VIII. Puhtaanapito. Puhtaanapitolaitoksen kertomus v:lta 1934 sisälsi seuraavaa:

Transkriptio

1 VIII. Puhtaanapito. Puhtaanapitolaitoksen kertomus v:lta 1934 sisälsi seuraavaa: Puhtaanapitolautakunta. Kaupungin puhtaanapitotoimen ylin johto kuului puhtaanapitolautakunnalle. Siitä, missä määrin terveydenhoitolautakunnalla oli toimivaltaa puhtaanapitoasioissa, säädettiin terveydenhoitosäännöissä ja Helsingin kaupungin terveydenhoitojärjestyksessä. Puhtaanapitolautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna filosofianmaisteri G. Estlander puheenjohtajana, toimittaja A. Aalto varapuheenjohtajana ja muina jäseninä apteekkari P. Elmgren, seppä K. Kaukonen, posliiniteknikko A. G. Nyman, ylijohtaja Y. Sadeniemi ja pankinjohtaja V. Sipi. Apteekkari Elmgren vapautettiin paikkakunnalta poismuuton takia lautakunnan jäsenyydestä elokuun 29 p:nä ja hänen tilalleen valittiin johtaja J.Hellsten. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teknillinen johtaja E. Moring. Sihteerinä toimi vanhempi oikeusneuvosmies K. Furuhjelm ja esittelijänä puhtaanapitolaitoksen johtaja E. Rosenbröijer. Puhtaanapitolautakunta kokoontui kertomusvuonna 20 kertaa. Sen pöytäkirjain pykäläluku oli 202, diaariin vietyjen asiain luku 303 ja lähetettyjen kirjelmäin luku 57. Vuoden varrella käsitellyistä asioista mainittakoon seuraavat: Talousarvioasetelman uudistamista valmistelemaan asetetun komitean mietinnön johdosta lautakunta esitti lausunnossaan puhtaanapidon talousarvioasetelman pantavaksi siihen muotoon, että siinä esiintyisivät tuloina puhtaanapitolaitoksen veloitukset kaikista sen suorittamista töistä. Uudistusasetelmaan oli sisällytettävä ei ainoastaan komitean ehdottama oikeus veloittaa asianomaisia kaupungin virastoja kaupungille kuuluvien katujen ja satama-alueiden puhtaanapidosta, vaan myöskin oikeus veloittaa yleisten käymäläin ja vedenheittopaikkojen puhtaana- ja kunnossapidosta sekä jätteiden ja lumenkaatopaikkojen ja kuormausasemien hoidosta aiheutuvista kustannuksista. Kaupunginhallitus ei hyväksynyt lautakunnan ehdotusta. Lainvalmistelukunnan lakiehdotus kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta toivottiin ilman lisäyksiä tai muutoksia mitä pikimmin hyväksyttäväksi, koska laki oikeuttaisi kaupungin ottamaan yksinoikeudekseen m.m. sellaisten katuosien puhtaanapidon, joiden puhtaanapidosta tonttien omistajat eivät huolehtineet kyllin tehokkaasti ja koska lakiehdotus ei tarkoittanut puhtaanapidon moiiopolisointia, vaan ainoastaan katualueiden moitteettoman ja asianmukaisen hoidon turvaamista. Käsiteltiin laitoksen johtajan antamaa selostusta katujen ja kiinteistöjen puhtaanapidosta, jossa selviteltiin kysymystä katujen puhtaanapidon jättämisestä puhtaanapitolaitoksen yksinoikeudeksi. Laajasti perustellussa selostuksessa laitoksen johtaja oli kuitenkin sitä mieltä, että katujen puhtaanapidon monopolisointi puhtaanapitolaitokselle ei ollut niinkään edullinen

2 28* VIII. Puhtaanapito. kaupungin asukkaiden kannalta, koska nykyisin varsinaisesta katujen puhtaanapidosta huolehtivat asianomaiset talonmiehet suoriutuivat tehtävästään varsin tyydyttävästi. Jo ennestään puhtaanapitolaitoksen yksinoikeuteen kuuluvat Eiran ja Kaivopuiston kaupunginosien katujen ja teiden puhtaanapitotyöt olivat kuitenkin edelleen pysytettävät laitoksen yksinoikeutena, koska kaikilla siellä olevilla taloilla ei ollut omaa talonmiestä. Se seikka, että kertomusvuonna oli Helsingissä n. 2,150 kiinteistöstä 1,794 eli n % luovuttanut puhtaanapidon puhtaanapitolaitokselle, osoitti laitoksen tässä suhteessa olevan kaupungin enimmin käytetyn urakoitsijan ja antoi aihetta harkita kysymystä kiinteistöjen puhtaanapidon osittaisen yksinoikeuden käytäntöönottamisesta, joka ei sanottavasti aiheuttanut laitoksen varusteidenkaan lisäämistä. Antamassaan lausunnossa puhtaanapitolautakunta suhtautui myötämielisesti asiaan, mutta kaupunginhallitus jätti kuitenkin kysymyksen toistaiseksi lepäämään uuden aloitteen varaan ja ratkaisi myös kysymyksen kaupungin katujen puhtaanapidon monopolisoinnista kielteiseen suuntaan. Kaupunginhallitukselle Malmin kaatopaikan siirtämiskysymyksestä antamassaan lausunnossa lautakunta kannatti uuden alueen varaamista mahdollisesti ilmenevää tarvetta varten, mutta esitti kaatopaikan Malmilla pysytettäväksi toistaiseksi ja että rikat ja talousjätteet kuljetettaisiin mahdollisimman suuressa määrin suoraan kaupungin läheisyydessä oleville tilaajille tai maantäytteeksi tuleviin puistoihin, että puhtaanapitolaitokselle varattaisiin n. 15,000 m 2 :n laajuinen alue vanhan Porvoon maantien ja Östersundomin tien tienhaaran länsipuolelta sekä että asutuksen syntyminen mainitun alueen läheisyyteen estettäisiin mahdollisimman hyvin. Kertomusvuonna puhtaanapitolaitoksen johtaja sai tehtäväkseen laatia puhtaanapidon veloitustaksan muutosehdotuksen kiinteistöjen ja katujen puhtaanapitomaksujen alentamiseksi työntekijäin palkkojen alennuttua. Sitä paitsi useat puhtaanapitourakoitsij at suorittivat puhtaanapitotöitä alemmasta maksusta kuin mitä laitos sai taksan mukaan veloittaa. Veloituskaavan muutosehdotuksessa säilytettiin entinen veloitusmuoto, ainoastaan puhtaanapitomaksut alenivat seuraavasti: kiinteistöjen puhtaanapidossa: talous-, hiili- ja koksijätteet 1: 50 6 markkaa siirrettävän rautalevysäiliön ja markkaa m 3 :ltä kiinteän puu- tai betonisäiliön tyhjentämisestä, hevoslaiita markkaa m 3 :ltä, makkilanta 3: 50 9 markkaa vaihdettaessa makkiastiaa ja hajoituskaivojätteet 3 6 markkaa säiliöltä ja markkaa m 3 :ltä, sekä katujen puhtaanapidossa: 8 12 markkaa m 2 :ltä vuodessa suurliikenteisillä, 4 8 markkaa normaaliliikenteisillä ja 1: 50 4 markkaa m 2 :ltä vuodessa pienliikenteisillä kaduilla. Lautakunta ehdotti kyseisen puhtaanapitoveloituksen vahvistettavaksi voimaanastuvaksi heinäkuun 1 p:stä 1934 lukien. Kaupunginreviisorin huomautettua puhtaanapitolaitoksen käyttävän tarkoituksiinsa kovin kalliita hiekkalajeja esitti lautakunta asiasta antamassaan lausunnossa, että tarkoituksenmukaisen hiekoituksen aikaansaamiseksi oli laitoksen käytettävä laatuhiekkaa. Halvempihintaisen hiekan käyttäminen nykyisissä olosuhteissa ei kannattanut. Hevosten elatus nimiselle tilille merkitty määräraha 56,100 markkaa osoittautui riittämättömäksi, minkä vuoksi pyydettiin 13,243 markan suuruinen lisämääräraha. Suomen kunnantyöntekijäinliitto r.y.:n laatiman ehdotuksen työehtosopimukseksi Helsingin kaupungin ja erinäisten Helsingin kunnantyöntekijäin

3 29* VIII. Puhtaanapito. ammattiosastojen välillä lautakunta ehdotti evättäväksi sopimusluonnoksen puutteellisuuden takia. Lautakunta kannatti kaupungin työntekijäin palkkojen korottamista 10 %:lla. Puhtaanapitolautakunnan vuoden varrella tekemän esityksen kaksinkertaisen palkan suorittamisesta sunnuntai- j a pyhätyöstä kaupunginhallitus hylkäsi. Viranhaltijain huoltovelvollisuuskysymystä käsiteltiin. Kaupunginvaltuusto oli nimittäin päättänyt, että viranhaltijain peruspalkkojen määristä oli v:n 1934 aikana vähennettävä huoltovelvollisilta 5% ja viranhaltijoilta ilman huoltovelvollisuutta 10 %. Edelleen käsiteltiin viranhaltijain kesäloma-ajat, neljän viranhaltijan sairasloma-anomukset, 116 työntekijän sairas- ja 2 hautausapuanomusta, 9 työssä sattunutta tapaturmaa sekä 5 työntekijän eläkeanomusta. Puhtaanapitolaitos. Puhtaanapitolaitos suoritti sekä kaupungille että sopimusten nojalla yksityisille kiinteistöjen omistajille kuuluvan puhtaanapidon, käsitteli ja möi kertyviä jätteitä, hoiti työvälineitään ja tarveaineitaan sekä piti kunnossa kaupungin yleisiä mukavuuslaitoksia. Toiminta j akautui kuten aikaisemminkin katujen puhtaanapitoon, kiinteistö j en j a yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapitoon sekä työkoneiden j a työvälineiden kunnossapitoon ja korjaukseen.työt oli järjestetty seuraaville erikoisosastoille: hallinto, johon kuului toimisto ja tilivirasto, katujen puhtaanapito, kiinteistöjen, yleisten mukavuuslaitosten ja hajoituskaivojeri puhtaanapito, Malmin kaatopaikka, korj auspaj a, autotallit j a -korj aamo, hevostalli j a varasto. Hallinto. Puhtaanapitolaitoksen päällikkönä toimi johtaja, laitoksen tarkastajan ollessa apulaisjohtajana. Työinsinöörin erikoistehtäviin kuului tilastollisten yhdistelmien laatiminen eri töiden työilmoitusten nojalla. Ylityönjohtaja valvoi lähinnä alimman työnjohdon toimintaa. Puhtaanapitolautakunnan sekä puhtaanapitolaitoksen tilejä hoiti johtajan valvonnan alaisena puhtaanapitolaitoksen tilivirasto. Kassavirastona oli rahatoimisto. Toimisto- ja tilivirastohenkilökunnan muodostivat kamreeri, kirjanpitäjä, seitsemän toimistoapulaista, joista yksi toimi kassanhoitajana ja yksi konekirjoittajana sekä vahtimestari ja asiapoika. Kiinteistöjen puhtaanapidosta laadittujen ilmoitusten tarkkailua varten toimi kuormauspaikoilla kaksi kirjuria. Yksi virkailija hoiti Malmin kaatopaikalla lannan myyntiä. Toimistosta lähetettiin kertomusvuonna 1,111 kirjettä ja annettiin 7,753 laskua suoritetuista töistä sekä pidettiin asetusten mukaista tilastoa laitoksen työntekijöistä. Katujen puhtaanapito. Katujen puhtaanapitotyöt jaettiin seitsemään piiriin siten, että XIII, XIV ja XV kaupunginosat kuuluivat ensimmäiseen piiriin, IV ja XX toiseen piiriin, V ja VI kolmanteen piiriin, III, VII, VIII ja IX neljänteen piiriin, I ja II viidenteen piiriin, X, XI ja XII kuudenteen piiriin sekä Vallila, Hermanni, Toukola ja Mäkelä seitsemänteen piiriin. Jokaisessa piirissä toimi vastuunalainen työnjohtaja. Erilaatuisten työntekijäin keskimääräinen luku viikossa käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kesätöissä. Talvitöissä. Puhtaanapitotyöntekijöitä, miehiä » naisia Tuntipalkkaisia autonkuljettajia 15 11

4 30* VIII. Puhtaanapito. Kesätöissä. Talvitöissä. Urakalla työskenteleviä autonkuljettajia 11 Aj omiehiä 2 2 Urakalla työskenteleviä yksityisiä ajureita omine hevosineen 46 Koneellisia laitteita käytettiin: Yhteensä Kesätöissä. Talvitöissä. Kasteluvaunuja 1 Kasteluautoja 10 Lumiauroja, hevosen vetämiä 57» moottori- 7 Tiehöyliä 6 Kuljetusvälineitä, laitoksen omia 2 2» urakoitsijoiden i' 32 Kuorma-autoja, laitoksen omia 4 5» urakoitsijoiden 11 Purgator-raittata 94 Lakaisukoneita.. 5 Kesäkuukausina osasto käytti 2 laitoksen hevosta ja talvikautena 48 hevosta, joista 2 oli laitoksen omaa. Katujen kastelemiseen käytettiin imu- ja painepumpuilla varustettuja kasteluautoja. Katujen lakaisutyöt suoritettiin karrier-lakaisukoneilla ja käyttämällä käsilakaisurattaita, n. s. purgator-kojeita. Ruoho poistettiin käyttämällä 1,200 kg vegebellum ja 1,100 kg kitko nimisiä kemikalioita. Katujen kastelemiseen käytettiin 22,636 m 3 merivettä ja 19,520 m 3 vesijohtovettä, kaikkiaan 42,156 m 3. Pölynsitovana aineena käytettiin kertomusvuonna ainoastaan kalsiumkloriidiliuosta, jonka kertakustannukset nousivat n. 42 penniin m 2 :ltä; liuosta käytettiin 28,200 m 2 :ä kohden 5,168 kg. Talvityöt käsittivät lumen auraamisen, luonnin ja lakaisun, jään hakkaamisen, katuojien avaamisen, katukäytävien ja ajoteiden hiekoittamisen, lumenkuljetuksen kaatopaikoille ja kaatopaikkojen hoidon. Talvikausi 1934 oli erittäin leuto, joten katujen puhtaanapitomäärärahasta säästyi 902,808: 50 markkaa. Kaupunginhallituksen v vahvistamaa ohjelmaa lumen poistosta kaupungin kaduilta ja teiltä noudatettiin pääpiirteissään myöskin v:n 1934 talvikautena. Kuten aikaisemminkin käytettiin talvitöissä ryhmäjärjestelmää. Lumen auraaminen toimitettiin osaksi vuokrahevosten ja -autojen vetämillä lumiauroilla, osaksi laitoksen moottoriauroilla. Tiehöylätraktoreja käytettiin aj oteiden tasoittamis- j a leventämistöissä. Lumenkulj etus suoritettiin urakkatyönä melkein yksinomaan vuokrahevosilla ja -autoilla. Hevosilla kuljetettavia kuormia varten järjestettiin yleisön käytettäväksi 15 ja moottorivoimalla kuljetettavia kuormia varten 9 lumenkaatopaikkaa. Ainoastaan puhtaanapitolaitoksen käytettäväksi luovutettiin sekä hevosella että moottorivoimalla kuljetettavia lumikuormia varten Helsingin laivatelakka osakeyhtiön tienoo, Eteläsatamassa rautatiesillan itäinen puoli sekä Arabian alueen eteläpuolella oleva seutu.

5 31* VIII. Puhtaanapito. Laitoksen käytettävissä oli 10 hiekkavajaa eri osissa kaupunkia, niihin voitiin varastoida yhtaikaa enintään 3,000 m 3 hiekkaa. Kertomusvuonna kului hiekkaa 4,734 m 3. Eri tarkoituksiin katujen puhtaanapitotöissä käytettyt untimäärä ilmenee seuraavasta taulukosta: Työn laatu. Henkilöpäivätyöt. Hevospäivätyöt. Autopäivätyöt. Vakin. Yliaika. Vakin. Yliaika. Vakin. Yliaika. Lakaisu 154, , ,998 1 Lumenluonti y. m 221, Lumenauraus 1,423 8, ,163 9 Lumenkuljetus 5,978 2,773 Lumenkaatopaikk. hoito. 11,324 Hiekoitus ^ 4, , , Kastelu 5,691 5,783 Tilapäiset työt 5, Yhteensä 405,433 1,359 35,521 1,494 26, Urakalla kuljetettiin 56,584 hevoskuormaa ja 22,712 autokuormaa lunta. Katujen puhtaanapitokustannukset nousivat kertomusvuonna 7,295,410: 40 markkaan; puhtaanapidetyn pinta-alan laajuus oli 2,300,000 m 2. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Paitsi kaupungin omien kiinteistöjen ja mukavuuslaitosten puhtaanapidosta huolehti laitos sopimusten nojalla yksityisille talonomistajille kuuluvien kiinteistöjen puhtaanapidosta. Tarkoitusta varten kaupunki jaettiin kahteen pääpiiriin kuormauspaikkoineen. Molemmissa piireissä toimi vastuunalainen työnjohtaja, joka lähinnä valvoi jätteiden kuljetus-, kuormaus- ja purkaustöitä. Kuormien tarkkailua varten toimi kirjurina apulaistyönjohtaja. Kuormauspaikat sijaitsivat Sörnäisten rantatien tontilla n:o 17, vuoden varrella muutettiin mainittu asema Kyläsaaren kortteliin n:o 662, ja Länsisataman korttelissa n:o 263; kuormausasemilta jätteet kuljetettiin rautateitse Malmin kaatopaikalle. Sitä paitsi kuljetettiin kaikkiaan 38,953 kuormaa jätteitä väliaikaisille, kaupungin lähistöllä oleville kaatopaikoille, kuten Viikin latokartanolle, kaupungin maatiloille ja yksityisille tilanomistajille y. m. Viikoittain tehtiin kirjalliset ilmoitukset kuormauspaikoille tuotujen ja niistä Malmille ja muuanne lähetettyjen erilaisten jätteiden määrästä. Seuraavassa esitetään luettelo näistä ilmoituksista: Roskia ja talousjätteitä Makkilantaa Hevoslantaa Hajoituskaivojätteitä.. Tuhkaa Rakennuspaikkaj ätteitä Lähetettyjä jät- Malmin kaatopair teitä kaikkiaan, kalle lähetettyjä, m3. m ,936 10,679 5,984 5,532 1, ,540 4,540 16,284 1,072 Yhteensä 131,953 20,774 Kaupungista lähetettiin suoraan seuraava määrä jätteitä vaunukuormina alla mainituille asemille:

6 32* VIII. Puhtaanapito. Roskici i ei ta- PäDGri Asema. Makkilantaa. Hevoslantaa. lousjätteitä ~ jätteitä. Yhteensä. Espoo Jorvas Kauklahti Kauniainen Kela 4 4 Kerava 1 1 Kilo Kirkkonummi Lappila 2 2 Leppävaara Malmi Masala Meltola 1 1 Nikkilä 1 l Oulunkylä 1 1 Pitäjänmäki Röykkä 2 2 Siuntio 4 4 Tikkurila 1-1 Yhteensä Osaston eri työntekijäin keskimäärän viikossa osoittaa seuraava luettelo: Ajomiehiä 9 Vaunumiehiä 4 Autonkuljettajia 41 Siivoojia 11 A P ureita 30 Yhteensä 95 Teknilliseen varustukseen kuului 27 erikoisautoa, 14 laitoksen kuormaautoa, 4 yksityisten kuorma-autoa, 1 kaivontyhjennysauto, 9 kappaletta rattaita ja 9 rekeä. Hevosia oli osastolla 9. Hajoituskaivojen tyhjentäminen luovutettiin kahdelle urakoitsijalle. Nämä tyhjensivät 839 talon kaivot, joista 155 tyhjennettiin perinpohjin korjausta varten. Sitä paitsi tyhjennettiin vuoden varrella 142 sade- ja likavesikaivoa. Työn suoritti 8 työntekijää laitoksen kaivontyhjennysautolla ja neljällä urakoitsijain kuorma-autolla. Laitoksen kustannukset kaivojen tyhjentämisestä nousivat 232,738: 80 markkaan. Alla oleva taulukko esittää kiinteistöjen puhtaanapitoon käytettyjen työtuntien lukumäärän: Henkilöpäivätyöt. Hevospäivätyöt. Autopäivätyöt. Työn laatu. Vakin. Yliaika. Vakin. Yliaika. Vakin. Yliaika. Kiinteistöjen puhtaanapito Mukavuuslaitosten puhtaanapito... Hajoituskaivojen tyhjennys 73,330 23,355 1,121 1,674 20, , ,121 1,557 Yhteensä 97,806 1,674 20, j 82,166 1,557

7 33* VIII. Puhtaanapito. Kaikkiaan pidettiin puhtaana 1,794 kiinteistöä, 27 yleistä mukavuuslaitosta ja 40 vedenheittopaikkaa; kustannusten yhteissumma oli 5,536,223:50 markkaa. Malmin kaatopaikka. Työnjohto uskottiin työnjohtajalle. Hänen alaisenaan työskenteli 6 miestä jätteiden kuormaus- ja purkaustöissä, kaatopaikkojen hoidossa 2, levyastioiden puhdistustöissä 1 ja levyastioiden korjaustöissä 3 miestä; vahteja oli 2. Eri töiden tuntilukumäärä oli seuraava: Vakinainen Työn laatu. työaika, tunteja. urakka- tunteja. Jätteiden purkaus 3,642 3,776 Romun kuormaus Kaatopaikan hoito 4,043 Höyrykattilan lämmitys 918 Levyastiain puhdistus 2,071» korjaus 7,556 Rautatievaunujen korjaus 237 Rakennusten kunnossapito 130 Vartiointi 511 3,912 Yhteensä 19,566 8,224 Lisäksi purettiin 1,212 rautatievaunullista jätteitä ja 306 rautatievaunullista romua. Polttouunissa hävitettiin 205 koiraa, 249 kissaa, 8 hevosta, 2 sikaa ja 1 apina, kaikkiaan 465 eläintä sekä 13 kuormaa pilaantunutta lihaa. Varastoa hoiti erityinen varastomies. Varastokortteja pidettiin laitoksen toimistossa ja tavarat varastossa varustettiin stafettikorteilla. Tammikuun 1 p:nä 1934 arvioitiin varasto 236,497: 65 markaksi, vuoden kuluessa ostettiin tavaroita 1,038,224 markalla ja käytettiin 1,052,306 markan arvosta; joulukuun 1 p:nä varasto arvioitiin 222,415: 65 markaksi. Korjauspaja. Töiden lähin valvonta oli uskottu autokorjaamon työnjohtajalle. Työntekijäin viikkoinen lukumäärä oli keskimäärin 7 ammattityöntekijää ja 8 aputyöntekijää, yhteensä 15 henkilöä. Työntekijäin yhteinen työtuntimäärä oli 35,948 ja se jakautui seuraavasti: Katujen puhtaanapito-osaston laskuun pidettiin kunnossa: Työkaluja 3,042 Työkojuja ja hiekkavajoja.. 3,260 Työkojeita ja ajoneuvoja.. 6,814 Lumisiltoja 2,812 Kiinteistöjen puhtaanapito-osaston laskuun pidettiin kunnossa: Työ- tunteja. Työ- tunteja. Työkaluja 408 Jätesäiliöitä 2,804 Työkojeita ja ajoneuvoja.. 2,683 Yleisiä mukavuuslaitoksia.. 3,164 Työkojuja 1,232 Hevostallin töihin käytettiin 713 työtuntia, autotallin töihin 5,420 työtuntia ja sekalaisiin töihin 3,596 työtuntia. Korjauspajan työkustannukset nousivat 479,553: 75 markkaan, josta 294,520: 25 markkaa meni työntekijäin palkkoihin. Kunnall. hert

8 34* VIII. Puhtaanapito. Autotallissa ja -korjaamossa oli lähin johto uskottu erityiselle ammattityöjohtajalle. Työntekijäin luku keskimäärin viikkoa kohden oli 17, josta 11 ammattityöntekijää ja 6 aputyöntekijää. Puhtaanapitolaitoksen keskusasemalla Turuntien 24 b:ssä, missä autokorjaamo sijaitsi, oli laitoksen käytettävissä kaksi autovajaksi sisustettua tallirakennusta. Sitä paitsi vuokrattiin laitoksen käytettäväksi autotalli Kulmavuorenkadun 2:sta. Autovarasto käsitti 77 kappaletta moottoriajoneuvoja alla mainittuja merkkejä: Kuorma-autoja: Ford Chevrolet... International.. Dodge Brothers Volvo Morris Reo Kasteluautoja: Magirus kaivon tyhjennys- 28 Berliet 4 autoja 1 18 De Dion Bouton.. 1 Tiekarhu tiehöyliä 6 1 Selden 2 Buick henkilöautoja Daimler-Benz 3 Harley Dawidson moottori- 2 Karrier lakaisukoneita 5 pyöriä 1! Yhteensä 77 Kuorma-autoja käytettiin seuraavin työtuntimäärin alla mainittuihin tarkoituksiin: Kulj ettamaan: Talousjätteitä 79,923 Makkilantaa 6,440 Rikkoja 11,010 Lunta 1,530 Kulj ettamaan: Hiekkaa Luudaksia.. Halkoja... Sekalaista 1, Yhteensä 101,966 Kasteluautoja käytettiin 5,783 tuntia, lakaisu autoja 5,472, tiehöyliä 463 ja kaivontyhjennysautca 1,121 tuntia. Hevostalli. Laitoksen hevostalli sijaitsi kertomusvucnna Kampin alueella. Henkilökunnan tuntimäärä oli vuoden aikana 4,638. Hevosten lukumäärä oli sekä vuoden alussa että lopussa 14. Yksi hevonen lopetettiin työhön kelpaamattomana ja yksi hevonen ostettiin. Hevosten ruokkimiseen käytettiin heinää 48,790 kg ja kauroja 19,516 kg. Sairaina hevoset olivat yhteensä 279 päivää. Hevosten työtuntimäärä oli seuraava: Työn laatu. Vakinainen Yliaika. Yhteensä. Katujen puhtaanapito 4,545 4,545 Kiinteistöjen» 20, ,858 Raatojen kuljetus Yhteensä 25, ,705 Työntekijäin erinäiset eäut. Kertomusvuonna myönnettiin 116 työntekijälle sairasapua 18,670 työtunnista ja kahden työntekijän kuolemantapauksen johdosta maksettiin heidän perillisilleen asetuksenmukaista hautausapua. Kesälomaa nautti 305 työntekijää, niistä päivää, päivää, 22 7 päivää ja 17 4 päivää, mikä vastasi kaikkiaan 32,138 työtuntia. Vuoden kuluessa sattui 9 tapaturmaa, joista maksettiin asianmukaista korvausta.

9 35* VIII. Puhtaanapito. Lautakunnan vahvistaman määräyksen mukaisesti annettiin työntekijöille työpuseroita, umpisuojuksia, nahkarukkasia, esiliinoja ja sadetakkeja. Työntekijöille suoritettiin palkkoina kaikkiaan 7,425,891:50 markkaa ja erinäisinä etuina 489,146: 50 markkaa, siitä sairas- ja hautausapua 137,689: 95 markkaa, kesälomapalkkoja 252,998: 70 markkaa, tapaturmavakuutusmaksuja 10,545 markkaa, vaatetusmaksuja 71,176: 45 markkaa ja vapaapäiväpalkkoja 16,736:40 markkaa. Menot ja tulot. Puhtaanapitolaitoksen liiketilinpäätös joulukuun 31 p:nä osoitti seuraavat loppusummat: Katujen puhtaanapito. Kaupungin Yksityisten osuus. osuus. Yhteensä. Suomen Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Kaupungin osuus. markkaa. Yksityisten osuus. Menot: 61, , ,747 3,259,634 Lakaisu 1,564, ,756 1,809,244 Katujen kastelu; veden Työnjohto Yleiset työkustannukset 282,954 49, , ,650 2,351,887 kulutus kiinteistöjen puhtaanapidossa ,942 34, ,399 3, ,816 Lumityöt 1,977, ,198 2,393,161 Hiekoitus 418,516 56, ,387 Sekalaiset työt 42,770 42,770 Työkalujen kunnossapito 41,588 6,935 48,523 13,875 21,899 35,774 Lämpö 3, ,204 2, ,398 Valaistus 3, ,705 2, ,118 7, ,035 6,463 43,040 31,058 93,158 Tarverahat Rautatierahdit ,577 1, ,216 Puhdistus- ja desinfioimisaineet Kulungit , , , , ,464 Vuokrat 115,682 32, ,309 20,422 97, ,311 Kalusto 588, , , , ,688 Kiinteistö 161,626 30, ,204 90,365 84, ,732 Malmin kaatopaikka.. 92,848 12, , , , ,022 Varasto 18,783 3,212 21,995 2,710 8,221 10,931 Korjauspaja 143,902 19, ,106 62,160 26,245 88,405 Työntekijäin edut 245,418 44, ,478 52, , ,669 Lääkkeet , , Yksityisille henkilöille suoritetusta työstä syntynyt voitto ,553 17,553 Yhteensä 6,097,519 1,198,626 7,296,145 1,678,726 3,875,051 5,553,777 Tulot: Korvaus katujen tai kiinteistöjen puhtaanapidosta 442,831 1,198,626 1,641, ,522 3,875,051 4,215,573 Korvaamattomat menot samasta 5,654,688 5,654,688 1,172,481 1,172,481 Maksut yleisistä mukavuuslaitoksista 32,209 32,209 Myydystä lannasta 120, ,490 Sekalaisista 13,024 13,024 Yhteensä 6,097,519 1,198,626 7,296,145 1,678,726 3,875,051 5,553,777

10 36* VIII. Puhtaanapito. Varat. Joulukuun 31 p:nä 1933 vietiin puhtaanapitolaitoksen kalusto kirjoihin 5,321,231: 95 markan arvoisena ja kiinteistö 1,553,920:65 markan arvoisena. Kertomusvuoden aikana hankittiin kalustoa 397,206: 75 markalla ja kiinteistöjen arvo kohosi 37,989 markalla. Kun 917,809: 40 markkaa poistettiin kalustojen arvosta ja 255,501: 50 markkaa kiinteistöjen arvosta, niin siirrettiin 6,137,037: 45 markkaa säästönä v:een 1935.