Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys täydennys

Transkriptio

1 Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys täydennys

2

3 Hervantajärven osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallista taustaa / Merja Kinos Johdanto Hervantajärven ranta-alueen historiaselvitys on katsaus alueen maankäytön ja rakennusten historiaan. Tutkittu alue sijaitsee Tampereen keskustasta noin yhdeksän kilometriä kaakkoon, Hervannan eteläpuolella, Hervantajärven rannalla. Selvitys on tehty Hervantajärven osayleiskaavaa varten. Tarkoitus on selvittää millä kaava-alueen vanhoista rakennuksista on rakennushistoriallista arvoa. Kaavanmukainen rakentaminen ei ulotu loma-asutusalueelle eikä näin vaikuta sen rakennusten säilymiseen. Selvitys on tehty Tampereen kaupungin infratuotannossa, suunnittelupalveluiden yleiskaavayksikössä Pirkanmaan maakuntamuseon aloitteesta.. Alueen ominaispiirteet osana Hervannan kaupunginosaa Kaava-alue on kuulunut kiinteänä osana Hervannan virkistysalueisiin. Metsiä on käytetty lenkkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen. Hervantajärveä on käytetty kalastukseen ja uimiseen, etenkin kaupungin ylläpitämän uimarannan valmistumisen jälkeen. Loma-asutus on luonut leimansa rantojen käyttöön siten, että koko rantaviiva ei ole vapaasti käytettävissä. Lomaasuntojen rannat vievät koko rantaviivasta kuitenkin alle puolet. 2. Alueen historiaa Hervantajärven osayleiskaava-alueen lounaisrajalla sijaitsevan Hervantajärven asutushistoria alkaa kivikaudelta, sillä järven etelärannalta on löytynyt kivikautisia hajalöytöjä. Tosin merkkejä esihistoriallisen ajan tai myöhemmästäkään asutuksesta ei ole ennen 790-lukua, jolloin alueelle tulivat ensimmäiset torppariasukkaat. Vaikka uudemman asutuksen merkkejä kaava-alueella on vasta 700-luvun lopulta, on Hervanta ollut nimeltään tunnettu jo ainakin kuusisataa vuotta. Myös Hervantajärvi-nimeä näkee myöhemmissä kartoissa. Koska jälkiä varhaisesta asutuksesta ei ole, alueen alkuperäiset nimeäjät ovat todennäköisesti olleet eränkävijöitä. Kaava-alue oli pitkään Messukylän talojen (Viiala, Vilunen ja Juva) takamaita ja sen asukkaita olivat talojen torpparit. Talvisin Hervantajärven päästä päähän kulki talvitie, jota käytettiin paitsi torppien tarpeisiin, myös 880- ja 890-lukujen suurten hakkuiden aikana puutavaran ajoon. Muina aikoina kulkuväylänä oli järven itäpuolitse pohjoiseteläsuunnassa kulkeva Haiharan keissutie, joka sijaitsi jotakuinkin osayleiskaavan ulkoilureitin kohdalla. Keissutiet eivät olleet

4 kärryillä kuljettavia, vaan kinttupoluista vähitellen raivattuja väyliä. Kun keissutietä päästiin kärryillä kuljettavan tien äärelle, keissut vaihdettiin kärryihin kärryladossa. Osayleiskaava-alueelta ei ole löytynyt kärrylatoja. Tieolojen paraneminen toi kaava-alueen maisemat yhä useampien ulottuville. Kaunis Hervantajärvi houkutteli reipashenkisiä kaupunkilaisia retkeilemään. Messukyläläiset nuoret järjestivät alueelle 20- ja 30-luvuilla kävelyretkiä, joita varten jouduttiin isommalla joukolla liikuttaessa hankkimaan jopa viranomaisen lupa. 3. Rakennuskannan ikä ja kuvaus Hervantajärven loma-asunnot kuvaavat hyvin suomaisen huvilakulttuurin kehittymistä. 900-luvun alussa huvilaelämä hulppeine puitteineen oli mahdollista vain pienelle osalle väestöä, mutta vuosisadan jälkipuoliskolla uudentyyppisistä kesämökeistä tuli koko kansan unelma. 930-luvulla alkanut loma-asumisen kulttuurin muutos nosti pääosaan ulkoilmaelämän ja toi uudentyyppiset edulliset vapaa-ajan asunnot yhä useampien ulottuville. Huvila-arkkitehtuuri pelkistyi ja ulkoisten puitteiden sijaan kesäelämässä korostuivat keskiluokkaiset perhearvot, urheilu, ulkoilu ja puutarhanhoito. Uudet vaatimattomammat kesäasunnot edustivat paitsi uutta arkkitehtuuria ja elämäntapaa myös demokratisoituvan, keskiluokkaistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan ihanteita. Mökkielämän muutokset näkyivät myös rakennusten ulkoasussa. Kesäasumusten ei tarvinnut enää olla suuria, kalliita ja koristeellisia, vaan vaatimattomammalla ja halvemmallakin selvisi. Pienimmissä mökeissä ei tarvittu muurattua tulisijaa ja ne voitiin pystyttää betonipaalujen varaan. Aikakauden uudet rakennustavat ja -materiaalit toivat oman uuden lisänsä mökkien ulkoasuun. Loma-asuntoja Hervantajärven rannalle alettiin rakentaa 930- luvulla, ensin järven etelärannalle, hieman myöhemmin myös pohjoisrannalle. Kaava-alueen nykyisestä rakennuskannasta 33% on rakennettu 30- ja 40-luvuilla. 33% 50-luvulla, 3% 60- luvulla ja loput myöhemmin. Suurinta osaa alueen rakennuksista on vuosien varrella remontoitu, osaa vanhaa säilyttäen ja osaa täysin uudistaen. Joillakin rakennuspaikoilla vanha rakennus on purettu ja tilalle rakennettu uusi. Salinintien varressa sijaitsevien kymmenen rakennuspaikan rakennukset sijoittuvat kohtalaisen pienelle alueelle, 400 metrin matkalle. Salinintien varrella rakennuskanta on varsin hyvin säilyttänyt pääosin 30-, 40- ja 50-luvulta periytyvän ilmeensä. Tosin Salinintieltä katsottaessa tilanne näyttää toisenlaiselta, koska Salinintien kaksi asuinkäytössä olevaa rakennusta (Salinintie 22 ja 48) ovat selvästi muuta rakennuskantaa uudempia ja sijaitsevat

5 Salinintiehen nähden näkyvämmällä paikalla kuin lomaasuntokäytössä olevat rakennukset. Salmenkalliontien varrella sijaitsevat lomarakennukset sijaitsevat enemmän hajallaan toisistaan kuin Salinintien rakennukset. Rakennusajankohdan ja rakennustyylin puolesta Salmenkalliontien varrella sijaitseva rakennuskanta ei ole yhtenäistä. 4. Hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttäneitä loma-asuntoja. Salinintie 6: Huvilarakennus on rakennettu v Rakennuksessa on yksi asuinkerros, matala ullakko sekä lasitettu kuisti. Kattokaltevuus on melko loiva. Rakennusta on vuosien varrella korjattu säilyttäen sen alkuperäinen ulkoasu täysin. Loma-asunto muutettiin asuinrakennukseksi v. 97. Sauna on rakennettu aivan järven rantaan v Sen ulkoasussa on havaittavissa 50-luvun vaikutus, mutta se on kuitenkin materiaaleiltaan ja väritykseltään sovitettu hyvin päärakennukseen. 2. Salinintie 24: Rakennusten rakentamisvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta on syytä olettaa, että ne on rakennettu 940-luvulla. Punamullalla maalatut loma-asunto ja sauna ovat hirsirakenteisia. Lomarakennukseen on 950-luvun tienoilla rakennettu valkoinen, lautaverhoiltu, lähes alkuperäisen rakennuksen kokoinen laajennus, joka ei sovi kokonaisuuteen. 3. Salinintie 32: Rakennuspaikan ensimmäinen rakennus on ollut v. 954 rakennettu rantasauna, joka muutettiin loma-asunnoksi v Rakennus on pieni, n. 25 m2:n suuruinen ja sievä perusmökki. Ullakolla on pieni makuutila. Tilalla on ollut myös myöhemmin rakennettu, isompi loma-asunto, joka kuitenkin paloi 2000-luvun alkupuolella. Palaneen tilalle ei ole toistaiseksi rakennettu uutta loma-asuntoa. Nykyinen pieni rantasauna lienee rakennettu 970-luvun alussa kun vanha sauna muutettiin loma-asunnoksi. Sauna on maalattu punamullalla kuten loma-asuntokin. 4. Salinintie 44: Sinivuokkona tunnetun huvilan rakennutti 30-luvun puolivälissä Suoma Viiala, joka lahjoitti sen jatkosodan jälkeen Vanhojen veteraanien toverikunnalle. Huvila on edelleenkin yhdistyskäytössä. Tilalla on 25 m2:n suuruinen, varsin vaatimaton lomarakennus sekä 25 m2:n suuruinen saunarakennus. Molemmat ovat alkuperäisiä ja rakennettu 930-luvulla. Rakennuksia on ylläpidetty huolella ja niiden alkuperäinen ulkonäkö on säilynyt melko hyvin. Kylmiä ulkorakennuksia on rakennettu vuosien varrella lisää.

6 5. Salinintie 46: Tilalla sijaitsevat lomarakennus ja sauna on molemmat rakennettu luultavasti 950-luvulla. Lomarakennuksessa on yksi asuinkerros sekä matala, ikkunallinen ullakko. Sisäänkäynnin yhteydessä on koko rakennuksen levyinen kaunis lasikuisti. Rakennus on juuri remontoitu ja sen ulkoasu on säilytetty ennallaan. Rantasauna on hyvin pieni, alle 0 m2:n suuruinen. Sen edessä on koko saunan mittainen avokuisti. Kokonaisuus on erittäin harmoninen. 6. Salinintie 50: Loma-asunto, joka on rakennettu 930-luvulla tai 40-luvun alussa, on alueen muista loma-asunnoista poiketen kaksikerroksinen. Kun rakennusta on vuosien varrella remontoitu, on pidetty tiukasti kiinni sen alkuperäisistä julkisivuista. Myöskään pihapiiriin ei ole tuotu ajalle vieraita elementtejä. Kokonaisuus on kaunis. 7. Salinintie 52: Loma-asunto on valmistunut v Se on alun perin rakennettu todennäköisesti asuinrakennukseksi, mutta on nykyisin lomaasuntona. Rakennuksen julkisivut on säilytetty ennallaan. Rakennuksessa on asuinkerros, n. 65 m2, sekä ullakko. Kiinteistöön kuuluvat talousrakennukset, rantasauna ja autokatos on rakennettu rajan viereen, naapuritilalle. 8. Salmenkalliontie 70: Poliisien Majaranta-nimisen lomakylän ensimmäiset mökit on rakennettu 950-luvulla. Mökit on tarkoitettu ainoastaan kesäkäyttöön ja ne ovat hyvin pieniä, n. 4 m2:n suuruisia. Lisäksi niissä on kapea, n. 3 m2:n suuruinen avokuisti. Rakennukset on sijoitettu lounaaseen laskevaan rinteeseen kahteen riviin siten, että ensimmäisen rivin mökit ovat -3 metriä vesirajasta. Toisen rivin mökkien etäisyys järveen on n. 8 metriä. Mökit on sijoitettu lomittain siten, että myös takarivistä on esteetön näkyvyys järvelle. Suurin osa nykyisestä viidestätoista mökistä on purkukuntoisia, mutta alueen kokonaisuus on silti mielenkiintoinen esimerkki 50- luvun lomakyläperinteestä. Lisäksi tilalla on kaksi uudempaa, yli sataneliöistä sauna-, ym. talousrakennusta. 9. Salmenkalliontie 86: Tämä loma-asunto on hyvin säilynyt bungalow-tyylinen rakennus vuodelta 965. Päärakennus on yksikerroksinen ja siinä on hyvin loiva harjakatto sekä ajalle tyypilliset isot ikkunat. Sisäänkäyntija oleskelukuisteja reunustaa valkoiset pylväät. Rantasauna on vaatimaton ja se sijaitsee osittain veden päällä.

7 Salinintie 6; Rakennuspaikan koko: 23240m² Rakennusten lukumäärä: 5 Kerrosala: Valmistumisvuosi: Rakennuslupatilanne ensimmäinen rakennuslupa 949 saunarakennuksen rakennuslupa 956 muutos asuinrakennukseksi 97, rh-rekisterissä asuinrakennus, loma-asuntokäytössä, : yhden asunnon talo* 2: yksityinen kesämökki 3: sauna *Perustuu FAKTA- järjestelmän tietoihin 2 3

8 Salinintie 22; Rakennuspaikan koko: 3370m² Rakennusten lukumäärä: 2 Kerrosala: 96m² Valmistumisvuosi: 97 Rakennuslupatilanne Vanhempi tonttinumero 2:6: uudisrakennus 967 (lopputarkastus 97) Korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla 998, rh-rekisterissä asuinrakennus, asumiskäytössä Molemmista tilanteista löytyy aineistoa mikrofilmeiltä : yhden asunnon talo

9 Salinintie 24; Rakennuspaikan koko: 5000m² Rakennusten lukumäärä: 2 Kerrosala: Valmistumisvuosi: Rakennuslupatilanne ei löydy tietoja rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä, : yksityinen kesämökki

10 Salinintie 32; Rakennuspaikan koko: 5000m² Rakennusten lukumäärä: 5 Kerrosala: 50m² Valmistumisvuosi: Rakennuslupatilanne saunarakennus: rakennuslupa vuodelta 954, laajennettu loma-asunnoksi 965, rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä Rakennus on palanut 990- luvulla, ja rakennuslupaprosessi uuden rakennuksen rakentamiseksi on jätetty kesken. 2 : yksityinen kesämökki 2: yksityinen kesämökki

11 Salinintie 44; Rakennuspaikan koko: 4950m² Rakennusten lukumäärä: 4 Kerrosala: 25m² + 25m² + 0m² Valmistumisvuosi: saunarakennuksen rakennuslupa 984, rh-rekisteröity lomarakennukseksi, loma-asuntokäytössä, työkorteissa kaksi kohdetta vuodelta 984: uudisrakennus ja saunarakennus, lopputarkastukset 988 : yksityinen kesämökki 2: sauna Järjestelmässä rakennukset toisinpäin 2

12 Salinintie 46; Rakennuspaikan koko: 50m² Rakennusten lukumäärä: 3 Kerrosala: 60m² Valmistumisvuosi: ei löydy tietoja rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä 2 : yksityinen kesämökki 2: talousrakennus / sauna

13 Salinintie 48; Rakennuspaikan koko: 630m² Rakennusten lukumäärä: 2 Kerrosala: 88m² + 5m² Valmistumisvuosi: 952, 987 Omakotirakennuksen laajennus 98 (loppukatselmus 983), 985 uudis- ja lisärakennus (98 laajennetun rakennuksen laajentaminen ja uusi saunarakennus vanhan saunarakennuksen tilalle), rh-rekisterissä lomarakennus, asumiskäytössä,. yhden asunnon talo 2. sauna 2

14 Salinintie 50; Rakennuspaikan koko: 740m² Rakennusten lukumäärä: 2 Kerrosala: Valmistumisvuosi: ei löydy tietoja Rakennus- ja huoneistorekisteri tiedot rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä, : yksityinen kesämökki

15 Salinintie 52; ja Rakennuspaikan koko: =30m² Rakennusten lukumäärä: 3 Kerrosala: 65m², ( ) Valmistumisvuosi: 955 ( ) ei löydy tietoja : yhden asunnon talo 2: sauna : rh-rekisterissä asuinrakennus, loma-asuntokäytössä, : rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä, 2

16 Salmenkalliontie 54; Rakennuspaikan koko: 700m² Rakennusten lukumäärä: Kerrosala: Valmistumisvuosi: 965 uudisrakennus 964 (lopputarkastus 965), rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä : yksityinen kesämökki

17 Salmenkalliontie 70; Rakennuspaikan koko: Rakennusten lukumäärä: 8 Kerrosala: Valmistumisvuosi: ensimmäiset rakennukset 950-luvulla, tilapäinen uudisrakennus 986 tilapäinen uudisrakennus, jolle tehty lopputarkastus 986, 2 Rakennus- ja huoneistorekisteri tiedot käyttö lomamökkikylä, työkorteista löytyi tiedot tonttitiedoilla, osoitteella vasaratie : yksityinen kesämökki 2: sauna pienet rakennukset yksityisiä kesämökkejä

18 Salmenkalliontie 86; Rakennuspaikan koko: 5000m² Rakennusten lukumäärä: 3 Kerrosala: 65m² Valmistumisvuosi: edellisellä tonttitiedoilla 5:64 Salmenkallion tila: uudisrakennus 965, voisi olla asemapiirroksen mukaan nykyinen 5:74, rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä,. yksityinen kesämökki

19 Salmenkalliontie 87; Rakennuspaikan koko: 4750m² Rakennusten lukumäärä: 3 Kerrosala: 96m² + 70m² Valmistumisvuosi: 987 saunarakennus 969, uudisrakennus (lomarakennus) 984 (loppukatselmus 987), rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä, 2 Työkorteista tieto uudisrakennuksesta 984 : yksityinen kesämökki 2: yksityinen kesämökki (sauna) kolmas rakennus talousrakennus

20 Salmenkalliontie 6; Rakennuspaikan koko: 075m² Rakennusten lukumäärä: 2 Kerrosala: x+25m² Valmistumisvuosi: 96 : yksityinen kesämökki uusi lomarakennus, jonka lopputarkastus 96, loma-asunnon laajennus 994, Rakennus- ja huoneistorekisteri tiedot rekisterissä lomarakennus, asumiskäytössä, Tieto uudesta lomarakennuksesta (96) työkorteista

21 Salmenkalliontie 63; Rakennuspaikan koko: 500m² Rakennusten lukumäärä: 3 Kerrosala: 39m² Valmistumisvuosi: 989 Uudisrakennus 969 (loppukatselmus 970) uudisrakennus (lomarakennus)984 (loppukatselmus 989), rh-rekisterissä lomarakennus, loma-asuntokäytössä, Muuta mainittava Työkorteista tieto uudisrakennuksesta 984 : yksityinen kesämökki 2: talousrakennus / sauna 2