Ryhmä 2. Tutkinnon osan 3 tutkintotilaisuus ja arviointikäytännöt

Transkriptio

1 Learning cafe YHTEENVETO Ryhmä 1 Osaamisen tunnustaminen Puheenjohtajana Tamara Palmros-Aalto Keskustelut aiheen parissa Osaamisen tunnustamisia on vähän o Tutkinnon järjestäjillä vähän kokemuksia o Vaikuttavina tekijöinä ovat se, että tutkinnossa ei ole valinnaisia tutkinnon osia ja eikä tutkinnon osa toisesta tutkinnosta Tutkinnon suorittaja ei halua hakea tunnustamista, koska kokee tutkintosuorituksen rekrytointikanavana Tutkintotodistus vaaditaan Osaamisen tunnustaminen on paperien kautta helppoa, mutta työkokemuksen ajantasaisuuden arviointi on vaikeampaa Hakeutumisvaihe on osalle tutkinnon suorittajista liian aikainen vaihe; kypsyy ajatukselle tunnustamisesta vasta myöhemmin. Opiskelija ei keskustele samasta asiasta. Tutkinnon suorittajan hyvä itsearviointi on tärkeä tuki kolmikannalle osaamisen tunnustamisesitystä tehtäessä Järjestelmä aiheuttaa haasteita; esimerkki tutkinnon suorittajasta, jolla oli paljon osaamista ja korkeakoulutason opintoja, mutta ei tutkintotodistusta Keskustelua eri tutkinnon osien vastaavuuksista (mm. sosiaali- ja terveysalan pt, Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto) Tutkinnon järjestäjien kokemukset ulkomaalaisten tutkintojen (opettaja-tutkinto) osalta: ei ole osaamista tunnistettu eikä osaamisen tunnustamisia haettu Ryhmä 2. Tutkinnon osan 3 tutkintotilaisuus ja arviointikäytännöt Ryhmän puheenjohtajana Anne Peltola Hyviä käytäntöjä Näytön tekeminen eri päivinä koulussa ja IP:ssä Näytön suorittaja tuonut mukanaan aineistoa / kirjallista dokumentaatiota IP:stä Arviointi sujunut oikein hyvin. IP -ohjaaja käy katsomassa koulun ja rehtori IP:n. Toimii todella hyvin, että ensin 1 lk oppilaiden kanssa koulussa ja sitten siirtyminen samojen lasten kanssa IP:seen. Näyttösuunnitelma esitellään kasvotusten tai puhelimitse kaikille arvioijille. Tutkinto toimii siltana koulun ja IP:N välillä, herätteli yhteistyön, joka nyt toimii paremmin Sivu 1 / 6

2 Haasteita APIP:ssä halutaan itse arvioida, koetaan arvostuskysymykseksi Järjestö tuo haastetta: IP:tä ei arvosteta Salassapito-ongelma, jos järjestön edustaja arvioimassa koululla Aika on ongelma, koulu haluaa käydä arviointikeskustelut iltapäivällä ja silloin on IP, eikä koulun henkilöstö halukasta joustamaan Aamiaisseminaari t järjestötyönantajille ja työntekijöille, joissa käyty läpi arviointiprosessia Opiskelijoiden vaikea ymmärtää kahden työpaikan näyttöä Työpaikkojen vaikea ymmärtää kahden työpaikan näyttöä 2 arviointikeskustelua, raskas järjestelmä Ajan jakaminen koulun ja IP:n välillä haastavaa. Mikä on rehtorin rooli? Kysymys noussut esille, koska koetaan, että omat työt jää tekemättä kun paljon arviointeja. Opiskelijat kokeneet oman roolinsa muuttumisen vaikeana siirtyessään koulusta IP:seen. Alkaa olla vaikea saada näyttöpaikkoja kun vaatimukset lisääntyvät. Paikkojen saati vaikeaa etenkin pienillä paikkakunnilla Arvioijien irrottautuminen hoitamaan arviointitehtävää ajallisesti haastavaa. Miten näyttöaika jaetaan koulun ja IP:n välillä. Apuja Vakiintuneet yhteistyökumppanit tuovat helpotusta Työnantajain kanssa "yhteistyöelin", jossa käydään asiaa läpi ja kehitetään Opettajat ottaneet aktiivisesti yhteyttä IP -ohjaajiin arvioinnin tekemiseksi ja myös päinvastoin Moni opettaja katsoo, että arviointi kuuluu hänelle ja silloin arvioi myös IP:n Verkkoperehdytys/-koulutus arvioijille. Arvioijien perehdytyksellä todella merkittävä rooli. Auttaa tiedostamaan vastuun. Tutkinnonosasta Liian vähän IP- vaatimuksia perusteissa Koulu syö helposti IP:n ajan Vaativa tutkinnonosa Koulu ja IP voisivat olla myös omia tutkinnonosiaan. Yhteenveto Useimmilla sujuu todella hyvin ja helposti. Erilaisia toimivia käytäntöjä ja niitä myös kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Haasteellisinta on arviointien tekeminen pienillä paikkakunnilla, etenkin jos koululla ei IP:toimintaa. Sivu 2 / 6

3 Ryhmä 3. Tutkinnon suorittajien erityistarpeet (kieli- ja kulttuuritausta, oppimisvaikeudet, lukivaikeudet, ym.) Ryhmän puheenjohtajana Päivi Bragge Tutkinnonsuorittajien erityistarpeet hakuvaihe ja henkilökohtaistamisen vaihe ovat erittäin tärkeät täytyy miettiä, onko tämä tutkinto paras mahdollinen, jos erityistarpeita tulee esiin maahanmuuttotaustaisilla opiskelijoilla oltava riittävä suomenkielen taito (kielitesti) psykologiset testit ovat suositeltavia lukitesti! sora-lainsäädäntö täytyy muistaa erityistarpeet eivät voi olla niin suuria, että tutkinnon suorittaminen on liian vaikeata, tutkinto on vaativa, ammattitaitovaatimukset tulee täyttyä täytyy itse osata asiat, joissa ohjaa toisia Ryhmä 4. Ammattitutkinnon kehittämistarpeet (vrt. tutkintorakenne työryhmän työskentely) Ryhmän puheenjohtajana Eeva-Liisa Metsäluoto Onnistunut v kahden tutkinnon yhdistäminen Vahvistanut koulun ja ap/ip toiminnan yhteistyötä. Vastaa työelämän työtehtäviä. Lääkehoidon osaamista tulisi vahvistaa (Diabetes yms.). Hoidollisen osaamisen vahvistaminen (Erityisen tuen osuus tutkinnon osa) -> toisaalta kaikki eivät halua ja siksi hakeutuvat tähän tutkintoon. Substanssiosaaminen (ohjausosaaminen, ohjaaja). Matematiikka yms. perusopetuksen sisältöjen vahvistaminen esim. yläkoulun matematiikka. Tietotekniikan hallinta. Turvallisuus haastavassa käyttäytymisessä. S2 kieli ja monikulttuurisuus (onko kiinnipitokoulutus tarpeen?) Avec. Lainsäädäntö kouluissa / ip-toiminnassa (ajantasaisuus). Uusia lakeja; oppilashuoltolaki Ohjaako tutkinnon nimi liikaa kouluun? Miten päiväkotiympäristö? Ammatissa toimiminen liian abstrakti tutkinnon osa aloittaa tutkinto. Hyvää se, että tutkinnon osat voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Alkuun: Eettisyys, vuorovaikutus, lainsäädäntö Entä jos 1. ja 2. tutkinnon osat olisi yhdistetty? Sitten 3. ja 4. ennallaan ja sitten valinnainen? Sivu 3 / 6

4 Yrittäjyys valinnaisena säilytettävä, koska ap/ip toiminta mahdollisuutena. Ammatillinen ohjaajan koulutus, vertaa 3. tutkinnon osa (erikoisammattimiehet). Näkyykö toisen asteen osaaminen vastaavasti muilla? Mediakasvatus tulisi (monilukutaito) 4. tutkinnon osan arvioinnin kohteet ovat liian diagnoosikeskeiset eivätkä vastaa nykypäivää (mutta koetaan myös hyvänä, koska ovat selkeät) Voiko aiempaa kokemusta erityisryhmien kanssa toimimisesta hyödyntää? Arvioinnin kohteet liian laajat yhteen tutkinnon osaan Olisiko ratkaisuna, että tutkinnon osaan on mahdollista tehdä useampi tutkintotilaisuus ja toimintaympäristö? Sote-alan valinnaisuudeen lisääminen siten, että on mahdollista syvventää osaamista. Hoidollinen osuus tulisi olla valinnainen (kehitysvamma-alan at, työvalmennuksen eat, näkövammaisten jne. työympäristön tulee tukea valinnaisen suorittamista. Vaikeavammaisten kanssa työskentely, päivähoito ovat nykyisin lisänneet kiinnostusta. Mitä on kasvatus ja opetusalan valinnaisuus (varhaiskasvatus / erityiskasvatus / Lanu / monikulttuurisuuskasvatus)? Ap/ip omaksi tutkinnon osakseen. Vastaavatko tutkinnon perusteet henkilökohtaisen avustajan tehtäviä? (Tutkintonimike!) Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen taito sisältöihin (laaja skaala ohjattavien ikäryhmissä säilytettävä). Ryhmä 5, Erikoisammattitutkinnon tarve / kehittämistarpeet (vrt. tutkintorakenne työryhmän työskentely) Ryhmän puheenjohtajana Virve Kemppi Mitä hyötyä erikoisammattitutkinnosta, mihin sitä tarvitaan? Erikoisammattitutkinto tarjoaa mahdollisuuden syventää ammattitutkinnolla hankittua osaamista ja toimii jatkopolkuna ammattitutkinnon suorittaneille. Sitä on suoritettu osatutkintona toiseen tutkintoon. Tutkinnon avulla voi erottautua muista työnhakijoista. Erikoisammattitutkinnossa huomioidaan hyvin erityisen tuen tarve. Kunnat ovat lähettäneet esimerkiksi iltapäivätoiminnan vastuuohjaajia suorittamaan erikoisammattitutkintoa. Antaa hyviä valmiuksia toimia tiiminvetäjänä ja koordinaatiotehtävissä, valmentaa esimiestehtävään. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet ovat toimineet arvioijina tutkintotilaisuuksissa. Mitä ongelmia on ollut? Mikä on esimiestehtävä, jossa tutkinnon suorittaneet työskentelisivät? Esimerkiksi kouluissa ei ole tällaisia esimiesrakenteita. Näkyy huonosti palkkauksessa. Sivu 4 / 6

5 Kysyntää tutkinnolle on vähän ja se on huonosti tunnettu. Valmistavan koulutuksen järjestäminen järkevästi, kun opiskelijaryhmät ovat pieniä. Tässä on tehty yhteistyötä muiden tutkintojen kanssa. Olisiko yhteistyö mahdollista oppilaitosten välillä? Tutkintoon sisältyvä kehittämishanke tarvitsisi todellisen tilauksen työnantajalta toteutuakseen onnistuneesti ja ollakseen opiskelijalle motivoiva. Miten tästä eteenpäin? Työnantajat pitäisi saada vahvasti mukaan, jotta tutkinnon suorittaneille löytyisi tarkoituksenmukaisia työtehtäviä. Erikoisammattitutkintoa voisi kehittää valinnaisuutta lisäämällä, esimerkiksi kaksi pakollista tutkinnon osaa ja kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Ohjaamisosaamisen syventämiselle olisi tarvetta, ratkaisu voisi olla esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto tai vielä laajemmin ohjaamiseen liittyvä erikoisammattitutkinto. Silloin se toimisi jatkopolkuna usealle ammattitutkinnolle ja kiinnostusta ja opiskelijoita tulisi enemmän. Erikoisammattitutkinnosta voisi ammentaa ideoita ammattitutkinnon kehittämiseen. Esimerkiksi tutkinnon osalle yrittäjyys vaihtoehdoksi valinnainen vastuuohjaajana/esimiestehtävissä toimimiseen liittyvä tutkinnon osa, voisi palvella myös alan vaihtajia. Tai ammattitutkinnon sisältöjä kehitettäessä sen hyödyntäminen, miten esimerkiksi erityisen tuen tarve on huomioitu erikoisammattitutkinnossa. Ryhmä 6. Yhteistyö tutkintotoimikunnan ja tutkintojen järjestäjien välillä Ryhmän puheenjohtajana Oili Niittynen Ajatuksia ja ideoita yhteistyöhön Optiman käyttö ei aina onnistu. Asiakirjojen näkyvyydet ongelmana. On hyvä, että sihteeri soittaa ja tiedottaa, mitä korjattavaa asiakirjoissa on. Näin ne saadaan korjattua valmiiksi ennen kokousta. Opintosihteerit ovat usein ne henkilöt, jotka lähettävät postin ja toimittavat tiedostot Optimaan. Yhteistyöpäivä kerran vuodessa on hyvä keino ylläpitää hyvää toimintaa. Seuraava kerta voisi olla jo syyskaudella. Arvioijaluettelon mielekkyyttä pohdittiin onko se kokonaan turha? Riittäisikö, että työkokemuksen kohdalle kirjattaisiin ainoastaan: TYÖKOKEMUS > 3 vuotta? Toivotaan, että kun toimikunnasta tulee sähköpostia, niin se voisi tutkintovastaavan lisäksi olla suunnattu varavastaavillekin. Tutkintotoimikunnalta halutaan aina perustelut, kun pyydetään dokumentteihin täydennystä tai korjausta. Tutkintotoimikunnan tulee luottaa järjestämissuunnitelmaan, jonka pohjalta järjestämissopimus on solmittu. Toivotaan pysyväisohjetta, johon on koottu kaikki keskeinen oheistus. Sivu 5 / 6

6 Tutkintojen järjestäjät odottavat toimikunnalta pyyntöä ja aikataulua, jonka mukaisesti järjestämissuunnitelma, -sopimus ja yhteyshenkilöliitteet tulee uusia nykyisin käytössä oleville pohjille. Arviointilomakkeen uusimista pidetään hyvänä asiana. Nyt siellä lukee esim. näin: Hylätyn perusteet. Mallia henkilökohtaistamissuunnittelmaan kaivataan. Sihteeriin ollaan tyytyväisiä. Tutkintotoimikunta voisi jakaa tunnustusta silloin, kun jokin tutkinnonjärjestäjä on toiminut erityisen ansiokkaasti. Optimaan kaivataan tutkintojen järjestäjille yhteistä keskustelupalstaa. Sivu 6 / 6