Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana"

Transkriptio

1 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Osaajien markkinat Vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja ) -projektin rahoittajana on toiminut Raha-automaattiyhdistys ja projektin projektityöryhmään ovat kuuluneet Honkalakoti ry Ruovedeltä, Kanervakoti ry Espoosta, Kantti ry Helsingistä, Koivupirtin Säätiö Tampereelta, Lahden Lähimmäispalvelu ry Lahdesta, SALVA ry Salosta sekä Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry Espoosta. V A PA A E H T O I S U U S V A N H U S T E N H U O L LO N V O I M AV A R A N A -julkaisuun on koottu vapaaehtoistoiminnan kehittämisen Osaaja-projektin projektityöryhmän kehittämistyön keskeisimmät tulokset. Tulokset on esitelty omina erillisinä osakokonaisuuksinaan, käytännön kehittämistyön pohjalta rakentuneina vapaaehtoistoimintaa monipuolistavina ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta lisäävinä toimintamalleina. Toimintamallit tukevat toinen toisiaan ja niiden hyödyntäminen voidaan räätälöidä käytettävissä olevien tarpeiden ja resurssien mukaan. Julkaisun pyrkimyksenä on olla apuna niin vanhustyön yksikössä yksin työtään tekevälle vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle kuin myös laajalle alueelliselle verkostoitumiselle. Julkaisu on rakennettu niin, että se tukee Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton YDIN-projektissa ( ) kehitettyä Ikääntymisen resurssikeskusmallia antamalla sille tuoreita eväitä palvelutalon vapaaehtoistoiminnan monipuolistamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen. Ja rkko U t ria in en ( toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana Ja rkko U t ria in en ( toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana ISBN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A52, Helsinki Puh. (09) , fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011

2 Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana

3

4 Jarkko Utriainen (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011

5 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011 ISBN Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Painopaikka: Kopio Niini Oy

6 Sisällys Lukijalle JOHDANTO OSAAJA-PROJEKTI VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA PROJEKTITYÖRYHMÄN TUOTOKSET 4.1 Organisoitu vapaaehtoistoiminta vanhusten palvelutalossa Palvelutalo alueellisena vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksena Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli Yhteisöllisyys vapaaehtoistoiminnan voimavarana Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhusten palvelutalossa Kumppanuus ja verkostot vapaaehtoistoiminnan tukena Vapaaehtoiset ikäihmisten ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa mielenterveystoiminnassa Monikulttuurisuus ja vapaaehtoistoiminta Yhdistyksen ylläpitämä vapaaehtoistoiminta sairaalassa Yhdistys seutukunnallisena vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä Työyhteisöjen vapaaehtois- ja senioriohjelmat Taide, kulttuuri ja kirjastot vanhustyön tukena Ammattilaisten muodostamat auttajatiimit hyvän ikääntymisen tukena...122

7

8 Lukijalle Osaajien markkinat vapaaehtoiseksi työelämästä -projekti toteutettiin Vanhusja lähimmäispalvelun liitossa ja seitsemässä liiton jäsenjärjestössä viidellä eri paikkakunnalla vuosina Jo projektin suunnitteluvaiheessa tiedostettiin vapaaehtoistoiminnan merkityksen lisääntyminen Suomessa. Siksi yhdeksi tärkeimmäksi päämääräksi Osaaja-projektissa asetettiin vapaaehtoistoiminnan saaminen todelliseksi lisäresurssiksi vanhustenhuoltoon ja ennakkoluuloton kehittämistyö. Minusta näissä tavoitteissa on onnistuttu. Loppuraportissa kuvataan konkreettisella ja monipuolisella tavalla vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia vanhustyössä. Myös kansalaisten suhde vapaaehtoistyöhön on muuttunut. Yli kolmannes suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä, perheiden ja kasvatuksen piirissä tai urheilun ja liikunnan parissa. Toiminnan ulkopuolella olevasta joukosta jopa puolet olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin tai heille löytyisi oikea tapa toimia. Perinteiset vapaaehtoistoiminnan työskentelymuodot ovat olleet liian sitovia nykypäivän kiireisille ihmisille. Sitoutuminen pitkäkestoiseen toimintaan pelottaa. Siksi Osaaja-projektissa kehitetyt uudet toimintatavat ja niiden myönteinen ja yhteisöllinen ilmapiiri auttavat uusia toimintatapoja erottumaan tarjonnan tulvasta. Uuden vapaaehtoistoiminnan voimavaroiksi ovat myös nousseet ihmisten kaipaama arvomuutos ja uusien arvojen hakeminen omaan elämään vapaaehtoistoiminnan kautta. Nyt halutaan vastuullisuutta, vaikuttamista ja tekemistä. Osaaja-projektin loppuraportti on saanut nimekseen Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana, joka sisältää vapaaehtoistoiminnan helmiä uusista työmuodoista, toiminta- ja rekrytointitavoista. Myös osallisuuden kannalta Osaajaprojekti on ollut tärkeä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolle. Palvelutaloihin on saatu uutta ilmettä ja elämää ja mikä tärkeitä, on lisätty elämänlaatua ja osallistumismahdollisuuksia huonokuntoisten ikäihmisten elämään. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia projektityössä mukana olleita jäsenjärjestöjä, projektivastaavia, asiantuntijatyöryhmän jäseniä sekä tietenkin vapaaehtoisia. Kiitos myös kaikille yhteistyötahoille, erityisesti Raha-automaattiyhdistykselle, joka mahdollisti projektin toteutuksen. Lämmin kiitos myös projektin johtamisesta, ohjaamisesta ja koordinoimisesta vastanneelle liiton suunnittelija Jarkko Utriaiselle. Marja-Liisa Kunnas toiminnanjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 7

9

10 1Johdanto Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana -julkaisu on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Osaajien markkinat Vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja ) -projektin lopputuotos. Julkaisuun on koottu Osaaja -projektin projektityöryhmän kehittämistyön keskeisimmät tulokset. Tulokset on esitelty omina erillisinä osakokonaisuuksinaan, käytännön kehittämistyön pohjalta rakentuneina vapaaehtoistoimintaa monipuolistavina ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta lisäävinä toimintamalleina. Toimintamallit tukevat toinen toisiaan ja niiden hyödyntäminen voidaan räätälöidä käytettävissä olevien tarpeiden ja resurssien mukaan. Julkaisun pyrkimyksenä on olla apuna niin vanhustyön yksikössä yksin työtään tekevälle vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle kuin myös laajalle alueelliselle verkostoitumiselle. Julkaisun toimintamalleissa on huomioitu kansainväliset ja kansalliset vanhustenhuollon tulevaisuuden tavoitteet, joihin kuuluvat mm. kotona asumisen edistäminen sekä ennaltaehkäisyn lisääminen. Julkaisussa on pyritty huomioimaan myös väestömme ikärakenteen muuttumisen ja kasvavan eläkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat haasteet sivuamalla mm. seniori-ikään ehtineiden työssään jaksamista, työyhteisöjen roolia auttamisen talkoissa sekä kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia hyvässä ikääntymisessä. Julkaisu on rakennettu niin, että se tukee liiton YDIN -projektissa ( ) kehitettyä Ikääntymisen resurssikeskusmallia antamalla tuoreita eväitä palvelutalon vapaaehtoistoiminnan monipuolistamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen. Julkaisun kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut Osaaja-projektin suunnittelija Jarkko Utriainen. Osaaja-projektin projektityöryhmässä (projektissa mukana olevissa liiton jäsenjärjestöissä) kirjoitettujen toimintamallien sisältövastaavat on nimetty kunkin toimintamallin alussa. Projektityöryhmässä rakennetut, käytännön kehittämistyön pohjalta laaditut toimintamallit on esitelty kappaleessa 4 (projektityöryhmän tuotokset). Kutakin kyseisen kappaleen toimintamallia koskeviin tiedusteluihin saa parhaiten vastauksen ottamalla yhteyttä kappaleen sisältövastaavaan tai kyseiseen yhdistykseen www-sivujen kautta. Osassa toimintamalleista annetaan yksityiskohtaisia käytännön kehittämistyön ohjeita, osa toimintamalleista tarjoaa taustatietoa, vinkkejä ja raameja kehittämistyön käynnistämiselle. 9

11 10 Kiitokset julkaisun valmistumisesta kuuluvat Osaaja-projektin projektityöryhmälle, Osaaja-projektin asiantuntijatyöryhmälle sekä kaikille niille toimijoille ja vapaaehtoisille jotka ovat tarjonneet oman panoksensa yhteistyölle ja yhteisen asian eteenpäin viemiselle. Julkaisun valmistuminen ajoittuu EU:n Vapaaehtoistoiminnan teemavuodelle 2011.

12 2Osaaja-projekti Osaajien markkinat vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja ) -projekti käynnistyi keväällä Projektin käytännön työ pääsi täyteen vauhtiin maaliskuun 2009 loppupuolella projektiin täysipäiväisesti palkatun suunnittelijan toimesta. Osaaja-projektin päätavoitteena on ollut lisätä ikäihmisten elämänlaatua ja mahdollisuutta nauttia elämästään sekä olla osallisena eri yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Tavoitteen saavuttamiseksi on projektissa kehitetty ikäihmisten elämää tukevan vapaaehtoistoiminnan työmuotoja sekä kannustettu mukaan uusia toimijoita niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Osaaja-projektia on rahoittanut Raha-automaattiyhditys koko projektin keston ajan. Osaaja-projektin projektisuunnitelmassa projektin tavoitteet oli jaoteltu seuraaviin osatavoitteisiin: Tuottaa ennakkoluulottomasti uusia lyhytkestoisia ja kampanjaluonteisia toimintatapoja ikääntyneiden keskuudessa toteutettavassa vapaaehtoistyössä. Luoda vapaaehtoistoiminnasta todellinen resurssi vanhustyöhön. Vetää vapaaehtoiset mukaan toiminnan kehittämiseen. Mahdollistaa, että toimiminen vapaaehtoisena tukee myös omaa hyvää ja mielekästä ikääntymistä ja eläkkeelle siirtymistä. Mahdollistaa työyhteisöille osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja näin kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Luoda verkostoja ja toimintaryhmiä, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää omaa osaamistaan. Saada uusia toimijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan luomalla kannustejärjestelmä, joka innostaa mukaan toimintaan. Antaa yksittäisille ihmisille sekä työyhteisöille mahdollisuus tukea ikääntyneitä ihmisiä. Luoda eri yhdistysten ja yhteisöjen jäsenistä yhteinen vapaaehtoistoiminnan verkosto. PROJEKTIN KOHDERYHMÄT Osaaja-projektin tärkeimpänä kohderyhmänä ovat olleet kotona sekä hoito- ja palveluyhteisöissä asuvat ikäihmiset ja heidän läheisensä. Muina kohderyhminä 11

13 ovat olleet palvelutalojen alueella toimivat eri yhteisöt, eläkkeelle jäämässä olevat eri alojen ammattilaiset sekä vanhustyössä vapaaehtoisina mukana olevat tai vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset. PROJEKTITYÖRYHMÄ Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton uusiin projekteihin valitaan tavallisimmin valtakunnallisesta projektista ja useammasta paikallisesta (liiton jäsenjärjestöjen) projektista koostuva projektityöryhmä. Projektityöryhmän jäsenet valitaan liittoon toimitettujen projektihakemusten perusteella. Osaaja-projektiin haki määräaikaan mennessä 12 liiton jäsenjärjestöä, joista seitsemän valittiin mukaan Osaaja-projektin projektityöryhmään. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n liittotoimikunta hyväksyi Osaaja-projektin suunnittelijan esityksen projektityöryhmästä Osaaja-projektin projektityöryhmän kokoonpano: 1. Honkalakoti ry, Palvelutalo Honkala, Ruovesi 2. Kanervakoti-Kanervahemmet ry, Espoo 3. Kantti ry, Helsinki 4. Koivupirtin Säätiö, Tampere 5. Lahden Lähimmäispalvelu ry, Lahti 6. SALVA ry Palvelukeskus Ilolansalo, Salo 7. Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, Palvelukoti Mäntyranta, Espoo Koivupirtin Säätiön yhteistyökumppaneina Pirkanmaalla ovat toimineet Kotipirtti ry, Lähimmäispirtti ry sekä Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti (liiton jäsenjärjestöistä koostuva paikallinen projektiryhmä). PROJEKTIN RESURSSIT JA TYÖMUODOT Valtakunnallinen Osaaja-projekti sai rahoituksen raha-automaattiyhdistykseltä koko projektin ajalle ( ). Huomattavin osa projektille myönnetystä rahoituksesta on kulunut täyspäiväisen suunnittelijan palkkaamiseen. Muita merkittäviä projektin kulukohteita ovat olleet projektityöryhmän kokousten ja tapaamisten järjestäminen projektityöryhmän eri kohteissa sekä koulutusten ja tilaisuuksien järjestäminen. Kukin Osaaja-projektissa mukana oleva projektityöryhmän jäsen on nimennyt projektilleen projektivastaavan, joka on johtanut, arvioinut ja raportoinut omaa projektiaan yhteistyössä Osaaja-projektin suunnittelijan kanssa. Valtakunnallisen Osaaja-projektin johtamista ohjaa liiton projektityöskentelylle laadittu Onnistunut projekti -projektikäsikirja (Kehittyvät 12

14 vanhuspalvelut julkaisuja 1/2008). Projektikäsikirjassa on ohjeistettu mm. projektin arviointi, dokumentointi sekä projektista tiedottaminen ja viestintä. Projektikäsikirjalla pyritään varmistamaan projektityöryhmässä mukana olevien sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön sekä valtakunnallisen projektin suunnittelijan mahdollisuudet tarjota vertaistuellinen tuki ja ympäristö omissa yhdistyksissään toimiville projektivastaaville. PROJEKTIN TULOKSET JA TUOTOKSET 2 OSAAJA-PROJEKTI Projektin alkaessa vapaaehtoistoiminnan aktiivisuus projektityöryhmään kuuluvissa jäsenjärjestöissä vaihteli huomattavasti. Kun joissain yhdistyksissä vapaaehtoistoiminta oli jo varsin pitkälle organisoitunutta, tulivat toiset yhdistykset mukaan projektiin aivan alkutilanteesta. Tämä lähtökohta kuitenkin koettiin projektityöryhmässä varsin antoisaksi. Osaaja-projektin yksi keskeinen teema koko projektin ajan olikin vapaaehtoistoiminnan saaminen pysyväksi ja tunnistetuksi osaksi yhdistyksen toimintaa sekä luoda vapaaehtoistoiminnalle tunnettuutta ja näkyvyyttä myös yhdistyksen palvelutalon tms. ulkopuolella. Vapaaehtoistoiminnan jo aiemmin aloittaneissa yhdistyksissä vapaaehtoistoimintaa kehitettiin edelleen Ikääntymisen resurssikeskusmallia tukevaksi alueelliseksi vanhustyön voimavaraksi. Tuloksia saavutettiin niin vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden kuin uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin muodossa. Projektityöryhmän jäsenjärjestöissä kokeiltiin ja otettiin käyttöön vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta lisääviä uusia toimintamuotoja sekä kehitettiin tiedottamis- ja rekrytointityötä. Projektityöryhmän keskeisin osaaminen sekä tärkeimmät kehittämistyön tulokset (kehittämistyön keihäänkärjet ) on koottu tämän julkaisun kappaleeseen 4. Muita projektityöryhmän kehittämistyön tuotoksia on laitettu julkiseen saatavuuteen Osaaja-projektin kotisivuille (www.valli.fi/projektit/osaaja/ materiaalit.html). Projektin kotisivuilla olevia tuotoksia on myös liitetty mm. Ikäinstituutin ja Espoon vapaaehtoisverkoston vapaaehtoistoiminnan aineistopankkeihin. Paikallisprojektien tulokset on kuitenkin parhaiten näkyvillä niissä työyhteisöissä missä toimintamallit on alun perin kehitetty. 13

15

16 3 Vanhustyö ja vapaaehtoistoiminta Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja sen vaikutukset työelämässä, orastava työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla sekä monipuolisten senioripalvelujen kasvava kysyntä ovat olleet viimeaikojen keskustelluimpia tulevaisuudenkysymyksiä. Ikääntyvän väestön tarpeista on tulossa yksi keskeisimmistä palveluiden ja tuotteiden suunnittelua ohjaavista tekijöistä ja kansalaisten itsensä osallistuminen ikäihmisistä huolehtimiseen on nähty yhä tärkeämmäksi tulevaisuuden voimavaraksi. Vielä 1980-luvulla vapaaehtoistoiminta määriteltiin palvelujärjestelmän näkökulmasta julkisia palveluja tukevana ja täydentävänä järjestöjen toimintana, ei niinkään vapaaehtoisia itseään hyödyttävänä osallistumisen muotona. Vasta myöhemmin opittiin tunnistamaan vapaaehtoistoiminnan WIN WIN( WIN)-periaate. Vuosikymmenien saatossa hukatut välittämisen verkostot halutaan herättää jälleen henkiin. Vapaaehtoisuuteen perustuvan auttamistyön näkyvyyttä ja sen merkityksen tunnustamista on omalta osaltaan lisännyt EU:n päätös nimetä vuosi 2011 Vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Monissa vanhusten palvelutaloissa ja -keskittymissä on sekä vapaaehtoista itseään että autettavaa vanhusta tukeva vapaaehtoistyö vakiintumassa kiinteäksi osaksi talon jokapäiväistä toimintaa. Lähtökohtaisesti vanhusten palvelutalon auttavan vapaaehtoistyön tulee toimia kuitenkin vain lisäresurssina, ei minkään hoidollisen tai muun erityistä ammattitaitoa vaativan toimenpiteen korvaajana. VANHUSTENHUOLTO MUUTOSTEN KESKELLÄ Tilastot ja ennusteet Suomen väestön ikärakenteen muutoksesta osoittavat yksiselitteisesti samaa: Suomi vanhenee. Vuoteen 2025 mennessä siirtyy eläkkeelle noin miljoona Suomen kansalaista, 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu Euroopan unionissa muutaman vuoden sisällä. Samalla ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä yhä pidempään. Tuloksena on aktiivisten ikäihmisten suuri joukko, joka elämänkokemuksineen ja tietotaitoineen kasvaa myös yhä merkittävämmäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja voimavaraksi. Nämä ns. kolmannen ja neljännen iän aktiiviset eläkeläiset ovat yhä valmiimpia ja halukkaampia osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin sekä omaksumaan uutta tietoa ja taitoa vielä pitkään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Useille heistä ei yhteiskunnassa osallisena olemisen muodoksi pelkkä apua tarvitsevan 15

17 vierellä istuminen riitä, vaan he haluavat myös toiminnallisempaa ja enemmän omaa itseä kehittävää aktiivista toimintaa. Väestörakenteen muutoksen tuloksena on myös kasvava tarve vanhustenhuollon ammattilaiselle työvoimalle, joka sekään ei yksin kykene vastaamaan ikääntyvältä väestöltä tuleviin haasteisiin. Tarvitsemme toinen toisemme auttamista, toimivia hyvää ikääntymistä edistäviä välittämisen verkostoja sekä käytännön yhteistyötä niin ammattilaisten kuin ammattielämästä poisjääneidenkin kesken. Vanhustenhuollon osalta emme ole enää haasteiden edessä - olemme niiden keskellä. Vanhustenhuollon tulevaisuuden kehittämistä suunnitellessamme voisimme pohtia vaikkapa sitä, miten me itse haluaisimme itseämme hoidettavan silloin kun olemme ikääntymisestä johtuvan avun ja hoivan tarpeessa. Ikääntyneiden sairauksien ehkäiseminen ja toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen on nähty selkeästi toimenpiteitä vaativiksi linjauksiksi kansallisissa terveyspoliittisissa ohjelmissa. Riittävän huolenpidon ja hoidon turvaaminen yli 85-vuotiaille sekä kasvussa olevat ikäihmisten yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja eriarvoisuus ovat palveluiden turvaamisen kannalta kriittisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2007 julkaisemassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi esitettiin luoda erityisistä ikääntymisen neuvontakeskuksista koko maan kattava matalan kynnyksen toimipisteverkko, joka rakennettaisiin osittain eri kuntien yhteistyönä. Ikääntymisen neuvontakeskusten tehtävinä olisi mm. antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta eri palveluista, harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä sekä tapaturmien ehkäisystä. Niihin ehdotettiin myös liitettäväksi mahdollisuus arvioida ja seurata ikäihmisten toimintakykyä ja terveydentilaa. STM:n keväällä 2008 julkaisemassa kunnille osoitetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitettiin iäkkäiden palvelujärjestelmän monipuolistamista ja laajentamista hyvinvointia ja terveyttä edistävien sekä toimintakyvyn laskua ehkäisevien palvelujen suuntaan. Käytännön toimintamuodoiksi laatusuosituksessa esitettiin mm. neuvontapalveluja ja ehkäiseviä kotikäyntejä kaikkiin kuntiin, kotona asumisen edistämistä tukevilla ja kuntouttavilla palveluilla sekä palveluasumistarjonnan laajentamista vanhainkoti- ja terveyskeskusasumisen sijaan. Laatusuosituksen tavoitteet toivottiin saavutettavaksi vuoteen 2012 mennessä. STM:n asettaman Ikäneuvo-työryhmän vuonna 2009 julkaisemassa muistiossa ehdotettiin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän palveluverkoston rakentamista yhteistyössä kunnan eri toimialojen ja järjestötoimijoiden kanssa. Muistiossa korostettiin varhaisen puuttumisen työmenetelmiä (mm. ehkäisevät kotikäynnit ja neuvontapalvelut) sekä hyvien olemassa olevien käytäntöjen tehokkaamman levittämisen tärkeyttä. Muistion mukaan palvelujärjestelmän kykyä puuttua ajoissa ikäihmisten ongelmiin ja palvelutarpeisiin voidaan kehittää erilaisin etsivän työn menetelmin, joita ovat mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, terveyteen ja riskitekijöihin liittyvä yleinen ja yksilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ikäryhmittäiset terveystarkastukset sekä vanhus-, seniori- 16

18 ja kuntoutusneuvoloiden palvelut. Muistion mukaan erilaisissa kohtaamispaikoissa kansalaiset voisivat tavata tosiaan, osallistua erilaisiin toimintoihin, kokoontua tapahtumiin tai saada apua esimerkiksi asiapapereiden täyttöön. Niissä myös organisoitaisiin ja toteutettaisiin vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Kohtaamispaikoissa voisivat eri kansalaisjärjestöt myös järjestää vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen koulutuksia. Niin ikään vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemassa Ikähorisontti uudet palvelukonseptit -hankkeen raportissa esiteltiin palvelukampusmalli, joka määriteltiin erilaisista toiminnoista ja tiloista koostuvaksi alueelliseksi tai hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Palvelukampuksen toimintapiiriin kuuluvat ikäihmiset asuisivat palvelukampuksen omissa asunnoissa tai tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Palvelukampusmallissa keskeisiä toimintoja ovat kattavan palvelutarpeen arvioinnin pohjalle rakennettu ennakoiva toiminta sekä mahdollisuus ympärivuorokautiseen apuun. Kaikille avoin hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä toimintakyvyn laskua ehkäisevä ennakoiva toiminta käsittää liikunta-, ravitsemus- ja neuvontapalvelut sekä tietyille ryhmille suunnatut toiminnat kuten hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Ennakoivaan toimintaan kuuluu myös mahdollisuudet kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan sekä yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa. Siitä, mitkä ja millaiset järjestetyt palvelut kulloinkin täyttävät avun tarpeen, iäkäs ihminen päättäisi itse. Avun tarvetta kartoitettaisiin tekemällä jokaiselle asiakkaalle hoitoja palvelusuunnitelma (kuntoutuksen ja avun suunnitelma) moniammatillisena yhteistyönä. 3 VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Syyskuussa 2009 Suomen hallitus vastasi opposition esittämään välikysymykseen vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaamisesta. Välikysymys ilmaistiin muodossa Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vanhusten laadukkaat palvelut ja heidän perusoikeutensa turvaavan lain säätämiseksi ja lain toteuttamisen takaavien riittävien resurssien turvaamiseksi?. Taustana välikysymyksessä olivat todetut huomattavat kunta- ja laitoskohtaiset erot ikäihmisten palveluissa. Osassa Suomen kunnista oli noudatettu vuonna 2008 annettuja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia, mutta osassa kunnista puutteet olivat olleet ilmeisiä. Koska vanhuspalvelujen laadukas noudattaminen ei ollut onnistunut pelkillä suosituksilla, päätti istuva hallitus käynnistää vanhuslain valmistelun. Uuden lain tarkoitukseksi asetettiin nostaa osa laatusuosituksessa olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseksi asetettiin työryhmä STM:n toimesta. Työryhmän lokakuussa 2010 julkaisemassa väliraportissa todettiin, että erillisen vanhuspalvelulain (ikälain) laadinnasta riippumatta on myös tarkistettava ja tarvittaessa vahvistettava kaikkea sitä lainsäädäntöä, joka koskee iäkkäitä ihmisiä. Raportin mukaan lakihankkeen tarkoitus on taata kaikille palveluja tai hoivaa tarvitseville ikäihmisille samantasoiset palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Lakia valmistellut työryhmä totesi myös, että uudistetussa laissa voitaisiin määritellä kronologinen 17

19 ikä, joka turvaisi iäkkäälle henkilölle sekä oikeuden saada palvelutarpeensa arvioiduksi että ne palvelut, jotka hänen toimintakykynsä ja voimavarojensa kattava arviointi osoittaa tarpeellisiksi. Luonnos Laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle Lakiluonnos oli eri toimijoiden lausuntopyyntökierroksella Lakiluonnos sai huomiota osakseen, heti julkaisemisensa jälkeen myös kritiikkiä. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (SuPer) puheenjohtaja arvosteli luonnosta siksi, ettei siihen oltu sisällytetty henkilöstömitoitusta. Hänen mukaansa pelkät suositukset henkilöstömitoituksista eivät ole monissa kunnissa riittäneet. Samoihin aikoihin vanhusten palveluja ja perusoikeuksien turvaamista koskevan välikysymyksen kanssa asetettiin ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-/ hoitopalvelujen rakenteiden ja sisällön kehittämistä valmisteleva Ikähoivatyöryhmä. Tämän STM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi sekä ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmaksujen määräytymistä koskevat linjaukset. Työryhmän tehtävänä oli selvittää myös lainsäädäntömuutoksen tarvetta. Työryhmä ehdotti, että nykyisestä kolmella eri portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästä siirrytään vuoden 2015 loppuun mennessä asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Työryhmän ehdotuksissa korostetaan ikäihmisen oikeutta kotiin ja arkeen kodinomaisessa asunympäristössä silloinkin kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Tavoitteen asteittaiseksi saavuttamiseksi työryhmä esitti ns. 10 askeleen etenemistä, jossa myös ikäihmisten itsensä sekä heidän läheistensä mahdollisuuksia tehdä valintoja parannetaan. Työryhmä ehdotti laadittavaksi valtakunnallinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, jonka kohteena ovat olemassa olevan asuntokannan ja rakennetun ympäristön kehittämistä sekä uudistamista koskevat toimenpiteet. THL:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen 2011 julkaisemassa Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen -raportissa Ikähoiva-työryhmän esittämä yksiportaisen palvelurakenteen suunnitelma nähtiin toteuttamiskelpoiseksi. Suunnitelman toteuttamisen arveltiin kuitenkin edellytettävän uusia menetelmiä kilpailuttamisessa mm. asiakkaan kuntoisuuden parempana huomioimisena. Samassa raportissa kilpailuttamisen ei nähty merkittävästi alentavan palveluiden tuottamisen kokonaiskustannuksia. Raportin tulokset perustuvat KILPAtutkimuksesta saatuihin tuloksiin. Ikäihmisten asumispalveluista on tulossa yksi tulevaisuuden keskeinen vanhustenhuollon kehittämisalue Suomessa. Vallitsevalla vanhuspalveluiden ohjaamisella pyritään tukemaan ikäihmisten omissa kodeissaan asumista. Suuntausta voidaan pitää sinällään hyvänä, mutta tavoite asuttaa huonokuntoisiakin vanhuksia omissa kodeissaan voi johtaa kasvavaan yksin ja eristäytyneenä elävään 18

20 ikäihmisten ryhmään. Yhteiskunnasta syrjäytymisen vaarana ovat ahdistus ja masennus, jotka voivat edelleen johtaa mm. lisääntyneeseen alkoholin ja lääkkeiden käyttöön. Pelkkä kotona asumisen tukeminen ei tule riittämään, vaan maahamme tarvitaan palveluasumisen ennakkoluulottomista kehittämissuunnitelmista liikkeelle lähtevää uudenlaista palvelutaloasumista sekä kokonaisvaltaisia asumis- ja palveluratkaisuja. Ikäihmisten palveluvalikoiman kehittämiseen halutaan tae siitä, ettei vanhuksen tarvitse toimintakyvyn heiketessä jatkuvasti vaihtaa asuin- ja hoitoympäristöä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa järjestetyssä Hyvä ikääntyminen vaatii muutakin kuin seinät -koulutuksessa käytiin läpi esimerkkejä ikäihmisten asumisen erilaisista ratkaisumalleista sekä hahmoteltiin vanhusväestön tulevaisuuden asumismalleja. Koulutuksessa tuotiin esille se, että perinteisen kotona asumisen ja järjestetyn palveluasumisen välimaastoon voidaan kehittää uusia asumismuotoja. Näitä edustavat erilaiset yhteisöllisen asumisen ja senioriasumisen muodot. Suurella osalla tulevien vuosien senioreista on jokin muistisairaus, joka on huomioitava uusia asumismuotoja suunniteltaessa. Koulutuksen yhtenä sanomana oli myös se, että ikäihmisen hyvä asuminen edellyttää myös elävää lähiyhteisöä ja helposti saatavissa olevia lähipalveluja. Koulutuksessa vierailevana luennoitsijana oli saksalainen Theresia Brechmann, joka esitteli Saksassa nopeasti levinneen yhteisöllisen asumisen mallin, ns. Bielefeldin mallin. Tässä mallissa toiminnan ytimen muodostavat noin kilometrin säteellä toisistaan sijaitsevat naapurustokeskukset, jotka tarjoavat palveluja ja toimintaa lapsille ja nuorille, iäkkäille, perheille sekä vammaisille. Käytännön toiminnan sydämenä toimivat kaikille yhteiset asukastilat ja niissä olevat asukaskahvilat, joiden roolina on toimia mm. asukastoimintaa suunnittelevina sukupolvet ylittävinä kohtaamispaikkoina. Toimintamallissa vapaaehtoistoiminta ja ammattiapu tekevät kiinteää yhteistyötä, jota koordinoidaan avopalvelutoimistojen kautta. Avopalvelutoimistot vastaavat mm. tiedottamisesta sekä vierailuista lähialueen koteihin. Toiminnassa mukana olevista vapaaehtoista noin kolmannes saa toiminnastaan 5 /h suuruista korvausta, joka on verovapaata 170 /kk saakka. 3 VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Espoon kaupungille kehitetyn Kuntalaispalvelukonseptimallin (Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020) tavoitteena on rakentaa asiakaslähtöinen, eri toimialarajat ylittävä palveluverkkokokonaisuus. Mallissa erilaiset palvelukeskittymät mahdollistavat palvelujen saatavuuden mahdollisimman paljon joko samasta tai lähekkäin olevista palvelupisteistä kokoamalla palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä. Palveluja pyritään keskittämään erityisesti liikenteen solmukohtiin esteettömien liikenneyhteyksien lähelle. Palvelukeskittymistä on tarkoitus muodostaa toimintakeskuksia, joissa on useita ihmisten voimaantumista ja ennaltaehkäisyä tukevia palveluntuottajia. Palveluverkkokokonaisuuden tavoitetilassa keskeistä on muodostaa asiakaslähtöinen, ilmastovaikutukset huomioiva palvelujen järjestämisen kokonaisuus. Mallissa kolmannen sektorin toimijat voivat ylläpitää esimerkiksi ns. asukkaiden olohuoneita. Tilojen yhteiskäyttöä voidaan lisätä 19

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Jarkko Utriainen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Freelancer, osaamisena vapaaehtoistoiminta vanhustyössä 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit -

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot