Elämänkaarijohtaminen vaikuttavuutta tukemassa

Transkriptio

1 Elämänkaarijohtaminen vaikuttavuutta tukemassa Andreas Blanco Sequeiros toimialuejohtaja, ylilääkäri Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite

2 Tavoitteena jatkossakin? Vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta Parantaa palvelujen saatavuutta Hillitä kustannusten kasvua

3 Julkisen palvelun haasteita Julkisen palvelun perusta, hallinto, johtamismallit ja toimintakulttuuri rakentuneet aikana, jolloin muutosajureita nykyistä vähemmän ja muutoksen vauhti hitaampi Hyvinvointivaltiota rakennettaessa on ilmaantuneita tarpeita ratkaistu uusilla rakenteilla, professioilla ja toimintamalleilla Palvelut hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen Palvelut järjestetty hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti Asiakas- ja potilastiedot hajautuneet lukuisiin sähköisiin rekistereihin Palvelujärjestelmästä tullut monimutkainen

4 Muutosajureita Eriarvoistuminen Arvojen ja asenteiden muutos Teknologinen murros Työn murros Väestörakenne ja kaupungistuminen Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käytön kestävyys Suomen (ja kansainvälisen) talouden kehitys Demokratian muutos ja osallistumisen tapojen moninaistuminen Jne

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita Palvelujärjestelmän organisaatioiden hallintokulttuuri perustuu hierarkkiseen yksikkö- ja professiojakoon Hallintokulttuuri ei tue palveluiden kokonaisuuden (ja siitä syntyvän vaikuttavuuden) hahmottamista Organisaatiot keskittyneet resurssisiilojensa sisäiseen kustannustehokkuuteen (osaoptimointi) Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon professiot (tyytyväisinä?) erillään Organisaatioiden tarjontalähtöinen toimintatapa tukee palveluiden kysynnän jatkuvaa lisääntymistä Julkinen talous ei kestä jatkuvaa palvelujen kasvua

6 Lapsiperheiden palvelut merkittävä toisistaan riippuvainen kokonaisuus Lapsiperheissä n. 40% väestöstä (2015) Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset n. 3,2 miljardia e/vuosi (STM arvio 2015) Kaikista lapsiperheiden hyvinvointipalveluista Lasten ja nuorten sivistys- ja kulttuuripalveluiden osuus n. 77% ja Lasten ja nuorten sote-palveluiden osuus n. 23% (Oulun kaupunki) Palvelut toimivat moninaisten toimijoiden verkostossa (palveluiden ekosysteemi), jossa eri osat ja toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja yhden kohdan muutokset heijastuvat palvelukokonaisuuteen

7 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tavoitteet Oikea-aikaisempia palveluita Palvelut oikeassa paikassa Päällekkäisten palveluiden karsiminen Uudet tavat toteuttaa palveluita Toiminnallisten kokonaisuuksien tunnistaminen Palveluiden välinen yhteistyö ja yhteensovittaminen (palveluiden ekosysteemin muotoutuminen!) Vaikuttavampia palveluita Kustannustehokkaampia palveluita

8 Soiten Perheiden palvelut Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite n hlön väestö (esh:ssa n hlön väestö) Perheiden palvelut yksi viidestä Soiten toimialasta Toimialuerakenne muotoutunut vuoden 2016 alussa samanaikaisesti kansallisen lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmaa valmisteltaessa Perheiden palveluihin pyritty toteuttamaan mahdollisimman laaja lapsiperheiden palvelukokonaisuus Organisaatiota tarkistettu vuosittain

9 Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöjaosto Kuntayhtymän johtaja Ruotsinkielinen jaosto Kehittämisyksikkö Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Hoito ja hoiva Lääketieteen profession koordinointi (johtajaylilääkäri) Hoitotyön profession koordinointi (johtajaylihoitaja) Sosiaalityön profession koordinointi (sosiaalijohtaja) Toimialueet Perheiden palvelut Palvelualueet Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut Tukipalvelut Vastuualueet

10 Henkilöstö n. 600 Budjetti n. 65 milj. TOIMIALUE Perheiden palvelut PP tiimi PALVELUALUEET Perhekeskuspalvelut Lasten ja nuorten sairaala Psykiatria ja päihdepalvelut Aikuissosiaalityö Perhetukipalvelut ja lastensuojelu Psykologipalvelut VASTUUALUEET Kokkola Kruunupyy Lestijokilaakso Perhonjokilaakso Lastentaudit ja lastenneurologia Lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja kehitysvammalääketiede Lasten ja nuorten kuntoutus Aikuispsykiatria, osastohoito Psykiatrian avohoito Mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut Päihdepalvelut Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Erityissosiaalityö Perhetukipalvelut Lastensuojelu (Sosiaalihuolto) (Erikoissairaanhoito) (Perusterveydenhuolto) Palveluohjaustoiminta

11 Elämänkaarijohtaminen Perheiden palveluissa Kokonaisuuden hahmottaminen Väestön tarpeiden ja olemassa olevien palveluiden analyysi Palvelukokonaisuuden (ekosysteemin) muotoutuminen Kootaan toimialueelle, samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, syvemmästä integraatiosta hyötyvät palvelut Hallinto- ja toimintakulttuurin uudistaminen Hallintorajat ylittävä johtoryhmätyöskentely Professioiden välinen kunnioitus ja luottamus Yhteinen näkemys, tavoitteet, arvot, prosessit, mittarit, raportointi Avoin keskustelu Organisaation kattava ja ylittävä strategia Päätöksenteosta nopeaan toimeenpanoon ja kokeiluihin Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen

12 Elämänkaarijohtaminen Perheiden palveluissa Palveluiden yhteistyö ja yhteensovittaminen Yhteensovitettujen palvelujen rakentaminen Verkostomainen yhteistyö Palveluiden vuorovaikutuksesta syntyvien innovaatioiden hyödyntäminen Palveluiden monialaisuus kokonaisuuden ymmärrykseen Moniasiakkuudesta moniammatillisiin asiointeihin Väestön osallistaminen Asiakkaan voimavarojen ja osaamisen huomioiminen Asiakkaan/läheisten läsnäolon ja pätevyyden hyödyntäminen Lisäarvoa tuottamattomien tekijöiden minimointi (turha hierarkisuus/byrokratia)

13 Mitä on saatu aikaiseksi? Perhekeskuspalveluiden palvelukokonaisuuden muodostaminen Lapsiperheiden palveluohjauksen rakentaminen ammattilaisille yhden puhelun periaatteella yhteistyössä kuntien sivistystoimen kanssa Lasten ja nuorten monitoimijaisen yhteispäivystyksen muodostaminen Neuropsykiatristen häiriöiden palvelukokonaisuuden muodostaminen Sivistystoimen ja soten yhteistyö (neuvola ja koulupilotit sekä toimialat ylittävästi Lapset puheeksi toimintamalli) Lapsivaikutusten arviointi osaksi viranhaltijoiden ja poliittista päätöksentekoa Lastensuojelun systeeminen toimintamalli ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön malli (Väkevä-yksikkö)

14 Mitä on kesken? Kuntayhtymän ja kuntien poliittisen, hallinto- ja toimintakulttuurin uudistuminen Lasten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden systemaattinen huomioiminen Palvelukokonaisuuksien tarkastelu yli sektorirajojen (mm. sivistys-sote) Tiedolla johtaminen, lapsibudjetointi, toiminnan analysointi Palveluiden yhteistyön syventäminen ja integraatio jatkuu Perhesosiaalityö neuvola ja kouluterveydenhuolto Lastensuojelu perheneuvonta lasten- ja nuorten psykiatria Neuvola ja kouluterveydenhuolto lasten ja nuorten erikoissairaanhoito Aikuissosiaalityö - aikuisten mielenterveyspalvelut Synnytystoiminnan, vammais- ja lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden integroiminen osaksi yhteistä palvelukokonaisuutta Päällekkäisen työn karsiminen palvelutarpeen arvioinnissa Toimialueen hallintorakenteen uudistaminen

15 Mitä on opittu? Lapsi- ja perhepalveluja tarkasteltava kokonaisuutena (mm. sivistys-sote) Lapsiperheiden ongelmia on kustannustehokasta ratkaista varhaisessa vaiheessa voimavarakeskeisesti, matalalla kynnyksellä ja palveluita perheen arkeen jalkauttaen Ammattilaisilta, ylimmiltä viranhaltijoilta ja poliittisilta päätöksentekijöiltä edellytetään jatkuvaa vuoropuhelua ja sopeutumista jatkuvaan muutokseen Nykyisten rakenteiden ja toiminnan kyseenalaistaminen edellyttää muutostyöhön sitoutuneita vastuuhenkilöitä/johtajia Suurin säästöpotentiaali on nykytietämyksellä Lastensuojelussa, jossa kokonaiskustannusten pienentyminen edellyttää laajoja johdonmukaisia toimenpiteitä (lisäresurssia monelle eri tasolle ja samanaikaista resurssin uudelleenkohdentamista) ja kärsivällisyyttä (tuloksia 3-5 vuodessa) Palveluiden yhteensovittaminen ja järkeistäminen edellyttää toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja moniammatillista arviointia Päällekkäisiä ja tehottomia palveluita on rohkeasti karsittava

16

17 Case: Soiten Perhekeskusten lääkäripalveluiden vahvistaminen ja erikoissairaanhoidon asiantuntemuksen hyödyntäminen Perhekeskuksissa

18 Soiten perhekeskukset Soiten lapsiväestö suhteessa koko väestöön suuri n hlö (jäsenkunnat) n lasta (perhekeskuspalvelut) n lasta (erikoissairaanhoito) 3 perhekeskusta, joissa kaikki perhekeskuspalvelut Jokaisessa kunnassa perhetori ja kohtaamispaikkoja, joissa lähipalveluperiaatteella perhekeskuspalveluita kivijalassa ja jalkautuen Soiten Perheiden palveluiden Perhekeskuspalvelut järjestää/tuottaa kaikki perhekeskuksen sotepalvelut Perhekeskuspalvelut koordinoi verkostomaisen perhekeskuksen sisote palvelut yhdessä kuntien sivistystoimen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa (perhekeskustiimit) Perhekeskuksen toimipiste Perhetori

19 Soiten perhekeskusten lääkäripalvelut 2017 Väestön laskennallinen tarve n. 12 perhekeskuslääkärille 2017 perhekeskuspalveluiden lääkäripalvelut järjestetty ja tuotettu toisen toimialueen palvelualueelta (Soiten Vastaanottopalvelut) ja Perhekeskuksiin kohdentunut n. 6 yleislääkärin työpanos 2017 vain 1-2 päätoimista neuvola- ja koululääkäriä ja muutoin palvelut tuotettu vauvasta-vaariin yleislääkäreiden toimesta Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon perimmäiset tavoitteet, moniammatillinen ja verkostomainen toiminta osalle yleislääkäreistä epäselvää, kokonaisvaltainen asiantuntemus ollut ohutta Yleislääkärit keskittyneet lakisääteisiin terveystarkastuksiin (ja sairausvastaanottoon) Terveydenhuollon ennaltaehkäisy, hoidonporrastus ja työnjako hämärtynyt ja muuttunut osin sattumanvaraiseksi

20 Soiten perhekeskusten lääkäripalvelut > 2018 ryhdytty vahvistamaan Perhekeskuspalveluiden omaa lääkäriresurssia (vakanssien siirto ja lastenlääkäreiden tuki) Perhekeskuspalveluiden lääkäripalveluiden vaikuttavuus parantunut Mittaamisesta siirrytty kokonaisvaltaisempaan lapsen ja perheen kohtaamiseen ja tutkimukseen Vuoropuhelu ja yhteistyö lasten ja nuorten esh:n kanssa tiivistynyt Ennakkoluulottomasti ryhdytty tunnistamaan yhteisiä tutkimus- ja hoitoprosesseja ja luomaan uutta työnjakoa/hoidonporrastusta 2019 loppuun mennessä Perhekeskuspalvelut järjestää/koordinoi kaikki perhekeskusten lääkäripalvelut ja tuottaa vähintään puolet perhekeskusten lääkäripalveluista päätoimisilla perhekeskuslääkäreillä ja loput ostetaan Soiten Vastaanottopalveluista (pääosin ns. YEK-vaiheen yleislääkärit)

21 Perhekeskusten erikoissairaanhoidon tuki Perheiden palveluiden Lasten ja nuorten sairaala järjestää/tuottaa kaikki Soiten lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon Lastentaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria Perheiden palveluiden Psykiatria ja päihdepalvelut järjestää/tuottaa kaikki Soiten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Perhekeskusten toimintaa (myös lääkäripalveluita) koordinoidaan säännöllisesti kokoontuvassa maakunnalisessa LAPE-yhteistyöryhmässä (4x/vuosi) Esh:n edustus mukana alueellisten Perhekeskusten perhekeskustiimeissä (1x/kk)

22 Perhekeskusten erikoissairaanhoidon tuki Jalkautuva erikoissairaanhoito Lastenlääkäri/avohoitopediatri päivittäin Kokkolan Perhekeskuksessa ja viikottain kahdessa muussa Perhekeskuksessa Lasten- ja nuorisopsykiatrit jalkautuvat tarpeen mukaisesti Perhekeskustiimeihin Työnjaon ja hoidon porrastuksen ennakkoluuloton arviointi Mitä esh:n sairausvastaanottoa on toteutettavissa perhekeskuslääkäreiden toimesta? Lasten ja nuorten terveydenhuollon ja sairaanhoidon lääkäreiden yhteismeeting 1x/kk Ajankohtaisten asioiden läpikäyntiä Yhteisöllisyyden ja yhteisen ymmärryksen rakentumista Yhteisen täydennyskoulutuksen suunnittelua Lasten ja nuorten esh:n video- ja referaattimeetingit ja erikoistuvien koulutukset avoimet kaikille lasten ja nuorten terveydenhuollon lääkäreille

23 Konsultaatioita, neuvontaa ja palveluohjausta Maakunnallinen lastenlääkärikonsultaatio-puhelin (Lastensairaala) Terveydenhoitajille, yleislääkäreille, muiden erikoisalojen lääkäreille Maakunnallinen kiireellisen hoidon tarpeen arviointi ja terveysneuvonta (Lastensairaala) Lapsille, vanhemmille, läheisille Terveydenhoitajille Maakunnallinen kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja terveysneuvonta (Perhekeskuspalvelut) Lapsille, vanhemmille, läheisille Maakunnallinen lapsiperheiden palveluohjaus (Perhekeskuspalvelut) Lapset puheeksi toimintamallin mukaisesti toimiva moniammattillinen tiimi Alkuun soten, varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisille Jatkossa kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheille (lapsille, vanhemmille, läheisille) Maakunnallinen lastenpäivystys (monitoimijainen lasten ja nuorten yhteispäivystys + sosiaalipäivystys)