NErolla lapselle voimaaeli

Transkriptio

1 NErolla lapselle voimaaeli NEro-hanke ** NEro-hanke MLL Hyvinkään yhdistys

2 Sisällys Alkusanat... 3 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet... 4 Hankkeen eteneminen... 5 Henkilöstö, hankkeen puitteet ja hallinto... 5 Tilli Toukka -vertaisryhmämallin synty... 6 Vertaisryhmämallin tausta... 6 Ryhmän eteneminen... 7 NEro-ryhmät syksyllä NEro-ryhmistä opittua... 8 NEro-ryhmästä Tilli Toukaksi Tilli Toukka -ohjaajan opas Tilli Toukka -ohjaajakoulutus Tilli Toukka -ohjaajat Tunnetyökalut Tilli Toukan tapaan Muut palvelut Muut eropalvelut MLL Hyvinkään yhdistyksen muu toiminta Pikku-Veturi Vapaaehtoiset Yhteistyö Viestintä Arviointi Tilli Toukka -toiminnan arviointi Itsearviointi Virheitä ja epäonnistumisia Kyky nähdä se, mitä ei ole Tavoitteiden toteutuminen Liitteet Liite 1 Ryhmäkertojen tavoitteet ja toiminnalliset tehtävät Liite 2 Ryhmäkerran eteneminen... 26

3 NErolla lapselle voimaa I- eli lyhyemmin NEro I -hanke (NEro=lapseN Ero) oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hyvinkään yhdistyksen ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton (YVPL) Hyvinkään seudun Tuikkeen yhteinen kehittämishanke. Se sai Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusta vuosina Hanke alkoi ja päättyi NEro I -hankkeen jälkeen, , alkoi NEro II - hanke. Alkusanat Nykypäivänä moni suomalaislapsi kokee vanhempiensa eron. Vanhempien taidot ja voimavarat auttaa lastaan eroon liittyvien tunteiden käsittelyssä vaihtelevat. Lapselle voi olla helpottavaa päästä purkamaan muuttuneeseen perhetilanteeseen liittyviä tunteita perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa, puolueettomalla maaperällä. Lasten tarve saada lisätukea vanhempiensa eron tuottamien tunteiden käsittelyyn havaittiin myös yhdistyksemme päiväkodissa Kenttäkadulla, ja näin syntyi idea hankkeesta, jossa kehitettäisiin matalan kynnyksen vertaisryhmä-malli lapsen ja vanhempien tukemiseen erotilanteessa. Hankkeen suunnitteluun ja taustatukeen on käytetty yhdistyksessämme lukemattomia työtunteja, ja nyt hankkeen päätyttyä voimme ilolla todeta sen olleen vaivan arvoista. Olemme ylpeitä hankkeessa kehitetystä toimintamallista ja iloisia suuresta määrästä koulutettuja ryhmänohjaajia. Ryhmien kokoaminen ja käynnistäminen osoittautui hankkeessa luultua haastavammaksi tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan toimintamallin juurruttamisen haasteisiin lähdetään vastaamaan NEro II -hankkeessa. Kiitokset hankkeessa työskennelleille Paulalle, Petralle ja Kirstille, sekä kaikille yhteistyötahoille teitte hyvää työtä, josta on hyvä jatkaa eteenpäin! Hyvinkäällä maaliskuussa 2016 MLL:n Hyvinkään yhdistyksen hallitus 3

4 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet Yli 30 tuhatta lasta kohtaa vuosittain vanhempiensa eron. Ero on noussut monena vuonna esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten yhdeksi tärkeimmistä keskustelunaiheista. Tuen tarpeen nimenomaan lapsilla huomasi myös Kirsti Peled, MLL Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodin johtaja. MLL Hyvinkään yhdistys perustettiin vuonna 1922 ja MLL Hyvinkään Kenttäkadun päiväkoti vain kaksi vuotta myöhemmin. MLL:llä on pitkät perinteet Hyvinkäällä ja suuri osa yhdistyksen paikallistilanteen tuntemuksesta on kummunnut päiväkodilta. Vähitellen tieto erojen yleisyydestä ja käytännössä huomattu pienten lasten tarve tukeen vanhempien erotessa synnytti MLL Hyvinkään yhdistyksessä ajatuksen tukimallista lapsille. Siitä kehittyi NEro I -hanke. NEro I -hankkeen tavoitteet olivat: 1. lapsen perusturvallisuuden tukeminen ja vahvistaminen perheen ero- ja kriisitilanteessa, 2. vanhempien tukeminen lastensa tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 3. lapsen kanssa toimivien tahojen osaamisen kehittäminen lapsen tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 4. mallin kehittäminen lasten, perheiden ja ohjaajien väliseen yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten tukemisessa perheiden ero- ja kriisitilanteissa sekä 5. mallin juurruttaminen käyttöön. Jo hanketta suunniteltaessa päätettiin sekä hankkeen että siinä luotavan mallin teoriataustaksi kiintymyssuhdeteoria ja kontekstuaalisen kasvun malli. Kiintymyssuhdeteorian avulla haluttiin tukea lapsen ja vanhempien turvallisempaa kiintymystä ja kontekstuaalisen kasvun malliin perustuen ajatusta, että yhden perheenjäsenen hyvinvointi lisää koko perheen hyvinvointia. Hankkeen toiminta-ajatus oli NErolla lapselle voimaa, visio Turvaa onnellinen lapsuus ja arvoina lapsen ja lapsuuden arvostus, vanhempien yhtäläiset oikeudet (yhteistyövanhemmuus) sekä eettisyys. NEro-hanke korosti kaikessa toiminnassaan lapsen näkökulmaa. Hanke ja sen toiminta perustuivat viidelle peruspilarille: arjelle ja rutiineille, kosketukselle, tunteille, positiiviselle palautteelle sekä toivolle. 4

5 Hankkeen eteneminen Hanke pyrki tavoitteisiinsa ensisijaisesti siinä luotavan mallin avulla. Hankkeessa luotavan mallin tavoitteena oli tukea sekä lapsen perusturvallisuutta että hänen vanhempiensa yhteistyövanhemmuutta. Hankkeessa mallin tueksi kehitettävällä koulutuksella tuettaisiin lasten ja perheiden kanssa toimivia tahoja, jotka omalta osaltaan tukisivat lapsia ja heidän vanhempiaan. Koulutus tukisi myös mallin juurtumista ympäri Suomen. Hankkeen aikatauluksi suunniteltiin vuonna 2013 hankkeen puitteiden luominen, malli valmiiksi vuonna 2014 koulutus valmiiksi vuonna 2015 juurrutus kouluttamisen avulla Henkilöstö, hankkeen puitteet ja hallinto Hanke sai rahoitusta kahden henkilön palkkaamiseksi. Hankkeessa työskentelivät: Päiväkodin johtaja Kirsti Peled % hanketyöntekijänä, KM Paula Väliaho ensin % hankekoordinaattorina ja sitten % hankekoordinaattorina sekä Yhteisöpedagogi Petra Vänttinen % hanketyöntekijänä. Petra Vänttinen jäi perhevapaalle joulukuun 2015 alussa. Hankekoordinaattori toimi hanketyöntekijöiden esimiehenä. Hankekoordinaattorin esimiehenä toimi MLL Hyvinkään hallitus ja sen edustajana yhdistyksen varapuheenjohtaja tai puheenjohtaja (vuonna 2013 ja 2014 vpj Mia Kallio, vuonna 2015 pj Riika Parviainen). Hanketilaksi vuokrattiin alkaen toimistotila Hämeenkulman kiinteistöstä, joka on keskeisellä paikalla Hyvinkäällä. Tilaa vuokrattaessa huomioitiin tarve sekä toimisto- että toimintatilalle. Kiinteistössä on käytössä myös yhteinen kokoushuone, jota hanke käytti Eron edessä -iltojen järjestämiseen. Hanketilan vuokraamisen jälkeen hallitus päätti, että tilaa voidaan lainata myös muiden, vapaaehtoisuuteen perustuvia eropalveluita tarjoavien tahojen käyttöön. 5

6 MLL Hyvinkään hallitus käytti NEro I -hankkeessa ylintä päätösvaltaa. Yllättävät muutokset MLL Hyvinkään yhdistyksen palveluissa vaikuttivat hallituksen ja hankkeen väliseen viestintään ja yhteistyöhön etenkin vuonna Syksystä 2014 alkaen MLL Hyvinkään hallitus kokoontui säännöllisesti keskustelemaan nimenomaan NEro I -hanketta koskevista asioista. Tämän jälkeen NEro I -hankkeeseen liittyviä kokouksia järjestettiin neljästi vuodessa, jolloin hallituksen kokouksiin oli kutsuttu molemmat NEro I - hanketyöntekijät. Näissä kokouksissa NEro I -hankekoordinaattori toimi sihteerinä. Tilli Toukka -vertaisryhmämallin synty Hankkeen puitteiden luomisen jälkeen ryhdyttiin heti kehittämään tavoitteena olevaa vertaisryhmämallia. Käytännössä malli kehitettiin vertaisryhmiä ohjaamalla. Jo hankerahoitusta haettaessa kohderyhmäksi päätettiin erityisesti 4-6 -vuotiaat lapset. Vertaisryhmämallin tausta Hankkeessa päätettiin, että vertaisryhmämallista luodaan kymmenen kertaa kokoontuva ja että se noudattelee surun vaiheita. Päätökset tehtiin jo olemassa olevia vertaisryhmämalleja (esim. Miessakkien Erosta elossa -ryhmät) mukaillen, mutta kohderyhmän ikä (4-6 -vuotiaat) huomioiden. Yksittäisen ryhmäkerran rakenteeksi päätettiin alkuvirittäytyminen - toiminnallinen osuus - loppulaskeutuminen. Laskennallisesti jokainen osa kestää 30 min eli yksi ryhmäkerta kestää 1,5 tuntia. Alkuvirittäytymisen ja loppulaskeutumisen päätettiin etenevän aina samalla rutiinilla, toiminnallisen osuuden päätettiin muuttuvan ryhmäkerran tavoitteen mukaan. Hanketyöntekijät loivat ryhmäkertojen rungon ryhmäkertaisine tavoitteineen. Tämä runko käsiteltiin lasten ja nuorten psykologi Sirkku Niemelän (Jyväskylä); KuM, kuvataideterapeutti, psykoterapeuttiset erityisvalmiudet, ratkaisukeskeinen terapeutti Vilmalotta Schafhauserin sekä FM, musiikkiterapeutti, Theraplay- ja DDP-vuorovaikutusterapeutti Kirsi Tuomen kanssa. Sekä Niemelää, Schafhauseria että Tuomea konsultoitiin mallia luodessa aina tarvittaessa, lisäksi Schafhauserilta ja Tuomelta ostettiin koulutuskokonaisuudet. Niemelä ja Tuomi tavattiin elokuussa 2013 ennen suunniteltujen ryhmien alkamista, Schafhauserin koulutus alkoi elokuussa ja päättyi marraskuussa Niinpä sekä Niemelä, Schafhauser että Tuomi olivat olennaisena tukena mallin luomisessa. 6

7 Mallin syntymisen aikoihin henkilöstö osallistui myös muihin koulutuksiin, jotka liittyivät teoriataustaan ja mallin sisältöön. Henkilöstön käymien koulutusten anti on selvästi nähtävillä valmiissa vertaisryhmämallissa. Esimerkiksi sosiaalisen sirkuksen koulutuksessa opittu pyramidiharjoitus on valmiissa mallissa antamassa konkreettisen kokemuksen vanhemmille siitä, kuinka he kannattelevat lastaan yhdessä. Vertaisryhmäkertojen tavoitteet ja toiminnalliset tehtävät löytyvät liitteestä 1. Ryhmän eteneminen Hankkeessa kehitettävän vertaisryhmämallin toiminnassa erotettiin jo hyvissä ajoin useita etenemisvaiheita. Niitä olivat: viestintä / toiminnan mainostaminen yhteydenotot vanhemmilta ja hakemusten vastaanottaminen ryhmän kokoaminen ja yhteistyö vanhempien kanssa vanhempien tapaaminen ennen ryhmän alkua ryhmäkertojen ohjaaminen vanhempien tapaaminen ryhmän loputtua Ryhmiin luotiin omat lomakkeensa hakemuksiksi ja sopimuksiksi. Lomakkeiden pohjana käytettiin Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksessa tuolloin käytettyjä lomakkeita. Lomakkeisiin tehtiin muutoksia tarpeen mukaan. Eräs paljon tunteita herättänyt muutos oli se, että vertaisryhmämallin lomakkeissa otettiin käyttöön aakkosjärjestys eli että isien yhteystiedot kysyttiin ennen äitien yhteystietoja. Tälläkin haluttiin osoittaa vanhempien tasa-arvo. Vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä päätettiin hankkeessa etukäteen, että vanhempien erotarinoita ei kuulla ja että mikäli hakemus lapsen osallistumisesta ryhmään saapuu vain toisen vanhemman allekirjoittamana, toimittavat hanketyöntekijät ja myöhemmin ryhmien ohjaajat hakemuksen myös toiselle vanhemmalle. 7

8 NEro-ryhmät syksyllä 2013 NEro-hankkeessa mietittiin kehitettävän lasten vertaisryhmämallin nimeä. Nimeä pohdittaessa mietittiin erityisesti sitä, että ryhmän nimi ei leimaisi siihen osallistuvia lapsia. Ryhmille päätettiin antaa nimeksi NEro-ryhmät hankkeen nimeä mukaillen. NEro I -hankkeen aikatauluksi oli päätetty jo hyvissä ajoin, että hankkeessa ohjattaisiin kolme NEro-ryhmää syksyllä NEro-vertaisryhmämalli kehitettäisiin näitä ryhmiä ohjaten. Ryhmien oli tarkoitus alkaa kahden viikon välein syyskauden 2013 alusta alkaen. Alkavia ryhmiä mainostettiin toimittamalla tulostettavat mainokset yhteistyöverkostojen kautta. Suunnitelma kolmen NEro-ryhmän aikataulutukseksi oli, että eri ryhmissä olisi ollut eri ohjaajat niin, että jokainen NEro I -hankkeen työntekijä olisi ollut yhdessä ryhmässä päävastuussa ja yhdessä ryhmässä avustavassa roolissa niin, että ohjaajaparit olisivat olleet erilaiset joka ryhmässä. NEro-ryhmien alkaessa NEro I -hankkeessa työskentelivät enää Paula Väliaho ja Petra Vänttinen. Näin ollen he ohjasivat kumpaakin ryhmää niin, että toinen oli toisessa ryhmässä päävastuussa ja toisessa ryhmässä avustavassa roolissa. Hankkeessa päätettiin, että NEro-ryhmien sopiva koko olisi 4-6 lasta, mutta että syksyn 2013 NEro-ryhmät ohjattaisiin vaikka osanottajia olisikin vähemmän. Ensimmäiseen aiottuun ryhmään ei tullut yhtään ilmoittautumista, toiseen ryhmään ilmoitettiin kaksi sisarusta ja kolmanteen ryhmään yksi lapsi. Vähäisen osanottajamäärän vuoksi hankkeessa todettiin, että mallin kehittämistä pitää jatkaa keväällä 2014 ja että silloin ohjattaisiin kaksi ryhmää. Syksyn 2013 aikana ohjatuissa ryhmissä luotiin uudet elementit, kuten Tilli Toukka -satu ja höyhenhengitys, päätettiin ryhmäkertojen rutiini ja toiminnalliset tehtävät. Sekä ryhmäkertojen rutiinista että toiminnallisista tehtävistä löytyy sekä jo olemassa olleita että hankkeessa kehitettyjä elementtejä. NEro-ryhmistä opittua NEro-ryhmäkokemuksia käsiteltiin aina ryhmän ohjaajien kesken jokaisen ryhmäkerran jälkeen. NErohankkeen työntekijät kävivät ryhmätyönohjauksessa kuukausittain toimintakuukausien aikana. Kerran kaudessa työntekijät kävivät myös yksilötyönohjauksessa. NEro-ryhmäkokemuksia käsiteltiin paljon työnohjaajankin kanssa. Ryhmäkokemuksia käsiteltiin myös järjestetyssä Hyvällä mallilla -keskustelussa., 8

9 johon osallistui NEro I -hankkeen ohjausryhmän jäsenet sekä muita lapsi-, perhe- ja erotoiminnan ammattilaisia ympäri Uuttamaata. Kuten NEro-ryhmien vähäiset osanottajamäärät olivat osoittaneet, ei pari viikkoa ja vain paperilta saatava tieto ryhmästä riitä osallistujien saamiseen. NEro I -hankkeen työntekijät kiersivät syksyllä 2013 tapaamassa eri lapsi- ja perhetyön toimijoita Hyvinkäällä, jotta tieto kulkisi heidänkin kauttaan asiakkaille. Ryhmämainos päätettiin julkaista myös paikallislehdessä. Hankkeessa huomattiin pian käytännössä, että vanhempien erotarinat eivät voi jäädä kuulematta. Ottaessaan yhteyttä hankkeeseen vanhemmat kuvasivat melko yksityiskohtaisesti eron vaiheita heti esittäydyttyään. Tarinan kertomusta oli vaikeaa, joskus jopa mahdotonta keskeyttää. Näin ollen hankkeessa päätettiin, että erotarina voidaan kuulla, mutta että se ei saa vaikuttaa lapsen tai kummankaan vanhemman kohtaamiseen eikä ryhmän ohjaamiseen. Käytäntö osoitti huonoksi myös lähtökohtaisen ajatuksen siitä, että ryhmien ohjaajat hoitaisivat yhteydenotot vanhempien välillä. Koska yhtenä tavoitteena on tukea yhteistyövanhemmuutta, ryhdyttiin sitä tukemaan alusta pitäen. Vaikka vanhempien keskinäiset välit olisivatkin huonot, pysyvät he aina lastensa vanhempina yhdessä. Heidän tulee siis tehdä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tarvittaessa ryhmän ohjaajat voivat tukea vanhempia yhteydenotoissa. Ohjaajakokemusten perusteella päätettiin, että vertaisryhmämallissa lasten vanhemmat eivät ole ensimmäisellä lapsiryhmäkerralla mukana, vaan että vanhemmat osallistuvat vain lapsiryhmäkerroille 5 ja 10. Päätös tehtiin, sillä yksi ryhmän toimintaperiaatteista on, että se toimii puolueettomalla maaperällä, eikenenkään-maalla. Lapsen näkökulmasta tämä ei toteutunut toivotulla tavalla vanhempien ollessa mukana ensimmäisellä tapaamiskerralla. Toisessa NEro-ryhmässä oli sisarukset. Ryhmää ohjatessa huomattiin, että sisaruksista vanhempi oli aika ajoin ennemmin paikalla nuorempaa sisarustaan kuin itseään varten. Tilanteeseen jouduttiin kiinnittämään ohjauksessa paljon huomiota, sillä jokainen lapsi saa olla ryhmäläisenä ottamassa itselleen vastaan ryhmän tarjoamia hyviä asioita. Niinpä hankkeessa päädyttiin siihen, että ryhmää ei suositella sisaruksille. Mikäli ryhmässä on sisaruksia, tulee ohjaajien kiinnittää heidän rooleihinsa erityisen tarkasti huomiota. Vertaisryhmiin osallistuneilta perheiltä kerättiin jatkuvasti palautetta. Niiden perusteella kehitettiin mittari, jolla vanhemmat voivat arvioida oman huolensa suuruutta sekä mittari, jolla lapsen huolen suuruutta voidaan arvioida. Lapsilta saatiin palautetta palautelomakkeilla, mutta erityisesti ryhmien aikana. Esimerkiksi malliin kirjattu lupa tulla syliin on lisätty eräässä ryhmässä syntyneen keskustelun perusteella. 9

10 Hyvällä mallilla -keskustelussa päätettiin, että NEro-ryhmissä tulee aina olla kaksi koulutuksen saanutta ohjaajaa paikalla ja että päävastuullisella ohjaajalla tulee olla ammatillinen tausta sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai opetusalalta. Tällä linjauksella voitaisiin paremmin taata ryhmien turvallisuus ja laadun säilyminen. Hyvällä mallilla -keskustelussa ryhmäkooksi päätettiin 3-6 lasta. NEro-ryhmästä Tilli Toukaksi Koska NEro I -hankkeessa kehitettävä vertaisryhmämalli toimii lasten näkökulmasta, mietittiin ennen vuoden 2014 ryhmiä myös NEro-ryhmän nimeä lasten näkökulmasta. Ryhmässä luetaan Tilli Toukka -satua ja myös ryhmän nimi päätettiin muuttaa Tilli Toukaksi. Keväällä 2014 NEro I -hankkeessa oli tarkoitus ohjata kaksi Tilli Toukka -vertaisryhmää. Tehdyn viestintäkierroksen, paikallislehtimainonnan ja viidakkorummun avulla ilmoittautumisia kevään 2014 ryhmiin tuli kuitenkin niin paljon, että osallistujia riitti kolmeen ryhmään. Koska niiden ohjaaminen oli hankkeessa mahdollista, päätettiin apua tarjota kaikille sitä hakeneille ja saada samalla tärkeää kokemusta mallista. Ensimmäisessä ryhmässä mukaan otettiin vielä uusia elementtejä, kaksi viimeistä ryhmää ohjattiin täysin valmiin mallin mukaisesti (liite 2, ryhmäkerran eteneminen). Tilli Toukka -vertaisryhmämalli on tarkoitettu 4-6 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Ryhmissä käsitellään perhetilanteiden lapsissa herättämiä tunteita, ei itse perhetilanteita. Malli perustuu vankkaan teoriataustaan, joka eletään jokaisessa tapaamisessa todeksi ryhmän viiden peruspilarin kautta. Tilli Toukka on ensimmäinen varhaiskasvatusikäisille tarkoitettu vertaisryhmämalli tästä aihepiiristä. Malli on syntynyt ryhmiä ohjaamalla. Tilli Toukka -ohjaajan opas Rinnan ensimmäisen Tilli Toukka -ryhmän kanssa hankkeessa ryhdyttiin kirjoittamaan Tilli Toukka -ohjaajan opasta. Opas on yksityiskohtainen teos Tilli Toukka -vertaisryhmien käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Siihen on kirjattuna kaikki tarvittava materiaali, lomakkeet sekä ohjeet niiden käyttöön ja myös yksityiskohtaiset 10

11 ohjeet jokaiseen Tilli Toukka -tapaamiseen. Oppaan kirjoitustyöstä vastasi hankekoordinaattori Paula Väliaho. Tilli Toukka -ohjaajan opasta kehitettiin kevääseen 2015 asti. Sitä käsiteltiin muun muassa NEro I -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa ja MLL Hyvinkään hallituksen kanssa. NEro I -hanke painatti oppaan kesällä Tilli Toukka -ohjaajakoulutus NEro I -hankkeen kolmanneksi tavoitteeksi oli kirjattu lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen osaamisen kehittäminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä Tilli Toukka -ohjaajakoulutus. Alun perin koulutusta oli ajateltu kolmimoduuliseksi, jossa omina moduuleinaan olisivat olleet Tilli Toukka - osuus, ryhmänohjaajaosuus ja lapsiryhmänohjaajaosuus. Tästä syystä NEro I -hankkeessa järjestettiin Hyvinkään neuvolan terveydenhoitajille ryhmänohjaajakoulutus helmikuussa Tilli Toukka - ohjaajakoulutuksesta kehitettiin kuitenkin lopulta yhden päivän kestävä, laajuudeltaan yhden opintopisteen koulutus, joka keskittyy Tilli Toukka -asioihin. Ohjaajakoulutuksen suorittaneet henkilöt saavat pätevyyden toimia Tilli Toukka -ohjaajana. Kaikille Tilli Toukka -ohjaajakoulutukseen osallistuneille annettiin Tilli Toukka -ohjaajan opas siinä muodossa kuin se koulutushetkellä oli. Tilli Toukka -ohjaajakouluttajina toimivat hankkeen työntekijät Paula Väliaho ja Petra Vänttinen. Ensimmäiset koulutukset pidettiin jo ennen kesälomaa vuonna Niissä koulutuspäivän rakenne oli jo saamassa muotonsa, mutta jossain määrin päivää kehitettiin koko NEro I -hankkeen ajan. Koulutuksista pyydettiin palaute. Koulutuspalautteet käytiin läpi kouluttajien kesken heti koulutuksen päätyttyä. Palautteen perusteella tehtiin tarvittaessa muutoksia tulevien koulutuspäivien esityksiin. Pääsääntöisesti koulutuksista saatu palaute oli kiittävää ja suurin osa osallistujista koki saaneensa paljon eväitä omaan työhönsä. Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksessa käsiteltiin Tilli Toukka -vertaisryhmämallin teoriatausta, peruspilarit, mallin tavoitteet ja elementit. Koulutuksessa käsiteltiin paljon ohjaajien rooleja Tilli Toukka - vertaisryhmissä. Hankkeessa oli esimerkiksi todettu, että lapsille oli helpointa se, että ryhmissä vain toinen ohjaajista toimii pääohjaajana, jolloin hänellä on vastuu ryhmän etenemisestä. Toisen ohjaajan rooli nimettiin apuohjaajaksi. Nimekkeistä huolimatta apuohjaajan ja pääohjaajan roolit ovat Tilli Toukka - ryhmissä yhtä tärkeitä. Monet lapsista saattavat joutua kohtaamaan epävarmuutta aiheuttavia neuvottelutilanteita jo kotonaan, joten neuvotteluita ei haluttu tuoda ryhmiin. Ohjaajat eivät saa ryhtyä 11

12 neuvottelemaan keskenään ryhmän aikana, vaan pääohjaaja päättää ryhmän etenemisestä. Tästäkin syystä pääohjaajalla tulee olla ammatillinen tausta. Asiaa mietittiin myös vuorovaikutuksen kannalta: on levollisempaa, kun voi keskittyä vain yhden henkilön ohjaamiseen. Pääohjaajan ja apuohjaajan roolit herättivät koulutuksissa paljon kysymyksiä. Asian avaaminen lapsen näkökulmasta auttoi kuitenkin roolien merkityksen ymmärtämisessä. Eräänä haastavimpana asiana koulutuksissa koettiin yhteistyö vanhempien kanssa. Tämä asia oli huomattu jo hankkeessa: monet ryhmään liittyvistä, vanhempien yhteistyökäytännöistä piti miettiä todella tarkkaan. Tästä esimerkkinä ovat Tilli Toukka -vertaisryhmissä käytetyt lomakkeet. Niitä kehitettiin NEro- ja Tilli Toukka -vertaisryhmien ohjaamisen ajan. Niiden täyttämiseen luotiin tarkat ohjeet, jotka tarkistettiin myös MLL:n lakimiehellä. Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksia mainostettiin muun muassa hankkeen hankeseminaareissa. Koulutukset olivat osallistujille maksuttomia, koulutuksen tilaajaltakin perittiin vain kouluttajien matkakulut (matkustus + tarvittaessa yöpyminen). NEro I -hanke järjesti neljä koulutusta ja lisäksi koulutuksia järjestettiin asiakkaiden tilauksesta 22 kappaletta ympäri Suomen. Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksissa Tilli Toukka - ohjaajan pätevyyden sai yhteensä 460 henkilöä. NEro I -hankkeessa ja sen ohjausryhmässä tehtiin päätös paitsi siitä, että koulutukseen osallistuneet voivat saada Tilli Toukka -pääohjaajan pätevyyden, mikäli heillä on ammatillinen tausta sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai opetusalalta. Samoin päätettiin, että MLL:n ja YVPL:n toimintaan osallistuvat työntekijät voivat saada koulutukseen osallistuttuaan Tilli Toukka -kouluttajapätevyyden. YVPL:n Pohjois-Suomen aluetoimiston aluekoordinaattori järjesti Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksen loppuvuodesta Siitä valmistui kolme Tilli Toukka -ohjaajaa. NEro I -hankkeessa kehitettiin myös Tilli Toukka -verkkokoulutus. Sen pilotointi toteutetaan NEro II - hankkeessa. Tilli Toukka -ohjaajat Koulutettuihin Tilli Toukka -ohjaajiin oltiin säännöllisesti yhteydessä NEro I -hankkeesta. Ohjaajia pyydettiin olemaan hankkeeseen yhteydessä, mikäli heillä heräisi mitään kysymyksiä. Ohjaajilta pyydettiin myös tietoa käynnistyvistä Tilli Toukka -ryhmistä. 12

13 Ensimmäinen NEro I -hankkeen ulkopuolinen Tilli Toukka -vertaisryhmä oli käynnistymässä syksyllä Ryhmä ei valitettavasti toteutunutkaan, sillä ilmoittautumisia siihen ei saatu useista yrityksistä huolimatta tarpeeksi. Tätä raporttia kirjoitettaessa, helmikuussa 2016, NEro I -hankkeen tiedossa on kahdeksan koulutettujen ohjaajien käynnistämää Tilli Toukka -vertaisryhmää. Niistä kolme ei kuitenkaan käynnistynyt liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Riittävän osallistujamäärän saamiseen kiinnitettiin huomiota myös hankkeessa, NEro-ryhmiinhän ei saatu paljoa osallistujia. Ohjaajien palautteen perusteella huomattiin, että ryhmien kokoaminen on yksi asioista, jossa Tilli Toukka -ryhmien ohjaajat tarvitsevat tukea. Käynnistyneiden ja käynnistyvien ryhmien ohjaajia pyrittiin tukemaan tarpeen mukaan ja monella tavalla. Ohjaajia pyydettiin kertomaan mahdollisista ongelmakohdista ja heitä tuettiin puhelimitse, skypetapaamisissa, sähköpostitse ja myös materiaalipaketilla, jossa oli kaikki tarvikkeet, joita ryhmän ohjaamiseksi tarvitaan. Eräälle ryhmänohjaajalle lähetettiin jopa ääniviesti, jossa oli laulettuna Tilli Toukka - ryhmissä käytetty tervetulolaulu. Ohjaajille on perustettu myös Facebook-ryhmä ja heidän ohjaamisensa tueksi on julkaistu joitakin videoita ensin NEro-hankkeen ja myöhemmin Tilli Toukka -kotisivuilla. Tunnetyökalut Tilli Toukan tapaan Eräänä NEro I -hankkeen toimintamuotona oli osallistuminen paikallisen perhekeskus Pikku-Veturin toimintaan (kts. myös seuraava luku Muut palvelut ). NEro I -hankkeen aluksi hanketyöntekijä Petra Vänttinen osallistui Pikku-Veturin toimintaan viikoittain ja hankekoordinaattori Paula Väliaho kuukausittain. Petra Vänttinen ohjasi joka kerralla toimintaa joko lapsille ja vanhemmille tai vain vanhemmille. Samalla hän kehitti Tilli Toukan työtapoja avoimessa toiminnassa käytettäväksi. Avoimen toiminnan työtavoissa tavoitteena on vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen, perheiden tukeminen uusien asioiden kohtaamisessa, yhteisöllisyyden lisääminen sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä tukeminen. Toiminnassa keskitytään vahvistamaan positiivisia asioita. Työtavat kehitettiin Tilli Toukka -vertaisryhmien työtavoista. Avoimen toiminnan työtavat koottiin omaksi kokonaisuudekseen Tilli Toukka -ohjaajan oppaaseen. Se painatettiin myös omana vihkosenaan, Tunnetyökalut Tilli Toukan tapaan. Painosmäärä oli 1000 kappaletta. NEro I -hanke toimitti vihkosen kaikkiin MLL:n paikallisyhdistyksiin ja avointa toimintaa järjestäville kunnallisille toimijoille sekä YVPL:n aluekoordinaattoreiden kautta myös YVPL:n paikallistoimijoille. Vihkosia 13

14 jaettiin myös NEro-hankeseminaarissa keväällä 2015 ja se julkaistiin sähköisenä NEro-hankkeen ja myöhemmin Tilli Toukka -kotisivuilla. Muut palvelut Tilli Toukka -toiminnan lisäksi NEro I -hanke järjesti myös muita palveluja ja osallistui muuhun paikalliseen toimintaan. Muut eropalvelut MLL Hyvinkään yhteistyökumppanina oli NEro I -hankkeen alkuideoinnista alkaen MLL Tampereen osasto. Siellä alkoi Lapsi ja ero -hanke vuonna Lapsi ja ero -hankkeessa kehitettiin muun muassa Eron edessä -iltojen ja perhetapaamisten mallit. Ne otettiin käyttöön myös NEro I -hankkeessa. Eron edessä -illat ovat tiedollisia tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Erityisesti ne on suunnattu eronneille ja eroperheiden läheisille. Illoissa on asiantuntija-alustus sekä mahdollisuus kysyä ja keskustella. NEro I -hanke järjesti Eron edessä -iltoja syyskaudesta 2013 alkaen vuoden 2015 loppuun asti. Alustajat olivat Hyvinkään käräjäoikeudesta, Hyvinkään perheneuvolasta, Hyvinkään-Riihimäen perheasiain neuvottelukeskuksesta, Hyvinkään seudullisesta perheoikeudellisesta yksiköstä, Miessakeista ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta. Syksystä 2014 alkaen kerran kaudessa järjestettiin myös Tilli Toukka -ilta, jonka alustajina olivat NEro I -hankkeen työntekijät. Hanketyöntekijä Petra Vänttinen vastasi Eron edessä -iltojen organisoinnista. Aluksi hanketyöntekijät järjestivät illat itse, mutta vuoden 2015 alusta iltojen järjestämisestä vastasi hankkeen vapaaehtoiset. NEro I -hankkeen tiloissa järjestettiin myös perhetapaamisia. Perhetapaamisten tarkoitus on taata kodinomainen paikka lapsen ja hänestä erillään asuvan vanhemman tapaamisille. Perhetapaamisissa on paikalla koulutettu vapaaehtoinen. Tapaamiset eivät sovellu tuettuihin tai valvottuihin tapaamisiin. Perhetapaamisia voitiin järjestää vuoden 2014 alusta alkaen. Perhetapaamiskyselyitä tuli todella vähän ja ne muutamat perheet, joille tapaamisia järjestettiin, vaativat tukea paljon enemmän kuin hankkeesta pystyttiin tarjoamaan. Niinpä keväällä 2015 tehtiin päätös perhetapaamisten lopettamisesta. Palvelua oli käyttänyt kolme perhettä. Perhetapaamisten organisoinnista vastasi hanketyöntekijä Petra Vänttinen. 14

15 Syksyllä 2014 hankkeessa kokeiltiin erokahvilatoiminnan järjestämistä. Erokahvila kokoontui kerran kuukaudessa lauantaisin. Toiminta käynnisteltiin, sillä sitä olivat sekä asiakkaat että yhteistyökumppanit pyytäneet. Erokahvilassa kävi kuitenkin vain 1-2 henkilöä, joten sen järjestämisestä luovuttiin. Heti ensimmäisestä koulutuksesta alkaen saatiin palautetta, että Tilli Toukka -vertaisryhmämalli kävisi myös muiden kuin eroasioiden käsittelyyn ja myös muun ikäisille lapsille. Hankkeessa työstettiin asiaa ja todettiin, että mahdollisten sovellusten tulee perustua ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen vahvistamiseen. Käytännössä soveltamista testattiin kevätkaudella 2015, jolloin hanketyöntekijä Petra Vänttisen valmennuksessa kävi alakoululainen asiakas perheineen. Pojalla oli haasteita koulunkäynnissä. Valmennustapaamisia järjestyi viitisen kappaletta. Kesällä 2015 järjestettiin myös Tilli Toukka -leiri. Leiri oli suunnattu 1. ja 2. luokan päättäneille koululaisille, joiden vanhemmat olivat eronneet tai eroamassa. Leiri toteutui yhden viikon kestoisena päiväleirinä. Sen pääohjaajana toimi hanketyöntekijä Petra Vänttinen ja apuohjaajana sosionomi-opiskelija Minna Ranki Hyvinkään Laureasta. MLL Hyvinkään yhdistyksen muu toiminta Vapaaehtoiset olivat tärkeässä osassa NEro I -hankkeen toiminnassa. Niinpä oli luontevaa, että NEro I - hanke järjesti yhdistyksen kaikkien vapaaehtoisten tuen ja virkistäytymisen. Tuki ja virkistäytyminen järjestettiin tapaamismahdollisuuksina, joille annettiin nimeksi Käsityötapaamiset. Niitä järjestettiin ensin muutaman kerran keväällä 2014 ja kuukausittain syksystä 2014 alkaen. Käsityötapaamiset olivat matalan kynnyksen tapaamisia, joita mainostettiin eri tavoin ja jonne jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset kutsuttiin. Käsityötapaamisten osana ideoitiin myös pari erilaista käsityötempausta: kassitehdas ja vastasyntyneiden myssykampanja. Kassitehdas oli tapahtuma, jonka järjestelyistä vastasi yhdistyksen vapaaehtoinen, myssykampanjassa hyvinkääläisiä vapaaehtoisia pyydettiin neulomaan myssyjä vastasyntyneille, jotka hankekoordinaattori toimitti Hyvinkään neuvoloihin perheisiin jaettavaksi. Hankekoordinaattori osallistui myös MLL Hyvinkään järjestämiin tapahtumiin: vuosina 2013 ja 2014 Koko kylä kasvattaa -tapahtumaan ja vuonna 2014 myös kevättapahtumaan ja kesäolympialaisiin. Pikku-Veturi Hyvinkäälle perustettiin vuonna 2006 perhekeskus Pikku-Veturi, joka toimii monitoimijaisena yhteistyönä. Pikku-Veturissa on laskennallisesti 2 työntekijää, joista 1,5 tulee Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatukselta 15

16 ja 0,5 muilta toimijoilta. Muut toimijat muodostavat myös Pikku-Veturin yhteistyöryhmän. Muita toimijoita ovat Hyvinkään kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut, Hyvinkään kaupungin neuvola, Hyvinkään seurakunta sekä MLL Hyvinkää. NEro I -hankkeen aikana hanketyöntekijät vastasivat MLL Hyvinkään panoksesta Pikku- Veturissa. Pikku-Veturin yhteistyöryhmä toimi myös NEro I -hankkeen yhteistyöryhmänä. Hanketyöntekijä Petra Vänttinen ohjasi Pikku-Veturissa toimintaa viikoittain syksystä 2013 vuoden 2014 loppuun ja vuoden 2015 aikana kuukausittain. Hankekoordinaattori Paula Väliaho osallistui toimintaan kuukausittain. Osana yhteistyöryhmän toimintaa NEro I -hankkeen työntekijät osallistuivat myös Pikku-Veturin järjestämiin kesätapahtumiin. Vapaaehtoiset Vapaaehtoiset olivat olennaisessa osassa NEro I -hankkeessa. Heidän avullaan pystyttiin järjestämään perhetapaamisia ja vuodesta 2015 alkaen Eron edessä -iltoja. Vapaaehtoisia osallistui myös Tilli Toukka - ryhmiin, kun toinen varsinaisista ohjaajista oli poissa. Vapaaehtoisten avulla huomattiin tarve Tilli Toukka - ryhmien vara-aikuisiin, joka on kirjattu myös Tilli Toukka -vertaisryhmämalliin. Syksystä 2014 alkaen vapaaehtoiset ottivat vastaan myös NEro-hankeseminaarien ilmoittautumiset. Vapaaehtoisten avulla NEro I -hankkeessa pystyttiin järjestämään sellaisia palveluita, jotka eivät olisi onnistuneet ilman heitä. NEro I -hankkeen keston aikana vapaaehtoisille tarjottiin monta koulutustilaisuutta, joista ensimmäinen syksyllä Tähän ensimmäiseen koulutukseen osallistui yhteensä viisi henkilöä, joista kolme osallistui NEro I -hankkeen toimintaan. Lisäksi toimintaan osallistui kaksi muuta, myöhemmin toimintaan mukaan tullutta vapaaehtoista. Yhteistyö NEro I -hankkeen läheisimpiä yhteistyökumppaneita olivat yhteistyö- ja ohjausryhmän jäsenet. Yhteistyöryhmä oli hankkeen tukena etenkin paikallisen tason toiminnassa, ohjausryhmä toimi sekä asiantuntijatukena että juurruttamistyön tukena. NEro I -hankkeen yhteistyöryhmä toimi perhekeskus Pikku-Veturin puitteissa, sen kokoonpano on esitetty luvussa Muut palvelut - Pikku-Veturi. 16

17 Pikku-Veturin yhteistyöryhmä kokoontuu neljä - viisi kertaa toimintakauden aikana sovitusti ja tarpeen mukaan. Keväästä 2013 alkaen Pikku-Veturin yhteistyöryhmän kokouksissa käsiteltiin myös NEro I - hankkeen asioita. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Pikku-Veturin yksikön esimies ja sihteerinä yksikön työntekijä. Yhteistyöryhmän kautta saatiin välitettyä tietoa paikallisille toimijoille NEro I -hankkeen toiminnasta. Suuri osa esimerkiksi vertaisryhmien asiakkaista tuli yhteistyökumppaneiden ohjaamina. NEro I -hankkeen ohjausryhmä kokoontui syksystä 2013 alkaen puolivuosittain. Ohjausryhmän jäseniä olivat MLL Hyvinkään hallituksen edustajan ja NEro I -hankkeen työntekijöiden lisäksi MLL, YVPL, MLL Uudenmaan piiri, MLL Tampereen osasto, Suomen Kasper, Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö, Hyvinkään kaupungin perhepalvelut (lastensuojelu ja perheneuvola), oppilaitokset Humak, Hyria ja Laurea, yhteistyöryhmän jäsenet (Hyvinkään kaupungin neuvola, Hyvinkään kaupungin perhe- ja sosiaalityö, Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatus ja Hyvinkään seurakunta) sekä vuoden 2015 alusta alkaen Neuvokeskus. Ohjausryhmän kokousten puheenjohtajana toimi NEro I -hankekoordinaattori Paula Väliaho ja sihteerinä NEro I -hanketyöntekijä Petra Vänttinen. Ohjausryhmässä käsiteltiin monia vertaisryhmämalliin, sen ohjaamiseen ja juurruttamiseen liittyviä asioita. Ohjausryhmä suunnitteli yhdessä myös NEro I -hankeseminaarisarjan (kts. myös luku Viestintä ). Ohjausryhmän oppilaitosjäsenten kanssa tehtiin myös muuta kuin ohjausryhmäyhteistyötä. Yhteistyössä Hyrian lähihoitajaopiskelijoiden kanssa järjestettiin kaksi kurssikokonaisuutta vuonna 2014 ja Laureaammattikorkeakoulun opiskelijat aloittivat yhteensä kolme opinnäytetyötä liittyen NEro I -hankkeeseen. Ensimmäisen Laurean opinnäytetöistä tekivät sosionomiopiskelijat ja samalla välitettiin viestiä kehitteillä olevasta vertaisryhmämallista ympäri Suomen. Toinen valmistunut työ oli sosionomi AMK-tutkinnon opinnäytetyö ja se valmistui loppuvuodesta Siinä arvioitiin Tilli Toukka -ohjaajien kokemuksia ryhmän käynnistämiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän opinnäytetyön tuloksia käsitellään hieman tarkemmin luvussa Arviointi. Kolmas, tätä raporttia kirjoittaessa vielä kesken oleva opinnäytetyö liittyi Tilli Toukka - leiriin. Oppilaitosyhteistyön merkeissä NEro I -hankkeessa oli myös kaksi harjoittelijaa eri oppilaitoksista. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen opiskelija oli seuraamassa NEro I -hankkeen työskentelyä syksyllä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön opiskelija suoritti päättöharjoittelunsa NEro I -hankkeessa keväällä NEro I -hankkeen hankekoordinaattori piti lisäksi kaksi luentoa Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. 17

18 Viestintä NEro I -hankkeessa viestinnästä vastasi hankekoordinaattori Paula Väliaho. Viestinnän kohteina olivat mahdolliset asiakkaat, yhteistyökumppanit, lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot, koulutetut ohjaajat sekä muut NEro I -hankkeesta ja Tilli Toukka -toiminnasta kiinnostuneet. Viestintäkanavina käytettiin sosiaalista mediaa, sähköpostia, kotisivuja, henkilökohtaisia tapaamisia, lehtiä ja oppaita sekä NEro I - hankkeen järjestämiä hankeseminaareja. Vuonna 2013 hankkeessa keskityttiin paikallisviestintään ja toiminnan mainostamiseen. Tietoa toiminnasta välitettiin yhteistyöryhmän kokouksissa, paikalliskiertueella (kts. myös luku Tilli Toukka - vertaisryhmämallin synty - NEro-ryhmistä opittua ), hankkeen kotisivuilla ja Facebookissa. Lisäksi paikallislehti kirjoitti hankkeen alkamisesta ja käynnistyvistä ryhmistä muutaman artikkelin. Vaikka hankkeen toiminta oli aluksi lähinnä paikallista, pyydettiin NEro I -hankekoordinaattoria Ylen aamu-tv:n haastatteluun lokakuussa Haastattelun jälkeen hankkeeseen tuli joitakin yhteydenottoja ympäri Suomen. Keväästä 2014 alkaen NEro I -hanke järjesti puolivuosittain hankeseminaareja vuoden 2015 loppuun asti. Hankeseminaarien tavoitteita olivat lasten hyvinvoinnin tukeminen, tiedon tuottaminen ja tiedon välittäminen. Jokaisessa järjestetyssä hankeseminaarissa oli yli 50 kävijää, suurimmassa yli 100. Ohjausryhmässä päätettiin, että hankeseminaareja yhdistävä asia on lasten ja perheiden eroauttaminen ja että asian käsittelykulmat vaihtuisivat. Ensimmäisessä hankeseminaarissa asiaa käsiteltiin lapsen näkökulmasta, syksyllä 2014 perheen näkökulmasta ja keväällä 2015 yhteiskunnan näkökulmasta. Syksyllä 2015 järjestetyssä loppuseminaarissa käsiteltiin NEro I -hankkeen kokonaisuutta ja etenkin sitä, mitä hyötyä hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ennaltaehkäisystä on. Hankeseminaareja mainostettiin mm. koulutettujen ohjaajien, yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän jäsenten sekä sosiaalisen median kautta. Lisäksi kaikkiin hankeseminaareihin lähetettiin kutsuja eri medioiden edustajille. Hankeseminaarit poikivat muutamia kirjoituspyyntöjä eri lehtiin: Valkonauha, Kasper ja Pikkuväki. Vuonna 2014 NEro I -hanke oli esillä myös Hyvinkään pääkirjastossa ja Vantaalla järjestetyn Hyvisseminaarin infotorilla. Hanketyöntekijä Petra Vänttistä haastateltiin myös radioon Eron edessä -iltoihin ja erokokemuksiin liittyen. Vuonna 2015 NEro I -hankkeen pääasiallista toimintaa olivat Tilli Toukka -koulutukset. Koulutusvarauksista sopi hankekoordinaattori Paula Väliaho. Koulutuskalenteri täyttyi melko nopeasti. Koulutuksen järjestäjiä 18

19 pyydettiin olemaan yhteydessä oman alueensa paikallislehtiin ja Tilli Toukka -koulutuksista ilmestyikin useita lehtiartikkeleita ympäri Suomen. Syksyn 2015 ohjausryhmän kokouksessa sovittiin yhteisen artikkelin / kannanoton kirjoittamisesta. Kirjoitus ryhtyi saamaan muotoaan loppusyksystä 2015 ja alkuvuodesta 2016 se oli valmis julkaistavaksi. Helsingin Sanomien mielipidesivuilla käytiin tammi-helmikuussa 2016 vilkasta keskustelua parisuhteiden tasaarvosta. Ohjausryhmän kirjoitus julkaistiin osana tuota keskustelua, tosin se painettiin vain NEro I - hankekoordinaattorin nimellä. Kirjoitus julkaistiin myös NEro-hankkeen kotisivuilla, josta se on ollut jaettavissa. Arviointi NEro I -hankkeessa toteutettiin arviointia Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ohjeiden mukaan. RAY:n palautelomakepohjia muokattiin NEro I -hankkeen käyttöön. Omat palautelomakkeensa kehitettiin NEro I - hankkeen järjestämälle toiminnalle (vertaisryhmät ja ohjaajakoulutukset sekä hankeseminaarit), yhteistyötahoille (ohjausryhmä, yhteistyöryhmä), vapaaehtoisille sekä henkilöstön itsearviointiin. NEro I - hankkeen järjestämissä Eron edessä -illoissa käytettiin MLL Tampereen osaston toimintaa varten kehittämiä palautelomakkeita. Toimintaan liittyvää palautetta pyydettiin kaikilta toimintaan osallistuneilta. Vertaisryhmistä ja ohjaajakoulutuksista sekä Eron edessä -illoista saatiin paljon palautetta. Toimintaan liittyvät palautteet käytiin hankkeessa läpi aina mahdollisimman pian järjestetyn toiminnan jälkeen. Toimintaan liittyvä palaute huomioitiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tulevassa toiminnassa. Yhteistyötahoilta pyydettiin palautetta puolivuosittain. Sitä saatiin useista pyynnöistä ja pyytämistavoista huolimatta melko vähän. Sitä käsiteltiin NEro I -hankkeen järjestämissä itsearvioinneissa, joita järjestettiin puolivuosittain. Tilli Toukka -toiminnan arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallia arvioivat niin asiakkaat (lapset ja vanhemmat), Tilli Toukka - ohjaajakoulutuksiin osallistuneet henkilöt kuin monet lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaisetkin. 19

20 Tilli Toukka -vertaisryhmämallia arvioitiin myös MKP Aikamatkalta ostetussa arvioinnissa (Tilli Toukka - vertaisryhmämallin arviointi, marraskuu 2015, Marja Kiijärvi-Pihkala) ja sosionomi-amk Kati Riihelän opinnäytetyössä (Case Tilli Toukka: Ohjaajien käsityksiä Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnasta ja toiminnan käynnistymiseen vaikuttavista tekijöistä, Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015). MKP Aikamatkan arvioinnissa materiaalina olivat asiakkaiden antamat palautteet, helmikuuhun 2015 mennessä kertyneet Tilli Toukka - ohjaajakoulutuspalautteet sekä keväällä 2015 tehdyt ryhmähaastattelut. Kati Riihelän opinnäytetyön materiaalina oli helmikuussa 2015 mennessä Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksen suorittaneille tehty kysely sekä muutama haastattelu. Marja Kiijärvi-Pihkala käytti myös kyselyn vastauksia arvioinnissaan. Lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä NEro- ja myöhemmin Tilli Toukka -vertaisryhmän antiin. Annetun palautteen mukaan lapset olivat vertaisryhmän jälkeen aiempaa levollisempia, he osasivat tuoda esiin myös negatiivisia tunteitaan ja eroasiasta puhuminen oli kotona helpottanut. Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksen käyneet henkilöt kiinnittivät huomiota siihen, että vastaavaa vertaisryhmämallia ei ollut aiemmin ollut ja että sille oli tarvetta. Malli on rakennettu ikäryhmälle sopivaksi. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että mallissa huomioidaan molemmat vanhemmat. Ohjaajat kokivat saaneensa Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksen perusteella paljon työkaluja omaan työhönsä. Koulutetut ohjaajat kokivat valmiin mallin hyvänä ja helposti käyttöönotettavana. MKP Aikamatkan arviointiraportissa Tilli Toukka -vertaisryhmämallin todetaan olevan ammattimaisesti rakennettu konsepti, jonka menetelmät perustuvat johdonmukaisesti teoriapohjaan. Keskeisin tavoite, lapsien perusturvallisuuden tukeminen, näyttäytyy koko ryhmäprosessin ajan. Heti koulutuksen jälkeen jopa 70 % koulutuspalautteiden antaneista oli valmiita käynnistämään Tilli Toukka -ryhmän. Kun helmi-maaliskuussa 2015 tehtiin kysely koulutetuille ohjaajille, oli enää 35 % vastanneista (N=92) valmiita käynnistämään ryhmän. Suurin Tilli Toukka -vertaisryhmän käynnistämistä estävä tekijä on rakenteellisen tuen ja ajan puute. Suurin osa vastanneista koki Tilli Toukka -vertaisryhmän luonnollisemmaksi osaksi työtään kuin vapaaehtoistyönä toteutettavaksi. Tilli Toukka -ohjaajien tarvitseman tuen kehittämiseksi ja sen alueelliseksi kiinnittämiseksi MLL Hyvinkään yhdistys haki RAY:ltä rahoitusta NEro II -hankkeelle. NEro II -hanke sai rahoitusta ja se alkaa heti NEro I - hankkeen päätyttyä,

21 Itsearviointi NEro I -hankkeessa järjestettiin yhteensä viisi henkilöstön itsearviointia. Niiden pohjana käytettiin Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) itsearviointipohjaa. Virheitä ja epäonnistumisia NEro I -hankkeessa käytetyssä RAY:n itsearviointipohjassa käsiteltiin useita eri osa-alueita seuraavien kysymysten avulla: Missä olemme erityisesti onnistuneet? Missä olemme mahdollisesti epäonnistuneet? Mitä voisimme parantaa? Toimenpide-ehdotus Hyvin varhaisessa vaiheessa NEro I -hankkeen työntekijät huomasivat työnohjaajan avulla pelkäävänsä virheitä tai ainakin epäonnistumisia. Aihe oli usein esillä myös hanketyöntekijöiden keskinäisissä keskusteluissa. Kun asia oli esillä ja virheiden / epäonnistumisten pelko hyväksytty, todettiin jo ensimmäisissä itsearvioinneissa, että epäonnistumisia ei hankkeessa ole ollut. Samalla todettiin, että kaikki tekevät virheitä, ne kuuluvat elämään eikä niitä tarvitse pelätä. Virheistä tulee epäonnistumisia vain, jos niiden tekemisen jälkeen ei enää yritä uudelleen. Kyky nähdä se, mitä ei ole NEro I -hankkeen itsearvioinneissa käsiteltiin muun muassa tavoitteita ja niiden asettamista, resurssien käyttöä, palveluita ja viestintää. Vaikka hankkeessa todettiinkin, että epäonnistumisia ei ollut, tehtiin käytyjen itsearviointien pohjalta paljon korjauksia ja muutoksia NEro I -hankkeen toiminnoissa. Esimerkiksi viestintäsuunnitelmaa tarkennettiin itsearvioinnin perusteella. Myös paikallista toimintaa vähennettiin itsearviointien perusteella, kun huomattiin sen sitovan aikataulua liikaa ja vähentävän mahdollisuutta koulutusten järjestämiseen. Itsearvioinneissa käsiteltiin myös yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Yhteistyökumppaneilta saatiin valitettavan vähän palautetta eikä saaduissa palautteissa ollut mitään kriittistä. Palautteiden perusteella 21

22 toivottuihin lisäpalveluihin kiinnitettiin huomiota ja niitä järjestettiin mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoisilta saatiin vielä vähemmän palautetta kuin muilta yhteistyökumppaneilta. Vapaaehtoiset olivat tyytyväisiä sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin että saatuun tukeen. Eräs NEro I -hankkeen vahvuuksista oli se, että työntekijät osasivat nähdä erilaisia tarpeita. Esimerkiksi Pikku-Veturissa kehitetyissä Tunnetyökaluissa Tilli Toukan tapaan on vanhemmille suunnatut voimavarapiirit. Ne ovat lyhyitä keskusteluhetkiä, joissa käsitellään osallistujien mielessä olevia aiheita positiiviseen keskittyen. Vaikka Pikku-Veturissakin järjestetään kiitettävästi monenlaisia keskustelumahdollisuuksia, ei tällaisia aiemmin ollut olemassa. NEro I -hankkeessa osattiin nähdä se, mitä ei ollut olemassa, uskallettiin tarttua siihen ja kyettiin kehittämään ratkaisuja monenlaisiin asioihin. Monia itsearviointiin liittyviä asioita käsiteltiin myös viikottaisissa tiimipalavereissa. Sekä itsearvioinneista että tiimipalavereista tehtiin muistiot. Tavoitteiden toteutuminen NEro I -hankkeen tavoitteet olivat: 1. lapsen perusturvallisuuden tukeminen ja vahvistaminen perheen ero- ja kriisitilanteessa, 2. vanhempien tukeminen lastensa tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 3. lapsen kanssa toimivien tahojen osaamisen kehittäminen lapsen tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 4. mallin kehittäminen lasten, perheiden ja ohjaajien väliseen yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten tukemisessa perheiden ero- ja kriisitilanteissa sekä 5. mallin juurruttaminen käyttöön. Tavoitteisiin pyrittiin luomalla Tilli Toukka -vertaisryhmämalli. Mallista haluttiin selkeä, sillä mallin selkeys tukee osaltaan sen juurtumista. Juurtumisen tueksi kehitettiin myös Tilli Toukka -ohjaajakoulutus ja Tilli Toukka -ohjaajan opas. Kehitetty Tilli Toukka -vertaisryhmämalli tukee sekä siihen osallistuneiden lasten perusturvallisuutta että heidän vanhempiensa kykyä tukea lastaan. Tilli Toukka -ohjaajakoulutukseen osallistuneet lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot ovat hyötyneet koulutukseen osallistumisesta ja pystyvät tukemaan toiminnassaan lapsia ja heidän vanhempiaan. Tilli Toukka -vertaisryhmämalli on toimiva ja vaikuttava. 22

23 Mallin juurrutustyö ei onnistunut toivotulla tavalla. Tilli Toukka -ohjaajia koulutettiin yli 460 ohjaajaa ja ryhmiä käynnistyi kuitenkin alle kymmenen. Ohjaajiin on oltu jatkuvasti yhteydessä ja heiltä on saatu tärkeää tietoa niistä seikoista, joita mallin juurtuminen tarvitsee. Niihin kiinnitetään huomiota etenkin NEro II -hankkeessa. NEro I -hankkeen ajatuksen mukaisesti emme halua kuitenkaan ajatella epäonnistuneemme viimeisenkään tavoitteen osalta. Paitsi, että asiaan ollaan tarttumassa jatkohankkeessa, kehitettiin NEro I -hankkeessa Tunnetyökalut Tilli Toukan tapaan. Vaikka kyseessä ei olekaan suunnitelmallisesti etenevä malli, on siinäkin paljon mahdollisuuksia lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Näistä tunnetyökaluista painettu vihkonen on jaettu lähes tuhannelle lapsi- ja perhetoimijalle ympäri Suomen. Kaikkinensa NEro I -hankkeen tavoitteet on saavutettu hyvin. Yhtenä osatekijänä on varmasti se, että hankkeen tavoitteet pidettiin jatkuvasti kirkkaana mielessä ja niihin palattiin useissa eri yhteyksissä eri kokoonpanoilla. NEro I -hanke ei olisi onnistunut yhtä hyvin ilman kaikkia siihen osallistuneita henkilöitä. Kiitos kuuluu meille kaikille! 23

24 Liitteet Liitteet Liite 1 Ryhmäkertojen tavoitteet ja toiminnalliset tehtävät Aloituskeskustelu vanhempien kanssa Tavoite vanhempien näkökulmasta Tavoite ohjaajien näkökulmasta Toiminnallisuus kuulluksi tuleminen vanhemmuuden tukeminen käydään aloituskeskustelu- / sopimuslomakkeen mukaan Alkutapaaminen ryhmäläisten vanhempien kanssa Tavoite vanhempien näkökulmasta Tavoite ohjaajien näkökulmasta Toiminnallisuus Tilli Toukka -malli tutuksi vanhemmuuden tukeminen peruspilareiden avulla vanhemmat tekevät lapselleen ökkömönkiäisen Lapsiryhmän 1. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus tutustuminen, ryhmäytyminen kivien maalaaminen, yhteismaalaus, solmusötkötys Lapsiryhmän 2. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus tunteiden tunnistaminen ja lupa tuntea tunnemaalaus Lapsiryhmän 3. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus tunteiden tunnistaminen ja käsittely, suru vuorovaikutusleikit Lapsiryhmän 4. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus tunteiden tunnistaminen ja käsittely, viha savityö Lapsiryhmän 5. tapaaminen, vanhemmat mukana Tavoite Toiminnallisuus tunteiden hyväksyminen musiikkimaalaus, pyramidiharjoitus vanhempien kanssa Lapsiryhmän 6. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus toivon herättäminen, ajankulun ymmärtäminen vuodenaikarata 24

25 Liitteet Lapsiryhmän 7. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus pettymysten sietäminen aina ei voi voittaa, uuden elämäntilanteen aiheuttamien tunteiden käsitteleminen pelit Lapsiryhmän 8. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus tunteiden kohtaaminen, uuden elämäntilanteen aiheuttamien tunteiden hyväksyminen tunnetanssit ja oman tilan maalaaminen Lapsiryhmän 9. tapaaminen Tavoite Toiminnallisuus oman mielipiteen kertominen (lapsen kuuleminen) sadutus, solmusötkötys Lapsiryhmän 10. eli viimeinen tapaaminen, vanhemmat mukana Tavoite Toiminnallisuus Tilli Toukka -matkan kertaaminen, ryhmän päättäminen pakettien jakaminen, pyramidiharjoitus vanhempien kanssa, herkuttelu Lopputapaaminen vanhempien kanssa Tavoite vanhempien näkökulmasta Tavoite ohjaajien näkökulmasta Toiminnallisuus perheet kuulluksi vanhemmuuden vahvistaminen peruspilareiden avulla palautelomakkeet 25

26 Liitteet Liite 2 Ryhmäkerran eteneminen Ryhmän vastaanottaminen Ei-kenenkään-maalle menemisestä muistuttaminen siirtyminen ryhmätilaan laulun kanssa asettautuminen ryhmään höyhenhengitys, pysähtymisen ja rauhoittumisen apu lapsille lupa tulla syliin tervetulolaulu, jonka aikana huomioidaan kaikki ryhmäläiset ja kaikki paikalla olevat ei-kenenkään-maasta keskustelu sääkartta ökkömönkiäisten jako ja lapsille lupa puhua huoliaskel höyhenhengitys säännöt höyhenhengitys Tilli Toukka -satu pipirasvaus höyhenhengitys toiminnallinen tehtävä ja sen purkaminen (riippuu ryhmäkerran tavoitteesta) rentoutuminen sääkartta ja huolen poisto hyvän mielen vihkon täyttäminen ökkömönkiäisten peittely höyhenhengitys herkku ryhmän päättäminen poistuminen ryhmätilasta laulun kanssa 26