NEro-hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 NEro-hankkeen loppuraportti 1

2 Sisällys Taustaa - NEro I ja NEro II... 3 Tavoitteet... 3 Tilli Toukka... 4 Arviointi... 4 NEro-hankkeen arviointi... 5 Itsearviointi... 5 Kotipesät... 5 LAPE-työ... 6 Tarveajattelu... 6 Ketterät kokeilut... 6 Muu toiminta... 7 Henkilöstö... 7 Hallinto... 8 Erityisiä huomioita... 8 Hankkeen onnistuminen... 8 Liite: Prosessikuva tarveajattelusta

3 Taustaa - NEro I ja NEro II Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistyksen (MLL Hyvinkää) Kenttäkadun päiväkodissa, huomattiin 2010-luvun alussa, sekä että pienten lasten vanhempien erot ovat melko yleisiä ja että jo pienetkin lapset tarvitsevat tukea vanhempiensa eron käsittelyyn. Vähitellen tämä huomio kypsyi ideaksi hankkeesta, jossa kehitetään vertaisryhmämalli pienille lapsille vanhempien eroasian käsittelyyn. Yhdistys haki silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä (nyk. STEA) rahoitusta hankkeelle jo vuoden 2011 haussa. Silloin rahoitusta ei vielä saatu, mutta idea jäi elämään ja joitakin toimintoja suunniteltiin ja toteutettiinkin jo päiväkodissa. Yhdistys haki rahoitusta uudelleen vuonna 2012, nyt yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton (YVPL) Hyvinkään seudun Tuikkeen kanssa. Rahoitus saatiin ja NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke alkoi Ensimmäinen rahoitus saatiin vuosille Hankkeen kehitystyö eteni hyvin, mutta yhdistyksessä ja hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että juurrutustyötä pitää vielä jatkaa. MLL Hyvinkää haki uutta rahoitusta nimenomaan juurrutustyön tueksi vuoden 2015 rahoitushaussa. Rahoitus saatiin ja NErohankkeen toinen vaihe alkoi Toisen vaiheen rahoitusta saatiin vuosille 2016 ja Jäljelle jäänyttä rahoitusta saa käyttää vielä sen myöntämisvuodesta seuraavana vuonna. NEro-hanke rakentuu NEro I -vaiheesta ja NEro II -vaiheesta NEro I -hankkeesta on kirjoitettu oma loppuraporttinsa. Hankkeen tavoitteena oli tukea lapsen perusturvallisuutta ja vahvistaa hänen voimavarojaan hänen kohdatessaan vanhempiensa eron tai perheen muun kriisitilanteen. Hankkeen toiminta-ajatus oli NErolla lapselle voimaa, visio Turvaa onnellinen lapsuus ja arvot lapsen ja lapsuuden arvostus, vanhempien yhtäläiset oikeudet (yhteistyövanhemmuus) sekä eettisyys. Hankkeen ja siinä kehitetyn toiminnan taustateoriat ovat kiintymyssuhdeteoria ja kontekstuaalisen kasvun malli. NEro-hanke ja sen kehittämä toiminta korostavat lapsen näkökulmaa. Toiminnan peruspilareita ovat arki ja rutiinit, kosketus, tunteet, positiivinen palaute sekä toivo. Tavoitteet NEro I -hankkeen tavoitteet olivat: 1. lapsen perusturvallisuuden tukeminen ja vahvistaminen perheen ero- ja kriisitilanteissa, 2. vanhempien tukeminen lastensa tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteissa, 3. lapsen kanssa toimivien tahojen osaamisen kehittäminen lapsen tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteissa, 4. mallin kehittäminen lasten, perheiden ja ohjaajien väliseen yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten tukemisessa perheiden ero- ja kriisitilanteissa sekä 5. mallin juurruttaminen käyttöön. NEro I -hankkeessa kehitettiin Tilli Toukka -vertaisryhmämalli. Se on tarkoitettu 4-6 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. NEro I -hankkeessa kehitettiin myös Tilli Toukka -koulutus lasten ja perheiden kanssa toimiville. Koulutuksia pidettiin ympäri Suomen ja koulutuksiin osallistui lähes 400 henkilöä. 3

4 Tilli Toukka -koulutusten runsaista osallistujamääristä huolimatta Tilli Toukka -vertaisryhmiä käynnistyi vain vähän. Tästä syystä MLL Hyvinkää päätti hakea lisää rahoitusta Tilli Toukan juurtumiseksi. Rahoitus myönnettiin ja NEro II -hankkeen tavoitteet olivat: 1. Tilli Toukka -vertaisryhmämallin kiinnittäminen jo olemassa oleviin alueellisiin rakenteisiin. 2. Ohjaajien tarvitseman tuen kehittäminen. Vuoden 2017 alusta päätettiin muuttaa kohta 1 Tilli Toukka -vertaisryhmämalli muotoon Tilli Toukka - toiminta. Tätä avataan seuraavassa luvussa. Tilli Toukka Tilli Toukka -vertaisryhmissä toimitaan lapselle ominaisin taiteen ja leikin keinoin. Ryhmätapaamiset etenevät aina samassa järjestyksessä, tapaamisen toiminnallinen osuus riippuu tapaamisen tavoitteesta. Vertaisryhmässä käytetyt menetelmät ovat yhdistelmä vanhoja ja NEro-hankkeessa nimenomaan Tilli Toukkaan kehitettyjä harjoituksia. Jo NEro I -hankkeen aikana huomattiin, että pelkät yksittäiset menetelmät toimivat sellaisenaan ja menetelmistä kehitettiin työtapoja avoimessa toiminnassa käytettäväksi. NEro II -hankkeen aikana jatkettiin menetelmien esiin nostamista. Niiden todettiin tukevan kaiken ikäisten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. NEro II -hankkeessa menetelmät koottiin omaksi kokonaisuudekseen ja laitettiin jakoon Tilli Toukan kotisivuille. Niitä myös vietiin Hyvinkään Seurakunnan varhaiskasvatustoimintaan ja MLL Hyvinkään koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Hankkeiden aikana menetelmiä sovellettiin järjestämällä muun muassa kaksi Tilli Toukka -leiriä eka- ja tokaluokan käyneille lapsille, toimintapäivä Aseman alakoululla Hyvinkäällä ja tunnetyöpaja alakouluikäisille lapsille. Nämä kaikki on raportoitu erikseen. Raportit on julkaistu Tilli Toukan kotisivuille ja jaettu edelleen kotipesille. Tilli Toukka -menetelmät soveltuvat moneen tarkoitukseen. Niinpä NEro II -hankkeen ryhdyttiin puhumaan laajemmin Tilli Toukka -toiminnasta pelkän Tilli Toukka -vertaisryhmän sijaan. Tilli Toukka -toiminta myös kirjattiin NEro II -hankkeen tavoitteisiin. Arviointi NEro I -hankkeessa teetettiin ulkopuolinen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallista vuonna 2015 ja NEro II -hankkeessa arviointi hankkeen onnistumisesta vuonna Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi esiteltiin NEro-hankkeen päätösseminaarissa syksyllä 2015 ja NEro-hankkeen arviointi MLL Hyvinkään hallitukselle alkuvuodesta Arviointeja on käytetty työkaluina hanketta ja sen jatkumista suunniteltaessa. Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arvioinnin osalta asiaa on käsitelty jo NEro I -hankkeen loppuraportissa. 4

5 NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arvioinnissa arvioija teki kyselyn kaikille NEro-hankkeen aikana koulutetuille Tilli Toukka - ohjaajille, haastatteli hankkeen aiesopimuskumppaneita, kotipesiä ja yhteistyökumppaneita. Arvioinnin tuloksena oli, ja mikä oli jo NEro-hankkeellakin jo tiedossa, että koulutettujen Tilli Toukka -ohjaajien suuresta määrästä riippumatta Tilli Toukka -vertaisryhmiä ei juuri ole käynnistynyt. Arvioija esitti toimenpiteinä Tilli Toukka -koulutuksen kehittämistä kolmeen eri suuntaan: prosessimuotoinen koulutus heille, jotka ovat käynnistämässä Tilli Toukka -vertaisryhmiä Koulutuksen osallistujamäärä olisi todennäköisesti pienempi kuin aiemmin järjestetyissä koulutuksessa, mutta ryhmien käynnistyminen todennäköisempää. erolasten kanssa työskentely -koulutus Yleisluontoisempi koulutus kaikille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Tilli Toukan menetelmät kaiken ikäisten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukena. Tätä koulutuskehittämistä hanke on tehnyt tiiviissä yhteistyössä Tilli Toukan kotipesien kanssa. Itsearviointi Ulkoisten arviointien lisäksi NEro-hankkeessa on tehty puolivuosittain itsearviointi. NEro II -hankkeen aikana itsearviointi on toteutettu Eloisa-työkalun avulla. Arvioinnissa on huomioitu saatu palaute ja arviointia on käytetty välineenä toiminnan suunnittelussa. Itsearvioinneista on kirjoitettu muistiot ja ne on käsitelty tiimitapaamisissa. Tilanteen mukaan itsearviointia ja toiminnan uudelleen ohjaamista on toteutettu myös tiimitapaamisissa, joita on järjestetty vähintään kuukausittain. Kotipesät Tilli Toukan juurruttaminen haluttiin varmistaa nimenomaan jo olemassa oleviin rakenteisiin ympäri Suomen. Näiksi rakenteiksi valikoituivat YVPL:n aluetoimistot ympäri Suomen sekä MLL Uudenmaan piiri. MLL Uudenmaan piiri toimii Tilli Toukan kotipesänä hankkeen keston ajan, YVPL aluetoimistoineen sen päätyttyäkin. Myös Hyvinkään kaupungilta saatiin kotipesä Tilli Toukalle, kun kaupungin sosiaalipalveluiden perheohjaajasta saatiin Tilli Toukka -koordinaattori. Hyvinkään kaupungin Tilli Toukka -koordinaattorin ja MLL Hyvinkään työnjaoksi on sovittu, että koordinaattori huolehtii ryhmien käynnistymisestä ja yhdistys muusta Tilli Toukka -toiminnasta. Kotipesätyötä ryhdyttiin hankkeessa tekemään heti NEro II -hankkeen alettua. Käytännön syistä varsinainen kotipesätyö alkoi kuitenkin vasta keväällä Tällöin järjestettiin kotipesien Tilli Toukka - kouluttajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli paitsi antaa laajempaa tietoa kotipesiin Tilli Toukasta ja sen taustoista, myös siirtää jo koulutettujen Tilli Toukka -ohjaajien tuki kotipesiin. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä kotipesien kanssa. Hanke on järjestänyt säännöllisesti tapaamisia tilanteen ja kotipesien tarpeen mukaan. Kotipesiin on myös lähetetty kuukausikirjeitä. Tapaamisten teemoiksi päätettiin koulutuskehittäminen ja kirjeiden LAPE-työ. Tapaamisten ja kirjeiden sisältöä on muokattu kotipesien tarpeiden mukaan. Hanke myös siirsi mahdollisimman paljon Tilli Toukka -tietoa 5

6 kotipesiin muun muassa kokoamalla koulutus- ja viestintäpaketin sekä ohjaajien tuen paketin. Myös tieto koulutetuista Tilli Toukka -ohjaajista siirrettiin hyvissä ajoin kotipesille ja kotipesiä kannustettiin tarjoamaan ohjaajille heidän tarvitsemaansa tukea. Hyvinkään kotipesää myös tuettiin järjestämällä yhteistyössä Tilli Toukka -koordinaattorin ja NEro-hankkeen kanssa monitoimijaisia tapaamisia Tilli Toukka -vertaisryhmien tueksi. LAPE-työ Suomen hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen parantamisen kärkihanke LAPE käynnistyi vuonna Tilli Toukka on monin tavoin LAPE:n mukaista työtä (ennaltaehkäisy, monitoimijaisuus, lasten ja perheiden osallisuus), joten LAPE:n tuomat mahdollisuudet otettiin NEro-hankkeessa ilolla vastaan. NErohankekoordinaattori onkin edustanut yhdistystä Hyvinkään LAPE-työryhmissä. NEro-hanke on ollut myös mukana kirjoittamassa kahta eri LAPE-tiedotetta. Tarveajattelu NEro-hankkeessa huomattiin itsearvioinnin yhteydessä, että yksi ryhmien käynnistymisen este on se, että ryhmiin ei saada asiakkaita niiden ollessa käynnistymässä. Hankkeessa saatiin idea näkökulman kääntämisestä niin, että ensin halutaan saada esiin tarve ryhmälle ja se käynnistetään vasta sen jälkeen. Hankkeessa luotiin prosessikuva tarpeesta lähtöisin (liite 1). Tätä ajattelua vietiin myös LAPE-työryhmälle. Ketterät kokeilut LAPE-hankkeen keskiössä ovat olleet ketterät kokeilut. Niissä on kannustettu toimijoita toteuttamaan matalalla kynnyksellä erilaisia uusia toimintamalleja. NEro-hanke oli mukana toteuttamassa kahta eri ketterää kokeilua Hyvinkäällä. NEro-hankkeen toinen ketterä kokeilu liittyi edellä mainittuun tarveajatteluun. Tilli Toukka -osaamisen lisäksi Hyvinkäällä on osaamista moneen muuhunkin vertaisryhmätoimintaan. Se kuitenkin helposti unohtuu, jos ryhmiä ei ole hetkeen ohjattu. Tarveajattelulla, tai työkalupakin aktivoimisella käyttöön asiakkaiden tarpeiden mukaan tuo osaaminen saataisiin näkyväksi aina asiakkaiden tarpeiden mukaan. LAPE:ssa päätettiin, että tarpeen saaminen esiin toteutetaan viestinnän keinoin päivittämällä vertaisryhmämahdollisuuksien ajantasaiset tiedot Hyvinkään kaupungin kotisivuille. Tätä ketterää kokeilua pilotoitiin Tilli Toukan avulla. Tilli Toukka -pilotin osalta monitoimijainen yhteistyö on toiminut hyvin Hyvinkään Tilli Toukka -koordinaattorin ja NEro-hankkeen välillä, mutta käytännössä ryhmiä ei ole syntynyt. Syyskuussa 2018 voidaan todeta, että tämä työ on yhä kesken, mutta ainakin se jatkuu. NEro-hanke ryhtyi myös tuomaan NEro I -hankkeen aikana järjestettyjä Eron edessä -iltoja yhdeksi, monitoimijaiseksi ketteräksi kokeiluksi. Ajan myötä ketterä kokeilu kehittyi niin, että parisuhde- ja eroauttamistietoa vietiin toiseen kaupungin varhaiskasvatuksen kohtaamispaikoista, Pikku-Veturiin. Pikku- Veturissa käy kuukausittain n eri perhettä ja siellä oli toivottu toiminnan sisällöksi myös parisuhdetietoa. Tämä ketterä kokeilu toteutettiin Pikku-Veturissa hankkeen johdolla keväällä

7 Mukana toiminnassa olivat Hyvinkään kaupungin perheneuvola, Hyvinkään Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus ja Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Pikku-Veturin toimintatavan mukaisesti jokainen asiantuntijataho oli vuorollaan ohjaamassa keskustelua parisuhteen ja yhteisen vanhemmuuden tukemisesta. Kaikkien näiden asiantuntijaohjausten jälkeen pidettiin toimijoiden yhteinen arviointipalaveri keväällä Toimijoiden yhteisellä päätöksellä toiminta jatkuu Pikku-Veturissa. Muu toiminta NEro I -hankkeen aikana hanke järjesti myös Eron edessä -iltoja (MLL Tampereen osaston malli), perhetapaamisia (MLL Tampereen osaston malli), käsityötapaamisia, NEro-hankeseminaareja ja osallistui Hyvinkään varhaiskasvatuksen kohtaamispaikan Pikku-Veturin toimintaan. NEro II -hankkeen aikana Eron edessä -iltoja jatkettiin, mutta niistä päätettiin luopua kävijöiden puuttuessa. Samaa ideaa toteutettiin Pikku-Veturissa toteutetussa ketterässä kokeilussa. NEro II -hankkeessa myös jatkettiin kevään 2018 toimikauden loppuun säännöllisiä käyntejä Pikku-Veturissa. Yhteistyö Pikku-Veturin ja kaupungin toisen avoimen kohtaamispaikan, Päiväpirtin, kanssa jatkuu tiiviinä hankkeen loppuun asti. NEro II -hankkeen aikana järjestettiin myös yhteistyössä Hyvinkään kaupungin ja Laureaammattikorkeakoulun kanssa eroauttamisseminaari keväällä Henkilöstö NEro-hankkeessa ovat työskennelleet: Paula Väliaho, KM, NEro-hankekoordinaattori hankkeen alusta sen loppuun asti, alkaen 70 % osa-aikaisuus Kirsti Peled, päiväkodin johtaja, NEro-hanketyöntekijä , 30 % osa-aikaisuus Petra Vänttinen, yhteisöpedagogi, NEro-hanketyöntekijä Laura Korsisaari, VTM, NEro-hanketyöntekijä alkaen hankkeen loppuun asti, alkaen 70 % osa-aikaisuus Heidi Kaukinen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, NEro-hanketyöntekijä , 30 % osa-aikaisuus Työnjako NEro-tiimissä on vaihdellut jonkin verran tilanteen mukaan. Heidi Kaukinen vastasi työnsä aikana tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisesta. Laura Korsisaari vastasi Hyvinkään kotipesätyön käynnistämisestä ja itsearvioinnista. Hänen siirryttyään osa-aikaiseksi kotipesätyö siirtyi kokonaisuudessaan Paula Väliaholle, kun taas Lauralle siirtyi STEA:n loppuraportointi. Kirsti Peled vastasi Tilli Toukan ideasta ja alun käytännön järjestelyistä. Kirsti on Tilli Toukan isoäiti. Paula Väliaho vastasi Tilli Toukka -mallin ja - koulutuksen kehittämisestä yhdessä Petra Vänttisen kanssa. Suurin osa koulutuksista myös toteutettiin Väliahon ja Vänttisen voimin. Paula ja Petra ovatkin Tilli Toukan äitejä. Lisäksi Väliaho vastasi koko hankkeen ajan viestinnästä, kotipesätyöstä ja hankekokonaisuudesta sekä RAY- / STEA-raportoinnista. Petra Vänttisen vastuulla oli lisäksi NEro-hankkeen muiden palvelujen järjestäminen sekä hankkeen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta. 7

8 Henkilöstö järjesti koko hankkeen ajan säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan tiimitapaamisia. Tiimitapaamisista kirjoitettiin erikseen hyväksyttävät muistiot. Työntekijät myös saivat työnohjausta hankkeen koko keston ajan. Hallinto NEro-hanke oli alusta asti MLL Hyvinkään yhdistyksen ja YVPL:n Hyvinkään seudun Tuikkeen yhteishanke. Hanketta hallinnoi MLL Hyvinkään yhdistys koko sen ajan. Hallituksen NEro-kokouksia järjestettiin ensin melko satunnaisesti, mutta yhteiseksi käytännöksi sovittiin lopulta järjestää neljä NEro-kokousta vuodessa. Lisäksi MLL Hyvinkään yhdistyksen puheenjohtaja osallistui sovitusti NEro-tiimeihin NEro II -hankkeen aikana. Erityisiä huomioita NEro I -hankkeen aikana viestintä oli aktiivisempaa kuin NEro II -hankkeen aikana. Tähän oli hyvä käytännön syy. NEro II -hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista, tosin ei rahoitushakemukseen kirjattuna, oli hankkeen tekeminen mahdollisimman näkymättömäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hanke on tukenut kotipesiä niin, että Tilli Toukka profiloituu jatkossa kotipesiin, ei NEro-hankkeeseen. Hanke on tuottanut kotipesiin monipuolista tukimateriaalia mm. viestintään liittyen. Viestinnän tavoitteiden muuttumisesta huolimatta NEro-hanke on kuitenkin osallistunut itsekin keskusteluun. Yksi hienoimmista NEron viestintätuotteista on Taivi Toikan käsikirjoittama, kuvaama ja ohjaama video eron näkemisestä lapsen näkökulmasta. Koskettava video löytyy Tilli Toukka -sivulta MLL Hyvinkään yhdistyksen kotisivujen alta. Tilli Toukka -sivut jäävät voimaan myös NEro-hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen onnistuminen NEro-hankkeessa arvioitiin hankkeen onnistumista syyskuun lopulla Todettiin, että NEro I -hanke onnistui tavoitteissaan hyvin ja että NEro I -tavoitteet vaikuttivat suoraan NEro II -hankkeen tavoitteisiin. NEro I -hankkeen aikana Tilli Toukka -koulutuksia järjestettiin ensisijaisesti tulleen kysynnän mukaan eikä se ole osoittautunut Tilli Toukka -ryhmien käynnistymisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi. Toisaalta NErohanke on tavoittanut suuren määrän henkilöitä ympäri Suomen, joilla saattaa edelleen olla koulutuksen jäljiltä Tilli Toukka -työkaluja käytössään. Toisaalta Tilli Toukka -vertaisryhmiä ei ole käynnistynyt toivottua määrää. Voiko näitä asioita arvottaa? Samalla hankkeessa on opittu se, kuinka laajasti Tilli Toukka on sovellettavissa eri tarkoituksiin. NEro II -hankkeen tavoitteita ovat olleet Tilli Toukka -ohjaajien tarvitseman tuen kehittäminen ja sen kiinnittäminen jo olemassa oleviin alueellisiin rakenteisiin. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tilli Toukan kotipesien kanssa. Tässä yhteistyössä on osoittautunut, että koulutetut Tilli Toukka -ohjaajat eivät ole tarttuneet heille tarjottuun tukeen. Syyt tähän voivat olla monitahoisia ja sellaisia, joihin hanke tai kotipesät eivät voi vaikuttaa. Samalla tuki, ja Tilli Toukka -koulutukset tulevaisuudessa, on kiinnitetty Tilli Toukan kotipesiin. 8

9 Näin arvioiden NEro-hanke on onnistunut hyvin vaikka Tilli Toukka -vertaisryhmiä ei olekaan käynnistynyt toivottua määrää. Toivo ei kuitenkaan ole hiipunut, vaan Tilli Toukka -tietoa ja -taitoa on olemassa ympäri Suomen NEro-hankkeen jälkeenkin. 9

10 Liite Prosessikuva - tarveajattelu Liite: Prosessikuva tarveajattelusta 10