Vesihuoltoalan kehitystarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesihuoltoalan kehitystarpeet"

Transkriptio

1 esihuoltoalan kehitystarpeet uomessa Erkka Ryynänen, Riikka Lehti, Tuomas Raivio Gaia Consulting Riku ahala, Aalto Yliopisto

2 isällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Hankkeen toteutus ja menetelmät Toteutus Menetelmät Kuvaus Internet kyselyn ja sidosryhmäkyselyn vastaajista Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit Haasteet, kehitystarpeet ja ideat Toimintaympäristön muutosten haasteet ja mahdollisuudet Tekniset osa alueet esihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyvät kehitysalueet Tärkeimmät kehitystarpeet Yhteenveto ja johtopäätökset Liite 1: Haastatellut sidosryhmien ja vesihuoltolaitosten edustajat Liite 2: Työpajaan osallistuneet henkilöt Liite 3: Kooste Internet kyselyn ja puhelinhaastatteluiden vastauksista

3 Tiivistelmä uomen esilaitosyhdistys ry:n yhteydessä toimivan esihuoltolaitosten kehittämisrahaston tarkoituksena on rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus ja kehittämistyötä. Kehittämisrahasto toteutti 03 09/2012 hankkeen, jossa kartoitettiin vesihuoltoalan keskeiset haasteet sekä tieto, kehittämis ja tutkimustarpeet. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuvuutta siten, että se vastaa jatkossa entistä paremmin nimenomaan vesihuoltolaitosten tarpeisiin. Tiedonkeruu toteutettiin vesihuoltolaitoksille suunnatulla Internet kyselyllä sekä vesihuoltoalan tärkeimpien sidosryhmien kuten relevanttien viranomaisten ja tutkimuslaitosten haastattelusarjalla. Tiedonkeruun tuloksena syntyi listaus vesihuoltoalan haasteista, kehitystarpeista ja ideoista. Tuloksia jalostettiin edelleen ja tärkeimmät kehittämistarpeet tunnistettiin vesihuoltoalan edustajista koostuvassa työpajassa sekä ryhmätöissä esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä. Hankkeen tulosten perusteella vesihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyviksi tärkeimmiksi haastealueiksi nousivat verkosto omaisuuden hallinta ja saneeraus; sekä vesihuoltolaitosten kestävä talous erityisesti pienillä laitoksilla ja muuttotappioalueilla. Lisäksi esimerkiksi jätevesilietteen hyödyntämisessä nähtiin edelleen paljon kehittämisen varaa. esihuoltoalan muutostrendeihin liittyen keskeisiä haasteita olivat kuntaliitokset ja näihin kytkeytyvät organisaatiokysymykset; laatu, energiatehokkuus ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen; sekä asiakasnäkökulman vahvistuminen. Edellä mainitut haasteet aiheuttavat vesihuoltoalalla kiireisiä kehittämistarpeita, jotka edellyttävät innovatiivista otetta ja halua kehittää toimialaa. Tarpeelliseksi nähtiinkin panostaa entistä voimakkaammin uusien menetelmien kehittämiseen ja pilotointiin sekä laajemmin parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja näiden ohjeistamiseen. Esimerkiksi verkosto omaisuuden hallintaan ja monille muille osa alueille kaivattiin kipeästi uusia työkaluja ja koosteita parhaista käytännöistä. Lisäksi joidenkin toimintamallien osalta toivottiin toimialatasoista yhtenäistä ohjeistusta. Esimerkiksi vesihuoltolaitosten arvottamiseen ja laatu ja palvelutasoon liittyvät ohjeistukset helpottaisivat vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan kehittämistä. Tähän selvitykseen osallistuneet vesihuoltolaitokset ja sidosryhmät tarkastelivat vesihuoltoalan kehittämistarpeita enimmäkseen käytännön toiminnan näkökulmasta ja nykyhetkeen peilaten. en vuoksi tulokset kuvaavat ennen kaikkea vesihuoltoalan välittömiä tai lähivuosien tarpeita. esihuollon näkökulmasta on kuitenkin tärkeää tarttua myös uusien olosuhteiden, teknologioiden ja menetelmien tuomiin pitkän aikavälin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. 3

4 1 Johdanto uomen esilaitosyhdistys ry:n (jatkossa Y) yhteydessä toimii esihuoltolaitosten kehittämisrahasto. en toiminnan uudistamisen yhteydessä pyritään parantamaan sen jakaman rahoituksen kohdistuvuutta siten, että se vastaa jatkossa aiempaa paremmin nimenomaan vesihuoltolaitosten tarpeisiin. Tässä työssä on kartoitettu vesihuoltolaitosten toiminnassa esiin nousevat keskeiset haasteet sekä tieto, kehittämis ja tutkimustarpeet. Tietoa on kerätty pääasiassa vesihuoltolaitosten edustajilta, mutta myös tärkeimpien sidosryhmien näkökulmat on huomioitu. Hankkeen puitteissa nostettiin esiin lisäksi joukko konkreettisia hankeaihioita, joiden toteuttamista Kehittämisrahasto voisi rahoittaa. elvityksen tulokset toimivat jatkossa yhtenä painopisteenä rahoituspäätösten tekemisessä. Y on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka tehtävänä on valvoa jäsenlaitostensa etuja, tuottaa näille asiantuntijapalveluita ja tukea viestintää sekä vahvistaa kansallista osaamista tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa. Y:n jäsenenä on noin 300 vesihuoltolaitosta, jotka edustavat noin 90 % valtakunnan vesihuollosta, sekä noin 150 yhteistoimintajäsentä, jotka koostuvat mm. vesihuoltoalan konsulteista, laitevalmistajista, oppi ja tutkimuslaitoksista sekä muista vesihuoltoalaan kytkeytyvistä toimijoista. esihuoltolaitosten kehittämisrahaston uudistuksen myötä kaikki Y:n jäsenlaitokset ovat vuoden 2012 alusta lähtien myös Kehittämisrahaston jäseniä, jolloin vuosittain jaettavan rahoituksen määrä kasvaa noin euroon. Rahoitus jakautuu jatkossa siten, että noin 60 % rahoituksesta kohdennetaan vesihuoltolaitoslähtöisiin hankkeisiin, joissa keskeisellä sijalla ovat vesihuoltolaitosten tunnistamat kehitystarpeet. Y:n asiantuntijaryhmät ideoivat ja valmistelevat nämä laitoslähtöiset hankkeet. Loput noin 40 % vuotuisesta tukirahasta annetaan yleisessä haussa rahoitusta hakeneille hankkeille. esihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta päättää rahoitettavat hankkeet. Hankkeen loppuraportti jakautuu siten, että luvussa 2 esitellään hankkeen toteutus ja menetelmät. Luvussa 3 esitetään kuvaus hankkeen tiedonkeruun lähtökohtana olleista kohderyhmistä ja näiden kattavuudesta. Luvussa 4 kuvataan vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien näkemykset vesihuoltoalan teknisten ja muiden osa alueiden sekä keskeisten muutosvoimien tärkeydestä. Luvussa 5 on tiivistetty hankkeen aikana kerätyn tiedon pohjalta vesihuoltoalan tärkeimmät haasteet ja kehitystarpeet. Luvussa 6 esitellään joukko konkreettisia kehittämishankeaihioita. Johtopäätökset ja yhteenveto päättävät raportin luvussa 7. 4

5 2 Hankkeen toteutus ja menetelmät 2.1 Toteutus Hankkeen toteutustapa on hahmoteltu kuvassa 1. Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin kyselylomake, joka toimi toisessa vaiheessa tiedonkeruun lähtökohtana. Lomake suunniteltiin asiantuntijahaastatteluiden pohjalta yhteistyössä Y:n asettaman ohjausryhmän kanssa. e kattoi laajasti kaikki vesihuoltokentän tärkeimmät osa alueet. Kyselylomakkeessa vesihuoltoalan toimintaa jaoteltiin kahdesta näkökulmasta, jotka olivat 1. vesihuoltotoiminnan arvoketju aina veden hankinnasta lietteen käsittelyyn sekä muut vesihuoltolaitostoimintaan kytkeytyvät haastealueet jaettuna talouteen, hallintoon, viestintään ja koulutukseen; sekä 2. vesihuoltolaitosten toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat kuten kuntaliitokset ja ilmastonmuutos. Jaottelu on kuvattu tarkemmin luvussa Kuva 1. Kuvaus hankkeen toteuttamisesta Hankkeessa toisessa osassa kartoitettiin vesihuoltolaitoksille lähetetyllä Internet kyselyllä ja sidosryhmille suunnatuilla haastatteluilla vesihuoltoalan tärkeimpiä haasteita, kehitystarpeita ja ideoita. amalla vesihuoltoalan toimintoja ja muutosvoimia priorisoitiin toisiinsa nähden tavoitteena nostaa esiin ne toiminnot ja muutosvoimat, joihin merkittävimmät haasteet lähivuosina liittyvät. Kutsu Internet kyselyyn lähetettiin kaikille Y:n noin 300 jäsenlaitokselle. idosryhmäkyselyyn valittiin puolestaan noin 40 sopivaa vesihuoltoalan asiantuntijaa, jotka edustivat mm. ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, konsultteja ja kuntia. Toisen vaiheen tulokset jäsennettiin jakamalla vastaukset osa alueittain haasteisiin, kehitystarpeisiin ja ideoihin. Kolmannessa vaiheessa jäsenneltyjä tuloksia jalostettiin ja kirkastettiin työpajassa. Työpajan tuotoksena syntyi lista tärkeimmistä toteutuskelpoisista kehityshankeaihioista sekä alustavia johtopäätöksiä. Kehityshankeaihioiden pohdintaa jatkettiin vielä työpajan jälkeen esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä 1 ryhmätöissä. 1 esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät järjestettiin

6 2.2 Menetelmät esihuoltoalan jaottelu Haastatteluiden ja Internet kyselyn pohjana toimivan kyselylomakkeen lähtökohtana toimi vesihuoltoalan toimintojen jaottelu teknisiin osakokonaisuuksiin sekä muihin vesihuoltoalan toimintaan kytkeytyviin osiin sekä ryhmä toimintaympäristön muutosvoimia. Näiden jaotteluiden pohjalta haastatteluissa ja kyselyssä pyrittiin tunnistamaan mahdollisimman laajaa joukko haasteita, kehitystarpeita ja ideoita. Tekniset osa alueet on jaoteltu seuraavaan viiteen kokonaisuuteen: 1. eden hankinta ja käsittely 2. edenjakelu 3. iemäröinti 4. Jäteveden puhdistus 5. Lietteen käsittely Muut vesihuoltolaitoksen toimintaa koskevat osa alueet jaettiin seuraaviin osioihin: 6. Talous 7. Hallinto 8. Koulutus 9. iestintä Toimintaympäristön muutosvoimat jakautuivat seuraaviin osa alueisiin: I. Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt II. äestörakenteen muutokset III. Kansainvälistyminen I. Asiakasnäkökulman vahvistuminen. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen I. Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen II. Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet III. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Haastattelut Hankkeen puitteissa haastateltiin yhteensä lähes 40 vesihuoltoalan asiantuntijaa, joista osa vastasi koostetusti usean edustamansa organisaation henkilön puolesta. Haastatellut edustivat vesihuoltolaitosten lisäksi vesihuoltoalan tärkeimpiä sidosryhmiä. Tarkemmin sidosryhmien jakautuminen kohderyhmittäin on kuvattu kappaleessa 3 ja lista haastatelluista henkilöistä on liitteessä 1. Haastateltavat valittiin Y:n suositusten pohjalta. Haastatteluissa selvitettiin ensisijaisesti vesihuoltoalan keskeiset haasteet ja kehitystarpeet, joiden lisäksi pyrittiin tunnistamaan kiinnostavia kehitysideoita. Haastattelun lähtökohtana toimi yllä kuvattu osa aluejaottelu teknisiin ja muihin lähinnä vesihuoltolaitosten toimintaan kytkeytyviin kehitystarpeisiin sekä toimialan yleisempiin muutostrendeihin. Näin saatiin kartoitettua tehokkaasti kaikki relevantit haasteet ja kehitystarpeet. Jaottelu oli sama kuin Internet kyselyssä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin tärkeimmät muutostrendit ja muut vesihuoltoalan osa alueet. 6

7 2.2.3 Internet kysely Internet kysely toteutettiin Webropol ohjelmalla. Kysely lähetettiin kaikille Y:n jäsenlaitoksien yhteyshenkilöille ja lähetteessä pyydettiin lähettämään kysely edelleen vesihuoltolaitoksen johdolle ja teknisille avainhenkilöille. Internet kyselyn runko muodostui kolmesta osa alueesta, jotka olivat taustatiedot, vesihuoltoalan muutostrendien ja toimi alueiden priorisointi sekä tärkeimpien haasteiden, kehitystarpeiden ja ideoiden kartoittaminen. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten profiilit on kuvattu tarkemmin kappaleessa Työpajan toteutus Internet kyselyissä ja sidosryhmähaastatteluissa kerättyjen tulosten vahvistamiseksi ja kirkastamiseksi sekä tärkeimpien haasteiden, kehitystarpeiden ja ideoiden tunnistamiseksi pidettiin työpaja. Työpajaan osallistui Y:n toimiston ja Kehittämisrahaston toimikunnan edustajien lisäksi Y:n asiantuntijaryhmien jäseniä sekä konsultteja. Liitteessä 3 esitetyt Internet kyselyssä ja sidosryhmähaastattelussa kerätyt haasteet, kehittämistarpeet ja ideat toimivat työpajatyöskentelyn lähtökohtana. 3 Kuvaus Internet kyselyn ja sidosryhmäkyselyn vastaajista esihuoltoalan kehittämistarpeita kartoitettiin tässä hankkeessa pääasiassa vesihuoltolaitoksille suunnatulla Internet kyselyllä sekä vesihuoltoalan keskeisten sidosryhmien haastatteluilla. Lisäksi osana kartoitusta haastateltiin pieni joukko vesilaitoksien edustajia. Tässä luvussa esitellään kuvaus vastaajista. esihuoltolaitoksille suunnattuun Internet kyselyyn saatiin yhteensä 69 vastausta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 23 % kyselykutsun saaneista vesihuoltolaitoksista vastasi kyselyyn. Kuvassa 2 on esitetty vastaajien jakautuminen toimenkuvan mukaan. astaajista 57 oli vesihuoltolaitosten johtajia tai muita johtohenkilöstön edustajia. Teknisiä tai operatiivisia henkilöitä oli 12. Kuva 2. Internet kyselyn vastanneiden johtotason henkilöiden ja teknisissä tai operatiivisissa tehtävissä toimivien henkilöiden lukumäärät Kuvassa 3 on esitetty vastaajien edustamien vesihuoltolaitosten jakautuminen eri yhtiömuotoihin. uurin yksittäinen ryhmä vastaajista eli noin 33 % edusti kunnallista taseyksikköä tai muuta kunnallista yksikköä. Myös liikelaitosten ja osakeyhtiöiden osuus oli korkea. esiosuuskuntien edustajia vastaajista oli 7 eli noin 10 %. 7

8 Kuva 3. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten yhtiömuotojen lukumäärät Kuvassa 4 on esitetty vastaajien edustamien vesihuoltolaitosten jakautuminen liikevaihdon suhteen. Keskisuurten vesihuoltolaitosten osuus on suurin eli vajaat puolet vastaajista. Pienten ja suurten vesihuoltolaitosten osuus on noin %. Mikäli tarkastellaan vesihuoltolaitosten vuosittain laskuttaman puhtaan tai jätevesilaskutuksen perusteena olevan vesimäärän jakautumista, päädytään hyvin samanlaisiin tuloksiin. Näiden jakaumien perusteella eri vesihuoltolaitoskoot ovat vastauksissa hyvin edustettuina. 29 % 27 % pieni (korkeintaan ) keskikokoinen (yli ja korkeintaan ) suuri (yli ) 44 % Kuva 4. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten liikevaihtojen jakautuminen Kyselyyn vastanneiden vesihuoltolaitosten toiminta vesihuoltoalan arvoketjun eri osa alueilla on esitetty kuvassa 5. edenhankinta ja käsittely, vedenjakelu ja viemäröinti kuuluvat miltei kaikkien vastanneiden vesihuoltolaitosten toimintaa. Myös jätevedenpuhdistusta tekee kyselyyn vastanneiden edustamista vesihuoltolaitoksista kaksi kolmasosaa. Lietteenkäsittely sen sijaan on osa vesihuoltolaitoksen toimintaa vajaalla puolilla vastaajista. 8

9 Kuva 5. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten lukumäärät toimialueittain idosryhmien haastatteluihin osallistui noin 35 vesihuoltoalan asiantuntijaa. Näiden edustamien organisaatioiden jakauma eri toimijoihin on esitetty kuvassa 6. uurin vastaajaryhmä ovat viranomaiset, johon kuuluivat eri ministeriöiden kuten maa ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön virkamiehiä sekä ELY keskusten edustajia. iranomaisten osuus vastaajista on 32 %. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat tutkimuslaitokset 23 % osuudella. Konsultteja vastaajista on 16 % ja kuntien tai Kuntaliiton edustajia 13 %. Pienempiä ryhmiä olivat laitetoimittajat ja rahoittajat sekä muut. 13 % 10 % 16 % 6 % Konsultit Laitetoimittajat iranomaiset ml. ELYt Tutkimuslaitokset 23 % 32 % Kunnat ja kuntaliitto Rahoittajat ja muut Kuva 6. idosryhmähaastatteluihin osallistuneiden henkilöiden edustamien organisaatioiden jakautuminen idosryhmien lisäksi vastaavat haastattelut toteutettiin viiden vesihuoltolaitoksen kanssa. esihuoltolaitosten haastattelut vastasivat sisällöltään sidosryhmähaastatteluita eli selvitettiin vesihuoltoalan keskeiset haasteet, kehitystarpeet ja sopivat kehitysideat. 9

10 4 Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osaalueiden prioriteetit Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit Kuvassa 7 on esitetty vesihuoltolaitosten Internet kyselyn vastaukset vesihuoltoalan toimintaympäristön muutostrendien merkityksestä. Yli 70 % vastaajista on nostanut kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt yhdeksi tärkeimmistä muutostekijöistä. Lisäksi laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen ja uudet velvoitteet sekä muut lainsäädäntömuutokset nähdään tärkeinä toimialan muutosajureina. Energiatehokkuuteen liittyvien vaatimusten kiristäminen nähdään vähemmän tärkeänä, mutta osin energiatehokkuusvaatimukset ilmenevät edellä mainittujen laatu ja turvallisuusvaatimusten sekä muiden uusien velvoitteiden ja lainsäädäntömuutosten kautta. Neljänneksi tärkeimmäksi osa alueeksi nousi ilmastonmuutos. ähemmän tärkeänä pidettiin kansainvälisen kilpailun kiristymistä ja yhteistyön lisääntymistä sekä väestön keskittymistä kaupunkeihin. Kuva 7. esihuoltolaitosten vastaukset kysymykseen: "Mitkä edellä mainituista toimintaympäristön muutoksista näet merkittävimmiksi vesihuoltoalan näkökulmasta? Merkitse enintään kolme." Kuvassa 8 on esitetty tulokset siitä, miten vesihuoltolaitokset ovat priorisoineet kehitystarpeiden näkökulmasta vesihuoltotoiminnan tekniset osa alueet toisiinsa ja muihin vesihuoltolaitostoiminnan osa alueisiin verrattuna. Tärkeimmiksi osa alueiksi nousevat tekniset kehitystarpeet ylipäänsä ja näistä erityisesti viemäröinti ja hulevesien käsittely, vedenhankinta ja käsittely sekä vedenjakelu. Myös muut tekniset osa alueet nähtiin merkittävinä kehityskenttinä. Muista vesihuoltolaitostoiminnan osa alueista taloutta ja viestintää pidettiin tärkeimpinä kehitystarvealueina. ähiten tärkeiksi nähtiin koulutus ja hallinto. 10

11 Kuva 8. esihuoltolaitosten vastaukset kysymykseen: Millä edellä käsitellyillä osa alueilla tunnistat merkittävimmät haasteet nyt ja lähivuosina? alitse enintään kolme tärkeintä osa aluetta. esihuoltolaitosten sidosryhmiltä kerätyt vastaukset liittyen toimialan muutostrendeihin on esitetty kuvassa 9. astaukset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin vesihuoltolaitosten vastaukset. Esiin nousevat kuntaliitokset, ilmastonmuutos sekä laatu ja tuvallisuusvaatimusten kiristyminen. Näiden lisäksi asiakasnäkökulman vahvistuminen ja energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen erottuvat voimakkaammin ja muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet jonkin verran vähemmän kuin vesihuoltolaitosten edustajilta kysyttäessä. Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt 23 % 22 % äestön keskittyminen kaupunkeihin Kansainvälistyminen 5 % 2 % 2 % Asiakasnäkökulman vahvistuminen Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen 15 % 18 % Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet 13 % Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kuva 9. esihuoltoalan toimintaympäristön muutostrendien merkitys sidosryhmäkyselyn perusteella. Priorisointi pyydettiin pohtimaan vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Myös sidosryhmiltä tiedusteltiin teknisten osa alueiden ja muiden vesihuoltolaitostoiminnan osaalueiden priorisointia. Koska monien sidosryhmien toiminta kytkeytyy kapeasti vain pieneen vesi 11

12 huollon osa alueeseen, ei luotettavia priorisointeja saatu riittävästi. astausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös sidosryhmien huomio kiinnittyy erityisesti vedenjakelu ja viemäriverkostojen kehittämiseen. 5 Haasteet, kehitystarpeet ja ideat Tässä kappaleessa esitetään kooste toimintaympäristön muutoksiin sekä teknisiin osa alueisiin ja muihin vesihuoltolaitosten toimintaan kytkeytyviin toimintoihin liittyvistä haasteista, kehitystarpeista ja ideoista. Kooste on laadittu vesihuoltolaitosten vastausten ja sidosryhmien näkemysten pohjalta ja siinä on pyritty nostamaan esiin vastauksissa eniten toistuneet tekijät ja kokonaisuudet. Tarkempi listaus Internet ja sidosryhmäkyselyiden vastauksista on esitetty liitteessä Toimintaympäristön muutosten haasteet ja mahdollisuudet Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt Kuntaliitoksiin liittyy usein vesihuoltolaitosten yhdistymisen arvioiminen ja vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Kuntaliitoksissa nähdäänkin paljon mahdollisia hyötyjä vesihuoltolaitosten toiminnalle. amalla erityisesti vesihuoltolaitosten yhdistäminen koetaan haastavaksi ja toistaiseksi yhdistymisten hyötyjä ja kustannuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Esimerkiksi mahdolliset skaalaedut ja näiden laajuudet ja toisaalta erilaisten tietojärjestelmien ja muiden toimintakäytäntöjen yhdistämisestä aiheutuvat haasteet ovat pitkälti tutkimatonta kenttää. esihuoltolaitosten yhdistymisen ja yhteistyön kehittämisen keskeisiä kehitystarpeita olivat suunnittelun parantaminen erityisesti pienten laitosten kohdalla. Kunnollinen selvitys vesihuoltolaitosten yhdistymiseen liittyvistä hyödyistä ja haitoista erikokoisille vesihuoltolaitoksille sekä ohjeet yhdistymisen toteuttamiseksi koettiin tarpeelliseksi. esihuoltolaitoksilla on monia eri toimintatapoja ja käytäntöjä liittyen esimerkiksi verkosto omaisuuden hallintaan, joiden yhdistäminen on vaikeaa. esihuoltolaitosten ja sähkölaitosten yhdistymiset ja näihin liittyvä mahdollinen vesihuoltoosaamisen katoaminen huolestuttivat. Toisaalta vesihuoltolaitosten yhdistymisen ja yhteistyön toivottiin helpottavan esimerkiksi pienten vesihuoltolaitosten saneeraustarpeiden hoitamista. esihuoltolaitosten organisaatiomuotoihin liittyi paljon eriäviä mielipiteitä. Osa näki vesihuoltolaitosten yhtiöittämisen tärkeänä kehitysaskeleena, jonka avulla vesihuoltolaitokset voidaan erottaa kunnan toiminnasta ja niiden toiminnan läpinäkyvyyttä voidaan parantaa. Toiset taas pitivät kunnallista laitosta sopivimpana organisaatiomuotona. Kunnan roolia vesihuoltolaitoksen omistajana ja toiminnan ohjaajana pidettiin kuitenkin kaikissa tapauksissa tärkeänä äestörakenteen muutokset äestön keskittyminen kaupunkeihin ja toisaalta väestön väheneminen joillain alueilla vaikuttaa vesihuoltolaitosten toimintaan, joskaan haasteet eivät nousseet edellä esitetyissä prioriteeteissa keskeisiksi. äestön keskittyminen laajentaa viemäriverkkoja ja lisää näillä alueilla saneeraustarvetta. Joillain alueilla väestön lisääntyminen saattaa edellyttää esimerkiksi veden hankinnan tai jäteveden 12

13 käsittelyn kapasiteetin lisäämistä. Huomattavasti haastavampia ongelmia liittyy kuitenkin vesihuollon hoitamiseen muuttotappioalueilla. Pienenevän asiakaskannan kyky maksaa laajalle levittäytyvän vesihuoltojärjestelmän ylläpito voi johtaa kohtuuttomiin hintoihin. amalla pienenevät vesivolyymit aiheuttavat laatuhaasteita veden seistessä pidempään jakeluverkossa. äestörakenteeseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi nähdään tarpeelliseksi tuottaa nykyistä tarkemmat ja pitkäaikaiset alueelliset väestöennusteet, joiden pohjalta investointeja voidaan suunnitella. amalla yhteistyötä kunnan teknisten toimien ja kaavoituksen kanssa olisi hyvä tiivistää kustannusten laskemiseksi. Kiinteistökohtaisten ja haja asutusalueiden vesihuoltoratkaisuiden kehittämiseen tulisi panostaa Kansainvälistyminen Kansainvälistymisellä on tällä hetkellä vain vähän vaikutuksia uomen vesihuoltosektoriin. Pidemmällä aikavälillä kansainvälistymisen vaikutusten uskotaan kuitenkin kasvavan. Huolta herättää uomen vesihuoltoalan kansainvälinen menestys tulevaisuudessa sekä osaaminen ja ylipäänsä toimialan alhainen innovatiivisuus. amoja tuttuja ratkaisuja käytetään vuodesta toiseen. eurauksena toimialan arveltiin jääneen jälkeen teknisen kehityksen eturintamasta ja suomalaisilla yrityksillä on vain vähän kansainvälisesti kilpailukyistä osaamista tai vientituotteita. uomalaisen vesiosaamisen vientiä voisi kehittää kannustamalla uusien ratkaisuiden pilotointia ja tukemalla vientiä mm. lisäämällä PPP järjestelyitä ja ohjaamalla vesihuoltoalan kehityshankkeita suomalaisille toimijoille. Lisäksi olisi hyvä selvittää tarkemmin ulkomailta ostettavien laitteiden ja palveluiden laatua ja laatia tästä ohjeistus vesihuoltolaitosten käyttöön. uomen olisi myös hyvä päästä mukaan vähintään vesihuollon EU tason päätöksentekoon, jotta uomen näkökulmat huomioitaisiin uusissa direktiiveissä ja muissa ohjeistuksissa Asiakasnäkökulman vahvistuminen Asiakaspalvelun ja näkökulman huomioimisen ja viestinnän merkitys kasvavat jatkuvasti. Internet ja ylipäänsä sähköiset tiedotuskanavat sekä reaaliaikainen kulutuksen mittaus ovat nopeasti yleistyviä toimintatapoja. Asiakastietokantojen hyödyntäminen, asiakasryhmien tunnistaminen viestinnän pohjaksi sekä palautejärjestelmän rakentaminen ovat myös tulleet osaksi nykyaikaista liiketoimintaa. uomessa näiden toimintamallien hyödyntäminen on vielä vähäistä. Asiakastarpeita ei ole selvitetty riittävän hyvin ja lisäselvitys sekä kansainväliseltä kentältä oppiminen voisivat nopeuttaa toimialan kehitystä uomessa. Myös vesihuoltolaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä asiakkaan näkökulmasta olisi syytä parantaa, jolloin tuote voidaan selittää asiakkaalle ymmärrettävästi ja toisaalta asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa palveluun parantuvat. amalla asiakkaalle voitaisiin viestiä helpommin esimerkiksi verkostoihin liittyvien saneerauksien aiheuttamasta todennäköisestä veden hinnan noususta. 2 2 Asiakkaiden tiedottamista on pyritty parantamaan esimerkiksi vaarallinen jäte kampanjassa ja älttämätön si julkaisussa, jotka osaltaan kehittävät asiakasviestintää 13

14 5.1.5 Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen Energiatehokkuusnäkökulman merkitys kasvaa jatkuvasti ja EU tasolta tulevat vaatimukset, kuten tämän vuoden kesäkuussa voimaan tuleva energiatehokkuusdirektiivi, tulevat todennäköisesti lisäämään energiatehokkuusvaatimuksia jatkossa. Energiatehokkuustoimenpiteet tulevat keskittymään erityisesti esimerkiksi pumppaamoihin, IT ratkaisuiden ja automaation hyödyntämiseen sekä jäteveden hukkalämmön talteenottoon. Haasteena monilla vesihuoltolaitoksilla on, että heillä ei ole energiatehokkuuteen liittyvää osaamista. Erityisesti pienille laitoksille energiatehokkuusvaatimusten huomioiminen voi olla vaikeaa. Toimenpiteiden tueksi vesihuoltolaitoksille olisi tarpeen laatia energiatehokkuusmittaristoja sekä kartoittaa toimintamalleja ja uusia teknologioita ja näiden soveltuvuutta uomeen. Kartoituksen pohjalta voitaisiin laatia vesihuoltolaitosten energiatehokkuusopas. Energianäkökohdat voitaisiin huomioida nykyistä paremmin myös kilpailutuksessa ja hinnoittelussa. esihuoltolaitosten vertailtavuuden parantaminen kehittämällä sopivia tunnuslukuja sekä esimerkiksi vesihuoltolaitosten energia auditointi voisivat helpottaa hyvien käytäntöjen ja toisaalta parannustoimenpiteiden tunnistamista ja toteutusta Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen on osa vesihuoltoalan luonnollista kehitystä, mutta asettaa toisaalta haasteita vesihuoltolaitosten toiminnalle. Lainsäädäntö kiristyy lähivuosina esimerkiksi liittyen orgaanisten haitta aineisiin, mutta tekniikat näiden aineiden poistamiseen eivät ole vielä kovin hyviä. Jätevesilietteenkäsittelyn lakikenttä on poikkeuksellisen haasteellinen ja lietteen käyttöä rajoittava. Erityisesti pienille vesihuoltolaitoksille muuttuva lainsäädäntö ja esimerkiksi laatumittauskäytäntöjen tehostaminen saattavat olla vaikeasti toteutettavissa. esihuoltolaitosten näkökulmasta olisi hyödyllistä, mikäli laatuvaatimusten kiristymisestä informoitaisiin hyvissä ajoin ja selkeästi. Näihin liittyen olisi hyvä, jos parhaita käytäntöjä selvitettäisiin ja koostettaisiin erillisiksi ohjeistuksiksi. Lisäksi laadun seurantaa ylipäänsä ja ennakointia poikkeustilanteisiin liittyen tulisi kehittää. Eräs monessa yhteydessä esiin noussut laatu ja turvallisuusnäkökohtiin vaikuttava tekijä on käyttöön otettavat Water safety plan turvallisuussuunnitelmat Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet Kuten edellä mainittiin, lainsäädännön muutokset ja uudet velvoitteet kuuluvat vesihuoltolaitosten toimintaan, mutta asettavat samalla haasteita toiminnalle. en vuoksi lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet koetaan usein rasitteeksi. Erityisen haasteellista niiden seuraaminen on pienemmissä vesihuoltolaitoksissa, joissa suuret muutokset voivat aiheuttaa kohtuuttomia veden hinnan nousuja. Toisinaan lainsäädäntömuutokset koetaan osin tarpeettomiksi tai huonosti suunnitelluiksi. en vuoksi on tärkeää, että lakimuutokset ja uudet velvoitteet suunnitellaan huolellisesti ja niistä tiedotetaan ajoissa ja selkeästi. Tärkeimmät tulossa olevat muutokset ovat edellä mainittu Water afety Plan ja ensi vuonna käyttöön tulevat myös vesihuoltoa koskevat rakennustuotteiden CEmerkinnät. 14

15 5.1.8 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ilmastonmuutoksen aiheuttamat keskeiset riskit ovat seuraavat: 1. Hulevesijärjestelmät saattavat olla alimitoitettuja, jolloin lisääntyvät rankkasateet voivat aiheuttaa hulevesitulvia 2. Runsaat sateet voivat johtaa myös viemäreiden, pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin ylittymiseen, jolloin jätevettä voidaan joutua ohijuoksuttamaan vesistöihin 3. Esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat häiriöt muussa kriittisessä infrastruktuurissa kuten sähkönjakelussa voi aiheuttaa katkoksia ja toimintahäiriöitä myös vesihuollossa Näiden riskien vakavuutta ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuollon näkökulmasta ja alueellisesti voisi olla tarpeen selvittää tarkemmin. Lisäksi veden pinnan nousun vaikutuksia viemäriverkostoon sekä pitkien kuivien jaksojen vaikutusta pohjaveteen olisi hyvä tutkia. 5.2 Tekniset osa alueet eden hankinta ja käsittely eden hankinta ja käsittely eivät siinä mielessä kuulu uomessa keskeisiin kehitystarvealueisiin, että uomessa on runsaasti pohjavesiä ja puhdistuskelpoisia pintavesiä vedenkulutuksen tarpeisiin. Tästä huolimatta lisääntyvät laatuvaatimukset liittyen vedenpuhdistukseen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä, joka on erityisen haastavaa pienillä vedenottamoilla. amalla veden hankinnassa ja käsittelyssä laatu ja turvallisuustekijät ovat ratkaisevan tärkeitä, jolloin poikkeustilanteisiin varautumisen merkitys korostuu. Runsaiden sateiden sekä kuivien kausien lisääntyessä pohjavedenottamoiden vedenkorkeuksia ja veden laatua olisi hyvä tarkkailla. Tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät veden laadun mittaamiseen ja seurantaan sekä veden puhdistusja desinfiointimenetelmien parantamiseen. Lisäksi poikkeustilanteiden toimintamalleja voitaisiin pohtia ja ohjeistaa nykyistä tarkemmin. Myös raportointikäytäntöjä ja esimerkiksi vedenottamoiden lupaprosesseja olisi tarpeen keventää edenjakelu edenjakeluun liittyvät tärkeimmät haasteet liittyvät verkon vanhentumiseen ja saneerausvelkaan ja toisaalta vedenjakeluverkon kunnon arvioimiseen ja ylipäänsä verkko omaisuuden hallintaan. Nykyisissä putkistoissa on runsaasti vuotoja ja hävikki voi olla jopa 30 % luokkaa. Lisäksi vanhoihin vedenjakeluverkkoihin liittyviä sijainti ja muita tietoja ei ole usein sähköisessä muodossa ja joidenkin vanhojen putkistojen tarkkoja sijaintitietoja ei ole ollenkaan saatavilla, vaan ne etsitään kaivamalla. amalla putkistoja uusiessa materiaalien ja tuotteiden laatua ja kestävyyttä ei usein osata arvioida. Ongelmat korostuvat haja asutusalueilla. Tilanteen parantamiseksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää nykyisiä tai luoda kokonaan uusia tapoja vedenjakeluverkoston kunnon selvittämiseen ja verkoston korjaamistarpeiden tunnistamiseksi sekä laajemmin verkosto omaisuuden hallintaan. Lisäksi verkostoon liittyvien uusien ja nykyisten putkien ja muiden osien laatukartoitus sekä hankkeiden valvontaprosessien kehittäminen tukisi onnistunei 15

16 den investointien tekemistä. erkostojen hallintaan tarvittaisiin ja on jo teknisesti mahdollista kehittää nykyistä merkittävästi modernimpaa mittaus ja ICT teknologiaa, joka mahdollistaisi verkostojen paremman hallinnan ja ns. älykkäät vesihuoltoverkostot iemäröinti ja hulevedet erkostot muodostavat tavallisesti suurimman osan vesihuoltolaitosten kiinteästä omaisuudesta. uuri osa verkostoista on kuitenkin rakennettu luvuilla ja niiden ikääntyminen sekä huono kunto huolestuttavat monilla vesihuoltolaitoksilla. aneeraukselle on laaja tarve ja etenkin pienempien vesihuoltolaitosten resurssit eivät tahdo riittää tarvittaviin saneerauksiin, jotka pitäisi monissa tapauksissa toteuttaa nopealla aikataululla. Muita yleisiä viemäröintiin liittyviä haasteita ovat verkosto omaisuuden hallinta, viemäritulvat ja sekaviemärien uusiminen sekä viemäröinti hajaasutusalueilla. iemäriverkosto omaisuuden hallintaan ja kunnon selvittämiseen sekä saneerauksen suunnitteluun tarvittaisiin uusia työkaluja. Tarkka sähköinen paikkatieto putkien sijainnista on kunnostustöiden kannalta tärkeää ja muutenkin hyvä toimintamalli. Paikkatiedon lisäksi verkostojen hallintaan tarvittaisiin nykyistä merkittävästi modernimpaa mittaus ja ICT teknologiaa. aneerausmalleja ja menetelmiä olisi hyvä kehittää. Myös nykyisten käytäntöjen pohtiminen selkeiden käytäntöjen suunnitteleminen liittyen haja asutusalueiden viemäröintiin olisi tarpeen Jätevedenpuhdistus Tiukentuvat määräykset ja lainsäädäntö ovat jätevedenpuhdistuksessa keskeinen muutosajuri. Lainsäädännön kehityksen seuraaminen ja uusiin vaatimuksiin varautuminen ovat osa jätevedenpuhdistuksen luonnollista kehitystä. Haastavia osa alueita ovat ainakin typen ja biologisen fosforin sekä orgaanisten haitta aineiden poistaminen jätevedestä. Jätevedenkäsittelyn energiatehokkuuden parantaminen ja tähän liittyvien menetelmien selvittäminen nähtiin eräänä tärkeänä pitkäaikaisena kehitysalueena. Myös veden desinfiointiin ja puhdistukseen liittyvät uudet käytännöt nousivat esiin. Lisäksi haja asutusten jätevesien hallinta sekä vesiosuuskuntien kestävä toiminta vaatii lisätutkimusta Lietteenkäsittely Lietteenkäsittelyssä selkein kehittämistarve on lietteen hyötykäytön lisäämiseen sekä uusien ja nykyisten hyödyntämismenetelmien kehittäminen. Tällä hetkellä lietteen käsittely on monimutkaista ja hyödyntäminen etenkin pienemmille laitoksille kallista ja kannattamatonta, jolloin merkittävä osa lietteestä ei päädy hyödynnettäväksi. päätyy jätteeksi. Fosforin talteenotto ja typen kierrätys nousivat esiin keskeisinä lietteenkäsittelyn haasteina. Lietteenkäsittelyn yhteydessä tuotettavan biokaasun ja lannoitteiden mahdollisuuksia tulisi tutkia paremmin ja niiden tuotantoa lisätä. Lietteen hyötykäyttöä rajoittaa tällä hetkellä esimerkiksi tiukka lainsäädäntö, jonka asettamia rajoitteita tulisi pohtia tarkemmin. 16

17 5.3 esihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyvät kehitysalueet Talous erkostojen uudistamiseen ja saneeraukseen tarvitaan runsaasti investointeja. amalla saneerauksen kustannuksia on hyvin vaikeaa arvioida paitsi yleisesti myös työvaihetasolla. Erityisesti pienillä laitoksilla saneeraustarve ja kehittyvään lainsäädäntöön ja muihin vaatimuksiin vastaaminen saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita. Kasvavat kustannukset lisäävät painetta vedenhinnan nostamiselle. uomessa tämä on myös kommunikaatiohaaste, sillä asiakkaat ovat tottuneet hyvin alhaisiin vedenhintoihin. Talouden hoidon käytännöissä on vesihuoltolaitosten välillä merkittäviä eroja ja esimerkiksi kunnallisissa vesihuoltolaitoksissa osa tuloista voidaan ohjata muihin kunnan hankkeisiin. Taloudenhoitoa olisi tarpeen saada läpinäkyvämmäksi, jolloin voitaisiin arvioida paremmin investointien tai esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisen hyötyjä ja kustannuksia. amalla voitaisiin parantaa vesihuoltolaitosten toiminnan vertailtavuutta Hallinto esihuoltolaitoksilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia hallinnollisia käytäntöjä. Tämä on osin seurausta siitä, että vesihuoltolaitosten yhtiömuodot poikkeavat toisistaan. Osa on kunnallisia laitoksia, osa osakeyhtiötä ja osa osuuskuntia. eurauksena vesihuoltolaitosten toiminta on vaikeasti vertailtavaa eikä kovin läpinäkyvää. Esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisten yhteydessä vaihtelevat hallintotavat ja näihin kytkeytyvät toimintamallit ja tiedonmuodot voivat osoittautua ongelmallisiksi. Mielipiteet siitä, mikä yhtiömuoto ja mitkä toimintatavat ovat parhaat, vaihtelevat kuitenkin merkittävästi ja ovat todennäköisesti osin tapauskohtaisia. Hallintoa voitaisiin kehittää rakentamalla hyviä käytäntöjä, joita vesihuoltolaitokset voisivat noudattaa sekä parantamalla toiminnan läpinäkyvyyttä. Olisi myös hyvä selkeyttää vesihuoltolaitosten ja kuntaliitosten vaikutusta vesihuoltolaitosten toimintaan ja miten nämä pitäisi huomioida hallinnossa. Lisäksi sopimusasiat ja sähköisten ratkaisuiden hyödyntäminen ovat tärkeitä kehityskenttiä Koulutus esihuoltoalalla meneillään oleva sukupolvenvaihdos ja eläköityminen korostavat uusien osaajien löytymisen ja ammattiin valmistavan kouluttamisen tärkeyttä. Alalle pitäisi löytää ja innostaa uusia vesihuoltoalan osaajia. Myös vesihuollossa pidempään työskennelleiden ammatillinen jatkokoulutus on joillain osa alueilla kuten uusiin energiatehokkuus ja muihin vaatimuksiin liittyen tärkeää laatu, turvallisuus ja muiden vaatimusten kehittyessä. Etenkin asentajien ja laitosmiesten ammattiin valmistavan koulutuksen tulisi olla organisoituneempaa ja kattavampaa. Nykyään tehtäviin koulutetaan paljolti työn ohessa. Koulutusta mainittiin tarvittavan esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ja vesihuoltolaitoksen prosessin ohjauksessa, optimoinnissa, automaatiossa ja vesihygieniassa. Lisäksi nähtiin, että voisi olla hyödyllistä lisätä kokemusten vaihtoa ja vuoropuhelua laitosten välillä. Ylipäänsä vesihuoltoalan koulutusta ja sen vastaamista alan tarpeisiin tulisi tutkia tarkemmin. Tulevaisuudessa esimerkiksi asiakaspalvelun tärkeys saattaa korostua. 17

18 5.3.4 iestintä iestinnän kehitystarpeet voidaan jakaa seuraavaan neljään osa alueeseen: erityistilanneviestintä koskien kriisitilanteita ja varautumistilanteita asiakas ja imagoviestintä liittyen nykyistä avoimempaan palvelusta (veden kulutus ja laatu yms.) informoimiseen hyödyntäen nykyaikaisia viestintäkanavia (esimerkiksi Internet) laitosten sisäinen viestintä eri toimintojen välillä vesihuoltolaitosten välinen viestintä sekä kunnan ja vesihuollon keskinäinen vuoropuhelu 3 Tyypillisesti vesihuoltolaitosten viestintä ja kommunikaatio on uomessa jokseenkin vanhanaikaista. Kehitystarpeena ja haasteena on kehittää viestintää kohti reaaliaikaista, monikanavaista ja molemminpuolista vuoropuhelua. amalla viestintää tulee kehittää kaikilla edellä esitetyillä osa alueilla. Toistuvasti esiin nousi tekstiviestien hyödyntäminen tiedonkananvana erityistilanteissa, sillä perinteisten medioiden ei koettu saavuttavan asiakkaita riittävän nopeasti. 4 6 Tärkeimmät kehitystarpeet Työpajassa tunnistettiin ja jalostettiin liitteessä 3 esitettyjen tulosten pohjalta joukko kiinnostavia kehittämisideoita. Ideat on jaettu neljään osa alueeseen vesihuoltolaitosten toiminnan osa alueiden mukaan. euraavassa on esitetty listana koosteet kehitysideoista. eden hankinta: uomessa parhaiden eri oloihin sopivien käyttö ja kunnossapitokäytäntöjen tunnistaminen ja koostaminen tietopakettiin WP:tä täydentävien erityistilanteiden toiminta ohjeiden laatiminen liittyen esimerkiksi verkoston desinfiointiin eden hankinnan energian kulutuksen jakautuminen ja parhaiden pitkän aikavälin resurssija energiatehokkuuskäytäntöjen tunnistaminen Uusien vedenpuhdistustekniikoiden testaaminen ja pilotointi uomessa Haitta aineiden kuten säde sienien, homeen ja lääkejäämien hallintamenetelmien kehittäminen edenjakelu, viemäröinti ja hulevedet Tehokkaita menetelmiä verkostojen ja erityisesti paineellisten johtojen sijainti ja kuntotietojen selvittämiseen Hyvien toimintamallien kehittäminen vuotovesien vähentämiseksi liittyen esimerkiksi isännöitsijöille kohdistetun tiedottamisen parantamiseen Uusien saneerausmenetelmien kokeilu ja kehittäminen Tonttijohtojen yhtenäisten hallintomallien kehittäminen 3 Y:n viestin täverkosto pyrkii osaltaan kehittämään vesihuoltolaitosten välistä viestintää. 4 Y:n viestintäverkosto on selvittänyt tekstiviestipalvelun lähettämiseen liittyviä tekijöitä. 18

19 Urakointimallien kuten allianssimallin kehittäminen Jätevedenpuhdistus ja lietteen käsittely Lietteen tuotteistamisen ratkaisuiden kehittäminen erityisesti pienille yksiköille ja uusien hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen sekä nykyisten kehittäminen liittyen esimerkiksi metsälannoitukseen ja fosforin talteenottoon ja kierrätykseen Lietteen hyödyntämisen kansallinen riskien arviointi liittyen lietteen hyödyntämisen edistämiseen, jossa arvioidaan mahdollisuuksia käyttää lietettä nykyistä enemmän ja laajemmin Jäteveden käsittelyn uusien menetelmien kehittäminen ja testaaminen liittyen esimerkiksi kalvosuodatukseen ja biologiseen fosforin poistoon esistöjen typpiherkkyyden kansallinen selvittäminen Talous, hallinta, viestintä ja koulutus Ohje laitosten laatu ja palvelutason määrittelyyn, jotka toimivat perusteena taloussuunnittelulle Työkalu laitosten yhdistämiseen ja menetelmät vesihuoltolaitosomaisuuden arvottamiseen elvitys toteutettujen laitosjärjestelyiden kuten laitosten yhdistymisten hyvistä ja huonoista puolista sekä toimivista käytännöistä esihuoltoalan asiakasviestinnän parhaiden kanavien ja menetelmien tunnistaminen huomioiden laajasti eri kanavat kuten asiakaslehdet, tiedotteet, kampanjat, nettisivut ja sosiaalinen media esihuoltoalan koulutustarpeiden kartoittaminen ja suositusten laatiminen Työpajan lisäksi vesihuoltolan kehittämishankeaihioista keskusteltiin ryhmätöissä esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä. Edellä esitettyjen ideoiden lisäksi neuvottelupäivillä nousi esiin yhteisen asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen; koulutusmallin rakentaminen koko henkilöstön kriisitilanneharjoitteluun; uusien kriisiviestintäkanavien testaaminen; sekä Wikipedia tyyppisen tietokannan kehittäminen, jonne voisi kirjata parhaita käytäntöjä ja kokemuksia liittyen esimerkiksi verkoston saneerauksiin. Lisäksi ryhmätöissä korostettiin toimintamallien kehittämistä vuotovesien vähentämiseksi ja uusien saneerausmenetelmien kokeilua ja kehittämistä sen vuoksi, että näistä kehityshankkeista hyötyisivät käytännössä lähes kaikki vesihuoltolaitokset. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset erkosto omaisuuden hallinta sekä verkostosaneerausten tehokas toteuttaminen ja kohdistaminen nousivat vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien vastauksissa vesihuoltoalan tärkeimmäksi haastealueeksi. Merkittävä osa vesihuoltoverkostoista on vanhentumassa, ja laajat verkostosaneeraukset tulevat monilla vesihuoltolaitoksilla ajankohtaiseksi lähivuosina. amalla verkosto omaisuuden hallintaan kuten vesijohtojen kuntotietoihin liittyy puutteita, mikä vaikeuttaa verkostosaneerausten suunnittelua ja kohdistamista. erkostojen älykkääseen hallintaan ja saneeraukseen kaivattaisiinkin kipeästi uusia tehokkaita menetelmiä ja työkaluja. Jätevesilietteen tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä on vesihuoltoalalla edelleen parantamisen varaa. uurin osa puhdistamolietteestä kompostoidaan ja hyödynnetään joko viherrakentamisessa tai kaatopaikkojen peitekerroksissa. Osa lietteestä menee kuitenkin edelleen kaatopaikalle. Lietettä 19

20 voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin ja jalostetummassa muodossa ja esimerkiksi lannoitevalmisteena tai energiantuotannossa, jolloin myös tuotteen jalostusarvo on korkeampi. Lietteen hyödyntämisen tekee haastavaksi mm. lietteenkäsittelymenetelmien korkeat kustannukset, monimutkaisuus sekä haastava lainsäädäntö. Lietteen käsittelyyn tarvittaisiin uusia erityisesti pienemmille yksiköille soveltuvia menetelmiä. esihuoltolaitosten taloudellinen tilanne on haastava erityisesti pienillä laitoksilla ja muuttotappioalueilla, joilla vesihuoltojärjestelmän ylläpitoon tarvittavat varat pitää kerätä pienenevältä joukolta asiakkaita. Kasvava verkostosaneerauksen tarve rasittaa taloutta entisestään ja kiristyvät laatu ja ympäristövaatimukset vaativat resursseja ja edellyttävät uudenlaista osaamista. Taloudellisten ongelmien taustalla nähtiin osin vesihuoltolaitoskentän rakenne, jossa toimii suuri joukko pieniä laitoksia. Organisaatiomuotojen pitkäjänteisellä ja suunnittelulla kehittämisellä sekä yhdistämällä pieniä vesihuoltolaitoksia järkevästi voitaisiin pyrkiä saattamaan vesihuoltoala kestävälle taloudelliselle pohjalle. esihuoltolaitosten yhteistoimintaa voitaisiin helpottaa koostamalla selkeät ohjeet vesihuoltolaitosomaisuuden arvottamiseen sekä ohjeistamalla yhteiset laitosten laatu ja palvelutasot, joiden pohjalle taloudellinen suunnittelu saataisiin läpinäkyvämmäksi ja selkeämmäksi. Koulutustarpeisiin liittyen esiin nousi huoli vesihuoltolaitosten toimialan osaajaresurssien kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Merkittävä osa vesihuoltoalan asiantuntijoista lähenee eläkeikää ja siten tärkeä osa asiantuntemuksesta poistuu alalta tulevan kymmenen vuoden aikana. amalla etenkin pienempien vesihuoltolaitosten on vaikea löytää ja innostaa osaavia nuoria jatkamaan heidän nykyisissä tehtävissään. Kentältä poistuva asiantuntijoiden ikäluokka korostaa vesihuoltoalan koulutuksen merkitystä vesihuolto osaamisen säilyttäjänä. Osaajaresurssien ylläpitämisen haasteen voidaan nähdä kytkeytyvän myös laajemmin työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtymiseen vesihuoltoalalla. Nämä ominaisuudet ovat edellytys toimialan kiinnostavuudelle sekä nykyisten että tulevien työntekijöiden näkökulmasta. en vuoksi nähtiin tärkeäksi panostaa myös täydennyskoulutukseen ja nykyisten tehtävien kehittämiseen sekä muihin motivaatiota parantaviin osa alueisiin. Kuntaliitokset ja näihin kytkeytyvät organisaatiokysymykset nousivat vesihuoltoalan muutostrendeistä tärkeimmäksi. Kuntaliitos on luonteeltaan ainutkertainen erilaisia toimintaympäristöjä ja kulttuureja yhdistävä tapahtuma, jolla voi olla merkittäviä mutta huonosti tunnettuja vaikutuksia vesihuoltolaitoksen toimintaan. Lisäksi kuntaliitokset koskevat merkittävää osaa vesihuoltokentästä. esihuoltolaitosten kuntaliitoksiin liittyvät synergiat ovat usein verraten pieniä, kun vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan kehittäminen edellyttää samalla suuria ponnisteluja. Esimerkiksi erilaisten IT ja kaukovalvontajärjestelmien sekä laajemmin toimintatapojen yhdistäminen voi olla hyvin kallista ja aikaa vievää. Toisaalta kuntaliitokset ja näihin liittyvät vesihuoltolaitosten yhdistymiset avaavat myös tilaisuuden toteuttaa muutoksia vesihuoltolaitosten toiminnassa. esihuoltolaitosten yhdistyminen esimerkiksi laajentaa vesihuoltolaitosten osaamisresursseja ja voi tätä kautta parantaa vesihuoltolaitosten kykyä vastata uusiin velvoitteisiin ja lainsäädäntöuudistuksiin sekä parantaa toimintakykyä poikkeustilanteissa. Kuntaliitosten kautta vesihuoltolaitosten lukumäärä pienenee ja toimijakenttä selkeytyy, mitä voidaan pitää toimialan näkökulmasta pääasiassa positiivisena kehityksenä. Kuntaliitoksiin ja vesihuoltolaitosten yhdistymiseen ja synergioiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen kaivattaisiin kuitenkin selkeää ohjeistusta, toimivia työkaluja ja koostetta parhaista toimintatavoista sekä keskeisistä haasteista. Laatuvaatimusten kiristäminen sekä muut esimerkiksi riskien hallintaan liittyvät direktiivit ja lakiuudistukset edellyttävät jatkuvasti kehittämistoimenpiteitä vesihuoltolaitoksilta, mutta vaatimukset 20

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Taustaa. Vesihuoltopäivät 20.-21.5.2015 25.5.2015

Taustaa. Vesihuoltopäivät 20.-21.5.2015 25.5.2015 Vesihuoltopäivät 20.-21.5.2015 DI Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Taustaa Suomen vesihuollon tulevaisuuden suuntaviivojen pohdinta v. 2007 (Julkaisu: Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja,

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Elämme puhtaasti vedestä

Elämme puhtaasti vedestä Elämme puhtaasti vedestä Vesihuolto on kuntien vastuulla Haaste kuntapäättäjille Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen tavoitteena on vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuuden

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014

Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014 Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014 Jari Heiskanen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kansainvälinen Vesiosaamiskeskus IAWTC -hanke (projektikoodi A32138) sivu 2/5 Johdanto Pohjois-Puolan vedenhuollon ja

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot