1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

Transkriptio

1 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto 10 Vihreät Jokin muu (esim. sitoutumaton) 2. Kotikuntanne asukasmäärä 5% 1 15% 2 25% 3 35% 4 45% Alle ,82% Yli ,84% 30,34% 3. Vastaajan sukupuoli

2 Nainen 31,46% Mies 68,54% 4. Vastaajan ikä Alle 35 vuotta 5,62% 3549 vuotta 5059 vuotta 20,22% 28,09% 60 vuotta tai vanhempi 46,07% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee?

3 2,5% 5% 7,5% 1 12,5% 15% 17,5% Helsingin vaalipiirin 2,25% Hämeen vaalipiirin 8,99% Lapin vaalipiirin 12,36% Oulun vaalipiirin 13,48% Pirkanmaan vaalipiirin 16,85% Satakunnan vaalipiirin 5,62% Uudenmaan vaalipiirin 13,48% Vaasan vaalipiirin 10,11% VarsinaisSuomen vaalipiirin 13,48% KeskiSuomen vaalipiirin 3,37% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: 86 25% 5 75% Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 5,81% Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. 12,79% Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 81,4%

4 7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 40 On itsensä huijaamista kuvitella, että leikkaamalla peruspalveluista ja sotepalvelusta, että saataisiin säästöjä. Päinvastoin. Jos emme nyt hoida ja ennaltaehkäise ongelmia, tulee niistä vielä isompi lasku meidän nenän eteen. Tulevien sukupuolvien taakkaa pitää myös miettiä, ei vain omaa ideologiaansa. VM voisi miettiä miten saadaan verovuodot tukittua, jottei tarvitsisi ehdotella tälläisiä säätöjä. Jos pienennetään kuntien valtionosuuksia pitää poistaa tehtäviä. Kyllähän kuntataloudessa on jossain tehtävissä leikkausvaraa, eli monia asioita tehdään kun asetukset määrää niin, vaikkei edes tarvetta olisikaan koko palvelulle. Hallituksen pitäisi tukea kaikkia toimia, joilla työn tuottavuutta voidaan nostaa, esim digitalisaatio, automaatio ja toimintaprosessien parantaminen esim liinauksen kautta. Tärkeimpiä yksittäisiä asioita ovat metropolikaupungin luominen, riittävän suurien sotealueitten luominen ja STM:n merkittävästi nykyistä paremman ohjausvallan käyttö mm sairaalainvestointien suhteen. Säästöt kohdistuisivat kunnissa yhteiskunnan tärkeimpiin tukipilaireihin, hoitoon, hoivaan ja koulutukseen. En kannata näistä leikkaamista. Perutaan yhteisöveron leikkaukset, joka valui osingon saajille. Kunnissa on säästetty jo viimeiset 20 vuotta. Toki verotuotto on kasvanut, mutta kunnilta edellytetään aina enemmän toimintoja. Säästäminen itsessään laskusuhdanteessa ei ole taloustieteen näkökulmasta järkevää. Jos ja kun reaaliset säästöpäätökset laitetaan kuntien tehtäväksi, tulee jälki olemaan kamalaa. Järkevämpää olisi tehdä finanssipoliittiset liikkeet valtakunnantasolla, koska valtion talouspoliittinen liikkumavara on huomattavasti kuntien mahdollisuuksia suurempi. Käsitykseni mukaan tässä tilanteessa velkaelvytys on järkevämpää kuin julkisen talouden sopeuttaminen. Jos kuitenkin sopeuttamista on tehtävä, tulee sen tapahtua hyvätuloisten veroja korottamalla eikä menoja leikkaamalla. Menoista leikkaaminen heikentää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta ja kaventaa demokratian alaa. Valtiovallan päätökset edellisen hallituskauden aikana olivat kuntataloudelle todella raskaita.yhteisöveronalennus oli yksi niistä.työnantajille siirrettiin n.1miljardi suoraa verotuloa joka oli kunnilta pois.tämä lahjoitus meni firmojen osakkaille osingonjakona ei työpaikkojen lisäyksenä kuten sitä perusteltiin.suomessa on nyt yhteisen rintaman aika saada maa nousuun.on saatava kuriin rusinat pullasta meininki lisäksi on huolehdittava omasta kansasta eikä EU:n kratastovi maista.kuntien tulisi saada osuus myös pääomatulojen verotuksesta Jos tehdään, niin karsimalla kuntien tehtäviä joka onkin ongelmallisempi juttu. Leikkauksista puhuminen sopeutuksen yhteydessä on harhaanjohtavaa. Tuloja on mahdollista lisätä kuntaveroa nostamalla. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet teveydenhoidossa ja esim. Nuorten työllistämisessä ovat tuottavia toimenpiteitä tulevaisuudessa. Investoinnit nyt ovat myös järkeviä alhaisen korkotason ja kustannustason johdosta. Mikko Viitanen, vasemmistoliitto, Oulu Mikäli valtion osuutta kuntataloudessa vähennetään on seurauksena kuntaveron nosto tai kunnallisten pallveluiden pois ottaminen niiltä, joille ne ovat välttämättömiä. Eli pienituloisilta, sairailta, vammaisilta jne. Hyvätuloiset voivat hankkia tarvitsemansa palvelut myös vapailta markkinoilta. Vaihtoehtona on myös tietenkin harkinnanvaraisuuden lisääminen, mutta vaarana on epätasaarvoisuus. Tilanne alkaa olla melkein kaikissa kunnissa kestämätön,koska valtio lisää kokajan kuntien tehtäviä osoittamatta kuitenkaan rahaa tehtävien hoitoon. Menojen ja tulojen pitää olla tasapainossa. Velaksi ei voida jatkuvasti elää, koska jossain vaiheessa tulee maksun aika. Kuvaavana esimerkkinä on Kreikka, jonka rahat ovat mm. IMF:n mukaan loppumassa.

5 Pääomatulojen saattaminen kunnallisverotuksen piiriin toisi kunnille lähes 2 miljardia euroa lisätuloa vuodessa. Olli Savela, vasemmistoliitto, Hyvinkää Säästöistä ei pidä puhua koska nehän ovat todellisuudesta leikkauksia eli kokonaan poistoja. Kuntataloudessa ei ole mahdollista säästää, ellei valtio ota itse hoitaakseen kunnille sälytettyjä monia kalliita kustannuksia. Kuntatalouden 2 miljardin leikkaukset johtavat kuntaverojen ja asiakasmaksujen korotuksiin. Kuntavero ei ole progressiivinen, eikä pääomatuloista tarvitse maksaa kuntaveroa. Näin hallitus on siirtämässä vastuuta hyvinvointivaltion rahoituksesta pieni ja keskituloisille ja suurituloiset pääsevät kuin koirat veräjästä. Aki Nummelin Vasemmistoliitto Pori Valtion ja kuntien taloutta voidaan tarkastella, mutta muualta Euroopasta on nähtävissä, miten rajut leikkaukset julkiseen talouteen ovat vain syventäneet ja pahentaneet lamaa ja talouden syöksykierrettä. Palveluita voidaan tietenkin kehittää, palveluketjuja joustavoittaa, päällekkäisiä toimintoja poistaa ja sitä kautta löytää taloudellisia hyötyjä. Hallinnon keventäminen kaikilla tasoilla, puoluekirjojen avulla tehtyjen virkanimitysten poistaminen (ainakin Turussa tätä harrastetaan paljonkin), turhien johtovirkojen perustaminen kavereille, suojatyöpaikkojen karsiminen ja keverien konsulttifirmojen käyttäminen kunnan toiminnan "kehittämiseen" ovat asioita, joihin tulee puuttua. Harmaan talouden kitkentä, palveluiden ulkoistaminen monikansallisille yrityksille jotka kantavat veronsa veroparatiiseihin, verojenkierto sekä verokikkailut ylipäänsä ovat asioita, joihin pitäisi vihdoin puuttua. Mirka Muukkonen, Vas, Turku Kahden miljardin euron säästöjen kohdistaminen kuntatalouteen tarkoittaa huomattavaa kunnallisten palveluiden alasajoa. Jo päättyneellä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia vähennettiin huomattavasti ja uudet säästöt vaikeuttavat kuntatalouden tilannetta entisestään. Säästötavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa ilman, että se vaikuttaisi huomattavasti ihmisten arkipäivään. Kuntien tilanne on todella vaikea, etenkin kun työttömyys on noussut. Esimerkiksi Oulun kaupunki maksaa tänä vuonna sakkoa pitkäaikaistyöttömyydestä valtiolle 22 milj. Euroa, siis yhden veroprosentin verra. Summa on kaksinkertaistunut vuodessa. Valtion rahat Tetoimistoisista ovat kuitenkin loppuneet jo huhtikuun lopussa, joten valtio on vetäytynyt täysin omasta vastuustaan palkkatukityöllistämisessä. Jos leikkauksia tulee, kunnat joutuvat nostamaan verojaan ja se johtaa tuloerojen kasvuun. Olisi viisaampaa laittaa raippavero meille keskituloisille, esim. Yli euroa ansaitseville. Kuntaveron korotuksilla veronkiristys tapahtuu epäoikeudenmukaisesti. Köyhien kuntien verotus on jo nyt paljon korkeampi. Anne Huotari, Oulu Kuntataloutta on kiristetty ja henkilöstön tehokkuutta parannettu jatkuvasti 90luvun vaihteesta lähtien. Lisäleikkaukset johtavat julkisten peruspalvelujen romahtamiseen kunnissa ja palvelujen voimakkaaseen yksityistämiseen. Kehitys johtaa pitemmällä aikajanalla kustannusten nousuun ja sen maksumiehinä ovat viime kädessä kuntalaiset. Kari Yksjärvi Jyväskylä Vas Valtion avut kunnille on leikattu jo ihan tarpeeksi, ei ole paljon mistä säästää/leikata. Toimintojen tehostamiseen on kuntasektorilla toki varaa ja mahdollisuuksia. Koen sen kuitenkin olevan eri asia kuin yleisessä kielenkäytössä olevat 'leikkaukset'. Kunnissa on tarvetta tehdä elvyttäviä toimia vaikka velkarahoituksellakin, koska muutoin kasvatamme korjausvelkaa. Se erääntyy maksettavaksi tulevina vuosina aivan samoin kuin rahallinenkin velka. Esimerkiksi infraan kohdistuville elvytystoimilla kuitenkin parannetaan työllisyyttä, mikä merkitsee kansantalouden pyörien parempaa pyörimistä. Ja samalla se merkitsee vastikkeettoman (?) työllisyysrahoituksen pienemistä.

6 Reijo Kahelin, vas. Orivesi Hävittäjiin on kyllä rahaa yllin kyllin, mutta entäs vanhukset ja lapset? Niihinkö ei enää euroja riitäkkään? Kai Muukkonen vas.valkeakoski Talostieteen asiantuntijat ovat erilaisten tutkimusten perusteella havainneet, ettei järjetön juustohöyläys enää toimi jos on koskaan toiminutkaan. Ennalta ehkäisy ja järkevä sijoittaminen työpaikkojen luomiseksi on tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa. Lapsiin ja nuoriin on järkevää sijoittaa pitämällä koulut ja päiväkodit kunnossa. Tarvittaessa rakennetaan uutta, korjausrakentaminen tehdään huolellisesti! Ikäihmisten laadukkaisiin palveluihin on myös syytä sijoittaa. Jokainen ikääntynyt tarvitsee ihmisarvoisen ja tarvittaessa riittävän hoivan loppuun saakka. Kuntien valtionosuuksia on jo vähennetty niin merkittävästi, että Kuntaliitto pitää rahoitusperiaatteen toteutuminen kyseenalaisena. 2 miljardin lisäsäästöillä saadaan vain vielä huonommin toimivia palveluita. Säästötavoitteet aiheuttavat lisää ongelmia, kulutuskysyntä laskee työttömyys lisääntyy verotulot pienenevätkonkurssit lisääntyvät. Ainoastaan verotuksen lisääminen ja veropohjan laajentaminen olisivat käyttökelpoisia keinoja. Julkiset menot koostuvat pääasiassa palkoista ja tulonsiirroista. Laskusuhdanteessa leikkaaminen vähentää kokonaiskysyntää, heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, lisää työttömyyttä sekä siitä aiheutuvia suoria ja epäsuoria menoja, laskee verotuloja jne. Peruspalveluiden heikentämisellä uusinnetaan 1990 luvun virheet, joista maksetaan kovaa hintaa edelleen. Leikata ja säästää tietysti voi jonkin verran lopettamalla yhteistyö verovuotoja aiheuttavien ja julkisilla varoilla operoivien yritysten kanssa. Irma Taavela, Vasemmistoliitto, Hämeenlinna Vaarna on, että leikkaukset kohdistuvat kunnissa kaikkein heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Muuta perustetta ei tarvita. Kuristavaa, kuristavaa. kunnat ovat jo nyt tosi ahtaalla, valtion pitää ottaa kunnilta tehtäviä itselleen rakenteellisia uudistuksia on kunnissa paljon tehtävissä poikkihallinnollinen asioiden käsittely, suunnittelu ja yhteistyörakenteiden muutokset tuovat kyllä säästöjä kunnissa tehdeään edelleen paljon päällekkäistä ja turhaa työtä. Vastuulliset yksiköiden johtajat voisi aidosti valtuuttaa kehittämään omaa toimintaansa, kun on valtuuksia syntyy myös vastuu ja luovuus asioiden kehittämiseen saadaan mukaan kehittämixseen. Säästöjen toteuttaminen tilanteessa, jossa ei ole tiedossa tulevat soteuudistuksen tehtävät ja suorittajataho, ei ole mahdollista pitkällä aikavälillä. Ajoitus on väärä. 2 mrd miljardia pois kunnallisista palveluista tässä ja nyt syventäisi lamaa entisestään. Se lisäisi myös kotitalouksien velkaa. VM:n linja on ristiriidassa myös talouspolitiikan arviointineuvoston suositusten kanssa. Erkki Laukkanen, Vas., Mäntsälä Tähän kysymykseen ei voi vastata, koska kolmas vaihtoehto on lukittu velkaantumiseen. Liian johdatteleva kysymys, jossa kuntien säästöt, elvytys ja velkaantuminen laitetaan vastakkain. Esimerkiksi veronkorotusvaihtoehto puuttuu kokonaan. Silläkin voidaan estää leikkauksia ja turvata palveluja. Kuntatalouden ahdinko on poliittisin toimin aikaansaatu. Sen aloitti Lipposen I hallitus, joka vei Suomen yhteisvaluutta euroon ilman kansanäänestystä. Silloin aloitettiin yhä jatkuva kuntatalouden alasajo. Kunnat on laitettu maksamaan eurokriisimaiden velkoja. Suomen 1990luvun lama sekä nykyinen eurokriisi tarkoittavat sitä, että yksityiset velat on siirretty valtioiden eli veronmaksajien maksettavaksi. Tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään. Tämä on syy valtioiden velkaantumiseen. Jorma Mäntylä (vas.) Kangasala Kuntataloudessa kuluja pitää saada alas, mutta se työ on tehtävä kunnissa esimerkiksi tehostamalla resurssien käyttöä (esim. sähköiset palvelut) ja parantamalla ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja asukkaille jotta

7 kalliisiin erikoispalveluihin ei syntyisi tarvetta. Tämä edellyttää aluksi uskallusta palkata henkilökuntaa ja hyvää johtajuutta. Kuntien valtionosuuksia ei tule leikata, sillä se estää kehitystyön ja rakenteiden muutoksen ylimenovaiheessa. Säästöt tulevat pidemmällä aikavälillä. Kuntien mahdollisuus yksin "elvyttää" velkarahalla on rajallinen, mutta valtion tukien turvin pitäisi koulut, päiväkodit ym. rakennukset, joissa on terveydelle haitallinen sisäilma tai muita ongelmia, korjata tai rakentaa uusia sekin vähentää terveysongelmista syntyviä kuluja tulevaisuudessa. Valtion tehtävä on mahdollistaa alueellista taloutta elvyttävät toimenpiteet kuntatasolla asuntotuotannon, rakentamisen ym. osalta. Armi Lindell, Vasemmistoliitto, Loviisa Hyvinvointivaltion alasajo riittää. 8. Voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa kunnallisista palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin? (VM:n ehdotus hallituksen harkittavaksi) Vastaajien määrä: Kyllä 7,95% En osaa sanoa 11,36% Ei 80,68% 9. Voitte halutessanne kertoa sanallisesti, mitkä kuntien palvelut olisi mielestänne mahdollista jättää kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan hoidettaviksi. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 23 Varmaan kolmannensektorin työntekijät voisi käydä juttelemassa ja pitämässä seuraa vanhuksille, sekä asmalla tehdä pienimuotoista kotipalvelua. Palveluja voidaan tuottaa tehokkaammin, mutta toki osa niistä voidaan siirtää 3. sektorille tai yksityisellekin. Putaan kolmannen selktorin hoitavan monia tehtäviä, mutta kun nämä järjestöt anovat muutaman satasen avustusta, rahaa ei löydy. Kyllä esim. Mielenterveysseura, SPR ym. laskuttavat kuntia palveluistaan jos esim. RAY ei enää toimi rahoittajana. Ei mielestäni lakisääteisiä kunnalle ohjattuja tehtäviä voi siirtää. Hoivapuolella kolmannen sektorin toiminta on jo nyt varsin voimakasta.vaikeutena laajassa kunnassa on palvelujen keskittämisen aiheuttama liikkumisen vaikeus julkisenliikenteen puuttumisesta johtuen.hoivapuolella tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan enemmän tätä palvelua joten on tehtävä kaikki voitava ettei kunnat eikä valtio omilla toimillaan vaikeuta sen toimintaa. Eihän niin epävarman toimijan varaan voi laskea. Vapaaehtoisuutta voidaan tietenkin käyttää kunnallisen palvelun täydentäjänä ja vaihtoehtona silloin kun se saadaan toimaan. Mutta vapaaehtoisuus ei sinällään voi olla monessakaan tapauksessa ainoa toimintatapa sen epävarman jatkuvuuden ja muun epävarmuuden vuoksi. Jos palvelut siirrettäisiin vapaaehtoisen toiminnan piirin pelkään pahoin,että palvelun taso ja saatavuus vaihtelisi liikaa eri kunnissa.

8 Joissakin kunnissa saattaisi toimia hyvin,jotkut saattaisivat jäädä kokonaan ilman palveluja. Lisäisi todennäköisesti epätasaarvoa merkittävästi. Sellaiset palvelut, jotka täydentävät ammattilaisten tehtäviä. Niitä ovat mm. vanhusten ulkoiluttaminen, vanhusten kanssa seurustelu ja kaupassakäyntiavut. Julkiseen tehtävään kuuluvaa virkavastuuta ja siihen liittyviä oikeusturvakeinoja ei voi siirtää yksityisille toimijoille. Vapaaehtoistoiminta ei ole varmalla pohjalla ja on paikkoja jossa toiminta ei voi keskeytyä tai olla epävarmaa. Vapaaehtoistoiminta voi olla rinnalla kulkevaa mutta kunnan pitää olla takaamassa pysyvyys ja ammattitaito toiminnassa. Lakisääteiset palvelut ovat lakisääteisiä, joita ei pidä luovuttaa vapaaehtoisen toiminnan käsiin. Jos kuntien pitää säästää, siirretään mieluummin valtion tehtäviksi. Silloin olisivat leveämmät hartiat vastuussa. Esimerkiksi lähiöiden elvyttäminen, osa työllistämistoiminnasta sekä osa kulttuuri ja vapaaajantoiminnasta voidaan jättää kolmannen sektorin hoidettavaksi, MIKÄLI yhdistykset saavat myös rahallista tukea toiminnan ylläpitämiseen. Aki Nummelin Vasemmistoliitto Pori Hyvinvointitehtävistä ei tule luopua. Kolmatta sektoria ja sen omaamaa kokemusta ja asiantuntijuutta voidaan tietenkin hyödyntää palveluita kehitettäessä. Kun ennaltaehkäisevät palvelut ovat kunnossa, niin paine raskaampien hoitojen piiriin väistyy. Tämä koskee ihan kaikkia sektoreita, mutta varsinkin lasten ja nuorten palveluita sekä lastensuojelua. Mirka Muukkonen, Vas, Turku Vaihtoehtoja oli liian vähän. Pelkkä siirto vapaaehtoistoiminnalle ei ratkaise haastetta. Vapaaehtoistoiminnan on oltava pitkäjänteistä, jos esim. vanhusten kotiin tuodaan vapaaehtoistoimijoita. Kuka tahansa vapaaehtoinen ei voi mennä vanhusta hoitamaan, kysymys on turvallisuudesta. Kolmannen sektorin harteille ei kuitenkaan voida siirtää vapaaehtoistyöhön pohjautuen kunnallista palvelutoimintaa. Kolmannella sektorilla tai sen pohjalle rakentuvalla yritystoiminnalla on mahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset pieninä paikallisina toimijoina tuovat paikallistalouteen (aluetalouteen) merkittävän panoksen. Reijo Kahelin, vas. Orivesi Ei mitään palveluita enää enempää. Nyt jo kuntien ostot nielee miljardeja. Ja kellään ei ole kokonaiskäsitystä siitä, että onko toiminta taloudellista tai tuloksellista. Kai Muukkonen vas.valkeakoski Nykyinen tilanne riittää ja on joissakin kunnissa (kuten Lahti) jopa liikaa! Terveydenhuollon ostaminen voittoa tekeviltä firmoilta on epäeettistä. Kolmas sektori vapaaehtoisvoimin voidaan hoitaa kaupungin johtamista eli toimia kaupungin johtoryhmänä. Tämä voisi estää kaikenlaiset huuhaa rahankäytön. Tällaisia olisivat esim: kaupungin markkinointi mainostaminen Sponsori toiminta tyhjänpäiväiset vip tilaisuudet jne Jatkuvuus on taattava ja tasaarvo taattava.tämä ei toteudu vapaaehtoistoiminnassa ilman kontrollia. Valvontavastuun on aina oltava viranomaisella. Muuten palvelujen laatu hajoaa liikaa. Olisimme silloin siirtymässä kohti katolisten maiden sosiaalipolitiikkaa, jossa kirkko ja hyväntekeväisyysjärjestöt hoitavat köyhiä ja työttömiä. Pohjoismainen julkisin varoin toteutettu sosiaalipolitiikka on kautta aikojen osoittautunut tehokkaamaksi ja tasaarvoisemmaksi. Jorma Mäntylä

9 (vas.) Kangasala