Recovery-orientaatio mielenterveyspalveluissa

Transkriptio

1 Recovery-orientaatio mielenterveyspalveluissa Marjatta Martin ja Eija Savelius-Koski

2 Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke Valtakunnallinen ESR-hanke STM:n myöntämä rahoitus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto ohjelma Toimintalinja 5: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1: työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Kehittämis- ja tutkimushankkeessa pääpaino asiakas- ja palveluprosessien analysoimisessa ja kehittämisessä Toteutusaika

3 -Alueelliset asiantuntijaryhmät ja kehittäjäasiakasraadit -Taustaorganisaatioiden projektiryhmät ja verkostot POSKE -Yhteys muihin hankkeisiin FinFami LAY Työryhmät: Kehittäjätyöntekijät Tutkijat Ohjausryhmä THL MTKL LSHP PSHP EPSHP 3

4 Hankkeen tavoitteet 1. Käsitteellistää ja soveltaa recovery- eli toipumisorientaatiota mielenterveyspalveluihin 2. Kehittää toipumisorientaatioon perustuvia palveluprosesseja ja niiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tukevia mittareita 3. Luoda kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia toipumisorientoituneita palvelukokonaisuuksia, työmenetelmiä ja -käytäntöjä 4

5 Hankkeen tausta ja keskeiset lähtökohdat STM:n nimittämän mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ( ) toimeenpanon ohjausryhmän kehittämisehdotukset vuoteen ) asiakkaan aseman vahvistaminen: -monipuoliset, saavutettavat, saatavissa olevat palvelut sekä sähköiset palvelut -yhdenvertaisuuden tukeminen -kokemusasiantuntijuus, omaisten ja läheisten huomiointi pysyväksi käytännöksi palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa -kuntoutumista ja työhön pääsyä tukevien toimenpiteiden käyttö 5

6 2) Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työn lisääminen: -ihmisten mielenterveystaitojen vahvistaminen, -vaikuttavien edistävän työn, ennalta ehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmien käyttöönotto 3) Mielenterveyspalvelujen järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti -haavoittuvimpien ryhmien huomioiminen -asiakkaan asema palveluissa huomioiden -palvelujen jatkuvuus ja laatu turvaten 6

7 4) Ohjauskeinojen kehittäminen tietopohjaa lisäämällä: -tietoa mielenterveyspalvelujen riittävyydestä, laadusta, tuloksista, tarvelähtöisestä tarjonnasta sekä yhteistyöstä (STM 2016, 27-28) 7

8 Kansainvälinen tutkimustieto recovery- eli toipumisorientaatiosta, sen implementaatiosta ja vaikutuksista -Useissa länsimaissa toipumisorientaatio keskeinen viitekehys mielenterveyspalveluissa (Slade 2009, 367; Williams ym. 2012; Waldemar ym. 2016) Esim. Englannissa mielenterveyspalveluja koskeva suunnitelma vuosille ; palvelujen oltava näyttöön perustuvia ja recovery-orientoituneita (HM Government 2009) -Henkilökohtaisen toipumisen arviointimenetelmät ja mittarit sekä palvelujärjestelmän toipumisorientaatiota mittaavat menetelmät käytössä (Williams ym. 2012; Bridey ym. 2013; Monger ym. 2013; Scottish Recovery Network 2016) 8

9 Toipumisorientaation mukaisten interventioiden ja palvelujen vaikutukset ilmenevät esimerkiksi: toiveikkuuden lisääntymisenä, oireiden vähenemisenä (Cook ym. 2012) kouluttautumisen ja työllistymisen lisääntymisenä sekä sairaalapäivien vähenemisenä (Kidd ym. 2011) elämänlaadun paranemisena, sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Kidd ym. 2014) Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta recoveryorientoituneiden interventioiden tulosten ja niihin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi 9

10 Recovery-orientoituneen mielenterveystyön periaatteet Yksilön ainutlaatuisuus Toipumisen arviointi Todelliset valinnat Mielenterveystyön periaatteet Kumppanuus ja viestintä Asenteet ja oikeudet Arvokkuus ja kunnioitus 10 Australian Health Ministers Advisory Council 2013

11 Kuntoutujalähtöinen toimintamalli kuntoutustyössä Asiantuntijakeskeinen toimintamalli Kuntoutujalähtöinen toimintamalli Asiakas tai kuntoutuja Kuntoutustyöntekijä Suhteen luonne Passiivinen rooli Toiminnan kohde, ohjeiden noudattaja Asiantuntija, päätöksentekijä, ohjeiden antaja Toiminnan subjekti Yksisuuntainen vaikutussuhde, valta asiantuntijalla Perustuu eriarvoisuuteen ja vahvistaa riippuvuutta Aktiivinen rooli Toiminnan subjekti, elämäänsä suunnitteleva ja vaihtoehtoja punnitseva päätöksentekijä Yhteistyökumppani, innostaja, mahdollisuuksien avaaja Auttaa asiakasta tutkimaan itseään ja ympäristöään, lisää asiakkaan tilannekompetensseja päätöksentekoon Tasa-arvoisuuteen perustuva vuorovaikutussuhde Tukee ja palkitsee asiakkaan itsenäisyyttä 11

12 Ongelmien tulkinta Ratkaisut ja toimenpiteet Tulevaisuuden ennuste Asiantuntijakeskeinen toimintamalli Perussyynä asiakkaan vajavuus, puutteet Yksilön hoitaminen ja valmentaminen Yksilön vajavuuksien ja toimintarajoitusten vähentäminen Toimintakyvyn paraneminen Omasta kontrollista kohti asiantuntijakontrollia Avun tarpeeseen sopeutuminen, opittu avuttomuus Kuntoutujalähtöinen toimintamalli Kuntoutujan ja toimintaympäristön suhteen ongelma Vajaakuntoistumista ja syrjäytymistä lisäävät käytännöt ja suunnittelu Asiakkaan omia elämäntavoitteita tukevat ratkaisut Voimavarojen tukeminen Toimintaympäristön esteiden poistaminen Selviytymiskeinojen ja strategioiden löytyminen Hallinnan lisääntyminen, valtaistuminen Asiantuntija-avun tarpeen vähentyminen (Järvikoski & Härkäpää 2011, 188) 12

13 Toipumisen kolme näkökulmaa Toipumista on käsitteellistetty kolmella eri tavalla: Kliinisen työn tavoitteiden kautta; keskeistä psyykkisen sairauden oireiden lievittäminen, psyykkisen tilan vakautus lääkkeiden ja riskienhallinnan avulla Palvelujen näkökulmasta; keskeistä hallinnolliset ja kustannukselliset päämäärät ja kriteerit liittyen palveluista pois siirtymiseen tai palveluihin pääsemiseen Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella; keskeistä henkilökohtainen kokemus mielekkäästä elämästä, yksilön oma määrittely toipumisestaan (Nordling 2018, ) 13

14 Henkilökohtainen toipuminen Mielenterveysongelmien yhteydessä toipumisorientaatiolla tarkoitetaan yksilöllisesti muovautuvia toipumispolkuja, joihin liittyvät keskeisesti merkityksellisyyden ja toiveikkuuden kokemukset sekä myönteisten voimavarojen kasvattaminen. Toipumisorientaatiossa osallisuudella ja yhteisöön liittymisellä on keskeinen asema. (Wahlbeck ym. 2018, 11) Henkilökohtainen toipuminen on yksilöllinen, ainutlaatuinen asenteiden, arvojen, tunteiden, tavoitteiden, taitojen ja roolien muutosprosessi, joka johtaa tyydytystä tuovaan ja toiveikkaaseen elämään psyykkisen sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta (Anthony 1993) 14

15 Henkilökohtaisen toipumisen prosessit Kumppanuus -vertaistuki -sukulaisuussuhteet -muiden antama tuki -yhteisöön kuuluminen Toivo ja optimismi -usko toipumiseen -motivaatio muutokseen -toivoa herättävät suhteet -myönteinen ajattelu -onnistumisen halu -unelmat, toiveet Identiteetti -positiivinen näkemys itsestä -stigman voittaminen TOIPUMINEN Elämän merkityksellisyys -psyykkiseen sairauteen liittyvät merkitykset -hengellisyys -elämänlaatu, mielekäs elämä -sosiaaliset roolit, päämäärät -elämänkulun uudelleen määrittely Voimaantuminen -henkilökohtainen vastuunotto -elämänhallinta -keskittyminen vahvuuksiin (Leamy ym. 2011, ; Nordling 2018, 1478) 15

16 Lähteet Anthony, W.A. 1993: Recovery from mental illness: the guiding vision of the mental health system in the 1990s. Innovations and Research 1993/3, Australian Health Ministers Advisory Council 2013: Practitioner guide to recovery principles that support recovery-oriented mental health practice; journey of hope and new beginnings A9/$File/recovpra.pdf Cook, J. A., Copeland, M. E., Jonikas, J. A., Hamilton, M. M., Razzano, L. A., Grey, D. D., Floyd, C. B., Hudson, W. B., Macfarlane, R. T., Carter, T. M. & Boyd, S. 2012: Results of a Randomized Controlled Trial of Mental Illness Self-management Using Wellness Recovery Action Planning. Schizophrenia Bulletin 38(4): Kidd, S. A., George, L., O'Connell, M.,Sylvestre, J., Kirkpatrick, H.,Browne, G.,Odueyungbo, A.O., Davidson, L. 2011: Recovery-oriented service provision and clinical outcomes in assertive community treatment. Psychiatric Rehabilitation Journal 34(3), Kidd, S. A., McKenzie, K. J. & Virdee, G. 2014: Mental Health Reform at a Systems Level: Widening the Lens on Recovery-Oriented Care. Can J Psychiatry 59(5): Järvikoski, A. & Härkäpää, K. 2011: Kuntoutuksen perusteet. WSOYpro, Helsinki. Leamy, M., Bird, V., Le Boutillier, C., Williams, J.& Slade,M. 2011: Conceptual framework for personal recovery in mental health: systematic review andnarrative synthesis. The British Journal of Psychiatry 2011/199, Monger, B., Hardie, S. M., Ion, R., Cumming, J. & Henderson, N. 2013: The Individual Recovery Outcomes Counter: preliminary validation of a personal recovery measure. The Psychiatristic (2013)37, doi: /pb.bp

17 Monger, B., Hardie, S. M., Ion, R., Cumming, J. & Henderson, N. 2013: The Individual Recovery Outcomes Counter: preliminary validation of a personal recovery measure. The Psychiatristic (2013)37, doi: /pb.bp Nordling, E. 2018: Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Duodecim 2018/134, Slade, M. 2009: The contribution of mental health services to recovery. Journal of Mental Health 18(5), Scottish Recovery Network 2016: Scottish Recovery Indicator 2. How Recovery Focused are We? Learning from Four Years of the Scottish Recovery Indicator. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelman loppu-arviointi ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:6. Sosiaali- ja terveys-ministeriö, Helsinki. Waldemar, A. K., Espensen, B. A., Korsbek, L., Petersen, L. & Arnfred, S. 2018: Recovery orientation in mental health inpatient settings: Inpatient experiences. International Journal of Mental Health Nursing 27(3), Wahlbeck, K., Hietala, O., Kuosmanen, L., McDaid, D., Mikkonen, J., Parkkonen, J., Reini, K., Salovuori, S. Tourunen, J. 2018: Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Williams, J., Leamy, M., Bird, W., Harding, C., Larsen, J., Le Boutillier, C., Oades, L., Slade, M. 2012: Measures of the recovery orientation of mental health services: systematic review. Social Psychiatry. DOI /s y 17

18 Pilkahduksia kehittämisestä Poske

19 Kehittämistoimenpiteitä hankesuunnitelmasta/ Poske Arvioidaan palveluista tiedotuksen ja markkinoinnin katvealueita ja täsmennetään ne kaikista haastavimmat ryhmät, joiden tavoitettavuutta tulisi voida parantaa sekä innovoidaan uusia keinoja tiedotukseen Suunnitellaan ja käynnistetään mielenterveyspalvelutiedotuksen/markkinoinnin nykytilan selvitystyö ja tarpeenkartoitus Etä- ja digipalveluiden kehittäminen, olemassa olevien hyödyntäminen 19

20 Toipumisen näkökulma suhteessa viestintään Toipuminen palveluiden ja organisaatioiden näkökulmasta: keskeistä hallinnolliset ja kustannukselliset päämäärät ja kriteerit, jotka liittyvät palveluista pois siirtymiseen ja palveluihin pääsemiseen. Tiedonsaanti palveluista Palveluihin pääsy Selkokielisyys (esteettömyys) Laatu Yhdenvertaisuus 20

21 Otos verkkosivujen mielenterveyspalveluiden viestinnästä Taustakartoitus Lapin kuntien verkkosivustojen sekä shp:ien mielenterveyspalveluihin liittyvästä verkkoviestinnästä (nettisivu, internet-sivu, www-sivu) Kartoitettu tiedot organisaatioiden kotisivuilta hakutyökalua hyödyntäen Toteutusaika , sos.työn opiskelija Jenni Grönqvist 21

22 Tarkastelun kohteet Näkökulmat Asiakkaan tulokulma palvelun käyttäjänä Mielenterveyspalveluiden löydettävyys Linkkien jatko-ohjautuminen oikeaan paikkaan Yhteydenottopisteet o Soittoajan ulkopuolinen automaattivastaus ja/tai tieto takaisinsoitosta o Oikean asiointipisteen hahmottaminen Viestinnän arviointi o Positiivisuus / negatiivisuus o Asiakaslähtöisyys / organisaatiolähtöisyys o Yksiselitteisyys ja selkeys

23 Viestinnän ohjaus: Viestintää ohjaavat erilaiset säädökset, ohjeet ja suositukset ja esim. sosiaalihuoltolaki Shl 33 -> Tiedot siitä, minkälaisia sosiaalipalveluja on mahdollista saada, miten niitä voi hakea ja mitkä ovat palvelujen saamisen perusteet, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Lapissa esim. Rovaniemen kaupungilla viestintäohjelma asviestintatutkimus_kaikki_kunnat_2013.pdf 23

24 Recovery -digitaalisuuskartoitus Taustakysely mielenterveyssektorin sähköisistä palveluista, kohteena Lshp:n kuntien ja Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveystyön ammattilaisia

25 Kyselyn kohderyhmä Puhelinkysely tavoitti 20 henkilöä Lapin shp kuntien mielenterveystyöntekijät Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveystyöntekijät Kokemusasiantuntija 18 naista, 2 miestä Vastaajista 4 esimiestehtävissä toimivaa Kysely tehty ,sos.työn opiskelija Jenni Grönqvist

26 Arvio mielenterveyspalveluiden viestinnästä omassa kunnassa /organisaatiossa Ajantasaista tietoa ja selkeät internet-sivut Liikaa toimijoita samassa kunnassa. Työntekijätkään eivät löydä puhelinnumeroita, saati asiakkaat. Verkkosivuilla osittain vanhaa tietoa. Tiedon löydettävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota. Verkkosivujen tieto sekavaa ja osin virheellistä. Ammattilainenkaan ei löydä palveluviidakosta oikeita tahoja. Mutta "etsivä löytää" eli jos tarvitsee palvelua, sen ehkä jostain löytää. Tekniset ongelmat verkkosivuilla, esim. hakutoiminnallisuudet eivät toimi

27 Toipuminen verkossa Verkkonäkyvyys (hakukoneoptimointi, verkkomainonta, sosiaalinen media) Verkossa tapahtuva asiakastyö Palveluiden laatu, yhdenvertaisuus, tukipalvelut jne. Jatkuva kehitys Mitä vuonna 2050? 27

28 Käytössä olevia sähköisiä palveluita Lappi Virtu, AC, skype Balanssin vertaistuen etäryhmät Kunnista käydään Muurolan sairaalan kanssa potilasneuvotteluja videoneuvottelulla Psykiatrin etävastaanotot Mielenterveystalon omahoito-ohjeet ja nettiterapia-palvelut Sähköpostikommunikaatio joidenkin asiakkaiden kanssa?? Useissa kunnissa ei käytetä sähköisiä palveluja Huonot kokemukset, esim. yhteydet eivät toimi, saattavat johtaa siihen ettei sähköisiä palveluita edes haluta kokeilla uudelleen Kaikille vastaajille ei ollut selkeää mitä tarkoitetaan sähköisillä palveluilla tai digitaalisilla palveluilla Jonkin verran havaittavissa vastustusta uusien palvelumuotojen lisäämisestä totuttujen toimintatapojen rinnalle

29 Tarpeet digiosaamisen vahvistamiselle Asiakaskunta hallitsee tekniikat hyvin, ehkä paremmin kuin työntekijät. Kuitenkin iäkkäämmiltä asiakkailta saattaa puuttua älypuhelimet ja jopa tietokoneet. Digiosaamisen vahvistamista tarvitaan; sekä asiakkaille että työntekijöille Ammattilainen voisi tarvita opastusta oikeiden palveluiden löytämiseen Taidot olemassa, mutta kokemus on ettei psykiatriseen työhön välttämättä sovi muu kuin kasvokkainen tapaaminen Asiakaskunnassa havaittu suurta variaatiota. Nuoret osaavat käyttää palveluita hyvin, iäkkäät eivät ja monet vanhemman sukupolven (+60, erityisesti miehet) edustajat omaavat kielteisiä asenteita tietokoneisiin ja älylaitteisiin. Tarvetta osaamisen vahvistamiselle on ja myös sen hahmottamiselle mitä kaikkea uutta voisi olla, jota ei edes tiedetä olevan Nuorilla asiakkailla valmiuksia ja ehkä haluakin käyttää uusia palvelumuotoja

30 Mielenterveyspalveluiden palveluiden tarjonnan katvealueet? Vastaajista 12/20 oli sitä mieltä, että katvealueita ei ole Tunnistettuja katvealueita: Neuropsykiatrista hoitoa ei saatavilla omassa kunnassa Kunnan ainoa psykologi käyttää työaikaa 70% sivistyspalveluihin, joten työtaakka on kova ja aikuisten mielenterveystyöhön jää liian vähän aikaa Ryhmäkotia ei ole. Kunta ostaa ostopalveluna paikkoja muiden kuntien palvelukoteihin. Kotihoitotyössä liikaa asiakkaita yhdellä henkilöllä ja asiakkaiden luona pitäisi päästä käymään selvästi useammin Kun henkilö on kuntoutunut niin ettei päivätoiminta tunnu enää mielekkäältä, mutta ei toisaalta ole ihan työkykyinenkään, silloin henkilö saattaa ns. pudota palveluiden väliin. Asiakkaalla ei ole mitään paikkaa mihin hän kuuluisi.

31 Yhteydenoton kynnykset Jonkinlainen kynnys vielä on, mutta selvästi madaltunut erityisesti nuorten kohdalla Yhteiskunnan asenteet muuttuneet sallivimmiksi ja kynnys madaltanut Pienessä kunnassa voidaan silti pelätä mielenterveystoimiston ovelle menoa hulluksi leimautumisen pelossa Toisaalta pienessä kunnassa kynnyksiä madaltaa, jos palveluita toimii saman katon alla. Verkostot toimivat ja palveluun saatetaan ihan kädestä pitäen, jos on tarve. Sähköiset asiointipalvelut herättävät huolen, että kotona asiointi ruokkii asiakkaissa alttiutta jumiutua neljän seinän sisään Matalan kynnyksen Mieli-tiimiin tulee todella paljon yhteydenottoja, josta voinee päätellä, että yhteydenoton kynnykset ovat madaltuneet Nuoret jopa jakavat tietoutta keskenään ja suosittelevat palvelua toisilleen Jonkin verran ihmisillä voi olla epäluuloja mielenterveystoimistoa kohtaan ("ne tekee siellä ihmisen hulluksi")

32 Asiakkaiden osallisuuden lisäämisen mahdollisuudet digitaalisuuden keinoilla? Tunnistetaan, että tämä voi olla tulevaisuutta Neuvontaa voisi tarjota yhä enemmän netin kautta Ryhmäkeskustelut verkossa, esim. facebookissa, voivat toimia joillakin. Näissä nähdään omat varjopuolensa, esim. väärä informaatio /asiantuntijatiedon vastainen tietous leviää. Saattaa pahimmillaan ylläpitää henkilön sairautta kun liittyy ryhmään, jossa keskustellaan sairaudesta ja johon kuulutaan sairauden perusteella. Kuvapuhelinpalveluiden kautta kontaktointi voi olla helpompaa Palautteen anto voisi tapahtua digitaalisesti ja asiakas kokisi tulevansa kuulluksi Pitäisi kartoittaa ensin tarpeita digitaalisuudelle Vanhukset ovat nouseva asiakaskunta myös mielenterveyspuolella. He voisivat hyötyä tableteista ja erilaisista ryhmäkokoontumisesta laitteiden kautta.

33 Vapaa sana mietintöjä digitaalisuudesta 1/2 Ei tarvitse mennä kuin 5 km keskustasta kyliin päin, niin ei ole laajakaistayhteyttä. Mokkula toimii ja välillä ei toimi. Tämän päälle on vaikea rakentaa sähköisiä palveluja. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisessä etäpalvelut voivat toimia paremmin kuin kasvokkainen tapaaminen. Pienessä kunnassa kokemusasiantuntija ei välttämättä halua leimautua tietyn ongelman asiantuntijaksi. Psykiatria on ala jossa kasvokkainen tapaaminen korostuu. Onnistuuko esim. luottamuksen rakentaminen suhteessa, jos on tavattu vain virtuaalisesti? Toisaalta kun etävastaanotot arkipäiväistyvät, nämä kokemukset voivat muuttua. Toivottavasti ammattilaiset saavat etupainotteisesti tietoa uusista asiointikanavista, jotta osaavat sitten neuvoa asiakkaita. Keskitetyt viidakossa selviämisen ohjeet olisivat tarpeen. Kaikki on nyt hajallaan ja palvelukarttaa pitäisi yhtenäistää.

34 Vapaa sana mietintöjä digitaalisuudesta 2/2 Asiakkaiden kannalta tärkeää olisi palvelujen näkyvyyden kasvattaminen ja mahdollisuudet kokeilla uusia palvelumuotoja Chat-palvelut olisivat nykyaikaa ja voisivat auttaa asiakasta löytämään oikeat palvelut Mielenterveyspalveluiden ajanvarauksessakin pidetty tärkeänä, että vastaamassa on aina ammattilainen. Asiakkaalla voi olla akuutti hätä soittaessa.

35 Mielenterveyspalveluja verkossa, käytännön esimerkkejä Lapissa palveluja -virtu palveluportaalissa Mielenterveystalo -nettiterapiat Mtkl verkkosopeutumisvalmennus pilotti 11/2018 Verve eakse (Ammatillinen kuntoutusselvitys) Chat-palveluja eri järjestöillä jo olemassa tai kehitteillä Mobiilisovelluksia oman hyvinvoinnin tueksi 35