Hämeenlinnan Moreeni - Yrityspuiston kehittämissuunnitelma 2012 Sito Oy. Yrityspuiston kehittämissuunnitelma 2012

Transkriptio

1 Yrityspuiston kehittämissuunnitelma 2012

2 Nykytilanne Moreenin menestyksen lähtökohdat

3 Sijainti HÄMEENLINNA Tampereen seutu 2 km 75 km 50 km Moreeni Lahden seutu Turun seutu Hämeenlinnan keskustaan 2 km Kehä III:lle 85 km Tampereelle 80 km Turkuun 140 km Lahteen 80 km Pääkaupunkiseutu & Uusimaa

4 Nykytilanne Toiminta: - 50 yritystä; pienteollisuus, varastointi, logistiikka, yrityspalvelut, ympäristötekniikka - noin 1000 työpaikkaa - 90 ha käytössä ja paljon asemakaavoitettuja tontteja vapaana - palveluina ruokalat, tila- ja huoltopalvelut, huoltoasemat, kunnallistekniikka olemassa Vahvuudet: - Valmis, toimiva ja kaavoitettu alue - Paljon toimivia yrityksiä alueella - Työvoimaa on lähellä ja sitä on riittävästi - Ison kaupungin osa ja erittäin lähellä Hämeenlinnan keskustaa - Alueen edullinen kustannustaso - Hämeenlinna yritysystävällinen kaupunki - Hyvät liikenneyhteydet - Sijainti keskellä ruuhka-suomea, lyhyet etäisyydet kasvukeskuksiin - Moreenimaaperälle on helppo rakentaa - Alueen inhimillisyys; luonto ja palvelut lähellä, ei ruuhkia, hyvä arki

5 Nykytilanne Alueen nykyiset yritykset ja Moreenin aluerajaus 50 yritystä, n työpaikkaa Pienteollisuus, varastointi, logistiikka, yrityspalvelut, ympäristötekniikka Palveluina ruokalat, tila- ja huoltopalvelut, huoltoasemat, kunnallistekniikka

6 Nykytilanne Orsitie Alueen nykyiset rakennetut tontit ja valmiiksi kaavoitetut tontit 90 ha käytössä ja paljon asemakaavoitettuja tontteja vapaana

7 Nykytilanne

8 Nykytilanne

9 Visio Moreeni laajenee vaiheittain 600 hehtaarin ja työntekijän viihtyisäksi yrityspuistoksi, jossa on tilaa erikokoisille toimijoille. Moreeni houkuttelee monenlaista yritystoimintaa ja työvoimaa Hämeenlinnaan ja hyötyen kaupungin keskustan läheisyydestä. Moreeni luo edellytykset myös ekologisesti kestävälle yritystoiminnalle.

10 Brändi Sisäinen analyysi (vahvuudet) Valmis, toimiva ja kaavoitettu alue Paljon toimivia yrityksiä alueella. Työvoimaa on lähellä ja sitä on riittävästi Ison kaupungin osa ja erittäin lähellä Hämeenlinnan keskustaa Alueen edullinen kustannustaso Hämeenlinna on yritysystävällinen kaupunki Hyvät liikenneyhteydet. Sijainti keskellä ruuhka-suomea, lyhyet etäisyydet kasvukeskuksiin Moreenimaaperälle on helppo rakentaa Alueen inhimillisyys; luonto ja palvelut lähellä, ei ruuhkia, hyvä arki Moreenin brändi perustuu olemassa oleviin vahvuuksiin. Brändi syntyy konkreettisten tekojen, kohtaamisten ja palveluiden kautta. Brändistrategia ei ole sanahelinää, vaan sen tarkoitus on tuottaa arjen toimintaa.

11 Brändi Kilpailija-analyysi 90% logistiikkakeskuksista epäonnistuu erottautumisessa. Kaikki kilpailevat samoilla viesteillä, joita ovat sijainti, tehokkaat neliöt ja räätälöitävyys. Yrityspuistoilla viestit ovat paremmin jäsenneltyjä. Edelleen sijainti ja kattavat palvelut nousevat esille. Palvelutasossa on kuitenkin isoja eroja. Osa toimijoista tarjoaa arjen työkalut, osa toimijoista tarjoaa palvelukonsepteja strategiseen johtamiseen asti. Laatumielikuvat vaihtelevat. Brändit usein epäyhtenäisiä ja epäloogisia. Viestinnässä ei aina kiteydy olennainen. Moreenin brändistrategian on järkevää viestiä erilaistavalla tavalla. Lisäksi on hyvä huomioida ympäristötekijöiden vaikutus liiketoiminta-strategiaan.

12 Brändi Yhdessä toimintaa ja Viestintää kaikille osapuolille Työntekijät & perheet Asiakkaat Sijoittajat / omistajat Brändi- / viestintästrategian luomisessa on tärkeää huomioida ekosysteemin eri osapuolet ja niiden tarpeet, jotta syntergiaa syntyy. Asukkaat Moreeni Viranomaiset Tässä tapauksessa eri toimijoiden rooleihin liittyvät tarpeet ovat hyvinkin erilaisia. Tavaran- Toimittajat Myyntiverkostot

13 Brändi Moreenin palvelupaletti nyt. Kehitysehdotuksia Arvonmuodostaminen palveluhierarkiaa kehittämällä - Siirtymä logistiikkakeskuksesta yrityspuistoksi ei ole pelkkää brändäystä. YRITYSPUISTOT Erottuva KILPAILU- ASETELMA Samankaltainen Varastointi Tietoliikenne ja datayhteydet Katujen talvikunnossapito Peseytymistilat Ikkunateippaukset Kriittiset arjen palvelut Siivouspalvelu Vartiointi Henkilöstövuokraus Merkkinointi yht. työ Prosesseja tukevat palvelut Työterveys Kartat ja opastus Vuokrakalusteet Handyman Joukkoliikenne Muuttopalvelut Kevytliikenne Viherkasvit Ruokailupalvelut Juoma-automaatit Tuhous & kierrätys LOGISTIIKKAKESKUKSET Kansainvälistyminen Muotoilustrategia R&D Rahoitus Kumppanuusohjelmat Strategiaa kehittävät palvelut Innovaatiot Monipuolinen YRITYKSEN TIETO- / TAITOTASO Primitiivinen Muokattu yrityspuisto skenarioon lähteestä: Pine & Gilmore, 1999

14 Brändin ydin Brändstrategian olennainen osa on löytää kilpailijakentästä erottuvat piilevät arvot, yhdistää ne alueellisiin vahvuuksiin ja näin muodostaa erottautumisen selkäranka. HYÖDYT Sijainti Palvelut lähellä Edullinen Yritysystävällinen Lähellä Hämeenlinnan keskustaa Helppo rakentaa Työvoima lähellä Liikenneyhteydet ARVOT Ekologisuus Inhimillisyys Luonto lähellä Mutkattomuus Ehdotus: Valitaan vahva alueellinen sekä pehmeämpiin arvoihin perustuva erottautumisen strategia. Pääkaupunkiseutua ei voida voittaa sen omilla aseilla. Hyvä arki EMOTIONAALINEN PALKINTO YDIN Yrittäjän paremman arjen keskipiste. Yhteisöllisyys

15 Design Drivers Ohessa kiteytettynä tulevaa muotoilua sekä viestintää ohjaavat olennaiset erottautumistekijät. Less is more. Hyvä brändiviestintä puhuttelee sekä järkeä, sydäntä että vatsanpohjaa. 1. Hämeenlinna, alue jossa yritäjällä on hyvä arki. Perheen perustus ja kodikas elinympäristö. 2. Keskeisin sijainti (pääkaupunkiseudun ulkopuolella) Tässä kiinnitetään viestintä paluumuuttoliikkeen taustalla oleviin sosiologisiin tekijöihin. 3. Alue tukee yrittäjäystävällisyyttä (nämä järkiperusteita). 4. Yrittäjyyttä pehmeämmillä arvoilla (sydämellisyys) Pehmeisiin arvoihin kuuluvat myös esteettiset arvot. Näin brändin laatutaso positioidaan myös tällä sektorilla hieman kilpailijoita ylemmäs. Marc Gobe, Emorional Branding, 2010

16 Yrittäjän paremman arjen keskipiste.

17 Yrittäjän paremman arjen keskipiste.

18

19 Palvelut Kehittyvä laatutaso ja palvelutarjonta tuo kilpailuedun

20 Palvelut Moreenin alueella olevat nykyiset palvelut: katuverkko ja kevyen liikenteen verkko sekä kunnallistekniikka on rakennettu käytössä oleville tonteille tietoliikenne- ja datayhteydet on rakennettu nykyiselle toiminnalle huoltoasemat valtatiellä 10 ja maantiellä 310 sekä tankkauspiste ja raskaiden ajoneuvojen huolto Länsiportintiellä ruokailumahdollisuudet Innoparkissa ja Ruukissa, uusi ruokailupaikka suunnitteilla Hansatielle kiinteistöjen huoltopalvelut henkilöstövuokrauspalvelut ym.

21 Palvelut Lyhyen aikavälin palvelutarpeita: tietoliikenne- ja datayhteyksiä on kehitettävä toiminnan laajentuessa joukkoliikenteen reittejä tarvitaan mahdollisimman pikaisesti ruokailupalveluita on lisättävä toiminnan laajentuessa katujen ja Moreeniin johtavien teiden talvikunnossapitoa on parannettava alueen opasteet päätieverkolta ja katuverkolta on täydennettävä. Alueen sisäinen opastus on uusittava navigointijärjestelmiin on saatava alueen katuverkko näkyviin mahdollisimman pikaisesti Palvelutarpeita toiminnan laajentuessa: liittymien toimivuuden parantamiset rekkaparkki, auton huoltopalvelut peseytymistilat autonkuljettajille aluetalkkari, vartiointipalvelut sekä työterveyspalvelut Näyttelytiloja, väestönsuoja polkupyörälainaamo

22 Visio palvelukeskittymästä hulevesiaiheen äärellä

23 Periaatteet Konkreettinen kehittäminen ja profilointi kulkevat rinnan

24 Kehittämisen periaatteita Moreenin kehittämisen periaatteita ovat: Sisäisten alueiden toiminnot liitetään toisiinsa katuverkon ja kevytväylästön kautta Alueen kehittäminen tapahtuu koordinoidusti. Osa-alueet rakentuvat kokonaisuuksina ja yhtäaikaisesti Tuleville toiminnoille ei aseteta liikaa rajoitteita. Eri kokoisia tontteja ja toimitiloja on tarjolla Alueelle ei kuitenkaan haluta asutusta, majoitustiloja tai paljon lyhytaikaista liikennettä synnyttävää toimintaa Alueen yleisilme on siisti ja korkeatasoinen Monipuolinen toiminta, mutta yhtenäinen ilme Alueen palvelut kehittyvät joustavasti Kuluttajia palveleva toiminta keskitetään sisääntuloporttien yhteyteen Alue hahmottuu ja näkyy ulospäin valtateille Alueelle on hyvät kulkuyhteydet ja pysäköintitilaa on riittävästi Ajoneuvoliikenne on eroteltu kävelystä ja pyöräilystä Yleiset oleskelualueet ja keskeiset viheralueet ovat edustavia ja helposti ylläpidettäviä

25 Kehittämisen periaatteita Moreeni noudattaa kestävän suunnittelun periaatteita: Ohjeistetaan energiatehokkaaseen rakentamiseen Varaudutaan paikalliseen energiantuotantoon (tuuli- ja aurinkovoima, maalämpö) Edistetään jalankulkua ja pyöräilyä Vaalitaan viherkäytävien luontoympäristöä Hulevedet hallitaan pääsääntöisesti jo niiden syntypaikalla Helpotetaan jätteen lajittelua ja kierrätystä

26 Moreeni näkyy moottoritielle

27 Osa-alueet Moreenin koko kaavoitusalue on pinta-alaltaan noin 600 ha. Jokaisella osa-alueella on oma toiminnallinen profiilinsa sekä visuaalinen tunnistettavuus opastuksen kautta. Alueella toimijoiden päätoimialat ovat: Varastointipalvelut Kuljetus- ja logistiikkapalvelut Ympäristöteknologian palvelut Metalliteollisuus Pienteollisuus Yritys- ja julkisen sektorin toimitilat

28 Osa-alueiden nimet ja profiilit 1. Graniitti Alue profiloituu pääasiassa toimistopalveluihin, sekä teknologia-alan ja varastoinnin ja logistiikan yrityksiin 4. Hiekka Alue keskittyy cleantech-yrityksiin ja ympäristöteknologiaan 2. Gneissi Alue on pääasiassa pienteollisuutta 3. Kvartsi Alue koostuu pienteollisuudesta sekä logistiikasta ja varastoinnista 5. Sora Alue keskittyy varastointiin ja logistiikkaan 6. Laava Alue on teknologia-yritysten ja toimistopalveluiden sekä pienteollisuuden aluetta Visuaalinen identiteetti syntyy esimerkiksi opastuksen keinoin, tunnistettavalla maamerkkiteoksella tai julkisivun käsittelyllä.

29 Kehitys Moreenin tapa mitä, koska, kuinka?

30 Maankäytön kehittyminen Alue kasvaa lännestä itään ja keskeltä etelään

31 Maankäytön kehittyminen Alue kasvaa lännestä itään ja keskeltä etelään

32 Maankäytön kehittyminen Alue kasvaa lännestä itään ja keskeltä etelään

33 Maankäytön kehittyminen Alue kasvaa lännestä itään ja keskeltä etelään

34 Maankäytön kehittyminen Alue kasvaa lännestä itään ja keskeltä etelään

35 Kehityksen painopistealueet Länsiportti ja VT10:n ylittävä silta (1) ovat nyt ja tulevaisuudessa liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia solmukohtia, joita kehitetään lyhyellä aikavälillä. Keski-, Itä- ja Eteläportti ovat muita liikenteen solmukohtia, joita kehitetään myöhemmin, mutta niiden kaupunkikuvaan kiinnitetään ennakoiden erityishuomiota jo nyt.

36 Kehityksen painopistealueet Länsiportti Alueen pääportti, voimakas portti- ja opastusilme Palveluina ruokala, rekkaparkki, WC, konttikahvila, peseytymistilat ja sauna Yhteys viheralueelle, jossa luonnonläheinen lounaspaikka ja hulevesiallas Itäportti Noudattaa yhtenäistä portti- ja opastusilmettä ns. kylmäportti eli ei palveluja Keskiportti Noudattaa yhtenäistä portti- ja opastusilmettä Palveluina huoltoasema ja autokorjaamo Huomioitava hyvä väylänäkyvyys (VT3 ja MT130) Esimerkkejä opastedesignista Eteläportti Noudattaa yhtenäistä portti- ja opastusilmettä Merkittävä palveluportti: liikennepalveluasema Toteutuu viimeisenä

37 Kehityksen painopistealueet 1. VT10 ylittävä silta voisi toimia maamerkkinä lähestyttäessä Moreenin yrityspuistoa. Sillan tulisi olla tunnistettava ja mieleenpainuva. Sillan ulkonäköön voidaan vaikuttaa melko kevyin toimenpitein muotoilemalla s en kaiteita sekä hyödyntämällä erikoisvalaistusta ja värejä. Siltaan panostaminen on investointi Moreenin imagon hyväksi. 2. Orsitien pohjoisosa VT10 ja Länsiportin välillä on erityisen tärkeä mielikuvan muodostamisen paikka. Tällä katuosuudella tulisi vahvistaa mielikuvaa Moreenin yrityspuistosta laadukkaana ja houkuttelevana hyvän palvelutason paikkana. Tieympäristön laatuun tulee kiinnittää erityishuomiota ja jäsentää ajokokemusta esimerkiksi istutuksin ja/tai erikoisvalaistuksella. 3. Aukiot jäsentävät pitkää rekkabulevardia ja helpottavat orientoitumista tärkeissä risteyksissä. Moreenin yrityspuisto on jakautunut kaupunginosiin, joista jokaisella on kiinnekohtana portti ja/tai aukio. Yrityspuiston imagoa tukevaa, mieleenpainuvaa kaupunkikuvallinen keino voisi olla aukioiden voimakkaanväriset maalipinnat. Maalipintojen kuvioinnin lähtökohtana tulee huomioida ajoradat ja liikenneturvallisuus. 4. Rekkabulevardi on Moreenin yrityspuiston tunnusomainen pääreitti. Rekkabulevardin puuistutukset jäsentävät katutilaa visuaalisesti ja toiminnallisesti ja edesauttavat miellyttävää pienilmastoa. Katupuut myös auttavat hulevesien hallinnassa. 5. Frontit (kartassa sinisellä) ovat alueen kaukohahmottamisen ja mielikuvanmuodostuksen kannalta tärkeimpiä julkisivuja. Niiden ilmeeseen tulisi hakea yhtäläisyyttä ja riittävää laatutasoa. Yhtäläisyys syntyy hyödyntämällä yhteistä väripalettia. Kiinnostavuutta saadaan kustannustehokkaasti toteuttamalla julkisivuihin graafisia kuviointeja.

38 Kehityksen painopistealueet Suoraan katupintaan tehty maalaus tuo esiin aukiotilan. Esimerkkejä tavoista jäsentää rakennettua ympäristöä Katokset luovat oleskelupaikkoja. Erikoisvalaistus jää mieleen. Seinägrafiikasta antaa rakennukselle omaleimaisen ilmeen ja mahdollistaa yritysilmeen esiin tuomisen.

39 Kehityksen painopistealueet ilmeestä Visio Länsiportin

40 Kehityksen painopistealueet Rekkabulevardista Visio

41 Rakennustapa - periaatteet

42 Rakennustapa - periaatteet Erityispiirteet: Moreenin alueen rakennukset tulevat olemaan melko suuria. Rakennusmassoja tulee mahdollisuuksien mukaan jäsentää tulee esimerkiksi sisäänvedoilla, ulokkeilla ja katoksilla sisäänkäyntien ja lastauslaitureiden tai toimistosiipien kohdalla. Jäsentelyssä voidaan hyödyntää myös väripintoja. Rakennuksen sijoittaminen tontille: Rakennuksilla pyritään rajaamaan katutilaa mahdollisuuksien mukaan huomioiden tontin toiminnallisuus ja maastonmuodot. Lisäksi tontin kadunpuoleiselle rajalle on suositeltavaa osoittaa istutettava. Tontin pysäköintijärjestely tulee sijoittaa rakennuksen taka-alalle kadulta katsottaessa. Huom. Moreenin tärkeimpien aluejulkisivujen sekä porttikohtien tontit on merkitty kehityksen painopistekartassa fronteiksi. Fronttien rakentamista koskee muuta aluetta sitovampi ohjeistus.

43 Rakennustapa - periaatteet Materiaalit, värit, rakenteet Moreenin alueen oman identiteetin luomiseksi jokaiselle osa-alueelle määritellään omat väripaletit siten, että rakennukseen voidaan valita yksi neutraali pääväri ja toinen voimakkaampi tehosteväri. Osa-alueiden sisällä väripalettien tulee muodostaa harmoninen ja toimiva kokonaisuus, joka sallii myös toimijoiden yritysvärien esiin tuomisen. Tehosteväriä suositellaan hyödynnettäväksi julkisivujen jäsentelyssä. Katutilassa alueen väripaletti tuodaan esiin rakenteissa ja varusteissa kuten aidat, valaisimet, penkit roska-astiat ja opasteet. Tontit tulee rajata aidalla. Rakennuksen pääsisäänkäynti on suositeltavaa sijoittaa kadun puolelle. Sisäänkäynti suositellaan merkittäväksi selkeästi esimerkiksi katoksella tai sisäänvedolla ja mahdollisesti tehostevärillä. Myös tonttiaitojen porttikohtia voidaan korostaa visuaalisesti. Rakennusten ikkunoita suunnataan mahdollisuuksien mukaan kadulle päin. Kattopintoihin suositellaan hulevesien hallintaa helpottavia viherkattoja. Kovien kattopintojen suositusväri on vaalea lämpökuormien hillitsemiseksi ja jäähdytystarpeen minimoimiseksi.

44 Rakennustapa - periaatteet Tontin viheralueet: Käyttämättömät tontinosat pyritään säilyttämään puusoisina hulevesien hallinnan helpottamiseksi. Tonteilla voidaan myös käyttää istutuksia jakamaan tilaa ja rytmittämään pitkiä julkisivuja. Istutusten tulee sopia isojen liikerakennusten ja laajojen pysäköintikenttien mittakaavaan. Moreeni profiloituu vahvasti vihreäksi yrityspuistoalueeksi, joten on ensiarvoisen tärkeää, että vihreys ympäristössä säilyy. Alueen opastus: Opasteet ovat osa alueen identiteettiä. Niiden tulee olla muotoilultaan selkeitä. Värisävyiltään ne noudattavat osa-alueiden väripaletteja. Lisäksi Moreenin yritysalueelle laaditan oma logo, joka näkyy jokaisessa opasteessa. Opastetekstien fontin tulee sopia yhteen Moreenin logo-fontin kanssa.

45 Maisema Moreeni on osa ympäristöään

46 Maisema Alue rakentuu tyypillisen suomalaisen sekametsän keskelle. Metsät tulee säilyttää rakentamattomien alueiden osalta luonnontilaisina. Maisemakarttaan on tähdillä merkitty paikat, joihin olisi suositeltavaa luoda mahdollisuuksia oleskeluun, retkeilyyn ja esimerkiksi lounaseväiden syöntiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi retkipöytiä ja penkkejä tai kotaa hulevesialtaiden ja -purojen äärellä.

47 Maisema 1. Viheralueet Alueen kumpuilevat metsät toimivat keskeisenä imagonluojana koko alueelle. Yritysalueen keskeisin ympäristön parannustoimenpide on kasvillisuuden hoito. Kasvillisuus edellyttää säännöllistä hoitoa etenkin vesakon raivauksen suhteen. Metsän harvennus, vesakon poisto sekä täydennysistutukset ovat jatkuvia toimenpiteitä. Tavoitteena on kaupunkiympäristöön sopiva hoidettu puistometsä, jossa vesakko on raivattu puuston seasta ja säilyvä puusto on harvennettu niin, että sen läpi näkyy. Harvennus ja vesakon poisto on syytä tehdä väylien varrelle noin 50 metrin leveydeltä. Syvemmällä viheralueella puusto voi olla tiheämpää. Kuolleet puut poistetaan. 2. Lakialueet Kartassa esitetyille lakialueille voidaan tutkia tuulivoimaloiden sijoittamista. Tämä tukee alueen imagonmuodostuksessa ekologisuuden tavoitetta. 3. Kohtaamispisteet Aukioiden lisäksi alueen metsäalueille tulee sijoittaa oleskelemiseen ja kohtaamiseen soveltuvia paikkoja, kuten yleinen sauna, retkipöytiä ja penkkejä. Ohjeelliset sijainnit on esitetty maisemakartassa tähdin. Pisteet sijoittuvat luontevasti hulevesiaiheiden äärelle. 4. Hulevedet Hulevesien hallinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisin menetelmin. Tavoitteena on, että hulevedet ovat näkyvästi esillä ympäristössä. Hulevedet käsitellään jo tonteilla. Vettä läpäisemättömien pintojen määrä minimoidaan ja hulevesialtaille, kosteikoille ja kasvillisuusalueille varataan 15-20% tontin pinta-alasta. Tarvittaessa järjestetään öljynerotus. Rankkasateiden aiheuttamia hulevesivirtaamapiikkejä viivytetään yleisillä alueilla hulevesialtaissa ennen niiden johtamista vastaanottavaan vesistöön. Kaava-alueen sisäiset viivytysratkaisut ovat erittäin tärkeitä sillä Miemalanharjun maaperä on erittäin eroosioherkkää. Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja näkyvät vesiaiheet vahvistavat alueen imagoa ekologisena yrityspuistona ja elävöittävät kaupunkikuvaa.

48 Hulevesien käsittely Hulevesien käsittelyn tavoitteet: Tavoitteena on pitää Moreenin alueella syntyvät hulevedet alueen sisällä. Tonttien puhtaat sadevedet (katoilta ja istutusalueilta) johdetaan suoraan yleiseen hulevesijärjestelmään. Tonttien ajoneuvopinnoilta syntyneet hulevedet käsitellään tontilla ennen yleiseen hulevesijärjestelmään johtamista. Käsittely toteutetaan: Viivytystilavuus tonttikohtaisesti 1m 3 /100m 2 läpäisemätöntä pintaa (normaalit sateet, mitoitussade 1/5-1/10 vuodessa) Kadunvarsien uomissa (purkureitit vesistöihin, hulevesien viivytys ja ohjaus tarvittaessa tulvareiteille, mitoitussade 1/5-1/10 vuodessa) Altailla yleisillä viheralueilla (poikkeukselliset harvemmin toistuvat rankkasateet/tulvatilanteet mitoitussade 1/50 vuodessa) Kaavoituksessa huomioitavaa Kaavamääräyksissä vaatimus menetelmien mitoituksen ja rakenteiden tarkentamisesta rakennuslupavaiheessa hulevesien hallintasuunnitelman perusteella Kaavamääräys käsittelytilavuudesta 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti Tonttien tasaus suhteessa purkureitteihin Aluevaraukset viivytysaltaille, kosteikoille ja kasvillisuudelle 15-20% tontin pinta-alasta Katualueille tilavaraus leveälle ojalle jossa varastotilavuutta Viheralueille tilavaraus hulevesireiteille ja viivytysaltaille.

49 Hulevesien käsittely kadunvarsiojasta Periaatekuvat Hulevesien ohjaus tulva-altaaseen Kuvassa on esitetty esimerkki virtaamia tasaavasta viivytysaltaasta. Viivytysaltaan toiminta: Ojan vesipinnan noustessa vesi pääsee viivytysaltaaseen ojan reunalla olevan padon A yli. Kun virtaamat pienentyvät, altaan vesipinta laskee. Kun virtaamat ovat suuria ja allas täyttyy, altaaseen rakennettu ylijuoksutuspato B päästää vedet ohitseen ojaan. Musta vahvistettu nuoli kuvaa veden ensisijaista kulkureittiä. Harmaa vahvistettu nuoli kuvaa veden toissijaista kulkureittiä ylivirtaaman aikaan viivytysaltaan kautta. Rumpuja tarvitaan, kun allas halutaan tyhjentää kokonaan.

50 Liikenne ja katuverkko Toimiva liikenne yritystoiminnan tukena Katuverkko rakennetaan vaiheittain alueen kasvun mukaan

51 Nykyinen katuverkko Alueen nykyinen katuverkko

52 Katuverkon visio ja hierarkia

53 Katuverkon kehittäminen katujen rakentamisjärjestys

54 Liikennejärjestely Alueen tulevien liikennejärjestelyjen yleiskuvaus

55 Liikennejärjestely Moreenin synnyttämän liikenteen suuntautuminen

56 Liikenne - Moreenin synnyttämän tavaraliikenteen suuntautuminen

57 Liikenne liikenne-ennuste

58 Katujen tyyppipiirustukset Rekkabulevardin poikkileikkaus. Ajoneuvoliikenne erotetaan pyöräilystä ja kävelystä leveällä viherkaistalla, jolla on katupuuistutukset. Näin parannetaan kevyen liikenteen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Viherkaista toimii myös lumitilana.

59 Katujen tyyppipiirustukset

60 Katujen tyyppipiirustukset

61 Katujen tyyppipiirustukset

62 Katujen tyyppipiirustukset

63 Roadmap Selkeät tavoitetila ohjaa kehitystä haluttuun suuntaan Suunnitelmakartta jatkosuunnittelun perustana Toteutusohjelma palvelee hankkeiden budjetointia ja ajoittamista

64 Suunnitelmakartta

65 Liittymien parantamistarpeet

66 Toteuttamisohjelma Toimenpide Aikataulu / Kustannukset (milj. ) YHTEENSÄ KADUT ja KUNNALLISTEKNIIKKA 4 4 4,00 2,5 14,50 TIET 0,5 0,1 3,5 4,10 TONTIT PUISTOALUEET 0,4 0,2 0,3 0,90 HULEVESIJÄRJESTELYT 0,1 0,1 0,20 KAAVOITUS YHTEENSÄ: 4,5 4,8 4,4 6 19,7

67 Jatkosuunniteltavia asiakokonaisuuksia Kadut ja julkiset tilat Maantiet Joukkoliikenne Hulevedet Viheralueet Tontit Johdot ja laitteet Brändityö Katuverkko täydenneltäviltä osilta Pysäköinti, opastus / portit, valaistus, penkit, roskakorit ja muut varusteet Kevyen liikenteen yhteydet kaduille, alueen puistoreiteille sekä alueen ulkopuolisille reiteille Maanteiden liittymät ja niiden parantamiset Opasteet, viitoitus Talvihoidon tehostaminen Reitit Hämeenlinnan joukkoliikennesuunnitelmaan Pysäkit ja niiden katokset Hulevesien yksityiskohtaiset suunnitelmat uusille kaduille, viheralueille ja maanteille sekä tonttien hulevesiratkaisujen ohjaus ja valvonta Puistoalueet, reitit Istutukset ja säilytettävä kasvillisuus Varusteet ja valaistus Tuulipuistoselvitys Rakennustapaohjeet ja rakennusvalvonta, energiaohjaus Maa-ainespankin perustaminen (leikkaus- ja pengerrysmassojen siirtojen optimointi) Kunnallistekniikka katurakentamisen aikataulussa Sähkö- ja telejohdot katurakentamisen aikataulussa Alueen läpi menevän kaukolämpö- ja maakaasuverkon hyödyntäminen Palvelumuotoilu, Graafinen ohjeistus, Moreenin väripaletit, visuaalinen ilme ja opastus, viestintä ja mainontastrategia, nettisivut, Moreenin mobiilipalvelut

68 Kehittämissuunnitelman tekijät Tilaajat Hämeenlinnan kaupunki - Aimo Huhdanmäki, aimo.huhdanmaki@hameenlinna.fi Kehittämiskeskus Häme Oy - Ari Räsänen, ari.rasanen@kehittamiskeskus.fi Hämeen liitto - Heikki Pusa, heikki.pusa@hame.fi Konsultti - projektipäällikkö Tenho Aarnikko, tenho.aarnikko@sito.fi - liikenne Juha Mäkinen, kadut Tero Backman, brändi Petri Pystynen, maankäyttö Timo Huhtinen, kaupunkikuva Jenni Lautso ja Laura Kiijärvi, hulevedet Olli Nissinen, maisema Marika Bremer, logistiikka Crescat Services Oy

69 Lähteet Referenssikuvat: New Urban Environments British Architecture and its European Context. The Royal Academy of Arts. Prestel Verlag, London Landmarks. Neidhart+Schön, Zurich. Independent Magazine of Architecture+Technology. Nro Kevät Graficas Santamaria, Espanja Urban Spaces. Carles Broto Joseph M Minguet. Barcelona, Espanja. Sign Communication. Kashiwashobo Publishers, Japani 1989.