Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelma. Jouni Backman

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelma. Jouni Backman"

Olivia Pakarinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelma Jouni Backman

2 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet ja harva asutus haasteita elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Runsaat metsä-, mineraali- ym. luonnonvarat, joiden merkitys globaalissa taloudessa on voimakkaassa kasvussa. Erityisolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia mm. matkailun ja talvija kylmäteknologian kehittämiselle. Elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa myös hyödyntämällä Norjan, Ruotsin ja erityisesti Venäjän lähialueita. Ohjelmassa määritellään strategia ja toimenpiteet Itä- ja PohjoisSuomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä 214 alkavaa ohjelmakautta varten.

3 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä Strategisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia tälle hallituskaudelle sekä tulevalle rakennerahastokaudelle ja pitkälle tulevaisuuteen. Huomioidaan jo aiemmin tuotettu materiaali sekä muu valmistelutyö (maakuntaohjelmat, toimialastrategiat, koheesiopolitiikka 214+). Eri toimijoiden toimivalta ja lainsäädännölliset tehtävät huomioidaan. Helikopterinäkökulma kehittämiseen, uusia ja ennakkoluulottomia ideoita ja esityksiä. Työ käynnistynyt syksyllä 211, kokouksia kerran kuussa, verkkotyöskentelyä, jalkautuminen alueelle, valmista vuoden 212 aikana. Sidosryhmä-/kansalaiskysely tulossa tammikuussa 212.

4 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jouni Backman, kansanedustaja Työryhmän jäsenet: Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 21 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja työryhmään, eivätkä edusta taustayhteisöjään. Työryhmän sihteerit: Janne Antikainen, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto Kaj Lyyski, vt. maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan litto

5 Kehittämisen teemat keskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt Matkailu Lupapolitiikka Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet Osaaminen Ikä- ja syrjäseutuosaaminen Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)

Kehitysaluevyöhykkeet 1966-69 EU:n Nuts2 alueet Tarkastelun

6 Itä- ja Pohjois-Suomi: Mikä alue? Hustich (1965): primaaristi alikehittynyt alue Kehitysaluevyöhykkeet EU:n Nuts2 alueet Tarkastelun aluerajaus: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi /HE 6

7 Mitä harvuus tarkoittaa? Väestöpotentiaali /HE 7

8 BKT / asukas vs. saavutettavuus: Vaikuttaako alueen sijainti sen menestymiseen? Lähde:

9 Neljä suurta kysymystä: Ilmastonmuutos, energia, ikääntyminen ja globalisaatio. Kuinka moni keskimääräistä hankalampi? Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla toinen taso kolmas taso neljäs taso viides taso

10 Arvioita alueen kehityksestä Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys. Itä- ja Pohjois-Suomi tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa (Pohjois-Suomi yli, Itä-Suomi alle keskiarvon) menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa /HE 1

11 Yhteenvetoa alueellisista piirteistä Itä- ja Pohjois-Suomi on sisäisesti erilaistunut useissa suhteissa, esimerkiksi Aluerakenne Kehityskuva ja rakennepiirteet, kuten Oulun seudun urbanisaatio (vaikutus ei ulotu toiminnallisesti koko alueelle) Yhteydet alueelta lähialueille: Pohjoismaat, Venäjä, arktiset alueet Ainakin Pohjois-Suomi on vähemmän perifeerinen alue globaalisti kuin Suomessa ja EUssa ilmastonmuutoksen vaikutukset: matkailu ja uudet kuljetusreitit rajasijainti suhteessa Venäjään (ja sen energiavaroihin) alueen erityispiirteisiin/resursseihin liittyvät innovaatiot.

12 Itä- ja Pohjois-Suomen osuus Suomen asukasluvusta 188, 195 ja 24, prosenttia /HE 12

13 Kehityskuvan piirteitä Asukasluku: 188, 195, 24 (1 henkilöä) Itä-Suomi Pohjois-Suomi / Koko Suomi Seutukunnat (sijaluku suuruusjärjestyksessä, yhteensä 77 seutua, vuoden 24 seutukuntajako) Joensuu Kajaani Kuopio Mikkeli Oulu Rovaniemi /HE 13

14 Asukasluku Koko maa 9 Itä-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 15 Koko maa 1 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 95 Lappi Indeksi19= Indeksi19= Pohjois-Suomi 11 9 Etelä-Savo Kainuu /HE 14

Väkiluvun muutos vaihtelee alueittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain 23-23 aa198-21

15 Väkiluvun muutos vaihtelee alueittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain aa tekstin perustyylejä napsauttamalla nen taso kolmas taso neljäs taso viides taso Väkiluvun muutos kunnittain 23-23

16 Väestö iän ja sukupuolen mukaan * Oulun seudun ikärakenne 22 Pielisen-Karjalan ikärakenne Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet (Tuhansia) Lähde: Tilastokeskus Naiset (Tuhansia)

17 17 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työllisten osuus väestöstä ja taloudellinen huoltosuhde 22, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan Ahvenanmaa Itä-Uudenmaan Pohjanmaan Varsinais-Suomen Pirkanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Satakunnan Päijät-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Kymenlaakson Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Lapin Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Kainuun 157,1 38,9 12,9 45,3 Taloudell.huoltosuhde Työllisten osuus väestöstä 123,3 44,8 138,4 41,9 148,1 4,3 152,8 39,6 157,6 38,8 157,9 38,8 175,6 36,3 176,9 36,1 179,2 35,8 18,3 35,7 18,5 35,7 181,5 35,5 187,2 34,8 188,8 34, ,4 22,4 33,1 24,6 32,8 28,9 32,4 214,9 31,8 2 4 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto

18 Väestönmuutosten yhdistelmä 2 21 maakunnittain KOKO MAA Uudenmaan Pirkanmaan Pohjois-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Keski-Suomen Kanta-Hämeen Itä-Uudenmaan Päijät-Hämeen Pohjanmaan Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Lapin Kainuun Kymenlaakson Satakunnan Etelä-Savon 2 Luonn.kasvu 2-1 Maassam. netto 2-1 Nettosiirt Lähde: Väestötilastot

19 19 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työikäisten (18 64-v.) muutos 21 22, maakunnat Uudenmaan 2743 Itä-Uudenmaan Pirkanmaan Ahvenanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Päijät-Hämeen Etelä-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Kymenlaakson Lapin Pohjois-Karjalan Etelä-Savon Satakunnan Pohjois-Savon Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste

20 Työikäisten suhteellinen muutos (%) ikäluokittain, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan AHVENANMAA Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kanta-Hämeen Keski-Suomen Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Päijät-Hämeen Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Kymenlaakson Satakunnan Lapin Etelä-Savon Kainuun -8-6 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto ,6 38,8 2,5 56,8-6,8-5,3 56,6-8,7 1,1 51,6-4, ,4-12,5 5,4 37,9-19,2-2,4 41,6-19,5 7,8 35,5-13,9 -,2 26,2-23,2-8,8 35,3-26,2-8,8 34,7-28,4-12,2 31,3-32,3-8, ,1-4,9 32,6-31,2-14,1 2,2-32,5-17,9 22,2-31,6-18,5 21-4,1-15,5 34,2-42,6-21,6 2,9-45,5-26,3 2,

21 Työllisyysaste ja työllisten osuus väestöstä maakunnat 29 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa 78,7 49,4 73,2 72,3 69,7 68,8 68,2 67,9 48,5 43,8 42,8 43,4 4,9 Koko maa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pir kanm aa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjois-Karjala 42,8 67,5 66,6 66,4 64,8 64,4 63,9 63,7 63,7 63, ,2 59,9 4,4 4,5 42,1 4,2 39,4 39,7 38,2 39,1 38, ,5 37, Työllisiä työikäisis tä 4 5 Työllisiä väes töstä

22 Työpaikkakehitys toimialan mukaan, seutukunnat Yhteensä Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Rovaniemi Kokkola Pori Lahti Porvoo Riihimäki Lappeenranta Rauma Kajaani Tunturi-Lappi Kemi-Tornio Jakobstadsregionen Ylivieska Salo Kotka-Hamina Suupohja Ylä-Savo Mikkeli Lähde: Tilastokeskus/Työssäyntitilasto Maatalous Jalostus Palvelut

23 23 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työllisten määrän muutos vuoteen 22, työllisyysasteet pysyvät vuoden 29 tasolla, maakunnat Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -3,9 2,7 6,8-3,2-1,8-1,8-12,6-14,8-7,2-15,6 2,5-1,9-13,8-17, ,3-4 -1,7 Muutos ,7-1, Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto

24 24 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ero 22, työpaikkakasvu kuten kaudella 2-29-kasvulla, työllisyysasteet pysyvät vuoden 29 tasolla Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Muutos Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto

Samankaltaiset tiedostot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet