Toimivaltajako yhdistyksissä RAY-seminaari Heikki Halila

Transkriptio

1 Toimivaltajako yhdistyksissä RAY-seminaari Heikki Halila

2 Toimivaltajaon perusteita Yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset hierarkkisesti rinnakkaisia. Jos organisaatiossa valtuutettujen kokous, määriteltävä sen tehtävät Yhdistyksen kokous yleistoimivaltainen toisin kuin yhtiöissä Laissa mainittu asiat, joista päätettävä yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa

3 Toimivaltajaosta määrääminen YhdL 23 :ssä mainitut asiat Mahdollisuus määrätä säännöissä hallitukselle omaisuuden luovutusvalta Laissa tai säännöissä vahvistettu toimivaltajako on sitova Toimivaltajaosta määrättävä lähtökohtaisesti säännöissä Yhdistyksen sisäinen muutoksenhaku esim. jäsenen erottamisasiassa mahdollinen

4 Yhd.kokous / hallitus Hallitukselle voidaan antaa ohjeita rajoitetusti Useissa asioissa rinnakkainen toimivalta. Niissä voidaan järjestää myös alistamismenettely Kiireellisiä tilanteita varten ei ole rakennettu erityisjärjestelyjä toisin kuin OYL:ssa Taloushallinnossa otettava huomioon yhdistyksen koko. Useissa KKO-ratkaisuissa katsottu, ettei hallituksen toimivalta yllä henkilöjäsenyhdistyksissä pitkälle (esim. oikeudenkäyntiasiat)

5 Talousasioita Budjetti osoittaa osaltaan toimivaltaa hallitukselle, mutta ratkaisu saattaa silti olla niin merkittävä, ettei hallituksen toimivalta riitä Jäsenmaksuja koskeva päätös säännönmukaisesti yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle; alennuksia vain sääntöjen perusteella

6 Liiton ja jäsenyhdistyksen toimivaltajako Lähtökohtaisesti kumpikin tekee omat päätöksensä kumpikin on oma oikeussubjekti Jäsenyhdistysten toimintaa voidaan ohjailla mm. mallisäännöillä ja muilla standardeilla Jäsenyhdistyksen sääntömuutos voidaan sitoa liiton hyväksymiseen, jos tästä mainitaan alayhdistyksen säännöissä (YhdL27.4 ) Samaa mallia voidaan käyttää muissakin asioissa, ei kuitenkaan kaikissa

7 Liiton välineitä Alistaminen ei voi olla totaalista eikä se voi koskea esim. liitosta eroamista tai toiminnan lopettamista Liittoäänestys merkitsee sitä, että jäsenjärjestöporras sivuutetaan päätöksenteossa (esim. liittokokousedustajien valinta) Jäsenyhdistyksille voidaan asettaa velvollisuus antaa informaatiota toiminnastaan Jäsenyhdistysten säännöissä voidaan määrätä siitä, että liitto perii maksut ja tulouttaa osan jäsenyhdistyksille

8 Alistaminen Jäsenyhdistyksiä varten voidaan määrätä jäsenyhdistysten säännöissä lausunnon hankkiminen liitolta ennen päätöksentekoa. Tämä ei voi olla alaltaan totaalinen. Säännöissä voidaan määrätä myös lausunnon vaikutuksesta. Kysymys voi olla myös alistamisesta Jäsenyhdistysten velvollisuus noudattaa liiton sääntöjä koskee liittosuhdetta, ei liiton oikeutta määrätä jäsenyhdistysten päätöksistä.

9 Heikki Halila Tietoisku toiminnanjohtajille

10 Hallitus ja toimisto Hallitus edustaa yhdistystä ulospäin; tässä roolissa hallitus = yhdistys Kun hallitus samastuu yhdistykseen, hallituksen jäsenille on annettava kaikki yhdistystä koskeva tieto. Poikkeukset: tietosuoja (kuten sairaudet) ja halituksen jäsenen esteellisyys Tietoja on annettava muutenkin kuin

11 Kuka käskyttää toimistoa kokouksessa. Hallitus on toimiston henkilökuntaan nähden työnantajan edustaja. Lähiesimies on kuitenkin toiminnanjohtaja tai tätä hierarkkisesti alempana oleva esimies. Hallitus ei voi sivuuttaa toiminnanjohtajaa esimiesroolissa Hallituksen pj tai jäsen ei voi antaa käskyjä

12 Suhde henkilökuntaan henkilökunnalle ohi toiminnanjohtajan Henkilökunnan palkoista päättää hallitus kollektiivina. Päätös voidaan delegoida myös valiokunnalle Säännöissä voidaan määrätä siitä, että toiminnanjohtaja valitsee koko toimiston.

13 edustusvalta Mahdollista on mm. se, että hallitus tai työvaliokunta päättää henkilökunnan määrästä ja toiminnanjohtaja valitsee konttorihenkilökunnan Nimenkirjoitusoikeus perustuu sääntöihin. Sisäisesti voi olla syytä määrittää, missä asioissa nimen saa kukin kirjoittaa.

14 edustusvalta Yhdistyksen sisäisesti selvitettävä, missä asioissa tarvitaan toimielimen päätös ennen edustusvallan käyttämistä. Yhdistyksen sopijakumppanin tietoisuuteen ei normaalisti kuulu se, onko yhdistyksen sisäistä toimivaltajakoa noudatettu (ks. säätiöitä koskeva KKO 1993:60). Tärkeissä asioissa on syytä

15 Corporate governance? tuoda esiin päätöspöytäkirja. Yhdistystoimintaa varten ei ole olemassa omaa corporate governancea. Yhdistyskohtaisesti sellaista voi olla syytä kehittää. Esim. kuka antaa lausuntoja julkisuuteen. Kun yhdistystoiminta poikkeaa liiketoimintayksiköiden toiminnasta,

16 Toiminnanjohtaja toimivalla johdolla ei ole samanlaisia valtuuksia kuin osakeyhtiön toimitusjohtajalla Yhdistyksen toiminnanjohtaja ei ole toimielin (orgaani). Hän nauttii siksi työsopimuslain mukaista suojaa mm. erottamisessa.

17 Tj:n erottaminen Toiminnanjohtajankaan erottamiseen ei riitä luottamuspula. On annettava varoituksia ja dokumentoitava työnantajamenettely. Laittomasti irtisanotulla ei työhönpaluuoikeutta.

18 Jäsenluettelo Jäsenluettelon pitäminen on hallituksen vastuulla (YhdL 11 ) Toimisto käytännössä pitää luetteloa. Jokaisella jäsenellä (suora jäsenyys) on oikeus tutustua jäsenluetteloon (lain mukaan merkittävät tiedot) Tietojen antaminen sivullisille hallituksen päätöksellä tai yhdistyksessä vahvistetussa

19 Jäsenluettelo järjestyksessä. Luetteloon merkittävillä tiedoilla on oltava yhteys ja tarpeellisuus yhdistyksen toiminnan kannalta Ammattiliitto ei saa antaa jäsenluettelotietoja puolueille. Sen sijaan voidaan päättää, että informaatiota lähetetään yhdistyksen kuoressa (esim. suoramarkkinointia)

20 Tietojen luovuttaminen Liitto ei saa luovuttaa jäsenyhdistyksiltä saamiaan tietoja ulkopuolisille Tietoja toimielinten pöytäkirjoista saa vain ao. toimielimeen kuuluva. Hallituksen jäsen saa kuitenkin tietoja yhdistyksen ja valtuutettujen pöytäkirjoista Tarvittaessa on neuvoteltava, mitä tietoja

21 Informaatio kysyjille annetaan. Henkilökunnan palkkoja ei ulkopuolisille eikä lähtökohtaisesti hallituksen jäsenten osallistumisaktiviteettia kokouksiin, ellei erikseen päätetty julkistamisesta. Tilintarkastusvelvollisuus säilyy ennallaan. Pieniin yhdistyksiin tulossa uusi instituutio: hallinnon tarkastus.

22 Heikki Halila Yhdistyksen talouden perusteet RAY

23 Vahingonkorvaus VASTUU YHDISTYKSELLE Hallituksen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan yhdistykselle tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingon Syy-yhteyden näyttäminen toiminnan tai toimimattomuuden ja vahingon välillä

24 Vastuuvapaus Jos yhdistyksen tai valtuutettujen kokous myöntää vastuuvapauden, kukaan ei voi vaatia näiltä korvausta. Edellytys: vahingon aiheuttaminen tiedossa vastuuvapautta myönnettäessä Miten kerrotaan taseen ulkopuoliset vastuut kuten takaukset tai yrityskauppavastuut?

25 Vahinko ulkopuolisille Työntekijäaseman etu: kanavointi VASTUU JÄSENELLE JA ULKOPUOLISELLE YhdL 39.1 : Hallituksen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan yhdistyksen jäsenelle tai muulle henkilölle yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla aiheuttamansa vahingon.

26 Vahinko ulkopuoliselle Mikään vastuuvapaus ei vapauta tältä vastuulta Peruste: rikottu yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen nimenomaista kohtaa. Yleisen huolimattomuuden perusteella ei korvausvastuuta (KKO 2005:141): vastuu jääkiekkoseurassa sosiaaliturvan vajeesta ei syntynyt

27 Vastuu ulkopuoliselle hallituksen jäsenille eikä toimihenkilöille. Ei ollut rikottu YhdL:a tai sääntöjä Konkurssi ei aiheuttanut vastuuseen lisäpiirteitä Yhdistyksen jäsen voinee vedota palveluiden saamatta jäämiseen, jos ovat sääntöperusteisia, tai yhdenvertaisuuden rikkomiseen

28 vakuutus Vastuu ulkopuolisille voi syntyä myös VahL:n kautta tahallisen rikoksen kautta (esim.petos) Vastuuvakuutus hallituksen jäsenelle ja toimihenkilölle. Verrattain tavallinen säätiöissä.

29 Yhdistyksen vastuu Yhdistys vastuussa ulkopuoliselle sopimusvastuun perusteella niin kuin muutkin oikeussubjektit. Vastuu vahingonkorvauslain perusteella ulkopuolisille; varallisuusvahingot vain erityisin perustein Korostunut vastuu yleisötilaisuuksista

30 Korvausvastuun perusta Korvausvastuu yhdistykselle syntynyt usein siitä, että hallitus on ryhtynyt toimiin, joihin sillä ei ole ollut toimivaltaa Esim.: milloin hallitus voi palkata asianajajan tai myöntää lainan? Tappiollinen liiketoiminta, joka ei perustu sääntöihin, voi aiheuttaa vastuun Hallituksella vastuu henkilökunnan

31 vastuunjako valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Vastuu voi syntyä mm. jäsenmaksujen perimisen laiminlyönnistä Vastuunjako: korostunut vastuu niille, jotka hoitivat talousasioita ja joilla taloudellista koulutusta (KKO 1982 II 103) Vastuu jaoston toiminnasta kohdistui vain

32 Vastuulta välttyminen jaoston jäseniin, kun valvontavelvollisuutta ei ollut laiminlyöty (KKO 1987:122) Jos ei osallinen päätöksenteossa eikä täytäntöönpanossa, ei vastuuta Vastuuta voidaan sovitella Hallituksen jäsenen yleinen asema: vastuu yhdistykselle ja sen edusta huolehtiminen

33 roolikuva Hallituksen jäsen ei voi vetäytyä kokonaisvastuusta tai huolehtia vain jäsenyhdistyksen tai sidosryhmänsä edusta

34 Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa varten voi olla oma sisäinen normisto: lain ja sääntöjen noudattaminen Sijoitustoimintaa varten voi olla valiokunta, jolla valtuudet tiettyyn euromäärään. Ratkaisut voidaan hyväksyttää myöhemmin hallituksessa Yhdistys voi yhtiöittää liiketoimintaansa,

35 liiketoimintapäätös jolloin sitä ei lueta sen omaksi toiminnaksi (välillinen liiketoiminta) Jos liiketoiminnan muuttaminen edellyttää sääntömuutosta, on säännöt muutettava ensin (esim. säännöissä edellytetään tiettyä liiketoimintaa ja toiminto myydään kilpailukieltolausekkein)

36 Omaisuuden myynti Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi myydä, vaihtaa tai kiinnittää yhdistyksen omaisuutta Muuten: Yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa päätettävä kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä tai toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta (YhdL 23 )

37 luovutustoimet Toimitilojen vaihtaminen voi olla tällainen, ei kuitenkaan, jos ei vaikutusta toimintaan Merkittävä luovutus voi olla toiminnan yhtiöittäminen tai säätiöittäminen. Suuret lahjoitukset voivat myös vaatia kokouspäätöstä. Talousarvio voi antaa tukea hallituksen valtuutuksille.

38 YhdL 27 Omaisuuden pääosan luovuttamisesta tehtävä päätös yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa ja ¾ enemmistöllä, jollei säännöissä muuta määrätä (YhdL 27 ). Hallituksen valtuudet YhdL 23.2 :n perusteella menevät kuitenkin tämän lainkohdan edelle. Omaisuuden ostamisesta ei ole laissa

39 luottopäätökset erikseen säännöksiä. Hallituksen valtuudet riittävät pitkälle, samoin valiokunnankin, jos niin määrätty. Luoton myöntäminen läheistaholle ongelmallinen päätös. Vaaditaan helposti yhdistyksen kokouksen päätös. Takausvastuuseen vain läheistahon kanssa perustellusta syystä.

40 Vakavaraisuustaso Yhdistys saa tuottaa voittoa, perustuupa tämä mihin tahansa: sijoitustoiminnan tuottoihin, liiketoimintaan, lahjoituksiin tai ylipäätään siihen, että tuloja on enemmän kuin menoja. Jos yhdistyksellä ei ole riittävästi toimintaa suhteessa tulonmuodostukseen, yleishyödyllisyys voi olla vaarassa. Yhdistyksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ylijäämän tuottaminen vaan aatteen edistäminen

41 Tappion sietäminen Yhdistys voi olla tappiollinen, niin kauan kuin tappiollisuus on hallinnassa. Tappiollisuuden ei kuitenkaan tule olla rakenteellista. Tuen saaminen ulkopuolisista varoista voi perustua illuusioon. Tämä otettava huomioon korvausvelvollisuutta arvioitaessa. Hallituksen on huolehdittava yhdistyksen vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Vakavaraisuusarvioinnissa otettava huomioon velanhoito ja investoinnit.

42 Raportit Hallituksen on vastattava siitä, että yhdistyksessä on hoidettu kirjanpidosta ja valmistettu tilinpäätös. Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen hallinto pystyy tuottamaan lakisäteiset ja tarpeelliset vapaaehtoiset raportit. Konsernitilinpäätöksen laatiminen, jos se edesauttaa kokonaisuuden hallintaa paremmin kuin erilliset tilinpäätökset Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen. Jokaisen nimeä ei tarvita (päätösvaltaisuusraja).

43 Kertomukset Suurehkoissa yhdistyksissä laadittava lakisääteinen toimintakertomus. Se keskittyy yhdistyksen talouteen. Vuosikertomus sisältää yhdistyksen aatteellista toimintaa koskevan katsauksen. Käytännössä nämä hyvin usein yhdistetään. Mitä läpinäkyvämpää raportointi on, sitä vähemmän on pelkoa siitä, että vastuuvapauspäätös revitään auki. Miten kerrotaan taseen ulkopuolisista vastuista kuten takauksista?

44 Budjetti Budjetti ei ole yhdistyksissä lakisääteinen. Se on tarpeen merkittävissä järjestöissä ja voi perustua myös sääntöihin. Yhdistyksellä voi olla taloussääntö, jossa mm. määritellään valtuudet budjetin alittamiseen tai ylittämiseen (mihin vaaditaan hallituksen päätös). Budjetissa tulisi varautua yllätyksiin. Budjetti saa olla alijäämäinenkin.

45 Budjetin vaikutuksia Budjetti on syytä valmistella yhteistyössä toimivan johdon ja hallituksen johdon kanssa. Talousraportoinnissa on keskeisellä sijalla budjetin seuranta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on hyvä olla vertailu budjettiin ja budjetissa vertailu edellisen vuoden tilinpäätökseen. Budjetin eroanalyysin tekee toiminnanjohtaja Budjetin oltava sopusoinnussa toimintasuunnitelman kanssa. Budjetistakin on ilmettävä, miltä osin toiminnan volyymi muuttuu.

46 Hallituksen on tunnistettava toiminnan riskit, ei vain taloudelliset vaan myös aatteellisen puolen riskit kuten maine rahoittajien piirissä. Hallitus on vastuussa sisäisestä valvonnasta. Toimivaltajako hankinnoissa, pankkitilien käyttöoikeudessa, henkilökunnan palkkauksessa, laskujen hyväksymisessä, sopimuksenteossa jne. Vaarallisia työyhdistelmiä vältettävä. Keinona mm. raportointi.

47 Talouslukuraportointi Raportoinnista toimintavuoden ajalta ei ole laissa säännöksiä. Riippuu toiminnan laajuudesta, tuleeko välitilinpäätöksiä ja annetaanko omaisuusraportteja vuoden aikana. Esim. Lakimiesliitossa 10 vuotta sitten kerran kuussa. Jos merkittävää omistusta pörssiyhtiössä, tulevat voimaan sisäpiirisäännöt. Kaikkea keskeneräistä ei tarvitse kertoa koko hallitukselle.

48 Esimerkkinä talouslukujen valaisevuudesta rahastot. Ulkopuolisten antama omakatteinen rahasto kuten stipendirahasto ei ole yhdistyksen omaa rahaa. Yhdistyksellä voi olla esim. työtaistelurahasto, jonka varat ovat toimitilan seinissä.

49 Tilin- tai toiminnantarkastus Yhdistyksessä on oltava tilintarkastus (auktorisoidut) tai toiminnantarkastus (maallikot). Tilintarkastukseen voi olla suuressa järjstössä hyvä ottaa mukaan luottamusmiesjohtoa keskustelemaan Tilintarkastus ei korvaa hallituksen valvontatehtävää Tilintarkastus kohdistuu mös hallintoon mutta on pääosin laillisuustarkastusta

50 Hyvä yhdistyshallinto Yhdistyksille toisin kuin yhtiöille ja säätiöille ei ole vahvistettu hyvän hallintotavan koodia. Yhdistykset ovat keskenään varsin erilaisia. SLU:ssa vahvistettu hyvän lajiliiton hallinnon periaatteet. Urheilusidonnaisia kohtia, mutta paljon hyödynnettävää muihin suuriin järjestöihin. Saatavissa SLU:n verkkosivuilta

51 Kokousmenettely. Yhdistyksen kokous RAY Heikki Halila

52 Yhdistyksen kokousmenettely Valmistelutoimet: koollekutsuminen. Kokous pidetään, kun kokous itse tai hallitus niin päättää tai vähemmistön vaatimuksesta Kuka voi kutsua kokouksen koolle: hallitus tai lääninhallituksen kautta kokousta vaatinut Kokouskutsu: määräajat, kutsun sisältö, lain ja sääntöjen noudattaminen

53 Valmistelutoimet Rekvisiitan hankkiminen kokouspaikalle Sihteeristön ohjeistaminen Kokouspuheenjohtajavalintaan valmistautuminen: äänioikeutettu kokousedustaja vai ulkopuolinen Pj-nuottien valmistelu, jos tärkeä kokous Pj:n tehtävät: lain ja sääntöjen tulkitseminen (yksin), järjestyksen säilyminen, jäsenoikeuksien kunnioittaminen, pätöksenteon varmistaminen

54 Kokouksen avaa hallituksen pj, ellei säännöistä muuta johdu Suositus: avaajan toimesta todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä valitaan kokouspj Kokous voi vaihtaa pj:n ja jopa siirtyä toiseen paikkaan, mutta paikan vaihto kesken kokouksen edellyttää selkeää tilannetta

55 Asiakohdan avaaminen Pj avaa asiakohdan ja pyytää sitä koskevaa esittelyä (etukäteen sovittu henkilö) Pj avaa keskustelun. Keskustelua ei voida kieltää, mutta ryhmät voivat keskenään sopia menettelytavoista, jotka kokous hyväksyy. Erityispuheenvuoroja: työjärjestys- ja repliikkipuheenvuoro (myönnetään heti), välihuuto (reagointi), lykkäysehdotukset. Keskustelun rajoittaminen: aika, henkilöt (ei uusia)

56 Päätöksenteko Keskustelun jälkeen ei enää voida tehdä uusia ehdotuksia. Ehdotusten toteaminen, tarkistaminen ja yhdistäminen Lain, sääntöjen ja hyvän tavan vastaiset ehdotukset hylätään. Kannattamattomat ehdotukset hylätään; monijäsenisen toimielimen ehdotus on kannatettu ehdotus Ehdotus voi olla myös asian lykkääminen tai hylkääminen Pj tiedustelee, onko hän tulkinnut ehdotukset oikein

57 Ei äänestystä Pj varaa mahdollisuuden lähellä olevien ehdotusten yhdistämiseen Tässä vaiheessa ei kukaan voi vetää ehdotustaan takaisin ilman yksimielisyyttä Jos jäljellä vain yksi ehdotus, tämä todetaan päätökseksi. Päätös on syntynyt ilman äänestystä, mutta se ei ole välttämättä yksimielinen. Yksimielisyys voidaan todeta erikseen.

58 Koeäänestys Pj voi yrittää nopeuttaa kokousta koeäänestyksellä. Sen toimittaminen edellyttää kokouksen suostumusta. Koeäänestyksessä ei lasketa ääniä vaan pj tekee mahdollisesti ääntenlaskijoiden avustamana arvion siitä, onko tarvittava enemmistö olemassa Jos kokous yksimielisesti hyväksyy koeäänestyksen tuloksen, ei varsinaista äänestystä tule.

59 Normaali äänestys Normaalissa äänestyksessä selvitetään ääniä laskemalla tulos Vaadittava enemmistö: pääsääntö yli puolet annetuista äänistä. Säännöissä erilaisia enemmistömäärityksiä, jotka yleensä epämääräisiä; enemmistö, yksinkertainen enemmistö ym. Enemmistö lasketan annetuista äänistä: hyväksytty ääni puolesta tai vastaan. Muistettava, onko määräenemmistövaatimusta

60 Tapoja päätöksen hakemisessa Asetetaan vastakkain ehdotuksia, kunnes on jäljellä kaksi ehdotusta, joista toinen tavallisesti ns. pohjaehdotus. Tasaäänitilanteessa ratkaisee pj:n ääni Pj voi yrittää nopeuttaa kokousta lyhyellä äänestystavalla: yksi ehdotus vastaan kaikki muut. Se voi tuoda lopullisen päätöksen tai olla isku ilmaan vailla mitään tulosta. Pj ilmoittaa, mikä on kokouksen päätös

61 Vaalit Henkilön valitseminen Vaalitavasta on määrättävä säännöissä. Kokous ei voi päättää asiasta erikseen Enemmistövaali pääsääntö kokouksessa Enemmistövaalissa vaaditaan joko suhteellinen enemmistö (lain pääsääntö) tai ehdoton enemmistö (hyödyllinen, kun vaalitaan vain yksi henkilö)

62 Enemmistövaalin toimittaminen Jos valitaan vain yhtä henkilöä, voidaan toimittaa avoin äänestys (kättä nostamalla tai vastaavaa) Aina voidaan toimittaa suljettu äänestys kokouksen niin päättäessä Säännöissä tai työjärjestyksessä voi olla määräyksiä vaalin toimittamisesta esim. suljettuna

63 Vaali yksitellen ja kootusti Yhdellä kertaa voidaan valita vain samantasoisiin tehtäviin ja näin on myös tehtävä. Hallituksen rivijäseniä ei siten voida valita yksitellen, m utta taloudenhoitaja, sihteeri ym. valitaan yksitellen samoin ne, joihin kohdistuu jokin jokin kelpoisuusvaatimus (esim. tietyn jäsenyhdistyksen edustaja)

64 Ehdotukset Lippuäänestyksessä kukin kirjoittaa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia Vastaehdotuksen ei tarvitse olla täysi lista. Jos valitaan kymmenen henkilöä ja joku on ehdottanut kymmenen henkilöä, voi joku toinen ehdottaa vielä yhdettätoista ilmoittamatta, kenelle tämä on vastaehdokas Osa voidaan valita yksimielisesti, muta tämä vaatii toteamuksen

65 Hyväksyttävät äänet Jokainen hyväksyttävä nimi äänestyslipussa saa yhden äänen Myös vajaa lippu hyväksytään. Jos nimiä on liikaa, lippu hylätään. Saa äänestää myös henkilöä, jota ei ole ehdotettu tai jota ei ole kannatettu

66 Suhteellinen vaali Säännöissä on määrättävä suhteellisen vaalin tapa. Pitkien listojen malli (Ruotsin eduskuntavaalit): äänestetään koko listaa Eduskuntavaalien malli: äänestetään listalla olevaa henkilöä Henkilökohtainen suhteellinen vaali: nimet haluttuun järjestykseen ensimmäiselle yksi ääni, toiselle puolikas, kolmannelle kolmasosa jne

67 Hallituksen päätöksenteko Laissa ei säännöksiä muusta kuin esteellisyydestä Laissa ei näin vaadita päätöksentekoa kokouksessa Ilman sääntömääräyksiäkin päätöksiä voidaan tehdä myös teknisiä välineitä käyttäen ilman kokousta On kuitenkin varminta vahvistaa myöhemmin kokouksessa esim. sähköpostitse syntyneet päätökset

68 Kokousmenettely säännöissä Säännöissä tai työjärjestyksessä voidaan määrätä hallituksen päätöksenteosta Esimerkkejä: kokouksen koollekutsumiseen, koollekutsumisaika ja tapa, vaadittavat enemmistöt, pöytäkirjaaminen ja pöytäkirjan tarkastaminen

69 HALLITUS. Kokousmenettely RAY Heikki Halila

70 Päätöksentekotavat Laissa ei säädetty hallituksen päätöksentekotapoja Päätöksenteosta voidaan määrätä laajasti säännöissä tai työjärjestyksessä. Esim. päätösvaltaisuusraja: jos ei muuta määrätty, puolet jäsenistä paikalla. Jos hallitus vajaalukuinen ja tekee päätökset yksimielisesti, voidaan jälkikäteen hankkia hyväksyntä poissa olleilta ja saavuttaa näin päätösvaltaisuusraja. Tätä ei tule ottaa tavaksi. Jos ei muuta määrätty tai päätetty, päätökset tehdään kokouksessa. Kokouksessa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä (ks. Riitesuo, Yhdistyksen hallituksen kokousmenettely, 1996) esim. äänestykset, eriävä mielipide. Esteellisyys YhdL 37.

71 Kokousmenettely Pöytäkirjan pitäminen kuuluu hallituksen huolellisuusvelvollisuuteen, vaikkei laissa säädetty nimenomaisesti. Lähtökohta: päätöspöytäkirja, jossa voidaan käyttää liitteitä Pöytäkirjan tarkastamisessa eri vaihtoehtoja. Päätös voidaan tehdä yksimielisesti, jolloin ei tarvitse noudattaa kutsu- ym. Määräyksiä

72 Sähköpostimenettely Voidaan ottaa käyttöön ilman sääntömääräystä. Edellytyksenä se, että sp. kaikkien käytettävissä. Vaatii aktiivista puheenjohtoa Menettelymuodot vapaat. Voidaan aloittaa sp-keskustelulla tai siirtyä suoraan päätösesitykseen. Tilanne selvin, kun on etukäteen kerrottu, milloin sähköposti on tulossa ja milloin tulee vastata.

73 Sähköpostimenettely Jos tehdään äänestysesitys ja kaikki hyväksyvät, ei synny ongelmia. Päätös kuitenkin syytä kirjata seuraavan kokouksen pöytäkirjaan. Jos joku ei vastaa sp-kyselyyn, syytä yrittää tavoittaa tämä muulla tavoin. Jos päätösvaltaisuusraja ylittyy, ei pasivisuus häiritse. Ortodoksisen opin mukaan kyse kirjallisesta päätöksenteosta, jossa ei voida äänestää. Jos äänestetään, voi tulla ongelmia, jos kanta muuttuu, kun se kirjataan myöhemmässä kokouksessa.

74 Puhelinkokous - etä Mahdollinen kuten sähköpostikokouskin Selkein tilanne se, että tilataan linja, jolla kaikki ovat tiettynä aikana. Videokokous niin ikään mahdollinen. Etäosallistuminen hallituksen kokouksessa avoinna. Ei ainakaan ilman pysyvää määräystä. Perustilanne siis se, ettei voi antaa ääntään etukäteen.