Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Raportointi jäsenkuntiin Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit tuloslaskelma rahoituslaskelma tase

2 1 (8) Koulutuskeskus Salpaus osavuosikatsaus 1/2015 Vuoden 2015 alusta Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli nuorta ja aikuista opiskelijaa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on noin 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 236 muuta henkilöstöä. Opiskelijatilanne Koulutuskeskus Salpauksessa oli opiskelijoita laskentapäivänä nuorten yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa 4444 ja aikuisten yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa 530 (yhteensä 4974 opiskelijaa). Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli yhteensä (peruskoulutus 516, lisäkoulutus 925). Työvoimakoulutuksessa oli laskentapäivänä 551 opiskelijaa, omaehtoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa 376 opiskelijaa ja yritysten henkilöstökoulutuksessa 233. Nuorille tarkoitettuja oppisopimuksia oli voimassa yhteensä 14, joista 12 on suoraan peruskoulun jälkeen solmittua oppisopimusta ja kaksi toteutuu lisäkoulutuksena Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliseen koulutukseen osallistui alkuvuonna 226 opiskelijaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 90 opiskelijaa ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmassa perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa yhdeksän (9) opiskelijaa. Kaarisillan kanssa yhteistyönä järjestettävässä ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijoita oli yhteensä 29. Lukiokoulutuksessa oli laskentapäivänä 145 opiskelijaa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Salpauksessa aloitti opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa 147 uutta opiskelijaa. Perinteisen sosiaali- ja terveysalan lisäksi opintoja aloitettiin mm. kulttuurialalla, tekniikan ja liikenteen alalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa. Valmistuneita ensimmäisen vuosineljänneksen aikana nuorten koulutuksessa oli 93 ja aikuiskoulutuksessa eri rahoitusmuodoilla 267. Kevään yhteishaku päättyi ja se oli kohdistettu OKM:n päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti vain peruskoulusta valmistuville. Ammatillisen koulutuksen 1800 opiskelupaikkaa haki 1971 ensisijaista hakijaa eli keskimäärin 1,12 hakijaa kutakin opiskelupaikkaa kohden. Tutkintokohtainen vaihtelu oli suurta ja ensisijaisten hakijoiden määrä opiskelupaikkaa kohden vaihteli välillä 0,17 3,26. Suosituimpia aloja olivat musiikkialan perustutkinto (3,62 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) ja sirkusalan perustutkinto (3,26 ensisijaisia hakijaa/aloituspaikka). Myös auto- ja logistiikka-ala sekä kauneudenhoitoala keräsivät paljon hakijoita. Salpauksen lukioon Nastolaan haki yhteensä 50 ensisijaista hakijaa, joista 12 tekniikkalinjalle.

3 2 (8) Taulukko 1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkojen määrään koulutusaloittain kevään yhteishaussa vuosina Poimintoja koulutusaloilta Perinteisissä Salpausselän kisoissa Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijat, opettajat ja ohjaajat tekivät pitkää päivää huolehtiessaan osaltaan urheilijoiden, huoltajien ja toimitsijoiden ravitsemispalveluista. Päivittäin palveltiin yli 600 asiakasta. Ensi vuonna uudelleen ja sen jälkeen onkin jo vuoden 2017 MMkisat. Valtakunnallisten kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-kisojen semifinaalit järjestettiin Kulinaaritalossa Kaikissa lajeissa kilpailtiin pareittain. Tarjoilijaopiskelijoiden ja matkailualan opiskelijoiden kilpailuun osallistui kumpaankin yhdeksän paria, kokkien kilpailussa mitteli 11 paria. Kilpailijat saapuvat Lahteen ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Suomessa on järjestetty ammattitaitokilpailuja kokki- ja tarjoilijaopiskelijoille jo 1980-luvun alkupuolelta asti. Matkailualan opiskelijoiden SM-joukkuekilpailu järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. SM-kilpailujen voittajajoukkueet pääsevät edustamaan Suomea keväällä 2016 järjestettäviin pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Sirkusartistikoulutus on muuttanut Hollolasta keskustan kampukselle ja keväällä valmistuvat sirkusartistiopiskelijat toivat itse valmistamansa sooloesitykset Lahden kaupunginteatterin Eeronäyttämölle. Näyttämöllä esiintyi 17 kolmannen vuosikurssin sirkusartistiopiskelijaa. Sirkusesitys Kynnys esitettiin kolme kertaa ajalla Uutta aikuiskoulutuksessa on tänä keväänä alkanut Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, jossa on kolme ryhmää (yhteensä 75 tutkinnon suorittajaa). Tämän koulutuksen tavoitteena on kehittää julkisen talouden esimiehiä omaksumaan yrittäjämäinen ajattelu- ja toimintatapa johtaessaan omaa vastuualuettaan. Tutkinto on herättänyt paljon kiinnostusta samoin kuin tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, jota suorittaa parhaillaan lähes 450 henkilöä. Suurin osa heistä suorittaa tutkintoa oppisopimuksella ja tutkinnon suorittajia on myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta. Tutkinto on saanut erityisen hyvän vastaanoton ja suosion kuntien sosiaali- ja terveystoimissa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää tutkinnon suorittajan omaa työtä ja koko työyhteisön toimintoja. Aava-kuntayhtymä koulutti merkittävän joukon vanhusten palveluhenkilöstöään ja sen esimiehet kertoivat palautteessaan prosessien kehittyneen niin paljon, että se nosti taloudellista tulosta. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (eat) koostuu kahdesta tutkinnon osasta. Ensimmäisessä otetaan haltuun tuotekehityksen menetelmät ja tietopuolinen osaaminen sekä tehdään pienimuotoinen harjoituskehitystyö. Toisessa osassa tehdään varsinainen omaa työtä kehittävä tuotekehitystyö.

4 3 (8) Mainitsemisen arvoista on sekin, että suurin osa tutkinnon suorittajista toimii esimiestehtävissä ja heillä on taustalla useimmiten korkeakoulututkinto. ESR-rahoitteinen Opintie-hanke alkoi Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat vuotiaat päijäthämäläiset nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja, koulutuksellisia matalan kynnyksen ohjauspalveluja, jotka ovat vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, opiskelu- tai työpaikkaa sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opintonsa. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se tukee Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Hanke on Salpauksen, Heinolan kaupungin sekä Sysmän ja Hartolan kuntien yhteishanke. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Lahden kaupungin Nuorisopalvelujen Ohjaamo-hankkeen kanssa, joka liittyy nuorisotakuun kuntakokeilun toteuttamiseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on koulutuksellisten ohjauspalvelujen kehittäminen Päijät-Hämeen alueella. Siirtymävaiheissa ja opiskeluun kiinnittymisessä tehdään yhteistyötä mm. perusopetuksen ja lukioiden opinto-ohjauksen sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Toinen tavoite on vakinaistaa ammatillinen opinpajatoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa. Pajatoiminnalla voidaan osaltaan ennalta ehkäistä opiskelijan opintojen keskeyttämistä tai mahdollista opiskeluista eroamista. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta, jolla ilman koulutuspaikkaa olevalla nuorella on mahdollisuus suorittaa opinpajajaksolla ammatillisia opintoja. Uudet tutkintojen perusteet (TUTKE2) tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti voimaan alkavassa opetuksessa kaikille opiskelijoille ja uusien opetussuunnitelmien yhteisen osan ja tutkintokohtaisten osien valmistelu on käynnissä aloilla. Tutkintojen toteutuksessa tulee huomioida erityisesti osaamisperusteisuus ja työelämävastaavuus. Opintojen toteutus tulee järjestää aiempaa enemmän opiskelijoiden henkilökohtaset tavoitteet huomioiden. Tämä edellyttää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää opintojen päällekkäisyyttä ja nopeuttaa tutkintojen suorittamista mm. kesäaikaa hyödyntämällä. Teknologia-yksikön tekniikan alojen opetusalapäällikön virkaan valittiin Jarno Pöntinen (insinööri AMK) ja Luonto ja asuminen -yksikön luonnonvara-alan opetusalapäällikön virkaan Heikki Tuomainen (iktyonomi AMK). Uudet opetusalapäälliköt aloittavat tehtävissään huhtikuun aikana. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin opiskelijoille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa 21. ja Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm. opiskelija- ja työelämäpalautteita. Salpauksen toimintajärjestelmän itsearvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita käsiteltiin yhdessä eri arviointialueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Arvioinnin tulosten pohjalta nostettiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: 1) ammatillisen perustutkintojen uudistuksen toimeenpano ja tulosperusteiseen rahoitukseen valmistautuminen, 2) opiskelijoiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja 3) Salpauksen aluevaikuttavuuden vahvistaminen työelämä- ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä. Läpäisevinä teemoina ovat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteen hyödyntäminen.

5 4 (8) Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehdään ulkoinen arviointikäynti. Salpauksen ulkoinen arviointikäynti toteutui Arviointikäynnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Salpauksessa on vahva salpauslainen henki ja yhteinen tahtotila. Arvioijat näkivät Salpauksen laatukulttuurin ominaispiirteinä yhteisöllisyyden, yhteen hiileen puhaltamisen ja sitoutumisen. Salpauksen organisaatio ja toimintamalli on dynaaminen, tulevaisuusorientoitunut ja systemaattisuuteen pyrkivä. Salpauksessa on kehittämismyönteinen ilmapiiri ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Kehittämiskohteina arviointiryhmä esitti eri koulutusalojen välisen tasalaatuisuuden kehittämisen sekä hyvien käytäntöjen levittämisen ja vakiinnuttamisen. Lisäksi opiskelijoiden osallistumista Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan menettelyjen kehittämiseen tulisi lisätä. Koulutuksen arviointikeskus toimittaa tarkemman arviointiraportin kesäkuussa. Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta Salpauksen johtoryhmä priorisoi kehittämiskohteet, jotka otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian ja kehitysohjelmien valmistelussa kevään aikana. Salpauksen strategian valmistelu Salpauksen strategiavalmistelu vuosille käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa Arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganimme Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista. Helmi-huhtikuussa toimintaympäristöanalyysiprosessi etenee yksikkökohtaisilla sisäisen toiminnan arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä hyödynnetään Päijät-Hämeen liiton johdolla valmisteilla olevaa Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristön kuvausta. Perustehtävän (missio) määrittely tehtiin yhtymähallituksessa maaliskuussa. Perustehtäväksi määriteltiin Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Vision määrittämiseksi tehtiin kysely koko henkilöstölle helmi-maaliskuussa. Hallitus määrittelee vision huhtikuussa. Huhti-toukokuussa 2015 on varsinainen strategian laatimisvaihe. Uusi strategiakokonaisuus on tarkoitus saada yhtymähallituksen käsittelyyn alkukesästä Strategiavalmisteluprosessissa on hyödynnetty laajasti opiskelija-, asiakas- ja sidosryhmiltä sekä henkilöstöltä saatua tietoa. Koulutuskeskus Salpauksen brändilinjausten valmisteluun on nimetty brändityöryhmä joulukuussa Brändityöryhmä koordinoi ja suunnittelee brändin kehittämistyötä.

6 5 (8) Henkilöstö Salpauksen keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut on esitetty alla olevissa taulukossa. Henkilöstömäärät läsnäolevat ilman sivutoimisia. Yksikkö hlö htv OVTES(hlö) KVTES(hlö) TS(hlö) Hyvinvointi 96 89, Luonto ja asuminen , Palvelualat , Teknologia , Opiskelijapalvelut , Oppimisen kehittämispalvelut 20 19, Rehtorintoimisto ja hallinto 34 33, Työelämäpalvelut Oppisopimustoimisto 13 13,0 13 Työelämäpalvelut Viestintä ja markkinointi 8 8,0 8 Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 53 50, Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut 71 68,3 71 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut 44 44,0 44 Yhteensä , Sairauspäivien määrä Sairauspäivät/kalenteripäivää Yhteensä kalenteripäiviä Kalenteripäivää/hlö* 2,44 Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät/tunneista Yhteensä tunneista 527,22 Koulutuspäivää/hlö* 0,6 Rekrytointipäätösten henkilömäärä työehtosopimuksittain OVTES KVTES TS Yhteensä Toistaiseksi Määräaikainen Palkkionsaajat Yhteensä Salpauksen henkilöstö tuottaa palveluja myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluissa sekä ravintola- ja tietohallintopalveluissa. Salpauksen henkilöstöjohtamista ohjaa alkaen henkilöstöasioiden toimintasääntö. Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Toimintasäännössä on lisäksi määritetty hallintosäännön ulkopuolisia työnjohdolliseen määräysvaltaan kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Helmi-maaliskuussa 2015 toteutettiin johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. Kyselyn tuloksia hyödynnetään yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa osana strategiaprosessia. Kyselyyn vastasi 590 hlöä ja vastausprosentti oli 64,5 %. Kyselyn tulokset ovat kaikilla osa-alueilla yli kolmen, joten voimme olla niistä iloisia. Tuloksia käsitellään yksiköissä ja koulutusaloilla kevään aikana myöhemmin ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Yhteinen keskustelu tuloksista ja kehittämistavoitteiden asettaminen on tärkeää johtamisen, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

7 6 (8) Toimitilat Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela yhtiöiden kanssa. Tavoitteena on löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kahdella kampukselle keskustassa ja Vipusenkadulla. Strategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Hankkeiden toteutuksesta päätettäessä tulee huomioida rahoituksellisesta ja projektijohdollisesta näkökulmasta toteutuksien vaiheistus ja aikataulutus. Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun aloitusta esitetään siirrettäväksi yhdellä tai kahdella vuodella ja Heinolan toimipisteen vielä saneeraamattoman A-osan aikataulutusta aikaistaa vastaavasti. Tästä muutoksesta on tehty talousarviomuutosesitys toukokuun yhtymäkokoukselle. Esitettävä 1,150 milj. euron määräraha on Opintie 1 saneeraamisen ensimmäinen vaihe, A-osan peruskorjauksesta, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 5,5 miljoona euroa. Hankkeen seuraavien vaiheiden toteutus ja rahoitus on riippuvainen osaltaan Opintie 2:n jatkokäytöstä. Asiasta on käyty neuvotteluja Heinolan kaupungin kanssa. Opintie 2 on osana Heinolan kaupungin kouluverkkoselvitystä ja lukion yksi mahdollinen sijoituspaikka. Opintien kampuksen näin mittava kehittäminen ei ole voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja tältä osin se merkitsisi tuntuvaa lisäpanostusta lähivuosina Heinolan toimipisteen kehittämiseen. Toteutukseen liittyvä tekijä on Opintie 2 kiinteistöstä luopuminen. Opintie 1 investointihankkeen panostus olisi merkittävä, mutta mahdollistaisi sen, että näiden töiden jälkeen koko Opintie 1:n rakennusmassa on peruskorjattu ja hyvässä käyttökunnossa pitkälle tulevaan. Toimitilastrategian valmistelua jatketaan. Tilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v oli noin m 2, olisi tavoitetila 2025 noin m 2 (-39 prosenttia). Maaliskuussa saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ennakkotietokirje koulutuksen järjestämislupahausta, jossa OKM:n arvio ammatillisen koulutuksen rahoituksesta vuonna 2017 eri koulutusmuodoissa oli keskimäärin -20 prosenttia verrattuna 2013 tasoon. Rahassa Salpaukselle tämä olisi noin -14 milj. euroa, ja josta vuoteen 2015 mennessä on toteutunut noin puolet (-7 milj. euroa). Tieto ei tullut yllätyksenä, siksi myös toimitilastrategian väljemmät versiot eivät ole valmistelua tyydyttäneet. Olemme pyytäneet Lahden kaupungilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: - täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin vai - sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuu muuhun käyttöön, ml. LAMKilta vapautuvat tilat? Jos isossa kuvassa keskustakampuksen suojelullinen tilanne ja muu käyttötarkoituksen muutos ammatillisesta koulutuksesta muuhun toimintaan nähdään epätarkoituksenmukaisena, on keskustakampuksen täyttäminen mahdollista ottamalla toimitilastrategian valmistelussa asia huomioon ja jättämällä Vipusenkadulle lähinnä isoa logistiikkaa vaativia toimintoja kuten metalliala, kuljetusala ja rakentaminen.

8 7 (8) Koulutuskonsernilla on myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja yhteensä m 2. Myynti- ja luovutustoimia jatketaan kevään aikana ja vuonna 2015 tulee arvioida Salpauksen toiminnasta tyhjentyneiden kiinteistöjen mahdollisten lisäpoistokirjauksien tarvetta ennakoiden todennäköisiä tulevia tappiota. Kertapoistot heikentävät tältä osin vuoden 2015 tulosta ja asiasta tehdään syksyn yhtymäkokoukseen talousarviomuutosesitys. Talouden toteuma Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen ensimmäinen vuosineljännes ei tuonut suuria muutoksia. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet näkyvät, mutta tilanne on jatkossakin erityisesti koulutusaloilla haasteellinen. Tämä edellyttää opetuksen ja ohjauksen toimintatapojen kehittämistä tutkintojen uudistuksen suuntaisesti. Vaikka koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva uudistus tällä kertaa kariutui, on koulutuksenjärjestäjiä kehotettu jatkamaan sopeutustoimia ja varautumista edelleen tiukkenevaan talouteen. OKM:n aiempi päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 vuoteen 2016 mennessä ja yksikköhintarahojen leikkaukset vähentävät tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämä ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden maaliskuun tilanteeseen verrattuna -3,3 %. Suurimmat muutokset on tapahtunut henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa sekä tietopuoleisen oppisopimuksen myynnissä. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma ( vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma ( vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on poistettu Tuoterenkaan vielä vuoden 2015 talousarviossa oleva osuus. Talousarviomuutosesitys tästä muutoksesta on tehty yhtymäkokouksen kokoukseen. Tuotot ovat kertyneet 27,0 prosenttia talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Tuotoista ja kuluista on poistunut noin yksi kolmasosa (33 %). Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet -6,5 % ja aikuiskoulutus -3,3 prosenttia edellisvuoteen. Kulut ovat kertyneet 26,4 prosenttisesti talousarviosta. Tilikauden tulokseksi muodostuu euroa, jossa Tuoterenkaan yhtiöittämisen kustannuksia on ,03 euroa. Nämä kustannukset, jotka huomioidaan Tuoterenkaan toiminnan lopputilityksessä yhtymäkokouksen päättäessä asiasta toukokuussa. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 26,4 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 58,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 62,2 prosenttia. Uuden Salpauksen (Salpaus + Yhteiset palvelut) henkilöstökulut ovat alentuneet -8,9 prosenttia, euroa. Henkilötyövuosien (htv) määrä on laskenut vuoden 2014 maaliskuusta -89,95, josta noin 40 henkilötyövuotta selittyy Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ön siirtyneet Yhteisten palveluiden henkilöt. Talouden toteumissa näkyvät opiskelijamäärien ja -työpäivien muutos edellisvuoteen. Yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus -253 opiskelijaa, yksikköhintarahoitteinen oppisopimuskoulutus +160 opiskelijaa, koulutuksen myynti opiskelijatyöpäivää.

9 8 (8) Rakennemuutoksen vaikutus 1-3/2015 talouden tarkastelussa Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirretty kassavarojen osuus heti vuoden ensimmäisinä pankkipäivinä oli 6,7 miljoonaa euroa, joka vaikuttaa kuntayhtymän kassavarojen muutokseen. Edelleen kuntayhtymän tilanteen kassavaroista Lamk Oy:lle kuuluu 5,8 milj. euroa. Kuntayhtymän omien kassavarojen osuus on noin 19,5 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon myös Lahden kaupungille takaisin maksettavan Tuoterenkaan laina ,87 euroa. Lamk Oy:lle ja Valma Oy:lle maksettavat lopputilitykset toteutetaan päätösten mukaisessa aikataulussa siirtopäätösten saatua lainvoiman. Kuntayhtymän maksuvalmiutta arvioitaessa tulee edellä mainitut siirtovelat ottaa huomioon. Maksu on kasvanut 111 päivään, mutta quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna se on 1,14. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 72 päivää, mutta quick ratio 1,30. Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin. Lyhytaikaiset velat ovat kasvaneet edellä selitetyistä syistä osana yhtiöittämisten toteutusta. Suhteellinen velkaantuneisuus on sitä kautta kasvanut. Lisätietoja tarvittaessa antavat - toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi, puhelin rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi, puhelin henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]phkk.fi, puhelin

10 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA Euro (3 kk = 25 %) TA 15 sis. TA muutoksen TOT 1-3 / 15 Tot-% 15 TP 14 TOT 1-3 / 14 Tot-% 14 Toimintatuotot , ,5 Myyntituotot valtiolta , ,4 Myyntituotot kunnilta , ,0 Myyntituotot kuntayhtymi , ,7 Myyntituotot muilta , ,1 Opetus- ja kultt.toimen , ,4 Muut palvelumaksut ,6 Tuet ja avustukset , ,5 Vuokratuotot , ,1 Muut toimintatuotot ,9 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintakulut , ,5 Henkilöstökulut , ,6 Palvelujen ostot , ,1 Ostot tilikauden aikana , ,6 Varaston lisäys/vähennys , ,1 Avustukset , ,0 Vuokrat , ,2 Muut toimintakulut , ,4 Toimintakate , ,0 Korkotuotot , ,2 Muut rahoitustuotot ,3 Korkokulut , ,2 Muut rahoituskulut , ,4 Vuosikate , ,1 Suunnitelman mukaiset poistot , ,4 Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot ,0 Satunnaiset kulut ,0 Tilikauden tulos , ,7 Poistoeron lisäys ja väh , ,0 Varausten lisäys ja vähe ,0 Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,6 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,3 % 10,6 % 10,1 % 10,3 % Perusrahoitus , ,2 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,5 % 73,6 % 76,5 % 78,6 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 60,1 % 58,8 % 59,5 % 62,2 % Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous ) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU Euro (3 kk = 25 %) TP 12 TP 13 TP 14 Muutos - % TOT 1-3 / 14 TOT 1-3 / 15 Muutos - % Toimintatuotot , ,0 Myyntituotot valtiolta , ,8 Myyntituotot kunnilta , ,1 Myyntituotot kuntayhtymi , ,9 Myyntituotot muilta , ,5 Opetus- ja kultt.toimen , ,9 Muut palvelumaksut , ,0 Tuet ja avustukset , ,4 Vuokratuotot , ,7 Muut toimintatuotot , ,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , ,3 Henkilöstökulut , ,6 Palvelujen ostot , ,1 Ostot tilikauden aikana , ,0 Varaston lisäys / vähennys , ,9 Avustukset , ,7 Vuokrat , ,0 Muut toimintakulut , ,4 Toimintakate , ,7 Korkotuotot , ,4 Muut rahoitustuotot , ,5 Korkokulut , ,4 Muut rahoituskulut , ,3 Vuosikate , ,1 Suunnitelman mukaiset poistot , ,2 Kertaluonteiset poistot , Satunnaiset tuotot , Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,5 Poistoeron lisäys ja väh , Varausten lisäys ja vähe , Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,9 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,2 % 10,1 % 10,1 % 10,3 % 10,6 % Perusrahoitus , ,3 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,9 % 77,8 % 76,5 % 78,6 % 73,6 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 64,0 % 61,3 % 59,5 % 62,2 % 58,8 %

12 KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Euro TA 2015 sis TA muutoksen TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 372 Tulorahoitukseen korjauserät -372 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien kassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 152 % 130 % 174 % Pääomamenojen tulorahoitus % 107 % 121 % 162 % Lainahoitokate Kassan riittävyys (pv) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset) Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 90 pv x Rahavarat / Kassasta maksut ajalta

13 Hiltr PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE Euro VASTAAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% Muutos -% A PYSYVÄT VASTAAVAT *) , ,0 I Aineettomat hyödykkeet , ,1 Aineettomat oikeudet , ,1 II Aineelliset hyödykkeet , ,7 Maa- ja vesialueet , ,2 Rakennukset , ,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,4 Koneet ja kalusto , ,2 Muut aineelliset hyödykkeet , ,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset han , ,5 III Sijoitukset , ,6 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet , ,0 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet , ,4 Muut osakkeet ja osuudet , ,2 Muut pysyvät lainasaamiset , ,0 Muut pysyvät saamiset muilta , ,4 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,3 Muut toimeksiantojen varat , ,3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,6 I Vaihto-omaisuus , ,7 Aineet ja tarvikkeet , ,4 Keskeneräiset tuotteet , ,7 Valmiit tuotteet , ,1 II Saamiset , ,7 Lyhytaikaiset saamiset , ,7 Myyntisaamiset , ,0 Muut saamiset (alv, valtionosuus) , ,0 Siirtosaamiset , ,1 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,0 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,9 *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin , ,6

14 VASTATTAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% Muutos -% A OMA PÄÄOMA , ,6 I Peruspääoma , ,7 II Arvonkorotusrahasto , ,8 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,3 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,9 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,0 Poistoero , ,7 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset , ,0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,8 Muut toimeksiantojen pääomat , ,8 E VIERAS PÄÄOMA , ,5 I Pitkäaikainen , ,6 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,6 Lainat julkisyhteisöiltä , ,7 II Lyhytaikainen , ,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,0 Lainat julkisyhteisöiltä , Saadut ennakot ,0 Ostovelat , ,5 Muut velat , ,4 Siirtovelat , , , ,6 TASEEN TUNNUSLUVUT Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 20,2 % 33,1 % Lainakanta % 7,0 % 6,0 % 5,2 % 5,9 % 5,7 %