Kevyet kiinnittimet ja laserheftaus kulmaliitoksen laserhitsauksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyet kiinnittimet ja laserheftaus kulmaliitoksen laserhitsauksessa"

Transkriptio

1 Kevyet kiinnittimet ja laserheftaus kulmaliitoksen laserhitsauksessa (Sisäinen raportti) 1 Johdanto Yleisiä kaarihitsausmenetelmiä harvinaisempi liittämismenetelmä, laserhitsaus, voi tarjota uusia ratkaisuja ja kustannussäästöjä esimerkiksi metallituotteiden kokoonpanotoimintaan. Menetelmän sopivuutta ja etuja on kuitenkin arvioitava teorian lisäksi myös käytännössä. Parhaimmillaan laserhitsauksella voidaan saavuttaa ajallisten ja materiaalisäästöjen lisäksi parempi liitoksen ulkonäkö ja toimivampi tuote. Kuitenkin laserhitsauksella kuten muillakin liittämismenetelmillä on etunsa lisäksi myös ongelmansa. Alla on listattu laserhitsaukseen liittyen muutamia havaittuja yleisiä etuja ja ongelmia: Pieni lämmöntuonti verrattuna kaarihitsaukseen Hitsattavan kappaleen muodonmuutokset pieniä Hitsausnopeudet suuria Hitsin pehmennyt muutosvyöhyke kapea Hitsin karkearakeisen vyöhykkeen raekoko ei kasva Vähävetyinen hitsi Viimeistelytyö vähenee Pulssituksen luomat mahdollisuudet Oikealla suojakaasuntuonnilla on mahdollista saavuttaa täysin kirkas hitsi Kallis laitteisto Lisäaineettomassa päittäishitsauksessa tarkat railotoleranssit Säteeltä suojautuminen \3\,\4\,\5\ Kuva 1. Periaatekuva avaimenreikähitsauksesta (vas.) ja sulattavasta hitsauksesta (oik.)\1\ Laserhitsauksessa säde fokusoidaan halkaisijaltaan 0,1 1 mm suuruiseksi pisteeksi. Ohutlevyjen laserhitsauksessa jo 2 kw:n teho on riittävä useimmille liitostyypeille. Syvätunkeuma- eli avaimenreikähitsaus on yleisimmin käytetty laserhitsausprosessi. Lisäaineettomalle laserhitsaukselle soveltuvat parhaiten erilaiset limi- ja korilaippaliitokset.\3\,\4\,\5\ Laserteho ja hitsausnopeus eivät aina riipu toisistaan lineaarisesti. Ohutlevyjen limiliitoksien tehokas (nopeus yli 100 mm/s) laserhitsaus suoritetaan syvätunkeumahitsauksena, joka vaatii erittäin hyvän säteenlaadun. Nykyisissä Yb:YAG disk-lasereissa ja kuitulasereissa on varsin hyvä säteenlaatu (n. 4 kw ja 8 mm*mrad). Hiilidioksidilasereissa on myös tyypillisesti erittäin hyvä säteenlaatu. Syvätunkeumahitsauksella voidaan työkappa- 1(20)

2 leeseen tuotu hitsausenergia pitää hyvin pienenä ja välttää siten mahdollisten pinnoitteiden palamista ja muodonmuutoksia. Syvätunkeumahitsauksella voidaan saavuttaa suuria hitsausnopeuksia, esimerkiksi 1 kilowatin Yb:Yag disk-laserilla 1 mm:n tunkeumalla 10 m/min (= 166,667 mm/s).\3\,\4\,\5\ Sulattava laserhitsaus ei vaadi yhtä hyvää säteenlaatua kuin syvätunkeumahitsaus. Sulattava hitsaus muistuttaa enemmän kaarihitsausmenetelmiä, sillä lämpö siirtyy materiaalissa johtumalla ja sulan sekoittumisen avulla (kuva 1). Sulattavan hitsauksen käyttäminen sallii myös suuremmat railotoleranssit. Tyypillisiä sulattavan hitsauksen sovelluksia ovat päittäisliitos, sähkösinkityn limiliitos, erilaiset nurkkaliitokset ja myös eri paksuisten levyjen hitsaus. Heikomman säteenlaadun laserit, kuten diodi- ja lamppupumpatut Nd:YAG-laserit soveltuvat hyvin sulattavaan laserhitsaukseen.\3\,\4\,\5\ Syvätunkeumahitsauksessa käytetään erittäin suuria tehotiheyksiä. Pienelle alueelle kohdistettu suuri energia saattaa varsinkin pinnoitetuilla ohutlevyillä aiheuttaa erityisesti sinkin voimakasta höyrystymistä. Hitsauksessa höyrystyvät kaasut purkautuvat ulos hitsisaumasta. Päittäisliitoksessa höyrystynyt kaasu pääsee ulos hitsisaumasta hyvin vapaasti, mutta täysin kiinni puristetussa limiliitoksessa kaasu pääsee poistumaan ainoastaan hitsausrailon kautta, jolloin sula materiaali poistuu osittain hitsausrailosta ja hitsistä tulee huokoinen. Päittäisliitoksessa ilmaraon suuruusluokka saa olla 0,05 x levynvahvuus (kuva 2). Defokuksessa hitsaaminen eli hitsaaminen polttopisteen ollessa levynpinnan ulkopuolella sallii suuremmat ilmaraot, jolloin voidaan hitsata esimerkiksi limiliitoksella useita levyjä päällekkäin. Päittäis- eli limiliitoksessa liitosvirheitä voidaan vähentää järjestämällä osien välille hallittu ilmarako(kuva 3). Ilmaraon järjestäminen limiliitokseen on hyvin usein tuotannon tehokkuuden ja toimivuuden kannalta vaikeaa. Ilmarako voidaan järjestää esimerkiksi hitsauskiinnittimellä tai liitettävien osien muotoilulla.\3\,\4\,\5\ Kuva 2. Päittäisliitoksen ilmaraon ja asetusvirheen toleranssit lävistävässä hitsauksessa\5\ Kuva 3. Päällekkäis- ja pienaliitoksen ilmaraon toleranssit lävistävässä hitsauksessa\5\ Laserhitsaukseen liittyy useita muuttujia, joille voi ohjeellisia arvoja löytää myös kirjallisuudesta, mutta parhaat parametrit saadaan todennettua yleensä tapauskohtaisesti kokeilemalla, jolloin esimerkiksi laitteiston ja liitettävän materiaalin vaikutukset tulokseen tulee huomioitua. Laserhitsaukseen liittyviä muuttujia ovat mm. teho, hit- 2(20)

3 sausnopeus, fokuspisteen koko, säteen poikkeutus, polttoväli, säteen laatu, polttopisteen asema, tehon jatkuvuus/pulssittaminen ja liitostyyppi.\3\,\4\,\5\ 2 Ongelman asettelu Laserhitsauksen hyödyntäminen ohutlevykoteloiden ja -tuotteiden kokoonpanossa on vähemmän tutkittu sovellutus. Laserhitsauksesta yleensä on olemassa tietoa, jonka avulla menetelmän sopivuutta voidaan alustavasti arvioida, mutta todellisen soveltuvuuden ja menetelmän myötä saavutettavat todelliset edut voidaan todeta vain kokeilemalla. Laserhitsauksen tunnettuus kaarihitsausmenetelmiin verrattuna pienempien lämpömuodonmuutosten aiheuttajana joutuu koetukselle varsinkin automatisoidussa ja tarkkojen toleranssien tuotteissa, joissa pienilläkin muodonmuutoksilla voi olla suuri merkitys tuotteen laatuun. Pienten muodonmuutosten takia pitäisi ohutlevyjen laserhitsauksessa voida käyttää kiinnittiminä kevyempiä, nopeampia ja tavallisista puristimista poikkeavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi magneetteihin perustuvia kiinnittimiä. Vähäisistä muodonmuutoksista johtuen pitäisi olla myös todennäköisempää, että laserhitsauksen avulla päästäisiin eroon kokonaan aikaa vievästä heftien hitsausvaiheesta tai ainakin vähemmillä ja pienemmillä hefteillä. Heftit ovat lyhyitä tai pistemäisiä hitsejä, joiden tarkoituksena on pitää liitettävät osat paikallaan toisiinsa nähden varsinaisen hitsauksen aikana. Teoriassa pinnoittamattoman teräsohutlevyn laserhitsauksessa mahdollisimman pieni ilmarako on edullinen, kun taas pinnoitetuilla levyillä hallittu ilmarako on suositeltava höyrystyneiden kaasujen poistumisen mahdollistamiseksi. Pyrittäessä ilmaraottomaan liitokseen ilman puristusta on liitospintojen karheudella ja puhtaudella merkitystä levyjen väliin jäävän ilmaraon suuruuteen. Erilaisten liitospintojen, kuten laserleikatun, mekaanisesti levyleikkurilla leikatun ja koneistetun reunan, tai pölyn, hilseen ja leikkausnestejäämien vaikutusta hitsaustulokseen ei ole aiemmin selkeästi tutkittu FMT-ryhmän tutkimuksissa. 3 Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kylmävalssatun 2 mm paksun teräksen kulmaliitosmahdollisuuksia käyttämällä lisäaineettomina liitosmenetelminä avaimenreikälaserhitsausta ja sulattavaa laserhitsausta. Samalla valmistettiin demokappaleet asiakkaalle havaintomateriaaliksi. Liitokselle ei asetettu tarkkoja koko-, lujuus- tai ulkonäkövaatimuksia, kuten ei myöskään yksityiskohtaista määritelmää hitsin sijoittelusta mahdollisessa tuotteessa. Tutkimuksessa kuitenkin huomioitiin hitsien eri pituusmahdollisuudet, kun noin 17 mm pitkien koeliitosten toimivuutta pitemmissä liitoksissa arvioitiin pohdinta-osiossa. Liitetyt levyt olivat kooltaan 50 x 200 mm ja liitettävissä reunoissa käytettiin kolmea eri valmistustapaa: mekaanista leikkausta levyleikkurilla, laserleikkausta ja koneistusta. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin mahdollisia sovelluskohteita kyseisille hitseille. Hitsauskokeiden sisältö lyhyesti: materiaali: Rautaruukin kylmävalssattu muovattava teräs levyn paksuus 2 mm hitsin pituus noin 17 mm liitettävien kappaleiden koko noin 50 x 200 mm suora levyn reuna kolmella eri valmistustavalla; mekaanisesti/levyleikkurilla leikattu, laserleikattu ja koneistettu reuna menetelmät: avaimenreikälaserhitsaus ja sulattava laserhitsaus lisäaine: ei käytetty Kylmävalssatut muovattavat teräkset soveltuvat käyttökohteisiin, joissa edellytetään taattuja muovattavuusominaisuuksia. Tällaisia ovat mm. autoteollisuus, elektroniikkateollisuus, kodinkoneteollisuus ja konepajateollisuus. Rautaruukin kylmävalssatut ohutlevyteräkset toimitetaan mineraaliöljypohjaisella korroosionestoöljyllä suojattuna, ellei tilauksen yhteydessä ole sovittu toisin. Teräksen soveltuvat muovaavaan työstöön, taivutukseen, rullamuovaukseen, venytysmuovaukseen ja syvävetoon. Muovattavat teräkset ovat myös hyvin hitsattavia kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. \8\ Tutkimuksella pyrittiin saamaan teoriatietoa tukevaa kokeisiin perustuvaa lisätietoa edellä mainitunkaltaisista liitoksista sekä löytämään liitoksille sopivat hitsausparametrit. Samalla haluttiin todeta käytännössä laserhitsauksen mahdollisesti mukanaan tuomat hyödyt liittyen nopeampiin valmistusaikoihin ja pienempiin kustannuksiin 3(20)

4 työvaiheita karsimalla tai kiinnitystä kehittämällä. Lisäksi tarkasteltiin erilaisten pinnanlaatujen vaikutusta liitosten onnistumiseen. 4 Tutkimussuunnitelma Tutkimukselle ei tehty varsinaista tutkimussuunnitelmaa, koska tutkimus oli luonteeltaan kokeileva ja vapaampi kuin tilaus- tai projektitutkimukset, joissa tutkimus yleensä räätälöidään vastaamaan tarkasti määriteltyä tarvetta. Ennen tutkimuksen aloittamista suunniteltiin kuitenkin tutkimuksen yleissisällön ja kokeiltavien liitosmuotojen lisäksi käytettävät kiinnittimet ja valmisteltiin koekappaleet kokeita varten. 4.1 Liitosten suunnittelu Kulmaliitoksen tekemiseen 2 mm paksulle kylmävalssatulle teräkselle löydettiin neljä eri liitosvaihtoehtoa: limiliitos, päittäisliitos, sisänurkkaliitos ja ulkonurkkaliitos. Kaikista neljästä eri liitosvaihtoehdosta hahmoteltiin havaintokuva (kuva 4). Liitoksista yleisimmistä, eli limi- ja päittäisliitoksista, löytyi ryhmän aikaisemmista tutkimuksista alustavia tietoja avuksi mm. aloitusparametrien valintaan. Sen sijaan sisänurkkaliitoksen hitsaamisesta ei ryhmällä ollut paljoa aikaisempaa kokemusta. Kuva 4. Liitosvaihtoehdot: 1) limiliitos, 2) päittäisliitos, 3) sisänurkkaliitos, 4) ulkonurkkaliitos. Nuoli näyttää hitsauspään lähestymissuunnan. 4(20)

5 4.2 Kiinnittimen suunnittelu Hitsauskiinnittimistä, jotka oli tarkoitus toteuttaa laboratoriossa jo olevin laittein ja materiaalein, tehtiin yksinkertaiset periaatepiirrokset (kuva 5). Kuva 5. Periaatepiirrokset suunnitelluista hitsauskiinnittimistä Sisänurkkaliitoksen hitsaukseen todettiin suunnitelmien jälkeen olevan olemassa valmis jigi, jonka toimivuutta ei tosin ollut testattu, ja joka vaati pieniä muutoksia. Hitsausjigin pohjaa avattiin estämään hitsattavien kappaleiden tarttumista jigiin hitsattaessa (kuva 6). Kuva 6. Sisänurkkaliitoksen hitsauksessa käytetty jigi ja hitsattu kulmaliitos. Jigiin tehty pohjan avaus näkyy nuolen osoittamassa kohdassa. 5(20)

6 Kuva 7. Pikasäädettävä kulmapuristin 90. Valettua alumiinia, muovikahva ja pikasäätö. Hinta 9,99 hankittiin, mutta epätarkkana ei käytetty Kuva 8 Magneettinen suorakulma, 85 mm. Kulmat: 45, 90 ja 135. Hinta 3,29 hankittiin ja käytettiin Ulkokulman hitsaamisessa päätettiin käyttää valmiita kaupallisia kiinnittimiä, joista Biltemasta hankittu edullinen kulmapuristin (kuva 7) osoittautui liian epätarkaksi ja epäkäytännölliseksi. Magneettisuorakulmat (kuva 8) sen sijaan osoittautuivat toimiviksi, kun ne kiinnitettiin ruuvien ja välikappaleen avulla kiinteästi hitsauspöytään ja toisiinsa (kuva 9). Irrallisena magneetit irtosivat kappaleenvaihdon aikana pöydästä, mutta pöytään kiinnittämisen jälkeen magneettien käyttö oli huomattavasti nopeampaa ja tarkempaa. Menetelmällä ei kuitenkaan sivusuuntaisten ohjainten puuttuessa vältytty aloituspisteen ja fokuksen uudelleen asettamiselta kappaleenvaihdon jälkeen. magneettisuorakulmat Kuva 9. Koelevyt valmiina hitsattavaksi magneettisuorakulmien käyttöön perustuvassa hitsausjigissä. 4.3 Koesarjan suunnittelu Koska työn yhtenä tarkoituksena oli löytää sopivat laserhitsausparametrit 2 mm paksun kylmävalssatun teräksen kulmaliitoksille, ei koesarjaa parametreineen voitu suunnitella etukäteen, vaan sopivat parametrit piti etsiä kokeilemalla. Optiikaksi kokeisiin valittiin polttovälin f = 300 optiikka, jolloin polttopisteen halkaisija fokuksessa on 0,3 mm. Liitokset suunniteltiin hitsattavaksi ilman puristusta. Liitospinnat päätettiin puhdistaa hiomalla laserleikkaushilseestä ja epäpuhtauksista, minkä lisäksi ilmaraon määrittämiseksi 0 0,1 mm päätettiin hyödyntää rakovälitulkkia. Nopeuden ja tehon lisäksi muuttujina kokeissa olisivat fokus, levyjen liitosreunan laatu ja suojakaasun käyttö. Levyjen reunavaihtoehtoina päätettiin testata mekaanisesti levyleikkurilla leikattua, laserleikattua sekä koneistettua reunaa. 6(20)

7 5 Käytettävä laitteisto Hitsauskokeiden laitteistona käytettiin Nivalan ELME Studion laboratoriolaitekantaan kuuluvaa 4 kw:n Trumpf HLD 4002 Yb:YAG 3D-kiekkolaserlaitteistoa. Koelaitteisto maksoi vuonna 2005 hankittaessa kokonaisuutena n (sis. tehonlähteen, hitsaus-, leikkaus- ja pinnoituspäät, kuidut ja muut oheislaitteet). Nykyään vastaavan, mutta teholtaan pienemmän, 2 kw:n Yb: YAG -kiekkolaserin saanee alle hintaan, ja yhdessä robotin, kuitujen ja oheislaitteiden kanssa noin hintaan. Koska laserlaitteiston hankinnassa erittäin tärkeää on hankkia käyttötarvetta vastaava laitteisto, kannattaa muihin laserratkaisuihin, kuten edullisempiin kuitulasereihin, tutustua asiantuntijan avulla, mikäli harkitsee laserlaitteiston hankintaa. Kiekkolasereiden etuihin lukeutuvat mm. erinomaisen lasersäteenlaadun mahdollistamat suuremmat tuotantonopeudet sekä pitkän polttovälin optiikan käyttö, mikä on hyödyksi esimerkiksi häiriöttömän tuotannon saavuttamisessa, kun hitsaussavut ja mahdolliset roiskeet eivät vahingoita optisia komponentteja. Yb:YAG - kiekkolaserissa laseraktiivisena väliaineena toimii pienen kolikon kokoinen Ytterbium-kiekko (Yb), jonka paksuus on vain muutama kymmenysosa millimetri. CO 2 -lasereihin verrattuna Yb:YAG-laserin aallonpituudella teräksen absorptio on huomattavasti parempi.\1\ 6 Tehdyt tutkimukset 2x50x200 mm kokoiset koekappaleet leikattiin levyleikkurilla ja laserilla Nivalan ammattiopiston (NAO) metalliosastolla, minkä jälkeen osa levyistä koneistettiin ELME laboratoriossa yhdeltä pitkältä sivulta. Näin voitiin tutkia kolmen erilaisen pinnanlaadun (mekaanisesti leikatun, laserleikatun ja koneistetun pinnan) vaikutusta kulmaliitoksen onnistumiseen. Kaikista laserleikatuista koelevyistä poistettiin, kahta vertailukappaletta lukuun ottamatta, leikkausreunan oksidikerros hiomapaperilla käsin hioen. Mekaanisesti leikatuille koelevyille ei tehty lisävalmisteluja. Koneistettujen koelevyjen pinnoilta pyyhittiin paperilla pois näkyvät leikkausnestejäämät. Kuva 10. Päittäisliitoksena hitsattava kulmaliitos jigissään päädystä katsottuna. Hitsauspään asento ja säteen tulokulma merkitty nuolella. Kuva 11. Päittäisliitoksena hitsattava kulmaliitos jigissään sivulta katsottuna. Hitsaussuunta merkitty nuolella. 7(20)

8 Kulmaliitoksen tekemiseen 2 mm paksulle kylmävalssatulle teräkselle löydettiin neljä eri liitosvaihtoehtoa: limiliitos, päittäisliitos, sisänurkkaliitos ja ulkonurkkaliitos. Hitsauskokeita varten luotiin hitsausohjelmat KULMAH (työpää kulmassa kpl:seen nähden, kuva 10 ja kuva 11) päittäis- ja limiliitoksia varten, KULMAH2 (työpää pystysuorassa) ulkonurkkaliitoksille ja HEFITEST, joka oli heftinteko-ohjelma. Kuva 12. Kuva pulssiohjelmasta, jonka alussa on tehoa vähitellen lisäävä ramppi. Koelevyjen välinen ilmarako minimoitiin rakotulkkia käyttäen välille 0 0,1 mm. Koehitseissä ei hyödynnetty puristusta. Aiempien tutkimusten jäljiltä hitsaukseen oli olemassa valmis pulssiohjelma, joka sisälsi aloituspäässä tehoa asteittain nostavan rampin, millä estettiin liian suurta aloitustehoa sulattamasta reikää hitsin aloituskohtaan. Hitsauskokeen pulssiohjelma (nro 50/Milla, Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) tehtiin kopiona tästä ohjelmasta. Hitsausnopeuden vaihtelusta johtuen jouduttiin jokaiselle käytetylle nopeudelle laskemaan sopiva pulssin pituus, jotta hitsistä saatiin oikean mittainen. Kyseiset pulssit on tallennettu taulukkomuotoon (taulukko 1). Taulukko 1. Pulssiohjelman pituudet eri hitsausnopeuksille vaiheen kesto [ms] nopeus 100 mm/s vaiheen kesto [s] vaiheen kesto kiihdytys [s] vaiheen pituus käytännössä [mm] huomioita 510 0,51 0,21 21 rampin pituus ,02 1, hitsin pituus nopeus 120 mm/s 480 0,48 0,18 21,6 rampin pituus ,75 1, hitsin pituus nopeus 150 mm/s 450 0,45 0,15 22,5 rampin pituus ,5 1,2 180 hitsin pituus nopeus 200 mm/s 400 0,4 0,1 20 rampin pituus ,2 0,9 180 hitsin pituus 8(20)

9 Kaikki tehdyt koehitsit liitostyyppeineen ja muuttujineen on kerätty taulukkoon (taulukko 2). Taulukko 2. Tehty koesarja taulukkona Koe Liitostyyppi Leikkausreuna Teho [W] Nopeus [mm/s] Fokus [mm] Kaasu Hefti 1 päittäiskulmaliitos mekaanisesti leikattu kyllä ei 2 päittäiskulmaliitos laserleikattu kyllä ei 3 päittäiskulmaliitos laserleikattu kyllä ei 4 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 5 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei ei 6 päittäiskulmaliitos koneistettu ei kyllä 7 päittäiskulmaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 8 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 9 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 10 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 11 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 12 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 13 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 14 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 15 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 16 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei ei 17 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei ei 18 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei kyllä 19 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei kyllä 20 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 21 päittäiskulmaliitos koneistettu ei kyllä 22 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 23 limikulmaliitos hilseinen laserleikattu ei ei 24 limikulmaliitos hilseinen laserleikattu ei ei 25 sisänurkkaliitos hilseinen laserleikattu ei ei 26 sisänurkkaliitos hilseinen laserleikattu ei ei 27 sisänurkkaliitos hilseinen laserleikattu ei ei 28 sisänurkkaliitos hilseinen laserleikattu ei kyllä 29 päittäiskulmaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 30 päittäiskulmaliitos koneistettu ei kyllä 31 päittäiskulmaliitos koneistettu kyllä kyllä 32 päittäiskulmaliitos koneist. tai mek.leik kyllä kyllä 33 päittäiskulmaliitos koneistettu kyllä kyllä 34 limikulmaliitos koneistettu kyllä ei 35 päittäiskulmaliitos koneistettu kyllä kyllä 36 limikulmaliitos koneistettu ei ei 37 limikulmaliitos koneistettu ei ei 38 ulkonurkkaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 39 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei kyllä 40 sisänurkkaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 9(20)

10 7 Tulokset ja pohdinta Ensimmäisten koehitsien jälkeen todettiin, etteivät magneetit riittäneet estämään lämpömuodonmuutoksia kappaleissa, mistä johtuen liitettävät levyt liikkuivat toisiinsa nähden eikä liitos tullut haluttuun kohtaan. Tämän johdosta päätettiin kokeilla pisteheftiä (kuva 13 ja kuva 14) liitoksen loppupäässä pitämään liitettäviä levyjä toisiinsa nähden paikallaan. Pisteheftille etsittiin sopivat parametrit kokeilemalla, ja tehoksi valittiin 1 kw, mikä tuntui olevan riittävä pitämään koelevyt paikallaan toisiinsa nähden hitsauksen aikana ja estämään siten vetelyn aiheuttamat hitsinkohdistusongelmat. 2 mm Kuva 13. Päittäisliitoksen loppuun ennen varsinaista hitsiliitosta tehty pistehefti. Levynpaksuus 2 mm. Kuva 14. Sama pistehefti takapuolelta. Hitseille ei tehty väsytys- tai muita lujuustestejä, ainoastaan silmämääräinen tarkastelu ja käsin tehty lujuustarkastelu kevyesti taivuttamalla. Kaikista koehitseistä otettiin yleisvalokuvat hitsin puolelta ja hitsin takapuolelta (kuva 15 ja kuva 16) mahdollista myöhempää tarkastelua varten. Silmämääräisiä havaintoja on esitetty taulukkomuodossa raportin lopussa (taulukko 5). Alla on liitosmuodoittain esitettyjen tulosten oheen kerätty muutamien yksittäisten hitsien vapaasanaisia arviointeja esimerkiksi saaduista tuloksista ja pohdinnoista. Kaikkiaan koehitsejä tehtiin 40 kappaletta. PÄITTÄISLIITOKSISTA Hitsi nro 1 päittäisliitos, teho 2000 W, nopeus 100 mm/s, fokus ± 0, mekaanisesti leikattu reuna hitsi upposi hieman -> Näyttää, että vähempikin teho riittäisi, jos lujuus riittää? pysyi paikallaan ilman heftiä -> poikkeus. On todistetusti parempi käyttää heftausta loppupäässä sopii demoksi? mahdollistiko suurempi teho mekaanisesti leikatun reunan käytön? Onko paikoittain erilainen läpäisy hitsin matkalla seurausta epätasaisesta, mekaanisesti leikatusta, reunasta? Voi olla, mutta ei tilastollisesti luotettavaa tietoa tällä koemäärällä Hitsit nro 8, 9 ja 10 päittäisliitos, 1500 W, 100 mm/s, laserleikattu reuna fokuksen suuruudella ei välillä ole suurta vaikutusta Hitsit nro 29 ja 30 päittäisliitos, 1700 W, 100 mm/s, fokus ± 0 mekaanisesti leikatun ja koneistetun pinnan eroksi saatiin hieman parempi tunkeuma/läpäisy mekaanisesti leikatulla. Onko seuraus vai sattuma? 10(20)

11 Kuva 15. Hitsi nro 1 hitsin puolelta kuvattuna. Käytetyt hitsausparametrit (teho, nopeus ja fokus) on merkitty tussilla kappaleeseen. Kuva 16. Hitsi nro 1 juuren puolelta kuvattuna. Hitsit 6 ja 33 päittäisliitos, 1500 W, 100 mm/s, fokus ± 0, koneistettu reuna tunkeumassa/läpäisyssä selkeä ero, vaikka parametrit täysin samat (!?) Ainoa parametriero on, että paremman tunkeuman hitsissä käytettiin suojakaasua (Argon), huonommassa ei. Voiko suojakaasu vaikuttaa läpäisyyn, vai onko kyseessä täysin sattumaan perustuva ero levyjen välisessä ilmaraossa, pinnanlaadussa tai puhtaudessa? näillä kokeilla ei voida tilastollisesti pätevästi tutkia tunkeumaa, lujuutta tai reunan ja ilmaraon merkitystä liian pienen otoksen takia Hitsit 1 ja 31 päittäisliitos, 2000 W, 100 mm/s, fokus ± 0, mekaanisesti leikattu(1) ja koneistettu(31) reuna mistä johtuvat hitsin värierot, vaikka parametrit reunatyyppiä lukuun ottamatta täysin samat? mistä johtuvat hitsien erot läpäisyssä/tunkeumassa? mekaanisesti leikatussa parempi läpäisy ja hitsin kirkkaus koneistetussa huonompi läpäisy ja musta hitsi Estääkö liian tiukka ilmarako läpäisyn? Hitsit 8 ja 29 päittäisliitos, 1500 ja 1700 W, 100 mm/s, fokus -1 ja ± 0, laserleikattu(1) ja mekaanisesti leikattu(31) reuna isommalla teholla (1700 W) nolla-fokuksessa parempi läpäisy kuin pienemmällä teholla (1,5 kw) fokuksessa -1 TAI mekaanisesti leikatulla parempi läpäisy kuin laserleikatulla vaatii lisää toistoja 11(20)

12 Yleisesti koko päittäisliitoshitsijoukkoa tarkastellessa havaittiin muun muassa, että suuremmilla tehoilla ( W) roiskeiden määrä kasvoi, mutta laskemalla nopeutta 150:stä 120:een (mm/s) saatiin roiskeita vähennettyä. Koska hyvän hitsin aikaansaamiseksi ei suurten tehojen todettu olevan tarpeen päittäisliitostapauksissa, voidaan roiskeiden estämiseksi näiden kokeiden perusteella suositella käyttämään tehoja välillä W nopeuden ollessa noin 100 mm/s. Fokuksen tarkkuudella ei havaittu olevan selkeää merkitystä hitsin ulkonäköön päittäisliitoksissa fokuksen ollessa välillä mm. Myöskään leikkausreunan tyypillä ei havaittu olevan selkeää vaikutusta päittäisliitoshitsien lopputulokseen, sillä hyvien hitsien joukossa oli sekä laserilla että levyleikkurilla leikattuja ja koneistettuja levyjä. Mikäli hitsin halutaan näkyvän juuren puolelta, ts. mikäli halutaan läpi asti sulanut liitos, voidaan tehtyjen kokeiden perusteella suositella tehon nostamista yli 3000 W. LIMILIITOKSISTA Limikulmaliitosten todettiin vaativan tarttuakseen yli 3000 W:n tehoa (fokuksella -2 mm). Fokuksen pienentämisellä -3 mm:iin ei saavutettu onnistunutta limiliitosta alemmalla 2500 W:n teholla. Hitsausnopeuden noustessa myös syntyvien roiskeiden määrän todettiin kasvavan limiliitoksissa, joten kokeiden perusteella hitsausnopeudeksi voidaan suositella valittavan korkeintaan 120 mm/s. Tätä pienempää hitsausnopeutta ei kokeissa kokeiltu. Yhdestä liitettävästä levystä hiottiin hiekkapaperilla pois yläpinnan ohut oksidi- ja epäpuhtauskerros (Huomaa, että eri asia kuin leikkausreunan oksidikerros!), jotta voitiin tarkastella oksidikerroksen, suojaöljyn ja epäpuhtauksien vaikutusta syntyvien roiskeiden määrään, mutta näillä ei havaittu olevan selkeää vaikutusta kuten hitsausnopeudella. Laserleikatun ja koneistetun reunan ei muutaman koehitsin perusteella havaittu vaikuttavan limiliitoksen lopputulokseen. Levyleikkurilla leikattua reunaa ei kokeiltu limiliitoksissa. SISÄNURKKALIITOKSISTA Hitsit nro 28 ja 40 sisänurkkaliitos, 2500 W, 100 mm/s, fokus - 2 mekaanisesti leikatun ja hilseisen laserleikatun reunan välillä ei havaittu eroa yllä mainituilla arvoilla Sisänurkkahitsille käyttökelpoinen parametriyhdistelmä todettiin olevan teho=2500 W, nopeus=100 mm/s ja fokus= -2 mm. Pienemmillä tehoilla hitsausta ei kokeiltu, mutta suuremmilla tehoilla todettiin juuren eli liitoksen ulkonurkan puolelle muodostuvan sulapisaroita sulan/tunkeuman ulottuessa läpi asti. Leikkausreunan vaikutuksesta sisänurkkahitsiin ei saatu luotettavaa tulosta pienen otoksen takia. Sisänurkkaliitoskokeissa koelevyt eivät muodostaneet jigistä johtuen toivotunkaltaista suoraa kulmaa, vaan levyt paikoittuivat jigin pohjalle hieman limittäin (kuva 17). Virhe ei kuitenkaan vaikuttanut suuresti hitsin onnistumisen arviointiin, vaikka se onkin tuloksia tarkastellessa hyvä huomioida. Jigin rakennetta muuttamalla paikoitusvirhe on helppo korjata mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Kuva 17. Sisänurkkaliitoksessa levyt paikoittuivat jigissä limittäin. Kuvassa paikoitusvirhettä on liioiteltu. Sisänurkkaliitosten tekemisessä havaittiin selkeä ongelma hitsattaessa ilman puristusta. Levyt irtosivat jigin seinämistä (kuva 18), ja levyjen väliin muodostuneesta kulmasta tuli haluttua pienempi. Jatkotutkimuksissa myös sisänurkkaliitosten tekemisessä voisi yrittää hyödyntää magneetteja, ja tutkia riittääkö magneettien oma 12(20)

13 voima pitämään levyt jigissä paikallaan. Vaihtoehtoisesti myös nopeakäyttöisten puristimien käyttömahdollisuus sisänurkkaliitosten kiinnittiminä kannattaa selvittää. Kuva 18. Liitetyt levyt irtoavat jigin seinämistä, kun hitsatun sisänurkkaliitoksen kulma muuttuu ilman puristusta hitsauksen aikana. ULKONURKKALIITOKSISTA Hitsit nro 16, 19 ja 39 ulkonurkkaliitos, W, 100 mm/s, fokus + 5, laserleikattu reuna ulkonurkkaliitoksessa juurenpuolen sauma osuu usein vain toisen levyn puolelle. Tähän voidaan vaikuttaa hitsauspään asennolla. onko pienellä virheasennolla suuri merkitys hitsin lujuuteen? Ulkonurkkaliitoksessa ei tehonmuutoksilla välillä W todettu olevan suurta vaikutusta lopputulokseen nopeuden ollessa 100 mm/s ja fokuksen +5 mm. Suurilla tehoilla pyrittiin aikaansaamaan sulattava vaikutus, joka olisi tuottanut pyöreämmän, sulaneen ulkonurkan, mutta näissä kokeissa ei nurkkaa saatu sulatettua riittävästi pelkän laserin avulla ilman lisäainetta. Yhden koehitsin perusteella ei laserleikatun ja levyleikkurilla leikatun reunan välillä löydetty eroa vaikutuksesta hitsin onnistumiseen. Ulkonurkkahitsiä tehdessä ongelmana oli hitsaussäteen osuminen liitoksen alla oleviin kiinnitysmagneetteihin, mikä vaurioitti magneetteja, mutta aiheutti samalla myös koekappaleen nokeutumista. Tuotannollisissa ympäristöissä tähän ongelmaan tulisi löytää ratkaisu tuotteen ulkonäön ja kiinnittimien pitkäikäisyyden takia. Ulkonurkkahitsien todettiin ehdottomasti vaativan kiinnitysheftin hitsin loppupäähän estämään lämpötilan aiheuttamia muodonmuutoksia. Ulkonurkkahitseissä havaittiin myös, että hitsisaumaan syntyi herkästi reikiä. Tämän arvioitiin johtuvan vähäisestä materiaalimäärästä hitsin alueella levyjen ollessa vain kulmistaan vastakkain. KOEHITSEISTÄ YLEENSÄ Kokeiden perusteella havaittiin, että päittäisliitoksessa tunkeumaa pystytään helposti lisäämään nostamalla tehoa. Muissa liitostyypeissä tehon nostolla ei havaittu niin selkeää vaikutusta tunkeumaan/läpäisyyn. Kaikissa ulkonurkkaliitoksissa saavutettiin näkyvä tunkeuma/läpäisy hitsin juuren puolella tehosta riippumatta, mutta pelkällä laserilla ei 2 mm syvää nurkkaa kuitenkaan onnistuttu täyttämään ulkopuolelta. Mikäli nurkan täyttäminen on toivottu lopputulos, voidaan jatkotutkimuksissa ajatella nurkan täyttöä tehtäväksi esimerkiksi jälkeenpäin kaarihitsauksen avulla tai viistämällä levy(je)n reunaa siten, ettei terävää kulmaa synny. Tämä kuitenkin lisää valmistuksen työvaiheiden määrää. Tehdyt koehitsit olivat kaikki noin 17 mm pitkiä. Koehitsien voidaan olettaa toimivan ainakin tätä lyhyemmissä liitoksissa, mutta myös huomattavasti pidemmissä liitoksissa, mikäli hitseille ei aseteta erityisiä lujuusvaatimuksia. Pidemmissä hitseissä kiinnitysheftien merkitys todennäköisesti korostuu, eikä yksi pistemäinen hefti välttämättä riitä pitämään levyjä paikoillaan lämpömuodonmuutoksia vastaan. Ratkaisuksi voi riittää pisteheftien 13(20)

14 lisääminen hitsin keskelle, mutta myös heftien pidentäminen, tukevammat kiinnittimet ja puristus voivat tulla tarpeellisiksi huomattavasti pidemmillä liitoksilla. Hitsaamista pisteheftien yli ei kokeiltu, joten tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa aiheuttaako pistemäinen hefti keskellä liitossaumaa mahdollisia ulkonäkövirheitä lopputulokseen. Hitsin ulkonäköön voidaan mahdollisesti vaikuttaa sijoittamalla heftit hitsin takapuolelle. Kokeen perusteella tiedetään, että laserilla on mahdollista tehdä toimivia pistemäisiä kiinnitysheftejä tarkasti ennen varsinaisen liitoksen hitsaamista. Laserheftaus on muiden laserhitsaussovellusten tapaan uusi ja lisäksi suhteellisen tutkimaton laserhitsauksen osa-alue, mistä johtuen alueelta tullaan erittäin todennäköisesti tekemään jatkotutkimuksia. Laserin käyttö pistehitsausmenetelmänä on myös yksi sovellusajatus. Erona tavalliseen pistehitsaukseen olisi pistemäisen hitsin muodostuminen ilman puristusta. Koehitsien ulkonäköön liittyen voidaan kokeiden perusteella sanoa, että sisänurkkaliitoksessa on mahdollista saavuttaa liitos, jota ei havaitse ulkopuolelta, varsinkaan maalauksen jälkeen. Ulkonurkkaliitos puolestaan mahdollistaa pyöristetyn ulkonurkan, mikä voisi esimerkiksi maalipinnan keston kannalta olla edullinen. Samalla myös limi- että päittäisliitosten hitsit ovat kapeita ja siistejä ilman jälkihiontaa. Päittäis- ja limiliitoksissa tehojen kasvaessa myös roiskeiden määrä vaikutti kasvavan. Hitsien ulkonäön arvioinnissa eniten painavatkin aina kulloisenkin sovelluskohteen asettamat ulkonäkövaatimukset. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että laserhitsauksen avulla voidaan päästä eroon muun muassa monista aikaa vievistä valmistelu- ja viimeistelyvaiheista sekä hitsauslisäaineen käytöstä, kun liitostyyppi ja parametrit on sovitettu sovelluskohteelle sopiviksi. Laserhitsauksella voidaan saavuttaa myös joustavasti erilaisia liitosmuotoja ja -lujuuksia, automaatiomahdollisuuksia sekä riittävä suoja korroosiota vastaan ohutlevyjen sinkkipinnan sekoittuessa yhtenäisesti kapeaan hitsiin \7\. Kokeissa havaittiin, että laserhitsaus mahdollistaa kevyempien kiinnittimien, kuten magneettikulmien, käytön, joskin sellaisenaan niiden kiinnitysvoima ei ollut riittävä estämään hitsauksen aikana tapahtuvia lämpömuodonmuutoksia, vaan tätä varten oli kappaleisiin tehtävä kiinnitysheftit ennen hitsausta. Lisäksi irrallisten magneettien ongelma oli niiden kiinnittyminen yhtä tiukasti niin liitettäviin levyihin kuin hitsauspöytään, jolloin kappaleenvaihdossa magneetit irtosivat myös hitsauspöydästä, ja levyjen jigiin paikoituksen lisäksi myös itse jigi, eli magneetit, piti jokaisen kappaleenvaihdon yhteydessä paikoittaa pöydälle uudelleen. Tämä ongelma ratkaistiin kokeissa kuitenkin helposti kiinnittämällä magneetit ruuveilla hitsauspöytään. Erilaisten leikkausreunojen vaikutuksesta lopputulokseen ei tutkimuksessa saatu selkeää kuvaa useiden muuttujien ja otosten rajallisuudesta johtuen. Ainakin laserleikatun oksidista puhdistetun reunan hitsaaminen onnistui kaikilla liitosmuodoilla, ja jopa muutaman puhdistamattoman laserleikatun reunan hitsaamisesta saatiin yhtä hyvät tulokset. Kokeessa pyrittiin ilmaraottomiin liitoksiin, mutta käytännössä hitsien ilmaraot vaihtelivat välillä 0 0,1 mm, koska puristimia ei käytetty. Luotettavien tulosten saavuttamiseksi ilmarakojen vaikutuksesta tulisi tehdä lisää kokeita, joissa muiden muuttujien kuten eri leikkausreunatyyppien määrä minimoitaisiin ja käytettäisiin hallittuja ilmarakoja. Koehitseistä muutama hitsattiin käyttäen suojakaasua (Ar). Näin saatiin suuntaa antavaa tietoa suojakaasun merkityksestä hitsin ulkonäölle, vaikkei suojakaasun käyttö ollutkaan tutkimuksessa tärkeimpänä tarkastelun kohteena, ja muun muassa kaasukengän etäisyys levynpinnasta vaihteli kokeissa fokuksen mukana. Kokeissa havaittiin, että suojakaasulla ei saavutettu selkeää hyötyä hitsin ulkonäköä ajatellen. Kaasulla hitsattujen liitosten pinta oli useammin ruskean sävyinen, ja ilman kaasua hitsattujen liitosten pinnat arvioitiin jopa kauniimman näköisiksi kuin kaasulla hitsattujen liitosten. Tarkempien tulosten saavuttamiseksi on syytä tehdä tarkempi koesuunnitelma, jolla varmistetaan keskenään vertailukelpoiset tulokset. Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että hitsauspää ei ollut kaikissa päittäis- ja limiliitoksissa täysin kohtisuorassa levyn pintaan nähden vaan pienessä kulmassa. Hitsauspään pienten asentomuutosten vaikutusta ei tässä tutkimuksessa tutkittu sen tarkemmin, mutta se on hyvä huomioida viimeistellyn ja mahdollisimman kestävän hitsin saavuttamiseksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Hitsauskokeissa käyttökelpoisiksi todetut parametriyhdistelmät on esitetty taulukkomuodossa (taulukko 3). Tehtyjen kokeiden ja lähtötietojen perustella ei voida kuitenkaan sanoa, mikä liitosmuoto ja parametriyhdistelmä on paras, koska liitoksen soveltuvuus riippuu käyttökohteesta. Kun hitsiliitoksen sijainti, käyttökohde sekä ulkonäkö- ja lujuusvaatimukset ovat tiedossa, voidaan koeliitoksien sopivuutta ja onnistuneisuutta arvioida tarkemmin. Parhaiten onnistuneita koekappaleita voidaan kuitenkin käyttää malliesimerkkeinä kulmahitsiliitosmahdollisuuksien havainnollistamiseen (taulukko 3). 14(20)

15 Taulukko 3. Hitsauskokeissa käyttökelpoisiksi todetut parametriyhdistelmät, kun materiaalina on 2 mm paksu kylmävalssattu teräs Koenro Liitostyyppi Leikkausreuna Teho [W] Nopeus [mm/s] Fokus [mm] Kaasu Heftattu 14 limikulmaliitos laserleikattu ei ei 34 limikulmaliitos koneistettu kyllä ei 1 päittäiskulmaliitos mekaanisesti leikattu kyllä ei 4 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 6 päittäiskulmaliitos koneistettu ei kyllä 8 päittäiskulmaliitos laserleikattu ei kyllä 29 päittäiskulmaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 31 päittäiskulmaliitos koneistettu kyllä kyllä 33 päittäiskulmaliitos koneistettu kyllä kyllä 28 sisänurkkaliitos hilseinen laserleikattu ei kyllä 40 sisänurkkaliitos mekaanisesti leikattu ei kyllä 16 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei ei 19 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei kyllä 39 ulkonurkkaliitos laserleikattu ei kyllä 7.1 Jatkotutkimusideat jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää tutkimuksen tavoite, jotta saadaan rajattua muuttujien määrää tarvittaessa liitoksille voidaan tehdä lujuus-, taivutus- ym. vaadittavia kokeita erilaisten leikkausreunojen vaikutuksen tutkiminen ilman muita muuttujia kompensoiko suurempi teho mekaanisesti leikatun reunan epätasaisuuksia? hitsauspään asennon vaikutus hitsin tunkeumaan ja lujuuteen tarkempi suojakaasun vaikutuksen tarkastelu reunatyypin ja puhtauden sekä ilmaraon merkitys mekaanisesti leikatussa parempi läpäisy kuin muissa? koneistetussa huonoin läpäisy? ilmaraon koon vaikutus reunatyypin ja reunan puhtauden vaikutus hitsin kirkkauteen ja muuhun lopputulokseen? valssauspintojen puhtauden vaikutus sisänurkkajigin rakennemuutoksen ja paikoituksen vaikutus lopputulokseen? Magneetit apuna? ulkonurkan täyttäminen ulkonurkan pyöristäminen viistämällä toisen levyn reuna pidempien liitosten tekeminen pidempien heftien tekeminen lisäheftien tekeminen pidemmissä liitoksissa heftien yli hitsaaminen heftit hitsin puolella ja takapuolella 15(20)

16 säteen tulokulman vaikutus sisänurkkahitsin onnistumiseen ennakointi = säde noin 3 asteen kulmassa (kuva 19) Kuva 19. Sisänurkkaliitoksessa hitsaussädettä voidaan kallistaa, jotta liitoskohta saadaan haluttuun kohtaan erilaiset magneettikiinnittimet ja niiden toimivuus sarjatyössä muut kevyet ja nopeakäyttöiset kiinnittimet laserpistehitsaus ilman puristusta hitsien ulkonäkö hiottuna ja ilman hiontaa maalattuna ja ilman maalausta liitosten automatisointimahdollisuudet muut materiaalit; pinnoitetut ja pinnoittamattomat alle 100 mm/s nopeuden vaikutus päittäisliitoksen onnistumiseen fokuksen muuttamisen (eri kuin -2 mm) vaikutus sisänurkkahitsin onnistumiseen saadaanko pienemmällä teholla (alle 2500 W) riittävän luja sisänurkkahitsi? alhaisemman nopeuden (alle 100 mm/s) vaikutus ulkonurkkahitsin täyttämiseen/pyöristämiseen fokuksen vaikutus ulkonurkkahitsin onnistumiseen erilaisen jigin kehittely ulkonurkkahitsille eri fokusten vaikutus limiliitoksen onnistumiseen yli 3,5 kw tehoilla ja alle 120 mm/s hitsausnopeuksilla 16(20)

17 8 Yhteenveto Kaikki tutkimuksessa testatut kulmaliitosmuodot todettiin mahdollisiksi toteuttaa koelaserin kaltaisella hitsauslaitteistolla. Tutkimuksen tuloksena eri kulmaliitosmuodoille löydettiin toimivat hitsausparametrit, joita voidaan käyttää jatkotutkimuksissa ja -kokeissa lähtöparametreina. Taulukko 4 sisältää liitosmuodoittain hitsauskokeissa parhaiten toimineet parametriyhdistelmät. Taulukko 4. Kokeissa käytetyistä parametreista parhaaksi todetut parametriyhdistelmät, kun materiaalina on 2 mm paksu kylmävalssattu teräs Liitostyyppi Teho [W] Nopeus [mm/s] Fokus [mm] Heftaus limikulmaliitos ei välttämätön päittäiskulmaliitos suositellaan sisänurkkaliitos suositellaan ulkonurkkaliitos suositellaan Kokeiden avulla pystyttiin myös käytännössä toteamaan laserhitsauksen mukanaan tuomat hyödyt liittyen nopeampiin valmistusaikoihin ja pienempiin kustannuksiin työvaiheita karsimalla ja kiinnitystä kehittämällä, kun liitostyyppi ja parametrit sovitetaan sovelluskohteelle sopiviksi. Esimerkiksi laserhitsauksen pienten lämpömuodonmuutosten todettiin mahdollistavan kevyempien, nopeampien ja tavallisista puristimista poikkeavien kiinnitinratkaisujen, kuten magneettikiinnittimien hyödyntämisen. Laserhitsauksen vähäisistä muodonmuutoksista johtuen todettiin kaikissa liitosmuodoissa myös pienten yksittäisten pisteheftien riittävän pitämään liitettävät osat paikallaan toisiinsa nähden varsinaisen hitsauksen aikana. Erilaisten liitospintojen, kuten laserleikatun, mekaanisesti levyleikkurilla leikatun ja koneistetun reunan, tai pölyn, hilseen ja leikkausnestejäämien ei alustavasti havaittu vaikuttavan lopputulokseen. Suurten tehojen todettiin varsinkin päittäis- ja limikulmaliitoksissa kasvattavan roiskeiden määrää. Päittäisliitoshitseissä todettiin, ettei fokuksen tarkkuudella sen ollessa välillä mm ollut selkeää merkitystä hitsin ulkonäköön tai lopputulokseen. Lämpömuodonmuutoksiin liittyviä ongelmia esiintyi eniten sisänurkkaliitosten tekemisessä, kun levyt irtosivat jigin seinämistä puristuksen puuttuessa. Ulkonurkkaliitoksessa ei saatu aikaan toivottua, riittävästi sulanutta liitosta pelkän laserin avulla vähäisen liitosalueella olevan materiaalimäärän takia. Pääosin koeliitokset olivat kuitenkin lujuudeltaan riittäviä ja ulkonäöltään siistejä. Ulkonurkkahitsien todettiin ehdottomasti vaativan pienen pistemäisen kiinnitysheftin hitsin loppupäähän estämään lämpötilan aiheuttamia muodonmuutoksia. Hitsaamista pisteheftien yli ei kokeiltu, joten tutkimuksen perusteella ei voida sanoa aiheuttaako pistemäinen hefti keskellä liitossaumaa mahdollisia ulkonäkövirheitä lopputulokseen. Kokeen perusteella tiedetään kuitenkin, että laserilla on mahdollista tehdä toimivia pistemäisiä kiinnitysheftejä tarkasti ennen varsinaisen liitoksen hitsaamista. Koehitsien ulkonäköön liittyen voidaan kokeiden perusteella sanoa, että sisänurkkaliitoksessa on mahdollista saavuttaa liitos, jota ei havaitse lainkaan ulkopuolelta, varsinkaan maalauksen jälkeen. Ulkonurkkaliitos puolestaan mahdollistaa pyöristetyn ulkonurkan, mikä voisi esimerkiksi maalipinnan keston kannalta olla edullinen. Samalla silti myös limi- että päittäisliitosten hitsit olivat kapeita ja siistejä ilman jälkihiontaa. Kokeissa havaittiin, että laserhitsaus mahdollistaa kevyempien kiinnittimien, kuten magneettikulmien, käytön, joskin sellaisenaan juuri kokeissa käytettyjen magneettikulmien kiinnitysvoima ei ollut riittävä estämään hitsauksen aikana tapahtuvia lämpömuodonmuutoksia kaikilla liitosmuodoilla, vaan tätä varten oli kappaleisiin tehtävä kiinnitysheftejä ennen hitsausta. Irralliset magneetit tuli lisäksi kiinnittää ruuveilla hitsauspöytään paikoitustarkkuuden parantamiseksi. Kokeissa saatiin suuntaa antava tulos siitä, ettei suojakaasulla saavutettaisi selkeää hyötyä hitsin ulkonäköä ajatellen. Tarkempien tulosten saavuttamiseksi on kuitenkin syytä tehdä tarkempi koesuunnitelma, jolla varmistetaan keskenään vertailukelpoiset tulokset. 17(20)

18 Tehtyjen kokeiden ja lähtötietojen perustella ei voida sanoa, mikä liitosmuoto ja parametriyhdistelmä on paras, koska liitoksen soveltuvuus riippuu käyttökohteesta. Kun hitsiliitoksen sijainti, käyttökohde sekä ulkonäkö- ja lujuusvaatimukset ovat tiedossa, voidaan koeliitoksien sopivuutta ja onnistuneisuutta arvioida tarkemmin. Lisätutkimuksien aiheina esille nousivat eri hitsausparametrien lisäksi mm. ilmaraon ja suojakaasun vaikutus, hitsauspään asennon vaikutus, pidempien hitsisaumojen sovellukset sekä erilaiset kiinnitinmahdollisuudet. 9 Lähteet 1. J. Hovikorpi & K. Lahti, Skannerilaserhitsaus uusi ohutlevyjen hitsausmenetelmä, Hitsaustekniikka 1/ Jarmo Mäkikangas, Lasertyöstö Elektroniikan Mekaniikan tuotannossa, LaserWorkshop Markku Keskitalo, Laserhitsaus, Lasertekniikan Workshop 4. Jari Ojala, Ohutlevyalan uudet menetelmät, LaserWorkShop luettu /ELME2/PDF/Pinnoitettujen_ohutlevyjen_laserhitsaus.pdf, Jarmo Mäkikangas, publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16531/rabb_niklas.pdf?sequence=1, luettu Kylmävalssatut teräslevyt ja -kelat, Muovattavat teräkset (pdf), luettu (20)

19 Taulukko 5. Koesarjan vapaasanaista arvostelua taulukkomuodossa Koenro Huomiot Ulkonäkö hitsin puoli Ulkonäkö juurenpuoli Tunkeuma/Läpäisy juurenpuolelta 1 ok, hieman uponnut hitsi siisti siisti, osittain enemmän läpi pääosin kunnolla läpi 2 Levyt liikkuivat hitsatessa toisiinsa nähden, alkupää ei tarttunut siisti, vaikka levyt liikkuivat siisti ei läpi 3 ok, levyt liikkuivat edelleen toisiinsa nähden; nyt vain loppuhitsin osalta siisti siisti ei läpi 4 ok, pari kraateria siisti kaksi kraateria siisti ei läpi 5 ok, pari koloa ja kraateria siisti, vähän koloa ja kraateria siisti ei läpi 6 ok siisti siisti ei läpi 7 ok, alussa sulatti pätkän reikää läpi/säde meni läpi, ihan pientä koloa siisti, alussa reikä siisti ei läpi 8 ok siisti siisti ei läpi 9 ok siisti siisti ei läpi 10 ok, koloa siisti, vähän koloa ja kraateria siisti ei läpi 11 Ei tarttunut siisti siisti "tunkeuma ei läpi" "tunkeuma ei läpi", pari pientä läpäissyttä 12 Ei tarttunut siisti siisti pisaraa 13 ok siisti, ihan vähän roiskeita siisti "tunkeuma ei läpi" 14 ok siisti, ihan vähän roiskeita siisti "tunkeuma ei läpi" 15 Ei tarttunut siisti siisti ei tarttunut 16 ok, säde osui magneettin, mikä nokesi saumaa alta, loppupää liikkui hitsatessa siisti siisti, osittain pientä koloa pääosin kunnolla läpi 17 ok, magneetti nokesi, loppupää liikkui noin 1 mm siisti, vaikka loppu liikkunut siisti kunnolla läpi 18 alussa sulatti reikää läpi, lopussa ok, magneetti nokesi päädyt loppu ok, alussa ei kunnon hitsiä loppu ok, alussa ei kunnon hitsiä alussa poltti reiän, lopussa tunkeuma läpi 19 ok, alkupäässä pari reikää läpi asti siisti siisti kunnolla läpi 20 ok, mutta roiskeita roiskeita, koloa pääosin siisti, osittain läpi ja pientä pisaraa osittain läpi 21 (ok) roiskeita, siisti sisäpuoli roiskeita, koloa siisti kunnolla läpi 22 (ok), vähän roiskeita, ei kovin luja liitos <- liitos nitkuu vähän roiskeita siisti "tunkeuma ei läpi" 23 ok, roiskeita, siisti sisäpuoli roiskeita siisti "tunkeuma ei läpi" 24 ok, roiskeita, siisti sisäpuoli roiskeita siisti "tunkeuma ei läpi" 25 siisti sisäpuolen hitsi, kohdistus huono, "väärä" nopeus, liikkui siisti, pieniä kraatereita osittain siisti, sulapisaroita osittain kunnolla läpi -> sulapisaroita 19(20)

20 26 (ok), roiskeita, kohdistus huono, alku ok, liikaa tehoa? alku siisti, lopussa roiskeita ja kraatereita siisti, pari ihan pientä pisaraa melkein läpi 27 kohdistus huono/veteli hitsattaessa, liikaa tehoa? -> pisaroita ulkopuolella siisti, pieni kraateri osittain siisti, sulapisaroita ja roiskeita osittain kunnolla läpi -> sulapisaroita 28 ok, siisti hitsi, miten tunkeuma? siisti siisti osittain melkein läpi 29 ok siisti siisti juuri ja juuri läpi, alkuramppi ei läpi, 30 ok siisti, ihan vähän roiskeita siisti, muutama sulapisara pääosin ei läpi, muutama sulapisara osittain kunnolla läpi, kun päällä kupua alta 31 ok, hitsi ei tasalaatuinen (?) siisti, ihan vähän roiskeita siisti, ei läpi, ja toisinpäin 32 kohdistus huono -> hitsi ei osunut railoon. Uusitaan, koska ei tarttunut siisti siisti ei läpi, vain hefti tarttui 33 ok, nokesi siisti, hitsi upposi hieman railoon, aivan pientä reunakoloa? siisti, ihan pientä sulapisaraa juuri ja juuri läpi, alkuramppi ei läpi 34 ok siisti, varsinkin alkuramppi, hyvin pientä reunakoloa? siisti, varsinkin alku, hyvin pientä pisaraa? alkurampissa juuri ja juuri läpi, lopussa ei läpi 35 ok, ihan vähän roiskeita, lopussa hitsi upposi syvälle, nokesi siisti, lopussa enemmän roiskeita ja uponnut hitsi siisti, lopussa sulapisaraa kunnolla läpi, lopussa jo liikaakin 36 ok, vähän roiskeita siisti, roiskeita siisti ei läpi ok. Pinnan oksidikerros hiottiin hiekkapaperilla pois. Muuten vastaava kuin 36. -> Pintaoksidilla 37 ei selkeää vaikutusta, nopeudella ehkä enemmänkin. siisti, roiskeita siisti ei läpi 38 ok, alussa sulatti pätkän reikää läpi/säde meni läpi siisti, alussa ei kunnon hitsiä siisti, alussa ei kunnon hitsiä alussa poltti reiän, lopussa tunkeuma läpi 39 Alkuasetus 1 mm limittäin -> ei täytä nurkkaa, muuten ok. Magneetti nokesi. siisti siisti kunnolla läpi 40 ok, kulmasta tuli alle 90 astetta -> vetelee siisti siisti ei läpi 20(20)

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti

Lisätiedot

O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I. Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä. Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA

O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I. Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä. Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä 1. Tiivistelmä Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA Jarmo Mäkikangas 1 (Jarmo.Makikangas@Oulu.fi),

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444 Laser-kuumennus Janne Komi 0336621 Petteri Mustonen 0371444 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. Johdanto... 3 Laser... 3 Sovelluskohteita... 4 3.1 Laserhitsaus... 5 3.2 Laserleikkaus... 6 3.3 Kirurgia... 7 3.4 Sotilaskäyttö...

Lisätiedot

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6)

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6) WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA 1(6) NOPEUTA HITSAUSTA JA PARANNA LAATUA WiseThin+ on kehitetty nopeaan ja tuottavaan ohutlevyjen käsinhitsaukseen terästä sisältäville tai sisältämättömille

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 7.11.2017 WiseRoot+ TUOTTAVA JA KORKEALAATUINEN MIG- HITSAUSPROSESSI WiseRoot+ on ilman juuritukea tehtävään pohjapalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi.

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto HITSAUSAUTOMAATION TAVOITTEET hitsauksen tuottavuuden paraneminen tuottavien hitsausprosessien käyttö parempi työhygienia

Lisätiedot

G. Teräsvalukappaleen korjaus

G. Teräsvalukappaleen korjaus G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,

Lisätiedot

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle Tämän hetken älykkäin MIG-hitsauslaite Hyödyntää tehokkaasti hitsaushallinnan ohjelmistoja (KAS) ja valokaaren ominaisuuksia parantavia Wise-ohjelmistotuotteita

Lisätiedot

B.2 Levyjen hitsausliitokset

B.2 Levyjen hitsausliitokset 1 B.2 Levyjen hitsausliitokset B.2.1 Hitsilajit: Päittäis- ja pienahitsit Hitsilajeja on kaksi, pienhitsejä ja päittäishitsejä. Pienahitsillä tarkoitetaan pienarailoon hitsattua hitsiä. Päittäishitsejä

Lisätiedot

WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 6.08.2019 WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot on ilman juuritukea tehtävään juuripalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi. Prosessi

Lisätiedot

LASER APPLICATION LAL LABORATORY

LASER APPLICATION LAL LABORATORY LASER APPLICATION LAL LABORATORY Lasertyöstön Oppimisympäristö http://pe.tut.fi/lal/esr LASERLEIKKAUS Perusteet periaate prosessit ominaispiirteet sovellusesimerkkejä Laserleikkaus Seuraavassa esitetään

Lisätiedot

WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA

WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA 8.04.2019 OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA tuottaa hyvin kapean ja energiatiheän valokaaren. Siten hitsaus on nopeampaa ja lämmöntuonti

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510 ville.hevonkorpi@kilt.fi www.kilt.fi

KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510 ville.hevonkorpi@kilt.fi www.kilt.fi Käsissäsi on lasertyöstöä käsittelevä lyhyt opas, joka on tarkoitettu tueksi laserin soveltamiseen teollisessa tuotannossa. KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510

Lisätiedot

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen LaserWorkShop 2006 ProMetal Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen ProMetal -projekti Hankkeen tarkoitus: Metallituoteteollisuuden kehityksen edistäminen ja

Lisätiedot

Rei itys kuumasinkittäviin kappaleisiin

Rei itys kuumasinkittäviin kappaleisiin Rei itys kuumasinkittäviin kappaleisiin Onnistuneen kuumasinkitys rei ityksen teko vaatii, että ymmärtää missä asennossa kappale on mahdollista sinkitä Rei itys kuumasinkittäviin tuotteisiin on periaatteessa

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaamalla Hitsaus on yleisin liittämismuoto valmistettaessa teräsrakenteita ja se soveltuu hyvin kuumasinkittävien rakenteiden

Lisätiedot

LASERHITSAUKSEN KANNATTAVUUSEDELLYTYKSET PIENSARJATUOTANTONA TEHTÄVÄN OHUTLEVYTUOTTEEN KOKOONPANOSSA

LASERHITSAUKSEN KANNATTAVUUSEDELLYTYKSET PIENSARJATUOTANTONA TEHTÄVÄN OHUTLEVYTUOTTEEN KOKOONPANOSSA LASERHITSAUKSEN KANNATTAVUUSEDELLYTYKSET PIENSARJATUOTANTONA TEHTÄVÄN OHUTLEVYTUOTTEEN KOKOONPANOSSA Jyrki Ahtonen 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu LASERHITSAUKSEN KANNATTAVUUSEDELLYTYKSET PIENSARJATUOTANTONA

Lisätiedot

Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen

Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen 1 Kolmivuotinen Matinen rahoittama tutkimushanke, käynnissä kolmas vuosi Toteuttajatahot:

Lisätiedot

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle.

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Pienoiskasvihuone esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Raportti teknisen työn erikoistumisopintojen soveltavasta työstä. Antti Laakkonen 27.4.1992 1. Työn kuvaus Esimerkkityöksi

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

11/24/2011. MODUVA Modulaarisuudella tehokkuutta alumiinisten venerunkojen valmistukseen

11/24/2011. MODUVA Modulaarisuudella tehokkuutta alumiinisten venerunkojen valmistukseen MODUVA Modulaarisuudella tehokkuutta alumiinisten venerunkojen valmistukseen 1 MODUVA pähkinänkuoressa 1.6.2010 31.12.2011 464 180 Tekes 278 500 LUT 164 440 Yritykset 23 240 Oy HT Engineering Ltd Promeco

Lisätiedot

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila

Lisätiedot

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka Kuva 1. Peruspultteihin pultattavat pilarikengät Käyttökohteet Liimaruuviliitos on käytössä jäykässä liimapuupilarin alapään ja peruspilarin välisessä liitoksessa. Liitoksen toiminta ja mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

B.4 Kutistuminen, jäännösjännitykset ja muodonmuutokset

B.4 Kutistuminen, jäännösjännitykset ja muodonmuutokset 1 B.4 Kutistuminen, jäännösjännitykset ja muodonmuutokset B4.1 Hitsauksen lämpötilajakautuma Hitsattaessa useimpien metallien tilavuus muuttuu. Kuumentuessaan tilavuus kasvaa ja jäähtyessään se pienenee.

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

LASERBOY LASER- OSAAMISTA VUODESTA 1989

LASERBOY LASER- OSAAMISTA VUODESTA 1989 LASER- OSAAMISTA VUODESTA 1989 VESLATEC MONIPUOLINEN LASEROSAAJA Laserleikkaus Laserhitsaus Laserporaus Lasermikrotyöstö Lasermerkintä Särmäys Rummutus LASEROSAAMISTA VUODESTA 1989 Nyt jos koskaan kannattaa

Lisätiedot

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Laser Workshop 2008, Nivala Markku Keskitalo Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin elektroniikan mekaniikan ja metallin tutkimusryhmä Työkalujen laserpinnoitus Kuluneiden

Lisätiedot

Hitsauksen konenäköpohjainen. laadunvarmistus konepajasovelluksissa. TkT IWE KTM Anna Fellman / Weldcon (tmi)

Hitsauksen konenäköpohjainen. laadunvarmistus konepajasovelluksissa. TkT IWE KTM Anna Fellman / Weldcon (tmi) Hitsauksen konenäköpohjainen on-line laadunvarmistus konepajasovelluksissa TkT IWE KTM Anna Fellman / Weldcon (tmi) Weldcon (tmi) lyhyesti Asiantuntija-palvelua tarjoava yritys Toiminut vuodesta 2008 lähtien

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja www.ruukki.fi 1 Laserhitsauksen monipuoliset mahdollisuudet Ruukin laserhitsausprosessin avulla voidaan tuottaa ohuita ja erittäin leveitä levyjä,

Lisätiedot

WiseFusion OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA

WiseFusion OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA 16.08.2019 OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA tuottaa erittäin kapean ja energiatiheän valokaaren,

Lisätiedot

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen Tekninen työ Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen 1. MOTIVOINTI Aluksi keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä erilaisia kasetteja he

Lisätiedot

Laser- ja hybridihitsauksen käyttökohteet. TAKEOFF! -seminaari Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, 21.5.2015 Ilkka Lappalainen, Ionix Oy

Laser- ja hybridihitsauksen käyttökohteet. TAKEOFF! -seminaari Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, 21.5.2015 Ilkka Lappalainen, Ionix Oy Laser- ja hybridihitsauksen käyttökohteet TAKEOFF! -seminaari Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, 21.5.2015 Ilkka Lappalainen, Ionix Oy LASER- JA HYBRIDIHITSAUKSEN KÄYTTÖKOHTEET Sisältö 1. Työstölaserin

Lisätiedot

Austeniittisen EN tyyppisen Muokkauslujitetun teräksen lisäaineeton laserhitsaus Yb YAG kiekkolaserilla

Austeniittisen EN tyyppisen Muokkauslujitetun teräksen lisäaineeton laserhitsaus Yb YAG kiekkolaserilla , Austeniittisen EN 1.4404-tyyppisen Muokkauslujitetun teräksen lisäaineeton laserhitsaus Yb YAG kiekkolaserilla Markku Keskitalo 1. Johdanto 7.10.2009 Austeniittinen ruostumaton teräs soveltuu laserhitsaukseen

Lisätiedot

PUULIITOSTEN TAITAJAKSI VOPIN VERSTAALLA VOPISSA ONNISTUT LÄHES AINA

PUULIITOSTEN TAITAJAKSI VOPIN VERSTAALLA VOPISSA ONNISTUT LÄHES AINA PUULIITOSTEN TAITAJAKSI VOPIN VERSTAALLA VOPISSA ONNISTUT LÄHES AINA 2018 Kari Koski PUUSEPÄN LIITOKSIA Ks. esim. http://www.puuproffa.fi/puuproffa_2012/7/puusepanliitokset/puusepan-liitokset KÄSITYÖVÄLINEILLÄ

Lisätiedot

Ohutlevyalan uudet menetelmät

Ohutlevyalan uudet menetelmät Ohutlevyalan uudet menetelmät Miltä maailma näyttää Nivalan ELME Studion tutkimuksen näkökulmasta 1 Taustaa: Oulun Eteläisen ohutlevyteollisuus Vaativat kotelomaiset ohutlevyrakenteet Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Miten parannan hitsauksen tuottavuutta

Miten parannan hitsauksen tuottavuutta Miten parannan hitsauksen tuottavuutta SHY Turun paikallisosasto 60 vuotta 07.11.2013 Esa Penttilä IWS hitsausneuvonta Oy ESAB Millä tehostan hitsausta Esa Penttilä Oy Esab Mitä tänään - suunnittelu -

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

Laserhitsauksen työturvallisuus

Laserhitsauksen työturvallisuus Laserhitsauksen työturvallisuus 4.11. Satelliittiseminaari Joonas Pekkarinen, TkT LUT Laser Turku Lasertyöstön riskit Lasersäde, silmät ja kudokset Korkeajännitteiset piirit Työstössä vapautuvat aineet:

Lisätiedot

HIGH PERFORMANCE WELDING. / CMT Twin, Time, LaserHybrid ja TimeTwin teknologiat.

HIGH PERFORMANCE WELDING. / CMT Twin, Time, LaserHybrid ja TimeTwin teknologiat. HIGH PERFORMANCE WELDING. CMT Twin, Time, LaserHybrid ja TimeTwin teknologiat. 2 Yrityksestä Korkean suorituskyvyn hitsaus 3 Vuodesta 1950 lähtien olemme kehittäneet innovatiivisia kokonaisratkaisuja kaarihitsaukseen

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Laserhitsaus Hakaniemen Metalli Oy:ssä

Laserhitsaus Hakaniemen Metalli Oy:ssä Laserhitsaus Hakaniemen Metalli Oy:ssä High Metal Production Oy Sustainable success Esityksen sisältö 1. Yritysesittely 2. Toiminta 3. Tunnuslukuja 4. Asiakasreferenssejä 5. Laserhitsausesimerkkejä 6.

Lisätiedot

Ulle: minimilämmöntuonnin määrittäminen EN H C700

Ulle: minimilämmöntuonnin määrittäminen EN H C700 Ulle: minimilämmöntuonnin määrittäminen EN 1.4404 2H C700 1. Johdanto Lujitusvalssattujen ruostumattomien terästen hitsaamisessa täytyy ottaa huomioon, että hitsauksessa syntyvä lämpö pyrkii kumoamaan

Lisätiedot

Koneteknologiakeskus Turku Oy

Koneteknologiakeskus Turku Oy LASERHITSAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA Antti Salminen 15.3.2010 Työstölaserit Laserlaitemarkkinat 4 Laser Suljin Takapeili Laseroiva väliaine Ulostuloikkuna Tehokaivo Lasersäde syntyy resonaattorissa,

Lisätiedot

Hybridihitsaus diodilaserin ja kuitulaserin yhdistelmällä

Hybridihitsaus diodilaserin ja kuitulaserin yhdistelmällä Tapio Väisänen Tapio Väisänen Hämeen ammattikorkeakoulu Tapio Väisänen Hybridihitsaus diodilaserin ja kuitulaserin yhdistelmällä ISBN 978-951-784-459-8 ISSN 1795-424X HAMKin e-julkaisuja 2/2008 Hämeen

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

KLINGERsil. Tiivistemateriaalit C-4430 C-4500 C-4509 C-8200

KLINGERsil. Tiivistemateriaalit C-4430 C-4500 C-4509 C-8200 KLINGERsil Tiivistemateriaalit C-4430 C-4500 C-4509 C-8200 KLINGERramikro leikkaamopalvelu Leikkaamopalvelumme laaja ohjelma kattaa standarditiivisteiden ohella myös vaativat muototiivisteet asiakkaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake vastauslomake 1. Hydrofobiset pinnat Täydennä taulukkoon käyttämäsi nesteet tutkittavat materiaalit. Merkitse taulukkoon huomioita nesteiden käyttäytymisestä tutkittavalla materiaalilla. Esim muodostaa

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Professori Veli Kujanpää

Professori Veli Kujanpää LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone Konetekniikan koulutusohjelma Reima Kokko LASERHITSATTAVAN TUOTTEEN SUUNNITTELU Työn tarkastajat Professori Antti Salminen Professori

Lisätiedot

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Moduuli 4: Hitsausprosessit ja hitsausrobotin ohjelmointi Robottihitsauksen tuottavuus ja tehokas käyttö Heikki Aalto ja Ari Lylynoja Esitelmän sisältö Mikä on

Lisätiedot

ASENNUSOPAS KATON JAKO SEINÄPROFIILIN ASENTAMINEN RIPUSTIMET PRIMÄÄRIPROFIILIT. Merkinnät:

ASENNUSOPAS KATON JAKO SEINÄPROFIILIN ASENTAMINEN RIPUSTIMET PRIMÄÄRIPROFIILIT. Merkinnät: ASENNUSOPAS Kuva 1 E A G B F C D H Merkinnät: Seinälista UD 28/27 Ruuvi SN 3,5 x 30 CD profiili 60/27 A = Maks. 300 mm B = Maks. 333 mm C = Maks. 900 mm D = Maks.900 mm Nonius-ripustimen (tyyppi riippuu

Lisätiedot

ASENNUSOPAS SEINÄPROFIILIN ASENTAMINEN KATON JAKO RIPUSTIMET PRIMÄÄRIPROFIILIT

ASENNUSOPAS SEINÄPROFIILIN ASENTAMINEN KATON JAKO RIPUSTIMET PRIMÄÄRIPROFIILIT ASENNUSOPAS Kuva 1 E A G B F C Seinälista UD 28/27 H D Ruuvi SN 3,5 x 30 CD profiili 60/27 A = Maks. 300 mm B = Maks. 333 mm Ristilukitsin C = Maks. 900 mm D = Maks.900 mm Nonius-ripustimen (tyyppi riippuu

Lisätiedot

E G. Asennus: Levyjen huolellinen käsittely estää vaurioita ja pinnan epäpuhtauksia ennen maalausta ja varmistaa näin hyvän lopputuloksen.

E G. Asennus: Levyjen huolellinen käsittely estää vaurioita ja pinnan epäpuhtauksia ennen maalausta ja varmistaa näin hyvän lopputuloksen. STRATOPANEL Kuva 1 E A G B F C D H Merkinnät: Seinälista UD 28/27 Ruuvi SN 3,5 x 30 CD profiili 60/27 Ristilukitsin Nonius-ripustimen (tyyppi riippuu asennussyvyydestä Levyn reuna A = Maks. 300 mm B =

Lisätiedot

E G H D. Asennus: Levyjen huolellinen käsittely estää vaurioita ja pinnan epäpuhtauksia ennen maalausta ja varmistaa näin hyvän lopputuloksen.

E G H D. Asennus: Levyjen huolellinen käsittely estää vaurioita ja pinnan epäpuhtauksia ennen maalausta ja varmistaa näin hyvän lopputuloksen. SOLOPANEL Kuva 1 E A G B F C Seinälista UD 28/27 H D Ruuvi SN 3,5 x 30 CD profiili 60/27 Ristilukitsin A = Maks. 300 mm B = Maks. 333 mm Nonius-ripustimen (tyyppi riippuu asennussyvyydestä) C = Maks. 900

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 ULTRALIFT TP Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 Valmistaja: Maahantuoja: Eclipse Magnetics Ltd. Units 1-4 Vulcan Rd Sheffield S9 1EW England OY

Lisätiedot

HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET

HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET 50 mm50 mm 1 2 3 4 400 mm 200 mm 400 mm 200 mm 400 mm 200 mm 200 mm 45 mm 5 6 50 mm 9 mm 9 mm 95 mm Rakenneselitys Joustotatami / koko esim.. 12 000 * 12 000 mm. Mitta höylätyn

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI Kemi-Tornion Amk Tekniikka, T&K Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI 12.5.2001 Mari-Selina

Lisätiedot

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta

Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta 1 (9) 18.6.2013 Rakenteiden muotoilu kuumasinkityksen kannalta Rakenteiden muotoilussa kuumasinkitystä varten pätevät suurelta osin samat säännöt, jotka koskevat hyvää rakenne-, pintakäsittely- ja hitsauskäytäntöä

Lisätiedot

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus Competition Day 1 Sub Criterion Työskentelytekniikka, levytyöt ja mittatarkkuus Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 07-04-2014 19:26:53 Entry Lock 08-04-2014

Lisätiedot

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus NWE 2014 Satelliittiseminaari 4.11.2014 Jyrki Latokartano TTY Kone- ja Tuotantotekniikan laitos Suomen Robotiikkayhdistys ry Robottiturvallisuus? Kohti ihmisen ja

Lisätiedot

Johtopäätös: Kokeen tulosten perusteella rakenne soveltuu hyvin käytettäväksi urheilutilan lattiana.

Johtopäätös: Kokeen tulosten perusteella rakenne soveltuu hyvin käytettäväksi urheilutilan lattiana. Norges Byggforskningsinstitut Projektin numero: 0 475/0 9011 Paikka ja päivämäärä: Oslo, 29.5.1991 Projektipäällikkö / kirjoittana: Morten Gabrielsen Toimeksiantaja: Boen Bruk A/S Toimeksiantajan osoite:

Lisätiedot

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ!

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ! Esikäsittely TÄRKEÄÄ! Korin metalli on suojattu korroosiolta mm. sinkkikerroksella. Täydellisen korroosiosuojauksen varmistamiseksi tämä sinkkikerros on korjattava päällemaalaamalla, jos se on vahingoittunut

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet Kempact Pulse 3000 LAATUA, NOPEUTTA JA TUOTTAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(6) TEHOKAS SUURIKAPASITEETTINEN MIG/ MAG-HITSAUSKONE Kempact Pulse 3000 on mahtava yhdistelmä tehoa, kapasiteettia ja viimeistelyä

Lisätiedot

Laserhitsauksen absorption mittaus kalorimetrillä Measurement of absorption with calorimeter in laser welding

Laserhitsauksen absorption mittaus kalorimetrillä Measurement of absorption with calorimeter in laser welding LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari Laserhitsauksen absorption mittaus kalorimetrillä Measurement of absorption

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n

Lisätiedot

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Eurooppalainen standardi SFS-EN 206 mahdollistaa vaihtoehtoisen menettelyn käytön jatkuvan tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle eli niin sanotun

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot