan mahdollistavan tietämyksen ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Työryhmä katsoo, että nykyisten kaltaisia julkisia tutkimusohjelmia tulee toteuttaa tulevaisuudessakin, koska niiden käyttö tietämyksen ylläpitoon ja luomiseen on osoittautunut tulokselliseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteena on siirtää tutkimusohjelmien yleishallinto ministeriöstä Säteilyturvakeskukselle. Tutkimuslaitoksilla säilyisi edelleen tärkeä rooli tutkimusohjelmien yksityiskohtaisessa hankesuunnittelussa ja eri hankkeiden keskinäisessä koordinoinnissa. Työryhmä pitää tärkeänä, että tutkimusohjelmien hallintoa uudistettaessa ei lisätä hallinnon kustannuksia eikä määrää. Ydinenergia-alan toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia tietämyksen ylläpitämisongelmia tulee työryhmän näkemyksen mukaan pyrkiä lieventämään tehosta-

10 malla tietämyksen tason ja asiantuntijapalveluiden saatavuuden seurantaa. Työryhmän käsityksen mukaan viranomaisten tarvitsemien palvelujen tason ja saatavuuden seuranta kuuluu Säteilyturvakeskuksen tehtäviin ydinenergianeuvottelukunnan seuratessa koko kenttää. Voimayhtiöt ovat ensisijaisesti vastuussa seurannassa havaittujen puutteiden korjaamisesta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi julkisien tutkimusohjelmien osana tai erillisinä hankkeina. Lisäksi työryhmän tulkinnan mukaan Säteilyturvakeskuksella on viime kädessä käytettävissään riittävät keinot viranomaisten tarvitseman tietämyksen luomiseen ja ylläpitoon. Työryhmä kannustaa voimayhtiöitä jatkossakin aktiivisesti kartoittamaan ja mahdollisuuksien mukaan käynnistämään teknologian kehittämis- ja laitosten modernisointihankkeita, koska ne ovat tehokkaita tietämyksen säilyttämisessä ja seuraavalle sukupolvelle siirtämisessä. Tietämyksen luomisen ja ylläpidon kannalta teknologian kehittämishankkeiden ongelmana on, että ne eivät välttämättä sisällä tehtäviä ydinenergian turvallisen käytön kannalta kriittisiltä alueilta. Työryhmä katsoo, että kansainvälisten järjestöjen toimintaan tulisi pyrkiä sisällyttämään varsinaisten tutkimustulosten tuottamisen rinnalle myös tutkijanvaihto osaksi tietämyksen ylläpitoa ja täydentämään kotimaassa tehtäviä toimia. Samoin kotimaisia tutkimusryhmiä ja -laitteistoja tulee aktiivisesti tarjota kansainvälisiin yhteistyöverkkoihin ja -hankkeisiin. Ydinenergiasektorilla toimivien organisaatioiden ilmoittamien henkilöstön ikäjakaumien perusteella tehdyn yksinkertaisen analyysin mukaan uusien asiantuntijoiden tarve lisääntyy eläkkeelle jäämisten takia kaksin-kolminkertaiseksi seuraavan 5 10 vuoden kuluessa. Korkeakoulujen ja yliopistojen nykyinen koulutuskapasiteetti riittää hyvin tämän tarpeen tyydyttämiseen. Tällöin toimenpiteiden pääpainon tulee olla opiskelijoiden houkuttelemisessa valitsemaan ydinenergiaan liittyviä kursseja. Työryhmä pitää toimivana nykyistä koulutusjärjestelmää, jossa annetaan kattava alan yleiskoulutus ja syventävä koulutus vasta osana organisaatioiden omaa työhön ohjaamista. Työryhmän käsityksen mukaan hyvä keino Suomen ydinenergia-alan koulutuksen houkuttelevuuden ja korkean tason ylläpitämiseksi on aktiivinen osallistuminen eurooppalaisten tutkimus- ja koulutusverkkojen kehittämiseen ja työskentelyyn. Tavoitteena tulee olla se, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat voivat sujuvasti vierailla ydinalan osaamis- ja koulutuskeskuksissa sekä osallistua pitempiaikaiseen tutkijavaihtoon. Työryhmä katsoo, että alan houkuttelevuutta opiskelijoiden keskuudessa lisäävät näkyvät ja haastavat tutkimushankkeet, jotka palvelevat koulutusta ja joilla on läheinen yhteys korkeakouluihin ja yliopistoihin.

11 11 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ydinenergialla on ollut keskeinen rooli Suomen sähköntuotannossa 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä ydinvoiman osuus maamme sähkön tuotannosta on lähes kolmannes. Suomen ydinsähkö tuotetaan Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa. Laitoksissa on yhteensä neljä yksikköä, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön 1980-luvun alussa. Hallitusohjelman mukaan ydinvoima tulee säilyttää jatkossakin mahdollisena vaihtoehtona uudesta sähköntuotantokapasiteetista päätettäessä. Suomalaiset ydinvoimalaitokset ovat maamme perusvoiman tuottajia, joten voimatuotannon näkökulmasta niiden käytettävyyden olisi oltava mahdollisimman korkea. Käytettävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät ovat vuosihuoltojen kesto ja käytön luotettavuus. Maamme ydinvoimayksiköiden vuotuiset käyttökertoimet ovat olleet erittäin korkeita, esimerkiksi vuonna 1999 laitosten keskimääräinen käyttökerroin oli 94,4 prosenttia. Ydinvoimalaitosten korkea turvallisuustaso on laitosten jatkuvan käytön ehdoton edellytys samalla kun hyvällä käyttövarmuudella on huomattava kansantaloudellinen merkitys. Saavutetun turvallisuuden ja käyttövarmuuden tason säilyttäminen ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa panostusta laitosten prosessien ja toimintaolosuhteiden ylläpitoon ja uudistamiseen. Se voi onnistua vain jos voimayhtiöllä ja viranomaisilla on käytettävissään riittävän korkeatasoisia asiantuntijoita ja asiantuntijapalveluja. Käytetyn ydinpolttoaineen sekä muiden ydinjätteiden huollon ja loppusijoituksen osalta sekä voimayhtiöt ja Posiva Oy että viranomaiset ovat toteuttaneet määrätietoisesti ja pitkän aikavälin tavoitteita noudattaen t&k-ohjelmia sekä osaamisen kehittämistä. Ydinjätehuollon ja loppusijoituksen turvallisen toteuttamisen edellytyksenä on, että korkeatasoista osaamista on eri osapuolten käytettävissä myös tulevaisuudessa. Ydinturvallisuussektorin pitkäjänteisen tietämyksen luomisen ja ylläpidon työnjako on perinteisesti perustunut eri osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Haasteita tälle järjestelylle ovat aiheuttaneet monet toimintaympäristössä 1990-luvulla tapahtuneet muutokset, joista tärkein on sähkömarkkinoiden vapautuminen luvun puolivälissä toteutettu pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avaaminen ja kilpailun vapauttaminen ovat laskeneet merkittävästi sähkön hintaa. Sähköstä saatavan hinnan aleneminen on pakottanut voimayhtiöt tehostamaan kaikkia toiminto-

12 12 jaan. Valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmän kautta asetetut tavoitteet ovat osaltaan lisänneet paineita tälle perinteiselle työnjaolle. Tutkimuslaitoksille asetettavat tulostavoitteet eivät luonnollisestikaan ohjaa laitosten omaa rahallista panostusta samoille sektoreille kuin aikaisemmin. Oman haasteensa aiheuttaa myös ydinenergiasektorin asiantuntijoiden ikäjakauma. Lähimmän 10 vuoden aikana merkittävä osa asiantuntijoista jää eläkkeelle. Liitteessä 1 on esitelty ydinenergia-alalla toimivat organisaatiot ja niissä työskentelevien asiantuntijoiden ikäjakaumat. Kotimaisia toimintaympäristön muutoksia vahvistavat kansainväliset muutokset. Esimerkiksi uusien ydinvoimalaitosten tilauksien määrän romahtamisen myötä on monissa maissa, kuten Ranskassa, jäänyt suuri t&k-kapasiteetti vajaakäytölle. Tällainen tilanne vaikeuttaa tällä hetkellä suomalaisten organisaatioiden mahdollisuuksia saada tilauksia. Pitemmällä aikavälillä saattaa toimintojen lakkauttamisen myötä myös vaikeuttaa voimayhtiöiden ja viranomaisten tarvitsemien palvelujen saatavuutta ulkomailta. Lisäksi laitteiden ja ydinpolttoaineen valmistajat ovat fuusioituneet keskenään, jolloin mahdollisien toimittajien määrä on merkittävästi vähentynyt. Näiden maailmanlaajuisien toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia ja niiden vaatimia toimenpiteitä pohtimaan on perustettu useita kansainvälisiä työryhmiä, esimerkiksi OECD:n ydinenergiajärjestössä Valtion eräiden hallinnonalojen rooli tietämyksen ylläpidossa Perus- ja tutkijakoulutus sekä tieteellinen perustutkimus ovat julkisen sektorin vastuulla olevia tehtäviä. Julkinen sektori vastaa tutkimuksen ja muiden vaativien asiantuntijatehtävien edellyttämän koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Yritysten tarvitsema erityisosaaminen sen sijaan on niiden oman henkilöstökoulutuksen vastuulla. Elinkeinopolitiikan tavoitteena Suomessa on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa kehittämällä pitkän tähtäyksen toimintapuitteita osana yleistä talouspolitiikkaa. Aiemmasta teollisuuden sektoreiden ja yksittäisten yritysten tukemisesta ja valvonnasta on pääosin luovuttu. Sikäli kuin markkinoihin puututaan, tehtävänä on korjata niiden vääristymiä tai puutteita. Markkinoiden toimintaa edistetään mm. lisäämällä kilpailua ja helpottamalla elinkeinoelämän rakennemuutosta kohdistamalla resursseja aineettomien voimavarojen vahvistamiseen, erityisesti tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Julkisen sektorin osuus tutkimustoiminnan rahoituksesta vuonna 1999 oli 32 prosenttia.

13 13 Kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistyössä hallinnonalansa laitosten kanssa on poikkeuksellisesti huolehtinut joidenkin tehtäväalueidensa pitkän tähtäyksen tarpeista kuten perustietämyksen luomisesta ja tutkijavoimien kouluttamisesta samoin kuin olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen ylläpidosta ja kehittämisestä. KTM:n tehtävänä ei kuitenkaan ole kompetenssin ylläpito teollisilla tutkimusalueilla. Ministeriö onkin katsonut, että sen rooli tutkijavoimien koulutuksessa ja osaamisen ylläpidossa on luontevaa korkeintaan uuden asian tai tehtäväalueen käynnistysvaiheessa. KTM keskittää nykyisin tutkimus- ja selvitystoiminnan resurssinsa ministeriön oman päätöksenteon tietopohjaa vahvistavaan tutkimus- ja selvitystyöhön. 1.2 Katsaus Suomen ydinenergiasektorin t&k-toimintaan Nykyiset rahoitussuhteet ja -määrät sekä niiden kohdentuminen Ydinenergiasektorin tutkimus- ja kehitysrahoitus on esitetty kuvassa 1. Lukuihin on otettu mukaan fuusiotutkimusta lukuun ottamatta laajasti kaikki ydinenergia-alan tutkimus Voimayhtiöt STUK EU TEKES Korkeakoulut, muut VTT KTM Kuva 1. Ydinenergiasektorin tutkimus- ja kehitysrahoitus, miljoonaa markkaa, fuusion t&k-rahoitus ei mukana. Luvut on inflaatiokorjattu vuoden 1999 alun arvoiksi.

14 14 Ydinenergiasektorin julkinen t&k-rahoitus kasvoi 1980-luvun jälkipuoliskolla Tshernobylin reaktorionnettomuuden seurauksena sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisujen t&k-työn sekä viranomaistoimintojen konkretisoituessa. Julkinen rahoitus supistui merkittävästi 1990-luvun alkupuoliskolla eduskunnan hylättyä uuden laitoshankkeen periaatepäätöksen ja nousi vuosikymmenen puolivälissä EU:n tutkimusohjelmarahoituksen myötä suunnilleen 1990-luvun alun tasalle ja on sitten hitaasti pienentyen säilynyt suunnilleen samalla tasolla Vuonna 1999 ydinenergiasektorilla tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin yhteensä noin 140 Mmk, josta voimayhtiöiden osuus oli kaksi kolmasosaa. Vuoden 1993 jälkeen voimayhtiöiden panostus on ollut aikaisempaa suurempaa voimalaitoksilla toteutettujen mittavien modernisointihankkeiden vuoksi sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen edetessä periaatepäätösvaiheeseen. Tätä ennen kokonaispanostus oli Mmk vuodessa. Taulukko 1. Ydinenergiasektorin tutkimus- ja kehitysrahoitus, miljoonaa markkaa. Lukuja ei ole inflaatiokorjattu Voimayhtiöt STUK EU Valtio Yhteensä Valtion rahoitusosuus on ollut keskimäärin 30 prosenttia ydinenergiasektorin t&k-volyymistä. Tämän lisäksi valtio on rahoittanut muutamien alan kansainvälisten järjestöjen (IAEA, OECD/NEA ja NKS) jäsenmaksut, vuosittain noin 11,5 Mmk, johon summaan kuitenkin sisältyy t&k-toimintaa noin 5 Mmk. Alan koulutukseen yliopistoissa ja korkeakouluissa valtio käyttää vuosittain arvioilta noin 1 4 Mmk (KOTA-tietokannan mukaan teknillisissä korkeakouluissa käytetään noin 400 kmk per valmistunut, mistä summasta vain osa ydintekniikan opetuksen osuutta, valmistuneita henkeä vuodessa). STUK:n ydinturvallisuusvalvontaan liittyvät menot laskutetaan kokonaisuudessaan voimayhtiöiltä. Valtion menot ydinvoimalaitosten käytöstä vuosittain ovat siis yhteensä olleet suuruusluokkaa 50 Mmk.

15 Turvallisuustutkimus Pääosa ydinenergia-alan kotimaisesta julkisrahoitteisesta tutkimuksesta on organisoitu vuodesta 1989 lähtien ohjelmien muotoon. Tällä hetkellä on käynnissä kaksi ohjelmaa, Ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusohjelma FINNUS ja Julkishallinnon ydinjätetutkimusohjelma JYT2001. Molempia ohjelmia koordinoi VTT Energia ja niiden päärahoittajia ovat KTM, STUK ja VTT. Tutkimusohjelmilla pyritään tukemaan viranomaistyötä, mutta tulokset ovat myös voimayhtiöiden käytettävissä. Pääpaino on ollut analyysimenetelmien ja -välineiden kehittämisessä. Sen sijaan laitoskohtaisten ongelmien ratkaisu on katsottu voimayhtiöiden ja Posiva Oy:n tehtäväksi. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen osalta on julkisrahoitteisissa ohjelmissa tehty myös viranomaisten tarvitsemia turvallisuusselvityksiä. Vuoden 2002 lopussa päättyvän FINNUS-ohjelman päätavoite on ylläpitää ja luoda edellytyksiä Suomessa käynnissä olevien ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistamiselle ja jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi tutkimuksella on pyritty turvaamaan kotimainen asiantuntemus erityisesti viranomaisten tarpeisiin sekä luomaan pohjaa mahdollisten uusien ydinvoimalaitoshankkeiden asettamien selvitysja tutkimustarpeiden tyydyttämiselle. Tutkimusohjelman tavoitteisiin on kuulunut myös kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista saadun tiedon levittäminen sekä uusien asiantuntijoiden kouluttaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskeisiä menetelmiä ovat olleet: pitkäjänteiset tutkimussuunnitelmat, joiden sisältöä tarkistetaan vuosittain tukiryhmissä mukana kaikki ydinturvallisuussektorin organisaatiot ja kunkin alan asiantuntijoita tukiryhmän kokouksissa raportoidaan myös ohjelmaan kuulumattomista alan kansainvälisistä hankkeista, joihin Suomi osallistuu sekä keskustellaan mihin kansainvälisiin hankkeisiin kannattaisi osallistua suositaan jatko-opintojen suorittamista ja toimitaan yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusohjelmille tehdään säännöllisesti kansainvälinen arviointi, joiden tuloksia käytetään käynnissä olevien ohjelmien suuntaamiseen ja uusien suunnitteluun

16 16 JYT2001-ohjelmassa tehdään ydinjätehuoltoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka tukevat alan viranomaisten toimintaa. Viranomaiset valvovat ydinjätehuollon suunnittelua ja toteutusta sekä valmistelevat turvallisuusvaatimuksia. Viranomaiset muun muassa arvioivat ydinvoimayhtiöiden ja Posiva Oy:n esittämät tutkimusohjelmat ja teknilliset suunnitelmat sekä tarkastavat ydinjätehuollon taloudellista varautumista varten tehtävät kustannusarviot. JYT2001-ohjelman pääpaino on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Teknillisten ja luonnontieteellisten aiheiden lisäksi ohjelmassa tarkastellaan myös ydinjätehuoltoon liittyviä yhteiskunnallisia näkökohtia ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyviä kysymyksiä Teknologian kehityshankkeet Muun muassa voimayhtiöillä ja VTT:llä on käynnissä useita teknologiankehityshankkeita. Seuraavassa on näistä hankkeista esitelty ne, joille Tekes on myöntänyt tukea. Uuden sukupolven ydinvoimalat -teknologiaohjelma Tämän vuosina toteutettavan ohjelman päätavoitteena on lisätä uuden sukupolven ydinvoimalaitosratkaisujen tuntemusta niiden taloudellisen kilpailukyvyn ja turvallisuuden jatkuvaksi arvioimiseksi. Tavoitteena on myös päästä vaikuttamaan uusien ydinvoimalaitosratkaisujen kehitystyöhön aikaisessa vaiheessa, sekä hankkia asiantuntemusta ja kehittää työkaluja mahdollisten uusien ydinvoimaloiden tehokkaaseen suunnitteluun ja rakentamiseen. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on tukea opiskelijoiden ja tutkijoiden perus- ja jatko-opintoja sekä edistää kokeneempien asiantuntijoiden täydennyskoulutusta. Ohjelman laajuus oli vuonna 1999 noin 5 Mmk. Ohjelmassa kehitetään laskentamenetelmiä uuden sukupolven ydinvoimalaitosten suunnitteluun ja turvallisuuden arviointiin sekä teknisiä ratkaisuja uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin. Laskentamenetelmien ja tietokonemallien kehittäminen on välttämätöntä esimerkiksi tutkittaessa uusien ns. passiivisten turvajärjestelmien toimivuutta. Teknisten ratkaisujen kehityshankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisten voimayhtiöiden sekä ulkomaisten reaktoritoimittajien kanssa. Teknologiaohjelman tavoitteena on tuottaa suomalaisille voimayhtiöille perustietoa, jota ne voivat hyödyntää selvittäessään edellytyksiä uuden ydinvoimaka-

17 pasiteetin rakentamiselle, sekä konkreettisia työkaluja auttamaan mahdollisen uuden laitoshankkeen tehokasta toteuttamista. Viranomaisille hanke tuottaa aineistoa uuden sukupolven ydinvoimalaitosten turvallisuusvaatimusten laadintaan. Ohjelman kautta sekä uudet että varttuneemmat tutkijat saavat uusia ja haastavia työtehtäviä. Tällä tavoin osaltaan varmistetaan, että ydinvoima-alan asiantuntemusta on saatavilla myös tulevaisuudessa. Rakenteellisen käyttöiän hallinta -hanke VTT Valmistustekniikka, TVO, Fortum ja Tekes käynnistivät keväällä 1999 nelivuotiseksi tarkoitetun teollisuusvetoisen tutkimusprojektin Rakenteellisen käyttöiän hallinta, XVO. Projektin budjetti on suuruusluokaltaan 3 4 Mmk vuodessa. Tavoitteena on nykyisten ydinvoimalaitosyksikköjen ja muiden pääomavaltaisten prosessien käytettävyyttä rajoittavien materiaali- ja rakenneteknisten tekijöiden selvittäminen ja systemaattinen hallinta siten, että tulosten perusteella voidaan varmistaa mahdollisuudet jatkaa Loviisan laitosten käyttölupaa, ennakoida esteet Olkiluodon laitosten jatkuvalle käytölle, välttää ylimääräisiä seisokkeja, ja siirtää kehitettyä teknologiaa suomalaisen teollisuuden hyödynnettäväksi. XVO-tutkimusprojektissa hyödynnetään aiempien ohjelmien ja nykyisen kansallisen tutkimusohjelman (RATU, FINNUS) tuloksia. Pääpaino on saavutetun tiedon soveltamisessa käytännön toimenpiteiden perustana. Vuonna 2000 projekti jaettiin kahteen osaan: osittain julkisrahoitteiseen tutkimusprojektiin (XVO) sekä voimayhtiöiden tilaamaan tuotekehityshankkeeseen (YKK). Jatkossa pyritään systemaattisesti laajentamaan julkisrahoitteiseen hankkeeseen kytkettyä teollisuuskonsortiota. Pääasiallisena sovellutuskohteena säilynee kuitenkin jatkossakin ydinvoima. Loppusijoituksen kehityshankkeet 17 Vuosina Posivan loppusijoitus- ja kalliorakennustekniikan edelleen kehittämistä tukee Tekesin tuotekehitysprojekti. Projektissa kehitetään mm. loppusijoitustilojen ja muiden vaativien kalliotilojen suunnittelussa ja rakentamisessa tarvittavia tekniikoita ja ohjelmistoja sekä kalliolaboratoriotutkimusten tutkimusmenetelmiä ja laitteistoja. Projektin kustannukset olivat vuonna 1999 runsaat 4 miljoonaa markkaa.

18 18 Posiva ja Outokumpu Poricopper kehittävät Tekesin tuotekehitysprojektina kapselin valmistusmenetelmiä. Koeohjelmassa on aikaisemmin valmistettu suomalainen täysimittainen loppusijoituskapseli. Kapseli koostui pallografiittivalurautaisesta sisäosasta ja kuumavalssatusta kuparilevystä taivuttamalla ja hitsaamalla valmistetusta kuparivaipasta. Jatkossa tullaan valmistamaan loppusijoituskapselin saumaton lieriövaippa Vallourec&Mannesmann Tubes -putkitehtaalla Saksassa. FFUSION2-ohjelma FFUSION2-teknologiaohjelman tavoitteena on korkeatasoinen teknis-tieteellinen panos EU:n 5. t&k-puiteohjelman fuusioavaintoimintoon Suomea kiinnostavilla teknologia-alueilla. Teknologian kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä VTT:n eri yksiköiden, korkeakoulujen ja teollisuuden kanssa ja kohdistamalla voimavarat teollista kilpailukykyä edistäviin t&k-hankkeisiin. Lisääntyvä tietämys ja suuren kansainvälisen ohjelman tuoma teknologiansiirto monipuolistavat osaltaan Suomen osaamista korkean teknologian alueilla. Euroopan fuusio-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää yhteistyönä turvallisia prototyyppireaktoreita, joilla luodaan pohja taloudellisesti kilpailukykyisille fuusiovoimaloille tulevaisuuden energiatarpeisiin. Osana EU:n ohjelmaa myös Suomen ohjelma tukee tämän yhteisen tavoitteen toteuttamista. Ohjelman teknologiavalinnoissa keskitytään panostusalueisiin, joilla on kiinnostavuutta myös fuusion ulkopuolisissa sovelluksissa. FFUSION2-ohjelman panostusalueita ovat plasmafysiikka, materiaalitutkimus, suprajohteet sekä kaukokäyttö- ja tarkastusjärjestelmät. Teollisuus osallistuu kaikkiin osa-alueisiin. FFUSION2-ohjelman kokonaisbudjetti vuosille on noin 90 Mmk. Fuusioreaktoritutkimus käyttää paljolti samoja menetelmiä ja periaatteita kuin perinteinen ydinvoimatutkimus ja siten asiantuntijoiden siirtyminen näiden alojen välillä on suhteellisen helppoa. 1.3 Kansainvälinen yhteistyö T&k-toiminta Ydinturvallisuustutkimuksen alueella voidaan kansainvälinen yhteistyö jakaa toimintojensa osalta kahteen osaan, konkreettisiin tutkimushankkeisiin osallistumisiin sekä olemassa olevan tiedon kokoamiseen ja levittämiseen. Suomelle tärkeim-

19 19 piä tutkimushankkeiden kansainvälisiä rahoittajia ovat EU:n t&k-ohjelmat sekä pohjoismaiden ydinturvallisuustutkimusorganisaatio, NKS. Lisäksi OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) puitteissa toteutetaan suuria ja kalliita koelaitteistoja vaativia tutkimusohjelmia. Muu kansainvälisten järjestöjen, kuten NEA:n ja Kansainvälinen ydinenergiajärjestön (IAEA), piirissä tehtävä työ on pääasiassa olemassa olevaan tietoon perustuvien yhteenvetojen laadintaa sekä tiedon levittämistä. EU Euroopan unionin vuonna 1999 alkaneen 5. tutkimuksen ja kehityksen (t&k) puiteohjelmassa on ydinvoimaloiden turvallisuustutkimuksella oma avaintoiminto Nuclear Fission. Tutkimus keskitetään neljään aiheeseen, nykyisten laitosten turvallisuus, polttoainekierron turvallisuus, tulevaisuuden järjestelmien turvallisuus ja tehokkuus sekä säteilysuojelu. Lisäksi osa rahoituksesta osoitetaan geneeriseen säteilysuojelututkimukseen. Avaintoimintoon kuuluu olennaisena osana myös tuki tutkijainvaihtoon sekä suurten tutkimuslaitteistojen avaamiseksi yhteisön tutkijoille. Ensimmäisellä hakukierroksella tähän osioon tuli erittäin vähän hakemuksia. NKS Yhteispohjoismainen ydinturvallisuustutkimus on organisoitu nelivuotisohjelmiksi, joista kuudes ( ) on käynnissä. Ohjelma koostuu kahdesta laajahkosta alueesta turvallisuus ja säteilysuojelu (Säkerhet och Strålskydd, SOS) sekä valmiustoiminta ja seuraukset (Beredskab och Konsekvenser, BOK). Lisäksi ohjelmaan kuuluu horisontaalisena projektina turvallisuus- ja valmiustoiminnan tuki (Säkerhets- och Beredskabrelaterande Aktiviteter, SBA). Tutkimusohjelmaan ei kuulu tutkijainvaihtoa. NKS:n budjetti oli vuonna 1999 noin 6 miljoonaa markkaa, mistä Suomen osuus oli 1,8 miljoonaa markkaa. Tutkimusohjelman hankkeille on löydettävä rahoitusta muista lähteistä vähintään NKS-rahoituksen verran. OECD/NEA OECD:n ydinenergiajärjestöllä NEA:lla on edelleen tärkeä asema kansainvälisen yhteistyön koordinoinnissa. Ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimukseen liitty-

20 20 västä työstä pääosa tehdään ydinlaitosten turvallisuuskomitean (CSNI), tiedekomitean (NSC) ja ydinturvaviranomaisten yhteistyökomitean (CNRA) alaisuudessa. Ydinjätehuoltoon ja loppusijoitukseen sekä ydinlaitosten käytöstäpoistoon liittyvää ydin- ja säteilyturvallisuustyötä tehdään ydinjätekomitean (RWMC) ja säteilysuojelukomitean (CRPPH) alaisuudessa. Lisäksi NEA:n Data Bank tarjoaa OECD:n jäsenmaiden tutkijoille ydinenergiatutkimukseen liittyviä laskentaohjelmistoja ja niiden käytössä tarvittavia laajoja tietokantoja. Samoin Data Bank säilyttää arvokkaita reaktorifysikaalisten ja termohydraulisten kokeiden tutkimusaineistoja. Data Bank varmistaa jakamiensa ohjelmistojen toimivuuden ja järjestää koulutusta niiden käytöstä. NSC järjestää säännöllisesti reaktorifysiikan kesäkoulun nuorille tutkijoille. Suomi on aktiivisesti osallistunut kansainvälisten standardiprobleemojen laskentaan ja tulosten vertailuun sekä erilaisia turvallisuuskysymyksiä tarkastelevien tilannearvioraporttien laadintaan. Koordinointityön lisäksi NEA organisoi myös sellaisia tutkimushankkeita, joiden toteuttaminen olisi yksittäisille jäsenmaille taloudellisesti vaikeaa. Tällä hetkellä Suomi osallistuu OECD:n Haldenja RASPLAV-projekteihin. On myös päätetty osallistua korkea palamaisen polttoaineen käyttäytymistä selvittelevään Cabri-hankkeeseen sekä termohydraulisia kokeita tekevään hankkeeseen. Halden-projekti on organisoitu kolme vuotta kestävinä ohjelmina. Nykyiseen vuonna 2000 alkaneeseen ohjelmaan kuuluu kolme aluetta, polttoaine-, materiaalija ihminen kone-järjestelmien tutkimus. Tähän mennessä suomalaisia tutkijoita on projektissa työskennellyt lähes 30. Jo pitkään jatkuneen käytännön mukaisesti Suomella on ollut kahden tutkijan kiintiö. Lähetettävät tutkijat ovat yleensä nuoria usein jatko-opintoja suorittavia henkilöitä. Halden-projektin osallistumiskustannukset, noin 2,5 miljoonaa markkaa vuodessa, on maksettu KTM:n kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen momentilta. RASPLAV-projektissa tutkitaan vakavan reaktorionnettomuuden yhteydessä mahdollisesti syntyvän sydänsulan käyttäytymistä reaktoriastian pohjalla. Projekti käynnistettiin vuonna 1994 ja se päättyy vuonna Suomen osallistumisen ovat maksaneet voimayhtiöt. Tähän projektiin ei ole liittynyt tutkijoiden vaihtoa. RASPLAV-projektille ollaan käynnistämässä jatkohanketta nimeltään MASCA. Keskustelut vakavien reaktorionnettomuuksien ja termohydrauliikan kokeellisen tutkimisen organisoinnista NEA:n siipien suojassa toteutettavien ohjelmien muodossa ovat edenneet pitkälle. Kolme termohydrauliikka koelaitteistoa käsittävä ohjelma käynnistynee talvella Ohjelmaan mukaan tulevien vakavien reaktorionnettomuuksien koelaitteistojen valinta on vielä syksyllä 2000 kesken.

21 21 IAEA Vaikka Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n merkitys Suomelle ydinlaitosten turvallisuustutkimuksen tiedonlähteenä on viime vuosina pienentynyt, on suomalaisia osallistunut sen eri työryhmiin sekä sen koordinoimiin tutkimusohjelmiin. Aktiivisimmin Suomi on osallistunut VVER-laitoksia käyttävien maiden yhteistyöhön. Toimintamuotoina ovat olleet laskennalliset testitehtävät, työryhmät ja vuosittainen tiedonvaihtosymposiumi. Kahdenvälinen yhteistyö Tärkeimmät kahdenväliset yhteistyökumppanit ovat Yhdysvaltain ydinturvallisuusviranomainen, USNRC, Ranskan ydinenergiakomissio, CEA, sekä Saksan ydinturvallisuusviranomainen, GRS. Perinteisesti USNRC on ollut merkittävä yhteistyökumppani, jonka kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena on saatu käyttöön keskeisiä turvallisuustutkimuksen tietokoneohjelmia. Viime aikoina yhteistyö on kuitenkin EU-tutkimusohjelmiin osallistumisen ja USA:n pienentyneen panostuksen takia painottunut enemmän eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden suuntaan. Kahdenvälisen yhteistyön ehkä merkittävin osa on ollut mahdollisuus lähettää nuoria tutkijoita työskentelemään laajoja tietokoneohjelmia kehittäviin tai suuria koelaitteistoja käyttäviin tutkimusryhmiin. Useissa tapauksissa vastaanottava organisaatio on osallistunut tutkijan palkkauskustannuksien kattamiseen luvun alussa yli vuoden mittaisiin oleskelujaksoihin osallistui 2 3 nuorta tutkijaa vuosittain. Viime vuosina on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää halukkaita lähtijöitä Muu kansainvälinen yhteistyö Suomalaiset voimayhtiöt ovat osallistuneet eurooppalaisten voimayhtiöiden European Utility Requirements (EUR) -yhteistyöhankkeeseen, jossa pyritään määrittelemään yhteiset uusien ydinvoimalaitoksien suunnitteluvaatimukset. Vaatimuksien yhtenäistämisellä tavoitellaan laitosten hankintaprosessin yksinkertaistamista ja sitä kautta kustannusten alentamista. Yhtenä hankkeeseen osallistumisen motiivina on ollut tarjota voimayhtiöiden asiantuntijoille haastavia tehtäviä sekä kouluttaa uusia asiantuntijoita. Ydinvoimalaitosten käyttäjien järjestö, WANO (World Assosiation of Nuclear Operators) perustettiin Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ydinturvallisuuden

22 22 edistämiseksi. Maailman kaikki ydinvoimatuottajat kuuluvat omien aluekeskustensa kautta WANO:on, Loviisa Moskovan keskukseen ja Olkiluoto Pariisin keskukseen. WANO:n tavoitteena on levittää käyttökokemuksia ja sitä kautta parantaa laitosten turvallisuutta. Toiminta on organisoitu ohjelmiksi, joita ovat esimerkiksi käyttökokemus-, arviointi-, ammatillisen ja teknisen kehityksen sekä teknisen avun ohjelmat.

23 23 2 Tarvekartoitus Tarvekartoituksen lähtökohtana on selvittää kotimaisten ydinlaitosten turvallisen käytön vaatiman tietämyksen tarve. Selvityksen pääpaino on ydinvoimaspesifisten sektoreiden kartoituksessa. Ydinlaitosten suunnittelu ja turvallinen käyttö vaativat korkeatasoista osaamista muillakin sektoreilla, mutta niiden osalta riittävän tietämyksen tason säilyminen ei riipu yksinomaan ydinturvallisuusyhteisön toimenpiteistä. Tarkastelu kattaa tutkimuslaitosten, voimayhtiöiden ja viranomaisten tarpeet. Kartoituksessa on käytetty mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kotimaista ja kansainvälistä aineistoa. Tätä aineistoa on päivitetty ja muokattu Suomen tilannetta vastaavaksi eri toimijoiden edustajista koostuvissa pienryhmissä. Tarvekartoituksen tulokset on seuraavassa jaettu neljään kappaleeseen. Jaottelun tarkoituksena on jakaa aihepiiri kappaleisiin ja niiden alakappaleisiin siten, että jokainen alakappale voitaisiin hahmottaa asiantuntijuussektorina. 2.1 Voimalaitostekniikka Voimalaitosturvallisuuden osalta tarvekatsaus perustuu lähinnä kotimaisen julkisrahoitteisen FINNUS-ohjelman valmistelun yhteydessä koottuun materiaaliin sekä kesällä 1999 pidetyn strategiaseminaarin tuloksiin. Lisäksi on soveltuvin osin käytetty hyväksi kansainvälisiä tutkimustarveselvityksiä, joista merkittävin on OECD/ NEA:n valmisteilla oleva selvitys tutkimustarpeista OECD-maissa. Seuraavassa on voimalaitosturvallisuus jaettu kolmeen sektoriin; reaktorin toiminta, rakenteiden kestävyys ja laitoksen käyttö Reaktorin toiminta Tässä luvussa tarkastellaan reaktorin käytön kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja normaalin käytön, käyttöhäiriöiden ja erilaisten onnettomuuksien aikana. Normaaliin käyttöön luetaan tässä yhteydessä kuuluvaksi käyttöiän hallintaan liittyviä toimia, kuten polttoaineen käytön tehostaminen ja kehittäminen. Normaaliin käyttöön ja varsinkin käyttöhäiriöihin olennaisesti kuuluva omista ja naapureiden virheistä oppiminen käsitellään laitoksen käyttö -luvussa. Erilaisten onnettomuustilanteiden

24 24 osalta tarkastelu keskittyy analyysi- ja suunnitteluvalmiuksien riittävyyden arviointiin. Reaktori ei säily käytön aikana ennallaan, vaan sen ominaisuudet muuttuvat jopa olennaisesti vuosittaisten vaihtolatausten yhteydessä ja myös käyttöjakson aikana polttoaineen palaessa. Käytäntö on osoittanut, että ydinvoimalaitosten taloudellisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan polttoaineen palamaa lisäämällä eli ottamalla tietystä uraanimäärästä aiempaa enemmän energiaa. Tämä edellyttää polttoaineeseen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Reaktorin turvallisuuden varmistaminen muutoksista huolimatta vaatii säännöllisesti toistettavia turvallisuusanalyysejä ja siis monipuolista eri tieteenalojen tietämyksen kattavaa osaamista. Reaktorin käytön kannalta tärkeimmät tieteenalat ovat reaktorifysiikka ja -dynamiikka, kokeellinen ja laskennallinen termohydrauliikka, polttoainetekniikka sekä vakaviin reaktorionnettomuuksiin liittyvä laitoksen fysikaalis-kemiallinen käyttäytyminen ja materiaalitekniikka. Keskeisinä työkaluina ovat tietokoneohjelmat, joiden mallien kelpoistamiseen tarvitaan suuret määrät kokeellista havaintoaineistoa. Ohjelmien laajuuden ja kelpoistamiseen tarvittavien koelaitteistojen kalleuden takia merkittävä osa kokeista ja ohjelmien kehitystyöstä tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Reaktorifysiikkaa ja -dynamiikkaa tarvitaan normaalikäytön aikana polttoaineen tehokkaan ja turvallisen käytön varmistamiseen. Korkeatasoisella tietämyksellä voidaan parantaa merkittävästi voimalaitosten polttoainetaloutta ja sitä kautta laskea tuotantokustannuksia. Reaktorifysiikalla ja -dynamiikalla on merkittävä rooli myös analysoitaessa voimalaitosten käyttäytymistä erilaisissa onnettomuustilanteissa. Reaktorifysiikan osaamista tarvitaan lisäksi laskettaessa rakenteiden kestävyyteen vaikuttavia säteilyannoksia sekä arvioitaessa polttoaineen kuljetuksien ja varastoinnin säteilysuojausta ja kriittisyysturvallisuutta. Nykyisin Suomessa oleva tietämys on tällä teoreettisesti vaativalla alalla hyvällä kansainvälisellä tasolla sekä palveluja on riittävästi tarjolla niin voimayhtiöiden kuin viranomaisten tarpeisiin. Triga-tutkimusreaktorilla on merkittävä rooli uusien asiantuntijoiden koulutuksessa. Asiantuntijoiden ikäjakauman takia saattaa 5 10 vuoden aikajänteellä tulla eteen tilanne, ettei tällä sektorilla ole ilman ennakoivia erityistoimenpiteitä riittävästi asiantuntijoita. Kokeellista ja laskennallista termohydrauliikkaa tarvitaan voimalaitoksen turvallisuusanalyysien laatimiseen sekä käytön aikana ilmenneiden ongelmien, kuten put-

25 25 kien säröytymisen, syiden selvittämiseen. Lisäksi termohydrauliikka muodostaa pohjan esimerkiksi vakavien reaktorionnettomuuksien aikana tapahtuvien ilmiöiden ymmärtämiselle. Laajan kansainvälisen yhteistyön tuloksena tämä sektori on saavuttanut sellaisen tietämyksen tason, ettei tällä hetkellä ole näköpiirissä akuutteja turvallisuuden parantamiseen liittyviä erityistarpeita. Kokeellinen tutkimustoiminta ja tietokonemallien kehittäminen on kuitenkin olennaista uusia asiantuntijoita koulutettaessa sekä edelleen parannettaessa laitosten turvallisuutta. Edistyneiden reaktoreiden uudentyyppisten turvajärjestelmien analysoinnissa on nähtävissä menetelmien kehitystarvetta. Lisäksi tutkimus- ja selvitysvalmiuksia tarvitaan yllättävien ongelmien varalle. Tällä hetkellä Suomessa tehtävän kokeellisen termohydrauliikan tutkimuksen laajuus yhdessä kansainvälisen yhteistyön kanssa on riittävä tyydyttämään niin tietokonemallien kehittäjien kuin myös voimayhtiöiden ja viranomaisten tarpeet. Samoin koelaitteistojen, kuten PACTEL, ympärille luodut koulutusjärjestelyt ovat riittäviä joskin täysin riippuvaisia tutkimustoiminnan jatkumisesta. Sama tilanne koskee laskennallisen termohydrauliikan tietämystä ja palvelujen saatavuutta. Tulevaisuudessa 5 10 vuoden aikajänteellä on kuitenkin nähtävissä merkittäviä uhkia, koska merkittävä osa ulkomaisia koelaitteistoja ollaan poistamassa käytöstä eikä uusien rakentamisesta ole suunnitelmia. Polttoainetekniikkaa tarvitaan tehostettaessa ja kehitettäessä polttoaineen käyttöä turvallisuusvaatimukset täyttävällä tavalla. Korkeapalamaisen polttoaineen ominaisuudet kuitenkin poikkeavat olennaisesti tuoreen polttoaineen ominaisuuksista. Tällä hetkellä Suomessa saatavilla olevaa tietämystä pyritään täydentämään kansainvälisen kokeellisen ja tietokoneohjelmien kehitystyön kautta vuoden kuluessa tällä sektorilla näyttäisi olevan tarvetta sekä tietämyksen että palvelujen määrän saatavuuden lievään lisäämiseen. Vakavissa onnettomuuksissa termohydrauliikan ja reaktorifysiikan osaamisen lisäksi tarvitaan mm. kemian ja aerosolitekniikan tietämystä arvioitaessa radioaktiivisten päästöjen määrää sekä analysoitaessa mahdollisen reaktorisulan koostumusta ja käyttäytymistä. Materiaali- ja lujuustekniikan tietämystä tarvitaan analysoitaessa vakavan reaktorionnettomuuden kulkua. Suomessa ei ole riittävästi joidenkin vakavien onnettomuuksien erityiskysymysten (esim. höyryräjähdykset) vaatimaa syvällistä asiantuntemusta. Tietämystason ja määrän voidaan arvioida olevan tyydyttävällä tasolla mahdollisista aukoista huolimatta. Vakavien onnettomuuksien harvinaisuudesta huolimatta niiden merkitys riskien kannalta voi olla merkittävä ja aihepiirin tietämyksen säilyttäminen on tärkeää. Suuri osa tutkimuksesta tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Ilman erityistoimia saattaa 5 10 vuoden kuluessa tämän sektorin palvelujen laadun ja määrän osalta ilmetä puutteita.

26 Rakenteiden kestävyys Tässä luvussa tarkastellaan rakenteiden kestävyyden kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja lähtien siitä, että nykyisten laitosten käyttö jatkuu vielä useita vuosikymmeniä. Ydinvoimalaitoksen turvallisen ja taloudellisen käytön kannalta oleellista on, että käytettävyyttä rajoittavat tekijät tunnetaan ja että niiden vaikutukset turvallisuuteen voidaan luotettavasti ennakoida. Tähän tarvitaan erityisesti materiaali-, lujuus-, kunnonseuranta- ja tarkastustekniikoiden tuntemusta. Materiaali- ja lujuustekniikan tuntemus on keskeisessä asemassa pyrittäessä optimoimaan laitoksen turvallista ja taloudellista käyttöä. Tarvitaan tietämystä materiaalien ominaisuuksista ja ikääntymisestä käyttöolosuhteissa sekä todellisista kuormituksista. Esimerkiksi edellisessä kappaleessa kuvattua termohydrauliikan osaamista tarvitaan lämpötila- ja painevaihteluiden ja vastaavasti reaktorifysiikan hallintaa säteilyolosuhteiden arvioimiseksi. Materiaali- ja lujuustekniikkaa tarvitaan painetta kantavien ja erilaisten, myös teräsbetonisten, tukirakenteiden kestävyyden arvioinnin varmistamiseen. Tällä hetkellä metallien materiaalitekniikan tuntemus on Suomessa kansainvälistä huippuluokkaa, mutta säteilyn aiheuttaman (uudelleen) haurastumisen ja jännityskorroosion mekanismeja ei vielä kokonaan tunneta. Erilaisten palvelujen, niin laskennallisten analyysien kuin kokeellisten tutkimusten, saatavuus on tällä hetkellä riittävä. On kuitenkin nähtävissä, ettei kotimainen kysyntä pysty takaamaan palvelujen tason ja laajuuden säilymistä. Tiedollisten ja kokeellisten valmiuksien säilyminen on kotimaisen rahoituksen lisäksi osittain ulkomaisten toimeksiantojen varassa, mikä saattaa myös vääristää resurssien suuntaamista pitkällä tähtäimellä. Rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä (NDT) on hyvin merkittävä rooli laitoksen turvallisessa käytössä. Keskeinen ongelma on menetelmien luotettavuus. Luotettavuutta voidaan parantaa olennaisesti kehittämällä tarkastajien ammattitaitoa ja käytettäviä menetelmiä, erityisesti automaatiota ja tiedonkäsittelyä. Suuri osa kehitystyöstä ja menetelmien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden varmistamisesta tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Tällä hetkellä tämän sektorin osaaminen on korkeatasoista ja palveluja on riittävästi saatavilla Laitoksen käyttö Tässä luvussa tarkastellaan laitosten käytön kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja lähtien siitä, että laitosten käyttövarmuus pidetään nykyisellä korkealla tasolla niiden

27 27 käyttöiän loppuun asti. Tarkasteltavia alueita ovat paloturvallisuus, inhimilliset tekijät ja organisaatio, ohjelmoitava automaatio, riskianalyysimenetelmien kehitys. Tulipalot edustavat merkittävää osaa vakavien onnettomuuksien syistä. Paloturvallisuustutkimusta tarvitaan ensinnäkin tulipalojen ja niiden vaikutusten vähentämiseksi, mutta myös todennäköisyyspohjaisten turvallisuusanalyysien laadun parantamiseen. Tulevaisuudessa syntyy myös uusia tutkimustarpeita esimerkiksi uusien automaatiojärjestelmien käyttöönoton myötä. Tällä hetkellä tutkimuspalvelujen saatavuus ei vastaa tarpeita. Samoin tulevaisuudessa on nähtävissä palvelujen saatavuusongelmia ilman erityistoimenpiteitä. Alan osaaminen on erittäin keskittynyttä, jolloin pienetkin henkilövaihdokset voivat romahduttaa osaamisen. Turvallisuuden ja käyttövarmuuden turvaamiseksi on tärkeää, että henkilöstön pätevyyttä ja organisaation toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Ensimmäisiä sovelluksia ovat esimerkiksi olleet operaattoreiden pätevyyden arviointi ja parantaminen sekä heidän työympäristönsä kehittäminen. Tällä hetkellä tutkimuspalvelujen saatavuus vastaa tarpeita. Tulevaisuudessa tämän alueen palvelujen kysyntä saattaa nousta. Kehityshankkeet ovat pitkäjänteisiä, joten palvelujen saatavuuteen voidaan tarvittaessa erityistoimenpitein vaikuttaa. Alan osaaminen on tällä hetkellä keskittynyttä, jolloin pienetkin henkilövaihdokset voivat romahduttaa osaamisen. Nykyisten laitosten automaatiojärjestelmät perustuvat analogiseen teknologiaan, jonka käytöstä muu teollisuus on jo lähes luopunut. Lähitulevaisuudessa voimayhtiöiden on teknisistä syistä siirryttävä käyttämään ohjelmoitavaa automaatiota myös turvallisuuden kannalta tärkeissä järjestelmissä. Vaikka ohjelmoitavaa automaatiota käytetään laajasti muussa teollisuudessa ei tätä tietämystä tiukempien turvallisuusvaatimusten takia voida ilman merkittäviä lisätarkasteluja suoraan soveltaa ydinvoimalaitoksiin. Palvelujen saatavuudessa on vaikeita ongelmia, koska alan tietäjistä on suuri pula. Tulevaisuudessa alue vaatii erityistoimenpiteitä, jotta tarvittavia palveluja olisi niin viranomaisten kuin voimayhtiöiden saatavilla. Luotettavuus- ja riskianalyysimenetelmiä (PSA) käytetään laajasti ydinvoimalaitosten turvallisuutta uhkaavien alkutapahtumien ja mahdollisten laitevikojen kartoitukseen sekä sydänvaurioiden todennäköisyyden arviointiin. Tällä hetkellä sovellukset kuitenkin kattavat vain osan tavoitelluista käyttöalueista. PSA:n käytön laajentamisella katsotaan saavutettavan parannusta niin voimalaitoksen turvallisuuteen kuin talouteenkin. PSA-menetelmien käyttö (ns. tason 1 ja 2 PSA) pohjautuu edellisissä reaktorin toiminta ja rakenteiden kestävyys -kappaleissa esitettyyn tietämykseen. Tällä hetkellä luotettavuus ja riskianalyysin palveluja on yleisesti ot-

28 28 taen riittävästi saatavilla. Tulevaisuuden haasteena voidaan pitää miten onnistutaan yhdistämään ydinenergiasektorin ja muun teollisuuden tarpeet tällä alueella, sillä muuten palvelujen riittävässä saatavuudessa kotimaasta voi tulla ongelmia. 2.2 Ydinjätehuolto Ydinjätehuollon tietämystarpeiden tarkastelu rajoitetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviin turvallisuuskysymyksiin, koska matala- ja keskiaktiivisen jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoittaminen ovat jo vakiintunutta toimintaa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen varsinaisen käytön osalta tietämys on pitkälti olemassa käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin ansiosta ainakin niin kauan kuin ydinvoimalaitoksia on käytössä. Tämän tietämyksen säilyminen voi kyseenalaistua noin vuoden kuluttua ydinvoiman käytön mahdollisesta loppumisesta. Osaksi ydinjätehuoltoa lasketaan yleensä myös käytöstäpoisto ja se tulee aikanaan edellyttämään osin sellaista tekniikkaa, josta Suomessa ei ole toistaiseksi kokemuksia. Toisaalta tekniikkaa ja osaamista on saatavissa muualta Euroopasta ja aikaa lisävalmiuksien kehittämiseen on verraten runsaasti. Loppusijoitushanke on luonteeltaan poikkeuksellisen pitkäkestoinen ja tarvittavan tietämyksenkin painopisteet muuttuvat, joskin turvallisuuden arvioinnilla on kaikissa suunnitteluvaiheissa keskeinen osuus. Kokonaiskäsitys loppusijoituksen turvallisuudesta saadaan monitieteellisten turvallisuusanalyysien kautta. Monialainen ja vaativa turvallisuusanalyysi edellyttää eri aloja edustavien kokeneiden asiantuntijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Insinöörigeologian ja kalliorakentamisen rooli kasvaa tulevaisuudessa. Geofysiikan käyttö tulee olemaan entistä merkittävämmässä asemassa mm. loppusijoitustilojen tarkkailussa. Lisäksi voivat nousta entistä tärkeämmiksi myös jo loppusijoitetun ydinpolttoaineen palautettavuuden ja pitkäaikaisvalvonnan vaatimukset ja näiden vaatimusten heijastuminen monipuolisen mittaustekniikan hallintaan. Tulevaisuudessa geotieteissä osaamisen taso, alan tutkimus ja koulutus sekä palvelujen riittävyys näyttävät pääpiirteissään tyydyttävän loppusijoitushankkeen tarpeet. Toisaalta insinöörigeologian ja kalliorakentamisen koulutusjärjestelyt ja koulutuksen sisältö luontaisesti muotoutuvat merkittävässä määrin siviilirakentamisen, kaivostoiminnan ja ympäristötekniikan tarpeiden pohjalta. Tällöin näiden tausta-alojen kehityssuunnista johtuvat mahdolliset muutokset varsinkin jatkokou-

29 29 lutuksen sisällössä ja resursseissa voivat tulevaisuudessa vaikeuttaa kansallisten tutkimus- ja kehityspalvelujen saatavuutta. Kansainvälinen yhteistyö ja toimivat yhteistyöverkostot ovat näin ollen tulevaisuudessakin tärkeitä. Loppusijoituksen turvallisuudelle on ratkaisevaa geologisten olosuhteiden lisäksi teknisten vapautumisesteiden (mm. rauta-kuparikapseli ja bentoniittisavi) toimivuus. Vapautumisesteiden toimintakyvystä varmistuminen edellyttää vielä syvällisen tiedon hankkimista niiden materiaaliominaisuuksista ja käyttäytymisestä loppusijoitusolosuhteissa. Tähän tarvitaan vaativia laboratoriokokeita ja luonnonanalogiatutkimuksia ja tutkimus tapahtuu suurelta osin kansainvälisinä yhteishankkeina. Kaiken kaikkiaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeessa tarvittavassa asiantuntemuksessa ja palvelujen saatavuudessa ei tällä hetkellä ole merkittäviä puutteita, joskin resurssipohja on varsin ohut. Jatkossa loppusijoitushankkeen eri osa-alueiden vaatimaa perusosaamista tullee olemaan käytettävissä. Loppusijoittamisen kokonaishallinnan ja turvallisuuden vaatima kokonaisnäkemys ja kokemus edellyttävät säilyäkseen kuitenkin jatkuvuutta. Ainakin osittain osaamista voidaan ylläpitää kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta ja asiantuntijapalveluita hankkia ulkomailta, mm. Ruotsista. Toisaalta osaamisen hankittavuus ulkomailta luonnollisesti edellyttää ulkomaisten ydinjätehuollon ohjelmien etenemistä ja osaamisen säilymistä. Joka tapauksessa asiantuntemuksen olemassa olon takaamiseksi monialainen kansainvälinen yhteistyö lienee kaikkien osapuolten etujen mukaista. 2.3 Säteilysuojelu ja onnettomuusvalmius Säteilysuojeluosaamista tarvitaan ydinlaitosten käytön yhteydessä turvallisten työskentelyolosuhteiden järjestämiseen ja radioaktiivisten aineiden pidättämiseen niille tarkoitetuissa ympäristöstä erotetuissa paikoissa. Tähän sisältyy myös kyky mitata luotettavasti ihmisten saamia säteilyannoksia sekä radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia ja säteilyn voimakkuutta. Lisäksi tarvitaan tietoa tilojen ja laitteiden puhdistusmenetelmistä, säteilysuojauksen suunnittelusta ja tietoa siitä, miten ympäristöön päässeet radioaktiiviset aineet kulkeutuvat ilmakehässä, vesistöissä, maaperässä ja biosfäärissä. Päästöjen ja niistä ympäristölle ja ihmisille aiheutuvan haitan välisen yhteyden selvittämiseksi on osattava laatia ja käyttää matemaattisia malleja, joilla tutkitaan radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ja eri altistusreittien kautta aiheutuvia säteilyannoksia. Ydinjätehuollossa puolestaan korostuu radioaktiivisten aineiden pidättymistä ja kallio- ja maaperässä kulkeutumista kos-

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen nykytilanne ja tulevaisuus. Atomivoimaa Suomeen -seminaari 17.11.2010 Säätytalo Jorma Aurela Energiaosasto

Koulutuksen ja tutkimuksen nykytilanne ja tulevaisuus. Atomivoimaa Suomeen -seminaari 17.11.2010 Säätytalo Jorma Aurela Energiaosasto Koulutuksen ja tutkimuksen nykytilanne ja tulevaisuus Atomivoimaa Suomeen -seminaari 17.11.2010 Säätytalo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin CSC:n seminaari avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa 25.5.2009 Fortum Nuclear Services 25.5.2009 1 Sisältö Fortum lyhyesti Fortum

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS)

VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS) VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS) Safir2014 Strategiaseminaari 22.04.2010, VTT Vuorimiehentie 5, Otaniemi Seppo Tähtinen, VTT 2 Tausta ja tarpeellisuus Otakaari 3: Kuumakammiot

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2015 2018. Uuden tutkimusohjelman SAFIR2018 runkosuunnitelma hankehakua varten

Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2015 2018. Uuden tutkimusohjelman SAFIR2018 runkosuunnitelma hankehakua varten Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2015 2018 Uuden tutkimusohjelman SAFIR2018 runkosuunnitelma hankehakua varten Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 34/2014 Kansallinen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Puiteohjelmaseminaari 20.8. Suvi Karvonen VTT 2018 1 KYT2022 lähtökohdat - tavoitteet KYT-ohjelman perustavoite on tuottaa korkealaatuista tutkimustietoa

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT 2 KYT2018 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin (990/1987) "tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT Julkaisu: La lettre européenne de l ANRT No. 242 (lokakuu 2010) Artikkelin nimi: VTT, cet européen qui s impose au plus haut niveau dans le 7e programme-cadre

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonanto kuvaa toimintasuunnitelman eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen Komissio

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot