YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 1) 38/2009/2 2) 39/2009/2 Dnrot 1) LSY-2008-Y-75

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 1) 38/2009/2 2) 39/2009/2 Dnrot 1) LSY-2008-Y-75 2) LSY-2007-Y-202 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT LUVAN HAKIJA 1) Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia, joka koskee Rauman sataman laajentamista vesialuetta ruoppaamalla ja täyttämällä, väylän syventämistä ja oikaisua, Konttilaiturin jatkamista ja ruoppausmassojen läjittämistä merestä erotettaviin läjitysaltaisiin sekä töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista 2) Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen läjitysaltaisiin ja hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Rauma Rauman Satama VESITALOUSASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 11/2007/4 Ympäristölupavirasto oli antamallaan päätöksellä nro 11/2007/4 myöntänyt Rauman Satamalle luvan sataman laajentamiseen ruoppaamalla ja täyttämällä vesialuetta Ulko-Petäjäksen edustalla, Öljylaituriin johtavan väylän ja laiturialtaan viereisen alueen syventämiseen ruoppaamalla haraussyvyyteen MW ,00 m ja Sisäsatamaan johtavan väylän oikaisemiseen ruoppaamalla haraussyvyyteen MW ,65 m sekä laiturialtaan syventämiseen liittyvään laiturin perustusten vahvistamiseen, Konttilaiturin jatkamiseen 249 metrillä ja siihen liittyvään laiturialtaan, kääntöaltaan ja tuloväylän ruoppaukseen haraussyvyyteen MW ,50 m sekä ruoppauksissa syntyvien massojen läjittämiseen Ulko-Petäjäksen edustalle merestä erotettaviin läjitysaltaisiin lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksen 6) mukaan massojen käsittelyyn Ulko-Petäjäksen läjitysaltaassa 1 ja läjitysaltaasta 2 mahdollisesti välipenkereellä erotettavassa osassa sekä Martinkarin läjitysaltaassa oli ennen massojen sijoittamista altaisiin oltava ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jonka yhteydessä voitaisiin antaa myös määräyksiä mahdollisten ylivuotovesien johtamisesta altaista mereen.

2 2 Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0073/2 HAKEMUKSET Vesilain mukainen hakemus Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 08/0073/2 kumonnut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 11/2007/4 ja palauttanut asian Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi yhdessä ruoppausmassojen sijoittamista koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa. Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut, että vesilain 16 luvun 2 :n ja ympäristönsuojelulain 39 :n mukaan vesilain mukainen hakemus ja saman toiminnan mukainen vesien pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä erityisestä syystä ole pidettävä tarpeettomana. Rauman Satama on ympäristölupavirastoon saapuneessa ja sekä muuttamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa sataman laajentamiseen vesialuetta ruoppaamalla ja täyttämällä, väylän syventämiseen ja oikaisuun, Konttilaiturin jatkamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen merestä erotettaviin läjitysaltaisiin sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Rauman kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeuden palautettua asian hakemus on tullut uudestaan vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus Rauman Satama on Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa hakenut ympäristölupaa Rauman satama-alueen pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäyttöön satamarakenteissa. Pilaantuneet ruoppausmassat on tarkoitus läjittää Ulko-Petäjäkseen rakennettavaan läjitysaltaaseen 1 ja tarvittaessa läjitysaltaasta 2 erotettavaan altaaseen sekä olemassa olevaan Martinkarin altaaseen. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Samalla hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista määräystä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 33 :n 2 momentin perusteella siirtänyt hakemusasian päivätyllä kirjeellään Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Luvan hakemisen perusteena on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. Lupaviranomaisen toimivalta perustuu ympäristönsuojelulain 33 :n 2 momenttiin.

3 SUUNNITELMA Hankkeen sijainti 3 Rauman satama sijaitsee Rauman kaupungin keskustasta länteen pääosin Kompin, Iso-Hakunin ja Ulko-Petäjäksen alueella. Satamaalue rajoittuu Rauman mereen. Rauman ydinkeskustaan on matkaa noin 1,5 km. Luvat ja alueen kaavoitustilanne Rauman Satama on liikelaitosmuotoinen kunnallinen yleissatama. Rauman kaupunki omistaa sataman maa- ja vesialueet, joilla Rauman Satama toimii vuokralla. Ulko-Petäjäkseen suunnitellut läjitysallas 1 ja sen ulkopuolelle rakennettava läjitysallas 2 tulevat sijaitsemaan satama-alueen luoteisosassa, nykyisen sataman ja Ulko-Petäjäksen niemen pohjoispuolisella vesialueella. Konttilaituri sijaitsee Ulko-Petäjäksen niemen eteläpuolella Iso-Hakunin kärjessä. Iso-Hakunin eteläpuolelta kulkee Suojan Sisäsatamaan johtava väylä, jonka eteläpuolella sijaitsevat mereltä päin tultaessa ensin Öljylaituri ja sitten Martinkarin läjitysallas ennen Suojan laituria. Rauman Sataman toiminta Maisematyölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Rauman Sataman toimintaa koskevan ympäristöluvan nro 11/2007/2. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antamallaan päätöksellä nro 08/0163/3 tarkentanut lupamääräyksiä. Päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon on tullut vireille Rauman Sataman toiminnan muuttamista koskeva ympäristölupahakemus (dnro LSY-2007-Y-387). Rauman kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Rauman Satamalle maisematyöluvan nro YL 250 kallioaineksen louhimiseksi ja vesialueen täyttämiseksi rakennuspaikalla (Ulko-Petäjäs). Muinaismuistolain mukainen kajoamislupa Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Rauman Satamalle muinaismuistolain mukaisen luvan (LOS-2006-L ) muinaisjäännökseen kajoamiseen. Lupa koskee kajoamista Ulko- Petäjäksen rakennuspaikalla sijaitseviin kahden ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen jäännöksiin kallion louhintaa varten.

4 4 Museoviraston meriarkeologian yksikön Ulko-Petäjäksen täyttöalueella tekemässä kartoituksessa (raportti ) ei paljastunut kohteita, joita voitaisiin olettaa vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi, eikä täyttötyön toteuttamiselle ole vedenalaisen kulttuuriperinnön kannalta estettä. Rauman sataman asemakaava Hankealue ja sen ympäristö Rauman kaupungin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka koskee pääosin sataman asemakaavan muutosta. Pääosa kaava-alueesta on satamatoimintojen aluetta (LS). Sataman laajentaminen ja lupahakemukseen liittyvät toiminnot sisältyvät kaikki hyväksytyn asemakaavan mukaiseen satama-alueeseen. Maa-alue Ulko-Petäjäksen maisematyökohteen ja läjitysallasalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta. Sataman puoleisella Petäjäksen rannalla sekä Petäjäksen ja Ulko-Petäjäksen pohjoispuolisilla saarilla (Saukot ja niiden itäpuoliset saaret) on Rauman kaupungin omistamia, vapaa-ajan asuntotarkoituksiin vuokrattuja huvilapalstoja ja tontteja. Martinkarin läjitysaltaasta noin 400 m:n etäisyydellä sijaitsee Lonsin asuntoalue. Kompin asuntoalue rajoittuu satamaan. Sen etäisyys Martinkarin läjitysaltaasta on noin 700 m ja Ulko-Petäjäksen alueesta noin m. Komppi on luokiteltu seutukaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Pohjavedet Petäjäksen yleinen uimaranta sijaitsee Petäjäksen pohjoisrannalla. Fåfängan, Otanlahden ja Poroholman uimarannat sekä Rauman leirintäalue sijaitsevat Otanlahdella noin 2 km:n etäisyydellä Ulko- Petäjäksestä itään. Saharannan uimaranta sijaitsee Syvänraumanlahdella noin 2 km Ulko-Petäjäksestä itä-kaakkoon. Kompinlahdella on Petäjäksen venesatama. Martinkarin läjitysaltaan läheisyydessä ei ole yleisiä uimarantoja. Noin 1 km:n päässä läjitysaltaasta itään sijaitsee Kanalin venesatama. Sataman länsipuolella on Rauman saaristo -niminen Natura alue (FI ), joka on lähimmillään noin kahden kilometrin päässä satamasta. Alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Ulko- Petäjäksestä noin 700 m koilliseen on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu Saukonkarien luonnonsuojelualue. Sataman vaikutusalueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita.

5 Merialue 5 Vedenlaatu Rauman edustan merialue on melko avointa sisäsaaristoa, jossa veden keskisyvyys on 5 7 metriä ja suurimmat syvyydet 15 metriä. Saaristovyöhyke on kapea ja avomeren vaikutus tuntuu sen vuoksi voimakkaana rannikon lähivesiin asti. Merialueelle purkautuu makeita vesiä hyvin vähän, joten hajakuormitus on vähäinen. Meriveden virtaukset seuraavat Rauman sataman edustalla pääasiassa laivaväylien suuntia. Päävirtaus kulkee ulompana rannikon edustalla pohjoiseen. Lähempänä rannikkoa, Järviluodon ja Ruuhiluodon välillä, esiintyy vastakkainen virtaus. Meriveden suurimmat korkeusvaihtelut ajoittuvat pitkäaikaisten tilastojen mukaan välille syyskuu-tammikuu ja pienimmät välille huhtikuuheinäkuu. Kesällä vedenkorkeuden keskimääräinen vaihtelu on yleensä 8 12 cm ja ääriarvojen vaihtelu cm. Talvella vaihteluväli on cm. Meriveden maksimikorkeus Rauman edustalla on vuodelta 2007 (+123 cm) ja minimikorkeus vuodelta 1934 ( 77 cm). Rauman edustan merialueelle johdetaan metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsiteltyjä jätevesiä. Talvella jätevedet sekoittuvat pintakerrokseen ja kulkeutuvat meriveden virtauksista ja vedenkorkeuden vaihteluista riippuen avomerta kohti tai rannikon suuntaisesti merialueen etelä- ja pohjoisosaan. Meriveden happitilanne on normaalia pitempänäkin jäätalvena hyvä, pitoisuudet ovat luokkaa 10,5 12,5 mg/l. Veden ravinnepitoisuudet ovat kohonneet jätevesien vaikutusalueella ja niiden edustalla aina linjalle Kaskinen - Hanhinen saakka. Avovesikautena merivesi on Rauman edustalla yleensä vain lyhytaikaisesti kerrostunut. Kerrostumisen aikana pohjanläheisissä vesikerroksissa esiintyy hapen vajausta. Fosforipitoisuudet ovat viime vuosina selvästi pienentyneet. Merialue on kuitenkin luokiteltu lievästi rehevöityneeksi. Myös sataman vesialueen fosforipitoisuudet osoittavat lievää rehevöitymistä. Linjan Maanpää Järviluodon itäpää Petäjäksen länsikärki itäpuolella veden laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Linjan Hanhinen Ruuhiluoto Heinänen ulkopuolella vedenlaatu kuuluu luokkaan erinomainen. Haitta-ainepitoisuudet satama-alueella Vuosina tehdyistä haitta-ainetutkimuksista laaditun yhteenvedon mukaan osassa satama-aluetta sedimentin normalisoidut kuparipitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ruoppaus- ja läji-

6 6 tysohjeen tason 2 eli sedimentti on pilaantunutta ja mereen läjityskelvotonta. Elohopeapitoisuuksien perusteella sedimentti on haitatonta (alle tason 1) tai mahdollisesti pilaantunutta (normalisoitu pitoisuus tasojen 1 ja 2 välisellä alueella). Kadmiumpitoisuus ylittää tason 1 kahdessa näytepisteessä, kun taas lyijy- ja kromipitoisuudet ovat haitattomalla tasolla tai lähellä tason 1 raja-arvoa. Mitatut nikkeli-, sinkki- ja arseenipitoisuudet ovat haitattomalla tasolla. PAHyhdisteiden pitoisuuksien perusteella sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta, ja joidenkin näytteiden pitoisuudet ylittävät tason 2. Myös PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät kahdessa havaintopaikassa tason 2. TBT-pitoisuudet ovat satama-alueella ja sataman läheisyydessä lähes poikkeuksetta tasoa 2 korkeampia eli sedimentti on pilaantunutta. Tammikuussa 2005 kahdesta Öljysataman ruoppausalueelta tutkitusta näytepisteestä tehtyjen tutkimuksen perusteella todettiin, että sedimentin laatu ja haitta-aineiden pitoisuudet vaihtelevat sataman alueella suuresti, ja ainakin Öljylaiturin itäpuolella sedimentti vaikuttaa mereen läjittämiseen kelvottomalta otetuissa näytteissä sedimentin kupari- ja TBT-pitoisuudet ylittivät tason 2 Öljylaiturin itäpuolisessa pisteessä. Lisäksi elohopea- ja kadmiumpitoisuudet, kaikkien PCB-yhdisteiden ja neljän PAH-yhdisteen pitoisuudet olivat tasojen 1 ja 2 välissä. Öljylaiturin länsipuolisessa pisteessä haitta-aineiden pitoisuudet olivat pienempiä ja vain TBT:n normalisoitu pitoisuus ylitti tason 1. Huhtikuussa 2005 tehdyn tutkimuksen perusteella Öljylaiturin ruoppausalueen lähinnä satamaa olevilla pisteillä sedimentti on luokiteltu kuparipitoisuuksien perusteella pilaantuneeksi ja elohopeapitoisuuksien perusteella mahdollisesti pilaantuneeksi. Uloimmilla näytepisteillä sedimentti on kuparipitoisuuden vuoksi ruoppausmassana mahdollisesti pilaantunutta ja yhdellä pisteellä haitatonta. Normalisoitujen PCB-yhdisteiden pitoisuuksien perusteella sedimentti on luokiteltu ruoppausmassana haitattomaksi tai mahdollisesti pilaantuneiksi lukuun ottamatta louhittavaa aluetta, jonka sedimentti on 5 20 cm syvyydeltä pilaantunutta. PAH-yhdisteiden pitoisuuksien perusteella Öljylaiturin alueen ruoppausmassat ovat haitattomia tai mahdollisesti pilaantuneita. TBT-pitoisuuksien perusteella Öljylaiturin alueen näytepisteiden sedimentti on ulointa pistettä sekä tammikuussa 2005 tutkittua pistettä lukuun ottamatta mereen läjityskelvotonta. Konttilaiturin suunnitellulla ruoppausalueella näytepisteiden sedimentti on kuparipitoisuuden perusteella pilaantunutta lukuun ottamatta kahta pistettä, jossa sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta. Lyijypitoisuus on yhdessä näytteessä pilaantuneella tasolla ja viidessä näytteessä harmaalla alueella. Normalisoidut PCB-kongeneerien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat haitattomalla tasolla tai mahdollisesti pilaantuneita. TBT-pitoisuuksien perusteella Konttilaiturin alueen näytepisteiden pintakerroksen sedimentti on mereen läjityskelvotonta.

7 7 Ulko-Petäjäksen alueella lähimpänä rantaviivaa olevilla pisteillä sedimentti on mahdollisesti elohopealla pilaantunutta, mutta muiden normalisoitujen raskasmetallipitoisuuksien perusteella ruoppausmassana haitatonta. Ulommilla näytepisteillä sedimentin pintakerros on kuparipitoisuuden perusteella pilaantunutta sekä kromi- ja lyijypitoisuuksien perusteella mahdollisesti pilaantunutta. Normalisoidut PCB-kongeneerien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat haitattomalla tasolla tai mahdollisesti pilaantuneita. TBT-pitoisuuksien mukaan sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta. Ulko-Petäjäksen, Konttilaiturin ja Öljylaiturin alueiden sedimentin normalisoidut TBT- ja raskasmetallipitoisuudet olivat otetuissa näytteissä seuraavat: Haitta-aine taso 1 *) taso 2 *) Ulko-Petäjäs Konttilaituri Öljylaituri TBT µg/kg <1, Kupari mg/kg Elohopea mg/kg 0,1 1 0,03 0,44 0,05 0,16 0,04 0,16 Kromi mg/kg lyijy mg/kg *) Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 2004) mukaiset raja-arvot (alle tason 1: pilaantumaton sedimentti, tasojen 1 2 välinen alue: mahdollisesti pilaantunut sedimentti, yli tason 2: pilaantunut sedimentti) Rauman sataman sedimenteistä ei ole tehty liukoisuustestejä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on tutkinut vuosina otettujen biologisten näytteiden haitta-ainepitoisuuksia. Eläinplankton- ja itämerensimpukkanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu Ro-Ro 1 -laiturin edustan ruoppauksen, Suojan puolen ruoppaus- ja täyttötöiden sekä Iso-Hakuniin tehtyjen ruoppausmassojen läjittämisen yhteydessä. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia on tutkittu myös sataman läheltä pyydetyistä ahvenista. Näytteet otettiin töiden aikana ja niiden päätyttyä. Tutkimustulosten mukaan eläinplanktonissa esiintyi sekä kuparia että lyijyä, mutta näytteenottokertojen välillä ei ollut pitoisuuksissa suurta eroa. Simpukoiden orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus vuonna 2003 oli 618 µg/kg tuorepainoa ja vuonna µg/kg tuorepainoa. Eläinplanktonnäytteiden TBT-pitoisuus oli vuonna ,9 µg/kg tuorepainoa ja vuonna ,8 µg/kg tuorepainoa. Tinayhdisteiden, erityisesti tributyylitinan, pitoisuus oli molemmissa simpukkanäytteissä korkea. Itämerensimpukoissa oli vuoden 2005 näytteessä kuparia ja lyijyä 1,5 2 kertaa enemmän kuin vuoden 2003 näytteessä. Orgaanisia tinayhdisteitä oli sen sijaan vuoden 2005 näytteessä vain noin puolet vuoden 2003 näytteeseen verrattuna.

8 8 Rauman edustalla tehdyissä tutkimuksissa ahvenen lihaksen orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus oli vuonna ,4 (TBT-pitoisuus 13,4) µg/kg tuorepainoa ja vuonna ,3 (TBTpitoisuus 23,8) µg/kg tuorepainoa. Tinapitoisuuksien perusteella 80- kiloisen henkilön suurin sallittu päiväannos Rauman sataman edustalta pyydettyä ahventa olisi ollut 760 g vuonna 2004 ja 410 g vuonna Kalatalous Ammattikalastus on Rauman edustalla verrattain vähäistä ja tapahtuu pääasiassa verkoilla. Pyynnin kohteena ovat ensisijaisesti olleet ahven, siika ja silakka. Myös kuhan merkitys on kasvamassa. Virkistyskalastajat pyytävät mm. lohta, meritaimenta, haukea ja ahventa. Virkistyskalastusta harjoittavia ruokakuntia on noin 500. Viime vuosina hylkeiden lisääntyminen on häirinnyt kalastusta, ja kalastuksessa on siirrytty enemmän ahvenen ja kuhan pyyntiin. Kokonaisuutena Rauman edustan saalislajistoa voidaan edelleen pitää monipuolisena, kalojen laatua käyttökelpoisena ihmisravinnoksi ja kalastusmahdollisuuksia melko hyvinä. Kalastus satama-alueella on kielletty. Ruopattavan alueen tai läjitysalueen vaikutusalueilla ei ole ammattikalastajia. Rauman merialueella on Rauman Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos, joka sijaitsee Nurmeksen saaren eteläpuolella noin 5 km Ulko- Petäjäksestä luoteeseen. Laitos ei tällä hetkellä ole käytössä. Vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen Ulko-Petäjäksen edustalla Satama-aluetta on tarkoitus laajentaa täyttämällä vesialuetta Ulko- Petäjäksen edustalla. Alueelle rakennetaan kaksiosainen läjitysallas Insinööritoimisto Pitkälä Oy:n päivätyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan liitetyn reunapenkereitä esittävän piirustuksen B mukaan läjitysaltaaseen 1 voidaan läjittää pilaantuneita ruoppausmassoja tasoon 3,0 m saakka m 3. Muita massoja voidaan sen jälkeen sijoittaa tasoon +2,0 m saakka m 3. Läjitysallas 2 rakennetaan niin, että se ympäröi allasta 1 meren puolelta. Läjitysaltaaseen 2 voidaan sijoittaa massoja tasoon +2,0 m saakka m 3. Sataman ruoppauksissa syntyvät massat muodostavat vain osan Ulko-Petäjäkseen tarvittavasta täyttömaasta, ja altaaseen on tarkoitus läjittää myös muualta saatavia massoja. Täytöt on tarkoitus suorittaa noin kymmenen vuoden aikana vuoden 2018 loppuun mennessä. Läjitysaltaat rakennetaan vaiheittain. Penkereet rakennetaan päätypenkereenä sekalouheesta. Ensimmäisessä vaiheessa pengerrettävältä sisemmän altaan 1 alueelta poistetaan pilaantuneet ruoppausmassat suljetulla kauharuoppaajalla. Sedimenttitutkimusten perusteella ainoastaan sedimentin pintakerroksen on todettu pilaantuneen, ja kuorinta ulotetaan 0,3 m:n syvyyteen. Massat kuljetetaan

9 9 Martinkarin läjitysaltaaseen. Sisemmän penkereen alla savikerros on ohut, joten penger voidaan upottaa kovaan pohjaan omalla painollaan. Pengerrettäessä sivuun aurautuvat savimaat poistetaan tarvittaessa kaivamalla tai ruoppaamalla. Sisäluiskat oikaistaan, tasataan hienolouheella ja tiivistetään asentamalla niihin suodatinkankaat. Läjitysaltaan ensimmäisen vaiheen reunapenger rakennetaan Ulko- Petäjäksen alueelta louhittavasta materiaalista. Kun penkereen ensimmäinen osa on valmistunut, toisessa vaiheessa pengerrettävältä alueelta poistetaan likaantuneet savi- ja liejumaat samoin kuin ensimmäisen penkereen alta. Massat läjitetään ensimmäisessä vaiheessa tehdyn penkereen sisäpuolelle. Penger perustetaan kovaan pohjaan. Altaan pohjoispäähän pengerrettävillä osuuksilla lieju- ja savikerros on paksumpi kuin 6 m, ja pehmeitä maita poistetaan kaivamalla tai ruoppaamalla. Massat siirretään rakennettavan penkereen sisäpuolelle. Penger verhotaan ulkopuolelta lohkareilla merenkäyntiä vastaan. Sisäluiska rakennetaan samoin kuin läjitysaltaassa 1. Penkereisiin leikataan noin m:n levyiset aukot proomuläjitystä varten. Aukkojen kynnyskorkeudeksi on suunniteltu 3,0 m. Aukot varustetaan suodatinkangasverhoilla, jotka käännetään sivuun proomun kulkiessa aukosta. Verhon alapää painotetaan ja yläpää kiinnitetään kellukkeeseen. Päistään verho kiinnitetään penkereeseen niin, että se voidaan helposti avata ja sulkea. Kun täyttö on noussut lähelle kynnyskorkeutta, proomuaukko täytetään ja sisäluiska verhoillaan suodatinkankaalla. Loppuvaiheessa kaikki ruoppausmassat siirretään kaivinkoneella proomusta altaan 2 sisäpuolelle. Louhemassoja tarvitaan läjitysaltaiden penkereisiin kaikkiaan noin m 3 ja kenttäalueiden täyttöön noin m 3. Penkereiden alta ruopattavien pehmeiden massojen määräksi on arvioitu noin m 3. Öljylaituriin johtavan väylän syventäminen ja oikaiseminen Tarkoituksena on laaditun ja sekä tarkistetun suunnitelman mukaisesti syventää Öljylaituriin johtavaa väylää nykyisestä 9,65 metristä haraussyvyyteen MW ,00 m ja oikaista Öljylaiturin itäpuolelle jatkuvaa Sisäsatamaan johtavaa väylää ruoppaamalla laiturialtaan viereinen alue haraussyvyyteen MW ,65 m. Oikaistavan ruopattavan alueen syvyys vaihtelee nyt noin viidestä metristä yhdeksään metriin. Ruopattavien massojen määräksi on arvioitu noin m 3. Pilaantuneet massat poistetaan 0,5 m:n syvyydeltä ja läjitetään Martinkarin läjitysaltaaseen sekä Ulko-Petäjäksen sisempään läjitysaltaaseen 1. Väylältä ja satama-alueelta louhitaan kalliota noin m 3. Öljysataman väylän syventäminen mahdollistaa suurempien alusten pääsyn satamaan. Sisäsatamaan johtavan väylän oikaiseminen ruoppaamalla parantaa turvallisuutta satamassa. Ruoppauksissa

10 10 syntyvät massat voidaan hyödyntää Ulko-Petäjäksen satama-alueen laajentamisessa, joten hanke on myös taloudellisesti kannattava. Lisäksi Sisäsatamaan johtavan väylän oikaiseminen nopeuttaa ja helpottaa liikennöintiä. Konttilaiturin jatkaminen ja siihen liittyvät ruoppaukset Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Konttilaiturin jatkeelle luvan antamallaan päätöksellä nro 29/1994/4. Taloudellisista syistä johtuen Konttilaituria ei ole rakennettu valmiiksi aiemman luvan sallimassa kymmenen vuoden aikataulussa. Vanhan konttilaiturin jatkamiseksi ja uuden konttilaiturin rakentamiseksi on laadittu suunnitelmat, jotka on päivätty ja tarkistettu sekä Suunnitelmien mukaan nykyistä laituria, jonka pituus on 176,70 m jatketaan n. 30 m ja jatkettavan laiturin länsipuolelle rakennetaan uusi konttilaituri/peräporttipaikka, jonka pituus on 248,60 m. Laituriallas, kääntöallas ja laituriin johtava tuloväylä on tarkoitus ruopata haraussyvyyteen NN 12,00 m. Ruoppausmassoja on arvioitu syntyvän noin m 3. Puhtaiden ruoppausmassojen läjittäminen Hankkeissa syntyvät puhtaat ruoppausmassat läjitetään Ulko- Petäjäkseen läjitysaltaan 1 ympärille rakennettavaan läjitysaltaaseen 2. Puhtaiden ruoppausmassojen määräksi on arvioitu yhteensä m 3. Pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäyttö Pilaantuneet ruoppausmassat on tarkoitus käyttää hyödyksi Ulko- Petäjäksen ja Martinkarin läjitysaltaiden täytöissä. Pilaantuneita ruoppausmassoja on arvioitu olevan yhteensä noin m 3. Haitta-aineita on joutunut sedimenttiin useista lähteistä pitkän ajan kuluessa. Pilaantuneiden sedimenttien sijoittaminen penkereillä eristetyille, päällystettäville alueille vähentää merialueelle pilaantumisesta aiheutuvaa riskiä. Öljysatamasta ja Konttilaiturin alueelta ruopattavat pilaantuneet massat läjitetään suunnitelman mukaan Ulko-Petäjäkseen rakennettavaan läjitysaltaaseen 1. Öljysatamasta ruopattavien, etenkin TBT:llä pilaantuneiden massojen määräksi on arvioitu noin m 3. Konttilaiturin alueen ruoppauksista syntyy lähinnä TBT:llä ja kuparilla pilaantuneita ruoppausmassoja arviolta m 3. Ulko-Petäjäksen läjitysaltaiden penkereiden alta ruopattavat pilaantuneet massat läjitetään osaksi olemassa olevaan Martinkarin läjitysaltaaseen ja osaksi Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1. Reunapenkereiden alta ruopattavista massoista pilaantuneiden osuudeksi on arvioitu m 3. Massat ovat pilaantuneet etenkin kuparilla. Muiden raskasmetallien ja TBT:n pitoisuudet asettuvat pääosin tasojen 1 ja 2 väliin.

11 11 Kaikki hankkeessa ruopattavat pilaantuneet massat ruopataan kauharuoppaajalla, jossa on suljettava kauha. Massat nostetaan proomuihin, joilla ne kuljetetaan läjitysaltaisiin. Laskelmien mukaan pilaantuneet ruoppausmassat mahtuvat Martinkarin läjitysaltaaseen ja Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1. Martinkarin altaaseen voidaan täyttötasolla +1,50 Pitkälä Oy:n päivättyyn suunnitelmaan liitetyn reunapenkereitä esittävän piirustuksen B mukaan sijoittaa m 3 pilaantuneita ruoppausmassoja. Mikäli kaikki pilaantuneet ruoppausmassat eivät mahtuisi näihin altaisiin, Ulko-Petäjäksen läjitysaltaasta 2 erotetaan välipenkereellä osa pilaantuneiden massojen läjitystä varten. Laajennusosa penkereineen tehdään tällöin vastaamaan ominaisuuksiltaan pilaantuneiden massojen läjitykseen tarkoitettua läjitysallasta 1. Penkereiden rakenne Olemassa oleva Martinkarin läjitysallas on eristetty merestä louhepenkereellä. Allas kunnostetaan oikaisemalla louhepenkereen sisäluiska, tasaamalla se hienolouheella ja asentamalla siihen suodatinkangas. Martinkarin läjitysaltaan kunnostamisen jälkeen rakennetaan Ulko-Petäjäksen läjitysaltaan 1 reunapenkereen runko. Runko rakennetaan puhtaasta sekalouheesta, jonka sisäluiskan pinta oikaistaan ja tasataan hienolouheella. Hienolouhetasaus tehdään raekooltaan noin mm:n murskeella. Murske sisältää hienojakoista materiaalia, joka osaltaan tiivistää pengerrakenteen. Pilaantuneiden massojen läjitysaltaiden penkereiden sisäreunaan asennetaan suodatinkangas. Suodatinkangas saumataan ompelemalla tai liimaamalla. Kangas tulee ulottumaan penkereen harjalta luiskan juuren ohi siten, että se limittyy tiiviin pohjamaan kanssa noin 2 m:n matkalta. Suodatinkangas läpäisee vettä, mutta ei kiintoainetta ja kiintoaineeseen sitoutuneita haitta-aineita. Suodatinkankaana käytetään raskasta käyttöä vastaavaa korkean käyttöluokan suodatinkangasta (KL4). Päällysrakenne Ulko-Petäjäksen ja Martinkarin pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitysaltaista rakennetaan täyttöjen jälkeen satamankenttiä. Ruoppausmassojen päälle ajetaan sekalouhetta, joka painollaan tiivistää alla olevia ruoppausmaita; samalla ruoppausmassasta poistuu vettä. Kun louhetäyttö on noussut meriveden pinnan tasalle, täytön yläpinta kiilataan ja tasataan. Sen jälkeen pinnalle levitetään suodatinkangas, joka liitetään reunapenkereiden sisäluiskan suodatinkankaaseen. Kankaan päälle täytetään lisää louhetta tulevan satamakentän päällysrakennekerrosten alapintaan saakka. Louhetta käytetään Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1 noin m 3 ja Martinkarin läjitysaltaaseen noin m 3. Louhetäytöt tasaavat pintakuormia ja tiivistävät alla olevat ruoppausmassat; tällöin täyttyvät myös satamakentälle asetettavat rakennustekniset ja kuormitusvaatimukset, joten

12 12 ruoppausmassojen stabilointi ei ole tarpeen. Stabilointia ei tarvita myöskään haitta-aineiden sitomiseen, sillä suljettujen ja suodatinkankaalla varustettujen reunapenkereiden ansiosta läjitysmassojen sisältämät haitta-aineet pysyvät rakenteissa. Ulko-Petäjäksen altaassa pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitysallasta ympäröi lisäksi pilaantumattomien massojen läjitysallas. Täyttöjen jälkeen läjitysaltaat päällystetään asfaltilla, joka estää sadeveden pääsyn pilaantuneisiin täyttömassoihin. Pilaantuneiden massojen sijoittamisen riskinarviointi Läjityksenaikaiset riskit VTT on tehnyt päivätyn riskinarvion pilaantuneiden massojen sijoittamisesta läjitysaltaisiin. Hakija on arvioinut, että riskinarvio soveltuu yhä hankkeeseen, vaikka suunnitelma on riskinarvion laatimisen jälkeen hieman muuttunut, sillä suunnitelmaa on muutosten yhteydessä täydennetty ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvin toimenpitein. Suurin riski haitta-aineiden kulkeutumiseen takaisin merialueelle on silloin, kun läjitysaltaita ei ole päällystetty. Töiden suorittamistavasta ja haitta-aineiden ominaisuuksista johtuen riski haitta-aineiden läjitysaltaista leviämiseen on kuitenkin pieni. Altaat ovat kummallakin sijoitusalueella suljettuja. Vaikka kiintoaine suspendoituu läjityksen aikana, se ei pääse kulkeutumaan pengerrakenteiden läpi. Läjitysmassan sijoittamisen aikana siitä liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet nousevat läjitysaltaan vedessä. Läjityksen edetessä ja sedimentin laskeutuessa altaasta puristuu vettä penkereen läpi. Suodatinkankaan sekä haitta-aineiden kiintoaineeseen sitoutumistaipumuksen ansiosta haitta-aineita ei juuri pääse ulos altaasta. Lisäksi Ulko-Petäjäksessä haitta-aineiden pääsyä mereen vähentää pilaantuneiden massojen sijoittaminen erilliseen altaaseen, joka jää pilaantumattomien massojen läjitysaltaan sisälle. Läjitettävät massat on tarkoitus ruopata suljettavalla kuokkakauhalla, jolloin läjitysmassojen mukana altaisiin tulevan veden määrä on vähäinen. Tällöin myös patopenkereen läpi mereen kulkeutuvan veden määrä jää vähäiseksi. Työntekijöiden lievä altistuminen läjitysmassojen sisältämille haittaaineille suun tai ihon kautta töiden aikana on mahdollista. Työnaikaiselta ihoaltistukselta on tarpeen suojautua. Sedimentit ovat läjitystyön aikana vesipitoisia, joten ne eivät leviä pölyämällä. Pilaantuneille sedimenteille tarkoitettujen altaiden lopputäyttö tehdään louheella. Louhe lasketaan ruoppausmassojen päälle. Ruoppausmassat ja louhe eristetään toisistaan suodatinkankaalla. Louhetäytönkään aikana sedimentti ei pääse pursuamaan reunapenkereeseen sen sisäpintaan asennettavan suodatinkankaan ansiosta.

13 13 Pitkän aikavälin riski Riskinarvioinnin mukaan haitta-aineita voi kulkeutua läjitysaltaisiin sijoittamisen jälkeen läjitysaltaiden ulkopuoliselle merialueelle pääasiassa seuraavalla tavalla: Sedimentin puristuessa kokoon läjitettävän sedimentin sisältämään veteen liuenneita haitta-aineita kulkeutuu patopenkereen läpi Sedimentin sisältämiä haitta-aineita liukenee mm. merenpinnan korkeusvaihteluiden seurauksena läjitysaltaiden veteen ja kulkeutuu suotovesien mukana penkereen läpi Läjitysaltaista mereen kulkeutuvaan vesimäärään vaikuttavat pintarakenteen tiiveys, alueen ja meren välisen eristävän rakenteen tiiveys ja paksuus, vedenkorkeus sijoitusalueella ja merenpinnan korkeuden vaihtelu eristeseinämän kohdalla. Mereen kulkeutuvaan haitta-aineiden määrään vaikuttavat lisäksi mm. kunkin haitta-aineen liukoisuus veteen sekä haitta-aineiden pidättyminen maa-ainekseen. Haitta-aineita sisältävät sedimentit sijoitetaan suljetuilla penkereillä eristetyille alueille. Täyttöjen valmistuttua altaat päällystetään vettä läpäisemättömällä materiaalilla, joka estää sade- ja sulamisvesien pääsyn läjitysaltaisiin sekä haitta-aineita mahdollisesti sisältävän veden pääsyn ulos läjitysaltaista muuta kautta kuin suotautumalla patopenkereen läpi. Läjitystyön jälkeen altaissa on vain vähän vettä, jolloin myös suotovesiä mereen tulee vähän. Eristettyihin täyttöaltaisiin sijoittaminen rajoittaa sekä eliöstön että ihmisten altistumista haitta-aineille. Läjitettävien pilaantuneiden ruoppausmassojen sisältämät haittaaineet ovat voimakkaasti kiintoaineeseen sitoutuvia ja liukenevat heikosti veteen. Ulko-Petäjäksessä pilaantuneet sedimentit sijoitetaan lisäksi erilliseen altaaseen, jolloin ulkopadon ja pilaantuneiden sijoitusmassojen väliin pystytään sijoittamaan pilaantumattomia massoja. Altaiden penkereet on myös eristetty suodatinkankailla. Haitta-aineiden liukoisuus veteen on suurimmillaan massojen sijoituksen aikana. Jos tilanne alueella on vakaa ja sadevesien pääsyä massoihin rajoitetaan pintarakenteilla, veteen liuenneet haitta-aineet sitoutuvat pääosin sedimentteihin. Pahimmassakin tapauksessa TBT-pitoisuudet vedessä jäänevät korkeintaan tasolle 1 15 ng/l. Merenpinnan korkeuden muutokset aiheuttavat vedenpaineen vaihtelua läjitysaltaissa. Suotoveden mukana ei altaista kuitenkaan kulkeudu merkittäviä määriä haitta-aineita, sillä haitta-aineet ovat pääosin kiintoaineeseen sitoutuneita. Vedenpaineen vaihtelu Ulko- Petäjäksen pilaantuneille sedimenteille tarkoitetussa altaassa on vähäisempää kuin Martinkarin altaassa, jossa sedimenttejä ei eristetä merialueesta puhtailla massoilla.

14 14 Haitta-aineiden adsorptiotaipumuksen takia Ulko-Petäjäksen läjitysaltaan 1 suotoveteen liuenneet haitta-aineet todennäköisesti sitoutuvat uudelleen ulompaan läjitysaltaaseen läjitettäviin puhtaisiin sedimentteihin, mikä rajoittaa osaltaan haitta-aineiden kulkeutumista mereen. Mereen saakka mahdollisesti kulkeutuvat vähäiset määrät haittaaineita laimenevat nopeasti huomattavasti suurempaan vesimäärään. Töiden suorittamistavasta ja haitta-aineiden ominaisuuksista johtuen riski haitta-aineiden läjitysaltaista leviämiseen merkittävässä määrin on pieni. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden soveltaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely Haitta-aineita sisältävien sedimenttien läjittämisessä on otettu huomioon haitta-aineiden takaisinkulkeutumisen estäminen. Pilaantuneet ruoppausmassat läjitetään läjitysaltaisiin, joissa on suljettu reunapenger. Reunapenkereisiin asennetaan lisäksi kiinto- ja haittaaineiden kulkeutumista estävä suodatinkangas. Täyttöjen jälkeen altaat päällystetään vettä läpäisemättömällä rakenteella. Ulko- Petäjäksessä pilaantuneiden massojen läjitysallas sijoitetaan lisäksi mahdollisimman kauas merestä ja kokonaan pilaantumattomien massojen läjitysaltaan ja rannan väliin. Proomuläjitys tehdään suurta huolellisuutta noudattaen ja tarkoin varotoimin, jolloin se on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen menetelmä. Proomuläjitys on kaivuriläjitystä nopeampaa ja lyhentää siksi ruoppaus- ja läjitystyön kokonaiskestoa. Työn keston lyheneminen lyhentää veden samentumisesta aiheutuvaa haittaa. Massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason 2, ruopataan suljetulla kauhalla ja läjitetään tason 3,0 m alapuolelle mahdollisimman kauas kulkuaukosta. Läjitysaltaan aukon suojaverholla estetään haitta-aineiden leviämistä takaisin altaan edustalle. Altaan kulkuaukko pidetään auki ainoastaan proomun kulkiessa sen kautta. Suojaverhon käytössä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varmistetaan, että suojaverho on sulkeutunut kunnolla, kun proomu alkaa pudottaa massoja. Suojaverhon kunto tarkistetaan riittävän usein rikkoutumisvaaran vuoksi. Rauman Satamalla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO (sertifikaatti nro AE-HEL-FINAS). Ympäristöjärjestelmän viimeisin auditointi on suoritettu marraskuussa Rauman sataman laajennusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettely aloitettiin syksyllä Arviointiohjelma oli nähtävil-

15 15 lä keväällä 1996 ja arviointiselostus kesällä Yhteysviranomaisena toiminut Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta syksyllä Arvioinnissa oli esillä sataman laajennuksen toteuttamiseksi kahdeksan eri vaihtoehtoa, joista vaihtoehdot 1b Ruuhiluoto Ulko-Petäjäs, 2 Ulko-Petäjäs Järviluoto, 4a Harmo ja 4b Iso-Hakuni Sementtimatala sisälsivät merialueen täyttöä Ulko-Petäjäksessä. Arvioinnissa vaihtoehdon 0+ vaikutukset ympäristölle todettiin pienimmiksi ja päävaihtoehto 1 Ruuhiluoto oli puolestaan huonoin useimpien ympäristövaikutusten kannalta. Muut vaihtoehdot olivat useimpien vaikutusten osalta näiden välissä. Ympäristökeskuksen lausunto YVA:n riittävyydestä Lounais-Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastoon lausunnon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Rauman sataman laajentamishankkeessa. Lausunnossaan ympäristökeskus on todennut, että lupahakemuksessa esitetty suunnitelma ei ole tarkasti yhdenmukainen minkään arviointimenettelyssä esitetyn vaihtoehdon kanssa, mutta se noudattaa kuitenkin alueelliselta ulottuvuudeltaan ja laajuudeltaan kohtuullisesti arviointimenettelyyn sisältyneitä vaihtoehtoja eikä sataman laajennushankkeen voida katsoa muuttuneen sillä tavoin, että tehty arviointi olisi menettänyt merkityksensä. Ympäristökeskus on katsonut, että Ulko-Petäjäkseen suunniteltu ruoppausmassojen läjitysaltaan rakentaminen on arviointiselostuksessa tarkoitettua aluetäyttöä. Läjitysaltaaseen sijoitettavan massan laadusta johtuen vaikutusten arviointi ei vastaa kaikilta osin arviointiselostuksessa tarkasteltuja vaikutuksia. Lupahakemus sisältää satama-alueen sedimenttitutkimuksen, jonka perusteella voidaan pääosin arvioida ruoppausmassojen läjityskelpoisuus ja tarvittavat toimenpiteet ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen ja sen eristäminen muusta merialueesta on kuitenkin suoritettava huolellisesti myös työn aikana. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sisältämien haitta-aineiden kulkeutuminen riittävästi eristetystä läjitysaltaasta muulle merialueelle voidaan näin estää ja samalla minimoida haitta-aineista johtuvat vaikutukset. Ulko-Petäjäksen ja Iso-Saukon välisen salmen kaventuminen ulottuu noin metriä ulommas kuin virtaus- ja vedenlaatumallin yhteydessä tarkasteltu salmen kaventuminen. Sataman laajennus lupahakemuksen mukaisesti vaikuttaa salmen virtaukseen jossain määrin. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tämä virtauksissa aiheutuva muutos on vähäinen eikä edellytä lisäselvitystä. Ulko-Petäjäksen pohjoisosan kallion louhinnan aiheuttamaa melu- ja pölyhaittaa ei ole arviointiselostuksessa käsitelty. Näitä selvityksiä tulisi louhintaa koskevissa lupa-asioissa lupaviranomaisen edellyttää.

16 16 Ympäristökeskus on katsonut, että ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä alueella olevat muut toiminnot, lupahakemuksen mukainen sataman laajennus ei aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämistä uudelleen. Hankkeen vaikutukset Merialue Hakija on arvioinut Rauman edustalta laaditun virtaus- ja vedenlaatumallin laskelmien perusteella, että Ulko-Petäjäksen rakentaminen ei oleellisesti vaikuta virtauksiin ja ravinnetilanteeseen Rauman vesialueilla. Suunnitelmaselostuksen mukaan läjitysalueen rakennustyöt eivät aiheuta pysyviä tai tilapäisiä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Maaperä ja pohjavesi Täyttö- ja ruoppaustöiden aikaisen veden samentumisen on arvioitu ulottuvan metrin päähän työkohteesta ja rajoittuvan pääasiassa pohjanläheiseen veteen. Veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet kasvavat tällä alueella pohjalietteen sekoittuessa veteen ja siihen kertyneiden ravinteiden vapautuessa vesimassaan. Fosfori on niin tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena, että liukoisen ja siten kasveille käyttökelpoisen fosforin pitoisuuksien vedessä ei ole arvioitu merkittävästi kasvavan. Ruoppaustöistä aiheutuu kuitenkin veden paikallista samenemista ja lievää paikallista rehevöitymistä sataman vesialueella. Ulko-Petäjäksessä läjitys on tarkoitus suorittaa penkereiden suojassa proomuista suoraan läjitysaltaisiin. Rakenteiden avulla varmistetaan, ettei haitallisia aineita pääse kulkeutumaan mereen. Martinkarin täyttöallas on eristetty merestä louhepenkereellä siten, että mahdolliset haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan veteen tai laajemmalle alueelle. Suunnitelmaselostuksen mukaan läjityshanke ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Työnaikainen veden samentuminen on, täyttömateriaalin laadusta ja alueen sijainnista johtuen, hyvin vähäistä. Läjityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistön tilaan, sen käyttöön eikä veden laatuun. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveteen, koska alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia maaperään. Luonto ja luonnonsuojelualueet Pilaantuneiden sedimenttien poistaminen merenpohjasta ruoppaamalla ja läjittäminen merestä eristettyihin altaisiin on meriluonnon kannalta positiivinen toimenpide. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon eikä luonnonsuojelualueisiin. Hanke ei

17 17 aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Läjitystöiden aiheuttama työkoneiden melu voi aiheuttaa vähäistä meluhaittaa, joka ei kuitenkaan merkittävästi eroa muusta sataman aiheuttamasta melusta. Hanke ei siten aiheuta haittaa Rauman saariston Natura alueelle eikä Saukonkarien luonnonsuojelualueelle. Yleinen viihtyisyys ja ihmisten terveys Korvattavat vahingot Ympäristövaikutusten vähentäminen Pilaantuneiden sedimenttien poistaminen ruoppaamalla merenpohjasta ja läjittäminen merestä eristettyihin altaisiin vähentää ihmisten altistumisriskiä sedimenttien sisältämille haitta-aineille. Läjityksellä ei ole vaikutuksia uimarantojen käyttökelpoisuuteen, virkistyskalastukseen, asumiseen eikä lähialueen virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Hakija on arvioinut, etteivät suoritettavat toimenpiteet aiheuta tila-, omistaja- tai henkilökohtaisia vahinkoja. VTT on esittänyt riskinarvioinnissa tunnistamiensa riskien hallintakeinoiksi seuraavia toimenpiteitä: Ruoppaustöiden suorittaminen ns. ympäristökauhalla Pilaantuneiden sedimenttien läjittäminen Ulko-Petäjäksessä mahdollisimman kauas merestä ja louheella tehtävän lopputäytön huolellinen geotekninen suunnittelu Tiiviin eristysseinän rakentaminen sijoitusalueen ja meren välille Tiivis pintarakenne ja rakenteen kunnon seuranta Täytön mahdollisten painumien minimointi Martinkarissa geotekstiilin sijoittaminen tasatun louhepenkereen sisäluiskaan Rauman Satama käyttää haitta-aineista aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi seuraavia toimenpiteitä: Ruoppaukset suoritetaan suljettavalla kauhalla. Näin altaisiin joutuvan ja altaasta penkereen läpi suotautuvan veden määrä pysyy vähäisenä. Läjitysaltaiden reunapenkereistä tehdään suodatinkankaan avulla tiiviit. Läjitysaltaaseen tuleva vesi suotautuu reunapenkereen läpi, mutta kiintoaineeseen sitoutuneet haitta-aineet jäävät penkereen suodatinkankaaseen. Suotovesien määrä myös vähenee läjitysmassojen tiivistymisen edetessä. Ulko-Petäjäksessä pilaantuneet sedimentit läjitetään mahdollisimman kauas merestä läjitysaltaaseen 1. Läjitysallas 1 jää ko-

18 18 konaisuudessaan läjitysaltaan 2 sisäpuolelle. Mikäli haitta-aineita jossain tilanteessa pääsisi altaaseen 2, sitoutuisivat ne todennäköisesti altaan 2 läjitysmassoihin. Merenpinnan korkeuden vaihtelun vaikutus altaan 1 massoihin on vähäinen. Louheella tehtävän lopputäytön geoteknisessä suunnittelussa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Martinkarin läjitysallas kunnostetaan ennen pilaantuneiden sedimenttien läjittämistä oikaisemalla sen sisäluiska ja varustamalla se suodatinkankaalla. Pilaantuneiden massojen päälle läjitetään louhetta. Läjitysaltaiden ulkopuolisen vesialueen veden laatua tarkkaillaan sekä töiden aikana että niiden valmistuttua. Tarkkailussa hyödynnetään voimassa olevia velvoitetarkkailuohjelmia. Pintarakenteen kuntoa seurataan säännöllisesti ja mahdolliset vauriot korjataan välittömästi. TBT:llä pilaantuneiden massojen hallinta perustuu täyttötöiden aikaiseen veden samentumisen seurantaan, koska merkittävä osa TBT:stä on sitoutuneena kiintoainespartikkeleihin. Seurannassa käytetään automaattista jatkuvatoimista sameusmittaria. Mittariin asetetaan erikseen ympäristöviranomaisten kanssa sovittava hälytysraja. Mikäli hälytysraja ylittyy, työ keskeytetään tilapäisesti. Sameuden vähentämiseksi ryhdytään ensimmäiseksi alentamaan proomujen nopeutta, jolloin potkurivirtojen aiheuttama sekoittuminen vähenee. Mikäli tästä ei ole apua, pidennetään proomujen odotusaikaa altaassa, jotta kiintoaine ehtii laskeutua. Ellei tästäkään ole apua, käyttöön otetaan laskeutuskemikaalit, alumiinisulfaatti tai rautasulfaatti. Ellei tilanne korjaannu, proomujen kulkuaukkoon voidaan asentaa toinen tai useampia suojaverhoja. Viimeisenä keinona voidaan sulkea proomuaukko ja siirtyä penkereen yli tehtävään läjitykseen. Tarkkailut Rauman edustan merialueen tarkkailun kautta saadaan tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista merialueen tilaan. Merialueen tilaa tutkivalla Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:llä on kiinteä veden laadun havaintopaikka aivan ruoppausalueen läheisyydessä (380 Satamalahti) ja toinen (385 Järviluoto luot.) noin puolen kilometrin päässä Ulko-Petäjäksen läjitysalueesta. Kalataloudellinen tarkkailu tapahtuu osana Rauman edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua. Lisäksi sataman suorittamassa tarkkailussa hyödynnetään jo olemassa olevia velvoitetarkkailuja, joita satama on aiempien lupapäätösten perusteella velvoitettu suorittamaan. Rauman edustan kalataloudellisessa tarkkailussa seurataan kalaston ja kalastuksen tilaa, kalojen lisääntymistä, ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastusta, kalaistutusten tuloksellisuutta sekä kalojen käyttökelpoisuutta. Mikäli kalojen käyttökelpoisuudessa todetaan ongelmia, selvitetään käyttökelpoisuus tarkemmin. Työnaikainen vesistötarkkailu Läjitysalueita ympäröivän vesialueen samentumista ja muita läjitystöiden aiheuttamia vaikutuksia meriveden laatuun tarkkaillaan läji-

19 19 tyksen aikana otettavilla vesinäytteillä. Koska pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitys on osa Rauman sataman kehittämishanketta, esittää hakija työnaikaiseksi vesistön tarkkailuohjelmaksi yhteistä ohjelmaa kokonaishankkeen kanssa. Tarkkailuohjelman mukaan vesinäytteitä otetaan yhteensä kuudesta pisteestä. Näytteenottopisteet sijaitsevat toimenpidealueiden ympärillä. Kaikista näytepisteistä otetaan kaksi vesinäytettä, ensimmäinen näyte 1 m:n syvyydestä ja toinen 1 m pohjan yläpuolelta. Näytteitä otetaan töiden aikana kahden viikon välein. Ennen töiden aloittamista näytteitä otetaan kaksi kertaa. Töiden valmistuttua näytteitä otetaan vielä kuukauden ajan. Mikäli työt joudutaan välillä keskeyttämään pidemmäksi aikaa, keskeytetään myös näytteenotto, joka aloitetaan jälleen kaksi viikkoa ennen töiden uudelleen aloittamista. Näytteenottoa tai näytteenottotiheyttä voidaan tarpeen mukaan muuttaa sopimalla asiasta alueellisten ja paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Hakija esittää, että näytteistä analysoidaan lämpötila, sameus, väriluku, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Lisäksi jokaisessa näytteenottopisteessä mitataan näkösyvyys. Yhdestä näytteenottopisteestä otetusta pohjanläheisestä näytteestä määritetään lisäksi kupari-, lyijy-, elohopea-, kadmium- ja TBT-pitoisuudet. Määritykset tehdään kuukauden kuluttua vesirakennustöiden käynnistymisestä sekä tämän jälkeen töiden aikana puolentoista kuukauden välein. Haitta-aineanalyysien määrä on tällöin hakijan käsityksen mukaan riittävä haitta-aineiden mahdollisen mereen leviämisen havaitsemiseksi. Muut samasta näytteenottopisteestä otetut pohjanläheiset näytteet säilytetään, jolloin haittaaineanalyysejä voidaan näistäkin tehdä, mikäli se myöhemmin osoittautuu tarpeelliseksi. Läjityksen seurauksena tapahtuvaa veden samentumista tarkkaillaan kahdella jatkuvatoimisella sameusmittarilla. Yksi mittari sijoitetaan läjitysaltaan suulle merialueen puolelle ja toinen vertailumittari sataman vesialueelle riittävän kauaksi ruoppaus- ja läjitysalueista. Ruoppausalueella sameuskartoitus toteutetaan kuukausittain töiden ollessa käynnissä. Mahdollisista raja-arvojen ylityksistä ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan ympäristöviranomaiselle kuukausittain. Töiden valmistumisen jälkeinen tarkkailu Pilaantuneiden ruoppausmassojen läjityksen pitkän aikavälin vaikutuksia tarkkaillaan Rauman edustan merialueen tarkkailun yhteydessä. Tarkkailussa otetaan perusseurantaan liittyvät näytteet kuusi kertaa vuodessa. Näytepisteistä seitsemän sijaitsee joko Rauman Sataman vesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rauman Satama ehdottaa Rauman edustan merialueen tarkkailuohjelmaan lisättäväksi yhtä kiinteää vedenlaadun havaintopaikkaa Ulko- Petäjäksen edustalle. Merialueen tarkkailun perusseurantaan liittyviä vesinäytteitä otetaan kuusi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan mm. lämpötila, hap-

20 20 pipitoisuus, sähkönjohtavuus ja suolaisuus, ph, sameus, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittityppi, fosfaattifosfori, kokonaisfosfori, kiintoaine, fekaaliset streptokokit, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit, klorofylli a sekä kasviplanktonin perustuotantokyky, biomassa ja lajisto. Rauman edustan merialueen velvoitetarkkailu ei nykyisellään sisällä haitta-ainetutkimuksia, mutta siihen voidaan hakijan mukaan tarvittaessa lisätä haitta-aineiden seuranta. Tarkkailuun kuuluvat vuosittain tehtävät perustuotantomittaukset sekä neljän vuoden välein tehtävä päällyslevästö- ja pohjaeläintutkimus. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Rauman Satama on hakenut toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteena on hankkeen viivästyminen useilla vuosilla. Hanke on välttämätön sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi. Satamassa toimivilla yrityksillä on laajennustarpeita ja lisäksi uusia toimijoita alueella olisi, mikäli satamalla olisi tarjota lisätilaa. Rakentaminen kestää lupaehdoista riippuen noin kaksi vuotta. YMPÄRISTONSUOJELULAIN MUKAISEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja Rauman kaupungin ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi-Suomi-nimisessä sanomalehdessä. Lisäksi kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Rauman kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Rauman kaupungilta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaan Martinkarin ja Ulko-Petäjäksen penkereiden rakenteet estävät haitta-aineiden leviämistä mereen penkereen lävitse läjitystyön aikana. Penkereet ja kentän päällystäminen vesitiiviillä asfaltilla ovat ennalta arvioiden riittävät estämään haitta-aineiden huuhtoutumista mereen myös pidemmällä aikavälillä. Hakijan tulee huolehtia siitä, että pilaantuneita massoja sisältävien altaiden suoto- ja mahdolliset ylivuotovedet eivät aiheuta haittaa. Hakijan on oltava selvillä suoto- ja ylivuotovesien laadusta.

21 21 Hakemuksessa esitetty toiminnan ja vaikutusten tarkkailuohjelma ei kaikilta osin sovellu ruoppausmassojen ympäristövaikutusten tarkkailuun ja seurantaan. Ruoppausmassojen läjitysten aiheuttamien ympäristövaikutusten tarkkailu ja seuranta tulee kytkeä Rauman Sataman kehittämisen kokonaishankkeen tarkkailuun ja seurantaan. Kehittämistä koskeva vesilain mukainen lupa on muutoksenhakutuomioistuimessa. Tarkkailuohjelmassa tulee esittää sekä työnaikainen että pitkän ajan seuranta ja analyyseihin tulee sisällyttää myös sedimenttien haitta-aineet. Ympäristökeskuksen mukaan on harkittava myös samentumisen (kiintoaineen kulkeutuminen) jatkuvaa tai tihennettyä seurantaa toiminta-alueella ruoppaamisen ja läjittämisen aikana. Yksityiskohtainen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma kokonaishankkeesta tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ja valvontaviranomaisen tulee voida muuttaa sitä tarkkailun tulosten perusteella myös valvottavien parametrien ja havaintopaikkojen lukumäärän suhteen. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle että Rauman kaupungin ympäristötoimistolle. Ruoppausmassojen sijoittamisesta tulee laatia vuosittain valvontaviranomaiselle toimitettava raportti, josta ilmenee ainakin läjitettyjen ruoppausmassojen määrä ja niiden sisältämät haitta-aineet, altaista poisjohdettujen vesien määrä ja laatu sekä ympäristön tarkkailun tulokset ja niihin perustuva asiantuntija-arvio läjityksen ympäristövaikutuksista. 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen antaman lausunnon mukaan hakemussuunnitelmassa esitetty läjityksen toteuttamistapa on ratkaisuna hyvä, mikäli myös haitta-aineiden sitoutuminen ja sedimentoituminen toteutuu kuten hakemuksessa on esitetty. Läjitysaltaiden mahdollinen ylivuoto muodostaa riskitekijän etenkin Martinkarin altaassa. Työvoima- ja elinkeinokeskus vaatii, että hakijalle tulee määrätä myrkyllisten haitta-aineiden käsittelystä syntyvien ympäristöriskien vuoksi vuotuinen euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on maksettava niiltä vuosilta, jolloin läjitystöitä tehdään sekä lisäksi kahdelta läjitystöiden päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Hakija on myös velvoitettava tarkkailemaan tinayhdisteiden ja kuparin kertymistä kaloihin. 3) Rauman kaupungin ympäristölautakunnan antaman lausunnon mukaan pilaantuneet ruoppausmassat voidaan sijoittaa ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla Martinkarin ja Ulko- Petäjäksen läjitysaltaisiin. Työaikaisen tarkkailun sedimenttiä pilaavien haitta-aineiden seuranta tulee ehdotetusta poiketen tehdä ruoppausten, massojen kuljetuksen ja läjitysaltaiden sijainnin kannalta edustavalla paikalla (tarkkailupiste 1), eikä tässä mielessä syrjään jäävällä Kompinlahdella.

22 22 Muistutukset ja mielipiteet Sedimenttiä pilaavat aineet eivät ole kovin hyvin mitattavissa merivedestä. Tarkkailua on syytä täydentää alueelta pyydettävistä kaloista, esim. ahvenista tehtävin tutkimuksin ja varmistaa, ettei kaloihin kerry haitallisia pitoisuuksia. 4) Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on antamassaan lausunnossa todennut, että pilaantuneet massat voidaan sijoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla Martinkarin ja Ulko-Petäjäksen läjitysaltaisiin. Hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailua on syytä laajentaa koskemaan myös alueelta pyydettyjen kalojen haitta-ainepitoisuuksia. 5) Rauman kaupungin kaupunginhallitus on antanut Rauman kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon. 6) Hollming Oy on vaatinut, että läjitysalueiden muodostamisen on tapahduttava voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle satamatoimintojen alueelle siten, ettei läjityksestä aiheudu haittaa muun maankäytön toteutumiselle. Läjitysalueiden muodostaminen ei saa vaikeuttaa voimassa olevan asemakaavan toteutumista Petäjäksessä sijaitsevilla virkistysalueilla ja laiturialueilla eikä estää näiden alueiden käyttöä kaavassa määrättyyn tarkoitukseen kuten ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja huviveneliikenteeseen. Läjitysalueiden rakentamisessa on varmistuttava, ettei rakentamisesta aiheudu lähialueilla sijaitseville asuin-, virkistys-, toimisto- ja laiturialueille raja-arvoja ylittävää melua tai muutakaan immissiohaittaa. Mikäli patoamiseen käytetään rakennuspaikan lähistöltä otettavaa kiveä, mursketta tai muuta maa-ainesta, on maa-aineksen ottamisen ympäristövaikutukset ja mahdollisen maa-ainesluvan tarve selvitettävä maa-aineslaissa määrätyllä tavalla ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden massojen käsittelyssä on varmistettava, että valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteissä A-D määriteltyjä haitallisia aineita ei ruoppausvaiheessa leviä saastuneen pohjalietteen siirtelyn seurauksena vesiympäristöön aiheuttamaan pysyvää haittaa. Edellä mainituissa asetuksen liitteissä mainittujen aineiden pitoisuuksien seuranta tulee järjestää asianmukaisesti. Ympäristölupaviraston tulee harkita täyttääkö pilaantuneen ruoppausmassan läjittäminen Rauman Sataman ympäristölupahakemuksessa kuvatulla tavalla parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset vai tuleeko saastunut pohjaliete kuljettaa pois ja suorittaa täyttötyö puhtaalla maaaineksella.

23 23 Hakijan kuuleminen ja vastine 7) Pro Petäjäs ry, Rauman Seudun Luonnonystävät ry, Rauman Moottorivenekerho ry, Rauman Työväen veneilijät ry, Rauman Navigaatioseura ry sekä valtakirjalla AA, BB, CC, DD ja EE Petäjäksen huvilapalstan n:o 18 haltijoina, FF Petäjäksen huvilapalstan n:o 19 haltijana, GG Petäjäksen huvilapalstan n:o 20 haltijana, HH ja II Saukon huvilapalstan n:o 1 haltijoina, JJ Saukon huvilapalstan n:o 2 haltijana, KK Björkholmin saaren haltijana, LL Vähä-Bockholmin saaren haltijana, MM ja NN Petäjäksen huvilapalstan n:o 23 haltijoina, West Coast Seaservice Oy Ltd, Rauman Saaristokuljetus T:mi ja matkailuyrittäjä OO ovat vaatineet, ettei lupaa läjitykselle eikä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tule myöntää. He ovat perustelleet vaatimuksiaan mm. sillä, että hakemus perustuu riskialttiiseen ja kyseenalaiseen suunnitelmaan, haitat ovat hyötyjä suuremmat ja pilaantuneiden sedimenttien saastuttama vesiympäristö olisi erittäin vaikeasti korjattavissa eikä kaikilta osin palautettavissa entisen veroiseksi. Ilmoitettu pilaantuneiden massojen määrä on virheellinen, työvaiheet sisältävät pilaantuneiden massojen läjittämistä suoraan mereen, läjitys ei vastaa vesilupapäätöksen nro 11/2007/4 lupamääräystä 5), pilaantuneiden massojen läjitysaltaiden tilavuus ei vastaa ruopattavien pilaantuneiden massojen määrää, pilaantuneita massoja olisi ainakin tilapäisesti läjitettävä maalle, ruoppausmenetelmästä on esitetty virheellisiä ja ristiriitaisia tietoja, läjittäminen on rinnastettavissa jätteen laitosmaiseen tai ammattimaiseen käsittelyyn ja on siten asemakaavan vastaista, hakija on käynnistänyt uuden YVA-menettelyn, hakija on jättänyt Vaasan hallinto-oikeuteen ympäristöluvan muutoshakemuksen, pilaantuneiden massojen sijoittamisen teknistaloudellisia vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu, riskinarviointi on puutteellinen ja perustuu vanhentuneisiin lähtötietoihin ja läjitysaltaan rakentaminen Ulko-Petäjäkseen on kaupunginvaltuuston päätöksen vastainen toimenpide. Lisäksi hakemuksessa esiintyy mielipiteen esittäjien mukaan virheitä ja puutteita. Hakija on vastannut 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon suoto- ja mahdollisten ylivuotovesien osalta, että hakijan ehdottama sataman kokonaishankkeen tarkkailuohjelma on kattava ja riittävä ruoppausaltaista purkautuvan veden laadun tarkkailuun. Läjitysaltaisiin tulee läjittämisen yhteydessä vettä vähän ja vesi poistuu altaista reunapenkereiden läpi. Ylivuotovesien syntyminen on epätodennäköistä. Läjitettävien pilaantuneiden massojen sisältämät haitta-aineet sitoutuvat kiintoainekseen, joten esimerkiksi läjitysaltaiden veden TBTpitoisuudet jäänevät riskinarvion mukaiselle tasolle 1 15 ng/l. Lisäksi Ulko-Petäjäksen altaasta 1 suotautuvan veden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet jäävät ulompaan altaaseen 2 läjitettäviin pilaan-

24 24 tumattomiin sedimentteihin. Täyttöjen valmistuttua läjitysaltaat päällystetään vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Sedimenttien sisältämien haitta-aineiden analysoinnista hakija on todennut, että kokonaishankkeen tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää tai muuttaa siinä vaiheessa, kun Rauman Sataman kehittämisen kokonaishankkeen vesilupa-asia on ratkennut. Tarkkailuohjelmassa esitetty sedimenttien sisältämien haitta-aineiden analysointi on hakijan mukaan riittävä, ja sen perusteella voidaan arvioida haitta-aineiden mahdollista leviämistä läjitysaltaita ympäröivälle merialueelle. 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksuvaatimuksesta hakija on todennut, ettei nyt annettavassa päätöksessä ole tarpeen määrätä kalatalousmaksua, sillä pilaantuneiden massojen läjittäminen on osa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 11/2007/4 mukaista kokonaishanketta. Mainitun päätöksen lupamääräyksessä 14) on luvan saaja määrätty maksamaan kalatalousmaksua. Hakija ei ole pitänyt 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, 3) Rauman kaupungin ympäristölautakunnan, 4) Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoston ja 5) Rauman kaupungin vaatimuksia kaloista tehtävistä haittaainemäärityksistä tarkoituksenmukaisina. Rauman edustan merialueen sedimentit ovat laajalti haitta-aineiden pilaamia ja mm. alueella liikkuvat laivat sekoittavat näitä sedimenttejä. Tästä syystä olisi vaikea arvioida missä määrin nimenomaan läjitystyöt mahdollisesti vaikuttaisivat kalojen haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi näytteiden analysointi on kallista. Tilastollisesti merkittävän näytemäärän analysointi olisi luokkaa euroa näytteenottokertaa kohti. 3) Rauman kaupungin ympäristölautakunnan ja 5) Rauman kaupungin vaatimuksesta siirtää Kampinlahdelle ehdotettua tarkkailupistettä hakija on todennut, että näytepiste voidaan siirtää kokonaishankkeen tarkkailuohjelman pisteeseen 1. 6) Hollming Oy:n muistutuksesta hakija on todennut, että hakemus koskee ainoastaan pilaantuneiden massojen läjittämistä merestä erotettuihin altaisiin eikä siinä ole kyse läjitysaltaiden muodostamisesta tai rakentamisesta. Tarkoituksena on nimenomaan käyttää ruoppauksissa poistettavat pilaantuneet massat hyväksi sataman rakentamisessa. Massojen hyödyntäminen säästää puhtaiden materiaalien käyttöä. Ulko- Petäjäksen ja Martinkarin läjitysaltaissa tullaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pilaantuneiden massojen sijoittaminen etäälle satama-alueesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti mahdollista mm. pitkien kuljetusmatkojen vuoksi.

25 25 7) Pro Petäjäs ry:n, Rauman Seudun Luonnonystävät ry:n, Rauman Moottorivenekerho ry:n, Rauman Työväen veneilijät ry:n, Rauman Navigaatioseura ry:n sekä valtakirjalla AA:n, BB:n, CC:n, DD:n ja EE:n Petäjäksen huvilapalstan n:o 18 haltijoina, FF:n Petäjäksen huvilapalstan n:o 19 haltijana, GG:n Petäjäksen huvilapalstan n:o 20 haltijana, HH:n ja II:n Saukon huvilapalstan n:o 1 haltijoina, JJ:n Saukon huvilapalstan n:o 2 haltijana, KK:n Björkholmin saaren haltijana, LL:n Vähä- Bockholmin saaren haltijana, MM:n ja NN:n Petäjäksen huvilapalstan n:o 23 haltijoina, West Coast Seaservice Oy Ltd:n, Rauman Saaristokuljetus T:mi:n ja matkailuyrittäjä OO:n tilan muistutuksesta hakija on todennut, että sataman ruoppauksissa poistetaan pilaantuneita massoja yhteensä m 3. Arvio pilaantuneiden massojen määrästä perustuu päivättyyn Insinööritoimisto Pitkälä Oy:n suunnitelmaselostukseen. Pilaantuneista massoista m 3 on peräisin Öljysatamasta, noin m 3 konttilaiturin alueelta ja noin m 3 Ulko-Petäjäksen läjitysaltaiden reunapenkereiden alta ruopattavista massoista. Massamäärät vastaavat myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 11/2007/4 esitettyjä tietoja. Ulko- Petäjäksen läjitysaltaan 2 pengerlinjan siirtäminen aikaisemmin suunnitellusta linjauksesta jonkin verran ulommas ei muuta arviota pohjasedimentin pilaantuneisuudesta eikä pilaantuneen sedimentin paksuudesta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 11/2007/4 lupamääräyksen 5) mukaisuudesta hakija on todennut, että Ulko- Petäjäksen läjitysaltaan reunapenkereen alta ruopattavat pilaantuneet massat läjitetään Martinkarin läjitysaltaaseen. Ulko-Petäjäksen läjitysaltaan penkereen alta ruopattavat pilaantuneet massat läjitetään siinä vaiheessa jo valmiina olevaan läjitysaltaaseen 1. Läjitysaltaaseen 1 sijoitetaan myös Öljysatamasta ja konttilaiturin alueelta ruopattavat pilaantuneet massat. Jätteen laitosmaisesta tai ammattimaisesta käsittelystä jätteenkäsittelyalueeksi kaavoittamattomalla alueella hakija on todennut, että ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) liitteen mukaan esine tai aine on jätettä vain, jos se täyttää jätelaissa (1072/1993) sanotut jätteen tunnusmerkit. Jätelain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. EYtuomioistuimen päätöksen (2003/329/EY, päätös asiassa C416/02) mukaan jäteluokituksella on merkitystä vain silloin, jos materiaali täyttää jätteen määritelmän. Läjitettävät ruoppausmassat olisivat jätettä vain, jos läjitys tehtäisiin ruoppausmassojen käytöstä poistamiseksi. Tässä tapauksessa ruoppausmassa käytetään hyödyksi rakennusmateriaalina eikä kyseessä siten voi olla jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely.

26 26 Vaikka pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitys tulkittaisiinkin jätteiden käsittelyksi, ei läjittämisessä olisi kyse asemakaavan vastaisesta toiminnasta, sillä kyse on satamalaajennusten toteuttamisesta. Läjitysalueet sijaitsevat voimassa olevan asemakaavan mukaisesti satamatoimintojen alueella, jossa on kaavamerkintä LS1. Asemakaava määrittelee satamatoimintojen alueen, mutta ei tarkemmin sitä millaisista toiminnoista satamatoiminnot muodostuvat. Toiminnan asemakaavan mukaisuuden ratkaisee se, ovatko ympäristövaikutukset verrattavissa satamatoimintojen ympäristövaikutuksiin. Läjittämisestä ei aiheudu muista satamatoiminnoista poikkeavia tai merkittävyydeltään suurempia ympäristövaikutuksia. Vaihtoehtoisista sijoituspaikoista hakija on todennut, että sen ensisijainen tarkoitus on hyödyntää ruoppauksissa poistettavat pilaantuneet massat satamarakenteissa. Vaihtoehtoisia läjityspaikkoja on tarkasteltu, ja näissä tarkasteluissa on todettu, että Ulko-Petäjäs on teknistaloudellisesti ainoa mahdollinen pilaantuneiden massojen sijoituspaikka. Satama-alueella tai sen läheisyydessä ei ole muita läjityspaikkoja. Massojen sijoittaminen maalle merkitsisi sitä, että massat olisi kuljetettava Rauman kaupungin halki. Hakemuksessa esiintyvistä virheistä hakija on todennut, että Ulko- Petäjäksen luonnontilaista aluetta ei ole aidattu vaikka hakemuksessa niin todetaankin. Tekstin tulisi kuulua: "Ulko-Petäjäksen saaren pohjoisosa on voimassa olevan asemakaavan mukaista satamaaluetta, mutta on tällä hetkellä rakentamaton". Petäjäksen uimaranta sijaitsee hakemuksessa sanotusta poiketen Petäjäksen pohjoisrannalla. HAKEMUSTEN TÄYDENTÄMINEN Rauman Satama on täydentänyt lupahakemuksia toimittamalla ympäristölupavirastoon tarkennetun kuvauksen ruoppausja läjitystöistä rakennesuunnitelmineen, alustavia tuloksia Rauman edustan vesialueen virtaus- ja vedenlaatumallilaskennoista, rakentamisen aikaisen TBT-massojen hallintasuunnitelman sekä työnaikaista samentumista koskevan täydennyksen tarkkailusuunnitelmaan. Täydennysten sisältö on selostettu edellä suunnitelmakohdassa. VESITALOUSASIAN KÄSITTELY PALAUTUKSEN JÄLKEEN Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rauman kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

27 27 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 8) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen täydennyksessä esitetyille muutoksille ei tule myöntää lupaa. Läjitysallas 1 on erotettava merestä piirustuksessa nro 6 A ( ) esitetyn mukaisella penkereellä, mutta siihen ei saa jättää kulkuaukkoa proomulle. Suodatinkangasportti ja suunniteltu kynnys eivät estä haitallisten hienoaineiden karkaamista proomuliikenteen ulkopuoliselle alueelle. Ympäristökeskus on pitänyt hakemuksen täydennyksenä esitettyä TBT-massojen läjittämisen hallintaa monimutkaisena ja valvonnan kannalta vaikeana. Pintasedimentin ruoppaus on tehtävä vähintään 0,5 m:n syvyyteen siitä huolimatta, että näytteiden perusteella vain pintakerroksessa näyttäisi olevan pilaantuneita ruoppausmassoja. Kun kuoriminen tehdään mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja riittävän syvältä, on todennäköisempää, että kaikki pilaantuneet massat tulevat kerralla poistetuksi, ja haitta-aineiden karkaaminen ja samentuminen jäävät vähäisemmäksi. Lupamääräyksissä tulee soveltuvin osin huomioida kumotun lupapäätöksen nro 11/2007/4 lupamääräykset. 9) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan kaksinkertaisen läjitysaltaan avulla haitallisia aineita sisältävä ruoppausjäte pystytään sijoittamaan ympäristölle suhteellisen vaarattomalla tavalla. Proomun mentävien aukkojen jättäminen rakenteeseen muodostaa kuitenkin riskitekijän, koska niiden kautta myrkyllinen ruoppausjäte voi varotoimista huolimatta levitä ympäröivälle merialueelle. Ruoppausjätteen siirto altaisiin tulisi järjestää muulla tavalla. Sedimentin kuorintasyvyyden pienentäminen 50 cm:stä 30 cm:iin edellyttäisi tarkempaa tietoa myrkkyjen vertikaalisesta esiintymisestä, eikä ruoppauskaluston tarkkuus ehkä edes riitä 30 cm:n paksuisen kerroksen kuorimiseen. TE-keskus on pitänyt varovaisuusperiaatteen mukaisesti 50 cm:ä sopivana kuorintasyvyytenä. TE-keskus on vaatinut, että Rauman Satamalle määrätään euron suuruinen kalatalousmaksu niiltä vuosilta, joina ruoppaus- ja läjitystöitä tehdään sekä kahtena vuotena töiden päättymisen jälkeen. Ruoppaustyö samentaa vettä, karkottaa kaloja ja aiheuttaa varotoimista huolimatta myrkkyjen leviämistä merialueelle. Myös myrkyllisen ruoppausjätteen kuljetus ja käsittely aiheuttavat kalataloudellista haittaa. Lisäksi hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, jotta voidaan seurata työn vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen sekä ympäristömyrkkyjen mahdollista kertymistä paikallisiin kalalajeihin.

28 28 10) Rauman kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että pilaantuneet ruoppausmassat voidaan läjittää Martinkarin ja Ulko- Petäjäksen läjitysaltaisiin. Läjittäminen parantaa merialueen tilaa, mutta ongelmallista on haitta-aineiden ja ravinteiden leviäminen ympäristöön ruoppausaikana. Hakemussuunnitelmassa esitetyt muutokset huonontavat tilannetta. Kuorintasyvyyden madaltaminen 30 cm:iin Ulko-Petäjäksen alueella voidaan hyväksyä, mikäli velvoittein voidaan varmistaa, että jäljelle jäävät läjitysaltaan 2 penkereen alta ruopattavat massat, noin m 3, ovat mereen läjityskelpoisia. Koska allas rakennetaan jälkeenpäin, läjitys tapahtuu käytännössä avoveteen. Pilaantuneiden massojen ajaminen proomulla läjitysaltaaseen aiheuttaa enemmän haitta-aineiden leviämistä kuin massojen nostaminen. Tiedossa ei ole, onko syntyvä kuormitus merkittävä. On selvää, että kulkuaukot on pidettävä suljettuina, kun kulkua altaisiin ei ole. Pilaantuneet massat on läjitettävä riittävän syvälle, ja riittävä syvyys on varmistettava myös viimeisiä, Konttilaiturin alta ruopattavia pilaantuneita sedimenttejä läjitettäessä. Ulko-Petäjäksen vähäiset maisemointimahdollisuudet tulee käyttää esimerkiksi jättämällä ranta ja kallionreuna rakentamatta ja luontaisen kasvillisuuden valtaan. 11) AA, BB, CC, DD ja EE Petäjäksen huvilapalstan n:o 18 haltijoina, FF Petäjäksen huvilapalstan n:o 19 haltijana, PP Petäjäksen huvilapalstan n:o 20 haltijana, QQ Petäjäksen huvilapalstan n:o 22 haltijana, MM Petäjäksen huvilapalstan n:o 23 haltijana, NN Petäjäksen huvilapalstan n:o 24 haltijana, HH ja II Saukon huvilapalstan n:o 1 haltijoina, JJ Saukon huvilapalstan n:o 2 haltijana, RRn Santamaan kari -nimisen saaren haltijana, SS TT:n perikunnan puolesta Vähä-Bockholmin saaren haltijana ja KK Björkholmin saaren haltijana ovat todenneet, että sataman laajennushankkeelta ja hakemukseen tehdyiltä täydennyksiltä puuttuu edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyntä. Muistuttajat ovat uudistaneet kaikki asiassa aiemmin esittämänsä vaatimukset. Lupaviranomaisen tulee keskeyttää asian käsittely ja pyytää Satamalta Rauman kaupungin asianmukaisesti hyväksymä, selkeä ja yksiselitteinen hakemus, ja sen jälkeen kuuluttaa asia uudelleen. Ellei selkiytettyä hakemusta saada, asia on jätettävä tutkimatta. Jos asian käsittelyä kuitenkin jatketaan, ei Satamalle saa myöntää sen hakemaa lupaa Ulko-Petäjäksen alueeseen liittyviin töihin. Toissijaisesti ruoppausmassojen käsittelyn valvontaa ja seurantaa on olennaisesti tiukennettava, maisemointivelvoitteita täsmennettävä ja asianosaisille määrättyjä korvauksia korotettava ja korvauksen saajien määrää kasvatettava. Lupamääräyksiä ei saa muuttaa hakijan eduksi. Sataman olisi nyt haettava lupaa myös satamanosan tuloksellisen käytön edellyttämiin muihin laiturien rakentamisiin ja satamaan johtavan väylän merkittävään syventämiseen, jotta vesilupa- ja läjityspäätöksiä harkittaessa voitaisiin ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutukset. Myös Sataman ympäristölupahakemus tulisi käsitellä samanaikaisesti.

29 29 Muistuttajat ovat vastustaneet uuden suunnitelman mukaista vain 0,3 m:n syvyisen pilaantuneen sedimenttikerroksen poistamista ja vaatineet, että massat on poistettava Öljysatamassa ja Konttilaiturin alueella vähintään 0,5 m:n syvyydeltä ja Ulko-Petäjäksen pengerrysten alta kokonaan. Penkereeseen ei saa tehdä proomuaukkoa, eikä massoja saa läjittää proomusta pudottamalla, vaan työ on tehtävä kumotussa lupapäätöksessä määrätyllä tavalla kaivinkoneella pengerryksen yli suljettuun altaaseen. Muistuttajat ovat ylipäätään vastustaneet myrkkysedimenttien läjittämistä Ulko-Petäjäksen alueelle. Muistuttajat ovat todenneet, että hanke on kaupunginvaltuuston tekemän satamapäätöksen vastainen eikä kaupunginvaltuusto ole hyväksynyt hanketta. Sataman hallituksella ja satamajohtajalla ei ole toimivaltaa asiassa. Hankkeelta puuttuu lainmukainen ympäristövaikutusten arviointi. On kyseenalaista, onko satamaalueen asemakaava laillinen tai hanke asemakaavan mukainen. Edellyttäen, ettei Vaasan hallinto-oikeuden kumoamaa lupapäätöstä muuteta muistuttajien vahingoksi, he ovat vaatineet määrättyjen korvauksien korottamista PP:n hallitseman tontin osalta kaksikymmenkertaiseksi, muiden määrättyjen korvausten korottamista kymmenkertaisiksi ja RR:n ja KK:n liittämistä korvauksensaajien joukkoon. Sataman on hyväksytettävä asiantuntijan laatima kirjallinen maisemointisuunnitelma. Valvontaan on asetettava täsmälliset ja yksityiskohtaiset toimintatapavaatimukset ja niiden täyttämistä on valvottava. Aikarajat työn tekemiselle on asetettava samoin kuin kumotussa lupapäätöksessä eikä töidenaloittamislupaa tule myöntää. Suunnitelmassa esitetyt käsitykset pilaantuneiden massojen määrästä eivät perustu riittäviin tutkimuksiin. Puhdistusruoppaussyvyyden muutos perustuu vanhoihin tutkimuksiin, joiden perusteella kumottu lupapäätös annettiin. Martinkarin läjitysaltaan tilavuus on muutettu m 3 :sta m 3 :ksi täyttötasoa ilmoittamatta. Läjitysallasta 1 on laajennettu alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Arviot töiden vaikutuksista ovat pelkkiä Sataman väitteitä, jotka eivät perustu asianmukaisiin selvityksiin. Sataman selvitykset osoittavat, että kiinteän penkereen yli tapahtuva läjittäminen on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen työmenetelmä. Hakemussuunnitelman mukaisesta rakentamisesta ei ole mitään hyötyä, ellei aluetta myöhemmin rakenneta valmiiksi satamaksi. Tämä tulee ottaa huomioon intressivertailussa ja hylätä hanke sillä perusteella. 12) UU Raumalta on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle sekä töidenaloittamisluvan myöntämistä. Haitallisten sedimenttien haittavaikutuksista tulee esittää näyttöä, joka perustuu hyväksyttävään tutkimustulokseen.

30 30 Hanke uhkaa tuhota Rauman saariston erittäin oleellisen ja saaristomaisemaa hallitsevan Ulko-Petäjäksen. Ulko-Petäjäksen kalliot menetetään lopullisesti ja peruuttamattomasti. Hankkeella on haitallisia vaikutuksia Syväraumanlahden rantamien pysyvälle asutukselle ja merkitystä koko Rauman olemukselle. Rauman sataman laajentamishankkeet ovat vasta ympäristövaikutusten arviointivaiheessa, eikä hankkeella ole kiirettä, koska yleismaailmallinen lama vaikuttaa satamienkin toimintaan. Hankkeen haitallisia vaikutuksia on vähätelty liian vähäisin perustein. 13) VV Raumalta on vaatinut hakemuksen ja töidenaloittamisluvan hylkäämistä sekä hakemuksen käsittelyn liittämistä kahteen aikaisempaan lupahakemukseen. Selvää Rauman kaupunginvaltuuston päätöstä Rauman sataman laajentamisesta Ulko-Petäjäksen pohjoispuolelle ei ole. Hankkeen tarkoituksena on varastoida satama-altaan erittäin saastuneet ruoppausmassat mereen suoraan Rauman kaupungin parhaiden rantojen edustalle, josta veden virtaukset kuljettavat saasteet uimarannoille, virkistys- ja asuntoalueille sekä venesatamiin. Läjitysaltaisiin suunniteltu suodatinkangas toimii vain hetken, jonka jälkeen kalvon kideainerakenne muuttuu ja se alkaa kovettua, hapertua ja murtua päästäen saasteita ympäröivälle vesialueelle ajan myötä enenevässä määrin. Hakemuksen tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ovat puutteelliset ja vähättelevät. Ulko-Petäjäksen kallioiden louhintaa ei tule sallia. Hanke on kestävän kehityksen vastainen ja aiheuttaa ympäristövahinkovaaran. 14) XX Ahlholm-nimisessä saaressa olevan alueen vuokralaisena on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Allasalueiden rakentamisesta ja kallioiden louhinnasta aiheutuu kaoliinipölyn leviämishaittaa ja melua. Vedenvirtaus pienenee, mikä aiheuttaa rehevöitymistä ja kalakantojen häviämistä. Pikkulepakoiden pesintä ja eläminen Ulko- Petäjäksessä häiriintyy vakavasti ja lepakkokanta saattaa hävitä alueelta. Hanke estää virkistyskäytön ja vaarantaa vapaa-ajan kalastuksen ja uimisen. Hanke on ennenaikainen, kun otetaan huomioon, että aluetta ei ole vielä otettu käyttöön 0+-vaihtoehdon mukaisesti. Nykyinen alue on vielä osittain käyttämättä ja laiturien laajennukset keskeneräisiä. 15) Pro Petäjäs ry on vaatinut, ettei vesirakentamiselle pengerryksineen, ruoppauksineen ja täyttöineen Ulko-Petäjäksen alueella sekä lupahakemuksen mukaisille läjityksille myönnetä lupaa. Myöskään töidenaloittamislupaa ei tule myöntää. Lupaviranomaisen tulee keskeyttää asian käsittely ja pyytää Satamalta Rauman kaupungin asianmukaisesti hyväksymä, selkeä ja yksiselitteinen hakemus, ja sen jälkeen kuuluttaa asia uudelleen. Ellei selkiytettyä hakemusta saada, asia on jätettävä tutkimatta. Koko Ulko-Petäjäksen laajennushanke on lähtökohdiltaan valtuuston päätöksen vastainen ja 0+vaihtoehdon toteuttaminen on pahasti kesken. Hakemus kolmen

31 31 vuoden aikana tehtyine täydennyksineen on ristiriitainen ja siinä on myös asiavirheitä. Hakemuksen perusteella on mahdotonta luoda käsitystä siitä, minkälaiselle hankkeelle lupaa haetaan. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, että ympäristölupavirastossa on vireillä ympäristölupahakemus, joka koskee sataman toiminnan muuttamista Ulko-Petäjäkseen rakennettaville uusille alueille. Tämä on tarkoitettu kehotukseksi käsitellä myös tämä kolmas asia samanaikaisesti ja rinnakkain edellisten kanssa. Näiden kolmen hakemuksen yhdistäminen ei vielä takaa, että hankkeen kaikki ympäristövaikutukset tulisivat huomioon otetuiksi. Lisäksi tarvittavista laitureista ja väylän merkittävästä syventämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa. Satamalta tulee vaatia lupahakemukset myös näistä työkokonaisuuksista, jotta kokonaisuus tulee tarkastelun kohteeksi. Hakijalta on vaadittava puolueettomat selvitykset haittavaikutuksista. Nykyinen Ulko-Petäjäs-vaihtoehto ei ollut mukana vuosien YVA-selvityksessä, eikä sen osuudesta nyt meneillään olevassa YVA:ssa ole tietoja. Hakijan on osoitettava hakemuksessaan läjityspaikat ja -menetelmät kaikille ruoppausmassoille. Tiedot altaiden läjitystilavuuksista ja massamääristä ovat ristiriitaisia, puhtaaksi väitettyjen massojen puhtaudesta ei ole tietoa, eikä ole osoitettu, etteivät ne leviäisi ympäristöön tai aiheuttaisi vaaraa ympäristölle. Ruopattaville massoille on osoitettava vaihtoehtoinen läjityspaikka mereen läjittämisen sijasta, koska huhtikuun 2005 tutkimuksissa ne ovat osoittautuneet mereen läjityskelvottomiksi. Sen jälkeen Saaristomerellä tehdyissä tutkimuksissa TBT-pitoiset sedimentit on vielä todettu aiempaa käsitystä vaarallisemmiksi. Esimerkiksi Sampaananlahti voisi olla mahdollinen täyttökohde. Hankkeen käynnistämisen jälkeen suhdanteet ja markkinatilanne ovat olennaisesti muuttuneet, eikä ole mitään perustetta olettaa, että sataman liikenne kasvaisi nykyisestä. Perusteet sataman kiireelliselle laajennukselle nimenomaan Ulko-Petäjäkseen puuttuvat. Nykyisen satama-alueen käytön tehostaminen ja läheisen telakka-alueen saaminen sataman käyttöön 0+-vaihtoehdon mukaisesti antaisivat Sataman kaipaamaa kapasiteetin lisäystä. Satama ilmoittaa, että laajentuminen Ulko-Petäjäkseen tuo vain tilapäistä apua. Ulko- Petäjäksen laajennuksen kustannuksista ei ole mitään luotettavaa tietoa, ja kun laajennuksen kuitenkin sanotaan olevan riittämätön, ei hanketta nykyisessä markkinatilanteessa ole tarkoituksenmukaista aloittaa. Uudeksi laajennussuunnaksi saatetaan tulevaisuudessa valita myös Pro Petäjäs ry:n tukema Järviluoto, joka tarjoaa viisinkertaiset tilat Ulko-Petäjäkseen verrattuna. Silloin koko Rauman pohjoisen virkistyssaariston pilannut Ulko-Petäjäs-hanke osoittautuisi virheeksi.

32 32 Pro Petäjäs ry ei ole vastustanut luvan myöntämistä Konttilaiturin rakentamiseen, kunhan ruoppausjätteiden läjitys hoidetaan asianmukaisesti Martinkarin altaaseen ja maalle. Vesilupapäätöstä ei tule tehdä, ennen kuin vuoden 2009 alkupuolella valmistuva YVA-selostus sataman neljästä laajennusvaihtoehdosta on käsitelty kunnallisessa päätöksenteossa. Pro Petäjäs ry on uudistanut kaiken aiemmin itse ja Pro Ulko-Petäjäs -liikkeen nimissä lausumansa ja vaatimansa aiemmin tekemissään muistutuksissa ja lausumissa, jotka ovat liittyneet vesiluvan aiempaan käsittelyyn, valitusasian käsittelyyn Vaasan hallinto-oikeudessa sekä pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäyttöä koskevaan ympäristölupahakemuksen käsittelyyn. Hakijan selitys Rauman Satama on todennut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnoista, että Sataman esittämä läjityksen toiminta- ja varautumissuunnitelma on yksiselitteinen ja täysin mahdollinen toteuttaa. Myös hankkeen valvonta on täysin toteutettavissa jatkuvatoimisten sameusmittareiden ja tiheän raportoinnin avulla. Ympäristön kannalta parasta on, että työhön kuluu mahdollisimman vähän aikaa. Proomuläjitys nopeuttaa työtä, ja suojaverho estää kiintoaineksen karkaamista. Ympäristölle aiheutuva kokonaishaitta on siksi Rauman Sataman arvion mukaan pienempi kuin vaihtoehtoisilla työmenetelmillä. Puhdistusruoppaukseen on arvioitu kuluvan kaksi kertaa enemmän aikaa kuin tavalliseen ruoppaukseen. Kyseessä on myös merkittävä kustannustekijä. Ulko-Petäjäksen edustalta otetut näytteet osoittavat sedimentin puhtaaksi tai melko puhtaaksi cm:n syvyydellä, joten puhdistusruoppaukseen ei ole tarvetta 30 cm:ä syvemmällä. Konttilaiturin kohdalta on tarkoitus tutkia vielä haitta-ainepitoisuudet vertikaalisesti edustavista sedimenttinäytteistä ennen ruoppauksen aloittamista. Satama on korostanut, että hakijoita tulee lupa-asioissa kohdella tasa-arvoisesti, ja Haminassa vastaavanlaisessa hankkeessa on hyväksytty proomuläjitys ja 20 cm:n puhdistusruoppaus. Rauman Satama on pitänyt Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimaa euron kalatalousmaksua kohtuuttomana ja esittänyt vuosittaista ruoppausaikana maksettavaa enimmillään euron kalatalousmaksua. Satama-alue ei lukeudu merkittäviin ammatti- tai virkistyskalastusalueisiin, eikä siellä ole kalojen kutu- tai poikasalueita. Rauman Satama on vastannut Rauman kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon toteamalla huolehtivansa tarkasti siitä, että läjitys tapahtuu riittävän syvään veteen ( 3,0 m) tai kokonaan suljettuun Martinkarin altaaseen. Pilaantuneiden massojen läjitys ei missään tilanteessa tai työn vaiheessa tapahdu avoveteen. Ulko- Petäjäksen maisemointimahdollisuuksia selvitetään edelleen. Suunnitelmien mukaan pohjoisrannalle ei tule laituripaikkoja. Alustavien maisemointisuunnitelmien mukaan alueen itäreuna jätetään luon-

33 33 nonvaraiseksi tai toteutetaan vesilupapäätöksen nro 11/2007/4 lupamääräyksen 9 mukainen maisemointivyöhyke. Rauman Satama on todennut muissa muistutuksissa esiin tuotujen muiden seikkojen osalta, että Ulko-Petäjäs on vuonna 2004 lainvoiman saaneessa asemakaavassa varattu satamatoimintojen alueeksi. Työkohde on kokonaisuudessaan asemakaavan mukaista satama-aluetta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ulko-Petäjäksen laajennusinvestoinnintalousarvion käsittelyn yhteydessä vuosina 2005, 2006, 2007 ja Uudelle YVA-menettelylle ei ole tarvetta, kuten Lounais-Suomen ympäristökeskuskin on lausunnossaan todennut. Rauman Satama on katsonut, ettei vuokrattujen alueiden haltijoille tule maksaa korvausta, koska he ovat vuokrasopimukset allekirjoittaessaan tienneet, että Ulko-Petäjäs on varattu sataman mahdolliseen laajentamiseen vuoden 2004 jälkeen. Jokaisessa vuokrasopimuksessa on kohta Muut ehdot, 15 : "Vuokramies on tietoinen siitä, että Rauman kaupunginvaltuusto on päättänyt hyväksyä Rauman satamaa kehitettäväksi ja laajennettavaksi ensi vaiheessa 0+ vaihtoehdon mukaisesti vuoteen 2004 mennessä. Laajennusvarauksena tämän jälkeen mahdollisesti tarvittavalle lisäkapasiteetille on Ulko-Petäjäs (3. Petäjäs)." Tekniseen toteutukseen liittyvistä huomautuksista Rauman Satama on todennut, ettei Martinkarin altaan täyttötasolla ole merkitystä, sillä täyttö tapahtuu suljettuun, tilavuudeltaan m 3 :n suuruiseen altaaseen. Läjitysaltaisiin asennettavaksi suunnitellut käyttöluokan 4 suodatinkankaat ovat erittäin kestäviä. Olennaista on, että kankaat toimivat rakennustöiden ajan. Kun rakenne on tiivistynyt, vesi on poistunut ja alue pinnoitettu vettä läpäisemättömällä materiaalilla, läjitysalue on stabiili ja suodatinkankaan merkitys rakenteessa on enää vähäinen. Lisäksi TBT ei ole yhdisteenä kemiallisesti pysyvä. Sen on arvioitu puoliintuvan hapellisissa olosuhteissa sedimentin pinnalla noin vuodessa ja hapettomissa olosuhteissa syvemmällä sedimentissä 2 5 vuodessa. Iso osa TBT:stä olisi siis jo hajonnut, mikäli suodatinkangas hapertuisi vuosikymmenten kuluessa. Toinen sedimenttiä merkittävästi pilannut aine on kupari, jonka liukoisuus ja liikkuvuus hapettomissa oloissa on vähäistä. Rauman Satama on todennut haitallisten sedimenttien haittaaineista pyydetystä lisänäytöstä, että alustavia tutkimustuloksia on olemassa Suomestakin. VTT:n tekemän riskinarviointiraportin mukaan suunniteltu puhdistusruoppaus parantaa vesialueen ja eliöstön tilaa pitkällä tähtäimellä. Tuoreen virtausmalliselvityksen mukaan Ulko-Petäjäksen toteutuksella ei ole vaikutusta veden virtauksiin. Teknistaloudellisina perusteina hankkeelle Rauman Satama on todennut, että sataman laajentuminen on taloudellisesti hyvin merkittävää koko Rauman alueelle, ja hanke on Sataman ja elinkeinoelämän sekä työllisyyden kehittämisen kannalta erityisen tärkeä. Sillä on suuri merkitys myös väylän käytettävyydelle, kuljetustaloudelle ja

34 34 meriturvallisuudelle. Laajentaminen ei ole mahdollista täysin ilman kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Pilaantuneiden sedimenttien poistaminen merialueelta ja läjittäminen altaisiin on kuitenkin ympäristön kannalta positiivinne toimenpide. Laajentaminen tullaan tekemään mahdollisimman haitattomasti sekä ympäristön että ihmisten kannalta. Ulko-Petäjäs on teknistaloudellisesti ainoa mahdollinen sijoituspaikka satama-alueelle rakennettavalle läjitysaltaalle, sen päälle tuleville kentille ja myöhemmin mahdollisesti rakennettaville laitureille. Ruoppausmassojen läjittäminen kauas satama-alueesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti mahdollista. Lupahakemus vastaa Rauman kaupunginvaltuuston tekemää periaatepäätöstä Ulko-Petäjäksestä laajennusvarauksena 0+ -vaihtoehdon toteutuksen jälkeen mahdollisesti tarvittavalle lisäkapasiteetille. Hanke on ajankohtainen ja tarpeellinen. Lisäksi Rauman Satama on todennut, että se pitäytyy yhä aiemmasta päätöksestä nro 11/2007/4 Vaasan hallinto-oikeudelle jätetyn valituksen asiakohdissa ja niistä esitetyissä perusteluissa. Uusissa lupamääräyksissä ei tule rajoittaa töiden ajankohtaa. Kesän kuukaudet pois sulkeva lupamääräys olisi kohtuuton, kun otetaan huomioon työstä aiheutuvien haittojen vähäisyys. Töiden tekeminen välisenä aikana aiheuttaisi työturvallisuusriskejä, hidastaisi hankkeen valmistumista ja lisäisi merkittävästi kustannuksia. Meren jääpeite hankaloittaisi töitä huomattavasti. Töiden turvallinen käynnistäminen on mahdollista vasta hyvin lähellä toukokuun alkua, ja myös syyskausi jää riittämättömän lyhyeksi töiden toteuttamiseen. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti Rauman Sataman satamatoiminnan muuttamista koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen (dnro LSY-2007-Y-387). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU I VESITALOUSASIA Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rauman Satamalle vesilain mukaisen luvan (vesitalousasia) sataman laajentamiseen ja kunnostamiseen sekä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen sataman rakenteissa oleviin läjitysaltaisiin seuraavasti: Ympäristölupavirasto myöntää Rauman Satamalle luvan hakemuksen ja päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaisesti sataman laajentamiseen ja siihen liittyviin seuraaviin toimenpiteisiin joiden sijainnit näkyvät edellä mainitun suunnitelmaselostuksen liitteessä 1 (Rauman Satama, Toimenpidealueet, Yleiskartta):

35 35 Ruoppaukset 1) Öljylaituriin johtavan väylän ja laiturialtaan viereisen alueen syventämiseen ruoppaamalla haraussyvyyteen MW ,00 m 2) Sisäsatamaan johtavan väylän oikaisemiseen ruoppaamalla haraussyvyyteen MW ,65 m 3) Konttilaiturin jatkamiseen liittyvään laiturialtaan, kääntöaltaan ja tuloväylän ruoppaukseen haraussyvyyteen MW ,55 m 4) Sataman laajentamiseen liittyvään ruoppaukseen Ulko- Petäjäksen edustalla Vesialueen täyttö 5) Merialueen täyttämiseen ja ruoppauksissa syntyvien massojen läjittämiseen Ulko-Petäjäksen edustalle merestä erotettaviin läjitysaltaisiin (läjitysaltaat 1 ja 2) sekä Martinkarin läjitysaltaaseen siten kuin lupamääräyksistä ja pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista koskevasta luparatkaisusta jäljempänä ilmenee Rakenteet 6) Öljylaiturin laiturialtaan syventämiseen liittyvään laiturin perustusten vahvistamiseen 7) Konttilaiturin jatkamiseen 249 metrillä 8) Ulko-Petäjäksen läjitysaltaiden reunapengerten rakentamiseen 9) Martinkarin altaan kunnostukseen Hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset on määrätty korvattavaksi lupamääräyksestä 18) ilmenevällä tavalla. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Öljylaiturin perustukset vahvistetaan päivätyn piirroksen nro 7 "Öljylaiturin syventäminen, Perustusten vahvistaminen" mukaisesti. 2) Konttilaituria jatketaan päivättyjen piirustusten nro:t 202 ja 203 "Yleispiirustus, Pohja ja sivukuva ja Poikkileikkaus A A" mukaisesti. 3) Sataman laajennusalueelle Ulko-Petäjäkseen tehtävät läjitysaltaat rakennetaan muutospäivätyn piirroksen nro 4 "Reunapenkereet, pohjakuva" mukaisesti. Läjitysaltaan 1 reunapenger on tehtävä muutospäivätyn piirroksen nro 6 "Reunapenger, poikkileikkaus B B" mukaisesti. Läjitysaltaan 2 reunapenger on teh-

36 Työn suorittaminen 36 tävä päivätyn piirroksen nro 5 "Reunapenger, poikkileikkaus A A" mukaisesti. Penkereiden rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita kitkamaita, louhetta tai mursketta. Penkereisiin on sijoitettava käyttöluokan N4 suodatinkangas. Suodatinkangas on saumattava, ja kankaan tulee ulottua penkereen harjalta luiskan juuren ohi siten, että se limittyy tiiviin pohjamaan kanssa noin 2 metrin matkalta. Mikäli suodatinkangas on alttiina UV-säteilylle pidempään kuin 6 kuukautta, tulee kankaan olla UV-suojattua. 4) Läjitysaltaiden 1 ja 2 reunapenkereisiin saadaan tehdä ruoppausmassojen kuljettamisen ajaksi proomulle kulkuaukko, jonka leveys saa olla enintään 20 metriä. Kumpaankin aukkoon on rakennettava louhetäyttömassoista kynnys, joka ulottuu tasolle MW ,0 m. Kumpaankin kulkuaukkoon on asennettava suodatinkangasverho päivätyn piirustuksen "Suojaverhorakenne, periaatekuva" mukaisesti. 5) Martinkarin läjitysallas on kunnostettava päivätyn suunnitelmaselostuksen mukaisesti oikaisemalla louhepenkereen sisäliuska, tasaamalla oikaistu liuska hienolouheella ja varustamalla penger käyttöluokan N4 mukaisella suodatinkankaalla. Suodatinkangas on saumattava, ja kankaan tulee ulottua penkereen harjalta luiskan juuren ohi siten, että se limittyy tiiviin pohjamaan kanssa noin 2 metrin matkalta. Mikäli suodatinkangas on alttiina UVsäteilylle pidempään kuin 6 kuukautta, tulee kankaan olla UVsuojattua. 6) Ruopattavien alueiden sedimentin pintakerros on kuorittava ennen varsinaisen ruoppauksen suorittamista vähintään 0,5 metrin paksuudelta. Kuoriminen on tehtävä mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla suljettavalla kauhalla. Konttilaiturin ja Ulko-Petäjäksen ruoppausalueilla kuorintasyvyys saadaan rajoittaa 0,3 metriin, mikäli ennen työtä sedimentistä otettavat näytteet osoittavat, että sedimentti yli 30 cm:n syvyydessä on mereen läjityskelpoista. Tutkimukset on tehtävä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7) Lupamääräyksen 6) mukaisesti kuoritut massat ja Ulko- Petäjäksen laajennusalueelta penkereiden alta ruopatut massat on läjitettävä Martinkarin altaaseen tai Ulko-Petäjäkseen rakennettavaan läjitysaltaaseen 1. Mikäli kaikki edellä mainitut massat eivät mahdu mainittuihin läjitysaltaisiin, voidaan niitä läjittää Ulko- Petäjäkseen rakennettavan läjitysaltaan 2 sisäpuolelle erillisellä välipenkereellä erotettavaan osaan. Välipenger on tehtävä siten kuin lupamääräyksissä 3) ja 4) on sanottu läjitysaltaan 1 reunapenkerees-

37 37 tä. Edellä mainittuja massoja voidaan läjittää myös maalle sellaiseen paikkaan, jolla on asianmukainen lupa. Muut ruoppausmassat saadaan läjittää Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 2. 8) Puhdistusruoppaukset ja altaiden rakentaminen on tehtävä hakemuksen mukaisessa työvaihejärjestyksessä. Pilaantuneiden ruoppausmassojen proomuläjitykseen Ulko- Petäjäksen läjitysaltaassa 1 tai mahdollisesti rakennettavassa lisäpenkereellä läjitysaltaasta 2 erotettavassa altaassa ei saa ryhtyä, ennen kuin myös läjitysallas 2 on valmis. Mikäli pilaantuneita ruoppausmassoja on tarpeen ennen läjitysaltaan 2 valmistumista läjittää Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1 tai mahdollisesti rakennettavaan lisäpenkereellä läjitysaltaasta 2 erotettavaan altaaseen, ei penkereeseen saa tehdä lupamääräyksen 4) mukaista kulkuaukkoa, vaan massat on siirrettävä proomusta kaivinkoneella penkereen yli. 9) Ulko-Petäjäksen läjitysaltaiden kulkuaukkojen suojaverhoja saadaan pitää avoinna vain proomun kulkiessa aukosta. Läjityksiä ei saa tehdä suojaverhojen ollessa auki. Avauksista on pidettävä kirjaa. Proomuläjityksen aiheuttaman sameuden leviämistä on tarkkailtava automaattisella jatkuvatoimisella sameusmittarilla merialueella 100 m:n etäisyydellä ulommalta proomuaukolta. Mikäli sameus ylittää pintakerroksessa arvon 40 NTU, tulee työ keskeyttää. 10) Ulko-Petäjäksen alueelle rakennettavien penkereiden ruoppaustyön ajan työalueet on erotettava muusta merialueesta suodatinkangasverholla, joka ulottuu meren pinnasta pohjaan. Suodatinkangasverhon helma on painotettava. Verhoon saa tehdä tarvittavat avattavat kulkuaukot. Kulkuaukot on pidettävä suljettuina silloin, kun niissä ei liikennöidä. 11) Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle ja käyttäen sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Töitä ei saa suorittaa Ulko-Petäjäksen alueella välisenä aikana. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 12) Töiden päätyttyä Ulko-Petäjäksen pengeralue on maisemoitava asianmukaisesti ja hyvin ympäristöön sopivalla tavalla käyttäen mahdollisimman paljon puustoa ja pensasistutuksia alueen pohjoisja koillisreunalla.

38 38 13) Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Merenkulkulaitoksen Lounais-Suomen väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi Kalatalousmaksu Korvaukset 14) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppausten ja penkereiden rakentamisen vaikutuksia meriympäristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskukselle sekä työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 15) Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lisäksi kalataloudellisen tarkkailun tulokset Varsinais- Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle tarkkailuohjelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 16) Ruoppaus- ja läjitystöiden suorittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville työkohde sekä massojen määrät ja sijoituspaikka. Pyydettäessä tiedot on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käyttöön. 17) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppauksia tehdään ja penkereitä rakennetaan, ja kahden vuoden ajan sen jälkeen maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi toimenpiteiden vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa töiden aloittamisesta. 18) Luvan saajan on maksettava seuraavien Rauman kaupungilta vuokrattujen alueiden haltijoille euroa kertakaikkisena korvauksena hankkeesta alueiden virkistyskäytölle aiheutuvista vahingoista ja haitoista:

39 39 VUOKRA-ALUEEN TUNNUS 2-5-V V V V V V V V V V V164 ILMOITETTU VUOKRAMIEHEN NIMI Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu vuokramiehen nimi Voimassaolo Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 19) Työt on aloitettava kahden vuoden ja saatettava loppuun kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 20) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitoksen Lounais-Suomen väyläyksikölle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

40 40 21) Ruoppaustöiden ja penkereiden rakentamisen sekä muiden vesirakennustöiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitoksen Lounais-Suomen väyläyksikölle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. II PILAANTUNEIDEN RUOPPAUSMASSOJEN SIJOITTAMINEN LÄJITYSALTAISIIN Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rauman Satamalle ympäristöluvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen Rauman Sataman Ulko-Petäjäkseen rakennettavaan läjitysaltaaseen 1 ja tarvittaessa tehtävään lisäaltaaseen sekä Martinkarissa sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Sijoituspaikat on esitetty päivätyn suunnitelmaselostuksen liitteessä 1 (Rauman Satama, Toimenpidealueet, Yleiskartta): Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Altaisiin sijoitettavat massat Rakenteet 1) Altaisiin saa sijoittaa Rauman sataman alueelta kuorittuja pilaantuneita ruoppausmassoja. Massoja saa sijoittaa enintään noin m 3. Martinkarin altaaseen saa kuorittuja ruoppausmassoja sijoittaa enintään korkeuteen +1,50 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Ulko- Petäjäksen läjitysaltaaseen 1 ja tarvittaessa tehtävään lisäaltaaseen saa kuorittuja ruoppausmassoja sijoittaa enintään korkeuteen -3,00 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. 2) Altaisiin sijoitettujen ruoppausmassojen päälle on asennettava suodatinkangas ja tehtävä hakemuksen mukainen sekalouhekerros. Alue on päällystettävä vettä läpäisemättömällä kerroksella kuten asfaltilla. Kentän pinta on muotoiltava siten, että pintavedet kerääntyvät sadevesikaivoihin. 3) Läjitysaltaiden ulkopuolelta tulevien sadevesien pääsy pilaantuneiden massojen läjitysaltaisiin on estettävä. 4) Ulko-Petäjäksen ja Martinkarin läjitysaltaisiin läjitettyjen massojen ja merialueen väliin on asennettava vähintään kaksi pohjaveden tarkkailuputkea kumpaankin.

41 41 Työn suorittaminen 5) Rakenteita on hoidettava siten, että ne pysyvät luvan mukaisessa kunnossa. Täyttöalueiden pintarakenteiden ja salaojien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman pian. Tarkastuksista ja korjauksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaisille. 6) Mikäli pilaantuneiden massojen läjitysaltaissa oleva vesi uhkaa purkautua ylivuotona, on massojen sijoittaminen keskeytettävä kunnes vedenpinta laskee sellaiselle tasolle, että työtä voidaan turvallisesti jatkaa ilman ylivuodon riskiä. 7) Pilaantuneilla ruoppausmassoilla likaantuneet koneet on puhdistettava ennen kuin ne viedään alueen ulkopuolelle. Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi 8) Mikäli Martinkarin altaaseen sijoitetaan massoja, joiden haittaainepitoisuus ylittää ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 laatukriteerit, on altaaseen sijoitettavat massat stabiloitava. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys saa olla enintään 5 x 10-8 m/s. 9) Stabilointisuunnitelma on esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen stabiloinnin aloittamista. Suunnitelmassa on esitettävä stabilointimenetelmä, käytettävän sideaineen laatu ja määrä, työn aikataulut, sekä laadunvarmennussuunnitelma. Jätteet ja niiden käsittely 10) Työssä syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 11) Hankkeen vaikutuksia meriveden laatuun tulee tarkkailla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan liittää Rauman Sataman muuhun tarkkailuun. Tarkkailuohjelman tulee sisältää sekä työnaikainen että pitkän ajan seuranta. Tarkkailu voidaan lopettaa kaksi vuotta kentän päällysrakenteen valmistumisen jälkeen. Ehdotukset tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

42 42 12) Pohjavesiputkien veden laatua on tarkkailtava töiden valmistuttua viisi vuotta kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vesistä on määritettävä TBT-pitoisuus, PCB-yhdisteiden summapitoisuus, kuparipitoisuus, sameus, kiintoaine ja orgaanisen aineen kokonaismäärä (TOC). Ehdotus tarkkailuohjelmiksi on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden valmistumista. 13) Tämän päätöksen mukaisista tarkkailuista on tehtävä vuosittain raportti. Raportti on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Läjitysaltaisiin läjitettävistä massoista sekä penger- ja pinta- sekä näiden suojarakenteisiin käytettävistä massoista ja niiden määrästä on pidettävä kirjaa. Tiedot on liitettävä lupamääräyksessä 13) sanottuun raporttiin. Raporttiin on liitettävä mahdollisen stabiloinnin massamäärät, sideainemäärät ja laadunvarmistuksen tulokset. Raporttiin on lisäksi liitettävä selvitys pilaantuneiden massojen sijainnin merkitsemisestä esimerkiksi kiinteistöä koskeviin putkisto-, kaapelija muihin karttoihin. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Vastuuhenkilö 15) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 16) Rauman Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 17) Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa kuten mahdollisista altaiden ylivuodoista tai penkereiden sortumisvaarasta on ilmoitettava viipymättä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava myös Rauman kaupungin pelastuslaitokselle.

43 PERUSTELUT 43 I Vesitalouslupa Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Rauman Satama on liikelaitosmuotoinen kunnallinen yleissatama, jonka toimintaa ohjaa kaupunginvaltuutetuista koostuva satamalautakunta. Hakemuksen mukaan Rauman Sataman liikenne on kuusinkertaistunut reilussa 20 vuodessa ja on nykyään 7 miljoonaa tonnia vuodessa. Konttiliikenne on kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta ja on noin konttiyksikköä (TEU) vuodessa. Sataman laajentaminen Ulko-Petäjäksen alueelle on osa Rauman Sataman yleissuunnitelmaa vuoteen 2014 asti. Yleissuunnitelman pohjana on ollut kaupunginvaltuuston hyväksymä Rauman Sataman kehittämissuunnitelma. Vuonna 2004 muutetussa asemakaavassa alue on varattu satamatoimintojen alueeksi (LS). Rauman kaupunki omistaa sataman maa- ja vesialueet, joilla Rauman Satama toimii vuokralla. Sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on tehty vuosina Yhteysviranomaisena toiminut Lounais- Suomen ympäristökeskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon, jossa se on katsonut, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan toteutunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain periaatteiden mukaisesti. Arviointimenettelyssä on 0+ -vaihtoehdon lisäksi ollut tarkastelussa vaihtoehdot Ruuhiluoto, Ruuhiluoto Ulko-Petäjäs, Ulko-Petäjäs Järviluoto, Järviluoto, Järviluoto Hakuni, Harmo ja Iso-Hakuni Sementtimatala. Vaihtoehtojen vertailussa vaihtoehto 0+:n kielteiset vaikutukset ympäristölle olivat pienimmät. Ruuhiluodon sisältämät vaihtoehdot todettiin useimpien ympäristövaikutustensa kannalta huonoimmiksi. Muut vaihtoehdot olivat ympäristövaikutuksiltaan Ruuhiluodon sisältäviä vaihtoehtoja parempia ja toisiinsa nähden samaa tasoa. Rauman kaupunginvaltuusto on päättänyt, että satamaa kehitetään ja laajennetaan ensivaiheessa 0+ -vaihtoehdon mukaisesti vuoteen 2004 mennessä ja tämän jälkeen mahdollisesti tarvittavalle lisäkapasiteetille sataman laajennusvarauksena on Ulko- Petäjäs. Nyt kysymyksessä oleva hanke ylittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitellyt vaihtoehdot laajuudeltaan, mutta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaan laajennushanke noudattaa kuitenkin edelleen alueelliselta ulottuvuudeltaan ja laajuudeltaan kohtuullisesti arviointimenettelyyn sisältyneitä vaihtoehtoja eikä ympäristökeskus ole katsonut hankkeen edellyttävän arviointimenettelyn käynnistämistä uudelleen. Ympäristölupavirasto on ottanut ratkaisussa ja lupamääräyksissä huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidut ympäristövaikutukset ja yhteysviranomaisen lausunnon. Luparatkaisussa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon hakijan teettämä ruoppaus- ja läjitystöiden riskinarviointi.

44 44 Ruoppaukset tehdään käyttäen vähän samentumista aiheuttavaa kalustoa ja Ulko-Petäjäksessä lisäksi eristetyllä alueella. Ruoppaukset tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna eivät vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eivätkä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Öljylaituriin johtavan väylän syventäminen mahdollistaa suurempien alusten pääsyn satamaan ja parantaa alusten turvallista liikennöintiä satamassa. Lisäksi Sisäsatamaan johtavan väylän oikaiseminen nopeuttaa ja helpottaa liikennöintiä kapealla satama-allasalueella. Konttiliikenteen jatkuvan kasvun vuoksi Konttilaiturin jatkaminen on tarpeen alusten turvallisen liikennöinnin takaamiseksi alueella sekä telakan toiminnan turvaamiseksi. Ruoppauksissa syntyvät massat voidaan hyödyntää sataman laajentamisessa. Pilaantuneet massat sijoitetaan merestä penkereillä eristettyihin ja N4 käyttöluokan suodatinkankaalla tiivistettyihin altaisiin. Ulko- Petäjäkseen rakennettava läjitysallas 1 ja läjitysaltaasta 2 mahdollisesti välipenkereellä erotettava osa tulee lisäksi eristetyksi merialueesta läjitysaltaaseen 2 läjitettävillä pilaantumattomilla massoilla ja tämän altaan reunapenkereellä. Läjitysaltaaseen 1 ja läjitysaltaasta 2 mahdollisesti välipenkereellä erotettavaan osaan sekä Martinkarin läjitysaltaaseen on tarkoitus sijoittaa sedimenttejä, jotka sisältävät mm. kuparia, lyijyä, tributyylitinaa ja PCB:tä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 ylittäviä pitoisuuksia sekä kuparia, lyijyä ja tributyylitinaa myös tason 2 ylittäviä pitoisuuksia. Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 16 luvun 2 :n perusteella altaisiin sijoitettavien massojen käsittelylle tarvittava ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus on ratkaistu tällä päätöksellä jäljempänä. Lupamääräysten mukaisesti suoritettuna ruoppaus-, läjitys- ja muut työt eivät aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Ruoppauksista, täytöistä sekä Konttilaiturin laajentamisesta saatava hyöty on niistä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon edellä sanottujen sataman toimintaedellytyksien parantumisen lisäksi sen, että riskinarvion perusteella pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus ja altaisiin sijoittaminen pienentävät ympäristöriskitasoa tulevien vuosikymmenten aikana. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ruoppaustyömaasta aiheutuvan häiriön sekä veden samenemisen ja veden haitta-ainepitoisuuksien hetkellisen nousun.

45 45 Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 3) ja 5) on annettu sen varmistamiseksi, ettei ruoppausmassojen sijoittamisesta altaisiin aiheudu ympäristön pilaantumista. Määräyksissä on otettu huomioon hakijan teettämä ruoppausja läjitystöiden riskinarviointi. Lupamääräyksessä 4) sallitaan proomun kulkuaukon tekeminen penkereisiin. Kulkuaukko toimii kynnyksenä, joka estää pohjalla kulkeutuvan samentuneen veden pääsyn proomun kulkuaukosta ympäröivälle merialueelle. Kulkuaukko on tarpeen sataman ruoppauksien järkiperäiselle tekemiselle. Lupamääräys 6). Ottaen huomioon Öljylaiturin ympäristön pohjasedimenttien pilaantuneisuuden tutkimuksista saadut tulokset ympäristölupavirasto katsoo, että pilaantuneen sedimentin pintakerroksen kuorimispaksuus on aiheellista määrätä lupamääräyksissä vähintään 0,5 metriksi. Muissa ruoppauskohteissa sedimenttien laadusta cm:n syvyydellä ei ole tutkimustuloksia. Mikäli tutkimustulokset osoittavat, että sedimentti 30 cm:ä syvemmällä on puhdasta, sitä ei ole tarpeen kuoria. Sedimentin pilaantuneisuus arvioidaan soveltaen ympäristöministeriön laatiman sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen esittämiä laatukriteerejä ja luokittelutasoja. Jos ympäristöministeriö myöhemmin antaa vesilain 4 luvun 6 :ssä tarkoitettuja määräyksiä ruoppausmassan sisältämiä haitallisia aineita koskevista arviointiperusteista ja luokittelutasoista, tulee niitä soveltaa arviointiperusteina. Ruopattavien massojen laadunvarmistusta kuorimisen jälkeen ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska massat sijoitetaan penkereiden sisäpuolelle merestä eristettyihin altaisiin. Kuoriminen on tehtävä suljettavalla kauhalla, jotta sen vaikutukset meriympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräys 7). Määräys on annettu kuorittujen massojen sijoittamiseksi siten, että niistä ei aiheudu pilaantumista merialueella. Lupamääräykset 8) ja 9) ovat tarpeen läjittämisestä syntyvän samentumisen leviämisen rajoittamiseksi. Lupamääräys 8) kahden eristyspenkereen ja suojaverhon rakentamisesta ennen proomuläjitystä on annettu sen varmistamiseksi, että proomuaukosta kulkeutuvan kiintoaineen ja sen mukana kulkevien haitta-aineiden määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä. Mikäli lupamääräyksen 6) mukaisesti tehtävissä tutkimuksissa osoittautuu, että 30 cm:n kuorintasyvyys ei ole riittävä Ulko-Petäjäksen penkereiden kohdalla, Ulko- Petäjäksestä kuorittavat pilaantuneet ruoppausmassat eivät todennäköisesti mahdu Martinkarin läjitysaltaaseen. Silloin pilaantuneiden massojen läjittäminen ennen Ulko-Petäjäksen kahden penkereen valmistumista voidaan turvallisesti tehdä joko kaivinkoneella kokonaan suljetun penkereen yli läjitysaltaaseen 1 tai maalle sellaiseen

46 46 paikkaan, jolla on pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäyttöön tarvittava lupa. Lupamääräys 9). Meren syvyys Ulko-Petäjäksessä läjitysaltaan 1 proomuaukon kohdalla on 5 7 m ja läjitysaltaan 2 proomuaukon kohdalla noin 12 m. Proomuaukkojen syvyys on 3 m. Proomuaukot muodostavat kynnyksen, jonka kautta poistuu vain pintavesiä. Tehtyjen tutkimusten perusteella kiintoaineen leviäminen ja kulkeutuminen on pintavedessä vähäisintä. Ottaen huomioon meren syvyyden läjitysaltaan 1 proomuaukossa ympäristölupavirasto pitää haitta-aineiden leviämisen ehkäisemistä kahden kynnyksen avulla tarpeellisena. Suojaverhojen avaamisesta ja kirjanpidosta annetut määräykset ovat tarpeen läjityksen toteuttamiseksi haittaa aiheuttamatta sekä valvonnan kannalta. Automaattisella sameuden tarkkailulla varmistetaan, että läjityksestä aiheutuva kiintoaineen ja sen mukana kulkevien haitta-aineiden leviäminen pysyy sillä tasolla, jota luvan myöntämisen perusteluissa on edellytetty. Lupamääräys 10). Suodatinkangasverhon käyttäminen Ulko- Petäjäkseen rakennettavien penkereiden ruoppausalueiden ympärillä rajoittaa kuorinnassa mereen pääsevän pilaantuneen sedimentin leviämistä muualle merialueelle. Muissa ruoppauskohteissa sataman alueella ei satamatoimintojen ja siihen liittyvän liikenteen vuoksi suodatinkangasverholla saavuteta vastaavaa hyötyä ja se olisi laivaliikenteen vuoksi myös vaikeaa. Lupamääräys tarkoittaa, että suodatinkangasverholla rajataan vain kulloinkin työn alla oleva alue. Lupamääräys 11) on tarpeen töistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että töiden ajallinen rajoittaminen kesä heinäkuun ulkopuolelle on tarpeen työstä aiheutuvan virkistyskäyttöhaitan vähentämiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 14) 16) sekä lupamääräykset 20) ja 21) ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Lupamääräys 17) on annettu työstä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Työstä aiheutuu veden samentumista. Lupamääräys 18). Asiakirjoista saatavan selvityksen ja ympäristölupaviraston suorittamassa tarkastuksessa tekemien havaintojen perusteella on hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien Rauman kaupungilta vuokrattujen alueiden virkistyskäytölle arvioitu hankkeesta aiheutuvan kullekin euron suuruinen vahinko ja haitta. Korvauksen määrää vähentävinä tekijöinä on otettu huomioon vapaa-ajanasuntojen sijaitseminen vuokramaalla, hankkeen asemakaavanmukaisuus sekä merialueella aiheutuvan samentumisen tilapäisyys.

47 47 Lupamääräys 19). Rakentamista koskevassa lupapäätöksessä tulee vesilain mukaan määrätä aika, jonka kuluessa rakennustyöhön on ryhdyttävä sekä aika, jonka kuluessa rakennustyö on tehtävä. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 4, 6 :n 2 momentti ja 11, 4 luvun 6 :n 1 momentti, 11 luvun 3, 8, 14 ja 14 a sekä 16 luvun 23 a Korkolain 12 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Koska luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa siten, kuin luparatkaisun perusteluista ilmenee, ympäristölupavirasto hylkää luvan epäämistä koskevat vaatimukset. Proomuaukkojen toteuttamatta jättämistä koskevista vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, ettei meren syvyys läjitysaltaaseen 1 jätettävän proomuaukon kohdalla ole riittävä muodostamaan täysin haitta-aineita erottavaa kynnystä. Meren syvyys läjitysaltaan 2 proomuaukon kohdalla on kuitenkin niin suuri, että aukkoon muodostuu selvä kynnys. Ympäristölupavirasto katsoo siksi, että lupamääräykset 8) ja 9) estävät kiintoaineen ja sen mukana kulkevien haittaaineiden kulkeutumisen altaista. Lisäksi proomuläjitys nopeuttaa työtä ja vähentää siten samentumisen kestoa ruoppausalueella. Vaatimukset 0,5 m:n kuorintasyvyydestä on otettu huomioon lupamääräyksessä 6) sanotulla tavalla. Sedimenttiä ei ole tarkoituksenmukaista kuoria syvemmältä kuin mitä sen pilaantuneisuus edellyttää. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon esitetyn TBTmassojen hallinnan monimutkaisuudesta ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksestä 9) ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 17) ja tarkkailuvelvoitevaatimus lupamääräyksessä 14). Rauman kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus Ulko-Petäjäksen maisemoinnista otetaan huomioon lupamääräyksessä 12). Haitta-aineita sisältävien ruoppausmassojen Ulko-Petäjäkseen läjittämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen suodatinkankaalla tiivistetyn eristepenkereen sisään on yleisesti käytössä oleva menetelmä haitta-aineiden eristämiseksi meriympäristöstä ja se vähentää pitkällä aikavälillä sataman alueella olevista haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä. Ympäristölupavirasto toteaa myös, ettei kyseessä ole pilaantuneita ruoppausmassoja läjittäminen mereen.

48 48 Vaatimuksia hankkeen haittavaikutusten lisäselvityksistä ympäristölupavirasto pitää asian selvitettyyn tilaan nähden aiheettomina. Maa-alueella sijaitsevan kallion louhintaa ja Rauman kaupungin hallintoviranomaisten päätösten laillisuutta koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto jättää toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta. Hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset määrätään korvattavaksi, kuten lupamääräyksestä 18) ilmenee. Ottaen huomioon hankkeen vaikutusten laajuuden ympäristölupavirasto katsoo, ettei muille aiheudu korvattavaa vahinkoa. Muistutuksista, jotka koskevat vireillä olevan Rauman sataman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelemistä tämän asian yhteydessä ympäristölupavirasto toteaa, että vesilain 16 luvun 2 :n ja ympäristönsuojelulain 39 :n mukaan yhteiskäsittely koskee samasta toiminnasta aiheutuvaa vesien pilaantumista, eikä Sataman toiminnan muutoshakemus koske tästä vesitalousasiasta mahdollisesti aiheutuvaa vesien pilaantumista. Töiden aloittamisluvan epäämistä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa töidenaloittamislupaa koskevaan ratkaisuun ja sen perusteluihin. II Ympäristölupa Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon tehdyt selvitykset ja annetut lupamääräykset, pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaisiin Ulko- Petäjäksessä ja Martinkarissa ja siten hyötykäyttö osana sataman rakenteita täyttää ympäristösuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pilaantuneet massat sijoitetaan merestä penkerein erotettuihin läjitysaltaisiin. Penkereisiin asennetaan käyttöluokan N4 suodatinkangas, joka estää haitta-aineiden kulkeutumista altaiden ulkopuolelle mereen. Ruoppauksissa käytetään suljettavia kauhoja, joten altaisiin läjityksen yhteydessä joutuva vesimäärä on vähäinen. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen satamarakenteisiin ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen varaa. Satamarakenteisiin sijoitettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen vaikutus ei ennalta arvioiden ulotu satama-alueen ulkopuolelle, eikä niistä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen ei tapahdu tärkeällä tai muulla pohjaveden hankintaan soveltuvalla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Siitä ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden

49 49 huononemista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen tehdään asemakaavassa satamatoimintojen alueeksi varatulle alueelle. Satamarakenteisiin sijoitettavat ruoppausmassat poistuvat pysyvästi satama-alueen sedimenteistä. Riskinarvion perusteella ympäristö- ja terveysriskit ovat merkitykseltään vähäisiä. Lupaa myönnettäessä on otettu huomioon sijoittamisesta aiheutuvat riskit, ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (BEP) ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate (BAT) sekä jätteiden mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaittojen torjuntamenetelmän periaate. Pilaantuneet sedimentit ovat jätelain 3 :n mukaista jätettä. Vaarallisia aineita sisältämättömät ruoppausmassat luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) perusteella jäteluokkaan Jätelain 6 :n mukaan jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä raaka-aineena. Pilaantuneet ruoppausmassat voidaan hyödyntää sataman pohjarakenteissa. Samalla ne vähentävät muiden massojen käyttöä. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämisja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 5) ovat tarpeen pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi satamarakenteisiin siten, ettei niistä aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristönsuojelulain 7 :n mukaista maaperän, 8 :n mukaista pohjaveden ja 3 :n mukaista ympäristön pilaantumista, eikä jäteasetuksen 8 :n mukaista vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräykset 6) ja 7) on annettu sen varmistamiseksi, että hankkeen työnaikaiset vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräys 8). Pilaantuneiden sedimenttien sijoitusalue eristetään muusta ympäristöstä massojen ympärille tulevilla suojarakenteilla, jotka estävät kiintoaineen kulkeutumisen alueen ulkopuolelle. Martinkarin allas on eristetty merestä vain patorakenteen ja suodatinkankaan avulla. Vedenkorkeuden muutokset kuljettavat liuennutta ainesta sijoituspaikalta mereen ellei massoja stabiloida. Vedenläpäisevyysvaatimus on asetettu stabiloinnin riittävyyden varmistamiseksi ja laadunvalvonnan vuoksi. Mikäli Martinkarin altaaseen sijoitetaan ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 laatukriteerit ylittäviä massoja, on niiden stabilointi edellä sanotun perusteella tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ulko-

50 50 Petäjäksen sijoituspaikan erottaa merestä kenttä, joka on rakennettu puhtaista ruoppausmassoista. Ympäristölupavirasto katsoo kentän olevan riittävä este haitallisten aineiden pääsylle mereen ottaen huomioon lisäksi haitallisten aineiden sitoutumisen partikkeleihin ja pengerrakenteissa käytettävän suodatinkankaan. Lupamääräys 9) on tarpeen stabiloinnin lopputuloksen varmistamiseksi. Jätteitä koskeva lupamääräys 10) on tarpeen, koska jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 11 14) on annettu toiminnan harjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toiminnan valvonnan toteuttamiseksi ympäristönsuojelulain 5 ja 46 :n sekä jätelain 51 :n perusteella. Lupamääräykset 15) ja 16) ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva lupamääräys 17) on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Luvan myöntämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupaa koskevan ratkaisun perusteluihin. Päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta vastustavat muistutukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon. Ympäristölupavirasto ottaa pilaantuneiden massojen läjittämistä sekä muut töiden suorittamistapaa koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa sanotuin tavoin. Tarkkailua, seurantaa ja raportointia koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vesitalousasiaa koskevassa lupamääräyksessä 17) on määrätty luvan saaja maksamaan vuotuista euron suuruista kalatalousmaksua. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäytöstä aiheudu sellaista kalataloudellista haittaa, että Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen vaatiman euron suuruisen lisämaksun määrääminen olisi tarpeen. Kalatalousvaikutusten seurantaa koskeva vaatimus on otettu huomioon vesitalousasian ratkaisussa lupamääräyksessä 14). Ympäristöluvan voimassaolo ja asetuksen noudattaminen Pilaantuneiden ruoppausmassojen hyötykäyttöä koskeva päätös on voimassa toistaiseksi.

51 51 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SEKÄ TÖIDEN ALOITTAMINEN ENNEN PÄÄTÖK- SEN LAINVOIMAISEKSI TULEMISTA Päätöstä pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamisesta läjitysaltaisiin ei saa panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tulemista. Vesitalousasiaan kuuluvat työt saadaan aloittaa niiltä osin kuin niitä voidaan suorittaa sijoittamatta pilaantuneita ruoppausmassoja päätöksen mukaisiin Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1 ja Martinkarin altaaseen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kumota osittaisen töidenaloittamisluvan tai määrätä toiminnan keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Perustelut Ympäristölupavirasto katsoo, että pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista läjitysaltaisiin koskevan päätöksen täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Täytäntöönpanoon ei siten ole ympäristönsuojelulain 101 :ssä sanottuja edellytyksiä. Työt, joiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vesitalousasiassa on myönnetty lupa, ovat sellaisia, joiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Töiden kiireellinen aloittaminen on Rauman Satamalle tärkeää sataman kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi Rauman Satamalle kohtuutonta haittaa. Työt, joihin vesitalousasiassa on myönnetty lupa, tehdään satamaalueella eivätkä ne aiheuta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Martinkarin läjitysaltaan kunnostaminen voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Mikäli ennen ruoppaustöitä kuorittavaksi määrätyt pilaantuneet ruoppausmassat sijoitetaan paikkaan, jolla on vaadittava voimassaoleva lupa, voidaan myös muihin töihin ryhtyä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 26 Ympäristönsuojelulain 101 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä perittävä maksu on 715,50 euroa. Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesti yhteiskäsittelyssä käsiteltävästä asiasta peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelyn suuruinen

52 52 maksu. Maksu määräytyy siten jätteiden hyötykäyttöasian mukaan. Alueellisen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla siirtämän lupa-asian käsittelystä peritään alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukainen maksu. Taulukon mukaan laitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, lupahakemuksen käsittelymaksu on euroa. Asian vaatiman suuren työmäärän vuoksi maksua on korotettu 35 %. Maksussa on otettu hyvityksenä huomioon palautetun vesitalousasian käsittelystä peritty maksu 5 197,50 euroa.

53 53 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Ruoppausmassojen sijoituspaikat Mika Seppälä Paavo Saarinen Tapio Kovanen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen (tarkastava jäsen) ja Tapio Kovanen. Asian on esitellyt Tapio Kovanen. TK/ts

54 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

55 LIITE 2