1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS

Transkriptio

1 1 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS Tanssistudio Jami on tanssioppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää tanssitaiteen yleistä perusopetusta ja edistää eri taiteenalojen välistä yhteistyötä Imatralla ja lähikunnissa. Opetussuunnitelma on laadittu taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja asetuksen mukaisesti ja pohjautuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteiden määräykseen tanssin yleisestä (OPH ) oppimäärästä. Yleisen oppimäärän mukaista opetusta annetaan lapsille, nuorille ja aikuisille. Tanssistudio Jamin toiminnan perustana on tasolta toiselle etenevä, tavoitteellinen ja monipuolinen tanssin perusopetus ammattitaitoisten opettajien johdolla. Toimimme yhteistyössä paikkakunnan muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten sekä kulttuurielämän eri alueiden kanssa. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta tanssitaiteeseen ja tarjota korkeatasoisia esityksiä ja tapahtumia Imatralla ja lähikunnissa. Koulutusta ja näytöksiä järjestämällä Tanssistudio Jami vahvistaa monipuolista kulttuuritarjontaa ja taidekasvatusta paikkakunnalla. Toiminta perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle, vahvistaen oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Tuemme oppilaan luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä, vahvistaen identiteetin rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. 2. OPPILAITOKSEN ARVOT, OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 2.1. Arvot Tanssistudio Jamin opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvoperustaan, joka rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Opetus perustuu käsitykseen oppilaan ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Edistämme ja kunnioitamme sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta. Tanssitaiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksen tanssin yleinen oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastaa tanssia pitkäjänteisesti ja tasolta toiselle etenevästi sekä kehittää tiedollisia ja taidollisia valmiuksia monilla elämän osa-alueilla. Yleinen oppimäärä antaa valmiuksia luovaan ja monipuoliseen tanssin harrastamiseen ja esittämiseen. Päämääränä on luoda oppilaalle elinikäinen, antoisa suhde tanssiin ja avoin asenne sen eri ilmiöihin tukien oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opetusta järjestettäessä huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot, jolloin harrastusmielessä tanssia harrastavat saavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Toimimme tiiviissä yhteistyössä oppilaiden perheiden kanssa tukien ja opastaen parhaan kykymme mukaan. Kannamme vastuuta oppilaan arjesta fyysisten ja psyykkisten haasteiden kohtaamisessa, tukien yksilön kokonaisvaltaista kehitystä. Olemme mukana hankkeissa, joissa vähennetään kaikkien väestöryhmien syrjäytymisvaaraa sekä vahvistetaan myönteisiä sosiaalisia- ja kasvatustavoitteita.

2 2 Haluamme: tukea oppilaan henkistä kasvua, lisätä hänen kehollista tietoisuuttaan ja sen avulla vahvistaa oppilaan oman identiteetin muotoutumista kehittää oppilaan itsetuntemusta, ymmärrystä muista ja ympäröivästä maailmasta kehittää oppilaan tanssissa tarvittavia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja tasapainoisesti ja monipuolisesti kannustaa terveelliseen liikkumiseen ja elämäntapaan tukea oppilaan itsetuntoa ottamalla huomioon yksilön keholliset ja psyykkiset lähtökohdat sekä kehitysvaiheet luoda opetustilanteissa myönteinen ilmapiiri ja kehittää oppilaan kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden ja opettajan kanssa ohjata oppilasta pohtimaan ja tekemään eettisiä ratkaisuja ja vastuullisia valintoja tanssin opiskelussaan ja muussa elämässään avartaa oppilaan käsitystä taiteen monimuotoisuudesta ja tukea hänen yksilöllisen näkökulmansa kehittymistä taiteessa 2.2. Oppimiskäsitys Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussaan ja oppimisessa. Hän kehittää elämyksellisen ja tutkivan sekä luovan oppimistavan avulla omaa tanssi-ilmaisuaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti työskennellen. Opetuksen perustana on käsitys ihmisestä fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena, joka haluaa oppia ja kehittää itseään. Opettajalla on keskeinen rooli ohjata eri kehitysvaiheessa olevia oppilaitaan luovuuteen, tietojen ja taitojen karttumiseen sekä avoimuuteen ympäröivän yhteisön sisällä. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. Taiteen perusopetus luo pohjaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Se perustuu ihmiskäsitykseen yksilön ainutkertaisuudesta sekä kykyyn toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa aktiivisesti omaan elämäänsä vaikuttaen. Taiteen tuntemus kehittää ajattelemisen taitoa ja luovuutta elämän kaikilla alueilla. Se vahvistaa aisti- ja tunneherkkyyttä tukien lasten ja nuorten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Taiteen oppimisella kehitetään myös kulttuurista lukutaitoa ja innovatiivisuutta Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö muodostuu turvallisesta psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa oppiminen tapahtuu. Toimiva ympäristö tukee oppilaan monipuolista kasvua sekä antaa virikkeitä ja onnistumisen kokemuksia. Tunneilla vallitseva myönteinen, avoin ja rohkaiseva ilmapiiri kannustaa oppilasta ilmaisemaan itseään.

3 3 Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen harjoitteluun, itsenäiseen työskentelyyn, sekä vuorovaikutukseen opettajien ja toisten oppilaiden kanssa. Heitä rohkaistaan omatoimisuuteen ja rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun samalla muut ryhmän jäsenet huomioiden. Kohtelias ja huomaavainen käytös edesauttavat kaikkien viihtymistä ja kaikenlainen kiusaaminen on ehdottomasti kielletty. Toimimme Imatralla asianmukaisissa, tanssia varten kunnostetuissa, siisteissä ja turvallisissa tiloissa. Opettajilla on käytössään opetukseen tarkoitetut työvälineet ja materiaalit Työtavat Tanssistudio Jamin tanssinopetus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta. Opettaja tukee oppimista huomioimalla oppilaiden fyysiset ja psyykkiset yksilölliset erot, oppimistavat ja kehitysvaiheen. Vaikka opetus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta, laadimme tarvittaessa yksilöllisen opetussuunnitelman. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden kanssa, luovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman ja edistävät taiteiden välistä osaamista osana opintoja. 3. TOIMINTAKULTTUURI Taiteen perusopetuksessa luodaan oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Se edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Yhteisön jäsenet kokevat osallisuutta, yhdessä toimimista ja kaikkien mukaan ottamista. Kannustavassa toimintakulttuurissa opitaan myös epäonnistumisen kautta, huomioidaan kestävä elämäntapa, kulttuurien monimuotoisuus ja kielitietoisuus, sananvapaus, yksityisyyden suoja sekä tekijänoikeuksien tunteminen. Yhteinen ja osallistava toimintakulttuurimme edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Se näkyy kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja laadukkaasta opetuksesta. Avoin ja rakentava vuorovaikutus on tarpeen oppilaitoksen sisällä ja kuuluu huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 4. OPETUKSEN RAKENNE, OPINTOJEN LAAJUUS JA ETENEMINEN 4.1. Opetuksen rakenne Tanssin perusopetuksen yleinen oppimäärä tarjoaa tanssista innostuneille lapsille ja nuorille tiedollisesti ja taidollisesti haastavaa opetusta. Annamme monipuolista tanssinopetusta, joka tarjoaa laaja-alaisen näkemyksen tanssista taidemuotona. Tanssin yleisen oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat varhaisiän opinnoista, taiteenalan yhteisistä opinnoista ja teema opinnoista. Taiteen perusopetusta järjestetään myös aikuisille. Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on

4 4 taiteenalan perustaitojen hankkiminen. Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen laajentaminen. Opetusta annetaan varhaisiän opinnoissa (0-6v.) lastentanssissa. Tanssin yhteisten opintojen aikana oppilas valitsee itselleen baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajin. Teemaopinnoissa oppilas valitsee itselleen baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajin tai lajien yhdistelmän. Teemaopintoihin kuuluvia periodimuotoisia kursseja järjestetään vuosittain. Opintokaavion iät ovat suuntaa-antavia. VARHAISIÄN OPINNOT Yhdessä aikuisen kanssa Vauvat 0-1 v Naperot 1-2v Taaperot ja Muksut 2-3 v Itsenäisesti tanssien Lastentanssi 4-6 v 1x 45 min/vko TANSSIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPINNOT TANSSIKOULU Tanssikoulu 1 ( 7v ) tanssiopintoja 1 x 60 min/vko Tanssikoulu 2 ( 8v ) tanssiopintoja 1 x 60 min/vko Opintoja yhteensä 100 tuntia JAMI 1 Luokat 3-4 ( 9-10v) tanssiopintoja 1-2 x 60 min/vko Luokat 5-6 (11-12v ) tanssiopintoja 1-2 x min/vko Luokat 7-8 (13-14v) tanssiopintoja 1-2 x min/vko Opintoja yhteensä 200 tuntia Luokilla 3-8 oppilas voi halutessaan valita baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajin.

5 5 TEEMA JAMI Tanssikoulun omat opintokokonaisuudet, jotka voivat koostua esim. seuraavista opinnoista: baletti, nykytanssi, jazztanssi, koreografia, esiintymistoiminta, projektiluontoiset kokonaisuudet, kehonhuolto, ravitsemus, akrobatia, karakteritanssi, katutanssit, improvisaatio, etniset tanssit sekä tanssi ja musiikki tietous. Opinnot voivat olla vuosittain vaihtuvia kurssi tai projektimuotoisia opintoja. Opintoja yhteensä 200 tuntia Opintoja voi suorittaa Jami 1 opintojen aikana tai niiden jälkeen 4.2. Opintojen laajuus ja eteneminen Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on ohjeellisesti 500 tuntia ja sen perusteena käytetään 45 minuutin mittaista oppituntia. Opinnot koostuvat yhteisistä Tanssikoulu ja Jami 1 opinnoista joiden laajuus on 300 tuntia sekä Teema Jami opintokokonaisuudesta, jonka laajuus on 200 tuntia. Suorittamisessa huomioidaan yksilöllisesti erilaisten oppijoiden henkilökohtainen opetussuunnitelma ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Oppitunnin pituus (45-90 min) määräytyy oppilaiden iän ja oppiaineen vaatimusten mukaisesti. Opetussuunnitelman suoritusajat ja iät ovat ohjeellisia ja jokaisen oppilaan kohdalla huomioidaan yksilölliset lähtökohdat, aikaisemmat opinnot ja omat oppimistavoitteet. Yleisen oppimäärän syyslukukausi on pääsääntöisesti 16 viikon mittainen ja kevätlukukausi 19 viikon mittainen. Lukuvuodessa on vähintään 35 opintoviikkoa ja esiintymisiä sekä tiiviskursseja järjestetään vuosisuunnitelman mukaisesti. Loma-ajat määräytyvät peruskoulujen loma-aikojen mukaan. Yleisestä oppimäärästä on mahdollista siirtyä laajaan oppimäärään ja päinvastoin. Tärkeintä on oppilaan oma motivaatio ja halu oppia. Tanssinopettaja ohjaa oppilasta valinnassa. Varhaisiän opinnot Varhaisiän opinnot suoritetaan 0-6-vuotiaana ja ne edeltävät tanssin perusopintoja. Niitä ei varsinaisesti lasketa mukaan tanssin yleisen oppimäärän opintoihin, mutta ne antavat hyvän pohjan myöhemmille tanssiopinnoille. Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelma sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiaine kuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä.

6 6 Tanssin yleisen oppimäärän opinnot Tanssikoulu Tanssikoulun opinnot suoritetaan 7-8-vuotiaana. Opinnot koostuvat lapsen motoristen valmiuksien ja tanssin taitojen kehittämisestä baletin, nykytanssin ja jazztanssin keinoin. Tanssikoulun tarkoitus on tutustuttaa lapset eri tanssitekniikoihin laaja-alaisesti. Opinnot kestävät 2 vuotta ja niiden laajuus on 100 oppituntia. Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelma sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Jami 1 Jami 1 opinnot suoritetaan pääsääntöisesti 9-14-vuotiaana. Opinnot koostuvat baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta koostuvista opinnoista. Opinnot suoritetaan 4-5 vuodessa ja niiden laajuus on 200 oppituntia (oppitunnin pituudeksi lasketaan 45 minuuttia). Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelman sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Teema Jami Teema Jami opintoja voi kerryttää Jami 1 opintojen aikana tai niiden jälkeen. Opinnot koostuvat baletista, nykytanssista tai jazztanssista tai muusta Tanssistudion oman tarjonnan mukaisista vuosittain vaihtuvista omista opintokokonaisuuksista. Teemaopintoja voivat lisäksi olla esim. koreografia, esiintymistoiminta, projektiluontoiset kokonaisuudet, kehonhuolto, ravitsemus, akrobatia, karakteritanssi, katutanssit, improvisaatio, etniset tanssit sekä tanssi ja musiikki tietous. 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. Tavoitteet Yleisen oppimäärän opintojen aikana oppilas oppii ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkityksen niin tanssinopiskelussa kuin muussakin elämässä. Opinnoissa kannustetaan oppilasta itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen. Perehdytetään oppilas valitsemansa tanssilajin liikemateriaaliin ja tanssisanastoon sekä ymmärtämään, oman tanssilajinsa monimuotoisuuden ja sen koostumisen useista eri tekijöistä. Oppilaat saavuttavat tavoitteellisen ja määrätietoisen edistymisen opinnoissaan sekä hyvät tanssilliset perusvalmiudet. Oppilasta rohkaistaan seuraamaan tanssia yhtenä taiteen muotona laajassa kulttuurinkentässä myös oman oppilaitoksen ulkopuolella. Tarjotaan mielekäs harrastus taiteen näkökulmasta ja tuetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Tanssin yleisen oppimäärän opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, luovuutta, taiteellista ilmaisukykyä ja kulttuurista osallisuutta. Oppilas saa tukea tanssissa tarvittavien valmiuksien omaksumisessa omista henkilökohtaisista ja kulttuurisista lähtökohdistaan käsin. Opintojen myötä oppilas oppii kiinnittämään huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveelliseen elämäntapaan. Opetus kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisiin tanssin ja muun taiteen

7 7 tapahtumiin ja esityksiin myös kuulijana ja katsojana. Opetus avartaa oppilaan käsitystä tanssin monimuotoisuudesta niin taiteena kuin kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä tukee hänen kasvuaan sivistyneeksi, suvaitsevaksi ja jokaisen erilaisuutta kunnioittavaksi kansalaiseksi. Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on tanssin perustaitojen kehittäminen. Opetuksessa huomioidaan jokaisen yksilölliset oppimisvahvuudet ja valmiudet ja lähtökohdat sekä oppilaan kulttuurinen tausta. Opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Tavoitteena on oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta. Opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä, taiteen ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä Tanssin varhaisiän opinnot Opetuksen tavoitteet Varhaisiän opintojen tehtävänä on antaa monipuolista ja tavoitteellista tanssin varhaiskasvatusta luovuutta ja ilmaisua kehittäen, motorista kehitystä ja itsenäistä ajattelua tukien. Opetuksen tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus tanssia ja liikkumista kohtaan, tukea kokonaisvaltaista kasvua ja minäkuvan kehitystä sekä ilmaisutaitoa. Tanssillisia valmiuksia kartutetaan tutustumalla tanssin elementteihin kehoon, toimintaan, tilaan, dynamiikkaan ja sosiaalisiin suhteisiin monipuolisesti, elämyksiä korostaen Taito ja taide, opetuksen sisältö Lastentanssin opetus painottuu lapsen kokonaisvaltaiseen kehityksen tukemiseen. Perusliikunnan ja leikin avulla oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva sekä liikunnallisuus ja karkeamotoriset taidot kehittyvät. Työtavoissa korostuvat liikkumisen ilo, omaan kehoon ja sen mahdollisuuksiin tutustuminen, luovuuden ja elämysten kokeminen, perinteen siirtäminen, tapa- ja tanssikasvatus. Eri tanssitekniikoiden aineksien sekä oman mielikuvituksen avulla johdatellaan lasta vähitellen tanssin maailmaan, monipuolisesti ja loogisesti. Erityisesti lapsen oma ilmaisu on tärkeässä asemassa vuotiaana tanssitaan yhdessä aikuisen kanssa, 4-6-vuotiaana tanssitunneilla tanssitaan ilman vanhempia Hyvinvointi ja kehollisuus Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan kehon osat ja liikkumisen periaatteet, aistimaan oman tilan, ympäröivän tilan ja tilan suhteessa muihin ryhmäläisiin. Opetus kehittää leikin ja perusliikunnan avulla lapsen kehon tietoisuutta sekä sen toimintamahdollisuuksia, voimaa ja liikkuvuutta sekä keskittymiskykyä Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Varhaisiän opinnoissa oppilas tutustetaan eri tanssilajeihin korostaen kokemuksellista oppimista tarkkaillen ja kokeillen. Opinnoissa kannustetaan oppilasta seuraamaan esityksiä ja annetaan mahdollisuus tutustua tanssiteoksiin.

8 Esiintyminen Varhaisiän opinnoissa tutustutaan luontevaan esillä oloon ja esiintymiseen erilaisissa esiintymistiloissa ja tilanteissa. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä ja muita esiintymistilanteita pyritään luomaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilas oppii kehittämään omaa yksilöllistä luovuuttaan ja ilmaisukykyään sekä harjaannuttaa esiintymisvalmiuttaan. Oppilas oppii toimimaan ryhmässä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä oppii tanssiteoksen valmistamiseen vaadittavia taitoja ja tietoja Tanssin yhteiset opinnot Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen aikana luodaan perusta tanssin opiskelua varten ja opitaan ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkitys niin tanssinopiskelussa kuin muussakin elämässä. Pyritään kannustamaan oppilasta itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen. Tavoitteena on perehdyttää oppilas valitsemansa tanssilajin tai lajien keskeiseen perusliikemateriaaliin ja tanssisanastoon. Opetuksessa korostetaan luovuuden ja oman ilmaisun merkitystä sekä kehon ja tilan tuntemusta. Oppilaan kehonhallinnan kehittymisen myötä liikkeen hienomotoriikan hallinta korostuu. Tehtävänä on tavoitteellinen ja määrätietoinen edistyminen opinnoissa sekä hyvien tanssillisten perusvalmiuksien kehittyminen Taito ja taide, opetuksen sisällöt Tanssin yleisen oppimäärän yhteisten opintojen keskeisenä sisältönä ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallista harjoittelua tukevat harjoitteet kuten oikeaoppinen lämmittely ja palautuminen, kineettisiin liikeketjuihin ja kehon linjaukseen liittyvät harjoitteet. Fyysis-motorisia taitoja kehitetään monipuolisesti. Opinnot sisältävät tanssilajien liikesanastoa, motorisia taitoja, ilmaisua ja musiikin tulkintaa kehittäviä harjoitteita Hyvinvointi ja kehollisuus Tavoitteena on, että oppilas löytää tanssin ilon ja suhtautuu omaan kehoonsa luontevasti ja myönteisesti. Hän huomio kehonsa rakenteen ja liikkumisen periaatteet omassa tanssi-ilmaisussaan sekä oppii ymmärtämään fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkitystä harjoittelussa. Opetus ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja tietoisesti kehittää oppilaan myönteistä, luontevaa suhdetta kehoonsa. On tärkeä pystyä arvioimaan myös kehon vaatima palautumisaika sekä harjoittelun ja levon oikea suhde. Opetuksessa painotetaan tietoisuutta terveellisen ja riittävän ravinnonsaannin merkityksestä kasvavalle nuorelle. Oppilas oppii kunnioittamaan omaa ja muiden kehollista ilmaisua ja antaa tilaa toisille suhteuttaen oman liikkumisensa tilassa Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Tavoitteena on, että oppilas oppii toimimaan rakentavasti ryhmän jäsenenä, tuo ryhmätyöskentelyyn oman panoksensa sekä arvostaa ja kunnioittaa toisten yksilöllisyyttä ja näkemyksiä. Tavoitteena on kehittää oppilaan kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Oppilas oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja länsimaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet ja avartaa käsitystään tanssista tutustumalla tanssin eri muotoihin ja lajeihin tarkkailemalla ja kokeilemalla niitä. Oppilas harjaantuu antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja osaa sanallistaa

9 9 kokemuksiaan tanssista ja taiteesta Esiintyminen Opintoihin kuuluu keskeisesti esiintyminen. Oppilas harjaantuu toimimaan erilaisissa esiintymistilanteissa ja ympäristöissä. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä. Esiintymisen lisäksi rohkaisemme oppilaita seuraamaan tanssia yhtenä taiteen muotona laajassa kulttuurinkentässä, myös oman oppilaitoksen ulkopuolella. Oppilas saa tilaisuuksia oman taiteellisen prosessin toteuttamiseen ja esiintuomiseen vuosittain järjestettävissä Omat Tanssit illoissa Teemaopinnot Opetuksen tavoitteet Tanssin teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen ja valmiuksien laajentaminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, paikalliset resurssit, ajankohtaiset ilmiöt sekä alueen väestöllinen ja kulttuurinen kehitys. Tavoitteena on avata ja monipuolistaa tanssin taiteen perusopetuksen sisältöjä siten, että kaikilla esimerkiksi sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta on mahdollisuus kokea osallisuutta suhteessa opetuksen sisältöihin ja tarjontaan. Tanssistudio Jami tarjoaa oppilaiden valittavaksi keskenään erilaisia tanssin teemaopintojen opintokokonaisuuksia Taito ja taide, opetuksen sisällöt Teemaopintojen keskeisenä sisältönä ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallista harjoittelua tukevat harjoitteet. Lisätään ja syvennetään tietoutta tanssilajien liikesanastoon, motorisiin taitoihin, ilmaisuun ja musiikin tulkintaan. Teemaopinnot mahdollistavat monipuolisen tutkimusmatkan tanssiin opetuksen tarjonnan kautta. Ne lisäävät oppilaiden luovuutta, taiteellista ja taiteidenvälistä osaamista sekä vuorovaikutusta. Opintojen aikana oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella esiintymistä ja esiintymistilanteiden suunnittelua Hyvinvointi ja kehollisuus Tavoitteena on, että oppilas haasta kehollisuutensa omassa tanssi-ilmaisussaan sekä oppii ymmärtämään fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkitystä harjoittelussa. Opetus ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja tietoisesti kehittää oppilaan myönteistä, luontevaa suhdetta kehoonsa. On tärkeä pystyä arvioimaan myös kehon vaatima palautumisaika sekä harjoittelun ja levon oikea suhde. Opetuksessa painotetaan tietoisuutta terveellisen ja riittävän ravinnonsaannin merkityksestä kasvavalle nuorelle. Oppilas oppii kunnioittamaan omaa ja muiden kehollista ilmaisua ja antaa tilaa toisille suhteuttaen oman liikkumisensa tilassa Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Tavoitteena on kehittää oppilaan kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Oppilas oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja länsimaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet ja avartaa käsitystään tanssista tutustumalla tanssin eri muotoihin ja lajeihin tarkkailemalla ja kokeilemalla niitä. Oppilas harjaantuu antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja osaa sanallistaa kokemuksiaan tanssista ja taiteesta. Oppilas harjaantuu tanssimaan yksin ja ryhmässä ja osallistuu

10 10 aktiivisesti ja rakentavasti ryhmän toimintaan Esiintyminen Opintoihin kuuluu keskeisesti esiintyminen. Oppilas harjaantuu toimimaan erilaisissa esiintymistilanteissa ja ympäristöissä. Oppilas osaa ottaa vastuun omasta esiintymisestään ja valmistautuu tilanteisiin itsenäisesti. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä. Teemaopintoihin voi kuulua mahdollisuus olla mukana yhteistyöproduktiossa muiden kulttuuristen tahojen kanssa. Lisäksi muita esiintymistilanteita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilasta rohkaistaan seuraamaan tanssia yhtenä taiteen muotona laajassa kulttuurinkentässä, myös oman oppilaitoksen ulkopuolella. Oppilas saa tilaisuuksia oman taiteellisen prosessin toteuttamiseen ja esiintuomiseen vuosittain järjestettävissä Omat Tanssit illoissa Aikuisopinnot Aikuisopintojen tehtävänä on tarjota jo aikuisiässä oleville tanssitaiteesta kiinnostuneille mahdollisuus opiskella tanssia perusopetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on tarjota aikuiselle mielekäs harrastus taiteen näkökulmasta ja tukea terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältö-alueet ovat samat kuin lasten ja nuorten opinnoissa. 6. OPPILAAN HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Mikäli oppilas ei kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka tavoitteet vastaavat oppilaan opiskeluedellytyksiä yksilöllisesti. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointi menettely. 7. OPETUSJÄRJESTELYT 7.1. Oppilaaksi ottaminen Oppilaita otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja heidät jaetaan iän ja taitotason mukaan opetusryhmiin. Vuosittain vapautuville oppilaspaikoille otetaan uusia oppilaita ja muualla tanssiopintonsa aloittaneita, jotka pyritään sijoittamaan tasonsa mukaisiin ryhmiin. Opetusta järjestetään lapsille ja nuorille ikäryhmissä 0-20 vuotta. Aikuisille on omat opintoryhmänsä Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Oppilaan esittäessä hyväksyttävän todistuksen muualla suoritetuista taiteen perusopetuksen opinnoista, voidaan ne soveltuvin osin lukea hyväksi tanssin oppimäärää suoritettaessa. Rehtorin luvalla voidaan yleisen oppimäärän opetukseen ottaa sellainen oppilas, joka osoittaa lahjakkuutta tai erityistä motivaatiota, vaikka oppilaalla ei olisi aiempia tanssiopintoja.

11 11 Siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan oppimäärän tai päinvastoin on mahdollinen. Nämä tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma Vapaa-oppilaaksi ottaminen Vapaa-oppilaspaikkoja voidaan myöntää koulun resurssien mukaan. Vapaa-oppilaaksi hakeminen tapahtuu kirjallisesti ja paikan saamisesta päättää rehtori yhdessä opettajakunnan kanssa. Tanssistudio Jami on yhteistyössä myös paikallisten järjestöjen, kuten Pelastakaa lapset ry:n kanssa sekä Imatra Dance ry:n kanssa. Näiden järjestöjen kautta on oppilailla mahdollista hakea tukea lukukausimaksuun sekä tanssivarusteiden hankintaan. 8. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT 8.1. Yhteistyö kodin kanssa Yhdyssiteenä oppilaiden huoltajien ja Tanssistudio Jamin välillä toimivat oppilaille jaettavat tiedotteet, avoimien ovien tunnit ja vanhempainvartit. Lisäksi tarvittaessa järjestetään keskustelu mahdollisuus opettajan ja vanhempien välille. Vanhempien kiinnostuminen lapsen ja nuoren tanssimisesta vahvistaa oppilaan sitoutumista ja tukee hänen henkistä ja fyysistä kasvuaan. Vanhempia kannustetaan osallistumaan avoimien ovien tuntien ja näytösten seuraamiseen Yhteistyö eri toimialojen kanssa Pyrimme tekemään yhteistyötä muiden taiteen perusopetusta järjestävien koulujen kanssa niin omassa kuin naapurikaupungeissakin. Tanssistudio Jami on mukana toteuttamassa kaupungin peruskoulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa Kulttuuripolkua, sekä tiiviissä yhteistyössä Imatra Dance ry:n kanssa. Tanssistudio Jami on Suomen tanssioppilaitosten liiton sekä DaCi Finland ry:n jäsen. Luontevia yhteistyötahoja ovat mm: Imatran kaupunki, musiikkiopisto, ammattitanssiryhmät, peruskoulujen ala- ja yläasteet sekä lukio, päiväkodit, paikalliset urheiluseurat, nuorisotoimi, seurakunta, nuorisojärjestöt, teatteri ja liikeyritykset. 9. ARVIOINTI 9.1. Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin. Palautteella ohjataan oppilasta omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Oppilaan työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää.

12 Arvioinnin tavoitteet Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan tanssillista kehitystä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssinharrastukseen. Pyrkimyksenä on tukea oppilaan itsetuntoa ja tanssivalmiuksien kehitystä sekä halua kehittää itseään tanssijana. Arviointimenetelmien tulee tukea oppimista ja mitata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Tärkeää on, että arviointi kohdistuu aina oppilaan toimintaan, ei hänen ominaisuuksiinsa. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opetustilanteessa sekä tasaisesti opintojen aikana, se perustuu aina oppilaan ja opettajan väliseen luottamukseen Arvioinnin sisältö Oppilasta perehdytetään taiteenalan arvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa vuoden aikana suoritetuista opintokokonaisuuksista lukuvuositodistuksella. Yleisen oppimäärän arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilasta vuorovaikutustaitojen sekä tanssija ilmaisutaitojen kehittämisessä sekä vahvistaa oppilaan itse- ja vertaisarviointitaitoja. Arvioinnin kohteena ovat esimerkiksi aktiivisuus, ahkeruus, läsnäolo, keskittyminen, oma-aloitteisuus, tanssitekniikka, lajitieto, ilmaisu ja ryhmätyöskentelytaidot sekä hyvinvointi ja kehollisuus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen, taito ja taide ja esiintyminen. Arviointi menetelmiä ovat mm. tunneilla annettava palaute, oppilaan itsearviointi, ryhmän sisäinen arviointi sekä kehittämis- ja palautekeskustelut ryhmässä. Arviointi on säännöllistä ja oppilas saa palautetta oppimisestaan jatkuvasti oppimistilanteissa. Oppilaalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut sekä yleisen oppimäärän yhteiset opinnot että teemaopinnot Oppilaitoksen itsearviointi ja toiminnan kehittäminen Arviointia suoritetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä, opettajien kokouksissa, kehityskeskusteluissa ja suunnitelupalavereissa. Oppilaitoksen arvioinnista tiedotetaan tarvittaessa oppilaille ja huoltajille. Koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä edelleen kehitetään osana koulun toimintaa ja tulevaisuutta.

13 TODISTUKSET Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Oppilas saa päättötodistuksen ja arvioinnin suoritettuaan tanssin yleisen oppimäärän yhteiset opinnot ja teemaopinnot. Opintojen suorittaminen ja siten myös todistuksen saaminen edellyttää oppilaan aktiivista osallistumista opetukseen. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän yhteiset opinnot kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän teemaopinnot kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima päivämäärä, jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt Tanssistudio Jamin taiteen perusopetuksen järjestäjäksi sekä päivämäärä jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti. Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.

14 14 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS SUUNNITELMA Tämä on Tanssistudio Jamin toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tanssikoulu sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, on ollut tasa-arvoa koskeva suunnitteluvelvollisuus vuodesta Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 toi tämän velvoitteen oppilaitoksille. Tasa-arvolain muutos vuonna 2014 toi suunnitteluvelvoitteen kaikille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja uusi Yhdenvertaisuuslaki (2014) yhdenvertaisuutta koskevan suunnitteluvelvoitteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-arvolaki 1-3 ) Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Tasa-arvolaki 5 ) 2. Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Yhdenvertaisuuslain (6 ) mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että tanssikoululla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. (Yhdenvertaisuuslaki 1 ) Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasiainministeriö 2010, 14.)

15 15 3. Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella ilman, että kohtelulle on hyväksytty oikeutus, kuten ikäraja äänestettäessä. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasa-arvolaki 7 ) Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 ) Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 ) 4. Tämä on syrjintää Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan. Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen. Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa. Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

16 16 5. Toiminta syrjintä- ja häirintätapauksissa Tasa-arvokyselyn ja opettajien kanssa käydyn keskustelun perusteella koulu sitoutuu seuraaviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: Puhutaan Ensimmäinen tavoite ja toimenpide on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti. Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja tulee arvioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä? Puututaan Toinen tavoite ja toimenpide on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkemmin, nimetä se ja saattaa kaikkien tietoon kenelle kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti: oppilaat kertovat opettajalle tai rehtorille, opettaja ja muu henkilöstön jäsen rehtorille tai johtokunnalle, rehtori johtokunnalle. Opettajan, rehtorin ja johtokunnan tehtävä on lopettaa eriarvoinen kohtelu. Jos eriarvoinen kohtelu jatkuu, tulee asia kertoa johtokunnalle. Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään: Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta. Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai rehtorille. Jos he eivät toimi, kerro suoraan johtokunnalle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulu- tai työtovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität. Muututaan Kolmas tavoite ja toimenpide on seurata tanssikoulua ja yhteiskunnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelua ja tiedottaa siitä. Tarvitaan luotettavaa, ajantasaista tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tieto lisää tasa-arvoa ja tietämättömyys ylläpitää eriarvoisuutta. Koulun työyhteisö vastaa tasaarvotyön suunnittelusta ja seurannasta ja tiedottaa siitä tarvittaessa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkistus ja toteutumisen seuranta on vuosittain tammikuussa.

17 17 Hyväksyminen ja uusiminen Uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään vuonna Imatralla Lapsen oikeuksien sopimus (YK) Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Maailman terveysjärjestö WHO) Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki

18 OPINTOJEN RAKENNE TANSSISTUDIO JAMI VARHAISIÄN OPINNOT 0-6 VUOTIAAT Kaikille yhteiset opinnot 18 TANSSIKOULU 7-8 VUOTIAAT JAMI 1 Kaikille yhteiset opinnot 200 tuntia Laaja oppimäärä 9-12 vuotiaat Yleinen oppimäärä 9-14 vuotiaat JAMI 2 Laaja oppimäärä vuotiaat 500 tuntia JAMI 3 Laaja oppimäärä Syventävät opinnot ja päättötyö 500 tuntia Teema Jami Yleinen oppimäärä 200 tuntia Laaja oppimäärä Kurssimuotoiset lajia syventävät opinnot Yleinen oppimäärä on Tanssikoulu, Jami 1 ja Teema Jami yht.500 h Laaja oppimäärä on Tanssikoulu, Jami 1,2,3 ja Teema Jami yht.