POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Suvi Pakarinen SAIRAANHOITAJIEN JA PERUSHOITAJIEN KOKEMUKSIA HILJAISEN RAPORTIN KÄYTÖSTÄ TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOILLA Opinnäytetyö Lokakuu 2008

2 OPINNÄYTETYÖ Lokakuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijä Suvi Pakarinen Nimeke Sairaanhoitajien ja perushoitajien kokemuksia hiljaisen raportin käytöstä terveyskeskuksen vuodeosastoilla Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilöstöllä on hiljaisen raportin käytöstä ja miten hiljaista raportointia voitaisiin heidän mielestään kehittää. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin seitsemältä hiljaista raporttia työssään käyttävältä hoitajalta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan hiljaiseen raportointiin siirtymisen myötä hoitohenkilöstölle jäi enemmän aikaa sekä suoraan että välilliseen potilastyöhön. Hiljainen raportointi lisäsi hoitohenkilöstön vastuuta työstään. Vastuu omasta kirjaamisesta sekä raportin lukemisesta ja tiedonhankinnasta korostui. Myös hoitotyön kirjaamisen merkitys korostui. Opinnäytetyön tulosten mukaan kirjaaminen oli hiljaisen raportin myötä parantunut, mutta siinä oli edelleen kehitettävää. Hoitohenkilöstö toi ilmi hiljaisen raportin kehittämisehdotuksia hoitotyön kirjaamiseen ja suulliseen tiedonvälitykseen liittyen. Myös muita kehittämisehdotuksia nousi esille. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää toimeksiantajan lisäksi monet terveyden- ja sairaanhoidon työpisteet kehittäessään raportointimenetelmäänsä ja hoitotyön kirjaamistaan. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, millaisia vaikutuksia hiljaisella raportoinnilla on työryhmän kiinteyteen ja hoitajien väliseen vuorovaikutukseen. Jatkossa voitaisiin myös tutkia, miten hiljainen raportointi soveltuu käytettäväksi eri aloilla erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon eri sektoreilla. Kieli suomi Sivuja 45 Liitteet 3 Liitesivumäärä 7 Asiasanat hoitotyön kirjaaminen, raportointi, hiljainen raportointi, hoitotyön kirjallinen suunnitelma

3 THESIS October 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Suvi Pakarinen Title Registered Nurses and Practical Nurses Experiences of Silent Reporting in the Inpatient Ward of a Health Centre Abstract The purpose of the study was to explore the experiences of the nursing staff when using a silent report in the inpatient ward of a health centre, as well as to explore nursing staff s proposals for the development of silent reporting. The study was conducted using a qualitative research method. Research material was collected with theme interviews from seven nurses who used silent reporting in their work. The interviews were analysed by means of inductive content analysis. The research results showed that the nursing staff had more time to direct and indirect patient work when they were using the silent report. The silent report increased nursing staff s responsibility for their work. The responsibility for one s own documentation, reading of the report and acquisition of information had increased. Moreover, the importance of nursing documentation had increased. The nursing staff experienced that nursing documentation had improved but it still needed further development. It was found that the silent report could be advanced by developing both written and spoken communication. Also other means to develop silent reporting were mentioned in the replies. The results of this study can be used by the commissioning organisation and other health care and medical care units to develop nursing shift reporting and nursing documentation. As a further study it would be interesting to investigate the effects of silent reporting on communication between nurses and on the coherence of teams. Language Finnish Keywords nursing documentation, nursing shift report, silent reporting, nursing care plan Pages 45 Appendices 3 Pages of Appendices 7

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO HOITOTYÖN KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI OSANA POTILAAN HOITOA Hoitotyön kirjaaminen Hoitotyön kirjaamisen lainsäädännölliset näkökohdat ja ohjeet Sähköinen kirjaaminen Hoitotyön kirjallinen suunnitelma Suullinen raportointi Hiljainen raportointi TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusmenetelmä Tutkimukseen osallistujat Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa sekä suoraan että välilliseen potilastyöhön Hoitotyön kirjaamisen merkitys korostuu hiljaista raporttia käytettäessä Hiljainen raportti lisää hoitohenkilöstön vastuuta työstään Hiljaisen raportin kehittämisehdotuksia POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Saatekirje Teemahaastattelurunko Esimerkki aineiston analyysista

5 5 1 JOHDANTO Hoitotyössä raportilla tarkoitetaan tilaisuutta, jossa tiedotetaan päättyvän työvuoron tapahtumista ja potilaiden vointiin sekä hoitoon liittyvistä asioista (Ruuskanen 2007, 11). Perinteinen tapa välittää tietoa on suullinen raportti. Kirjalliseen tiedonvälitykseen perustuvassa raportointimallissa eli hiljaisessa raportoinnissa tiedottaminen tapahtuu suullisten raportointitilaisuuksien sijaan sairauskertomusten ja hoitosuunnitelmien välityksellä (Puumalainen, Långstedt & Eriksson 2003, 5; Ruuskanen 2007, 9). Jokainen hoitaja lukee vuoron alussa niiden potilaiden potilasasiakirjat, joita hän hoitaa työvuoronsa aikana. Lukemisen jälkeen on mahdollisuus kysyä vuoronsa lopettavalta hoitajalta lisätietoja. (Ruuskanen 2007, 34.) Suullisen raportin korvaamisesta kirjalliseen tiedonvälitykseen perustuvalla raportilla ei ole Suomessa paljon kokemusta (Puumalainen ym. 2003, 5). Aihetta ovat tutkineet muun muassa Halinen ja Hämäläinen (2005), Puumalainen ym. (2003) ja Ruuskanen (2007). Englanninkielisiä julkaisuja aiheesta on saatavilla muutamia (esimerkiksi Kennedy 1999 ja Wallum 1995). Kennedyn (1999, 393) ja Puumalaisen ym. (2003) mukaan hiljaiseen raporttiin siirtyminen paransi hoitotyön kirjaamisen laatua ajantasaisemmaksi ja tarkemmaksi. Kennedyn (1999) ja Wallumin (1995, 26) mukaan hiljaisen raportin myötä kommunikaatio parani ja hoitohenkilöstö tutustui potilaspapereihin ja hoitotyön kirjallisiin suunnitelmiin entistä paremmin. Tutustuin hiljaiseen raportointimenetelmään työskennellessäni erään Pohjois-Karjalassa sijaitsevan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tutkimus toteutettiin saman terveyskeskuksen kahdella vuodeosastolla: akuutti- ja pitkäaikaisvuodeosastolla. Toimeksiantajan toiveen mukaisesti toimeksiantajaa ei mainita opinnäytetyössä nimeltä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia terveyskeskuksen vuodeosastojen sairaanhoitajilla ja perushoitajilla on hiljaisen raportin käytöstä ja miten hiljaista raportointia voitaisiin heidän mielestään kehittää. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Opinnäytetyössä sairaanhoitajia ja perushoitajia kutsutaan yhteisnimikkeellä hoitohenkilöstöksi.

6 6 2 HOITOTYÖN KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI OSANA POTILAAN HOITOA 2.1 Hoitotyön kirjaaminen Hoitotyön kirjaaminen lisää potilasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta. Se on myös hoitotyön laadunvarmistuksen, kehittämisen ja arvioinnin välttämätön edellytys. (Virtanen 1995, 12.) Hyvä hoitotyön kirjaaminen liittyy oleellisesti potilaan laadukkaaseen kokonaishoitoon. Tärkeintä kirjaamisessa on sen loogisuus ja selkeys sekä potilaan hoidon etenemisen kannalta oleellisten asioiden esiintuominen ja hoidon vaikuttavuuden seuranta. (Lauri & Lehti 1996, 30.) Kirjaaminen potilaan sairauskertomukseen ja erilaisiin hoitolomakkeisiin on yksi keskeinen päätöksenteon sovellusmuoto potilaan hoidossa (Lauri, Eriksson & Hupli 1998, 105). Kirjaamisen tulee antaa selkeä kuva potilaan tarpeista ja voimavaroista, hoidon tavoitteista ja saavutetuista tuloksista (Koota 1998, ). Hoidon kirjaamisessa tulisi käydä ilmi miten potilasta on hoidettu, mitä hänelle on tehty ja minkälaisia vaikutuksia toimenpiteet ovat saaneet aikaan (Lauri & Lehti 2000, 19 20). Järjestelmällisellä kirjaamisella taataan hoitotyön jatkuvuus hoitajan vaihtuessa tai asiakkaan siirtyessä toiseen hoitolaitokseen. (Kivipelto 1998, 120). Hoitotyön kirjaaminen todentaa potilaan hoitotyön toteuttamista ja työn organisointia. Se myös tuottaa tietoa hoitotyön näkökulmasta toiminnan seurantaan ja tilastointiin. (Ikonen, Ensio & Saranto 2004, 18.) Hoitotyön kirjaamisessa tulee noudattaa hoitotyöntekijöiden eettisiä ohjeita, joita ammattikunnat ovat laatineet sairaanhoitajille, kätilöille, lähi- ja perushoitajille (Hallila 2005a, 23). Hoitotyön kirjaaminen voi olla manuaalista tai tietokoneavusteista (Partanen & Kvist 2007, 18). Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista potilasasiakirjat määritellään seuraavasti: potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992). Näitä ovat esimerkiksi lähetteet tutkimuksiin (esimerkiksi laboratoriolähetteet), lausunnot ja tulok-

7 7 set, erilaiset ajanvarauspäiväkirjat, luettelot ja kortistot, atk-tallenteet sekä ääni-, filmija videotallenteet. Potilaskohtaiset hoitosuunnitelmat ja kirjalliset potilasraportit ovat myös potilasasiakirjoja. (Aalto 1998, ) Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992). Hyvä hoito, potilaan turvallisuus ja henkilökunnan oikeusturva edellyttävät, että potilasasiakirjatiedot ovat oikeita, virheettömiä ja laajuudeltaan riittäviä. Potilasasiakirjojen tehtävänä on palvella potilaan hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta, joten merkintöjen tekemisessä edellytetään huolellisuutta, tarpeellisia tietoja ja käyttötarkoituksenmukaisuutta. Potilasasiakirjojen asianmukaisuus, ymmärrettävyys ja hyvä tietojenkäsittelytapa sekä viivytyksettä merkintöjen tekeminen ovat myös tärkeitä. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 2001.) Leinon (2004, 65, 69) tutkimuksen mukaan kirjaamiskoulutus työpaikalla motivoi työntekijöitä kirjaamisessa. Kirjaamisen laadun ja kirjattavan asian sisällön paranemista edesauttaa työyhteisön tuki ja esimiehien kiinnostus kirjaamisen kehittämiseen. Hoitotyön ja potilaan hoidon kirjaamisen perusongelma on käytettävien käsitteiden kirjavuus. Samalla käsitteellä voi olla eri käyttäjien keskuudessa eri merkityksiä, ja eri käsitteet saattavat tarkoittaa samaa ilmiötä. (Halttunen 1992, 6.) Samaan tulokseen tulivat myös Rajala ja Vironen (2002, 57) opinnäytetutkimuksessaan, joka tehtiin pääkaupunkiseudun terveyskeskuksen akuuttiosastolla. Heidän mukaansa kirjaamisen arvioinnin tekee vaikeaksi suomen kieli, koska merkitykseltään samansisältöisiä asioita voidaan ilmaista usealla eri tavalla. Jokaisella kirjaajalla on oma tapa kirjata ja ilmaista asioita. Siihen mitä, miten ja miksi kirjataan, vaikuttavat hoitajan ammatillinen tietoperusta, tiedot, taidot, kokemus sekä hoidollinen tilanne. Hallila (2005a, 29) kannustaa kirjaamisessa luovuuteen muistuttaen, että virallisen potilasrekisterin tulee olla asiatyylillä kirjoitettua. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa samalla tavalla. Hyvin stereotyyppinen kirjaaminen antaa lukijalle kuvan standardoidusta hoidosta, jota kukaan ei todellisuudessa halua itselleen tai läheisilleen.

8 8 Huolella tehtyjä hoitotyön asiakirjoja voidaan käyttää apuna myös hoitojakson jälkeen arvioitaessa, onko potilaan saama hoito ollut parhaan mahdollisen hoitokäytännön mukaista, ja onko käytettävissä olleita resursseja käytetty tarkoituksenmukaisesti potilaan hyväksi. Hoidon arviointiin tulisi jatkossa ottaa enemmän myös potilas ja hänen omaisensa mukaan. (Virtanen 1995, 12.) Potilaan kokonaishoidon eri vaiheiden kirjaaminen on oleellinen osa hoitoa, ja sen merkitys lisääntyy jatkuvasti terveydenhuoltojärjestelmän muuttuessa, hoitoaikojen lyhentyessä ja potilaiden sekä heidän omaistensa aktiivisuuden lisääntyessä. (Lauri & Lehti 1996, 28; Kärkkäinen 2007, 90.) Myös sähköinen kirjaaminen ja potilaiden terveysongelmien monimutkaistuminen ovat lisänneet hoitotyön kirjaamisen vaatimuksia (Kärkkäinen 2007, 90) Hoitotyön kirjaamisen lainsäädännölliset näkökohdat ja ohjeet Hoitotyön kirjaamista säätelevät lait, asetukset ja ohjeet. Perusohje hoitotyön kirjaamiselle on, että mitä on kirjattu, on tehty ja mitä ei ole kirjattu, ei ole tehty (Kivipelto 1998, 120). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjojen laatimisesta (2001) annetaan potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä yksityiskohtaiset ohjeet. Potilasasiakirjojen käsittelyn kannalta tärkeä laki on henkilötietolaki (1999), joka säätelee yleisesti henkilötietojen käsittelyä. Potilasasiakirjojen käsittelyssä tulee noudattaa henkilötietolain 5 :ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta siten, että potilassuhteen luottamuksellisuus ja potilaan yksityisyyden suoja turvataan. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) säätelee myös potilasta koskevaa kirjaamista. Potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. Potilaalla on itsemääräämisoikeus eli potilasta koskevat hoitoratkaisut tulee tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. On tärkeää, että potilas saa riittävästi tietoa terveydentilastaan, hoidon sisällöstä ja vaikutuksista ja mahdollisista riskitekijöistä sekä hoitovaihtoehdoista. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön on annettava potilaalle tietoa siten, että tämä ymmärtää sen sisällön. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992.)

9 9 Potilasasiakirjojen laatiminen on terveydenhuollon ammattihenkilön ja toimintayksikön laissa säädetty velvollisuus (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992). Merkintöjä saavat tehdä potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Terveydenhuollon opiskelijoiden merkinnät hyväksyy esimies, ohjaaja tai tämän valtuuttama henkilö. Potilasasiakirjoihin merkinnän tekevä henkilö on velvollinen merkitsemään myös nimensä, asemansa ja merkinnän ajankohdan. Jos potilasasiakirjamerkintöjä joudutaan korjaamaan, korjaus tulee tehdä niin että alkuperäinen ja korvattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ) Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilaan asiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Potilasasiakirjaan tulee merkitä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ) Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992) Sähköinen kirjaaminen Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaan valtakunnallisesti yhdenmukainen sähköinen potilaskertomus otetaan käyttöön vuoden 2007 loppuun mennessä. Sen tavoitteena on, että hoidon toteuttamisen ja seurannan kannalta oleellisin potilastieto kirjataan sähköisesti yhdenmukaisella tavalla ja että tiedot ovat potilaan suostumuksella käytettävissä yli rekisterinpitäjärajojen. Valtakunnallisesti yhdenmukainen sähköinen potilaskertomus tarkoittaa käytännössä, että sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien yhteensopivuutta kehitetään siten, että samalla varmistetaan korkea tietoturvan ja tietosuojan taso. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Sähköisessä potilaskertomuksessa potilaskertomuksen ydintiedoilla tarkoitetaan keskeisiä, potilaan saamaa tai tarvitsemaa terveyden- tai sairaanhoitoa kuvaavia tietoja, jotka on potilastietojärjestelmissä kuvattu yhtenevällä, määrämuotoisella tavalla. Ydin-

10 10 tiedot muodostuvat kronologisesti eri hoidon toteuttajien toimesta hoitojaksojen ja hoitotapahtumien kuluessa. Ydintiedot ovat osa potilaan hoidon kirjaamista. Ydintiedot on esitetty taulukossa 1. Rakenteisten ydintietojen yksi osa on hoitotyön ydintiedot. Niillä tarkoitetaan hoidon tarvetta, toimintoja, hoidon tuloksia, hoitotyön yhteenvetoa ja hoitoisuutta. Rakenteiset ydintiedot mahdollistavat tiedon hyödyntämisen erilaisissa käyttötarkoituksissa. Kertaalleen kirjatut tiedot ovat valmiina lomakepohjissa, esimerkiksi lähetteissä, hoitopalautteissa tai todistuksissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Taulukko 1. Sähköisen potilaskertomuksen rakenteiset ydintiedot (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Potilaan tunnistetiedot Hoidon antajan tunnistetiedot Hoitojakson ja -tapahtuman tunnistetiedot Riskitiedot Hoidon syy Diagnoosi Terveyteen vaikuttavat tekijät Fysiologiset mittaukset Hoitotyön ydintiedot Tutkimukset Toimenpiteet Lääkehoito Preventio Lausunnot Toimintakyky Apuvälineet Elinluovutustestamentti Hoitotahto Hoitojakson yhteenveto Jatkohoidon järjestämistä koskevat tiedot Suostumus Sähköinen potilaskertomus parantaa osaltaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta sekä mahdollistaa uusien, kustannustehokkaampien toimintamallien käyttöönoton. Toimiva sähköinen järjestelmä säästää kustannuksia, kun potilasta koskeva ajantasainen tieto on saatavilla seuraavassa hoitopaikassa eikä kalliita tutkimuksia tarvitse tehdä moneen kertaan. (Hallila 2005b, ) Reaaliaikainen tietojen hyväksikäyttö vapauttaa resursseja varsinaiseen potilashoitoon ja mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn (Leino 2004, 70).

11 11 Tietojen vaihto sähköisessä muodossa on parhaimmillaan nopeaa ja taloudellista sekä edistää potilasturvallisuutta. Ongelmana Suomessa on se, että potilastietojärjestelmien rakentaminen on ollut jokaisen kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin oma asia ja järjestelmiä on ostettu tarjouskilpailujen perusteella. Näin samankin sairaanhoitopiirin alueella voi olla terveyskeskuksissa ja sairaaloissa useita erilaisia järjestelmiä, jotka eivät toimi keskenään. Tällöin potilaan hoitotietojen tarkastelu toisessa toimintayksilössä ei onnistu ja tiedot pitää edelleen lähettää paperiversiona. Tämä vaarantaa potilasturvallisuuden, koska tiedonsiirto hidastuu ja voi olla puutteellista. (Hallila 2005b, 54.) 2.2 Hoitotyön kirjallinen suunnitelma Hoitotyön kirjallisen suunnitelman tarkoitus on ohjata hoitotyötä, potilaan hoitamista (Ruuskanen 2007, 15). Hoitotyön prosessimallia noudattavan kirjaamisen mukaiseen potilaskertomukseen tulee kirjata potilaan hoidon tarpeen määrittely, tavoitteet, toteutus ja arviointi (Wilskman, Koivukoski, Knuutila & Isotalo 2007). Hoitotyön prosessimallin pohja on luotu 1970-luvulla Maailman terveysjärjestö WHO:n hoitotyön tutkimus- ja kehittämisohjelman tulosten pohjalta. Hoitotyön prosessimallin mukainen kirjaaminen sisältää hoidon tarpeen määrittämisen, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. (Kratz 1984, 11, 16.) Hoitotyön kirjallisen suunnitelman laatiminen on tärkeää. Erityisen tärkeänä sitä pidetään silloin, kun hoidettava henkilö ei sairautensa vuoksi pysty itse kertomaan, miten hän haluaisi itseään hoidettavan tai miten häntä on hoidettu. Hoitotyön kirjallisessa suunnitelmassa näkyvät hoitotyöntekijöiden arvomaailma, ihmiskäsitys sekä ammattitaidon eri osa-alueet, kuten päätöksentekokyky esimerkiksi erilaisten hoitotyön auttamismenetelmien valinnassa. Suunnitelman laatiminen vaatii hoitajalta sekä moraalisia että tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. (Hallila 1998, 6 7.) Potilaan hoitoa suunniteltaessa esitiedot ja potilaan tulohaastattelu ovat erittäin tärkeitä asioita. Tulotilanteen kattavalla kartoituksella taataan, että hoito on yksilöllistä ja potilaan tarpeisiin perustuvaa. Näin hoitajat ja moniammatillinen työryhmä voivat keskittää voimavaransa potilaan hoidon oleellisiin tarpeisiin. Selkeä suunnitelma, joka on kaikki-

12 12 en luettavissa ja potilaan tietoisuudessa, takaa sen, että turhat ja päällekkäiset toiminnot karsiutuvat. (Ahonen, Ikonen & Koivukoski 2007, 7.) Valitsin opinnäytetyöhön kirjaamisen malliksi hoitotyön prosessin mukaisen kirjaamisen, koska se on myös valtakunnallisesti yhdenmukaisen sähköisen potilaskertomuksen pohjana. Hoitotyön prosessin mukainen kirjaaminen tukee myös sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta (2001). Hoitotyön prosessin mukaisessa kirjaamisessa kirjaaminen etenee hoitotyön tarpeista ja potilaan voimavaroista hoitotyön tavoitteisiin, toteutukseen ja arviointiin (Wilskman ym. 2007). Hoitotyön tarpeet määritellään potilasta koskevan tiedon keruun ja analyysin avulla (Sonninen & Ikonen 2007, 76). Potilaan tietoja kerätään ja analysoidaan koko hoitoprosessin ajan. Potilaan hoitotyön suunnitelmaa tulee tarkistaa päivittäin sen mukaan, miten potilaan tilanne, voimavarat ja vointi vaihtelevat. (Suhonen 2005, 38.) Potilaskertomukseen kirjataan potilaan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön tarpeet ja voimavarat. Hoitotyön tarpeiden tulee kuvata potilaan vointia tai tilannetta, johon voidaan vastata hoitotyön toiminnoin. Hoitotyön tarpeeksi ei siis määritellä lääketieteellistä diagnoosia. (Ahonen ym. 2007, 7 8.) Hoitotyön tarpeiden määrittely on Leinon (2004, 61 63) tutkimustulosten mukaan puutteellista. Hän tutki kirjaamisen toteutumista kahdessa eri sairaalassa, joista toisessa oli käytössä sähköinen kirjaaminen ja toisessa manuaalinen. Tulosten mukaan puutteita oli havaintojen, potilaan tarpeiden ja hoitotyön ongelmien kirjauksessa. Sähköistä kirjaamista käyttävistä hoitajista yli puolet koki, että hoitotyön tavoitteet on kirjattu vain välttävästi. Hoitoa suunnitellaan vain harvoin yhdessä potilaan kanssa. Hoitotyön tavoitteilla kuvataan sitä tilaa tai muutosta potilaan tilanteessa, johon hoitotyön keinoin pyritään. Tavoite ilmaistaan niin konkreettisesti, että sen saavuttamistasoa voidaan niin hoitojakson aikana kuin sen lopussakin arvioida ja mitata. (Virtanen 1995, 13.) Tavoitetta laadittaessa on hyvä pohtia realistista aikataulua tavoitteen saavuttamiseksi ja keinoja, kuinka arvioida sen toteutumista. Tavoitteen on oltava potilaan ja moniammatillisen tiimin hyväksymä, muuten he eivät voi sitoutua potilaan kuntoutumisen edistymiseen. (Ahonen ym. 2007, 8.)

13 13 Hoitotyön suunnitelmaan kirjataan myös suunnitellut hoitotyön toiminnot tavoitteisiin pääsemiseksi. Kun tavoitteet laatii moniammatillinen tiimi yhdessä, kaikki tietävät kuka tekee mitäkin ja millä aikataululla. Potilaan ja hänen läheistensä läsnäolo hoidon suunnittelussa motivoi potilaan toimimaan tavoitteen mukaisesti. (Ahonen ym. 2007, 8 9.) Kirjattaessa hoitotyön toteutusta huomioidaan, miten suunnitellut toiminnot toteutuivat ja mitä muita asioita potilaan hoidossa tapahtui. Potilaan vointi kuvataan yksityiskohtaisesti. (Ahonen ym ) Hoitotyön auttamismenetelmät kohdistuvat potilaan ongelmien syihin ja seurauksiin. Niiden tulisi olla tutkimukseen ja näyttöön perustuvia. Lisäksi käytettyjen auttamismenetelmien tulisi olla potilaan tai omaisen hyväksyviä, arvioitavissa olevia, vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia. (Hallila & Graeffe 2005, 89.) Hoitotyön arviointia tehdessään hoitohenkilöstö pohtii, saavutettiinko hoitotyön tavoite, millainen muutos potilaan tilassa on tapahtunut, miten potilas on kokenut hoidon, muuttuvatko tarpeet, tavoitteet ja suunnitellut toiminnot. Hoitohenkilöstön ydinosaamiseen kuuluu arvioida ja kirjata potilaan hoidon kannalta keskeiset asiat kokonaisuuksiksi ja ajaa potilaan etuja. (Ahonen ym. 2007, 9.) Ilman hoitotyön arviointia on vaikeaa tietää, minkälaisia auttamiskeinoja kannattaa käyttää, ja hoitotyöntekijöiden niukat resurssit potilastyössä saattavat olla tehottomassa käytössä (Hallila 1998, 8). 2.3 Suullinen raportointi On olemassa lukuisia tapoja taata potilastiedon siirtyminen työvuorojen vaihtuessa vuoronsa aloittaville hoitajille. Suullinen tiedotustilaisuus on perinteinen tiedonvälitystapa hoitotyössä. (Telaranta 1997, ) Termiä tiedotustilaisuus voidaan käyttää raportin synonyymina (Junes & Solvin 1995, 10). Perinteinen tiedonvälityskeino on kansliaraportti. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat muun muassa vuoteenvierusraportti, hiljainen raportti ja nauhoitettu raportti (Telaranta 1997, ). Hoitohenkilöstön raportointitilaisuuksia pidetään yleensä työvuorojen vaihtuessa: aamulla, päivällä ja illalla. Raportointitilaisuuksissa välitetty tieto ohjaa hoitohenkilöstöä työssään. (Liukkonen 1992, 195.) Raportin aikana vastuu potilaiden hoidosta siirtyy työvuoroon tuleville henkilöille (Kilpeläinen 1992). Suullisessa raportissa edellisen

14 14 vuoron hoitajat tiedottavat vuoroon tuleville hoitajille kaikista osaston potilaista. Tämä tapahtuu yleensä kansliassa tai muussa vuodeosaston toiminnasta syrjässä olevassa tilassa. (McKenna & Walsh 1997, 128.) Suullisen raportoinnin tärkeimmät tehtävät ovat toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, potilasturvallisuus ja työryhmän kiinteydestä huolehtiminen (Kilpeläinen 1992, 28 29). Suullisella raportilla on myös tärkeä merkitys hoitajien välisen vuorovaikutuksen kannalta. Raportointitilanne on ammatillisesti tärkeä, koska siinä hoitohenkilöstö voi vaihtaa kokemuksiaan ja antaa ohjausta. Se on myös hyvä tilaisuus käsitellä tunteita ja kriittisiä tilanteita. (Telaranta 1997, ) Suullisen raportin pohjana toimivat potilasasiakirjat, ja kirjatun hoitosuunnitelman tarkoitus on ohjata potilaan hoitamista (Ruuskanen 2007, 15). Toisaalta Wallumin (1995, 24) mukaan hoitosuunnitelmaa ei usein edes lueta raportilla, vaikka raportin pitäisi perustua siihen. Potilaista kerrottavat asiat painottuvat enemmän päättymässä olevan työvuoron asioihin kuin hoitosuunnitelmaan (Kennedy 1999, 392; Liukkonen 1992; Wallum 1995, 25). Liukkosen (1992) tutkimuksen mukaan suullinen raportointi keskittyy vanhainkodissa vanhuksen fyysisiin vaivoihin, lääketieteelliseen hoitoon, lääkkeiden antamiseen ja eritykseen. Lamond (2000, ) on tutkimuksessaan todennut, että potilaasta kerrotaan suullisessa raportissa asioita, joita ei ole dokumentoitu mihinkään. Nämä asiat liittyvät usein potilaan kuntoon, psyykkiseen vointiin ja persoonaan. Hallilan (2005c, 125) ja Kennedyn (1999, 392) mukaan suullinen raportointi on käytännössä sitä, että hoitotyötä toteutetaan muistinvaraisen tiedon perusteella. Tällainen menettely vaarantaa potilasturvallisuuden, ja hoitotyöntekijöiden oma oikeusturva heikkenee. Ruuskasen (2007, 9) mukaan suullinen raportointi ei tänä päivänä vastaa kehittyneen ja muuttuneen hoitotyön tarpeisiin. Se ei edistä hoitotyön jatkuvuutta eikä potilaiden hoidon turvallisuutta. Kilpeläisen (1992, 36 37) mukaan suullisessa raportointitilaisuudessa on useita häiriötekijöitä, kuten raporttia antavan hoitajan joutuminen välillä puhelimeen tai neuvotteluun omaisen tai muun henkilön kanssa. Kansliatilat, joissa raportointi tapahtuu, ovat usein levottomia. Raportin voi keskeyttää osaston työntekijä tulemalla kansliaan esimerkiksi hoitotarvikkeita hakemaan tai kysymään tarkennusta johonkin asiaan. Kenne-

15 15 dyn (1999, 394) mukaan suullinen raportti voi johtaa keskusteluun muista aiheista kuin hoitamisesta, ja keskustelu potilaista voi olla epäasiallista. Lisäksi se on aikaa vievää. Erikoissairaanhoidossa siihen kuluu noin seitsemän tuntia työaikaa vuorokaudessa (Puumalainen ym. 2003; Turtiainen 2005, 127). McKennan ja Walshin (1997, 128,131) mukaan monet sairaalat etsivät keinoja korvata suullinen raportointi aikaa säästävämmillä ja tehokkaammilla tiedonvälityskeinoilla. 2.4 Hiljainen raportointi Hoitotyön kirjaamisen kehittyminen mahdollistaa suullisten raporttien vähentämisen (Hallila 2005c, 125). Hiljaisessa raportoinnissa potilaan voinnista sekä hoidosta tiedotetaan suullisten raportointitilaisuuksien sijaan sairauskertomusten ja hoitosuunnitelmien välityksellä (Puumalainen ym. 2003, 5; Ruuskanen 2007, 9). Jokainen hoitaja lukee vuoron alussa niiden potilaiden potilasasiakirjat, joita hän hoitaa työvuoronsa aikana. Lukemisen jälkeen on mahdollisuus kysyä vuoronsa lopettavalta hoitajalta lisätietoja. (Ruuskanen 2007, 34.) Menetelmästä käytetään myös nimeä kirjallinen tiedonvälitys (Puumalainen ym. 2003) tai voidaan puhua yksinkertaisesti suullisesta raportista luopumisesta, kuten Ruuskanen työssään (2007, 57) tekee. Hiljaista raportointimenetelmää käytettäessä hoitotyön kirjaamisen tärkeys korostuu. Kaiken hoidon kannalta olennaisen tiedon tulee näkyä potilaan sairauskertomuksessa ja hoitosuunnitelmassa. (Puumalainen ym. 2003, 5.) Raportointi ilman suullista tiedotusta edellyttää hyvää ja selkeää kirjaamista yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti (Ruuskanen 2007, 22). Tutkimusten (Kennedy 1999, Puumalainen ym. 2003) mukaan hiljaiseen raportointimenetelmään siirtyneet hoitajat kokevat, että heidän kirjaamistaitonsa ovat parantuneet ja he tutustuvat aiempaa paremmin potilaspapereihin ja hoitosuunnitelmiin. Halisen ja Hämäläisen (2005, 80) sekä Kennedyn (1999, 394) tutkimuksissa todettiin myös, että hiljainen raportointimenetelmä vähensi henkilökunnan ylityömäärää. Se on taloudellisesti edullisempaa kuin suullinen raportti tehokkaamman ajankäytön takia. Aika, joka oli ennen kulunut suulliseen raportointiin, voitiin nyt käyttää hoitotyön kirjaamiseen ja suoraan potilastyöhön.

16 16 Halinen ja Hämäläinen (2005, 79 85) ovat tehneet opinnäytetyönsä aiheesta "Suullisesta potilastiedottamisesta hiljaiseen raportointiin". Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kartoituskyselyä. Tarkoituksena oli selvittää, miten hiljainen raportointi vaikuttaa potilaan hoitotyöhön, osaston toimintaan ja hoitotyön kirjaamiseen. Tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat, että hiljaista raporttia käyttäessään heille jäi enemmän aikaa potilaiden hoitamiseen ja muuhun työhön osastolla. Sairaanhoitajien työajan hallinta parani. He kokivat negatiivisena sen, että hoitajien välinen yhteinen kanssakäyminen väheni. Hiljaisen raportin suurimmat haasteet liittyivät kirjaamiseen. Tutkimusosastolla kehitettiin kirjaamista laatimalla yhdessä hyvän hoitotyön kirjaamisen kriteerit. Sairaanhoitajat kokivat, että kirjaaminen oli parantunut ja että se oli tasoltaan laadukkaampaa kuin ennen. Heidän mielestään hoitotyön kirjaamisessa oli kehittämistyöstä huolimatta edelleen parantamista. Kaikki sairaanhoitajat halusivat, että hiljainen raportti jää osastolla pysyväksi toimintamalliksi. Hiljaista raportointia on kritisoitu siitä, että hoitajien välinen vuorovaikutus vähenee. (Telaranta 1997, 225.) Kennedyn (1999) tutkimuksen mukaan hoitajien oli vaikea löytää hiljaisesta raportista huonoja puolia. Haitaksi mainittiin se, jos unohti kirjata jonkin asian ja joidenkin hoitajien kirjaamisen laatu. Puumalaisen ym. (2003) tutkimukseen vastanneiden hoitajien mukaan sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmiin tutustumiseen kului enemmän aikaa kuin ennen, eikä kaikki olennainen tieto tullut sairauskertomuksista esille. Suullista raporttia kaivattiin tilanteissa, joissa työhön palataan pitkältä vapaalta ja kaikki potilaat ovat uusia ja silloin, kun hoidettava potilas on vakavasti sairas. Sillä koettiin olevan vaikutusta uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämiseen. Myös potilasturvallisuuden toteutumista kritisoitiin.

17 17 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilöstöllä on hiljaisen raportin käytöstä ja miten hiljaista raportointia voitaisiin heidän mielestään kehittää. Tutkimustehtävät: 1. Miten hoitohenkilöstö kokee hoitotyön ajankäytön muuttuneen hiljaisen raportin myötä? 2. Millaisia kokemuksia hiljaista raporttia käyttävällä hoitohenkilöstöllä on hoitotyön kirjaamisesta? 3. Millaisia kokemuksia hiljaista raporttia käyttävällä hoitohenkilöstöllä on hoitotyön päätöksenteosta ja tiedonkulusta? 4. Kuinka hiljaista raportointia voitaisiin hoitohenkilöstön mielestä kehittää? 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohta on todellisen elämän kuvaaminen. Tavoitteena on tutkia kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää tutkimuskohdetta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157, 176.) Kvalitatiivisen tutkimuksen kohteena on todellisuuden monimutkainen vuorovaikutusten verkosto, johon kuuluvat ihmisten arkielämä, tarinat, käyttäytyminen ja yhteistoiminta. Näistä kerätään tietoa esimerkiksi havainnoimalla, videoimalla tai haastatteluin. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus koettaa tehdä näkyväksi ja jäsentää sellaista, jonka olemassaolosta kyllä ollaan selvillä, mutta jota ei voi mitata ja punnita. (Saarelma 1996.) Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin (Tuomi & Sarajärvi 2004, 87). Laadullisen terveystutkimuksen avulla voidaan laajentaa terveystieteellistä tietoa ja tuottaa teoreettisia kuvauksia ilmiöistä, joista ei ole aiempaa tutkimustietoa sekä löytää

18 18 uusia näkökulmia jo osin tunnettuihin ilmiöihin (Kylmä, Lähdevirta & Vehviläinen- Julkunen 2003). Opinnäytetyön menetelmäksi valitsin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen, koska sen avulla saan tutkittavasta ilmiöstä monipuolisemman kuvan kuin esimerkiksi survey-tyylisellä kyselyllä. Haluan saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia hoitohenkilöstöllä on hiljaisesta raportista. Hiljaista raportointia koskevia tutkimuksia on Suomessa julkaistu vain muutamia. Aihetta on tutkittu aiemmin vain vähän, mikä tukee laadullisen tutkimusmenetelmän käyttöä. 4.2 Tutkimukseen osallistujat Laadullisessa tutkimuksessa osallistujat valitaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Osallistujilla tulee olla kokemusta tutkimuksen kohteena olevasta asiasta. (Kylmä & Juvakka 2007, 26.) Tutkimuksen perusjoukko on terveyskeskuksen akuuttivuodeosaston ja pitkäaikaisvuodeosaston sairaanhoitajat ja perushoitajat. Hiljainen raportti on ollut osastoilla käytössä keväästä 2007 lähtien. Tutkimuksen alkuvaiheessa otin yhteyttä vuodeosastojen osastonhoitajaan ja kysyin, olisiko henkilökunnalla kiinnostusta osallistua opinnäytetyöhön. Toimeksiantosopimus laadittiin toimeksiantajan edustajan, osastonhoitajan, kanssa Erillistä tutkimuslupaa ei kunnan johtavan hoitajan mukaan tarvittu. Opinnäytetyön suunnitelman hyväksymisen jälkeen lähetin akuuttivuodeosastolle saatekirjeen (liite 1), jossa kerroin tutkimuksesta. Kohdensin saatekirjeen vain sairaanhoitajille ja perushoitajille, en lähihoitajille. Akuuttivuodeosaston osastoesitteen mukaan osaston hoitohenkilöstö koostuu sairaanhoitajista ja perushoitajista. Hoitajat jotka halusivat osallistua tutkimukseen, voivat ilmoittautua puhelimitse, sähköpostitse tai osastonhoitajan välityksellä. Tutkimukseen osallistujiksi ilmoittautui seitsemän aiheesta kiinnostunutta hoitajaa. Osa heistä oli sairaanhoitajia ja osa perushoitajia. Kaikki osallistujat ilmoittautuivat osastonhoitajan välityksellä. Lähetin saatekirjeen vain terveyskeskuksen akuuttivuodeosastolle, mutta osallistujia ilmoittautui sekä akuutti- että pitkäaikaisvuodeosastolta. Molemmilta osastoilta ilmoittautuneet hoitajat täyttivät haastateltaville annetun valintakriteerin eli he olivat työsken-

19 19 nelleet osastoilla sekä suullisen että hiljaisen raportin aikaan. Päätin haastatella molempien osastojen henkilöstöä. Uskoin, että saisin näin kuulla monipuolisempia kokemuksia asiasta. Tiedonantajien määrän ratkaisevat monesti käytettävissä olevat tutkimusresurssit kuten raha ja aika (Tuomi & Sarajärvi 2004, 87). Tavoitteenani oli haastatella neljästä kuuteen hoitajaa. Toivoin, että haastateltavat ovat työskennelleet osastolla niin kauan, että he ovat käyttäneet entistä suullista raportointimenetelmää ja uutta hiljaista raportointimenetelmää, jolloin he pystyvät vertaamaan niitä toisiinsa esimerkiksi ajankäytön suhteen. Kaikki seitsemän hoitajaa täyttivät osallistumiseen vaaditun kriteerin eli he olivat työskennelleet osastoilla sekä entisen suullisen raportin että hiljaisen raportin aikaan. Kaikki seitsemän vapaaehtoista haastateltiin, koska haastateltavien määrän rajaaminen neljästä kuuteen ei ollut ehdotonta ja näin vältettiin valintatilanteeseen joutuminen. 4.3 Aineiston keruu Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia aineistonkeruumenetelmiä yksittäin tai eri menetelmiä yhdistäen. Tutkimusta suunniteltaessa kannattaa miettiä, millä aineistonkeruumenetelmällä tai -menetelmien yhdistelmällä saadaan parhaiten tutkimuksen tarkoitusta vastaavaa tietoa tutkimukseen osallistuvilta ihmisiltä. (Kylmä ym ) Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi havainnoimalla, videoimalla tai haastatteluin (Saarelma 1996). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastattelu on käytetyin tiedonkeruumuoto. Haastattelussa ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa ja tämä tilanne luo mahdollisuuden suunnata tiedonhankintaa itse tilanteessa. Samoin on mahdollista saada esiin vastausten taustalla olevia motiiveja. Ei-kielelliset vihjeet auttavat ymmärtämään vastauksia. (Hirsjärvi & Hurme 2000.) Haastattelussa halutaan korostaa, että ihminen on tutkimustilanteessa subjekti. Hän on merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli. Haastattelu on hyvä keino, jos kyseessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 35; Hirsjärvi ym. 2007, ) Haastattelu on joustava aineistonkeruumuoto: haastattelijalla on mahdollisuus toistaa kysymys, esittää lisäkysymyk-

20 20 siä, oikaista väärinkäsityksiä, selventää vastauksia ja käydä keskustelua haastateltavan kanssa. Haastattelukysymysten järjestystä on mahdollista säädellä. (Tuomi & Sarajärvi, 2004, 75.) Yksi haastattelumenetelmistä on teemahaastattelu, josta voidaan käyttää myös nimeä puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiirit, eli teemaalueet, ovat kaikille samat. Haastattelu etenee yksityiskohtaisten kysymysten sijaan tiettyjen keskeisten teemojen varassa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Teemat takaavat sen, että jokaisen haastateltavan kanssa on puhuttu samoista asioista. Asioiden käsittelyjärjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen. (Eskola & Suoranta 2000, ) Teemahaastattelukysymyksillä pyritään löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävien mukaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2004, 77). Teemahaastattelu on hyvä opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmä, koska hiljaista raportointia on tutkittu vain vähän. Teemahaastattelussa saadaan tärkeää tietoa aiheesta hoitohenkilöstön näkökulmasta. Teemahaastattelu on muodoltaan niin avoin, että vastaaja voi halutessaan puhua varsin vapaamuotoisesti. Joskus haastateltava puhuukin runsaasti, joskus eteenpäin pääsy on vaikeaa. Teema-alueluettelon lisäksi haastattelijalla onkin hyvä olla jotain materiaalia, jonka avulla pääsee eteenpäin niukkasanaisten vastaajien kanssa. (Eskola & Suoranta 2000, ) Haastattelurungon lisäksi olen laatinut apukysymyksiä, joita voin tarvittaessa esittää haastattelutilanteessa (liite 2). Esihaastattelu on teemahaastattelun välttämätön ja tärkeä osa. Sen tarkoituksena on testata haastattelurunkoa, aihepiirien järjestystä ja hypoteettisten kysymysten muotoa. Esihaastattelun jälkeen näitä voidaan vielä muuttaa. Esihaastattelulla saadaan selville myös haastattelujen keskimääräinen pituus. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Ennen varsinaisia haastatteluita suoritin esihaastattelun. Haastateltava on työskennellyt akuuttivuodeosastolla sijaisena sekä suullisen että hiljaisen raportin aikaan. Tarkoituksenani oli testata haastatteluteemoja ja apukysymyksiä. Sain kokemusta haastattelijan roolista ja nauhurin käytöstä. Esihaastattelun perusteella tarkensin joitakin apukysymyksiä. Esihaastattelu ei kuulunut aineiston analyysiin.

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI Psykiatrisen hoitotyön alueen hoitajien näkemyksiä Marika Järvi Minna Kulla Riku Liljeberg Sanna Metsänsalo Maiju Tirkkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2009 Hoitotyön

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007 1 Sisällys Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjarekisteri 1 Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot