Hankkeen tulokset. Keski-Pohjanmaa Lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi KP Lape

Transkriptio

1 Hankkeen tulokset Keski-Pohjanmaa Lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi KP Lape 1

2 Hankkeen/kokeilun perustiedot Keski-Pohjanmaa Lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi, KP Lape Kehittämiskokonaisuudet: 1. Lapsen oikeuksien ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos. 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 3. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan nykyisen maakunnan kaikki kahdeksan kuntaa osallistuivat hankkeeseen. 2

3 Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Hankeorganisaation koko ja vastuut Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija Soite Hankkeen muut toteuttajat ja kumppanit: Halsuan, Kaustisen, Kannuksen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat, Kokkolan kaupungin sivistystoimi, Kokkolan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry (osatoteuttaja), MLL, Pohjanmaan piiri ja paikallisyhdistyksiä, Centria ammattikorkeakoulu(osatoteuttaja), Keski-Pohjanmaan liitto ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Kokkolan Mammat Facebook ryhmä, Kokkolan nuorisovaltuusto, Toholammin nuorisovaltuusto, Kokkolan seurakuntayhtymä ja rovastikunnan seurakuntia, Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kaustisen evankelinen kansanopisto ja Ventuskartano ry. 3

4 Mikä oli kehittämiskohde tai tavoite? 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Lapsiystävällisen hallinnon toimintamalli, jossa sitoudutaan Lapsiystävällinen kunta mallin käyttöönottoon sekä yhteisiin tavoitteisiin Kuntien nuoret ja päättäjät kohtaamiset ja nuorisoparlamenttitoiminta. Päätösten Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) käyttöönotto 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Keski-Pohjanmaan perhekeskustoiminnan kehittäminen palveluiden verkostoimisen, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisten toimintamallien kautta. Perheiden matalan kynnyksen yhteydenottokanavat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä näiden koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kokkolan Ensi- ja turvakodin ry:n tavoitteena Unineuvonta, Päiväryhmätoiminta sekä Eroneuvotoiminta ja Tapaamispaikkatoiminnan kehittäminen. Romanityössä korostaa romanin ja ammattilaisen välistä kohtaamista ja lisätä sosiaali- ja terveysalan palveluiden sekä sivistystoimen tietoa romanikulttuurista, romanien tavoista ja heidän elämästään. 3. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen Opiskeluhuoltopalveluiden järjestäminen lapsi- ja nuorisolähtöisenä kokonaisuutena 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Muodostaa asiakkaalle helposti saavutettava perus- ja erityispalveluiden kokonaisuus. Tuottaa palvelut tarpeenmukaisesti yhteen sovitettuina siten, että erityistason osaaminen yhdistetään osaksi perustason palveluita. Lisäksi lastensuojelun systeemisen toimintamallin luominen, SonetBotnian kautta osaamis- ja tukikeskuksen kehittäminen sekä Nepsy tiimin toiminta tärkeinä kokonaisuuksina mainitaksemme. Osaamis- ja tukikeskuksen toiminnan kehittämisessä on oltu mukana tuoden maakunnan näkökulman palveluiden jalkautumiseen. (mukana SonetBotnia ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) 4

5 Hankkeen maku-sote-yhteys Kaikkien neljä toimintakokonaisuutta liittyvät koko maakunnan si-sote palveluihin. Lapsiystävällisen maakunna koulutukset maakunnan poliittiselle ohjausryhmälle sekä nuoret ja maakuntapäättäjät kohtaaminen. Yhteistyöneuvotteluita on käyty niin Soiten kehittämisyksikön kuin myös maakuntahallintoa valmistelevien viranhaltijoiden kanssa. Muutosagentti valmistellut lapeyhteistyöryhmän nimeämisen 5

6 Mitä kehittämis- tai työmenetelmää hankkeessa käytett Kokkola haki Unicefin lapsiystävällinen kunta malliin keväällä 2017 ja tuli hyväksytyksi mukaan. Toimenpidesuunnitelmat kehit tämiskohteista laaditaan keväällä Lasten ja nuorten päivystyksen lapsivaikutusten arviointi sekä Lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden lapsivaikutusten arviointi ovat toteutuneet. Syksyn 2018 aikana työstettiin Soiten erotyöryhmän kanssa suunnitelma ero- ja perheoikeudellisten palveluiden lapsivaikutusten arvioinnista. Centrian ammattikorkeakoulu on ollut kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista. Perhekeskukset sijoittuvat Kokkolaan, Lestinjokilaaksoon ja Perhonjokilaaksoon. Soitessa lasten ja perheiden lähipalvelut palvelualue muuttaa nimensä alkaen Perhekeskuspalvelut palvelualueeksi ja muodostaa maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden verkostomaisen palvelukokonaisuuden Perhetorit tulevat olemaan lähellä perheitä ja tarjoavat vertaistuen lisäksi näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvaa ohjausta. Koordinaatiokeskus-kaavio: Maakunnallinen koordinaatiokeskus toimisi perheiden palveluohjauksena ja sen tavoitteena olisi koota maakunnan kaikki palvelut asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyömenetelmiä kehitetään edelleen sekä jatketaan perheohjaajan neuvola -apua, joka on tarkoitettu vauvaa odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Digitaaliset vanhemmuuden tuen menetelmät liittyvät kiinteästi koordinaatiokeskukseen. Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry. jatkaa palveluinaan Unineuvonta/rytmityshoitoneuvontaa, Päiväryhmätoimintaa sekä Eroneuvotoimintaa liittyen myös Tapaamispaikkatoiminnan kehittämiseen. Romanityön muutostyön tavoitteena oli korostaa romanin ja ammattilaisten välistä kohtaamista ja lisätä sosiaali -ja terveysalan palveluiden sekä sivistystoimen tietoa romanikulttuurista. Si-sote yhteistyössä on painottunut moniammatillisten yhteistyön kehittäminen mm. Lapset puheeksi menetelmää käyttäen. Neuvonpidon järjestäminen lapsen lähiympäristössä vaatii jalkautuvien palveluiden uudelleen organisoimista. Mallinnuksessa pyritään pois lähettämisen kulttuurista painottuen yhteiseen vastuuseen ja työnjakoon voimavara- ja perhekeskeisesti. Lisäksi nuoret ovat olleet aktiivisesti kehittämässä opiskeluhuollon palveluita. Toteutuneissa koulupiloteissa on harjoiteltu käytännössä monitoimijaista yhteistyötä sekä nostettu esille lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden tärkeys. Nepsy2- hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin mallintaa hoitopolku ADHD:n, autismin kirjon ja Touretten syndrooman hoidosta. Kehittämisen tuloksena syntyi Nepsy-tiimi, joka käynnisti polikliinisen toiminnan ja joustavan yhteistyön matalan kynnyksen palveluiden kanssa. Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten päivystyksellisen hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja Lasten ja Nuorten päivystyksen vakinaistuminen. Lasten ja nuorten kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä tasavertaistettiin maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Lapsiin kohdistuvat pahoinpitely - ja seksuaalirikosepäilyiden moniammatillinen mallinnustyöryhmä jatkaa kehittämistyötään. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli koulutukset toteutuivat ja Virta-tiimi aloitti toiminnan. Kevään 2018 aikana aloitettiin maakunnan muiden systeemisten tiimien kartoittaminen sekä perheterapeuttien rekrytointiprosessi. Kehitystyö jatkuu tulevina vuosina. Maakunnan perhehoidon tukirakenteiden muokkaaminen vastaamaan vielä enemmän yksilöllisen tuen tarpeisiin. MLL on kehittänyt vapaaehtoisuuteen perustuvan, valtakunnallisen perhekeskustoiminnan mallin, johon perustuen digitaalisia vertaistuen muotoja ryhdytään kehittämään. 6

7 Osallistamisen tavat Hankkeen asiakkaina lapsiperheet ja alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä si-sote viranhaltijat, järjestöt, seurakunnat ja päättäjät. Osallisuus on lapsiystävällisen ja lapsen oikeuksiin perustuvan kunnan ja maakunnan tärkein osanen. Kaikissa kehittämiskokonaisuuksissa otettiin huomioon kyselyin, paneeleihin osallistuttamalla, asiakasraatien sekä päättäjien kohtaamisella lapsen, nuoren ja perheen näkökulman ja ääni. 7

8 Keskeiset tulokset Perhekeskustoimintamallin kehittäminen: kolme perhekeskusaluetta, Perhetorimalli ja lapsiperheiden palveluohjaus. Koordinaatiokeskuksen suunnittelu sekä yhden puhelun periaatteen kehittäminen. Lapset puheeksi toimintamalli ja digitaaliset palvelut. Lasten ja nuorten päivystys Lasten ja nuorten neuropsykiatriset palvelut Unineuvonta, Päiväryhmätoiminta ja Eroneuvo sekä tapaamispaikkatoiminta Romanityössä romanin ja ammattilaisten kohtaamista sekä kulttuurista tiedottamista. Si-Sote yhteistyö, mm. koulupilotit sekä lapset puheeksi toimintamalli. Maakunnallisen lapsiystävällisyyden edistäminen Kuntien nuoret ja päättäjät kohtaamiset ja osallisuus rakenteiden luominen maakuntaan. Päätösten lapsivaikutusten arviointi Lastensuojelun systeeminen toimintamalli sekä perhe - ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen (Väkeväyksikkö) Lasten kuntoutuksen ja lapsiin kohdistuvien pahoinpitely- ja seksuaalirikosten mallinnusten jatkotyöstäminen. Ot-keskus ja toimivat palvelut maakuntaan. 8

9 Määrittele tulosten merkitys ja hyöty a) Hankkeen aikana kehitettiin monitoimijaista yhteistyötä, jolloin asiakasta/perhettä ei viedä luukulta toiselle. Tällöin myös päällekkäisyydet vähenevät ja palveluiden integraatio toteutuu. b) Palveluita kehittämällä ja päällekkäisyyksiä karsimalla ammattilaisilla on riittävää tietoa eri yksiköiden toiminnasta. Ammattilainen voi ottaa esim. yhteyttä Koordinaatiokeskukseen, jossa on ajankohtainen tieto eri menetelmistä ja ohjaus eteenpäin tarvittaessa. c) Tutkimukseen ja jatkuvaan palveluiden arviointiin (Lava -malli)perustuva työote sekä tiedolla johtaminen antavat ajankohtaista tietoa päättäjille ja synnyttävät vuoropuhelua ammattilaisten ja päättäjien kesken palveluiden kehittämisen tarpeista. Lisääntynyt asiakasosallisuus. Yhdyspinnalla työskentely ja palveluiden jalkautuminen. Erittäin tärkeänä selvitystyönä Lapsi -ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyen raportti Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Tarvitaan toimintakulttuurin syvällistä muutosta, joka mahdollistaa lapsen ja nuoren parhaaksi tekemän verkostomaisen yhteistyön. Palveluiden tuominen lähelle perhettä ja heidän arkeensa. Uudistus toteutuu mm. Lape - akatemioiden kautta vuosina

10 Tärkeimmät opit Juurruttaminen tapahtuu jatkuvalla vuoropuhelun ylläpitämisellä viranomaisten ja päättäjien kesken. Työn juurruttaminen tarvitsee lisäresurssointia. Lastensuojelun huostaanottojen ja sijoitusten määrä ei vähene hetkessä. Arviointi on kohdistuttava tällöin Si-sote yhteistyöhön sekä matalan kynnyksen palveluihin arviointiin ja tehokkuuteen. Lapsivaikutusten arviointia tarvitaan kehittäessä toimintaa. Päällekkäisiä palveluita karsittava ja moniammatillista arviointia kehitettävä. Ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa voimavarakeskeisesti. Maakunnallinen malli, jossa palvelut jalkautuvat. Lape-Akatemioiden perustaminen. 10

11 Entä seuraavaksi? Soiten toimintana jatkuu mm. Perhekeskuskoordinaattoreiden toiminta, Si-Sote yhteistyön jatkuminen ja kehittäminen, Lava-mallin käyttöönotto, Systeemisen toimintamallin ja tiimien rakentaminen lastensuojelussa. Maakunnallinen yhteistyö- ja verkostotoiminta Lape Akatemian ja muutosagentin, nuorisoagenttien sekä muiden viranhaltijoiden kautta jatkuu makusote kytkentä. Digitaalisten ja jalkautuvien palveluiden jatkuva kehitys 11