Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999

Transkriptio

1 Ml Euroopan investointipankki Ν:o 1 ο 1 /ι 02 ISSN Sisällys Valtuuston vuosikokous 1 EIP:n valtuusto hyväksyi Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 pitämässään vuosikokouksessa pankin vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuusto myös suunnitteli pankin toiminnan tulevaisuuden suuntia tarkeituksena tukea yhä vahvemmin Euroopan unienin taveitteita ja turvata erityisesti EIP:n edellytykset täyttää ne uudet velvoitteet, jetka Kölnin Eurooppaneuvoste (3.-4. kesäkuuta 1999)asetti pankille. 8,8 miljardia euroa varmistamaan kasvua ja työllisyyttä 8 Euroopan investointipankin euro-benchmark (EARN) 11 ElP turvaa Euroopan energlahuoltoa 1 ElP-foorumi Euren pääemamarkkinat Parlisi lokakuuta Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 ElP kasvattaa tukeaan Euroopan kasvulle ja työllisyydelle sekä luo erityisen Balkanin työryhmän Euroopan investointipankin pääjohtaja ja hallinteneuvosten puheenjohtaja Sir Brian UNWIN kertei lehdistötilaisuudessa valtuuston kokeuksen jälkeen: "Jäsenvaltiot onnittelivat EIP:tä viime vuoden ennen näkemätfömän meninaisesta ja määrällisestä teiminnasta talous- ja rahaliiten sekä laajenevan Euroopan tukemiseksi. Euroopan unienin kasvun ja työllisyyden tukemisessa elemme nyt Euroopan suurimpia riskipääoman lähteitä ja aiomme panestaa yhä vahvemmin inhimillisen pääoman alueilla terveydenhuollon ja koulutuksen hankkeisiin. Tulemme tehostamaan toimintaamme näillä alueilla juuri pidetyn Kölnin Eureoppa-neuveston pankille erityisesti esittämien vaatimusten mukaisesti. Olemme myös jatkaneet menestyksellistä aktiivista eurolainausstrategiaamme. Pankki hyödyntää nyt asemaansa suurimpana ei-valtiollisena kansainvälisenä lainanettajana luomalla laajan ja monipuolisen kannan uuden valuutan määräisiä lainausvälineitä Eure Area Reference Note (EARN) -emissio-ohjelmalla. Me elemme Keski- ja Itä-Eureopan maissa merkittävin pitkäaikaisen raheituksen lähde ja elemme siten siteutuneita vahvistamaan jäsenehdekasmaiden kehitystä. Valtuusto suhtautui erityisen myötämielisesti pankin merkittävään reeliin, jota se näyttelee valtaisissa pennisteluissa Balkanin jälleenrakentamiseksi, ja erityisen EIP:n Balkanin työryhmän muedestamiseen." EIP:n pääjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan Sir Brian Unwinin, KCB, puhe valtuustolle Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioiden lainavaltuudet uusittavana 1Γ Nimityksiä 2C Luotonanto Euroopan unionissa Sen lisäksi, että me jatkeimme EIP:ssâ ASAP-ohjelman kehittämistä, me tuimme voimakkaasti investointeja perinteisillä avainaleillamme, jeihin listataan Euroopan laajuiset verkot (TEN), pienet ja keskisuuret yritykset sekä ympäristöä ja elämänlaatua parantavat hankkeet. TEN-verkoille ja niihin liittyville liikenteen, televiestinnän ja energian surren infrastruktuurille myönnettiin lähes 9 miljardin euron lainat. Näissä en mukana monia julkisen ja yksityisen sektorin yhteisvaikutteisesti toteuttamia kärkihankkeita. Pk-yrityksiin käytettiin Valtuuston vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Ruotsln valtiovarainminlsteri Ja hallintoneuvoston jäsen Bosse Ringholm.

2 Euroopan laajuiset verkot Eurooppa-neuvoston päätösten mukaisesti valtuusto hyväksyi pankin toimien lisäämisen korkean teknologian TEN-hankkeiden tukemiseksi. EIP:llä on tarvittavat edellytykset ja taloudelliset voimavarat tukea hankkeita, jotka ovat alkuna "älykkäille kuljetusjärjestelmille" elektronisessa tieliikenteen hoidossa ja satelliitteihin perustuvassa liikenteenohjauksessa, kuten esimerkiksi Galileo-navigointijärjestelmän kehityshanke. (') 2,4 miljardia euroa vakieehteisista glebaalilainoista myönnettyinä luettoina, joista sovittiin yhteistyökumppaneinamme teimivien pankkien kanssa. Ympäristöhankkeisiin käytettiin yli 6 miljardia eurea. Näihin sisältyi vesien suejelun ja vesihuollon hankkeita, ilmakehän saastumisen terjuntaa ja kaupunkiympäristön kehittämisprejekteja. Tiivistyvää yhteistyötä pankkien kanssa valaisee mm. se, että globaalilainojen esuus EIP:n luetoannosta oll melkein kelmannes ja että pankit välittivät tal takasivat lähes kahta kelmannesta kaikista myöntämistämme luotoista. Luotonanto Euroopan unionin ulkopuolella Siitä huelimatta, että toimintamme keskittyi unionin rajojen sisäpuolelle kasvua ja työllisyyttä vireyttäviin investeinteihin, me emme suinkaan laiminlyöneet Euroopan unienin ulkopuolelle suuntautuvaa lainanantoa. Luotonanto unionialueen ulkopuolella kasvoi yli kelmanneksella vuoden 1998 aikana lähes 4,5 miljardiin eureen. Välimeren alueen lainat neusivat nein 900 miljeonaan eureen, ja ne myönnettiin EU:n ja Välimeren alueen kumppanuusoh- C) Kehystetyt tekstit viittaavat valtuuston tärkeimpiin päätöksiin nun kuin EIP:n lehdistötiedotteessa on mainittu. jelman tueksi tähdentäen erityisesti yksityisen sektorin kehittämistä edistävaä toimintaa. EIP:n luotonanto Lomen sopimusvaltioille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueella sekä Etelä-Afrikalle eli ennätysmäiset 700 miljeenaa euroa. ElP myös täytti lainavaltuutensa antamalla yli 350 miljeonan euren luotot Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa pääasiallisesti hankkeisiin, joilla on erityistä merkitystä Euroopan kannalta. Me myös lahjeitimme Hendurasille ja Nicaragualle kummallekin euroa hätätila-avustusohjelmaan hirmumyrsky Mitchin aiheuttaman hävityksen jälkeen. Viime vuoden aikana EU:n ulkopuolisesta luetonannesta suurin määrä eli 2,4 miljardia euroa osoitettiin Keski- ja Itä-Euroeppaan kymmenen hakijamaan sekä Kyproksen hankkeisiin. Luotot myönnettiin yhteisesti sekä perinteisistä lainavaltuuksista että uudesta EU:n jäsenyyteen valmistavasta raheitusjärjestelmästä, jonka me käynnistimme varhain viime vuenna. EU:n ulkepuolisten maiden lainavaltuudet sekä Lomen sepimukseen liittyvät raheitusjärjestelyt on nyt määrä uusia ja näitä koskevien ehdotusten pitäisi tulla piakkoin Ecofin-neuvoston käsittelyyn. On erittäin tärkeätä, että sopimukseen pâàstâàn mahdellisimman pikaisesti, jetta veimme jatkaa toimintaamme ja turvata luettoasemamme. Luetan teidàn yhteistyöhönne nun, että sepimukset saadaan aikaan. Jos sopimusten uusiminen viivästyy siten kuin viimeisellä uusimiskierreksella, mahdollisuutemme tukea jatkossa EU:n apu- ja kehityspelitiikkaa unioniin kuulumattomien maiden kanssa keskeytyy pahasti. Tahtoisin vielä lisätä, että uskon pääsevämme pankin kokenaistavoitteena elevaan 25 %:iin liiketeiminnallisen riskinjaon esalta nykyisiin lainavaltuuksiin sevellettavien ehtojen mukaisesti. Talous-ja rahaliitto Emu Tämän verran viimeksi kuluneen tilikauden toimintamme pääpiirteistä. Niihin tesin kätkeytyy ennen näkemätön moninaisuus ja mâârâ toimintoja, joilla tuettiin taleudellista ja sesiaalista hyvinvointia nun nykyisissâ Euroopan unionin jäsenvaltieissa kuin tulevaisuuden laajentuneessa unionissa. Tämän takia haluaisin kertoa hieman laajemmin joistakin tärkeimmistä tapahtumista. Kuten vuesi Sitten annoin ymmärtää, tärkeysjärjestyksemme kärjessä kahden viime vuoden aikana on ollut rahaliiten ennistuneen käynnistymisen ja edellytysten vahvistamisen tukeminen. EIP:n etto- ja antelainaus ovat erityisesti tähdänneet tähän taveitteeseen. Euron lainanottostrategiat Vuoden 1998 aikana tehestimme Strategiaa, joka tähtäsi emaan aktiiviseen toimintamme eureraheituksen hankinnassa. Tavoitteenamme oli hyötyä asemastamme suurimpana ei-valtiollisena kansainvälisenä lainaajana siten, että markkinoille muedestuisi laaja ja hyvin menipuolinen kanta uuden valuutan määräisiä varainhankintavälineitä, ja tällä tavalla muedostaa koke euron tuottokäyrän kattavia viitelaineja. Tämän mukaisesti yli puolet 31 miljardiin eureen nousevasta lainanetestamme eli euroina ja eurosidonnaisina joukkovelkakirjalaineina. Niihin en laskettu mukaan 2 miljardin euren glebaali eurelaina ja ensimmäinen puhdas eureemissio kautta aikojen. Vuonna 1997 käynnistetystä eurostrategiasta alkaen ElP en tuenut markkinoille nein 27 miljardin euren arvesta euresidennaisia laineja, joiden maturiteetit vaihtelevat viidestä 30 vueteen. Me jatkamme myös tänä vuenna saman strategian neudattamista erityisesti viime maaliskuussa käynnistämällämme Euro Area Reference Notes (EARN) -emissio-ohjelmalla, jolla ElP en sitoutunut tekemään vuoden aikana tietyn minimimäärän liikkeeseenlaskuja. Ohjelmalla en tukenaan jeukko euroeppalaisia ja kansainvälisiä Sii'u 1 ElP TIEDOTE

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Valtuuston vuosikokous huippupankkeja, jetka ovat siteutuneet välittämään uusia laineja ja teimimaan niiden markkinatakaajina. Tarkeituksenamme on luoda reilusti yli 50 miljardin euren suuruinen eurelainakanta kuluvan vuoden pueliväliin mennessä. Jos markkinaolosuhteet suinkin sallivat - eurohan en leppujen lopuksi vasta puoli vuotta vanha ja markkinat ovat vielä sopeutumassa sen tuloon - teivemme nestavamme ainakin puolet tämän vuoden budjeteidusta 30 miljardin euron lainanetesta euroemissieilla. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivâtkë markkinat ole antaneet suurta arvea pankin pieneeritoiminnalle luottamuksen synnyttämiseksi euroa kohtaan uuden rahan syntymistä edeltävinä kriittisinä kuukausina. heen ja käynnistysvaiheen hankkeisiin. Me elemme siteneet fai hyväksyneet muilla ASAP-ohjelma-alueilla nein 4 miljardia euroa terveydenheite- ja koulutusalejen hankkeisiin - yliopistoihin, sairaaleihin, keuluihin ja koulutuskeskuksiin - ja yli 4 miljardia euroa 27 kaupunkialueiden uudistamisprejektiin, joissa en mukana asuntohankkeita kurjistuneilla alueilla. Olemme myös kasvattaneet TEN- ja ympäristöluotetustamme varsinkin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintahankkeille. Mielelläni mainitsen, että keime pankin raheituksella Britanniassa teteutettua julkisen ja yksityisen sekterin yhteishanketta, keuluhanke Skotlannissa ja kaksi suurta tiehanketta, saivat hiljattain Britanniassa jaettavan emien aiejensa Award for Innovation and Excellence -innevaatiepalkinnen. Amsterdamin toimintaohjelma (ASAP) Selvittäessäni teille viime vuenna toiminnan vaiheita ASAP eli je hyvin käynnissä, muffa vielä toimintansa alkuvaiheessa. Vuoden 1998 aikana ehjelmaa vahvistettiin ja tehestettiin. Kuten vastikään raportoin Ecefin-neuvestelle, me olemme nyt siteneet pk-yritysten raheitusohjelman perusteella yli 600 miljeenaa euroa kaikista jäsenmaista elevien kumppaneinamme teimivien erityisrahoituslaitesten kautta. Pkraheitusehjelma keskittyy oman pääoman fai sita vastaavan pääoman tarjentaan kasvuhakuisille ja -kykyisille innevatiivisille pk-yrityksille. Hallintoneuveste hyväksyi viime kuussa ehdetuksen kaksinkertaistaa Euroopan investeintirahasten (EIR) hallinneiman Euroopan teknologian raheitusjärjestelmän 125 miljoenan euren budjetin. Teivon myös teidän suestuvan tänään, että tarpeelliset 500 miljeenaa euroa siirretään edelleen ASAP-ohjelman puitteissa käytettäväksi varatusta 1 miljardin euron ylijäämästä. EIR sitoe myös omia varejaan sekä hallinnoi vielä teista raheitusohjelmaa, jenka raheitus saadaan Euroopan unionin varoista. Tänä päivänä ElP ja EIR yhteisesti evatkin yksi Euroopan suurimmista yksittäisistä riskipääoman lähteistä Eureepassa suuren osan mennessä toiminnan alkuvaienhuolto ja kaupunkialueiden uudistaminen Pankin luotonannon nopea kasvu näille uusille sektoreille (8,2 miljardia euroa 18 kuukauden aikana) antoi aiheen valtuustolle pitää näitä sektoreita vastedes EIP:n toimikenttään olennaisesti kuuluvina. Tämä rakentava päätös seurasi aikaisemmasta vuoden 1997 ASAP-päätöksestä, joka rajoitti EIP:n raheituksen näille sektoreille kolmeksi vuodeksi ja antoi etusijan hankkeille, jotka sijoittuvat tuettaville alueille. Riskipääomaa pk-yrityks!lle Tavoitteena kehittää vakaasti edelleen toimintaa aloitteille, jotka on tehty pääoman lisäämiseksi innovatiivisille pk-yrityksille, tehdä tästä pysyvä toiminto seuraavien neljän vuoden ajaksi ja myös sellaisten aloitteiden laajentamiseksi muille työpaikkoja luoville pk-yrityksille, pankki on nyt päättänyt: kaksinkertaistaa EIP:n raheituksen 125 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan euroon Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmälle (ETF), jota Euroopan investointirahasto hallinnoi kaksinkertaistaa varaus, joka on luotu kattamaan näihin riskipääomasijoituksiin liittyvät riskit 500 miljoonasta eurosta 1 miljardiin euroon; varat saadaan pankin liikevoitosta periaatteessa kohdentaa tähän varaukseen aikanaan lisäksi 1 miijardi euro; vuosiksi EIP TIEDOTE 2-I999 I Sil'U 3

4 Olemme suuresti kasvattaneet kekemustamme ja asiantuntemustamme näillä toimilla varsinkin terveys- ja keulutusaleilla, joilla me aloitimme käytännöllisesti katsoen aivan alusta, sekä tehostaneet kumppanuutta pankkisektorin kanssa. Pääemasijeitusehjelman teteuttaminenhan en itse asiassa mahdellista ainoastaan raheitussekterin välityksellä. Laajentuminen ja jäsenyyteen valmistava tuki Me käynnistimme viime vuonna uuden jäsenyyteen valmistavan lainaohjelman, joka teteutetaan pankin omilla riskeillä. Tämän ohjelman ja perinteisten lainavaltuuksien nejalla EIP voi luotettaa 7 miljardilla eurella Keski- ja Itä- Eureopan hakijamaita sekä Kypresta ensi vuoden alkuun mennessä. EIP on sitonut vuedesta 1980 lähtien je nein 10 miljardia euroa näihin maihin ja elemme tänä päivänä alueen târkein yksittäinen ulkemainen raheituslähde. Liittymistä valmistelevan kumppanuuden prieriteettien mukaisesti pankin luotonanto keskittyy näiden taloudelliseen integroitumiseen unioniin sekä toisiinsa ja EU:n voimassa elevan säännöstön emaksumiseen, jossa keskeisiä panestusalueita ovat liikenne ja ympäristö. Vuoden aikana käytettiin nein 1,5 miljardia Jäsenyyteen valmistava rahoitusjärjestelmä Valtuusto pani tyytyväisenä merkille pankin Keski- ja Itä- Euroopassa tekemät merkittävät ponnistelut ja Kölnin Eurooppaneuvoston päätöksien mukaisesti hyväksyi periaatteen uusia nykyisen jäsenyyteen valmistavan raheitusjärjestelmän vuosille ja kauemmaksikin määrällä, joka on todennäköisesti merkittävästi suurempi. euroa julkisiin liikennehankkeisiin, joita olivat Unkarin, Latvian ja Romanian rautateiden nykyaikaistaminen, tienparannukset Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Remaniassa ja Sloveniassa sekä Budapestin, Krakevan ja Katewicen jeukkeliikennehankkeet. Viime kuussa Suomessa pidetyn hallintoneuvoston "ulkomaankokouksen" yhteydessä hallintoneuveste vieraili myös Tallinnassa, millä haluttiin esoittaa EIP:n siteutumista hakijamaiden EU-jäsenyyspyrkimyksiin. Vierailun yhteydessä minulla oli myös tilaisuus allekirjeittaa Viron valtiovarainministerin kanssa sepimus suuresta uudesta tielainasta. Samalla pääministeri Laar antoi julkista kiitesta siitä roolista, jeta EIP näyttelee antaessaan tukea Viren ponnistuksille päästä Euroopan unionin jäseneksi. Pankki myös pyrkii edistämään Keski- ja Itä-Eureopan uusien pääomamarkkinoiden kehitystä. On tärkeää, että hakijamaita rohkaistaan tukemaan omien paikallisten lainamarkkinoidensa kehittymistâ. Me olemmekin käynnistäneet joukkovelkakirjaemissieita Tsekin kruunun, Viron kruunun ja Saksan markkaan sidotun Puelan zlotyn euremarkkinoilla, millä edistetään ulke- ja ketimaisten sijoituspääemien kanaveimista paikallisiin tuetannollisiin investeintihankkeisiin. Olemme myös myyneet ensimmäiset AAA-luokitetut jeukkolainamme Unkarin ja Tsekin kotimaisille markkinoille. Me haemme uusia tilaisuuksia jatkaa tätä ehjelmaa - itse asiassa uusimalla se pioneerityó, jenka ElPteki je taannoin Kreikan, Pertugalin ja Espanjan uusilla markkineilla näiden tullessa EU:n jäseniksi. Tämän takia uskallan teivoa teidän olevan yhtä mieltä kanssani siitä, että vuoden 1998 aikana EIP kohtasi rohkeasti melemmat kunnianhimeisimmat strategiset tavoitteensa, Emun ja unionin laajentumisen, tarmekkaasti, ripeästi ja menestyksekkäästi. Tulevaisuuden haasteet Sen verran menneestä. Kehdistan nyt sanani tulevaisuuden haasteisiin painottaen erityisesti juuri pidetyn Kölnin Eurooppa-neuvoston päätöksiä. Euroopan unionin kasvu ja työllisyys Kölnin Eureoppa-neuvoste kehotti pankkia edistämään uusia aleitteita riskipääemasektorilla, investoinneissa inhimilliseen pääemaan ja ympäristöön, alueelliseen kehittämiseen ja unionin tulevaan laajentumiseen. Otan mielihyvällä vastaan nämä vaatimukset ja vakuutan teille, aivan kuten Amsterdamin neuvosten jälkeen kesäkuussa 1997, että pankki tulee vastaamaan näihin vaatimuksiin nepeasti ja tehokkaasti. Mitä riskipääomaan ja pk-yrityksiin tulee, nun tämänpäiväinen hyväksymisenne vapautta ylimääräiset 500 miljeenaa euroa ASAP-varauksesta, en välitön vastaus huippukekeuksen vaatimukseen. Siila me veimme jatkaa sinnikkäästi nykyistä ASAP-ohjelman mukaista pääemasijoitusehjelmaa sekä kaksinkertaistaa nykyisen 125 miljeenaa euroa käsittävän Euroopan teknologian raheitusjärjestelmän (ETF). Jos pankin ylijäämästä kehdennetaan 1 miijardi euroa vuesina , tätä menestyksellistä ehjelmaa en mahdellista jatkaa. Meidän pitää tosin yhteisesti Euroopan investeintirahasten kanssa kehdistaa ajatukset erityisesti parhaisiin kehteisiin kertyneen kekemuksemme perusteella. Luennellisesti pk-yritykset, jetka tekevät investointeja edistykselliseen teknelegiaan, ovat ensisijainen kehderyhmä. Meidän en kuitenkin säilytettävä nykyinen joustavuutemme muiden sektoreiden innevatiivisia pk-yrityksiä kohtaan, jetka ovat yhtä tärkeitä työpaikkejen luemisessa. Hallinte-organisaatieidenne näkökannat tulevat elemaan erityisen arvekkaita melile tassa suhteessa. Sil!! 4 I EIP TIEDOTE 2-I999

5 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Valtuuston vuosikokous Balkanin työiyhmä Valtuusto esitti toivomuksen, että pankki Euroopan unionin rahoituslaitoksena on aktiivisesti mukana siinä jättiurakassa, jolla on määrä jälleenrakentaa Balkanin selkkauksessa tuhoutuneet alueet. Valtuusto hyväksyi pankin perustaman Balkanin työryhmän, jonka tehtävänä on tunnistaa ja valita ne liikenne-, televiestintä-, energia- ja ympäristöinfrastruktuurikohteet, jotka tulee kiireisimmin rakentaa uudelleen lyhyellä varoitusajalla annettavalla EIP:n raheituksella. Mitä tulee inhimilliseen pääemaan: koulutukseen, terveydenhuolteen ja kaupunkialueiden uudistamiseen, olemme pankissa nopeasti kehittäneet merkittävää osaamista näillä alueilla. Suhtaudunkin hyvin suepeasti ehdetukseen, että meidän tulisi jatkaa ja laajentaa tätä ehjelmaa. Ölen myös erittäin otettu viittauksesta neuvosten päätöksissä ympäristön suojeluun ja uusiutuvaan energiaan. Olemme je ryhtyneet pohtimaan, miten pankki volsi mahdellisimman tehokkaasti myötävaikuttaa Kioton ilmastokokouksen käynnistämään presessiin ja paimennamme eteenpäin kaikkia näitä aieja keskevia ehdotuksia. EIP:n tehtävän ydin en Euroopan unienin alueellinen kehittäminen. Jälleen tämän takia pidän hyvänä tämän huippukekouksen päätösten pankille tässä ominaisuudessa antamaa merkitystä. Kuten muistanette, ehdettamalla pääoman korottamista viime vuonna, painetin parkin tarvetta omata ruttava pääemapohja, Jolle perustaa tulevat investeinnit EU:n köyhillä alueilla rakennetukien uudistamista seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämä tulee elemaan târkein tehtävämme ja me käsittelemme parhaillaan kemissien kanssa EIP:n ja kemissien välisiä uusia yhteistyöraameja, joiden sisällä veimme maksimeida paitsi lainanantekykymme myös teknisen esaamisemme. Ölen myös pannut merkille Kölnin päätösten kemmentit Euroopan laajuisten verkkojen esalta. Kuten tiedätte, EIP en näiden verkkojen verrattomasti suurin rahoittaja, ja se on hyväksynyt tähän mennessä lähes 60 miljardin luotot. Näillä tuetaan investointeja, jotka ovat keime kertaa näin suuret. Olemme valmiita yhteistyössä EU:n kemissien ja jäsenvaltieiden kanssa ottamaan ensisijaisten TEN-hankkeiden luettelen uudelleen tarkasteltavaksi ja etsimään keinoja investointien nepeuttamiseksi erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteisraheitushankkeina, josta melila on merkittàvââ kokemusta. Pidän myös siitä painetuksesta, jonka neuveste on antanut tietoyhteiskunnalle ja innovaatioille työllisyyssopimuksessa. Nämä ovat Euroopan talouden eteenpäin vieviä voimia. Me veisimmekin tukea melkoisesti enemmän tätä sekteria kàyttàmàllà hyvâksi pitkältä ajalta hankittua kekemustamme televiestintä- ja multimediaverkkojen rahoittamisessa. Kuten je tuli mainittua, me elemme myös valmiita lisäämään edelleen luotenantea EU:n jäsenyyttä taveittelevissa maissa. Olemme esittämässä hallintoneuvostelle ehdotuksia jäsenyyteen valmistavan raheitusjärjestelmän uusimiseksi ja teivon, että esaltanne teimitte Ecefin-neuvostossa siten, että vastaavanlaiset Keski- ja Itä- Euroopan lainavaltuudet myös uusitaan pikaisesti. Teivon myös, että tulette ajan füllen suhtautumaan myötämielisesti Euroopan investeintirahasten kelpeisuussääntöjen laajentamiseen yhdessä muufamien muiden perussàântôà koskevien muutesten kanssa, jetta myös he veisivat lisätä tukeaan alueen perusrakenneinvestointeihin. Minun on kuitenkin tähdennettävä kahta seikkaa. Ensinnäkin pankin taloudellisen tilan ja aseman kannalta on olennaista, että nämä toimenpiteet tehdään terveet raheitusperiaatteet huemioen ottaen. Tämän tulee aina olla hankkeen rahoittamisen lähtökohta. Toiseksi, meidän on varattava enemmän henkilökuntaa ja veimavaroja, mikäli haluamme täyttää nämä siteumuksemme ja näytellä sita osaa Balkanin jälleenrakentamisessa. Balkanin jälleenrakennus Alueen jaleilleen nostaminen sedan jälkeen vaatii menien laitesten ja järjestöjen valtaisan paneksen. Euroopan kemissien on huelehdittava unienin peliittisesta koordinaatiosta; ja kaikki mahdelliset rahoitus- ja tukilähteet on valjastettava tähän tarkoitukseen. Ottaen kuitenkin huemieon pitkän kekemuksemme tällä alueella - elemmehan toimineet siellä luvun lepulta lähtien - EIP:n Euroopan unienin rahoituslaiteksena tulee näytellä huemattavaa osaa jälleenrakennusehjelman alusta lähtien. Tehekkuuden takaamiseksi Maailmanpankin "pehmeitä" IDA-Iaineja vastaava antolainausohjelma on vâlttâmâtön. Tämä on olennaista, jetta pankki kykenisi tarjeamaan ehtoja (poikkeuksellisen pitkiä laina-aikeja, vapaavuosia sekä alhaisia korkoja), jetka ovat vàlttàmàttëmià erityisesti infrastruktuuri-investeinteihin otettaville lainoille. Kekemuksemme 1960-ja 1970-luvuilta, kun hallinnoimme samanlaisia "erikeislaineja" Afrikassa ja Välimeren alueella, eivät jätä näitä näkökehtia epäilyksenalaisiksi. Myöhemmässä vaiheessa pyrimme kuitenkin myöntämään normaaleja ElP-laineja samanaikaisesti eri- EIP TIEDOTE 2-I999 I Sivu 5

6 koislainejen kanssa ja jälkimmäisten vaiheittaiseen poistamiseen. Balkanin jälleenrakennukseen on määrättävä budjetista erillinen rahasumma. Pankki volsi hoitaa näitä varoja jälleenrakennusta varten ehdotetun uuden viraston puitteissa. Me veisimme siten käyttää hyvâksi rahoitus- ja teknistä esaamistamme pitkäaikaisten IDAtyyppisten lainejen myöntämiseksi niiden lahjoitusten rinnalla, joita tämä erityinen jälleenrakennusteimiste antaa kemissien puelesta. Monet yksityiskehdat kaipaavat vielä lisäharkintaa. Käsitykseni mukaan se on kuitenkin paras tapa saada kokoen elintärkeä jälleenrakennusraheitus nopeasti ja tehokkaasti ja saavuttaa paras synergia EU:n eri teimielinten kesken. Pankki on je muedostanut oman "Balkanin työryhmän" aleittamaan työn näiden asioiden esalta ja tulee jatkamaan tätä läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin kemissien ja kansainvälisten raheituslaitesten kanssa. Teivon siksi, että suhtaudutte ehdotukseen myönteisesti ja että te ja kemissie tulette vaikuttamaan siihen, että pankki on mukana eturivissä erilaisilla näytfämöillä, joilla tullaan koordinoimaan ja ehjaamaan Euroopan vastausta tähän tehtävään. Pankin strateginen kehys ja toimintasuunnitelma Suostumuksenne pääoman kerottamiseen sataan miljardiin euroon vuesi Sitten eli kytkettynä strategisen teimintakehyksen hyväksymiseen. Tämä sisälsi EIP;n uuden teimintasuunnitelman, joka tuli hallintoneuvoston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Mielihyvin vein kertoa, että hallintoneuveste hyväksyi varhain tänä vuonna ensimmäisen tällaisen suunnitelman, jossa määriteltiin pankin toimintojen prioriteetit unionialueen sisä- ja ulkopuolella vuosille Se eli ensimmäinen kalken kattava suunnitelma, joka milloinkaan on tehty EIP:ssä, ottaen huemieon kaikki pankin toiminnet. Sita tullaan jatkamaan edelleen vuodesta toiseen, mikäli mahdellista kelmivuotiskausittain. Tulen kertemaan hallintoneuvostolle syyskuuhun mennessä suunnitelman toteuttamisen edistymisestä ja pyytämään heidän opastustaan sen jatkamiselle vuoden lopussa. Erityiseen kohtaan suunnitelmasta, jonka useat teista ottivat esille viime vuenna, vein mielihyvin kertoa teille, että pankki on nyt alkanut soveltaa ehdetusta lisätä riskimaksu katteeseensa sopivissa ensisijaistapauksissa. Vaikka kyseessä en vaatimaten askel sinänsä, tämä en merkittävä muutes pankin aikaisemmasta hinnoittelupolitiikasta ja sita tulee sekä seurata tarkasti että tarkastella uudelleen. Tase Taseen leppusumma kasvoi 12,3 % ja eli 176,4 miljardia ecua vuoden 1998 lopussa (tämä on luonnollisesti viimeinen ecuina ilmaistu tase). Ulkenaeleva lainakanta neusi nein 133 miljardiin ecuun. Kuten tilinpäätöksen liitetiedeissa on selvitetty, perussàànnën mukaista lainanannon ylârajaa muufettiin päätöksenne perusteella korettaa pankin merkitty pääema sataan miljardiin eureen 1. päivänä tammikuuta Viime vuoden liiketoiminnan brutteveitto eli 1,345 miljeenaa ecua ja oman pääoman keskimääräinen fuetto 7 %. Tueten kasvu edelliseen vueteen verrattuna (yleisestä kerketason laskusta huolimatta) selittyy suurehkosta laskusta keskimääräisessä lainanettokustannuksessa. Ulkopuelisia tilintarkastajia kuultuamme ja pankin tarkastuskemitean annettua hyväksyntänsä ehdetetaan, että 150 miljoenan ecun summa siirretään yleiseen riskirahasteon. Viime vuoden menettelyn mukaisesti ei ehdoteta tehtäväksi multa lisävarauksia. Varausten ja valuuttakurssikerjausten jälkeen tilikauden nettotulos oli 1,195 miljeenaa ecua. Organisaatio ja haiiinto Huelimatta työmäärän huomattavasta kasvusta ja monisäkeisyydestä sekä kustannuksia että henkilökunnan määrää valvettiin tiukasti. Hallinnon kokenaiskustannukset ja peistot kuluneen tilikauden aikana kasveivat ainoastaan 2,2 % Belgian frangeina ilmeitettuna (tal 3,3 % ecuina ilmeitettuna) lukuun ottamatta erityisiä eriä ja lisäkustannuksia, jotka aiheutuivat euroon siirtymisestä. Allekirjeitetut luotot lisäänfyivät vastaavasti 13%. Henkilökunta kasvoi ainoastaan 18 henkilöllä. Taaskaan en voi liikaa korostaa henkilökunnan kevaa työtä, antaumusta ja ammattitaitea, millä päästiin kuvaamiini tuleksiin. EIP:n budjetti on edelleen pienempi kuin minkään teisen kansainvälisesti teimivan tärkeimmän kumppanimme, ja pankin tuottavuus näihin vertailtaessa on enemmän kuin hyvä. Vaikka edistyminen on ollut hitaampaa kuin mitä toivein, etenemme perustavaa laatua elevassa henkilöresurssien uudelleenarvieinnissamme kuullen henkilökuntaa ja heidän edustajiaan favo- Tilinpäätös Pankin tarkastuskomitean kertomuksen perusteella valtuusto myös hyväksyi pankin tilinpäätöksen EIP:n taseen leppusumma vuodelta 1998 oli 176,4 miljardia euroa ja kasvoi 12,3 %. Pankin liikkeessä olevat omat lainat olivat 123,8 miljardia ja ulkona olevat luotot 155,6 miljardia. Simi 6 I EIP TIEDOTE

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Valtuuston vuosikokous itteena luoda joustavampi organisaatio, jella en seivât tehtâvât sekä hallinnellinen vastuu, sekà paremmat uramahdollisuudet. Pian kàynnistyy kekenaisvaltainen ylimmàn jehdon koulutusehjelma. Ja voimakkaasti ajamamme tasavertaisten mahdollisuuksien pelitiikan mukaisesti olen iloinen voidessani hiljattain nimittàà EIP:n ensimmäisen naisylijohtajan. Olemme myös kâynnistâneet vastavalmistuneille EU-nuorille tarkoitetun tyôharjoitteluohjelman. Olemme hiljattain allekirjeittaneet uuden neljân vuoden kolmikantasepimuksen EU:n kemissien ja tilintarkastustuemioistuimen kanssa, jenka mukaan jâlkimmâinen tarkastaa ne toimet, joissa pankki kàyttââ Euroopan unionin budjettivareja. Toivon, ettâ saamme pian aikaan vastaavan sopimuksen Euroopan investeintirahasten suhteen, jossa tilanne on toisenlainen ottaen huemieon rahasten omistuspehjan, joka käsittää lähes 80 julkista ja yksityistä rahoituslaitesta. Minulla on vielä ilo kertoa, että kaikkien asiaankuuluvien henkilöiden huelellisen suunnittelun ja valtavan pennistuksen tuleksena, aivan kuten monissa muissakin laiteksissa työskennellen läpi joulun ja uuden vuoden, pankki menestyksellisesti muunsi tietetekniikka- ja muut järjestelmänsa euroon tämän vuoden alussa. Olemme myös edistyneet hyvin niissä muutoksissa, jotka ovat tarpeen vuesituhannen vaihtuessa, ja riippuen testituloksista teivemme kaikkien järjestelmien olevan kunnossa ennen kesää. Hallinto Kun te viime vuenna hyväksyitte pääoman koretuksen strategisen teimintakehyksen yhteydessä, pyysitte hallintoneuvostea aleittamaan pankin hallintejarjestelmän uudelleenarvioinnin ottaen edeltäkäsin huomieen unienin tulevan laajentumisen ja esittàmâàn välirapertin valtuuston vuesikokoukselle Vastauksena edelliseen teillä on edessänne kaksi asiakirjaa. Ensimmäinen käsittää suppean jeuken periaatteita, jetka ovat tuleksena hallintoneuvoston pohdinneista; toinen en laajempi tausta-asiakirja. Tämä asia herättää erittäin herkkiä kysymyksiä. Teisaalta on mahdellista esittää se näkökanta, että keska "pankki teimii", ei ole tarpeen yrittää "korjata sita". Tätä vastaan en kuitenkin selvää, että en todella vaikeaa esittää nykyisen hallintejarjestelmän teimivan tehokkaasti, Jos vain laajennumme vastaavasti entiseltä pehjalta unionin laajentumisen yhteydessä. Tassa suhteessa on tehtävä järjestelyjä, joista jotkut vaativat perussàànnën muuteksia. Ja on elemassa joka tapauksessa muita mahdellisia muuteksia, jetka veivat lisätä pankin suorituskykyä ja tehekkuutta. Pankki ei voi toimia erillään niistä muuteksista, joita tehtäneen seuraavan hallitusten välisen konferenssin perusteella yhteisöjen muissa toimielimissä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään syy olla toteuttamatta muita käytännöllisiä parannuksia, jotka voidaan tehdä nykyisen perussàànnën puitteissa ja samanaikaisesti jatkaa sinnikkäästi työtä niiden muutesten suhteen, jetka edellyttävät perussàànnën muutosta siinä suhteessa, mikä en tarpeellista mukauduttaessa unionin laajentumiseen. Jetta hallintoneuveste volsi jatkaa työtään, se mielellään kuulisi näkökohtianne ja ohjeitanne nun, että seuraava tilannekatsaus voidaan antaa teille ensi vuenna. Pyydän saada lisätä tässä yhteydessä kiitekseni teille tuestanne hallituksen teimintatapaperiaatteille, jenka valtuuston puheenjohtaja on jakanut. Tämä en ensimmäinen tällainen asiakirja henkilökuntaa varten laaditun vastaavan teimintatapaperiaatteet-ohjekirjan jälkeen. Hyvillä mielin mainitsen, että se en myös inspiroinut tarkastuskomiteaa, joka pankin avustamana en nyt laatimassa itselleen teimintatapaperiaatteita ja hallintoneuvostokin on hyväksynyt harkittavaksi ehdetukseni, että myös heille on valmisteltava vastaava asiakirja. Johtopààtòksià Tämä on viimeinen vuesikokeukseni ja toivon, että te voitte nepeasti ratkaista seuraajani ja siten tukea pankin vaatiman jehtamisen jatkuvuutta ja suuntaa. En aio tänään antautua nostalgiseen menneiden kuuden vuoden katsaukseen lukuun ottamatta sita je ennestään tärkeätä pankin reolia Euroopan unienin raheituslaitoksena, joka en kehittynyt merkittävästi tänä aikana ja minulla en ollut etuoikeus osallistua tähän kehitystyöhön. Pankin uskottavuudelle ja asemalle en tärkeää, että pankki säilyttää keskemattomuutensa ja itsenäisyytensä päätöksenteossa vastuunalaisena emille hallintoelimilleen. Muffa samanaikaisesti pankki on kasvavassa määrin voimakas valine Euroopan unienin toiminnassa - kuten Kölnin huippukekeus jälleen vahvisti - ja yksi päätaveitteistani en ollut kehittää tätä roolia sekä unionialueen sisäettä ulkopuolella. Euroopan unionilla en pankin muodossa arvekas valine ja sita pitää huolellisesti hoitaa tulevaisuutta varten. Lopuksi haluan vain kiittää teitä ja edeltäjiänne minulle antamastanne tuesta ja ystävyydestä toimikauteni aikana. Parhaat kiitekseni oseitan myös työtevereilleni hallituksessa, hallintoneuvostolle ja aivan erityisesti poikkeuksellisen korkeataseiselle ja uutteralle henkilökunnalle siitä tuesta, jonka he ovat antaneet minulle tänä hyvin jänniftävänä aikana. EIP TIEDOTE I Sil'U J

8 Yli 8,8 miljardia euroa 18 kuukauden aikana varmistamaan EU:n kasvua ja työllisyyttä Amsterdamin Eurooppa-neuvoston (16. ja 17. kesäkuuta 1997) hyväksyttyä kasvua ja työllisyyttä keskevan päätöslauselman EIP perusti oman Amsterdamin toimintaohjelmansa (ASAP). Ohjelman tavoitteena en edistää investointien syntymistä työvaltaisilla ja uusia työpaikkoja luovilla aloilla. Kohteina ovat innevatiivinen pkyritystoiminta, keulutus ja terveydenhuolte, kaupunkialueiden uudistaminen sekä ympäristö ja yleiseurooppalaiset verkostet. Ohjelmakauden 18 kuukauden aikana ASAP on edennyt reippaalla vauhdilla. Siitä konkreettisena osoituksena ovat EIP:n tekemät yli 8,8 miljardin euron lainat. Arvioiden mukaan tämän kolmivuetisen ohjelman (lokakuu ) vaikutuksesta saadaan käyttöön EU:n tasella lähes 20 miljeenaa euroa yhteisrahoitusta. Tärkeimpiä terveydenhuollon hankkeita ovat sairaalainfrastruktuurin nykyaikaistaminen itäisen Saksan uusissa esavaltieissa (Berliini, Mecklenburg-Etupommeri, Saksi-Anhalt) ja Kreikassa sekä yliepistolliset sairaalat Itävallassa, Ruetsissa, Espanjassa ja Italiassa. Koulutuksen investeinnit keskivat yliepisteja ja opetuslaiteksia Irlannissa, Thüringenissä, Ranskassa, Espanjassa, Pertugalissa ja Ruetsissa. Keskiasteen epetuksen investointeja raheitettiin Ranskan Réunienin merentakaisessa departementissa ja Skotlannissa. Jälkimmäinen hanke toteutettiin julkisen ja yksityisen sekterin yhteishankkeena. Vähäisempien koulutuksen ja terveydenhuollon investointien tuketuurin ja sairaanhoitoinfrastruktuurin nykyaikaistamisessa kehdemaissa. 4,2 miljardia euroa kaupunkialueiden uudistamiseen EIP en myös lisännyt rahoitusta kaupunkialueiden uudistamisen hyvâksi. Näitä hankkeita ovat rappeutuneiden kortteleiden saneeraus fai liikekeskusten luominen kaupungeissa, joilla vahvistetaan kyseisten kaupunkiseutujen taleudellista vireyttä ja sesiaalista yhteenkuuluvuutta. Jotkut hankkeet en suunniteitu julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeina. Näin saadaan houkutelluksi kaupallista rahaa Investointeihin, jotka aikaisemmin raheitettiin yksinemaan julkisista varoista. 4 miljardia euroa koulutuksen ja terveydenhuollon uuteen rahoitus to im in ta a η ASAP-ohjelmalla EIP uletti rahoituksensa keskemaan koulutusta ja terveydenhuoltoa. Näiden alojen hankkeet voivat itse asiassa ella yhteiskuntaolojen perusehto paikallistasolla samalla kun niiden työllisyysvaikutus on nopea. EIP on hyväksynyt rahoitusta miljeenaa euroa 28 investeintihankkeeseen tal -ehjelmaan. Investeinnit sijoittuvat 14:ään EU-maahan ja aluekehitysvyöhykkeille, joilla koulutuksen ja terveydenhuollon varustustason lisääminen ja medernisointi ovat yleensä kiireellisyysjärjestyksen etusijalla. miseksi myönnettyjä erityisiä globaalilainoja hyväksyttiin tal allekirjoitettiin Ranskalle, Belgialle, Alankomaille, Tanskalle, Suemelle ja Ruetsille. Välittäjät ottavat lainat käyttöön tavallisesti hyvin nepeasti. Se esoittaa, että rahoitustarve on fotta keskisuuren keskiasteen koulutusinfrastruk- Alicanten yliopisto, Espanja Kuluvan vuoden toukokuun lopussa pankki eli hyväksynyt miljeenaa 27:ään kaupunkialueiden uudistamishankkeeseen fai ehjelmaan yhdeksään EU-maahan. Jotkut ohjelmat keskevat useampia infrastruktuuritöitä kaupungeissa (esim. vesijohto- ja viemäriverket sekä energiaverkot, tiejär- Sivu 8 EIP TIEDOTE 2-I999

9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Yli 8,8 miljardia euroa 18 kuukauden aikana varmistamaan eu:n kasvua ja työllisyyttä jestelyt, kaupunkien kulttuuriperinnôn arvestuksen lisääminen ja virkistysalueiden perustaminen). Kohteita ovat mm. Rooma, Bologna, Firenze, useat Etelâ- Italian kaupungit, Amsterdam, Berliini, Leipzig, Mannheim, Linz, Bastia, Barcelona, Valencia, monet kaupungit Andalusiassa ja Baleaareilla sekä Tampere. Toisilla ehjelmilla perusparannetaan asemia fai joukkoliikennejärjestelmiä Leipzigissä, Düsseldorfissa ja 26 muussa Saksan kaupungissa sekä Lissabenissa. Jeihinkin liittyy myös uutta asuntotuetantoa fai sosiaalisten asuntojen peruskorjauksia Amsterdamissa, Lissabenissa, seitsemässä Isen-Britannian kaupungissa ja Saksin osavaltiossa. 620 miljoonaa euroa pk-yritysten oman pààoman vahvistamiseen Aivan uusi puoli ASAP-ohjelmassa on kiistatta EIP:n perustama erityinen pk-yritysten rahoitusohjelma. Siila pyritâân kehittämään pääomasijeitusteimintaa koke Euroopan tasolla innovatiivisten pk-yritysten tueksi, jetka tuettavat tal käyttävät uutta teknologiaa tal kasvavat veimakkaasti ja joilla siten en erittäin hyvät edellytykset luoda uutta kasvupotentiaalia työllisyyteen. Pk-raheitusehjelmaa teteutetaan erilaisilla jaetun riskin operaatioilla, joissa riskinkantajina ovat osaksi EIP, osaksi sen yhteistyëkumppaneina toimivat laitokset Euroopan pankkiyhteisöstä. Toiminnan riskeihin on varauduttu yhden miljoenan euron summalla, joka on otettu EIP:n toiminnan tuleksesta. EIP eli kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä käynnistänyt fai järjestänyt 26 tämäntyyppistä operaatiota kaikissa 15:ssä EUmaassa yhtä lukuun ottamatta, yhteensä 620 miljoonan euron arvesta. EIP:stä enkin muodostunut merkittävä riskirahan lähde Euroopan unionissa. Sijoitusten suuruus vaihtelee 5 milieonasta 50 miljeonaan euroon. Jetta ne vastaisivat mahdellisimman hyvin varsin monimuotoisia pankkirakenteita ja pk-yritysten erityistarpeita jäsenmaasta riippuen - siila riskirahoitus on pohjimmiltaan lähitoimintaa pk-yritysten esalta - ne sisâltâvât erityisiä ominaispiirteitä, jotka on suunniteitu varta vasten paikallistarpeisiin. Sijoitusten koke vaihtelee viidestä viiteenkymmeneen miljeonaan eureen, ja ne voidaan luekitella kolmeen ryhmään: EIP sijoittaa vareja ja hankkii osuuksia vanhoista tal vasta perustetuista pääomasijoitusrahasteista. Lukumääräisesti näitä operaatioita tehdään eniten ja ne edellyttävät erikoistuneiden pankkien kumppanuutta. Kumppanit ovat toisinaan julkisia - kuten saksalaiset esavaltiopankit tal alueelliset pääemasijeitusrahastot Isossa-Britanniassa ja Espanjassa - toisinaan yksityisiä ja mahdellisesti useasta jäsenmaasta, jotka ovat liittoutuneet samaan hankkeeseen. EIP sijoittaa vareja pääomasijeitusrahastojen takuulaitoksiin. Esimerkkinä voidaan mainita ranskalaiseen pk-yritysten rahoitusta takaavaan SOFARIS:iin tehty sijoitus. Vâlittâjâlle myönnetty pitkäaikainen laina takaisinmaksua keskevilla erityisillä sopimuslausekkeilla, joiden nejalla välittäjä voi myöntää pââomalaineja fai välirahoitusta pk-yrityksille. Näistä toimista en sevittu mm. Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa ja Suomessa. Riskinjako tehdään kaikissa tapauksissa yhteisesti EIP:n kumppaneina teimivien yhden tal useamman sijeittajan kanssa. Näiden sijoitusesuus en vähintään yhtä suuri ellei suurempi kuin EIP:n esuus, mikä vaikuttaa katalysaattorina raheituksen kekeamisessa. EIP laskeekin, että näillä toimilla pystytään mobilisoimaan Euroopassa seuraavien keimen vuoden aikana neljästä viiteen miljardia euroa pk-yritysten oman pääoman vahvistamiseen. EIP ja sen tytärorganisaatio Euroopan investointirahasto (EIR) (') perustivat marraskuussa 1997 Euroopan teknologian raheitusjärjestelmän (ETF), joka on pääomasijoitusrahastoihin sijoittava investointiehjelma. EIP on sijoittanut hankkeeseen 125 miljeenaa euroa ja sita hallinnoi EIR. Se en rahastojen rahaste, joka tekee sijoituksia innovatiivisten pk-yritysten oman pääoman rahoittamiseen erikoistuneisiin pääomasijeitusrakenteisiin. Tähän mennessä ETF en sitonut 76,9 miljeenaa euroa 17 siieitukseen. EIP:ltä varansa saavan ETF:n kanssa Euroopan investointirahasto kanavoi teisaalta 78 miljeenaa euroa omia varejaan samankaltaisiin eperaatioihin. EIR hallinnoi lisäksi teknologiayritysten käynnistysrahoitusehjelmaa {ETF Start-up), jenka raheitus saadaan Euroopan unienin varoista miljoonaan euroon asti. Se on perustettu varta vasten tekemààn sijoituk- (') EIR on kesäkuussa 1994 perustettu julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanke. EIR:n osakkaina ovat ElP (40 %), Euroopan komissio (30 %) ja noin 80 pankkia kaikista EU-maista. Se myöntää takauksia pkyrityksille ja Euroopan laajuisille verkoille ja tekee sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin (vuodesta 1997 lähtien). EIP TIEDOTE I Sil'U 9

10 sia erityisiin pääomasijoitusrahastoihin suuremmalla riskiprefiililla kuin ETF:n tal EIR:n omien riskipâàomaohjelmien puitteissa tehtävät sijoitukset. EIR:llâ en näin ollen käytössään noin 350 miljoonaa euroa vueteen 2000 asti Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi EIP:n rinnalla. Melempien laitosten yhteisellä toiminnalla voidaan siten kattaa kokonaisuudessaan pk-yritysten omien varejen raheitus käynnistysvaiheen ja kasvuvaiheen pääomasta osakepääomasijeituksiin, joilla valmistellaan pk-yritysten menoa pörssiin. Toimintaa tehostetaan TEN-hankkeissa ja ympäristön alalia ASAP-ohjelmalla EIP myös pyrkii lisäämään rahoitusta Euroopan laajuisille verkoille ja ympäristönsuejeluun. Ne saivat vuesina jo lähes 12 miljardia euroa keskimäärin vuedessa. Näille sektoreille hyväksytyt lainat vuesina olivat yhteensä yli 15 miljardia euroa vuedessa. Rahoitus kasvoi yli 2 miljardia kahden edellisen vuoden keskiarveen verrattuna. Viimeisten kahdenteista kuukauden aikana hyväksytyt lainat kehdistuivat uusiin tiehankkeisiin Espanjassa, Pertugalissa ja Saksassa sekä rautatielnvestointeihin Suomessa ja Portugalissa. Rahoitusta annettiin myös Helsingin, Madeiran, Madridin, Nürnbergin, Basel-Mulhausenin ja Köln-Bonnin lentoasemien laajennustöihin. Ensisijaisesti toteutettaviin verkkeihin annetut TEN-Iainat keskivat eritoten Tanskan ja Ruotsln vallila Juutinrauman yhteyttä, Belgiassa PBKA-TGV-Iuotijunarataa, Kreikassa moottoritieesuuksia sekä Italiassa ja Britanniassa rautatieinfrastruktuuria. Lisäksi ASAP-ehjelmasta kohdistettiin lainoja kymmenkuntaan tavanomaisempaan vesi- ja jätehuellen hankkeeseen 1,3 miljardin euren verran Ranskaan, Britanniaan, Saksaan, Espanjaan, Portugaliin ja Belgiaan. Näistä eritoten globaalilainat oll tarkoitettu pk-yritysten toteuttamien ympäristöinvestointien rahoitukseen. Kuvatun kaltaisia yrityksiä ovat mm. Seinen ja Normandian alueille yritykset. Tukea tyòllisyyden parantamiseksi Amsterdamin sijoittuneet toimintaohjelman puitteissa annettavalla ElP-rahoituksella tähdätään muuta toimintaa enemmän investointien kasvattamiseen työvaltaisilla aloilla ja nun muedein lisäämään työllisyyttä. Tästä syystä EIP keskittää ASAPohjelman nejalla tehtävän toimintansa paitsi pk-yritysten oman pääoman vahvistamiseen, minkä määrällistä vaikutusta työllisyyteen on erittäin vaikea arvioida investoinnin aikana, myös kaupunkialueiden uudistamisen ja inhimillisen pääoman infrastruktuurien rahoitukseen, joiden toteutus on verraten nepeaa eli keskimääräisesti keime vuotta. Kansantaloudellisten kuvausvälineenä toimintojen käytettävien panos-tuotes-mallien avulla voidaan esoittaa, että yhden miljardin euron suuruinen tuo näiden investeinti infrastruktuuritöiden rakennusvaiheen aikana nein henkilötyövuotta työtä. Vaikutuksessa taleuselämään näin arvieituna on huomioitu paitsi rakennussuunnittelu myös tavaroiden ja palveluiden ostaminen. Tästä voidaan jehtaa, että noin puolet uusista työpaikeista syntyy välillisellä tavalla ja että neljännes työpaikeista on palvelualoilla. Tämä on seurausta investointien kerrannaisvaikutuksista tarjontasektoreille. Jos toteutusvaiheen eletetaan kestävän keime vuotta, jokaista yhden miljardin euron investeintia kehti luedaan nein työpaikkaa. EIP:n vuetuisella antolainauksella infrastruktuuri-investointeihin, noin 18 miljardia euroa vuedessa, raheitetaan investointeja, joiden kokenaismäärä on noin keime kertaa mainittu summa {') ja niillä tuetaan vuesittain nein työpaikan luomista rakennusvaiheessa. Investeintihankkeen valmistuttua ja sen ollessa käynnissä on vaikeampaa ella täsmällinen investoinnin pitkän ajan vaikutuksesta työllisyyteen yleensä. Jotkut investeinnit voivat itse asiassa alentaa työllisyyttä paikallisesti, Jos en kysymys rationaliseintiehjelmasta fai toimialajärjestelyistä unienin tasolla, mutta jäljelle jäävät työpaikat ovat kilpailukykyisiä ja kestäviä. Yksinkertaisella työpaikkejen ja pääoman välisellä suhteella voidaan nähdä, että yhden miljardin euron uudella investoinnilla teollisella sekterilla vaikutetaan noin työpaikan syntymiseen. Työpaikkejen määrä pääemaan nähden en laskenut tasaisesti viimeisten vuesikymmenien aikana, kun talouselämä en tullut pääemavaltaisemmaksi. Jos uuden investeinnin työvaltaisuus on noin puolet tämän hetken keskiarvosta, silloin yhden miljardin euren uusi investeinti tukisi noin pysyvän työpaikan syntymistä tai noin kelmea neljäsosaa rakennusaikaisista työpaikeista. Julkisella infrastruktuurilla en toiminta-aikana samaa suuruusluekkaa eleva pysyvä vaikutus työllisyyteen myönteisen vaikutuksensa vuoksi yksityisen sekterin investointeihin. (2) EIP rahoittaa keskimäärin 33 % tukemiensa hankkeiden investointikustannuksista. Sil'U IG I EIP TIEDOTE 2-I999

11 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Euroopan investointipankin euro-benchmark (EARN) Euroopan investointipankin euro-benchmark (EARN) Euron käyttöönotto on kiristänyt kilpailutilannetta pääomamarkkinoilla. Parhaista lainaehdoista kilpailevat paitsi euromaat myös entistä enemmän alueet ja paikalliset yhteisöt, sekä pankit. Lisäksi suuryritykset ovat lisänneet merkittävästi velkakirjojen liikkeeseen laskua, millä ne muokkaavat maaperää ripeästi kasvaville euron yrityslainamarkkinoille. Näillä entistä kilpailuhenkisimmillä markkinoilla lainaajat joutuvat jatkuvasti arvioimaan uudestaan asemansa sijoittajien keskuudessa ja sopeutumaan markkinoiden vaatimuksiin. Euroopan investointipankin tavoit kimmäisiin sisältyi ehto, teena on ettaa markkinoilta laine jella velkakirjojen valuutta ja mahdellisimman edullisesti. voidaan määritellä uudel Hankituilla vareilla se rahoittaa emaa luetenantoaan taloudellisesti terveelle pehjalle rakennettaviin investeintihankkeisiin, jetka edistävät Euroopan integraatiekehitystä. EIP en Euroopan suurin ei-valtiellinen lainaaja, ja sen lainanettetarve on monien Euroopan valtioiden luokkaa. Tämän takia pankki pyrkii tarjoamaan markkinoille ripeästi jeukkevelkakirjeja, jotka rakenteeltaan ja lainaehdeiltaan ovat verrattavissa parhaimpiin valtionebligaatioihin. Se haluaa tarjota sijeittajille velkakirjeja, jotka parhaiten toimivat täydentäjinä euroalueen valtien lainoille ja joiden investeijapehja on laaja ja maantieteellisesti menipuolinen. Pankin eurostrategia toi markkinoille ensimmàiset euro-benchmarkit EIP käynnisti syntyvien euromarkkineiden valmistelut vuesina emalla eurostrategiallaan. Strategialla tähdättiin saamaan tarjelle uuden eurevaluutan määräisiä jeukkevelkakirjeja heti Euroopan talous- ja rahaliiten Emun käynnistyessä vahvistamaan emaa markkina-asemaa ja edistä leen euroiksi uuden valuutan teteutuessa edellyttäen luennellisesti, että kyseinen valuutta osallistuu Emuun. Tällaiset lainat nimettiin eurosidennaisiksi, koska niiden valuutta oli tarkeitus määritellä uudelleen euroiksi ja ne oli määrä yhdistää yhdeksi suureksi eurojoukkevelkakirjaksi. Tämän takia huelehdittiin eurosidonnaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskusta, joilla eli sama korko ja lainaaika mutta eri laina-valuutta. Näin lainat voitiin yhdistää yhdeksi yhteiseksi emissieksi, joka suuruudeltaan vastasi benchmarkia eli viitelainaa. Kerkojen huomattava lähentyminen vuesina 1997 ja 1998 helpotti rinnakkaisia samanehtoisina mutta eri valuutteina tehtäviä joukkovelkakirjaemissieita. Nyttemmin valtaosa vuosien 1997 ja 1998 euresidennaisista lainoista on vaihdettu euromääräisiksi ja yhdistetty kuluvan vuoden helmi- ja huhtikuun 15. päivänä euro-benchmarkiksi. EARN emissio-ohjelman puitteissa uusia euro-viitelainoja liikkeelle riittävän suuria jeukkevelkakirjeja, millä je sinällään en orna likviditeettiä parantava vaikutuksensa. Liikkeeseenlaskumäärältä ne vetävät vertoja nyt yhdistyneille entisille eurosidonnaisille lainoille. Suurempi likviditeetti taataan markkinatakausjärjestelmällä ylläpitämään jälkimarkkineita. Pankki myös huolehtii emissieidensa suuremmasta läpinäkyvyydestä tiedettamalla ajoissa tulevan vuoden emissio-ehjelmasta. Se myös pitää huolta suuremmasta jehdonmukaisuudesta säännöllisin välein tehtävillä liikkeeseenlaskuilla sekä yhtenäisellä kupenkikorella ja lepullisella eräpäivällä. Ominaisuuksiltaan tällaiset EIP:n jeukkevelkakirjat kuuluvat maaliskuussa 1999 käyttöönotetun uuden EARN-emissiesopimuksen alle. EARN tulee englanninkielisi- ^ mään euron lainamarkkinoiden juohevaa käynnistymistä. Tässä tarkeituksessa pankki laski liikkeeseen jeukkevelkakirjeja joke puhtaasti euromääräisinä tal EUvaluuttamääräisinä. Näistä jäl- Euren ollessa käytössä ja Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentyessä nepeaa vauhtia EIP haluaa hyötyä laajentuneista ja syventyneistä euromarkkineista ja luoda vahvan markkina-aseman. Se aikoe laskea stä sanoista Euro Area Reference Notes ja se on Euroopan investointipankin rekisteröity tavaramerkki. Kaikkia EIP:n tulevia suurivolyymisia benchmarkeja tullaan nimittämään EARN-Iaineiksi. EIP TIEDOTE 2-I999 I Sil'U 11

12 Vuonna 1997 ja 1998 liikkeeseen laskettuja olemassa olevia euremààràisià ja eurosidonnaisia laineja, joiden valuutta määriteltiin uudestaan ja jotka yhdistettiin helmi- ja huhtikuun 15. päivänä 1999, nimitetààn myës EARN-Iaineiksi, mikäli ne ovat riittàvân suuria. Esimerkiksi liikkeellä olevasta 15. huhtikuuta 2009 eràântyvàstà EIP:n veikakirjasta, jonka korke en 4 % (EIB 4 % 15 April 2009) tulee EARN 4% 15 April Pankki laskee liikkeeseen EARNemissiesopimuksen perusteella suotuisissa markkinaelesuhteissa vâhintâân 2 miljardia euroa neljânnesvuesittain. Kaikki uudet EARNlainat ovat suuruudeltaan vâhintâân 2 miljardia euroa, mutta tavoitekokona pidetààn 3-5 miljardia euroa. Toisin sanoen, jos markkinat sallivat vain 2 miljardin EARN-lainan kàynnistàmisen, pankki pyrkii korottamaan lainaa myëhemmillà lainoilla, joilla en sama korko ja eràpàivà, kunnes päästään taveitekekoen. Lainoja keretetaan syndikeiduilla lainoilla, blokkikaupalla ja huutekaupoilla. Lisäksi kàytetâân vaihtotarjouksia, joilla EIP:n aikaisempien euromâârâisten fai euroiksi muutettujen velkakirjojen haltijat voivat vaihtaa veikakirjansa EARN-lainaksi. Pankki aikoe emitteida vain yhden EARN-lainan kutakin maturiteettia kohti, paitsi jos liikkeellä olevalla EARN-lainalla on korke, joka ei vastaa markkineita. Lisäksi keronmaksut ja lopulliset eräpäivät keskitetään joke helmi- tai huhtikuun 15. päivälle. Uusien EARN-Iainejen vuotuinen yläraja asetetaan jeulukuussa, ja se tulee veimaan seuraavan vuoden tammikuun alusta. Ohjelman limiitti vuodelle 1999 en 15 miljardia euroa. Uuden EARN-sepimuksen perusteella huhtikuussa 1999 käynnistetty ensimmäinen laina eli 15. huhtikuuta 2009 erääntyvä 2 miljardin euren bendi, jenka korke en 4 prosenttia. Siila koretettiin 2:sta 4 miljardiin olemassa olevaa benchmarkia, jolla on sama korke ja eräpäivä. Näin parannettiin lainan likviditeettiä jälkimarkkineilla. Markkinoiden salliessa EIP korettaa nàità liikkeessä elevia laineja. Uusilla EARN-emissieilla, joilla on eri maturiteetit, voidaan myös täydentaä maturiteettien skaalaa. Selväna tavoitteena en luoda EARN-Iainat kattava tuottokâyrâ, velkakirjamarkkinoiden viitelaina. josta volsi muodostua Euroopan eivaltiellisten Pankki arvelee lainaavansa vuenna 1999 yhteensä 30 miljardin euren edestä, josta 20 miljardia lainataan euroina ja loput muina valuutteina. Euroina lainattavista 20 miljardista 15 miljardia otetaan EARNsepimuksen perusteella. EARN-Iainojen erittäin hyvän likviditeetin vuoksi ne soveltuva pääasiassa suurille institutionaalisille sijeittajille. Loput viisi miijardi euroa hankitaan pienemmillä joukkovelkakirjalaineilla, jotka mitoitetaan investoijien enemmistön vaatimusten mukaisesti pankin tetunnaisen käytännön mukaisesti. EARN-Iainat ovat likvidejä niiden suuren koen vuoksi ja koska pankki on tehnyt järjestelyjä välittäjäverkesten kanssa, joka on sitoutunut takaamaan EARN-Iainejen likviditeetin käymällä niillä kauppaa laajasti ja repe-vastuilla. EIP on valinnut 10 suurta kansainvälisesti toimivaa pankkia "päävälittäjiksi", jetka merkitsevät ja myyvät EARN-Iaineja ja ovat sitoutuneet kaikkien EARN-Iainejen markkinatakaajaksi. Näin varmistetaan, että lainoille löytyy toimivat jälkimarkkinat. Pankki on myös valinnut toistaiseksi 21 pankkia "välittäjiksi", jotka toimivat "päävälittäjien" täydentäjinä laajentamalla EARN-Iainejen myyntiä ja lisäämällä jälkimarkkinoiden likviditeettiä. Nimitys "päävälittäjäksi" ja "välittäjäksi" ei tietenkään ole lopullinen. Näiden etueikeuteftu yhteistyö Euroopan investointipankin kanssa riippuu saavutetuista tuloksista eli siitä, miten EARN-Iaineista pystytään luomaan vastike Euroopan parhaimmille valtienobligaatieille. Tällä hetkellä neljä vanhaa lainaa en nimetty EARN-lainoiksi. Nämä lainat, samoin kuin edellinen, oli emirtoitu vuesina 1997 ja 1998 EIP:n eurestrategian puitteissa. Aikaisemman strategiansa johdosta pankilla on siten käytössä uscita euro-benchmarkeja, jotka voidaan nimetä EARN-lainoiksi. Tänä päivänä liikkeellä olevat EARN-Iainat käsittävät seuraavat köret, eräpäivät ja lainan määrän: EARN 4,5 % EARN 5,25 % EARN 5,75 % EARN 5 % EARN 4 "/() 15. heimi/ huhti/ helmi/ huhti/ huhti/2009 EUR 2,2 mrd EUR 3,1 mrd EUR 2,6 mrd EUR 5,1 mrd EUR 4,0 mrd Pankilla on kolmc muuta liikkeessä olevaa euromääräistä lainaa, jotka voidaan ottaa EARN-lainoiksi niin pian kuin nc on korotettu vähimmäiskokoon eli 2 miljardiin euroon. Ne ovat: EARN 3,875 % EARN 5,5 % EARN 5,625 % 15. huhti/ helmi/ helmi/2028 EUR 1,0 mrd EUR 0,5 mrd EUR 0,5 mrd Sivu 12 I EIP TIEDOTE 2-I999

13 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP turvaa Euroopan energiahuoltoa EIP turvaa Euroopan energiahuoltoa Euroopan investointipankki on toiminut energiainvesteintien rahoittajana yli 40 vuoden ajan, pääosin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. EU:n rahoituslaitoksena pankilla on keskeinen rooli unienin pelitiikka-alueiden edistämisessä myös energiasaralla. EU:n energiapolitiikkaa täsmennettiin 1970-luvun puelivälin öljykriisin jälkeen, jolloin kävi selville Euroopan liiallinen riippuvuus tuontienergiasta ja etenkin öljystä. Unioni vastasi tähän laatimalla energiapelitiikan, jonka tavoitteena oli vähentää riippuvuutta epävarmasta tuontienergiasta. EIP on tosin raheittanut energiahankkeita je perustamisvuodestaan 1958 alkaen. Rahoitusta annettiin EU:n ensisijaisen tavoitteen perusteella edistämään EU:n EIP:n energiarahoitus lisääntyi hyvin nopeasti: vuesina lainasumma eli 2,2 miljardia laskentayksikkòà ja jo 14,6 miljardia ecua. EIP:n energiarahoituksen periaatteet Unienin energiapelitiikan päälinjat vahvistettiin ennen 1980-lukua. Pelitiikka korosti omien energiavarejen kehittämistä, energiantuonnin hajauttamista, jetta riippuvuus yhdestä lähteestä vähenisi ja toimitusvarmuus paranisi, energian käytön järkiperäistämistä sekä vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimista ja kehittämistä. Myöhemmin EU:n energiapelitiikan tavoitteisiin on kääntynyt kasvuun, energiahuollen turvaaminen en myös entistä tärkeämpää. Samalla energiansäästön, uusien tehokkaiden teknelogioiden ja uusiutuvien energiamuetejen merkitys veimistuu. EIP tukee unienin energiapelitiikan taveitteita ennen kaikkea kelmella osa-alueella. Pankin tehtävänä on antaa pitkäaikaista rahoitusta terveelle pehjalle rakennettaviin investeinteihin, jotka turvaavat energiansaantia omia energiavaroja kehittämällä, menipuelistavat energialähteitä ja auttavat järkiperäistämään energiankäyttöä. Pankin energiarahoitus viime vuesikymmenellä eli yli 26 miljardia ecua eli noin 5 % kaikista unionin energiainvestoinneista. EIP:n energialuottojen määrä en tasaisesti kasvanut ja oli viime viisivuotiskaudella ( ) lähes 15 miljardia ecua. Energian esuus EIP:n luetonannesta oli 1980-luvulle asti lähes 40 %. Sen jälkeen energiarahoituksen suhteellinen esuus toiminnan volyymista en laskenut. Viisivuotiskaudella se oli 14 %. Ornat energiavarat en otettu energiansaannin varmistamisen lisäksi myös unionin kilpaiepäsuotuisten alueiden kehitystä fai jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaisina investeinteina. Vuoteen 1972 mennessä EIP eli raheittanut energiahankkeita yhteensä 380 miljeonan laskentayksikön arvesta, mikä oli yli 13 % sen lainanannosta tällä ajanjaksella. EIP:n energialainejen määrä on sittemmin huomattavasti kasvanut myötäillen EU:n energiatarpeiden ja -pelitiikan kehitystä. Viisivuetiset keskiarvet eseittavat, että lukyvyn parantaminen ja ympäristönsuojelu (Kemissien valkeinen kirja "Euroopan unionin energiapelitiikka", joulukuu 1995). Tänä päivänä tähdennetään energiamarkkineiden avautumista kilpailulle etenkin sähkön ja maakaasun esalta, yhtenäisten energiaverkkojen rakentamista ja mahdellisimman nepeaa siirtymistä ympäristöystävällisempün peltteaineisiin ja teknologieihin. Koska EU:n riippuvuus tuontienergiasta 1970-luvun puelivälin ulkoisen energiakriisin jälkeen EIP:n luotonanto on tiiviisti seurannut unienin ja EU-valtieiden asettamia päämaäriä. Pankin luotonanto emien energiavarojen kehittämiseen kasvoi nepeasti saavuttaen huippunsa ja 1990-lukujen vaihteessa. Myöhemmin tällaisen raheituksen suunta on ollut laskeva ja 1980-luvuilla pankki rahoitti ydinvoimainvesteinteja ja ydinpolttoaineen jälleenkäsittely- EIP TIEDOTE Sil'U I3

14 hankkeita Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, sekä menia öljy- ja maakaasuhankkeita Italian rannikolla ja merialueilla sekä Pohjanmerellâ. Samaan aikaan pankki tuki vesivoimahankkeita Saksassa, Kreikassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, ja myöhemmin Espanjassa ja Pertugalissa. Rahoituskohteina oli myös erilaisia öljy- ja kaasuputkihankkeita, joilla kotimaassa tuetettua energiaa ohjattiin edelleen kuluttajille. Niiden avulla pankki edisti koke Euroopan kattavan kaasuputkisten rakentamista. Samankaltaista menettelytapaa käytetään myös sähkönsiirtea tukevissa investeinneissa. Kymmenen viime vuoden aikana ( ) EIP on myöntänyt omien energiavarojen kehittämiseen yli 7,6 miljardia ecua. Yli puolet suuntautui öljyn ja maakaasun tuotanteon, jossa raheitettiin etenkin Italian rannikolla ja merialueilla sijaitsevien òljy- ja kaasuesiintymien sekä Pehjanmeren öljy- ja kaasukenttien hyödyntämistä Tanskan, Britannian ja Norjan sektoreilla. Suurten EU:n sisäisten maakaasun surfe- ja jakeluhankkeiden raheitus en viime vuesina pudennut, kun Euroopan laajuinen kaasuverkko en pääosin saatu valmiiksi. Tällaisia hankkeita raheitettiin lähinnä Tanskassa. Suurin osa sähköntuotannen rahoituksesta käytettiin vesiveimahankkeisiin Ranskassa, Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa, myöhemmin myös Itävallassa, Suomessa ja Ruetsissa. Vesivoimahankkeita raheitettiin lisäksi Nerjassa, mista sähkö jehdetaan Euroopan laajuiseen verkkoen Tanskan kautta. Sähköntuotantehankkeisiin kuului myös Itävallassa Tenavan alajuoksulle lähelle Wieniä rakennettava vesivoimalaitos. Saksassa raheitettiin uusien ruskehiilivoimaleiden rakentamista ruskohiilikaivesten lähelle vanhentuneiden voimaloiden tilalle. Euroopan omien energiavarojen käyttöä edistäviä hankkeita olivat myös ruskohiilikaivos Kreikassa, uraanin rikastuslaitoksen nykyaikaistaminen Ranskassa sekä ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitekset Belgiassa ja Isossa-Britanniassa. Energiahuollon monipuolistaminen EU:n jäsenmaat ovat pitäneet varsin tärkeinä myös energialähteiden hajauttamista edistäviä hankkeita riippuvuuden vähentämiseksi tuontiöljystä. Tähän on pyritty pääasiassa parantamalla maakaasun saatavuutta. EIP:n rahoitus näille invesfoinneille kasvoi vähitellen 1970-luvun lepulta aina 1990-luvun alkupuolelle, jolloin raheitus kääntyi nopeaan kasvuun. Se johtui unionin uusista aloitteista, jotka liittyivät yhtenäismarkkinoiden perustamiseen ja tärkeimpien Euroopan laajuisten liikenneja energiaverkkojen (TEN) määrittelyyn ja hyväksymiseen Essenin Eureoppa-neuvostessa Suurin osa tärkeimmiksi määritellyistä energia-alan TEN-verkoista en je rakennettu ja 1980-luvuilla EIP tuki investointeja, joilla nykyaikaistettiin veimalaiteksia ja muunnettiin niitä muuta pelttoainetta kuin öljyä käyttäviksi. Samaan aikaan raheitettiin suuria maakaasun siirteverkkehankkeita, ja energiateellisuuden investeinneilla laajuiseen kaasun Euroopan siirtoverkkeon syntyi laaja yleiseureeppalainen maakaasuverkke. Siihen syëtettâvâ kaasu tulee omista lähteistä etenkin Pehjanmereltä sekä Euroopan ulkepuelelta, pääasiassa Venäjältä ja Algeriasta. ElP-rahalla on rakennettu maakaasuputkia, jolla Venäjän maakaasua siirretään Itävallan läpi Italiaan ja Tsekin rajalta Saksaan ja edelleen Ranskaan. Lisäksi lainoja on myönnetty maakaasun siirtehankkeisiin Pehjanmereltä, Norjan sekteri mukaan lukien, Belgian, Tanskan, Saksan ja Hellannin verkkeihin. Algerian maakaasua Tunisian kautta ja Välimeren all Italiaan kuljettava siirteputkiste sai myös runsaasti EIP:n rahoitusta. Samaan aikaan EU-maat pyrkivàt veimakkaasti uudistamaan ja laajentamaan sähköverkkejaan, muuntamaan vanheja öljykayttöisià voimaleitaan tai rakentamaan uusia muilla poltteaineilla kuten maakaasulla tai kivihiilellä teimiviksi sekä kehittämään maiden rajat ylittävia sàhkôverkkeja. Aikaisemmin EIP luotetti paljen tällaisia hankkeita. Niitä olivat mm. Isen-Britannian ja Ranskan sahköverkkojen ja teisaalta Tanskan ja Ruetsin verkkojen yhteenliittâminen sekà Ranskan ja Italian verkkoyhteyksien parantaminen. Euroopan laajuiset verkot (TEN) Kymmenen viime vuoden aikana EIP lainasi 7,6 miljardia ecua sellaisiin investointeihin, jotka edistävät energiahuellen monipuelistamista unionin tavoitteen mukaisesti. Valtaosa rahoituksesta, nein 6 miljardia ecua, käytettiin öljyn ja maakaasun kuljetushankkeisiin. Huomattavia summia suunnattiin maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen laajentamiseen sekä kaupunkien ja kuntien siirtymiseen pois kaupunkikaasun käytöstä. Näitä hankkeita raheitettiin eniten eri puelilla Italiaa sekä Itävallassa, Tanskassa, Saksassa (varsinkin Saksan itäesissa), Espanjassa ja Pertugalissa. EIP:n tuki suurille maakaasun siirtohankkeille saavutti huippunsa vuonna 1996, jolloin TEN-investeintien merkitystä alettiin uudestaan tähdentää luvun puolivälissä pankki alkei rahoittaa Sil'U 14 I EIP TIEDOTE

15 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP turvaa Euroopan energiahuoltoa myös uuden maakaasuputken rakentamista kaasuteimituksiin Algeriasta Mareken kautta ja Gibraltarin salmen ali Espanjaan ja Portugaliin. Toinen EIP:n raheittama kaasuputki tue Venäjän maakaasua Bulgarian rajalta Kreikan verkkeon. EIP tuki edelleen myös laajenevan yhteiseureoppalaisen maakaasuverkon muita keskeisiä osuuksia. Niihin kuului siirteputkien rakentaminen Italian läpi, feinen Välimeren alittava putki Algeriasta Tunisian kautta sekä venäläistä kaasua EU:n markkinoille Itävallan kautta tuova putki. Saksassa pankki raheitti investointeja, joilla Euroopan laajuista maakaasuverkkea laajennettiin maan rajojen sisällä, sekä hankkeita Venäjän ja Norjan teimitusten liittämiseksi verkkoen. Muissa suurissa kaasunsiirtohankkeissa kehitettiin maakaasun johtamisjärjestelmiä Norjasta Belgiaan ja Ranskaan, rakennettiin Belgian ja Ison-Britannian välinen putki sekä yhdistettiin Hellannin, Ranskan ja Saksan kaasuverkot. Pankki avusti lisäksi Irlannin ja Britannian verkot yhdistävän putken rakentamista Skotlannin läpi. Samaan aikaan pankki jatkei menien kahta pelttoainetta käyttävien veimalaitesten rahoittamista Kreikassa, Italiassa ja Pertugalissa. Niihin kuului myös ympäristönsuojelu investointeja, jetka liittyivät savukaasujen rikinja typenpoistoon. Energian kàytòn jàrkiperàistàminen EIP:n rahoitus energian tehokkaampaa käyttöä edistäviin hankkeisiin en tasaisesti kasvanut luvulta alkaen, ja sama suuntaus näyttää jatkuvan. Tämän etsiken alla voidaan rahoittaa menia erilaisia investointeja kaikilla talouden aloilla, kuten veimalaitesten nykyaikaistamista, energiaa säästävien laitteiden ja materiaalien tuotantoa teollisuudessa, energiantuotannen ja -surren tehekkuutta lisääviä rakenteita, öljyn korvaamista kivihiilellä fai maakaasulla, jätteiden käyttöä energiantuotanteen sekä uusiutuvien energiavarojen kehittämistä (EIP:n rahoituksesta uusiutuvalle energialle enemmän EIP Tiedotteessa N:e 99/1998). Monesti teollisuuden energiatehokkuuden parantamisella syntyy myös kustannussäästöjä ja huomattavia parannuksia ympäristön kannalta. EIP myönsi 1980-luvun alussa useita glebaalilainoja eli limiittiluottoja rahoitusvälittäjille lähinnä Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Portugalissa energian järkiperäistä käyttöä edistävien pienten ja keskisuurten investointien luototukseen. Glebaalilaineilla tuettiin teollisuuden ja julkisen sektorin hankkeita, jeihin kuului pienten vesivoimalaitosten rakentamista, julkisten rakennusten energiansäästöinvestointeja, vaihteehtoisten energialähteiden (esim. biokaasun ja maalämmön) kehittämistä sekä pieniä kaukelämmön infrastruktuurihankkeita. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana EIP on raheittanut energian järkiperäistä käyttöä lähes 11 miljardilla eculla. Lainasummasta vajaa puolet käytettiin sähköntuotannen tehekkuutta parantaviin investointeihin. Pääosa rahoituksesta käytettiin sähkön kuljetus- ja jakeluhankkeisiin, joilla edistettiin järkiperäistä käyttöä ja tasattiin kysyntää energiantoimituksilla ulkopuolisista lähteistä. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Korsikan ja Sardinian saarten sahköverkkojen liittäminen Italian kantaverkkoen, verkkoyhteyksien rakentaminen Norjan ja Tanskan, Saksan ja Ruotsln, Saksan ja Tanskan sekä Espanjan ja Portugalin vallile, ja mittavat investoinnit sähköverken parantamiseen ja nykyaikaistamiseen Suomessa, Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Ruetsissa ja Isossa- Britanniassa. Pankki tuki lisäksi investointeja, joiden tavoitteena oli kehittää ja nykyaikaistaa sähköntuotantea sekä korvata vanhanaikaisia veimaloita uusilla. Lainoja myönnettiin lämpövoimalaitesten kehentamiseen Italiassa ja kaasuveimaleiden rakentamiseen Irlannissa ja Belgiassa. Tämän lisäksi raheitettiin Italian ja Islannin maalämpövoimaloita sekä tuulivoimalakeskittymiä Italiassa ja Espanjassa. Rahoituksesta vajaa neljännes käytettiin monenlaisiin hankkeisiin talous- ja kaupunkijätteen polttelaitoksista, jotka tuettavat sekä sähköä että höyryä kaukelämpöverkkoon, paikallisten sähkön- ja lämmönjakeluverkkojen parantamiseen ja laajentamiseen Itävallassa, Tanskassa, Ranskassa, EIP TIEDOTE Sil'U I5

16 Saksassa, Italiassa, Alankemaissa, Pertugalissa, Espanjassa, Ruetsissa ja Isossa-Britanniassa, sekä veimalaitesten muuntamiseen öljykäyttöisistä muulla polttoaineella, erityisesti maakaasulla, toimiviksi. Loppuosa käytettiin muihin sekalaisiin hankkeisiin, joilla modernisoitiin ja parannettiin energiankäyttöä Tanskan, Saksan, Italian, Espanjan ja Pertugalin jalestamoissa sekä teollisuuden energiankulutusta vähentäviin investointeihin mm. kemian-, feras- ja elintarviketeollisuudessa, panimoissa, paperitehtaissa, teollisuuskaasulaiteksissa ja sementtitehtaissa. EU:n energiatalouden tuleva suuntaus Unienin energiantarpeen kasvu en viime vuosikymmenellä merkittävästi hidastunut. Tämä on seurausta siirtymisestä vähemmän energiaa kuluttaviin toiminteihin ja energiatehokkaan tekniikan lisääntyneestä käytöstä. Maakaasun käytön edetetaan edelleen lisääntyvän kiinteiden pelttoaineiden ja vähemmässä määrin myös öljyn kustannuksella. Samaan aikaan energiantuenti todennäköisesti laajenee nepeasti, kun unienin ema öljyn- ja kaasuntuetante lakkaa kasvamasta tai supistuu. Lähivuosien investointitarve kohdistuu uusien, vaikeammin hyödynnettävien unienin omien öljyja kaasukenttien käyttöönottoon. Kaasunsiirteverkkea en lisäksi nykyaikaistettava ja uudistettava, jotta voidaan kattaa maakaasun tuennin ja käytön kasvu. Sähköntarpeen odotetaan pysyvän kehtuullisena, keska nykyisin EU:ssa en varalla käyttämätöntä sähköntuetantekapasiteettia. Pidemmällä aikavälillä tesin ydinvoiman kervaaminen tai lisääminen joissakin suurissa EU-maissa saattaa kasvattaa tämän alan investointitarvetta. Lisäinvestointeja ennustetaan tarvittavan jatkossakin uuden teknologian kehittämiseen ja entistä tehokkaampiin ratkaisuihin, kuten yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuetantoen. Un ioni η ulkopuolella Vaikka EIP:n luotonannon pääpaino keskittyy EU-maiden sisäisiin hankkeisiin, pankki rahoittaa niin energia- kuin muitakin investointeja myös EU:n ulkopuolella unienin yhteistyö- ja kehityspolitiikan mukaisesti. Erityisen merkittävää EIP:n energiahankkeille antama tuki on ollut unienin lähialueilla Keski- ja Itä-Euroepassa, unioniin kuulumattomissa Euroopan talousalueen (ETA) maissa ja Välimeren alueella, etenkin kun joillakin investeinneilla en vaikutusta Euroopan unienin energiatoimituksiin. Vuodesta 1990 alkaen EIP on luetottanut Keski- ja Itä-Euroepan energiahankkeita lähes 1,2 miljardilla eculla. Lainat käytettiin pääosin veimalaitesten sekä sähkön surfe- ja jakeluverkkejen nykyaikaistamiseen ja kunnost a m i s e e η Albaniassa, Bulgariassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Maakaasu- ja òljyputkien rakentamista tuettiin Tsekin tasavallassa. Puolassa, Slovakiassa ja Remaniassa sekà kaukolàmpòhankkeita Viressa, Tsekin tasavallassa ja Remaniassa. EU-jàsenyyttà hakevien Keski- ja Itä-Eureopan maiden energiaraheitustarpeen odotetaan nopeasti lisääntyvän, kun ehdekasmaat kehittàvàt energiasektoriaan Euroopan unienin normien tasolle. Välimeren alueen energiahankkeet saivat EIP:ltä viime vuosikymmenellä yli 1,5 miljardia ecua. Rahoitusta annettiin sàhkòvoimaleihin Egyptissà, Libanenissa, Marekessa ja Turkissa sekä sâhkën siirto- ja jakeluverkosteihin Kypreksella, Egyptissà, Libanenissa, Marokossa sekä Gazan ja Länsirannan alueella. Kansainvälisiä yhteyksiä rakennettiin Mareken ja Espanjan kantaverkkejen sekä Türkin ja Syyrian verkkojen vallile. Pankki raheitti vielä maakaasun tuetanto- ja jakeluhankkeita Algeriassa, Egyptissà, Tunisiassa ja Turkissa. EIP en tukenut energiahankkeita myös ETA-maista Nerjassa ja Islannissa, sekä Ruetsissa ja Itävallassa ennen niiden liittymistä unioniin. Tällaisten investointien katsetaan olevan välittömästi EU:n edun mukaisia. Kymmenen viime vuoden aikana EIP on lainannut Islannin, Norjan ja Ruetsin energiahankkeisiin yli miijardi ecua. Eniten raheitettiin Norjan öljy- ja kaasuvarejen hyödyntämistä, siila energiavarat on suuressa määrin tarkoitettu EU:n sisämarkkinoille. Muita Norjan, Ruetsin ja Islannin sähköhankkeita on kuvattu edellä. EU:n lähialueiden lisäksi EIP rahoittaa energiahankkeita myös Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa ja Etelä-Afrikassa Lomen sopimuksen perusteella sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sivu l6 I EIP TIEDOTE 2-I999

17 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 1999 Euromarkkinat - muutoksia odotettavissa ElP-foorumi 1999 Euromarkkinat - muutoksia odotettavissa Parlisi lokakuuta 1999 FORUM PARIS Nyt järjestettävä viides ElP-foorumi teemanaan "Euromarkkinatmuuteksia odotettavissa" keskittyy aiheeseen, joka en ratkaisevassa asemassa talous- ja rahaliiten onnistumisen kannalta. Euron jouduttaman muutestrendin esimerkkeinä voidaan mainita pankkitoiminnan keskittyminen, yhteistyö Euroopan osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoilla sekä jeukkelainojen nopea yleistyminen yritysraheituksessa. Markkinoiden merkityksen yritysten raheituslähteenä uskotaan kasvavan. Ne kilpailevat pankkirahoituksen kanssa, mikä luo paineita koke Euroopan raheitusmarkkinoiden erikeistumiselle ja toiminnan tehostamiselle. Uusilla, entistä monipuelisemmilla ja pitkälle erikeistuneilla rahoituslaitoksilla en hyvät mahdollisuudet palvella yritysten rahoitustarpeita yhä tehokkaammin ja antaa lisävauhtia käynnissä elevalle Euroopan teollisuuden rakennemuutokselle. Raheitusmarkkinoista saattaakin tulla Euroopan teollisuuden nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamisen merkittävä käyttövoima. Onnistunut rakenteiden muutes ja yritysten uusi dynamiikka heukuttelisivat puolestaan Euroopan pääomamarkkineille sijoittajia myös Euroopan ulkepuelelta ja lisäisivät euron vetovoimaa. Tämä auttaisi Euroopan palauttamista vakaalle kasvu-uralle. Samalla myös löytyisi lääkkeet sitkeään työttömyyteen, joka en Eureoppaa pahiten riivaama taleudellinen ja yhteiskunnallinen engelma. Vuoden 1999 ElP-foerumissa pohditaan näiden näkymien teteutumismahdollisuuksia. EIP:n yli 30 miljardiin eureen neusevalla ante- ja ettolainauksella keskitytään ennen kaikkea sellaisten pääomainvestointien tukemiseen, jetka edistävät Euroopan nykyaikaistumista ja unionin tulevaa laajentumista. Euroopan unienin rahoituslaitoksena EIP käynnisti pääomamarkkinoilla je vuenna 1996 aktiivisen eurestrategian, jossa se hyödynsi asemaansa maailman suurimpana kansainvälisenä lainanettajana. Strategian tarkeituksena oll varmistaa, että markkinoiden käytössä en heti rahaliiten alusta runsaasti erilaisia euromääräisiä lainausvälineitä. EIP käynnisti tämän vuoden maaliskuussa "Euro Area Reference Note" (EARN) -emissio-ohjelman. Sen puitteissa lasketaan liikkeelle pankin viitelaineja tavoitteena muedostaa niistä euroalueen valtienobligaatioiden paras täydentäjä. Euremarkkinoiden odotettavissa olevat muutekset tulevat myös luennellisesti näkymään pankin toiminnassa. EIP en samaten vahvasti sitoutunut tukemaan unienin kasvua ja työllisyyttä pitkäaikaisilla lainoillaan, joita se myöntää toteutuskelpoisiin investeintihankkeisiin niin julkisella kuin yksityisellä sekterilla. Muutama vuesi Sitten se käynnisti erityisen toimintaohjelman edistämään inhimilliseen pääemaan liittyviä investointeja sekä Euroopan pääomasijeitusmarkkineita innovatiivisten pk-yritysten tueksi. ElP-foorumin tarkeituksena en toimia asiantuntijoiden kohtauspaikkana ja edistää mielipiteiden vaihtoa ja yhteistyötä tilaisuudessa käsiteltävillä aloilla. Tapahtuma kokeaa yhteen yli 350 edustajaa pankeista ja muista raheituslaitoksista, teollisuudesta, ammattiliiteista, parlamenteista, hallituksista, aluehallinnesta, kansainvälisistä järjestöistä, yliopisteista ja tiedetusvälineistä. Foerumin viisiteista puhujaa edustavat erilaisia taleudellisia, raheituksellisia ja poliittisia näkökanteja ja käytännön asiantuntemusta. Euroopan investointipankin feerumi 1999 on jatkoa Lontoossa 1998 pidetylle tilaisuudelle, jonka aiheena oli "Euroopan haaste: investeinneilla työllisyyteen". Tukhelmassa 1997 pidetty vuotuinen ElP-kenferenssi käsitteli yhdentymistä ja yhteistyötä Pehjeis- Euroopassa ja Itämeren alueella, kun taas Madridissa 1996 keskityttiin Välimeren maiden taleudellisiin, peliittisiin ja ympäristöongelmiin. Ensimmäinen ElP-foorumi pidettiin Amsterdamissa vuenna Silloin aiheena oli yksityissekterin osallistuminen suurten infrastruktuurien rahoitukseen. Edellisten vuosien tapaan myös tämän vuoden foerumin pöytäkirjat julkaistaan ja annetaan laajaan jakeluun EU:ssa ja sen ulkopuolella foorumin aiheesta kiinnestuneille.a Lisätietoja vuoden 1999 ElP-foorumin ohjelmasta ja edellisten foorumien pöytäkirjoja saa pankin tiedotus- ja viestintäosastolta ElP-foorumin sihteeriltä: Yvonne Berghorst, faksi (+352) EIP TIEDOTE 2-I999 1 SivU \J

18 ALA-maiden valtuudet uusittavana Rahoitus Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimialoittain: Euroopan investointipankki käynnisti EU:n yhteistyëpelitiikkaa tukevan toiminnan Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioissa (ALAmaissa) valtuuksilla, joilla se sai luetottaa ALA-maita 750 miljeenalla eurolla vuesina Toiset valtuudet annettiin jeulukuussa Nulla EIP sal luetottaa kohdemaita 275 miljoonalla eurolla kesäkuun 1997 loppuun asti. Voimassa olevat kelmannet valtuudet määräsivät EIP:n luotetuksen katon 900 miljeonaan euroon Liikenne m^^ne Ympäristö kaudelle 1997-tammikuun loppu Runsaat 30 hanketta noin 20 maassa saavat lainoja Euroopan investeintipankilta, ja se en sitoutunut ripeästi käyttämään loppuun kolmannet lainavaltuutensa vuoden 2000 alkuun mennessä. Lainoista huomattava osa (58 %) on suunnattu yksityissektorin investeintihankkeisiin. Vuoden 1998 lopussa 1,4 miljardin euron kokonaismäärästä 42 % oll käytetty energiahankkeisiin, 21 % ympäristön parantamiseen ja suejeluun, 17 % teollisuuden investeinteihin, 13 % tietoliikenteen infrastruktuurin laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen ja 7 % liikenteeseen. Huhtikuun lopussa 1999 Euroopan kemissie hyväksyi ehdotuksen ministerineuvosten päätökseksi Euroopan investointipankin uusista valtuuksista luetottaa kolmansia malta. Ehdotus sisältää miljeenaa euroa keimen ja puelen vuoden ajalle tammikuun 2000 lopusta alkaen entistä laajemmalle maaryhmälle Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Euroopan komission ehdotus antaa EIP:lle mahdellisuudet myöntää laineja hankkeisiin neljässä uudessa maassa: Etelä-Koreassa, Jemenissä, Laosissa ja Nepalissa. Yhteinen etu en EIP:n luotonannon ydin ALA-maissa. Pankin rahoittamilla hankkeilla en eltava yhteistä merkitystä sekä investeintihankkeen toteutusmaan että koke EU:n kannalta. EIP lainaa selvästi määriteltyihin pääema investeintihankkeisiin, joiden teteuttajana on kohdemaassa ketipaikkaansa pitävä yksityinen tai julkinen yritys. Kysymykseen voivat tulla elinkelpoiset julkiset tai yksityiset hankkeet seuraavilla aloilla: taleudelliset infrastruktuuri, teollisuus, maatalouteen liittyvä teollisuus, kaivostoiminta, energia ja matkailu. Aivan erityisesti painetetaan ympäristön parantamista ja ympäristönsuejelua erityisillä ympäristöhankkeilla sekä ympäristönäkökohtien huemieimista jokaisen investeintihankkeen perusvaatimuksena. ElP-lainat ovat hankekeskeisiä ja ne suuntautuvat investeinnin käyttöomaisuuden elementteihin. EIP:lle en ominaista, että se rahoittaa suuria hankkeita (25 miljoonasta eurosta ylöspäin) yksittäisillä lainoilla, jetka myònnetààn joke sueraan hankkeen teteuttajalle tai välillisesti valtien fai rahoitusvälittäjän kautta. Kun tarjolla on riittävän korkea luottokelpeisuus, EIP myös kehittää yhteisteimintaa pankkien ja luottolaitosten kanssa antamalla niille glebaalilainoja, puiteluotteja, joista ne voivat myöntää lainoja edelleen pienempiin (alle 25 miljoonan euron) hankkeisiin. Pankki siirtää yhä vahvemmin rahoitustuen painepistettä yksityissektorin hankkeiden suuntaan, kun teteuttajina ovat EU:n ja ALAmaiden yhteisyritykset. Näissä maissa toimivat ja niihin sijoittavat eureoppalaiset yritykset ja kansainvälinen pankkiyhteisö ovat osoittaneet suurta kiinnestusta tällaisiin hankkeisiin. Ne ovat myös lisääntymässä sita mukaan kuin yksityistäminen ALA-maissa etenee. Kysymykseen saattavat tulla myös julkisen sektorin hankkeet, jetka vahvistavat Euroopan unionin ja Aasian ja Latinalaisen Amerikan suhteita (mm. tieteliikenne ja liikenne) tai edistävät alueen maiden yhdentymistä. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi energia-, liikenne- sekä tietoliikennehankkeet, joilla luedaan rajanylitykseen Euroopan investointipankin rahoitukseen kelpoiset maat nykyisten ALA-valtuuksien perusteella käyvät ilmi alla olevista taulukoista. AASIA: - ASEAN ryhmä Brunei l-ilippiinit Indonesia Malesia Singapore Thaimaa Vietnam Bangladesh Intia Kiina Macao Mongolia Pakistan Sri-Lanka LATINALAINEN AMERIKKA: - Andien Keski-Amerikan yhteisö: taloudellisen Bolivia integraatio Ecuador sopimuksen Kolumbia allekirjoittaneet Peru maat Venezuela C'osta Rica El Salvador Ciuatemala Honduras Nicaragua Mercosur: Argcntiina Brasilia Paraguay Uruguay C:iiile Meksiko Panama 5/!'«i8 EIP TIEDOTE

19 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ALA-maiden valtuudet uusittavana liittyviâ yhteyksiä. Pennisteluissa ympäristön parantamiseksi glebaalisti ElP myës rahoittaa julkisia hankkeita, joiden tavoitteina ovat mm. uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen tai saastumista ehkâisevien laitteiden käyttöönotto. EIP voi myös edistää sellaisten julkisten hankkeiden rahoitusta, jeihin sisältyy merkittävää teknologian siirtoa Euroopasta. EIP voi myös osallistua investeintihankkeiden yhteisrahoitukseen enintään 50 %:illa ja tehdä yhteistyötä muiden hankeraheitusta antavien laitosten kanssa. Kumppaneina ovat erityisesti EU-maiden laitekset, Maailmanpankin tytäryhtiöt sekä alueelliset kehityspankit kuten Aasian kehityspankki ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki. EIP samoin kuin jokainen pitkäaikaisia laineja myöntävä rahoittaja, jenka rahoitusvarat muodostuvat pääomamarkkinalainoista - ja emaa perussääntöään neudattaen - vaatii laineilleen asianmukaiset turvaavat vakuudet. Tavallisesti julkisen sekterin hankkeiden takaajina ovat valtio tai muu julkisyhteisö. Yksityisen sekterin hankkeiden vakuudet saadaan ensiluokkaisilta pankeilta tai yrityksiltä. Näissä tapauksissa takaajan vastuu ei ulotu riskeihin, jotka johtuvat pakkelunastuksesta, sodasta tai kansalaislevottomuuksista tai ettei valuuttaa voida siirtää. Nimityksiä Caroline Rejd on nimitetty Euroopan investointipankin hanfe/ceei-osaston ylijohtajaksi. Hankkeetosaston vastuualueita ovat ElP-rahoitukseen harkittavina elevien hankkeiden tekninen, taloudellinen ja ympäristövaikutusten arviointi. Reid tuli EIP:n palvelukseen vuenna 1974 energia-alan ekenomistiksi. Vuonna 1985 hän siirtyi luottovirkailijaksi raheitusjohto Italiassa -yksikôn energia- ja ympâristëjaostoon asemapaikkanaan Rooma. Hän sai ylennyksen jaestepäälliköksi vuonna 1988 ja kuusi vuotta myöhemmin raheitusjohto Italiassa -yksikön johtajaksi. Hänestä tuli samalla ensimmäinen pankin ylimpään jehteen nimitetty nainen. Tänä päivänä hän on EIP:ssä pisimpään työskennellyt naispuelinen työntekijä hallituksen ulkopuolella. Reidillä on taloustieteen ja tilastotieteen B.Sc. Honours -tutkinto Bristolin yliepistosta. Hän aloitti työuransa vuonna 1969 British Gas Councilin apulaisekenemistina, josta tehtävästä hän siirtyi National Institute ef Economic & Social Researchin palvelukseen Lonteoseen. Caroline Reid tulee eläkkeelle jäävän Herbert Chrlstlen paikalle. Christie en ollut hankkeet-esasten ylijehtaja osaston perustamisvuodesta 1995 alkaen. Tätä ennen hän toimi talous- ja rahoitustutkimukset -osaston ylijohtajana. Ennen EIP:hen tuloa Christie työskenteli pääasiassa Isen-Britannian valtievarainministeriössä. T h o m a s Hackett on tullut Caroline Beiden tilalle rahoitusjohto Italiassa -yksikön johtajaksi vastaavalta paikalta raheitusjohto Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Pohjanmerellâ -yksiköstä. Hackett tuli EIP:n palvelukseen vuonna 1981 rahoitus ja varainheito -osastolle vastuualueenaan Ison- Britannian pääemamarkkinat. Hänet nimitettiin saman yksikön jaostopäälliköksi keime vuotta myöhemmin. Hackett on edistänyt merkittävästi EIP:n rahoitusriskien hallintaa mm. deferred rate setting -järjestelmän käyttöönetolla. Nimityksensä jälkeen rahoitusjohto Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Pohjanmerellâ -yksikön johtajaksi vuenna 1993 hän on osallistunut EIP:n otto- ja antolainaustoimintejen yhdistämiseen sekä monimutkaisten strukturoitujen luottojärjestelyiden, julkisen ja yksityisen sektorin yhteisteimintahankkeiden ja riskirahoituksen kehittämiseen. Hackett toimi ennen EIP:n palvelukseen tuloa 13 vuotta Warburgissa Lonteen Cityssä. Hänellä on uusien kielten loppututkinte Sussexin yliepistosta. Jean-Claude Bresson en nimitetty pääomamarkkinat-yksikön johtajaksi eläkkeelle siirtyneen Ulrich Dammin tilalle. Yksikkö vastaa pankin vuotuisesta varainhankinnasta. EIP on maailman suurin kansainvälinen lainaaja, jonka ettelainaus 1998 oll 31 miljardia euroa 20 valuuttana. Rahoituksesta yli puolet hankittiin eure- tai eurosidennaisilla jeukkevel kaki rjalai noil la EIP TIEDOTE I SivU I9

20 EIPTiedote on Euroopan investointipankin toimittama kausijulkaisu, joka ilmestyy samanaikaisesti 11:llâ eri kielellä (englanti, espanja, hollanti, Italia, kreikka, portugall, ranska, ruotsi, saksa, suomi ja tanska).,tämän julkaisun aineisto on vapaasti käytettävissä. Lähde on lainattaessa mainlttava ja artikkellleike toimitettava julkaisijalle. Euroopan investointipankki 100, bd Konrad Adenauer L Luxemburg Puhelin (+352) Telekopie (+352) H320 Videoneuvottelu Internet Italian osasto Via Sardegna, 38 I Rooma Puhelin (+39) Telekopie (+39) H320 Videoneuvottelu Ateenan konttori 364, Kifissias Ave & 1, Delfon GR Halandri/Ateena Puhelin (+30) Telekopie (+30) Lissabonin konttori Avenida da Liberdade, ,8 Ρ Lissabon Puhelin (+351) tai Telekopie (+351) Lontoo konttori 68, Pall Mall GB-Lontoo SWI Y 5ES Puhelin (+44) Telekopie (+44) Madridin konttori Calle José Ortega y Gasset, 29 E Madrid Puhelin (+34) Telekopie (+34) Brysselin edustusto Rue de la Loi 227 Β Bryssel Puhelin (+32) Telekopie (+32) H320 Videoneuvottelu Valokuvat: EIP:nvalokuva-arkisto, CE, Konrad Scheel. mukaan lukien maailmanlaajuinen emissie ja kaikkien aikojen ensimmäinen puhtaasti euromääräinen emissie. Bresson tuli Euroopan investointipankin palvelukseen vuonna 1971 vastaamaan EIP:n ottolainausteiminnasta rahoitus ja varainhallinta -yksikössä. Tästä tehtävästä hänet nimitettiin pääemamarkkinat-yksikön apulaisjohtajaksi erityistehtävänään EIP:n eurelainauksen koordineinti. Hänellä on taloustieteen loppututkinto Pariisin yliopistosta ja liiketalouden tutkinto Pariisin Ecole Supérieure de Commerce -korkeakoulusta. Hän aloitti työuransa CCF:ssâ Pariisissa vuonna Barbara Steuer on η i mitetty ρ ä ä ο m a - markkinatyksikön apulaisjoht a j a k s i. Steuer teimii tarvittaessa J.-C. Bressonin varamiehenä ja on edelleen sueraan vastuussa euroalueen ulkepuolisten EUvaluuttojen sekä itäisen Keski- Eureepan, Välimeren alueen ja Afrikan valuuttojen pääomamarkkinoista, millä taataan tämän markkina-alueen toiminnan jatkuvuutta. Steuer on nimetty jo nyt yksikön johtajaksi J.-C. Bressonin jälkeen hänen erotessa pankin palveluksesta jeulukuussa Talousseuranta ja Iaskeη ta -yksikön johtajaksi nimitetty Patrick Klaedtke tuli pankin palvelukseen helmikuussa 1999 eläkkeelle siirtyneen François Rousselin tilalle. Klaedtkella eli EIP:hen tullessaan eri maista ja instituutioista hankittu laaja kekemus. Valmistuttuaan Business Administration -loppututkinnella Trierin yliepistosta hän aloitti työuran rahoitusalalla KPMG:n tilintarkastajana Luxemburgissa. Tästä tehtävästä hän siirtyi kentrolleriksi ja rahastehallinto-esasten päälliköksi Morgan Stanleyn palvelukseen Luxemburgissa. Hän johti rahastehallinto-osastoa saman laiteksen palveluksessa eri toimipaikoissa Zürichissä, New Yorkissa ja Frankfurtissa ja osallistui sen aseman vakiinnuttamiseen kehittyvien taleuksien markkinoilla ja Emuun siirtymisessä. Rahoitusj 0 h t e Aasiassa ja Latinalais e s s a UM Amerikassa -yksikön j ο h t a j a Patrick Thomas nimitettiin maaliskuussa 1999 teiminnanjehtajaksi Aasian kehityspankkiin kolmeksi vuodeksi. Hän edustaa kehityspankin johtokunnassa Belgiaa, Ranskaa, Italiaa, Espanjaa ja Sveitsiä. Hänen nimityksensä vahvistaa yhteistyöta EIP:n ja Aasian kehityspankin välillä ja ylipäänsä menenkeskisten raheituslaitesten kesken. Insinöörikoulutuksen saanut Themastuli EIP:n palvelukseen vuenna Tätä ennen hän oli hankkinut kokemusta 15 vuoden ajan teollisuuden palveluksessa ja sen jälkeen useiden Afrikan maiden kehitysapuraheitus- ja neuvonantaja- tehtävissä. Hän aloitti EIP:ssä luottovirkailijana ja siirtyi vuonna 1986 erâistâ Afrikan maista vastaavaksi jaostepàâlliköksi. Vuenna 1994 hänen vastuulleen tuli Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioiden (ALA-maat) rahoitus. ALAmaiden teiminta en laajentunut viime vuesina yksityissektoria tukevana rahoitusinstrumenttina EU-raheitteisesti toteutettavissa hankkeissa - mm. infrastruktuuri, vesi, energia, teleliikenne, teollisuus - riskinjakojärjestelyihin liittyen. Pauliine Koskelo on ni mitetty pankin < ^ / y I i m pää η j j 0 h t ο ο η lakiasiainosaston oheisjohtajaksi. Koskelo tuli pankin palvelukseen vuonna 1995 ja hänen vastuullaan ovat elleet yleiset lakiasiat sekä institutionaaliset ja yhteisölainsäädäntöä keskevat kysymykset. Hän on myös vastannut lakiasiainosaston sisäisestä koordinaatiosta. Koskelo en heitanut aiemmm eri virkoja Helsingin yliepisten yksityiseikeuden laitoksella ja Helsingin raastuvanoikeudessa sekä Suemen eikeusministeriössä, jossa hänen laajaan vastuualueeseensa kuului pääasiassa yksityisoikeutta ja yritysteimintaa keskevan lainsäädännön valmistelua sekä tämän alan kansainvälisiä ja integraatieasieita. Hän on myös kirjoittanut ja luennoinut laajasti näistä aiheista. Hänellä en oikeustieteen kandidaatin tutkinto Helsingin yliepistosta. {"Nordic Swan-) Ceuterick B-3000 Leuven -^^ IX-AA FI-C FJP TIEDOTK