Maakunnan omistajaohjaus ja omistajapolitiikka

Transkriptio

1 Maakunnan omistajaohjaus ja omistajapolitiikka Konserniohjeen ja omistajapolitiikan esittely Lauri Tanner, Iiris Laukkanen, Elina Yli-Koski, Ulla Vuolle SJR

2 Omistajaohjausta koskeva säännöstö Maakuntalaki määrittää maakuntakonsernin, sen tehtävät ja välttämättömät toimielimet, joita ovat valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta ja maakuntajohtaja. Maakunnalla on oltava hallintosääntö, joka määrittää organisaation ja toimivaltuudet. Maakuntavaltuusto päättää omistajapolitiikasta osana maakuntastrategiaa. Maakuntavaltuusto päättää konserniohjeesta, jolla huolehditaan siitä, että tytäryhteisöjen toiminta on maakunnan kokonaisedun mukaista.

3 Yleiskuva maakunnan toimintaa toteuttavista organisaatioista ja ohjausvälineistä Maakuntaorganisaatio (konserniemo) Maakunnan tulosalueet (ml. liikelaitokset) ja toiminnot Ohjaus: Juridinen maakuntakonserni Maakunnan omistamat yksityisoikeudelliset yhteisöt Tytäryhteisöt Maakunnan toiminta Maakunnan toiminta Osakkuusyhteisöt Maakuntien yhteistoiminta Yhteistyöalue (YTA) Maakunnan strategia sis. Maakuntastrategia, palvelustrategia ja -lupaus + toimeenpano-ohjelmat Sopimuksiin perustuva yhteistyö Yritykset / järjestöt Ostopalvelut Maakunnan hyväksymät suoran valinnan palvelujen tuottajat Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelutuottajat Omistajapolitiikka Henkilöstöpolitiikka Maakunnan talousarvio ja -suunnitelma Mk talousarvio ja - suunnitelma Sopimukset Sote-palvelutuottajia koskevat hallintopäätökset, sopimusehdot sekä palveluja koskevat kriteerit ja kannustimet Hallintosääntö Sopimukset Konserniohje Yhteistoimintasopimukset Pysyväisluonteiset ohjausvälineet Mukaillen: Konsernijohtamisen kehittämisaloite (Pauni / Kuntaliitto)

4 Omistajaohjauksen määritelmä Maakuntalain mukaan omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla maakunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. huolehditaan siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon maakuntakonsernin kokonaisetu varmistetaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä palveluiden laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus maakunnan tytäryhteisöjen toiminnassa varmistetaan myös avoimuuden, viestinnän ja palvelujen käyttäjien sekä maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen.

5 Konserniohjeen soveltaminen Konserniohje on omistajaohjauksen väline Konserniohjeella määritetään omistajan ja konserniyhteisön välistä vuorovaikutusta sekä annetaan pysyväisluontoisia ohjeita siitä, miten yhteisön ja yhteisöedustajan tulee toimia Konserniohjetta sovelletaan maakuntakonserniin ja sen tytäryhteisöihin ja soveltuvin osin osittain omistettuihin yhteisöihin Ei sovelleta liikelaitokseen Maakunnan sisäiset määräykset ja säännöt annetaan erikseen (hallintosääntö, toimintasääntö, strategia, henkilöstöpolitiikka, velvoittavat säännöt ja ohjeet)

6 Konserniohjeen tavoitteet Tavoitteet konserniohjeella varmistetaan normaalin vuorovaikutuksen toteutuminen omistajan ja konserniin kuuluvan yhteisön välillä toiminnan harjoittaminen yhteisö-/yhtiömuodossa perustuu lähtökohtaisesti omistajapoliittiseen näkemykseen yhteisö-/yhtiömuotoisen toimintatavan edullisemmuudesta suhteessa maakunnan omaan toimintaan ja/tai toiminnan suuntautumisesta kilpailluille markkinoille yhteisömuotoisen toiminnan edut tulee ottaa huomioon yhteisöjen ohjauksen tulee ensisijaisesti tapahtua asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niitä Konserniohjeen keskeinen tarkoitus on huolehtia siitä, että tytäryhteisöt toimivat maakunnan kokonaisedun ja maakuntastrategian mukaisesti.

7 Omistajapolitiikka Omistajapolitiikka määrittää maakunnan linjaukset mitä omistetaan miksi omistetaan miten omistetaan Valtuusto määrittää omistajapoliitiikalla ne pitkän aikavälin tavoitteet, joita maakunnalla on omistuksiinsa liittyen Omistajapolitiikka sisältää keskeiset periaatteet esimerkiksi yhtiöittämiselle, tavoiteasetannalle, omistuksista luopumiselle ja yhteisöjen rahoittamiselle Osa maakuntastrategiaa maakuntalain mukaan

8 Omistajapoliittiset linjaukset Visio 2030 Strateginen tavoite Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Painopiste-valinnat Maakunnan toimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa silloin kuin se on tarkoituksenmukaista Omistajapolitiikan tehtävä on omistajaarvon kasvattaminen Omistajapolitiikka on harkitsevaista ja arvioi huolellisesti riskejä Uudenmaan maakunta on Euroopan paras alue elää ja toimia Linjaukset Omistaminen palvelee maakunnan perustehtävää ja strategisia tavoitteita. Omistaminen vähentää kustannuksia, järkeistää toimintaa tai siirtää pääomia aiempaa tehokkaampaan käyttöön. Kriteerinä ovat joko kilpailulliset markkinaolosuhteet, maakuntien yhteistoiminta tai hankintayksiköiden yhteistoiminnan järjestäminen. Maakunta järjestää yhtiörakenteensa tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Yhteisöille asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet, joilla varmistetaan kannattavuus. Omistaja seuraa tavoitteiden toteutumista aktiivisesti. Omistajaohjaus perustuu aktiiviselle vuorovaikutukselle konsernijohdon ja yhtiön välillä. Maakunta tukee tytäryhteisöjensä menestymistä vaikuttamalla niiden toimintaympäristöön. Toiminnan taloudelliset riskit ovat hallittavia ja kohtuullisia. Maakunnan rahoitusvastuun enimmäismääränä on maakunnan osuus yhteisön osakepääomasta. Sijoituksen edellytyksenä on maakunnan mahdollisuus osallistua yhteisön hallintoon ja yhteisölle asetettavaan raportointivelvoitteeseen. Maakunta sijoittaa yhteisöön uutta pääomaa vain yhteisön liiketoiminnan laajentamista ja kehittämistä varten. Arvot Avoimuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Luottamus Rohkeus

9 Konsernijohto Konsernijohto muodostuu maakuntalain mukaan maakuntajohtajasta ja maakuntahallituksesta sekä hallintosäännössä mahdollisesti määrätyistä muista toimielimistä ja viranhaltijoista Konsernijohto tulisi määrittää siten, että omistajan kannanottojen saaminen olisi mahdollista joustavasti ja tarvittaessa nopeasti. Hallintosääntöluonnoksessa esitetään hallituksen konsernijaoston perustamista, joka olisi osa konsernijohtoa Lisäksi konsernijohtoon kuuluisivat maakuntajohtajan määräämät viranhaltijat vähimmillään omistajaohjauksen toteuttamisesta vastaava henkilö

10 Konserniohjaus ja palveluiden järjestäminen Konserniohjaus tapahtuu vuorovaikutuksessa järjestäjän kanssa Järjestäjä vastaa palveluiden saatavuudesta kohtelee palvelutuottajia neutraalisti ja puolueettomasti riippumatta niiden omistuspohjasta Konserniohjaus vastaa maakuntakonsernin kokonaisedun toteutumisesta käyttää omistajapuhevaltaa konserniyhteisöissä ja huolehtii niistä talouden ja omistamisen näkökulmasta. Järjestäjän ja konserniohjauksen tehtävät ja roolit ovat erilaiset mutta toisiinsa kytkeytyneet: Kummassakin tehtävässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteydenpitoa, raportointia ja tietojenvaihtoa.

11 Konsernivalvonta, raportointi ja riskienhallinta Konsernijohdolla on vastuu konsernivalvonnasta Sisäinen tarkastus voi tarkastaa myös konserniyhtiöitä Tytäryhteisöt raportoivat konsernijohdon määrittämällä tavalla raportointitiheys voi vaihdella riippuen yhteisön merkityksestä ja vaiheesta ehdotus: muodostetaan yhteisökorit, joiden perusteella raportoinnin yksityiskohdat määrittyvät Yhteisön toimitusjohtaja ja hallitus vastaavat yhteisön toiminnasta riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa noudatetaan maakuntavaltuuston vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita yhteisöt huolehtivat vakuutusturvastaan noudattaen konsernijohdon ohjeita Valvonnan, raportoinnin ja riskienhallinnan tukena Tytäryhteisön tilintarkastajana on maakunnan tilintarkastusyhteisö Maakuntajohtajalla tai määräämällään on läsnäolo-oikeus tytäryhteisön toimielimen kokouksissa

12 Talouden ja investointien suunnittelu ja ohjaus Vuosittaiset tavoite- ja talousarviokeskustelut ainakin merkittävimpien yhteisöjen kanssa Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään (ja viedään tämän jälkeen talousarvioprosessiin) Investointi- ja rahoitussuunnitelmien valmistelu yhdessä konserniemon kanssa maakuntakonsernin kokonaisedun varmistaminen Konserniyhtiöiden tulee lähtökohtaisesti käydä sijoitustoimintaa koskevat neuvottelut konsernijohdon kanssa

13 Tiedottaminen ja viestintä Konserniohjeessa on annettava määräykset tiedottamisesta ja maakunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta Tiedottaminen on avointa, oikeaa ja rehellistä Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu linjassa maakunnan viestinnän kanssa Tavoitteena on, että kuntalaisten tiedonsaantioikeutta ei rajoiteta yhtiömuotoisen toiminnan perusteella enempää, kuin mitä kilpailutilanteesta tai vastaavista syistä johtuu Luottamushenkilön ja tarkastuslautakunnan oikeudesta saada konsernijohdon hallussa olevia asiakirjoja ja tietoja määrätään lainsäädännössä Omistajaohjaus huolehtii riittävän tiedon tuottamisesta Kilpailutilanteessa markkinoilla liikesalaisuuksien suoja korostuu nykyisestä

14 Omistajan ennakkokannanotto Ennakkokannanottoa edellyttävät asiat ja yhteisöt ovat keskenään erilaisia, joten ennakkokannanoton käsittelytapa tulee voida valita joustavasti Maakuntajohtaja ratkaisee asian käsittelytason. Tytäryhteisö ja osakkuusyhteisö selvittävät omistajan ennakkokannan ennen keskeisiä päätöksiä, jollaisia voivat olla esimerkiksi liiketoiminta- ja yritysjärjestelyt (esimerkiksi esimerkkiin rajoittumatta merkittävä yrityskauppa, liiketoiminnan suuntaaminen uudelleen, saneeraus, selvitystila, konkurssi) pääomarakenteen olennainen muuttaminen merkittävä lainanotto ja anto sekä vakuuksien, takausten tai muiden sitoumusten antaminen tai ehtojen muuttaminen toimenpiteet, jotka muuttavat yhteisön asemaa hankintalain mukaisena sidos- tai yhteishankintayksikkönä johdon palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien määrittäminen tai olennainen muuttaminen periaatteellisesti laajakantoiset, yhteisön tai maakunnan toimintaan, talouteen tai vastuisiin liittyvät kysymykset.

15 Konsernin yhteiset palvelut Konsernin kokonaisetuna välttää osaoptimoituja ratkaisuja Konserniohjeella määrätään yhteisöjen velvollisuudesta käyttää yhteisiä palveluita Yhtiöiden sidosyksikköasema määrittää tämän rajoja Hankinnat Konserniohjeessa yleinen kirjaus yhteistyöstä hankinnoissa Tukipalvelut Ennen tukipalveluiden hankkimista ulkoisilta toimijoilta on selvitettävä maakunnan tai maakuntakonsernin mahdollisuus tarjota tukipalvelut Toimitilat Ennen tilapäätösten tekemistä selvitettävä, voidaanko tilatarve ratkaista hyödyntämällä maakunnan jo hallitsemia tiloja olemassaolevien tilojen hyödyntäminen ja tilakustannusten jakaminen

16 Tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpano ja nimittäminen Nimitettävien velvollisuudet Perehtyminen Ohjeiden ja osakassopimuksen noudattaminen Valintaperusteet Osaaminen ja mahdollisuus käyttää aikaa tehtävän hoitamiseen Yhteisön toiminnan luonne, laajuus ja kehitysvaihe otetaan huomioon valintaa tehtäessä Vältetään jäävillisyystilanteiden muodostumista ja eturistiriitatilanteita Esteellisyys Tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet esteellisiä käsittelemään tytäryhteisöjä koskevia asioita maakunnassa Palkkiot Konsernijohdon toimiohjeen mukaisesti

17 Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 Henkilö 4 Henkilö 5 Henkilö 6 Henkilö 7 Osaamisen määrittely tytäryhteisöjen hallituksissa Konsernijohto vahvistaa ennakolta osaamismatriisin, jossa määritellään yhtiön hallitukselta vaadittava osaaminen Hallituksella tulee kokonaisuutena olla kaikki matriisissa määritellyt osaamisen lajit Julkisomisteisessa yhtiössä poliittisen päätöksenteon tuntemus on yksi osaamisen laji Yhtiön hallitus, osaamismatriisi (esimerkki) Osaamisalueet Yhtiön toimiala X X X X X Johtamiskokemus suuremmissa organisaatioissa X X Konserni- ja taloushallinto X X Strategia X X Sisäinen valvonta ja riskienhallinta X X Hyvä hallintotapa X Poliittinen päätöksenteko X Yritysvastuu (ml. HR-asiat) X

18 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Yhteisöt noudattavat hyvän hallinnon perusteita ja hyvää hallintotapaa eettinen johtaminen avoimuus, rehellisyys, vastuuntuntoisuus maakuntastrategian mukaiset arvot ja tavoitteet Hallituksen työjärjestys hallitustyöskentelyn ennakoitavuus ja pelisäännöt hallitustyöskentelyn itsearviointi

19 Valmiussuunnittelu, varautuminen ja sen yhteensovittaminen Konserniohjeeseen kirjataan yleiset määräykset velvollisuus yhteistyöhön velvollisuus ottaa varautuminen ja valmiussuunnittelu sopimuksissa huomioon varautumisen ja valmiussuunnittelun tarve vaihdellee yhteisöittäin tarkemmat ohjeet ja määräykset yhteisökohtaisesti

20 Mitä pitää seuraavaksi tehdä? Tutkitaan valmiita, hyviä toimintatapoja ja hyödynnetään niitä suunnittelussa esim. Helsinki, valtion omistajaohjaus Laaditaan prosessikuvaus konserniohjauksesta Laaditaan konserniohjauksen vuosikello, joka kytketään talouden ja toiminnan suunnitteluun Suunnitellaan omistajaohjauksen resursointi