Puhtaanapitolaitos. Puhtaanapitolaitoksen kertomus toimintavuodelta 1927 oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 XXVII. Puhtaanapitolaitos. Puhtaanapitolaitoksen kertomus toimintavuodelta 97 oli seuraavan sisältöinen: Puhtaanapitohallitukseen kuuluivat vuonna 97 rehtori M. Sergelius puheenjohtajana, toimittaja A. A. Aalto varapuheenjohtajana, professori H. Kyrklund ja rakennusmestari A. Malmi sekä itseoikeutettuna jäsenenä puhtaanapitolaitoksen johtaja E. Rosenbröijer. Sihteerin tehtäviä hoiti vanhempi oikeusneuvosmies K. E. Furuhjelm. Puhtaanapitohallitus kokoontui vuoden kuluessa 0 kertaa ja tarkasti tuon tuostakin eri työmaat. Pöytäkirjain pykäläluku oli 70, ja] kokouksissa käsiteltiin 8 asiaa; 5 kirjelmää lähetettiin. Käsitellyistä asioista ja toimenpiteistä, joihin oli ryhdytty, mainittakoon liikennejärjestelykomitean alotteesta herätetty kysymys voiko ja millä tavoin puhtaanapitolaitos pitää erinäiset keskikaupungin kadut kokonaan puhtaina lumesta. Hallituksen mielestä käynee tämä mahdolliseksi tarpeellisten koneellisten ajoneuvojen avulla. Jätteiden hyväksi käyttämisiä koskevaa asiaa valmistelemaan asetetun komitean ) mietintö oli hallituksen käsiteltävänä ja oli komitea, hallituksen mielestä, perusteellisesti selvittänyt sen. Tämän yhteydessä huomautti hallitus lausunnossaan rahatoimikamarille että kysymys kuormauspaikkojen uudesta sijoittamisesta pikimmiten olisi otettava lopullisesti käsiteltäväksi sekä että kuormauspaikat olisi rakennettava siten, että jätteet voidaan kaataa suoraan rautatievaunuihin. Samalla esitti hallitus että toistaiseksi kaksi sopivaa paikkaa varattaisiin mahdollisesti tarvittavia rikanpolttolaitoksia varten. Lisäksi anoi hallitus, että kysymys puhtaanapitosäännön laatimisesta loppuunkäsiteltäisiin. Hallitus vahvisti kertomusvuonna allaolevan uuden lannanmvyntitaksan otettavaksi käytäntöön lokakuun p:stä 97. Taksa lannanmyynnistä. Kaupungin kuormauspaikoilta: Rikat Multa Hevosenlanta Latriinia säiliöissä Hevoskuormallisesta, Smk Vaunukuormallisesta, Smk Eri paikoissa kaupungissa: Hevosenlanta, rikat ja multa 50 Malmin kaatopaikalla: Lanta Ks. 96 vuod. kert. s. 43*.

2 XXVII. Puhtaanapitolaitos. 49* Laitoksen virkailijain ja työläisten palkkauskysymys oli vuoden varrella useita kertoja käsittelyn alaisena. Kysymystä työehtosopimuksen tekemisestä laitoksen ja sen työntekijäin välillä hallitus käsitteli ja antoi asiasta lausunnon rahatoimikamarille. Rahatoimikamari antoi kuitenkin tällä kertaa asian raueta. Kaupungin puhtaanapito oli, kuten aikaisemminkin jakautuneena katujen puhtaanapitoon sekä talojen ja makkien puhtaanapitoon. Työn järjestely oli jaettuna seuraavalle kahdeksalle osastolle: hallinto-osasto, joka käsitti konttorin ja tiliviraston; katujen puhtaanapito; talojen ja makkien puhtaanapito; Malmin kaatopaikka; hajoituskaivojen tyhjentäminen; varasto ja korjauspaja; autotalli; ja hevostalli. Hallinto. Puhtaanapitolaitoksen johto oli uskottu johtajalle työpäällikön tai tarkastajan avustamana. V. t. johtajana toimi insinööri E. Rosenbröijer huhtikuun p:ään, jolloin valtuusto nimitti hänet vakinaiseksi johtajaksi. V. t. tarkastajana toimi insinööri G. Andersson elokuun p:ään, mistä päivästä hallitus nimitti hänet viran vakinaiseksi hoitajaksi. Sekä puhtaanapitohallituksen että puhtaanapitolaitoksen tilejä hoiti puhtaanapitolaitoksen tilivirasto. Sen kassavirastona oli rahatoimikonttori. Konttorihenkilökuntaan kuuluivat kamreeri, joka toimi konttorin ja tiliviraston päällikkönä, kirjanpitäjä, kassanhoitajatar, kirjuria, konekirjoittaja ja ylimääräinen konttoriapulainen. Konttorissa palveli vahtimestari sekä asiapoika. Kiinteistöjen puhtaanapidosta laadittujen ilmoitusten tarkkailua varten toimi kuormauspaikoilla 3 kirjuria ja Malmin kaatopaikalla hoiti lannan myyntiä toimitsija. Konttorista lähetettiin vuoden kuluessa 66 kirjettä ja annettiin 8,400 laskua laitoksen suorittamista töistä sekä pidettiin asetustenmukaista korttijärjestelmällistä tilastoa laitoksen työntekijöistä. Katujen puhtaanapito. Sääoloihin nähden oli kertomusvuosi puhtaanapitolaitokselle sangen suotuisa. Vuoden kahtena viime kuukautena sattuneet runsaat lumisateet pakoittivat kuitenkin laitoksen anomaan 400,000 markan suuruista lisämäärärahaa lumitöitä ja 40,000 markan suuruista lisämäärärahaa hiekoitusta varten. Lumen poistamiseen käytettiin hevosajoneuvoja, autoja ja lumensulatuskoneita. Lumenkuljetuksen suorittivat suurimmaksi osaksi yksityiset henkilöt vuokrahevosilla ja autoilla urakkatyönä. Talvitöissä käytettiin, kuten ennenkin, ryhmäjärjestelmää. Kesätöissä otettiin paikallislakaisujärjestelmä käytäntöön laajemmassa mitassa kuin ennen. Tarkoitukseen tarvittiin 40 uutta purgatorkärryä, mitkä puhtaanapitolaitos rahatoimikamarin antamalla luvalla hankki. Tätä järjestelmää sovellettaessa on työtehokin tuntuvasti noussut, sillä seurauksella että kustannukset melkoisesti vähentyivät. Katujen puhtaanapitotyöt olivat jaettuna kuuteen piiriin, ja valvoi niitä kussakin piirissä vastuunalainen työnjohtaja, jonka valvonnan alla työskenteli useampia työkuntia etumiehineen. Vuoden varrella oli osaston töissä, paitsi mainittua 6 työnjohtajaa 4, kesällä, apulaistyönjohtajaa, 6 autonkuljettajaa, 36, kesällä 30, etumiestä sekä työläisiä talvella 306 miestä ja 37 naista ja kesällä 47 miestä ja 3 naista. Talvikuukausina osasto käytti 67 ja kesällä 33 hevosta. Koneellisia laitteita oli 6 kuljetusajoneuvoa, 68 purgatorrattaat, 4 kasteluvaunua, 3 kasteluautoa ja 4 lumensulatuskonetta. Kertomusvuonna kulutettiin 53,93 luutaa, 3,580 m 3 hiekkaa, 4,053 m 3 vettä ja 73.5 syltä halkoja,

3 50* XXVII. Puhtaanapitolaitos. Työtuntien lukumäärä katujen puhtaanapidossa näkyy allaolevasta taulukosta: Henkilöpäivä töitä. Hevospäivät öitä. Autopäivätöitä. Työn laatu. T y ö t u n t e j a. Norm. Yli- Norm. Yli- Norm. Ylituntia. tuntia. tuntia. tuntia. tuntia. tuntia. Lakaisu 98, , Ruohonkitkeminen,305 Luutien sidonta 4,660. Lumenluonti y. m 08.98,9 Lumenauraus '. 4, Lumenkuljetus 0, Lumensulatus, Lumenkaatopaikkoj en hoito 8,408 Jäänhakkaus 5, Hiekoitus 3, Kastelu , ,900 Ristikkoalusimien tapulointi 8/90 Työ kojeiden ja ajoneuvojen kunnossapito,750 Työkö juj en, hiekkavajain ja- laatikkojen kunnossapito sekä uusien valmis- i taminen 7,456 ' Työkalujen korjaus.358 Sekalaiset työt Yhteensä 459,90,994 99,539,8 5,54 Sitäpaitsi kuljetettiin urakalla pois 30,36 kuormaa rikkoja ja 66,64 kuormaa lunta. Kesän kuluessa sulfiittilipeällä suoritettujen katujen ja teiden kastelujen tulokset olivat yhtä edulliset kuin edellisenä vuonna; sillä ne osoittautuivat käytännöllisiksi estämään ajon aiheuttaman teiden pölyämisen. Teiden kastelukustannukset alenivat melkoisesti sen jälkeen kun niitä ei enää tarvinnut kastella joka päivä. Teitä on kastettava sulfiittilipeällä parin, kolmen viikon väliajoin. Kastelu sulfiittilipeällä toimitettiin tavallisella kastelu vaunulla, joka ruiskutti kg. lipeäliuosta, mikä vastasi kg haihdutettua lipeätä m :lle tiepintaa. Kaikkiaan kasteltiin kesällä 97 3,00 j. m. eli 69,900 m tietä, johon käytettiin 67,00 kg haihdutettua lipeätä. Seuraavat tiet kasteltiin: y. x. Kadun Kertojen pinta. lukumäärä. af a m Pakaankatu 7 6,500 Brändönkatu,800 Eläintarhantie 8,500 Inarintie 3,000 Kulkutautisairaalanne...,600 Pasilankatu 3,000 Seurasaarentie 0 55,800 Helsinginkatu 3,800 Humalistonkatu,800 Keiteleentie 3,000 Kammionkatu,900 Meilahdenkatu Nordenskiöldinkatu Pohjolantie Runeberginkatu Kivelänsairaalantie Stuurenkatu Suvannontie Pääskylänkatu Et. Hesperiankatu.. Toiyonkatu A. Kadun Kertojen pintalukumäärä. aj a m,500 0,00 3,00 3,500,00,00,500 6,000 8, Yhteensä 69,900

4 XXVII. Puhtaanapitolaitos. 5* Katujen ja teiden kastelemiseen käytettiin sitäpaitsi kalsiumkloriidiiiuosta. Kastelu tälläkin aineella on antanut edullisemman tuloksen kuin vesikastein, vaikkakaan ei yhtä hyvää kuin sulfiittilipeällä kasteleminen. Kloriidikastelun jälkeen kasteltiin vedellä ainoastaan kerran tahi pari päivässä lakaisun edellä; n. k. ylimääräinen kastelu varsinaisen työajan jälkeen on näin ollen voitu jättää kokonaan pois. Samalla kertaa voitiin todeta, että kyseessäolevat alueet kuivan kesän aikana pysyivät pölystä vapaina mikä olisi ollut mahdotonta, jos ne olisi kasteltu tavallisella vesikastelulla vaikkapa useampiakin kertoja päivässä. Kalsiumkloriidilla kasteltiin seuraavat kadut: Annankatu Armfeltintie Kaivopuisto, hiekkakenttä Brändön silta Eläintarhantie Engelaukea Ehrensvärdintie Tehtaankatu Pasilankatu Seurasaarentie Ruoholahdenranta Merisatama Helsinginkatu Jungmanninkatu Rautatientori Kammionkatu Katolisenkirkontori... Kirkkomaankatu Laivastokatu Kertojen lukumäärä. Tien pintaala, m. 3,600, ,500 4,400,00,600 6,000 5,000,000 54,000,000,300 8,000 4,500 4, ,000 6,000 Meilahdenkatu Pohjoisranta Runeberginkatu Hietalahdenranta Senaatintori Merimiehenkatu Speranskintie Kivelän sairaalan alue Iso Lehtokuja Toivonkatu Wecksellintie Huvilatie Länt. Lehtokuja Länt. Viertotie Harjutori Itämerenkatu It. Lehtokuja It. Viertotie Kertojen lukumäärä, 8 3 Tien pintaala, m. 3,800 5,600 4,000,00 0,500 3,600 5, ,000, ,500,600 66, ,000 7,800,400 Yhteensä 30,360 Kalsiumkloriidia kului edellä mainituille alueille eli 30,360 m :lle 47,00 kg. Kustannukset nousivat 4045 penniin m :iä kohti. Osasto piti puhtaana,068,000 m :n suuruisen pinta-alan. Korvauksena tästä työstä otettiin laitoksen liikekirjanpitoon kaupungin katujen y. m. puhtaanapidosta koituneita kustannuksia yhteensä 6,07,897: 5 markkaa, sekä yksityisten henkilöiden ja liikkeiden omistamiensa talojen katuosuuksien puhtaanapidosta suorittamat maksut kaikkiaan,507,405: 80 markkaa. Alempana annetaan tietoja töiden jakautumisesta eri paikkoihin sekä puhtaanapitolaitoksen tuloista puhtaanapidettyä neliömetriä kohden yllämainittuihin liikekirjoihin vietyjen määrien perusteella. Puhdis- Tuloja m :ltä, penniä. tettu lakaisusta, lumitöistä, pinta-ala, ivaikkiaan. kastelusta, kuljetuksista, m. y. m. y. m. Kaupungille kuuluva puhtaanapito: katujen, torien ja aukeiden paikkain,56, rantojen ja laitureiden 95, Kaivopuiston lehtokäytäväin 8, VI kaupungin osan 0, It. ja Länt. Viertoteiden 7, teiden 80, Yksityisiin taloihin kuuluvain katuosuuksien puhtaanapito 38, Kaiken kaikkiaan,068, ;

5 5*XXVI.Kaiqninginyleisten töidenhallitus. Talojen ja makkien puhtaanapito oli järjestetty pääasiallisesti noudattamalla aikaisemmin käytettyjä menettelytapoja. Jätteiden kuljetus suoritettiin kuitenkin urakalla laajemmassa mitassa kuin ennen, joten kustannukset huomattavasti vähentyivät. Käytännössä olevat vanhanaikuiset rikkalaatikot ja niiden puhtaanapidon kannalta katsoen usein epäedullinen sijoitus kallistuttivat ja vaikeuttivat suuressa määrin tyhjennystöitä. Laitoksen käytettävissä oli yhä kertomusvuoden aikana ainoastaan väliaikaisia kuormauspaikkoja, minkä tähden ei rautatievaunuihin toimitettavia purkaus- ja kuormaustöitä voitu järjestää järkiperäisemmälle kannalle kuin tähän mennessä. Mutta toivottavaa on että laitokselle lähitulevaisuudessa osoitetaan lopullisesti määrätyt kuormauspaikat, joissa kuormausta voidaan helpottaa käyttämällä erikoispurkaussiltoja y. m. tarvittavia laitteita. Vuoden varrella laajennettiin aikaisemmin käytäntöön otettua raporttijärjestelmää, jonka mukaan tarkkoja tietoja kiinteistöjen ja makkien puhtaanapito töistä voitiin saada. Kuormien tarkkailu toimitettiin kuormauspaikoilla. Ilmoitusten perusteella voitiin tehdä tarkat laskelmat eri talojen puhtaanapitokustannuksista. Talojen ja makkien puhtaanapito tuotti tappiota, mikä riippui osin siitä että työjärjestelmän välttämätöntä uudistusta ei vielä ole voitu toteuttaa sekä osin siitä, että puhtaanapitomaksuja ei ole ehditty lopullisesti tarkistaa. Tappio oli kuitenkin paljon pienempi kuin edellisenä vuonna. Kaupunki oli talojen ja makkien puhtaanapitoon nähden jaettuna kolmean piiriin. Jokaisessa piirissä toimi vastuunalainen työnjohtaja, jonka valvonnan alla jätteiden kuljetus, kuormaus ja purkaus toimitettiin. Jokaiseen piiriin oli sijoitettu kuormauspaikka, jossa useat n. s. vaunumiehet avustivat ajomiestä jätteiden kuormaamisessa rautatievaunuihin. Kuormauspaikat sijaitsivat Katajanokalla, Ruoholahdessa ja Sörnäisten rantatiellä. Apulaistyönjohtaja tarkisti kuormat kuormauspaikalla. Jätteiden kuljetukseen käytettiin 33 vuokra- ja 5 laitoksen hevosta sekä laitoksen kuorma-autoa ja 58 ajoneuvoa. Henkilökuntaan kuului 3 työnjohtajaa, 5 apulaistyönjohtajaa, autonajajaa, avustavaa autonajajaa, vaunumiestä ja 58 ajomiestä. Kuten edellisinäkin vuosina laadittiin eri kuormauspaikoilla viikottain kirjalliset ilmoitukset tuotujen ja sieltä Malmille tai muualle lähetettyjen erilaatuisten jätteiden kuormien lukumäärästä. Tarkastaja tarkisti ilmoitukset, joista yhteenveto annetaan alempana: Kuormauspaikalta lähetetyt kuormat. Siitä lähetet- Jätteet. Ruoho- Kataja- Yhteensä. tiin Malmin lahti. nokka. Sörnäinen. kaatopaikalle. Rikkoja,6 883,044,044 Latriinia 4,077,95 5,94,953,343 Sekalantaa 8,368 0,55 3,00 5,893 45,00 Hevoslantaa 3, ,47 96 Hajoituskaivo-jätteitä. 7,60 4,630,759 4,549 4, Keittiö jätteitä 3,44 3,79,46 8,867 8,867 Tuhkaa ,06 Rakennuspaikkajätteitä,97, ,44 Yhteensä 37,888 34,970 6,035 98,893 8,47

6 XX VIL Puhtaanapitolaitos. 53* Kaupungista lähetettiin seuraava määrä vaunulasteja lantaa allamainituille asemille: suoraan Lat- riinia. He Rikko- tä ha- Yh- vosja ja joitus- teensälan- sekakai- taa. lantaa. voista. 6 Espoo 7 9 Grankulla Huopalahti.. 69 Jokela 5 7 Jorvas 3 3 Järvenpää Kauklahti Kerava Kilo Kirkkonummi 4 6 Hevosja ja Rikko- Lat- tä ha- riijoitus- Yh- lan- sekateenniakaivoista. taa. lantaa. sä. Korpi Korso Leppävaara Malmi Masaby Mommila... Oulunkylä Pitäjänmäki. 8 0 Pukinmäki Tikkurila Yhteensä Hajoituskaivojen tyhjentäminen oli vuoden varrella annettu urakalla yksityiselle autonomistajalle, jolle tästä työstä maksettiin 685,097: 50 markkaa. Urakoitsija toimitti 860 kaivon tyhjennyksen, joista 34 oli korjattava ja senvuoksi tyhjennettävä perinpohjin. Sitäpaitsi tyhjennettiin 80 sade- ja likakaivoa. Työ tehtiin poliisijärjestyksen määräysten mukaan öisin, tavallisesti klo 9 ip.5 ap., siihen käytettiin 0 työntekijää ja 3 kuorma-autoa. Työtuntien lukumäärä ilmenee seuraavista luvuista: Työn laatu Henkilöpäivätöitä. Hevospäivätöitä. Autopäivätöitä. Työtunteja. Norm. Yli- j Norm. Yli- Urakka- tuntia. tuntia. tuntia. tuntia. työ. Urakkatyö.!Talojen ja makkien puhtaanapito, 8,69 89! 3,500 6,59',839 Yleisten käymäläinj puhtaanapito.... 6,095 6,59 Haj oituskaivoj en tyhjennys j 4,35 6,8 Sekalaiset työt j 89 il 40 Yhteensä 79,48 89: 0,69; 6 I,59 8,967 Malmin kaatopaikalla työskenteli 5 miestä ja 4 naista työnjohtajan valvonnan alla. Työtuntien lukumäärä oli 46,64, niistä 38,06 henkilöpäivätöitä, 38 hevospäivätöitä ja 8,397 urakkatöitä. Varasto oli tammikuun p:nä arvioitu 97,95: 0 markaksi, vuoden varrella tehtiin ostoja 408,650: 9 markalla ja käytettiin eri tavaroita 89,: 63 markalla, joten varasto joulukuun 3 p:nä arvioitiin 46,733: 3 markaksi. Henkilökuntaan kuului varastonhoitaja ja varastomies. Korjauspajaa laajennettiin vuoden kuluessa ja siellä suoritettiin korjaustöitä enemmän kuin edellisinä vuosina. Töitä johti korjauspajan insinööri. Työläisten lukumäärä oli keskimäärin 8 viikossa ja työtuntien lukumäärä oli yhteensä 60,86, niistä 45,594 normaalituntia ja 5,68 urakkatöitä. Kunnall. kert *

7 54* XXVI. Kaiqninginyleistentöiden hallitus. Autotalli. Kertomusvuonna rakennettiin uusi autotalli, johon voidaan sijoittaa 7 kuorma-autoa. Vuoden varrella oli laitoksen palveluksessa 5 vakinaista ja 3 tilapäistä autonkuljettajaa työnjohtajan valvonnan alla. Laitoksen käytettävänä oli 4 Ford kuorma-autoa, Berliet kasteluautoa ja De Dion Bouton kasteluauto. Kaksi Berliet kasteluautoa tilattiin, mutta ne saapuivat siksi myöhään syksyllä, ettei niitä silloin enää voitu kastelutarkoitukseen käyttää. Autoja käytettiin seuraavat tuntimäärät allamainittuihin tarkoituksiin: Keittiö jätteitä 4,774 Muita jätteitä 8,065 Hiekkaa 87 Luutia 43 Heinää ja kauraa Sulfiittilipeää ja kalsiumkloridia 74 Kutterilastuja 4 Yhteensä 4,679 Kasteluautoja käytettiin 3,76 tuntia, joten kaikkien autojen työtuntien lukumäärä oli yhteensä 8,405 tuntia. Autojen kuljetukseen käytettiin 33,880. bensiiniä ja,63 kg öljyä, 38. paloöljyä, 66 kg puuvillajätteitä ja 36 kg rasvaa. Hevostalli. Tallihenkilökuntaan kuului 5 miestä työnjohtajan valvonnan alla ja sitäpaitsi yövahti. Heidän yhteenlasketut työtuntinsa nousivat ll,53:een. Vuoden alussa oli hevosia 38, vuoden varrella tapettiin 6 vanhuuden tai sairauden takia, joten vuoden lopulla oli jäljellä 3 hevosta. Hevosten ruokkimiseen käytettiin,397 kg heiniä ja 50,008 kg kauroja. Kuivikkeena käytettiin 97 m 3 höylänlastuja ja 60 paalua turvepehkua. Hevosten sairaspäivien lukumäärä oli kaikkiaan kertaa kutsuttiin eläinlääkäri. Lääkkeitä ja sairastarpeita ostettiin 490: 65 markalla. Hevosia käytettiin ajoon kaikkiaan 77,468 tuntia, kuten allaolevista numeroista lähemmin ilmenee. Työtuntia. Työn laatu. Katujen puhtaanapito Talojen ja makkien puhtaanapito Kuljetuksia: Varastoa varten Korjauspajaa varten Hevostallia varten Raatojen kuljetus Sekalaisia 0 5,0 Normaalituntia. Ylituntia Yhteensä. 3,095 5, Yhteensä 75,639,89 77,468 Vuoden kuluessa kuljetettiin ja kaivettiin maahan 43 eläimenraatoa ja 4 kuormaa pilaantunutta lihaa. Työntekijäin edut. Vuoden varrella maksettiin 03 työntekijälle palkkaa,350 tunnista, joina he sairauden takia olivat poissa työstä, sekä hautausapua 9 puhtaanapitotyöläisen kuolinpesälle. Kesälomaa nautti kaikkiaan 36 työläistä, niistä 3 8 päivää, 44 päivää 58 7 päivää ja 4 päivää vastaten yhteensä 3,36 työtuntia. Vuoden aikana sattui 3 tapaturmaa, joista maksettiin asetuksenmukainen korvaus.

8 XXVII. Puhtaanapitolaitos. 55* Hallituksen päätöksen mukaan annettiin työntekijäin käytettäväksi työpuseroita, nahkakintaita, esiliinoja ja sadetakkeja. Menot ja tulot. Puhtaanapitolaitoksen liiketihnpäätös per joulukuun 3 p:nä 97 osoitti seuraavat loppusummat: Katujen Menoja. puhtaanapito. Smk. Työnjohto 38,548: Lakaisu 3,339,43: 60 Lumityöt,46,09: 37 Hiekoitus 35,685: 90 Kastelu 668,56: 6 Toripöytien ja kanantappolaitteen kuljetus ja kunnossapito 8,738: 63 Tavaralavojen pystyttäminen * 35,73: 45 Työkoneiden ja ajoneuvojen kunnossapito 76,3: 3 Työkojujen, hiekkavajojen ja laatikoiden kunnossapito 96,5: 38 Vahtien palkkaaminen... 64,3: 30 Työkalut ja korjaukset 39,985: 5 Sähkövalaistus,86: 0 Sekalaiset menot 4,79: 45 Maanvuokrat 87,850: Vuokrat 5,000: Kuluja 8,693:45 Malmin kaatopaikka 9,69: 50 Työntekijäin erinäiset edut 9,38: Poisto 57,00: Makkien Yhteensä 7,57,855: 35 puhtaanapito. Työnjohto 36,33: 55 Yleisiä työmenoja 3,343,04: 49 Puhdistus- ja desinfioimisaineita 30,9: 78 Uusien peltiastioiden valmistus 44,885:65 Peltiastioiden kunnossapito 5,43: 0 Yleisten mukavuuslaitosten kunnossapito 97,307: 79 Lannankuljetusajoneuvojen kunnossapito 69,08: 4 Työvajain kunnossapito.. 5,779: 3 Työvälineet ja korjaukset.. 8,5:97 Sähkövalo 4,08: 8 Sekalaiset menot 3,86: 55 Maanvuokrat 5,50: Vuokrat 35,000: Kuluja 8,693: 50 Malmin kaatopaikka 803,086: 75 Työntekijäin erinäiset edut 5,548: 73 Poisto. 95,99: 47 Yhteensä 5,647,504: 87 Katujen Tuloja. puhtaanapito. Smk. Korvausta välikirjan muk. yksityisten katuosuuksien puhtaanapidosta,579,596: 0 Kaupunkia veloitettu: Katujen, torien ja avonaisten paikkain puhtaanapidosta 3,60,7: 0 Satamain ja laiturien puhtaanapidosta 873,50: 80 Kaivopuiston puhtaanapidosta 3,855: 5 VI:n kaup. os. teiden puhtaanapidosta 79,958: 75 Viertoteiden puhtaanapidosta 875,90: 0 Teiden puhtaanapidosta.. 545,499: 5 Toripöytien ja kanantappolaitteen kuljetuksesta,89: 95 Tavaralavojen pystyttämisestä 35,73: 45 Makkien Yhteensä 7,645,045: 65 puhtaanapito. Korvausta välikirjan mukaan yksityisten omistamien talojen puhtaanapidosta Tuloja kloseteista Kengitys Eläinraatojen kuljetus... Lannan myynti Ylimääräisiä tuloja Peltiastioiden myynti... Kaupunkia veloitettu: Yleisten käymäläin puhtaanapidosta Eläinraatojen kuljetuksesta 4.055,096: 50 55,403: 70,856: 5,80 333,483,004 37,0 978,050: 80 0,706: 0 Yhteensä 5,600,00: 0 Kaiken kaikkiaan 3,0,360: Kaiken kaikkiaan 3,45,45:85

9 56*XXVI.Kaiqninginyleistentöidenhallitus. Varat. Joulukuun 3 p:nä 96 puhtaanapitolaitoksen kalusto oli viety kirjoihin,097,847: 53 markan arvoisena ja sen kiinteistöt,04,557: 70 markan arvoisina. Vuoden varrella ostettiin kalustoa 639,698: 6 markan arvosta; kiinteistöjen arvo kohosi 9,46:45 markalla, mutta samaan aikaan otettiin virastolta pois 49,600 markaksi arvioitu tavarasuoja. Sittenkun 0 % kalustojen arvosta ja 4 % kiinteistöjen arvosta oli poistettu, siirrettiin 3,468,790: 7 markkaa säästönä vuoteen 98.