Strateginen tutkimus

Transkriptio

1 Stop Diabetes -tutkimushankkeen vaikuttavuustarina 3 Yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan tasolla saadun tieteellisen tiedon muuttuminen päätöksenteoksi terveyttä tukevan yhteiskunnan rakentamiseksi Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö 1. Vaikuttavuustavoite Yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan tasolta saadun tieteellisen tiedon muuttuminen poliittiseksi päätöksenteoksi terveyttä tukevan yhteiskunnan rakentamiseksi. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa tutkimme yksilö- ja ympäristötason tekijöitä ja toimintaa sekä niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat ja estävät yhteiskunnallista muutosta kohti terveyttä edistävää elämäntapaa. Mallinnamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa muutospolkuja kohti kaikilla näillä tasoilla tapahtuvaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä. Tavoitteena on monitasoisen muutoksen mallin kehittäminen Stop Diabetes -kontekstiin niin, että siinä yhdistyvät myös terveystaloustiede ja ennakointi. Muutospolkujen pohjana käytämme sosioteknisen muutoksen teoriaa ja juurruttamisen toimintamallia. Näin haemme tutkimuksella pysyvää vaikuttavuutta niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti tuottamalla mallin lisäksi politiikkasuosituksia tukemaan lyhyen ja pitkän aikavälin strategista päätöksentekoa. Tutkimme Stop Diabetes -tutkimushankkeessa kehittämämme digiteknologiaa ja ryhmäohjausta hyödyntävän toimintamallin toimivuutta, optimaalista kohdentamista ja vaikutuksia elintapoihin ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen sekä terveystaloustieteellisiin tunnuslukuihin. Näin pyritään optimoimaan terveyden edistämisen toimien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. 2. Mitä ohjelman tavoitetta vaikuttavuuskertomus käsittelee? Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma. 3. Keinot 3.1 Tutkijaverkoston yhteistyö Stop Diabetes -tutkimusryhmä ja kansainvälinen tutkijayhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä eri tutkimusaloja edustavien kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tutkimushankkeen aikana on toteutunut useita tutkijavierailuja Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Teemme yhteistyötä yhteiskunnallisesti merkittävien sidosryhmien kanssa. Yhteistyö sairaanhoitopiirien, kuntien ja kaupunkien, maakuntaliittojen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa edistää hankkeessa kehitettävää terveyden edistämistoiminnan rakentamista osaksi tulevia terveydenhuollon rakenteita. Teemme yhteistyötä myös muiden hankkeiden, kuten IMPRO, Promeq ja Promo@work, MIDAS- ja Yksi Elämä sekä Sotedigin OmaOlo-palvelujen kanssa.

2 b) Työnantajat. Tutkimushankkeeseen on osallistunut yli 40 työnantajaa. Työnantajien edustajille on järjestetty työpajoja, joissa on luotu yhteistä käsitystä siitä, mitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy tarkoittaa ja miten työnantaja voi tukea työntekijöidensä terveyttä edistäviä elintapoja. Työpajojen tulokset ovat pohjana muutospolkujen muodostamiseen ja niistä on kirjoitettu policy brief -raportti. c) Uusien kumppanuuksien luominen. Tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä noin 300:ssa erilaisille ryhmille suunnatuissa ja järjestetyssä tilaisuudessa, joissa tavoitteena on ollut luoda uusia yhteistyöverkostoja niin tutkimuksen kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon edistämiseksi. 3.3 Tieteellinen tutkimus a) Tutkittua tietoa suomalaisten diabetesriskistä, elintavoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä terveyttä edistävien elintapojen edistämisestä. Suomalaisten terveystottumuksia, niihin vaikuttavia tekijöitä ja yksilötasolle kehitettävän digisovelluksen ja ryhmäohjausmallin vaikutuksia selvitämme kyselylomakkeen, fysiologisten mittausten, laboratoriomittausten sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien rekisteritietojen avulla (1. vaikuttavuustarinassa on kuvattu yksilöintervention toteutus). b) Erityisryhmien huomioiminen. Olemme toteuttaneet tietoteknisten laitteiden käyttöä kartoittavan selvityksen ruokajakelupisteiden asiakkaille ja kevään 2018 aikana neljässä toimipaikassa on toteutettu StopDia -konseptin mukaista ohjausta osana normaalitoimintaa. Elintapaohjauksen toimivuutta ja vaikutuksia on selvitetty haastatteluin ja kyselyin. Olemme järjestäneet työpajoja aasialais- ja venäläistaustaisille maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien parissa työskenteleville toimijoille. Olemme toteuttamassa tutkimusosuutta, jossa selvitetään StopDia-toimintamallin toimivuutta somalitaustaisten Suomessa asuvien ihmisten terveyden edistämiseksi. c) Työympäristöjen mahdollisuus hyvinvointia edistävien tottumusten tukemisessa. Tutkimushankkeen yhteistyöhön lähteneillä työpaikoilla toteutetaan työympäristön tuuppaustoimia terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi. Tavoitteenamme on tutkia myös mahdollisia yksilö- ja ympäristötason toimien yhteisvaikutuksia. d) Muutospolkujen mallintaminen kohti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä. Muutospolkuja ja niiden terveystaloudellisia vaikutuksia mallinnamme kokoamalla yhteen keskeisistä toimijoista koostuvia työpajoja ja fokusryhmiä sekä haastattelujen ja kyselyn avulla. Olemme toteuttaneet valtakunnallisten toimijoiden haastattelut ja haastatelleet myös yhteensä 23 eri alojen toimijaa. Aineiston tuloksia on julkaistu raportti VTT:n Teknologia-julkaisusarjassa Yhteiskunnalliset muutoksen esteet ja mahdollistajat Avauksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn muutospolkujen mallintamiseen -väliraportin. Olemme tehneet toimija-analyysin keskeisimpien terveyden edistämisen parissa toimivien toimijoiden kartoittamiseksi ja tutkimusryhmän sisäisen työpajan, hahmottaaksemme tutkimusryhmän näkemyksiä terveyden edistämisen edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä saada näkyviin tutkijoiden näkemykset kentän tämänhetkisistä sekä tulevaisuuden toimijoista. Olemme rakentamassa kahta muutospolkua, joista toinen käsittelee digitalisaatiota ja toinen maahanmuuttajia. Digitalisaatio-muutospolusta on kirjoitettu käsikirjoitus Vision pathway to customer centricity by combining forward-looking multi-level perspective and health-economic decision approaches, jota ollaan lähettämässä arvioitavaksi kansainväliseen julkaisusarjaan julkaisua varten. Yhteistyössä MIDAS-hankkeen kanssa olemme mallintaneet StopDia-mallin juurtumiseen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Muutospolkuja sekä terveystalous- ja systeemidynaamista malleja on esitelty valtakunnallisille ja alueellisille toimijoille suunnatussa työpajassa ja niitä ollaan päivittämässä saatujen kommenttien pohjalta.

3 3.4. Viestintä ja vuorovaikutus StopDia-tutkimushanke vaikuttaa yhteiskunnallisesti viestimällä monilla eri kanavilla. Tutkimushankkeen verkkosivuilla on 277,000 vierailua ja Twitter seuraajia on yli 600. Julkaisemme uutiskirjettä ja StopDia-tutkimushankkeen aiheita on ollut esillä myös mm. THL:n päättäjäuutiskirjeessä, Sosten uutiskirjeessä, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen uutiskirjeessä ja Yksi Elämä -uutiskirjeessä. Yhteiskunnallista vaikuttamista ja näkyvyyttä edistämme myös osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi päätöksentekijöitä kuten STM:n virkamiehiä on tavattu henkilökohtaisesti ja StopDia on ollut esillä hallituksen strategiaistunnossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän toimintamallin juurtuminen ja laajentuminen. Käymme keskusteluja Sitran kanssa vaikuttavuusinvestointimalliin (SIB) liittyen sekä Sotedigin Omaolo-palvelujen kanssa. Olemme hankkimassa työvälineitä interaktiiviseen sähköiseen ratkaisuun, jonka avulla voimme tarjota maakunnille välineen päätöksenteon tueksi, jolla terveystaloudellisia vaikutuksia voidaan ennakoida maakunnan väestötiedot huomioiden. 4. Havainnot konkreettiset vaikutuksista 4.1. Tieteelliset vaikutukset a) Tietoa suomalaisten diabetesriskistä, elintavoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä terveyttä edistävän toiminnan vaikuttavuudesta. Stopdia.fi -sivustolla oleva tyypin 2 diabeteksen riskitesti on verkkosivuanalytiikan mukaan aloitettu ajalla kertaa ja tehty loppuun asti kertaa - tämä tarkoittaa sitä, että ihmistä on saanut tiedon siitä, mikä on heidän riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksen alkumittauksissa havaitsimme, että yli puolella tutkimukseen osallistuneista on jokin sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Alustavien tutkimuspopulaatiota tarkastelevien analyysien mukaan tutkimukseen on lähtenyt mukaan henkilöitä eri sosioekonomista ryhmistä, joskin naisia on mukana huomattavasti miehiä enemmän. Tutkimukseen mukaan lähteneistä olemme tunnistaneet erilaisten viestikanavien kautta saavutettavia ryhmiä. Tämä tieto auttaa jatkossa suuntamaan hyvinvointia edistävien interventioiden viestintää. Tutkimuksen seurantamittaukset ovat käynnissä ja viimeiset satunnaistetussa, kontrolloidussa asetelmassa mukana olevat tutkittavat tulevat loppumittauksiin helmikuun 2019 loppuun menneessä. Tämän jälkeen pääsemme tulkitsemaan tutkimuksen päätuloksia, intervention vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. b) Muutospolkujen mallintaminen kohti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä. Olemme tehneet työnantajille suunnattujen työpajojen ja valtakunnan tason toimijoille tehtyjen haastattelujen pohjata yhteiskunnallisista muutosta mahdollistavista ja estävistä tekijöitä esiin nostavat policy briefit, jotka on julkaistu StopDia-tutkimushankkeen verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeessä. Lisäksi olemme tehneet timanttianalyysin terveyden edistämisen toiminnan kannalta keskeisistä toimijoista ja sidosryhmäanalyysin ja sen pohjalta 23 toimijahaastattelua. Haastatteluiden tuloksista sekä niistä johdettavista muutospoluista on tehty konferenssipaperi (Leväsluoto, J. et al. Developing vision pathways for the future health promoting system). c) Tieteellinen julkaisutoiminta. Stop Diabetes -tutkimushankkeen yksilöintervention tutkimusprotokollaa kuvaavaa artikkelia on lähetetty kansainväliseen tieteelliseen julkaisusarjaan arvioitavaksi ja ympäristöintervention tutkimusprotokollaa käsittelevää artikkelia ollaan viimeistelemässä. Tutkimusartikkeleita ollaan laatimassa myös erilaisten rekrytointiviestien tehoa selvittäneestä tutkimuksesta sekä tutkimushankkeen yksilöintervention

4 alkumittausten tuloksista ja ne tullaan julkaisemaan alkuperäisjulkaisuina korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tutkimuksen yksilöinterventiosta on tehty rekisteröinti ClinicalTrials-rekisteriin ja lisäksi on valmistunut kaksi Pienet teot - digisovelluksen kehitystä kuvaavaa abstraktia, konferenssipaperi ensimmäisistä muutospoluista, ja artikkeli heikommassa asemassa olevien tietotekniikan käyttöön ja laitteiden omistamiseen liittyen. Tutkimushankkeessa tekee maisterivaiheen opintoihin kuuluvia pro gradu -työtä tai syventäviä opintoja yli kymmenen Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa. StopDia-tutkimushankkeesta on jo valmistunut yksi pro gradu -tutkielma. Tutkimushankkeessa työskentelee viisi jatko-opiskelijaa. Hanke on tarjonnut tutkimusharjoittelijan paikan useilla valmistuville opiskelijoille ja mahdollistanut oppimisympäristön useille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille Horisontaalisen yhteistyön lisääntyminen ja verkostojen syntyminen. StopDia-tutkimushankkeen myötä on syntynyt useita uusia yhteistyöverkostoja niin uusien toimijoiden kuin mukana olevien yhteistyökumppaneiden välille. Näiden kautta on avautunut mm. uusia viestintäkanavia sekä uusia mahdollisuuksia hyödyntää tutkimushankkeessa syntyvää tietoa toimijoiden oman toiminnan kehittämisessä Tutkimushankkeen yhteiskunnallinen näkyvyys ja julkinen keskustelu StopDia-tutkimushanke on saanut aikaan maakunta- ja kuntatason keskustelua terveyttä edistävästä toiminnasta ja sen järjestämisestä. Aihe on erittäin ajankohtainen sote-uudistuksen näkökulmasta. Olemme käyneet keskustelua toimintamallista myös STM:n neuvottelevien virkamiesten kanssa. StopDia-toimintamallin nähdään sopivan hyvin maakunta-soten valmisteluihin. Lisäksi koetaan tärkeänä saada tutkittua, ajantasaista tietoa terveyden edistämisen toiminnan vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta, mukaan lukien niiden seurantamenetelmät tulevaisuudessa. Aiheesta on keskusteltu myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavien tahojen kanssa THL:ssä. Alkuvuoden 2018 aikana olemme käyneet vuoropuhelua kaikkien mukana olevien maakuntien kanssa toiminnan jatkumisesta ja toimintaa on päädytty jatkamaan 2. vaiheen tutkimuksena. Toiminnan levittämisen kannalta yhteistyö Sotedigin Omaolo-palvelun kanssa koetaan tärkeänä. Yhteistyössä olemme keskustelleet muun muassa Riskitestin ja Pienet teot -sovelluksen jakelusta Omaolo-palvelun alustan kautta ja StopDia-ryhmäohjausmallin viemisestä Virtuaalisairaalan Painonhallintataloon yhdeksi ryhmäohjausmenetelmäksi. Uuden mahdollisuuden toiminnan jatkumiseen ja toiminnan laajentamiseen tarjoaa myös Sitran kanssa kehitetty vaikuttavuusinvestointimalli (SIB). StopDia-hanke järjesti SIB-rahoituksesta yhdessä Sitran kanssa tilaisuuden maakuntien päättäjille. Tilaisuuteen osallistui maakuntien muutosjohtaja ja muita päättäjiä useasta maakunnasta. Kaksi maakuntaa ilmoittautui halukkaaksi toimia pilottina. Neuvotteluja maakuntasimulaatioiden toteuttamisesta on käyty syksyn aikana ja varsinaiset maakuntasimulaatiot T2D:n aiheuttamasta sairastavuus- ja kustannustaakasta toteutetaan vuoden 2019 aikana kahdessa pilottimaakunnassa. Suunniteltujen maakuntasimulaatioiden tueksi THL on tuottanut ajantasaista maakuntatasoista T2Driskipistetietoa FinTerveys 2017-tutkimuksesta, mikä mahdollistaa maakuntien välisten erojen huomioimisen T2D-riskitekijöiden jakaumissa. Tällä hetkellä suunnittelemme ensi vuoden vaaleihin liittyvää viestintää yhteistyössä Yksi Elämä -hankkeen kanssa.

5 5. Tavoiteltu vaikuttavuus ja konsortion saavutukset tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan vahvempaa tiedolla johtamisen pohjaa. Tähän mennessä olemme tehneet kartoituksen muutostoimijoista ja saaneet selville terveyden edistämisen tämän hetkistä tilaa erityisesti ympäristön ja yhteiskunnan tasoilla. Olemme todenneet, että terveyden edistäminen on järjestetty eri sairaanhoitopiirien alueella hyvinkin eri tavalla ja tutkimushankkeen aihe on siten tulevan sote-maakuntauudistuksenkin kannalta erittäin ajankohtainen. Olemme myös todenneet, että terveyden edistämistoiminnan toteuttamisen seurannan ja vaikutusten arvioimisen työvälineet puuttuvat eri toimipaikoilta miltei täysin. Toiminnan vahvistamiseksi, kehittämiseksi ja seuraamiseksi tarvitaan indikaattoreita. Terveystaloustieteellisen tutkimuksen toteuttamisesta olemme sopineet tutkimushankkeessa mukana olevien sairaanhoitopiirien kanssa. Ajantasainen terveystaloustieteellinen tutkimus terveyttä edistävän toiminnan taloudellisista vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta puuttuu Suomesta miltei täysin ja siksi tällä onkin huomattu olevan todellista kysyntää. StopDia-tutkimushankkeen alkumittausten tuloksia on analysoitu ja analysoidaan edelleen. Tuloksista on kirjoitteilla useita tutkimusartikkeleita kansainväliseen tieteellisiin julkaisusarjoihin lähetettäväksi. Toimita-aluilla jatkuu ja selvityksen alla on, miten toimintaa rahoitetaan ja ylläpidetään tutkimushankkeen jälkeen. 6. Tahattomat vaikutukset ja muutokset konsortion toimintatavoissa Tutkimushankkeessa ei ole havaittu tahattomia vaikutuksia. 7. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tehty tutkimustyö Valtakunnan tason haastatteluiden tuloksista sekä niistä johdettavista muutospoluista on tehty konferenssipaperi, joka on esitelty vuonna 2017 ISPIM- Innovation Summit konferenssissa Melbournessa (Leväsluoto, J., Kohl, J., Martikainen, J., Sigfrids, A Developing vision pathways for the future health promoting system.). Konferenssipaperin pohjalta on kirjoitettu artikkelikäsikirjoitus Vision pathway to customer centricity by combining forward-looking multi-level perspective and health-economic decision approaches, joka lähetetään arvioitavaksi julkaisua varten vuoden 2018 loppuun mennessä. Lisäksi on valmistunut väliraportti: avauksia muutospolkujen rakentamiseen. (Leväsluoto J, Kohl J, Poutanen K. 2017). Yhteystyö MIDAS hankkeen kanssa mahdollistaa uuden näkökulman tutkimukseen vertailla systeemidynaaminen mallin ja yksilön, mikrotason muutoksia tarkastelevan mallin yhtymäkohtia.