NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2007

2 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden lopussa Elinkeinorakenne 200 (työpaikat) Palvelut 52,4 % Jalostus 45,1 % Alkutuotanto 1,1 % Tuntematon 1,4 % Tuloveroprosentti v ,0 % Taloustietoja Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 159,5 miljoonaa euroa ja investointimenot 21,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 vuosikate oli 8,2 miljoonaa euroa, 267,8 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2006 lopussa 20,3 miljoonaa euroa, 925 euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 58,416 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti.

3 Nokian kaupungin tilinpäätös 2007

4 Kannen kuvat: Kuvia Nokialta vuodelta 1937, Lehtioksan valokuvaamo, Nokian kaupungin valokuva-arkisto Julkaisun taitto Marita Gröndahl Paino: Nokian kaupungin keskustulostamo 2008

5 Nokian kaupunki TILINPÄÄTÖS 2007 Sisältö Vs. kaupunginjohtajan katsaus KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto-organisaatio 1 Kaupunginvaltuusto 2 Kaupunginhallitus 3 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 7 Kunnallistalouden kehitys 7 Tampereen seudun kehitys 8 Nokian kaupungin talouden kehitys 8 Käyttötalous, verotulot ja valtionosuudet, tuloksen muodostuminen 8 rahoituslaskelma, tase 9 Talousarvion toteutuminen 15 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 16 Konsernitarkastelu 16 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 21 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUKESKUKSITTAIN Kaupunginvaltuuston alainen toiminta 25 Hallintokeskus 25 Erilliset hallintopalvelut 25 Kanslia- ja henkilöstöpalvelut 27 Kehittämis- ja talouspalvelut/elinkeinopalvelut 30 Holhoustoimen edunvalvonta 31 Ruokapalvelut 34 Työllisyyspalvelut 36 Perusturvakeskus 38 Lähipalvelut 38 Perhepalvelut 41 Vanhuspalvelut 44 Erityispalvelut 46 Kasvatus- ja opetuskeskus 49 Hallinto- ja tukipalvelut 49 Perusopetus 52 Erityisopetus 55 Lukio 56 Työväenopisto 58 Varhaiskasvatus 61

6 Kulttuurikeskus 66 Kulttuuritoimi 66 Kirjastotoimi 69 Liikunta- ja nuorisokeskus 72 Liikuntatoimi 72 Nuorisotoimi 75 Tekninen keskus 79 Johto ja hallinto 79 Toimistopalvelut 81 Varikko 83 Tilatekniikka 85 Kunnallistekniikka 87 Maankäyttö 90 Tilatuotanto 93 Aluetuotanto 96 Vesihuoltolaitos 99 Ympäristönsuojeluyksikkö 102 Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö 104 Rakennusvalvontayksikkö 105 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 107 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 108 TULOSLASKELMA 111 RAHOITUSLASKELMA 112 TASE 113 KONSERNITASE 115 LIITTEET Tilinpäätöksen liitetiedot 117 Tuloslaskelman liitetiedot 118 Tasetta koskevat liitetiedot 121 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 124 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 125 Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 126 Omistuksia muissa yhteisöissä 129 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 130 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista 131 ALLEKIRJOITUKSET 133 TILINTARKASTUSKERTOMUS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 134 PÖYTÄKIRJAN OTE VALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ

7 Erilainen juhlavuosi Vuosi 2007 oli Nokian kaupungille juhlavuosi. Perinteikäs teollisuuskaupunkimme täytti 70 vuotta. Syntymäpäiviä ei haluttu viettää vain yhdessä isossa juhlatilaisuudessa, vaan kaupunkilaisille järjestettiin juhlavuoden teemalla lukuisia erilaisia tapahtumia. Luonnollisesti Nokia-viikko oli vuoden vilkkainta tapahtumaaikaa. Viikon aikana järjestettiin kymmeniä tilaisuuksia niin lapsille, perheille kuin varttuneimmillekin kaupunkilaisille. Yhteensä tilaisuuksissa kävi noin asukasta. Kesällä oman kaupungin asukkaiden lisäksi Nokialle keräsi väkeä tuttuun tapaan Tapsan Tahdit, joiden yleisömääräksi laskettiin kävijää. Nokian Työväen Teatterin Tapio Rautavaarasta kertoneen näytelmän Sininen uni näki teatterin ystävää. Syyskuun 24. päivänä kaupunginvaltuustolla oli juhlakokous, jossa juhlaesitelmän piti Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne. Samassa kokouksessa jaettiin seitsemän Nokia-mitalia ansioituneille nokialaisille kaupunkilaisille sekä yrityksille. Juhlavuodelle sopivasti kaupungin asukasluku nousi uudelle tasolle, kun asukkaan raja ylittyi keväällä. Väestön kasvu jatkuu, ja uudet nokialaiset tuovat varmasti uusia arvoja, ideoita ja käsiä Nokian kehittämiseen lähivuosinakin. Taloudessa jatkuivat entiset tuulet. Kasvukunnalle tyypillisesti investointitahti on huima. Vuoden 2007 investoinneista vain alle puolet pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Loput rahoitettiin pääosin velanottoa lisäämällä. Kaupungin velkaantumiskehitys onkin huolestuttava. Tuloslaskelma näyttää runsaan euron alijäämää. Ilman eräiden varausten purkamista ja poikkeuksellisen suuria maanmyyntituloja, olisi alijäämää muodostunut useita miljoonia euroja. Niinpä talouden haasteet Nokialla jatkuvat. Elämme parhaillaan erittäin hyvää suhdannevaihetta valtakunnallisesti. Lamaa varten kaupungilla ei ole enää olemassa taloudellisia puskureita. Juhlavuosi päättyi dramaattisesti kriisiin. Jätevesilaitokselta pääsi kielletyn putkiliitoksen ja inhimillisen virheen seurauksena puhdistettua jätevettä vesijohtoverkostoon. Tämä aiheutti tuhansien nokialaisten sairastumisen vatsatauteihin ja niiden jälkitauteihin Nokianvirran eteläpuolella sekä Haaviston- Harjuniityn alueella. Kriisi on aiheuttanut suurta inhimillistä tuskaa ja hätää. Monilla pitkittyneet oireet vaativat kuukausien hoitoa. Vesi oli likaantuneella alueella juomakelvotonta useamman kuukauden ajan. Myös useat yritykset ovat kärsineet taloudellisia menetyksiä. Vesikriisi on tuonut kaupungille miljoonien eurojen menetykset. Korvauksien maksaminen saattaa kestää vuosia. Niinpä tilinpäätöksen yhteydessä tehtiin 2,1 miljoonan euron varaus vesikriisin tuleviin kuluihin. Vesikriisi on opettanut meille kaikille paljon. Toiminta kriisin aikana on täysin erilaista kuin ns. normaaliaikana. Tiedotus, vedenjakelu, terveydenhuolto, kaupungin laitosten toiminta kriisiaikana, päätöksentekoprosessit, varautumissuunnittelu, vesiverkoston puhdistaminen. Kaikkia näitä tulee jälkikäteen analysoida kriittisesti ja tehdä tarvittavat muutokset. Vesikriisin opit muokkaavat todennäköisesti myös valtakunnallisia ohjeistuksia. Samalla vesikriisi näytti yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Yhden venttiilin aukaiseminen sai aikaan sodan jälkeisen ajan suurimman kriisin Nokialla. Kriisejä ja onnettomuuksia tulee ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Silti on hyvä muistaa, että tsunameita, suuronnettomuuksia, sotia tai epidemioita ei ole koskaan pystytty kokonaan estämään. Siksi varautuminen näihin poikkeaviin oloihin on oleellista. Vesiverkosto on nyt puhdistettu. Haluan kiittää kaupungin asukkaita ja yrityksiä kärsivällisyydestänne vesikriisin aikana. Kiitoksen ansaitsevat myös luottamushenkilöt ja kaupungin henkilöstö, jotka yhdessä tekivät parhaansa, että tilanne saataisiin mahdollisimman pian normaaliksi. Pasi Virtanen vs. kaupunginjohtaja

8 Nokian kaupungin kokonaismenot (ulkoiset) (1000 ) Lainojen lyhennykset; Investoinnit; Korko- ym rahoituskulut; Yleishallinto; Yhdyskuntapalvelut; Koulutuspalvelut; Perusturva; Kulttuuripalvelut; Liikunta- ja nuorisopalvelut; Nokian kaupungin kokonaistulot (ulkoiset) (1000 ) Investointien tulot; Lainanotto; Korko ym rahoitustulot; Vuokrat ja muut tulot; Maksut ja myyntitulot; Yleinen valtionosuus; 799 Kunnallisvero; OPM:n valtionosuus; STM:n valtionosuus; Kiinteistövero; Yhteisövero; 8 018

9 1

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutetut vuosina SDP Aaltonen Auli lastenhoitaja, työsuojeluvaltuutettu VAS Ahtola Pertti paperityöntekijä, eläk. KOK 1.vpj Ala-Uotila Mika asianajaja, oikeust.lis. SDP Asell Marko kansanedustaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. KESK Honkiniemi Tiina emäntä, LVI-eristäjä VAS Hyyti Kristiina teollisuustyöntekijä KOK Hämäläinen Jorma rehtori SDP Jaakkola Jouko FL.,tutkija VIHR Järvinen Minna luokanopettaja VAS Pj Kallio Seppo kunnallisneuvos KOK Karstila Tuomas radiol.erik.lääk., toimjoht. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari SDP Kivipuro Anna-Leena ammatinopettaja KOK Kork Jarmo lehtori, yks.yrittäjä VIHR Käkönen Jyrki professori, alkaen SDP Lehto Roope toiminnanjohtaja VAS Lehtonen Anneli lehtori VAS Lehtonen Outi nuorisotyöntekijä KD Luukko Tarja FM, tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. KOK Martikkala Esa ins., toim.joht. KOK Mekkonen Erkki maanviljelijä SDP Mellin Pekka palopäällikkö SDP 2.vpj Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko päivähoidon aluejohtaja SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja SDP Ojala Reino kaupunginhallituksen pj SKP Palomäki Tuula sairauskassanjohtaja SDP Parkkali Seppo sähköasentaja, eläk. VAS Pesonen Tarja kodinhoitaja, työsuoj.valt. KOK Porraslampi Jari toiminnanjohtaja KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri VIHR Riihimäki Sanja erityisluokanopettaja, KM, saakka SDP Saarinen Paavo nuohoojamestari SKP Salonen Eero maalari KESK Siuvo Janne talonpoika, insinööri KESK Tuomisto Jaakko FM, rehtori, eläk. KOK Utriainen Päivi liikuntasihteeri VAS Veijola Mervi sairaanhoitaja SDP Vellonen Kari korjaamon esimies VAS Virolainen Rauli vuorotyönjohtaja VAS Virtanen Pekka lääkäri VAS Vuorinen Maija-Liisa toimistonhoitaja 2

11 KAUPUNGINHALLITUS Varsinaiset jäsenet: SDP Pj Reino Ojala kaupunginhallituksen pj SDP Raija Nurminen terveydenhoitaja SDP Jorma Kantanen henkilöstöpäällikkö VAS 1.vpj Marja-Leena Torkki laboratorionhoitaja VAS Mervi Veijola sairaanhoitaja KOK 2.vpj Päivi Kilpikari varatuomari, käräjätuomari KOK Esa Martikkala ins., toim.johtaja KESK Tiina Honkiniemi emäntä, LVI-asentaja SKP Herkku Hernesniemi pääluottamusmies, eläk. Henkilökohtaiset varajäsenet: SDP Marko Asell kansanedustaja SDP Anna-Leena Kivipuro ammatinopettaja SDP Pekka Mellin palopäällikkö VAS Anneli Lehtonen lehtori VAS Pertti Ahtola paperityöläinen, eläk. KOK Vuokko Suuniittu toimittaja KOK Erkki Mekkonen maanviljelijä KESK Esko Pulakka maanviljelijä, insinööri VIHR Sanja Riihimäki erityisluokanopettaja, KM, saakka VIHR Minna Järvinen luokanopettaja, alkaen 3

12 Nokian väestö osa-alueittain vuosina (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2007 % KOKO NOKIA , , , ,0 S 1 KESKUSTAAJAMA , , , ,0 T 01 Pohjoispuoli , , , ,3 P 001 Ydinkeskusta , , , ,8 P 002 Kankaantaka , , , ,0 P 003 Myllyhaka , , , ,0 P 004 Alhoniitty 991 4, , , ,1 P 005 Alinen 905 3, , ,2 P 006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty , , , ,7 P 007 Harjuniitty, Haavisto , , , ,2 P 008 Vihnus 185 0, , , ,9 P 009 Maatiala 588 2, , , ,7 P 010 Viiki 204 0, , , ,7 T 02 Eteläpuoli , , , ,7 P 011 Nokian kartano 50 0,2 39 0,2 24 0,1 26 0,1 P 012 Koskenmäki , , , ,4 P 013 Vihola-Tyrkkölä 867 3, , , ,3 P 014 Kattilainen , , , ,1 P 015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,4 69 0,2 P 016 Tervasuo 251 1, , , ,6 S 2 MUU NOKIA , , , ,2 T 03 Siuro, Linnavuori, Kulju , , , ,1 P 017 Linnavuori 920 3, , , ,4 P 018 Siuro 715 3, , , ,2 P 019 Kulju 544 2, , , ,5 T 04 Pohjoispuoli 950 4, , , ,4 P 020 Pinsiö 243 1, , , ,3 P 021 Jaakkola 276 1, , , ,8 P 022 Kuljunperä 196 0, , , ,5 P 023 Kauniainen 231 0, , , ,8 T 05 Eteläpuoli , , , ,8 P 025 Sarkola 360 1, , , ,3 P 026 Taivalkunta 289 1, , , ,2 P 027 Sorva 335 1, , , ,9 P 028 Tottijärvi 444 1, , , ,5 P 029 Metsäkulma 315 1, , , ,8 S 3 MUUT (laitokset jne.) 289 1, , , ,8 4

13 NOKIAN VÄESTÖN IKÄRAKENNE Ikäryhmä 1980 % 1990 % 2000 % 2007 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht , , , ,0 Nokian väestön ikärakenne % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä % 14,1 14,4 12,2 11,

14 Tilinpäätöstunnuslukutietoja v Tampereen seudulta TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2007 Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,5 18,1 17,2 19,6 18,1 36,2 22,1 Vuosikate/Poistot, % 102,3 55,0 68,5 96,1 145,6 137,1 145,4 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tilikauden tulos, milj. 0,1-0,2-1,1-0,2 1,5 31,6 2,7 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2007 Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Investointien tulorahoitus, % 49,3 36,1 32,1 47,2 45,9 98,0 49,8 Pääomamenojen tulorahoitus-% 38,2 20,8 24,1 39,2 31,6 85,0 39,2 Lainanhoitokate 1,5 0,6 1,0 2,0 1,0 3,7 1,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä TASEEN TUNNUSLUVUT 2007 Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Omavaraisuusaste, % 64,5 57,2 64,9 67,1 49,0 76,1 59,6 Rahoitusvarallisuus /as. -625, , ,0-936, ,0-690, ,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 34,7 33,1 37,2 33,6 63, ,3 Lainat /as Lainakanta , milj. 25,0 2,7 22,0 28,2 34,7 199,3 44,7 Lainasaamiset , milj. 0,4 0,2 0,2 0,2 158,0 0,8 Asukasmäärä KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2007 Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Omavaraisuusaste, % 46,6 56,0 37, ,8 Rahoitusvarallisuus, /asukas Lainat, /asukas Lainakanta , milj. 4,8 58,4 55,6 680,2 50,2 Lainasaamiset , milj. 0,1 15,7 0,7 Kunnan asukasmäärä Euroa / as. Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Toimintatuotot ulkoiset Verotulot Käyttötall.valt.osuus Yhteensä Toimintakulut ulkoiset Toimintakate Veroprosentti ,00 19,25 18,50 18,00 19,00 18,00 18,25 Kangasala Kuru Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Investointien menot milj. brutto 13,5 0,7 8,7 21,2 11,0 121,8 18,1 netto 12,0 0,7 8,3 16,1 10,7 119,2 13,2 6

15 Yleinen taloudellinen kehitys Nousukausi jatkui Suomessa myös vuonna 2007, vaikka markkinoilla alkoi näkyä epävarmuutta. Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2007 noin 4,5 %. Tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan jonkin verran vuonna 2008, ennustelaitosten arviot liikkuvat 3-3,5 prosentin haarukassa. Kansainvälisen talouden suotuisa kehitys jatkuu myös ensi vuonna, vaikka talouskehitykseen liittyykin uhkia muun muassa rahoitusmarkkinoilla sekä raaka-ainemarkkinoilla, varsinkin öljymarkkinoilla. Tuotannon kasvu Suomessa on ollut parina viime vuonna ripeää lähes kaikilla päätoimialoilla ja erityisen nopeaa tehdasteollisuudessa, kaupassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuoden 2007 kuluttajahintojen arvioitiin kohonneen 2½ prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet viime vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee viime vuoden keskimääräisellä tasolla. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti tänä vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyneen vuonna 2007 lähes henkilöllä. Työllisyysaste ylitti jo 70 %. Vuonna 2008 työllisten lukumäärän kasvu hidastuu ja työllisen työvoiman määrä ylittää 2,5 miljoonaa henkilöä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan alenevan ensi vuonna lähes kuuden prosentin tuntumaan. Kunnallistalouden kehitys Kuntaliiton mukaan kuntatalous kehittyi vuonna 2007 myönteisesti. Kuntien taloustilannetta on parantanut kuntien verotulojen kasvu, joka oli viime vuonna peräti 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Kuntien taloudellista tilannetta uhkaavat kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen epävarmuustekijät ja kuntien taloustilanne saattaa muuttua nopeasti. Lisäksi kuntien väliset talouserot ovat säilyneet suurina. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Manner- Suomen kuntien tilikauden yhteenlaskettu tulos laski viime vuodesta. Tuloksen heikkenemisen taustalla ovat joidenkin suurten kaupunkien vuoden 2006 tilinpäätöksiin kirjatut poikkeuksellisen suuret satunnaiset myyntivoitot. Vuosikate parani lähes kaikissa kuntakokoryhmissä. Vain asukkaan kunnissa vuosikate laski hieman. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuudessa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin. Maakunnittain tarkasteltuna kuntien tulorahoitus ei riittänyt poistojen kattamiseen Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa. 7

16 Tampereen seutukunnan kehitys Vuonna 2007 seudun väestö kasvoi Orivesi mukaan lukien asukkaalla, joka oli 1,4 %. Kaupunkiseudun kasvu oli selvästi maan keskiarvoa nopeampaa. Voimakkain kasvu suuntautui jälleen kehyskuntiin. Vuoden lopussa seudulla oli asukkaita tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan yhteensä , joista Tampereella ja kehyskunnissa Seudun keskuskaupungin Tampereen imago on pysynyt mittausten mukaan erittäin hyvänä. Kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseutu on positiivisimpia seutukuntia Suomessa ja seudun kehitysedellytykset ovat erinomaiset. Myönteisen kehityksen odotetaan tulevina vuosina jatkuvan koko kaupunkiseudulla. Muutoksen voimasta kertonee parhaiten väestöennusteet, joiden mukaan kaupunkiseudun väestö kasvaa jopa asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunkiseutu oli yksi 17:sta kaupunkiseudusta, joka Paras -lain velvoittamana valmisteli ja teki päätökset yhteistyön ohjelmoinnista maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sekä kuntarajat ylittävän palvelujen käytön osalta. Seutustrategian hengessä laaditun ja valtioneuvostolle toimitettavan yhteistyösuunnitelman kuntien valtuustot hyväksyivät elokuussa. Paras - hankkeen myötä Oriveden kaupunki kytkeytyi Tampereen kaupunkiseudun yhteistyöhön. Nokian kaupungin talouden kehitys Käyttötalous Käyttötalousmenojen eli palvelutoiminnan kulujen kasvu jatkui yhä voimakkaana vuonna Ulkoiset käyttömenot palvelutoiminnasta jatkoivat voimakasta kasvuaan myös vuonna Ulkoiset käyttötalousmenot kasvoivat 6,3 %. Luku on hieman suurempi kuin vuonna 2006 (5,5 %). Todellisuudessa menojen kasvu oli kuitenkin lähes 9 % luokkaa, sillä ammatillinen koulutus poistui kaupungin menoista vuoden 2007 alusta. Kasvu on huolestuttavan suurta, sillä esimerkiksi väestönkasvu ei sitä voi yksin selittää, koska muiden seudun kuntien menokasvu ei ollut vastaava. Palkat ja palkkiot kasvoivat 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvusta suuri osa selittyy vuoden 2007 historiallisen suurella uusien vakanssien määrällä. Kasvu on silti hieman pienempi kuin muiden kuntien arvioitu palkkasumman kasvu. Ulkoiset palvelujen ostojen kasvuvauhti ei onneksi jatkunut vuoden 2006 tasolla (11,6 %) vaan tilanne normalisoitui kolmen prosentin kasvuun. Vuonna 2007 kaupunki myi runsaasti tonttimaata. Niinpä muut toimintatulot kasvoivat peräti 3,7 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tontteja myytiin kaikkiaan 4,4 miljoonalla eurolla ja asunto-osakkeitakin yli sadan tuhannen euron edestä. Toimintatulot kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna viidenneksellä. Kehitys vaihtelee kuitenkin vuosittain huomattavasti juuri tonttikaupan mukaan; vuonna 2006 toimintatuotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna lähes 1,5 miljoonaa euroa. Toimintakate eli käyttötalousmenojen ja tulojen erotus huononi edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 miljoonaa euroa eli 3,4 % (vuonna ,3 %). Myös tässä näkyy maanmyyntitulojen vaikutus. Isoimmista lautakunnista perusturvalautakunnan nettomenot lisääntyivät seitsemällä prosentilla eli noin neljä miljoonaa euroa. Suurimmat kasvut olivat perhe- ja vanhuspalveluissa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot kasvoivat yli kymmenellä prosentilla eli lähes neljällä miljoonalla eurolla. Päivähoito kasvoi 12 % ja perusopetuskin 10 %. Teknisen lautakunnan vertailu aikaisempiin vuosiin on vaikeaa sekä organisointitavan että toimintatapojen muutoksen vuoksi. Rahoitusosa Verotulojen kasvu oli edelleen suuri, kaikkiaan yli 5,6 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin yllättäen edellisvuoden kasvua pienempi. Varsinkaan yhteisöverojen kasvu ei päässyt edellisvuosien kasvulukuihin. Verotulojen kasvuprosentti jäi valtakunnallisesta keskiarvokasvusta prosenttiyksikön ollen 6,5 %. Vuoden 2006 poikkeuksellisen kova kasvu (9,6 %) selittää todennäköisesti tämän ilmiön, sillä muut verokehitykseen vaikuttavat tekijät olivat Nokialla todennäköisesti valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallinen kasvu jäi vuonna 2006 yli kolme prosenttiyksikköä Nokian kasvuvauhdista. Nokian kunnallisverotulot kasvoivat noin neljällä miljoonalla eurolla eli 5,3 %. Tämäkin on hieman maan keskiarvoa (6,4 %) huonompi. Tämän vuosituhannen aikana yhteisöverojen kasvuvauhti on ollut Nokialla moninkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2007 tämä trendi muuttui ja Nokian yhteisöverot kasvoivat vain 16,3 % kun maan keskiarvo oli yli prosenttiyksikön suurempi. Yhteisöverojen osuus kaupungin verotuloista on kuitenkin keskimääräistä suurempi eli lähes yhdeksän prosenttia. Kiinteistöverojen tuotto kasvoi lähes 12 prosenttia. Sen osuus kaikista verotuloista on vajaa viisi prosenttia. 8

17 Valtionosuudet pienenivät yli kaksi miljoonaa euroa. Tämä johtuu ammattiopetuksen valtionosuuden poistumisesta sekä kaupungin maksaman verotulotasauksen kasvusta. Korkotuotot pienenivät sekä sijoitetun pääoman pienenemisen vuoksi kuin sijoitusten tuottojen takia. Korkomenot ovat voimakkaassa kasvussa kaupungin velkamäärän kasvaessa huimaa vauhtia. Muut rahoitustuotot sisältävät euroa opetusministeriön jälkirahoitteisia valtionosuuksia. Tuloksen muodostuminen Vuonna 2007 vuosikatteeksi kertyi euroa. Se on noin euroa huonompi kuin edellisenä vuotena. Vuosikate ei enää riitä kattamaan kokonaan kasvavia poistoja ja on vain alle puolet investoinneista. Tilikauden tulokseksi muodostuu täten euroa. Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen alijäämää kertyy kaiken kaikkiaan euroa. Rahoituslaskelmat Nokian kaupungin investoinnit ylittivät 20 miljoonan euron rajan ollen bruttona 21,2 miljoonaa euroa. Tulorahoituksella pystyttiin rahoittamaan investoinneista ainoastaan 47 % eli jo neljäntenä vuotena peräkkäin tulorahoitusprosentti jäi alle 50 %:n. Investointien rahoitukseen käytettiinkin lainan ottoa (11,5 milj. euroa) ja kassavaroja (1,8 milj.euroa). Lainoja lyhennettiin 3,6 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien luovutusvoitoissa näkyy Nokian ammattikoulun siirtyminen koulutuskonsernille. Tase Taseen loppusumma nousi peräti 8 miljoonaa euroa ollen 153,4 miljoonaa euroa. Tästä aineellisten hyödykkeiden osuus oli noin puolet. Osakkeiden ja osuuksien noin kolmen miljoonan euron kasvusta pääosa selittyy koulutuskonsernin osuuksilla. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2007, että tilinpäätöksen yhteydessä lakkautetaan verontasausrahasto (pääoma 2,6 miljoonaa euroa) sekä vahinkorahasto (pääoma 2,1 miljoonaa euroa). Samalla päätöksellä valtuusto purki myös luottotappiovarauksen (0,3 miljoonaa euroa). Maaliskuussa 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että verontasausrahaston pääoma liitetään peruspääomaan. Marraskuun lopussa alkanut vesikriisi aiheuttaa menoja myös vuonna Niinpä vesihuoltolaitokselta on tehty vahinkorahaston suuruutta vastaava 2,1 miljoonan euron pakollinen varaus. Vastattavalla puolella tilikauden alijäämä pienensi taseen ylijäämätilin saldon noin 14,7 miljoonaan euroon. Lainakanta kasvoi lähes 40 % eli 8 miljoonaa euroa ollen nyt 28,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskien kaupungin lainakanta on 925 euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä lähenee vauhdilla maan kuntien keskiarvoa. Kaupungin omavaraisuusaste laski edelleen, nyt peräti neljällä prosenttiyksiköllä 67 %:iin. Se on kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa yhä keskiarvojen paremmalla puolella kuten muutkin taseen yleiset tunnusluvut. Tulorahoituksen riittävyys Vuos ikate Nettoinves toinnit Pois tot 20,0 15,0 m 10,0 5,0 0,

18 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot 26,22 21,78 Toimintakulut -133,70-125,77 Toimintakate -107,48-103,99 Verotulot 92,20 86,59 Valtionosuudet 23,40 25,57 Korkotuotot 0,34 0,66 Muut rahoitustuotot 0,89 0,48 Korkokulut -1,15-0,70 Muut rahoituskulut -0,03-0,06 Vuosikate 8,17 8,55 Poistot käyttöomaisuudesta -8,50-7,98 Satunnaiset tuotot 0,09 Tilikauden tulos -0,33 0,66 Poistoeron muutos -1,07 0,07 Varausten muutos 1,16 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -0,24 0,73 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 19,61 17,32 Vuosikate/Poisto% 96,14 107,17 Vuosikate, /asukas 267,76 288,00 Asukasmäärä

19 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta Vuosikate 8,2 8,6 Satunnaiset erät 0,1 Tulorahoituksen korjauserät -4,4-0,6 Investointien rahavirta Investointimenot -21,2-17,8 Rahoitusosuudet investointeihin 0,9 0,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 8,7 2,1 Toiminnan ja investointien rahavirta -7,8-7,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11,5 7 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3,6-3,2 Muut maksuvalmiuden muutokset -2,0 5,5 Rahoituksen rahavirta 6,0 9,3 Rahavarojen muutos -1,7 2 Rahavarojen muutos -1,8 2,0 Rahavarat ,0 12,8 Rahavarat ,8 10,8 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 40,27 48,76 Lainanhoitokate 1,97 2,36 Rahojen riittävyys, pv 25,0 31,58 Pääomamenojen tulorahoitus % 34,31 41,21 Asukasmäärä

20 Verotulo- ja valtionosuustuloarvioiden toteutuminen Alkup. talousarvio Ta muutokset Ta muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien erittely 1000 Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja tervhuollon valtos Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yhteensä Kokonaistulot ja menot TULOT 2007 % MENOT 2007 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,0 16,4 Toimintakulut ,2 83,8 Verotulot ,3 57,7 Korkokulut 1 145,8 0,7 Valtionosuudet ,8 14,6 Muut rahoituskulut 26,4 0,0 Korkotuotot 342,5 0,2 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 885,4 0,6 -Pakollisten varausten muutos -128,4-0,1 Satunnaiset tuotot 0,0 -Käyttöomaisuuden myyntitappiot -2,4 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit -Kom myyntitulo ja pa.varaukset ,9-2,8 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,1 13,3 Investoinnit Rahoitustoiminta Rahoitusosuudet investointimenoihin 899,0 0,6 Antolainasaamisten lisäykset 59,5 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 697,2 5,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 576,3 2,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 111,1 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 7,2 Kokonaistulot yhteensä ,4 100,0 Kokonaismenot yhteensä ,5 100,0 12

21 Nokian kaupunki Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,54 1,11 Muut pitkävaikutteiset menot 1,29 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1,83 1,11 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 14,08 13,28 Rakennukset 54,27 56,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet 34,75 34,05 Koneet ja kalusto 3,17 3,58 Arvo- ja taide-esineet 0,04 0,02 Keskeneräiset hankinnat 10,31 5,8 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 116,62 112,82 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 14,41 11,33 Muut lainasaamiset 0,15 0,20 Muut saamiset 0,35 0,36 Sijoitukset yhteensä 14,91 11,89 Pysyvät vastaavat yhteensä 133,36 125,82 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,54 0,63 Muut toimeksiantojen varat 0,09 0,08 Toimeksiantojen varat yhteensä 0,63 0,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet 0,29 0,26 Vaihto-omaisuus yhteensä 0,29 0,26 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0,82 0,90 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3,68 2,44 Muut saamiset 1,69 1,16 Siirtosaamiset 1,92 1,30 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 7,29 4,90 Saamiset yhteensä 8,11 5,80 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0,03 0,03 Muut arvopaperit 8,13 7,84 Rahoitusarvopaperit yhteensä 8,16 7,87 Rahat ja pankkisaamiset 2,80 4,9 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 2,80 4,9 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 19,36 18,83 VASTAAVAA YHTEENSÄ 153,35 145,36 13

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma -83,85-81,28 Edellisten tilikausien ylijäämä -14,98-14,26 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 0,24-0,73 Oma pääoma yhteensä -98,59-96,27 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero -2,81-1,74 Vapaaehtoiset varaukset -1,43-5,15 Poistoero ja vap.varaus yhteensä -4,24-6,89 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset -0,03-0,01 Muut pakolliset varaukset -2,18-2,07 Varaukset yhteensä -2,21-2,08 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot -0,50-0,6 Muut toimeksiantojen pääomat -0,09-0,08 Toimeksiantojen pääomat yhteensä -0,59-0,68 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -22,41-17,09 Lainat julkisyhteisöiltä -1,88-0,11 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä -24,29-17,2 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -3,70-3,08 Lainat julkisyhteisöiltä -0,23-0,02 Saadut ennakot -0,07-0,07 Ostovelat -6,50-4,74 Muut velat -4,93-5,46 Siirtovelat -8,00-8,87 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä -23,43-22,24 Vieras pääoma yhteensä -47,72-39,44 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -153,35-145,36 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 67,09 71,01 Rahoitusvarallisuus /asukas -936,58-699,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 33,60 29,39 Lainat, /asukas 924,95 682,5 Lainakanta , ,62 Lainasaamiset ,45 198,9 Asukasmäärä

23 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2007 talousarvio toteutui kokonaisuutena edellisvuoden tapaan paremmin kuin aikaisempina vuosina. Käyttötaloudessa mm. vahinkorahaston purkaminen ja vesikriisistä johtuvan pakollisen varauksen tekeminen aiheuttavat toimielimittäin yllättäviä toteutumia. Kuitenkin varsinaisen toiminnan toteumat ovat pääosin talousarvion mukaisia. Hallintokeskuksen nettomenot ylittyivät kokonaisuudessaan 0,2 % eli euroa. Syynä olivat etenkin ruokapalveluissa tulleet tarkastusten määräämät kalustohankinnat. Perusturvalautakunnan alaisista tulosalueista lähipalvelut ylittivät muutetun talousarvion nettomenoissa 4,4 % eli 0,6 miljoonaa euroa. Syynä olivat etenkin palvelujen ostot, jotka toteutuivat lähes 1,5 miljoonaa euroa suurempina kuin alkuperäisessä talousarviossa oli varauduttu. Perhepalveluissa toteuma alitti muutetun talousarvion 0,2 miljoonaa euroa, mutta oli noin 0,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempi. Myös tässä ostopalvelut olivat tärkein tekijä. Vanhuspalveluissa nettomenojen ylitys on 2,7 % eli 0,3 miljoonaa euroa. Ylitystä on etenkin henkilöstökuluissa. Erityispalveluihin päätettiin vuoden aikana lisämäärärahaa erikoissairaanhoidon menoihin euroa. Tästä lisämäärärahasta jäi käyttämättä euroa eli nettomenojen toteuma oli lopulta 99,3 %. Kasvatus- ja opetuskeskuksessa suurin prosentuaalinen ylitys oli koulutoimen hallinnossa (9,7 %). Euroina ylitys oli noin euroa ja koostui etenkin ostopalveluista. Perusopetus pysyi hyvin alkuperäisessä talousarviossa, talousarvio ylittyi 0,3 %. Lukio jopa alitti talousarvion eurolla (toteuma 98,25 %). Työväenopistolla tulot kertyivät arvioidulla tavalla, mutta menot alittivat talousarvio lähes kymmenen prosenttia eli euroa. Päivähoidon menojen arvioiminen on ollut perinteisesti erittäin vaikeaa nopeasti kasvavassa kaupungissa. Tällä kertaa talousarvion toteuma on jopa hämmästyttävän tarkka. Menot ylittyivät 0,3 promillea eli euroa, joka on pieni summa 20,3 miljoonan euron talousarviosta. Kun myös tulot kertyivät suunnilleen odotetusti, niin päivähoidon nettomenojen toteuma oli 99,2 %. Kulttuurilautakunnan alaisista tulosalueista kulttuuritoimi pysyi perinteisesti budjetissaan, toteutuma 95 %. Kirjastotoimi ylitti talousarvion eurolla eli 1,8 %:lla. Liikunta- ja nuorisolautakunnalla on ollut viime vuosina suuria ongelmia pysyä talousarviossaan. Vuosi 2007 oli siihen verrattuna parempi, vaikka ylityksiä tuli yhä molemmissa tulosalueissa. Liikuntatoimi ylitti nettona talousarvion eurolla. Menot pysyivät talousarviossa, mutta vesikriisi aiheutti uimahallin joulukuun tuloihin selvän pudotuksen. Nuorisotoimessa tulot toteutuivat vain 90 %:sesti. Kun menotkin ylittyivät euroa (2,4 %) tuli nettomenojen ylitykseksi euroa eli 4,8 % Menojen ylitys johtui vuokramenoista. Teknisessä toimessa uusi toimintatapa ja organisointitapa aiheuttivat sen, että ensimmäinen talousarvio ei kaikilta osin ollut kohdallaan. Lisäksi 2,6 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat maanmyyntituotot aiheuttivat sen, että lautakunta alitti talousarvion miljoonilla euroilla. Vesihuoltolaitokselta tehty pakollinen varaus vesikriisin takia sekä vesikriisistä vuonna 2007 aiheutuneet menot aiheuttivat kuitenkin vesihuoltolaitoksen tuloksen olemisen lopulta lähes neljä miljoonaa euroa arvioitua huonompi. Ympäristönsuojelun tulosalueen nettomenojen toteuma oli 87 % ja ympäristöterveydenhuollon toteuma 73 %. Rakennusvalvonnan tulot jäivät kuitenkin noin alle budjetoidun, joten ympäristölautakunnan alaisten tulosalueiden nettomenot alittivat budjetin noin euroa. Käyttötalouden kate toteutui 100,6 prosenttisesti eli oli noin 0,7 miljoonaa euroa huonompi kuin alkuperäisessä. Mutta koska vuoden aikana myönnettiin käyttötalouteen kaikkiaan 2,1 miljoonaa euroa lisämäärärahoja, alittui toimintakate näin1,4 miljoonaa euroa. Koska luottamushenkilöhallintoon tehty vahinkorahaston purku on samansuuruinen kuin vesihuoltolaitokselta tehty pakollinen varaus, ei niillä ole vaikutusta toimintakatteeseen. Kaupungin kirjanpidon mukaan vuoden 2007 aikana vesikriisin hoitoon liittyviä menoja kirjattiin yhteensä euroa. Menot koostuvat niin palkkausmenoista kuin palvelujen ja tarvikkeiden ostoista. Ne on kirjattu niille tulosalueille, joilla menot syntyivät. Verotulokohtaa nostettiin talousarviomuutoksella 2,0 miljoonaa euroa. Muutoksen jälkeen verotuloja kertyi euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Valtionosuuksia kertyi 0,3 miljoonaa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Kaiken kaikkiaan valtionosuuksia kertyi lähes 2,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Syynä oli ammattikoulutuksen siirtyminen kaupungin or- 15

24 ganisaation ulkopuolelle sekä verotulotasauksen kasvu. Rahoitusosassa korkotuotot laskivat lähes puoleen entisestä, mutta ylittivät kuitenkin talousarvion yli euroa. Muita rahoitustuottoja nostaa eurolla jälkirahoitteiset valtionosuudet. Rahoituslaskelmassa investoinnit toteutuivat varsin hyvin. Loppuvuoden vesikriisi siirsi osaa investoinneista seuraavalle vuodelle. Lainanottovaltuuksia jouduttiin pyytämään vuoden aikana valtuustolta lisää. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2007 marraskuun lopussa alkanut vesikriisi aiheuttaa verkoston puhdistamisen sekä korvausten vuoksi huomattavia menoja myös vuonna Niitä ei ole huomioitu vuoden 2008 talousarviossa. Niinpä tilinpäätöksessä on tehty vesihuoltolaitokselle 2,2 miljoonan euron pakollinen varaus vesikriisin kustannuksiin. Vuoden 2008 talousarviossa arvioitiin vielä vuoden 2007 verotulojen kertyvän paremmin kuin maassamme keskimäärin. Todellisuudessa kehitys jäi alle valtakunnallisen kehityksen. Niinpä vuoden 2008 verotulojen toteutuminen edellyttää kehityksen olevan parempi kuin vuonna Konsernitarkastelu Kuntien tilinpäätöksissä on konsernitarkastelulla yhä merkittävämpi asema. Nokialla kuntakonsernin merkitys ei ole niin suuri kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tytäryhteisöjä on kolme joista ehdottomasti merkittävin on Kiinteistö Oy Ketolanmäki. Uutena tytäryhteisönä on Verte Oy. Konserniyhteisöjä ohjataan sekä erillispäätöksin että kaupunginhallituksen hyväksymien konserniohjeiden avulla. Toimivia, nokialaisia konserniyhteistyön muotoja on mm. maksuliikenteen ja rahoituksen hallinnointi yhteisellä konsernitilillä. Siinä ovat mukana myös Vihnusrinnesäätiö ja Ajoharjoitteluratasäätiö, jotka eivät kuulu kuntakonserniin. Myös takaukset ovat luonnollinen osa konserniyhteistyötä. Kiinteistö Oy Ketolanmäki Nokian kaupunki lunasti vähemmistöosakkaiden Tampereen Seudun Osuuspankin ja SCA Packaking Finlandin osakkeet. Kaupan jälkeen kaupungin omistus on 100 %. Tilinpäätösvuoden aikana valmisteltiin Kiinteistö Oy Ketolanmäen koko osakekannan myyntiä. Tarjouksia saatiin seitsemän, joista parhaimmaksi tarjousvertailussa tuli ruotsalaisyhtiö Akeliuksen tarjous. Kauppa kuitenkin peruuntui alkuvuonna Yhtiön omistuksessa ja hoidossa oli tilivuoden päättyessä: Vuokranmääritysyksikköjä: 26 kpl Tontteja: 7 kpl omia ,9 m 2 23 kpl vuokra m 2 Rakennuksia: 80 kpl asuinrak. 18 kpl talousrak. Tilavuus: m 3 Asuntopinta-ala: m 2 Liikehuoneistopinta-ala: 901 m 2 Huoneistot: asuntoa Käyttöaste 98,73 % Vaihtuvuus 21,21 % Vaihtoja asunnosta toiseen 28 kpl Asukkaita oli Henkilökuntaa oli 17 vakituista, määräaikaiset mukaan luettuna ja kokopäiväisiksi muutettuna 22,4. Kiinteistöjen hoitokulut (pl. korjaukset) olivat 2,82 /asm 2 /kk Vuoden 2007 vuokria alennettiin 13 kustannuspaikassa yhteensä siitä, miksi se olisi budjetoitujen kulujen mukaisesti määräytynyt. Alennus tehtiin korotuksen kohtuullistamiseksi ottaen huomioon talon yleinen kunto suhteessa muihin ja markkinatilanne. Korjauskuluihin sisältyy ns. korjausmarkka, jota kerätään sekä pitkän ajan korjaussuunnitelmien että yllättävien vuosikorjausten kustannusten rahoittamiseksi. Korjausmarkan osuus vuonna 2007oli Uusien asunnonhakijoiden määrä kuukausittain oli keskimäärin 48,7 kun se vuotta aiemmin oli vielä 70,1. Vuokra-asuntojen varsinkin isojen (3-4h+k) kysyntä oli heikohkoa lähes koko vuoden.. Verte Oy Verte on Nokian Pitkäniemeen sijoittuva ympäristörakentamisen osaamiskeskittymä, joka on aloittanut toimintansa Vertestä muodostuu sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä ympäristörakentamisen koulutus-, tut- 16

25 kimus- ja hyvinvointikeskus, jossa on myös alaa tukevaa yritystoimintaa. Verte Oy on erikoistunut ympäristörakentamiseen ja hyvinvointiin liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki (64,9 %). Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry. Verteä toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan ympäristörakentamisen yrityspuisto. Pitkäniemeen rakennetaan myös n. 16:n hehtaarin hyvinvointipuisto, johon puutarha- ja viljelyalojen lisäksi tulee ympäristö-, kuva- ja kuvanveistotaiteeseen liittyvää toimintaa. Muu konserni Koska kansanterveystyökin on hoidettu kaupungin omana toimintana, ei kaupungilla ole merkittäviä osuuksia kuntayhtymissäkään. Suurin osuus on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jossa Nokialla noin 9 prosentin osuus peruspääomasta. Nokian kaupungin konsernitaseen loppusumma on 191 miljoonaa euroa eli lähes neljänneksen kaupungin taseen loppusummaa suurempi. Kuntavertailuissa usein käytetystä tunnusluvusta lainaa/asukas saa paremmin vertailtavan, kun siinä käytetään konsernitaseen lainamäärää. Nokialla tämä tunnusluku on euroa/asukas, kun emokaupungin lainat ovat 925 euroa/asukas. 17

26 KONSERNITASE 1000 euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 3 71 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 27 Lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Keskeneräiset tuotteet 7 12 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 1 Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 4 Siirtosaamiset Muut saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 58 Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 280 Osuus kuntayhtymien pääomasta Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden ali- / ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset Eläkevaraukset Pakolliset varaukset VARAUKSET YHTEENSÄ ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 22 Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernin tunnusluvut: Omavaraisuusaste Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Konsernin lainat euroa/asukas Konsernin lainakanta euroa Lainasaamiset euroa Kunnan asukasmäärä

28 20

29 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

30 KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Tavoitteiden toteutuminen Nokian palvelurakenteen kilpailukykyisyys seudulla Virtanen On koottu ajantasainen, palvelukohtainen vertailuaineisto palveluiden kustannuksista kehittämisen pohjaksi. TP2006 tiedoista on koottu seudun tunnusluvuista vertailuaineisto. Laskentatoimen yhtenäistämistä on tehty sovellushankinnan yhteydessä. Paras-hankkeen palveluselvitys Rahikkala mennessä on laadittu kuntakohtainen selvitys mennessä on laadittu kuntayhtymä-vetoisesti maakuntakeskusalueilta edellytetty selvitys Molemmat selvitykset hyväksyttiin valtuustossa Kuntakohtaiselle selvitykselle annettiin valtakunnallinen jatkoaika elokuun loppuun. 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Tavoitteiden toteutuminen Työpaikka-alueiden kaavoittaminen Latva Moisio Riihimäki Kolmenkulman alueella on saatu 25 ha tonttimaata rakentamisvalmiuteen. Harjuniityn tyhjiä teollisuustontteja on hankittu kaupungille. Luovutusehdot on hyväksytty. Juhansuon yleiskaava hyväksyttiin lokakuun lopulla, joten asemakaavoitus saatiin käyntiin vasta loppuvuodesta. Prisman kaava on pysähdyksissä maakuntakaavan takia. Kolmenkulman rakentamisvalmius ei toteutunut. Kolmenkulman yritystonttien luovutusehdot hyväksyttiin valtuustossa. Harjuniityn teollisuustonttien hankkimisesta hyväksyttiin aiesopimus lokakuun lopulla, joten tontteja ei saatu vielä kaupungille. Verten toimintaedellytysten luominen Moisio Riihimäki Asemakaava ja luovutusehdot on hyväksytty. Alue on liitetty kaupungin viemäriverkkoon. Asemakaava oli Verten toimenpiteistä johtuen vasta ehdotusvaiheessa. Viemärin ja vesijohdon uudet runkolinjat on rakennettu, mutta aluetta ei vielä liitetty viemäriverkkoon. 21

31 PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Toimistotyökartoitus Mäenpää Kaupungin toimistotyöstä on tehty nykytilaselvitys sekä ohjelma uudistamistyöstä. Lasten ja nuorten palveluiden aluemalli Teknisen toimen tilaajatuottajamalli Sivonen Marjamäki Latva Verkostoituvan yhteistyön toimintatapa on otettu käyttöön Etelä-Nokialla aluemallin alue 5:llä. Kiinteistöjen hoito, katujen ja puistojen kunnossapito on tuotteistettu keskeisiltä osin. Tavoitteiden toteutuminen Toimistotyöselvitys on tehty ja julkaistu Käynnissä olleen ohjelmistomuutoksen vuoksi toimistotyöselvitys talous- ja henkilöstöhallinnon osalta valmistuu vuonna Aluemalli on toiminnassa ja vuoden 2008 aikana integroidaan perusturvan ja kasvatusja opetuskeskuksen aluetyö toisiinsa. Kiinteistöjen hoidossa on tuotteistaminen kesken, katujen ja puistojen kunnossapidossa on tehty päätös tuotteista. 4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Tavoitteiden toteutuminen Talous- ja henkilöstöhallinnon sovellusmuutos Virtanen Koskinen Talous- ja henkilöstöhallinnossa on yhteiset seudulliset toimintatavat. Yhteistä sovellushankintaa varten kehyskuntien yhteiset prosessit on kuvattu ja ohjelmat käyttöönotettu vuoden lopulla. Vapaa-aikapalvelujen uusi organisaatiomalli Kirkko- Jaakkola Nieminen Uusi malli valmistellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2008 alussa. Malli valmistui toukokuussa. Esitys uudesta hallintomallista kula 13.6, liinula 20.6., kh 25.6 ja 10.9, kv palautti kh:lle uudelleenvalmisteluun Prosessien suorituskyvyn tehostaminen Haataja palvelukeskusten johtajat 8-10 keskeisen prosessin tehoa on nostettu 10 %. 11 prosessissa tehtiin toiminnallisia parannuksia, tehon mittaamiseen ei edetty. Tehokkuuteen liittyviä mittareita selvitettiin ja etsittiin mittaamiseen liittyviä pohjatietoja. Ulkoliikuntapaikkojen hoidon prosessit on tarkistettu. Rakennusten kunnossapidossa on otettu käyttöön kumppanuussopimukset. Perusturvan palvelukeskuksen yhteiset prosessit Marjamäki Haataja Toiminta on varmistettu viiden keskeisen prosessin osalta (päihde- ja mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorten palvelut, kotihoito, talouspalvelut ja johtaminen). Keskeisten toimintojen osalta on pidetty prosessi istuntoja, joissa toiminnan johdonmukaisuutta ja sujuvuutta on parannettu. 22

32 PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Tavoitteiden toteutuminen Verkkoasioinnin ja palveluiden kehittäminen Tuhkio Kaupungin internet-sivut on uudistettu. Sivut tarjoavat uusia verkkoasiointimahdollisuuksia, joista osa on kehitetty seudullisesti. Uudet sivut on otettu käyttöön Sähköiset palvelut on koottu yhteisen otsikon alle. Sähköisten asiointipalveluiden kehitystyötä jatketaan edelleen SeutuIT:n yhteydessä. Hammashoitopalveluiden kehittäminen Marjamäki Toimivalla hoidonporrastuksella jonotusaika on lyhentynyt lain edellyttämään 6 kuukauteen. Kiireettömän hammashoidon jono on lain edellyttämässä tilanteessa: yli 6kk jonottaneita ei ole. Päivähoitopalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Erkkilä Aamu- ja iltapäivähoidon integrointi päivähoitoon ja koulutoimeen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta toimii osana Kasvatusja opetuskeskuksen toimintaa. Kirjastotalohanke Kirkko- Jaakkola Silvàn Talon toiminnallinen sisältösuunnitelma on tehty. Huonetilaohjelma on laadittu. Hallitus on edellyttänyt, että tehdään selvitys nykyisen kirjaston kunnostamisesta saman huonetilaohjelman mukaisesti. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Tavoitteiden toteutuminen Puistot hyvinvoinnin kehittäjiksi Nieminen Marjamäki Lehtimäki Puistoissa kohdataan - hankkeella muutetaan 2-3 puistoa hyvinvointipuistoiksi. Kolme puistoa, joihin hyvinvointipuistoja aletaan kehittää, on valittu. STM:n terveyden edistämisen määrärahoja ei "Puistoissa kohdataan" -hankkeelle saatu vuodelle Seudullisen vesihuollon kehittäminen Latva Menonen Nokia on mukana seudullisen jätevesipuhdistamon suunnittelussa. Nokia on mukana seudullisen jätevesipuhdistamon suunnittelussa. Rakennetun ympäristön hoidon tehostaminen Latva Toiminen Moisio Katselmuksissa painotetaan ympäristön siisteyttä ja käytetään valtuuksia tehokkaasti. Teollisuuskiinteistöjen omistajille annetaan opastusta. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidossa toimitaan hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. Yrittäjäkadulla ja Kankaantaan teollisuusalueella on kehotuksesta kunnostettu pihoja ja julkisivuja. 23