, by University of Jyväskylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ", by University of Jyväskylä"

Transkriptio

1

2

3

4 Copyright, by University of Jyväskylä

5 ABSTRACT Lagerblom, Kimmo Far, far away, nearby a main passage. An ethnological study of the life spans of Kontiomäki railtown Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2004, 407 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN ; 31) ISBN Diss. The focal point in this thesis is the way of living at Kontiomäki railtown in northern Finland. This work is based on interviews of people who have been working in Kontiomäki during the years All the informants have had some kind of relationships to the Finnish State Railways (VR-company). Theoretically this paper is based on the model of one-company-town. This model was first introduced by Rex A. Lucas and later the model was completed by John H. Bradbury and Isabelle St-Martin. The development of Kontiomäki is mirrored against this company s lifespan-model. The main part of this paper forms interviews of engineers, firemen and conductors, In this interviews people are telling about the ordinary life within their work place and family live at Kontiomäki. Keywords: railway history, one-company-town, local community, the district of Kainuu, workpeople study

6 Author s address Kimmo Lagerblom Supervisor Prof. Bo Lönnqvist Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Reviewers Doc. Kaija Heikkinen, University of Joensuu Doc. Teppo Korhonen, University of Helsinki OPPONENT Prof. Pekka Leimu Department of Ethnology University of Turku

7 ESIPUHE Kajaanin korkeudella, Etelä-Kainuun Paltamon kunnassa sijaitseva Kontiomäki lienee nimenä tuttu useimmille Savon radalla liikkuneille. Se pysyi useiden vuosikymmenten ajan, aina vuoteen 2003 asti, Suomen rataverkon pienimpänä asemana, jonne lähetettiin viitenä päivänä viikossa Helsingistä oma pikajuna ensimmäisen ja toisen luokan vaunuineen, josta varustettiin omat makuu- ja ravintolavaunut Helsingin reitille ja jonne liikennöi päivittäin läpi vuoden oma autovaunu. (kuva 0.1) KUVA 0.1 Kontiomäki mainittiin aina vuoteen 2003 asti lähes päivittäin Helsingin rautatieaseman laituriopasteessa pikajunan M73 määräasemana (Kimmo Lagerblom, ). Itselleni Kontiomäki oli nimeltä tuttu jo lapsuusvuosista. Muistan ensimmäisen kerran kuulleeni Kontiomäen nimen mainittavan, kun pikkupoikana matkustin isovanhempieni kanssa junalla Lahteen. Hetkeä ennen junan lähtöä isoisäni kiirehti vielä ostamaan paikkaliput todettuaan: "Tämä juna voi tulla täyteen. Se menee Kontiomäelle asti." Lapsen rajoittunut maailmankuva mielsi paikkakunnan sijaitsevan jossain maailman äärissä. Kun myöhemmin sain kuulla, että Kontiomäki sijaitsi Kajaanin pohjoispuolella, nuorelle helsinkiläiskoulupojalle se merkitsi samaa kuin keskellä Lappia. Sitten Kontiomäki unohtui melkein neljäksi vuosikymmeneksi. Vaikka liikuin töitteni takia paljon ympäri Suomea, Kainuu jäi aina käymättä. Vasta kevättalvella 1999 lähdin Kajaaniin. Olin valmistamassa Lapinlahdelle näyttelyä ja tutkimusta Pohjois-Savon rautatien historiasta ja ajoin sen vuoksi läpi rataosan

8 liikennepaikkoja, joilla jokaisella oli oma mielenkiintoinen historiansa: Kuopio, yksi harvoista suomalaisista rautatieasemista, joka sijaitsee yli neljä metriä raiteita alempana; Toivola, jonne jo 1920-luvulla liikennöi Kuopiosta Suomen ensimmäinen autojenkuljetusvaunu (Kallaveden yli pääsi tuolloin vain junalla tai laivalla, tietä ei ollut); Lapinlahti, josta Matti ja Liisa lähtivät Juhani Ahon romaanissa elämänsä ensimmäiselle junamatkalle; Kauppilanmäki, jonne vuonna 1916 nimitettiin Milly Tojkander Suomen ensimmäiseksi naisasemapäälliköksi; Mustamäki, jonne Sukevan vankilan läheisyyden vuoksi rakennettiin vangeille oma odotushuone; Murtomäki, jonka ratapihalla Kainuun ensimmäiset "sähköaivot alkoivat ajatella" vuonna 1973, kuten Kainuun Sanomat otsikoi artikkelinsa Murtomäen uusista kulunvalvontalaitteista; ja sitten tietenkin Kajaani, jonka asema mytologisine ketunpää- ja lohikäärmekoristeineen on yksi Suomen kauneimmista. Muistan, kun Kajaanin aseman pihalla istuin autossani karttaa katsellen: Mihin suuntaan täältä lähtisi? Yhtäkkiä huomasin, että Kontiomäkeen oli matkaa vain parisenkymmentä kilometriä. Yhtäkkiä mieleeni nousivat lapsuuden muistot vilkkaalta, ihmisiä, junia ja matkatavaroita pursuavalta Helsingin asemalta: hitaasti loivaa ylämäkeä kohti Pasilan asemaa puuskuttavat höyryveturin kiskomat junat, joiden puuvaunujen reittikilvissä luki tuo kaukainen Kontiomäki. Täälläkö se siis olikin, ei missään Lapin porteilla, vaan hädin tuskin keskisen Suomen pohjoisosissa! Tämä ajatus synnytti uuden: jos kerran Helsingistä lähtevät junat ajoivat Kontiomäkeen eivätkä jää Kajaaniin, niin silloinhan loogisesti ajatellen Kontiomäen pitäisi olla Kajaania suuremman. Ja kuinka siinä tapauksessa Kainuun sydänmailla voisi olla kaksi niin suurta paikkakuntaa näin lähekkäin? Kun parikymmentä minuuttia myöhemmin kaarsin autollani Kontiomäen keskustaan, koin melkoisen järkytyksen. Tien molemmin puolin katseeni tapasi vain tyhjiä liikehuoneistoja, yksi baari ja Siwan kauppa näyttivät vielä toimivan. Baarin takana, Sotkamontien varrella näkyi rivi tyhjiä puutaloja, jotka tyylistä tunnistin entisiksi rautatieläisten asuintaloiksi. Kääntyessäni asemalle johtavalle tielle näin metsän keskellä vielä kaksi suurta, monikerroksista VR:n tyyppipiirustuksilla tehtyä kivitaloa. Päätyhuoneistot näyttivät tyhjiltä, ja maali oli ulkoseinistä lohkeillut. Asemarakennus oli komea, samaa tyyliä, mitä tapaa "Lännentiellä", Iisalmesta Ylivieskaan johtavalla rataosalla. Suuri ratapiha oli autio. Kauempana laiturilla, veturitallien lähellä, seisoi kaksi makuuvaunua. Aseman takaa pilkotti asemaravintolan rakennus, jonka auki oleva ulko-ovi paljasti edelleen toimivaksi. Yhtään ihmistä ei näkynyt missään, ei kerrostalojen luona, ei asemalla, ei keskustassa. Suuret kerrostalot, autiot liikehuoneistot ja asemapuistoa kiertävät puiset omakotitalot kertoivat Kontiomäen joskus olleen varsin vilkkaan. Kysymyksiä nousi mieleeni: isojen keskuksien ulkopuolella sijaitsevat, aikoinaan vilkkaat risteysasemat ovat hiljentyneet ja liikenne niihin vähentynyt tai loppunut kokonaan. Haapamäkeen ajetaan enää henkilöjunia, "taajamajunia", kuten termi oikeaoppisesti nykyään kuuluu, kiireiset pikajunat painavat Parkanon oikorataa kymmenien kilometrin päästä Haapamäeltä, Huutokoskel-

9 la, kuuluisan Putilovin ruukin 1 yhteyteen perustetulla, kerran niin vilkkaalla, matkustajia kuhisevalla asemalla, matkustajajunat eivät edes pysähdy. Mutta sen sijaan mahdollisimman epätodennäköiseen paikkaan, keskelle Kainuun loputtomia metsiä, ajettiin tuohon aikaan vielä pitkiä, monivaunuisia matkustajajunia ja vieläpä monta kertaa päivässä. Miksi? Mitä Kontiomäellä aikoinaan oli? Keitä olivat nuo nimettömät rautatieläiset, jotka asuttivat kerros- ja omakotitalot? Miksi he olivat siellä? Seistessäni tuona kauniina kevättalvisena päivänä Kontiomäen autiolla asemalaiturilla en arvannut, että oli kuluva yli viisi vuotta siihen hetkeen ennen kuin pystyin vastaamaan tuohon kysymykseen. Vuosien aikana Kontiomäki rakentui mielikuvissani eläväksi ja mielenkiintoiseksi rautatieyhteisöksi, monellakin tapaa ainoalaatuiseksi. Sen loisto kesti hyvin lyhyen ajan, yhden sukupolven mitan, mutta ajallisesta lyhyydestä huolimatta se jätti pysyvän jäljen Suomen rautatiehistoriaan. Kontiomäen ohella tuo viiden vuoden ajanjakso merkitsi itselleni täydellistä sukeltamista suomalaisen ja pohjoismaisen rautatiehistorian maailmaan. Sen myötä avautui kokonaan uusi näkökulma arkisen tuntuiseen liikennehistoriaan. Vaunuilla ja vetureilla, kuten liikennepaikoillakin, oli kullakin oma elinkaarensa, elämänvaiheensa, elämänkohtalonsa. *** Olen jakanut tämän tutkimuksen neljään päälukuun. Ensimmäinen luku on tavalliseen tapaa teoriapitoinen, mutta olen siinä käsitellyt myös rautatiehistorian pääpiirteitä. Käsissänne on ensimmäinen Suomessa rautateistä kirjoitettu väitös, graduja on tehty muutama, samoin yleistajuisia tietokirjoja. Olen tästä syystä pitänyt välttämättömänä käsitellä jonkin verran niitä yleisiä vaikutuksia, joita rautateillä on jokapäiväiseen elämiseen ollut muuallakin maailmassa. Pääosin olen ottanut esiin sellaisia asioita, jotka kertaantuvat pienessä mittakaavassa Kontiomäen osalla tekstin myöhemmissä luvuissa. Ensimmäisen luvun peruskartoitus auttaa näin toivon mukaan lukijaa jäsentämään Kontiomäen asemayhteisön muutokset laajempaa kehitystä vasten. Sen sijaan en ole juurikaan käsitellyt yleistasolla keskustelua, joka käytiin 1800-luvun puolivälin seutuvilla Suomeen suunniteltujen rautateiden toteuttamisesta. Siitä on äskettäin julkaistu Oiva Turpeisen 2 kattava tutkimus, joka tarjoaa aiheesta kiinnostuneelle antoisan lukukokemuksen. Valotan ainoastaan jonkin verran Savon radan vaiheita. Suomalaisissa etnologisissa tutkimuksissa ei liioin ole käytetty kovin usein Kanadasta alun perin lähtenyttä ns. yhden yrityksen paikkakunta- eli elinkaarimallia. Olen sen vuoksi käsitellyt sen sisältöä ja sovelluskäytäntöjä hieman tavanomaista laajemmin. Muissa luvuissa seuraan Kontiomäen vaiheita osittain niin sanotun teollisuusyhteisön elinkaaren valossa. Tieteellisissä opinnäytetöissä, kuten tässäkin, kirjoittaja joutuu selvittämään tekemiään metodisia ja tietoteoreettisia valintoja. Maallikkolukija voi hypätä alaluvun Tutkimuksen tieteelliset lähtökohdat yli. 1 Kts. Kautovaara Turpeinen 2003.

10 Toinen luku käsittää Kontiomäen rakentumisen ja työntekijöitten tulon. Kolmannessa luvussa seurataan jokapäiväisen elämän vaiheita 1950-luvulta 1960-luvun loppuun. Neljännessä luvussa teemana on vähitellen alkanut Kontiomäen alasajo, työpaikkojen väheneminen ja poismuutto. *** Esitän syvät kiitokset kaikille niille nykyisille ja entisille kontiomäkeläisille, jotka avasivat kotinsa oven tutkijalle ja kertoivat seikkaperäisesti elämästään Kontiomäellä. Valitettavasti kaikkia kiitokseni eivät enää tavoita. Samoin kiitän VRkonsernin, Suomen Rautatiemuseon ja Paltamon kunnanviraston henkilökuntaa, jotka omien työkiireittensä ohella ehtivät auttaa aineistonhaussa. Kiitokset myös Paltamon, Lapinlahden, Kuopion ja Kajaanin kaupungin- ja kunnankirjastojen henkilökunnalle. Erityiskiitokset haluan osoittaa arkistonhoitaja Sirkku Vänttiselle VR:n Pieksämäen asemalta, jota toistuvasti jouduin vaivaamaan arkistoaineiston vuoksi ja joka aina järjesti toimistostaan pöydänkulman vapaaksi tutkijan työskennellä. Minna Riikosta kiitän siitä, että hän kirjoitti puhtaaksi osan haastattelunauhoista ja lisäksi kärsivällisesti kierteli kanssani Pohjois-Savon rautatieliikennepaikkoja. Rautatieliikenteeseen liittyvästä perustiedosta kiitän Museoveturiyhdistyksen jäsenistöä, erityisesti Kimmo Alankoa, Teppo Niemeä, Timo Vaittista, Jouko Sakari Järvistä, Tim Törnebladhia ja Hannu Lehikoista. Kahvihuonekeskustelut Haapamäen veturitalleilla avarsivat oivasti tutkijan rautatiemaailmankuvaa. Kiitokset myös Suomen Rautatiemuseon johtaja Matti Bergströmille hänen työtäni kohtaan osoittamastaan mielenkiinnosta sekä Suomen Rautatiemuseon säätiölle, joka tuki hankettani. Kiitokset myös johtaja Markku Nummelinille Ratahallintokeskukseen, joka antoi valokuvia käyttööni sekä toimitusjohtaja Juhani Katajistolle, jolta sain arvokkaita taustatietoja. Työn sisältöä koskeneista arvokkaista neuvoista ja ohjeista esitän kiitokseni työni ohjaajalle, professori Bo Lönnqvistille sekä professori Päivikki Suojaselle, professori Ilmari Vesteriselle ja dosentti Pirjo Korkiakankaalle. Erityisen kiitollinen olen professori Pekka Leimulle, joka lisensiaatintyötäni opponoidessaan esitti arvokkaita korjausehdotuksia, jotka olen tässä työssä pyrkinyt ottamaan huomioon. Samoin kiitän työni ennakkotarkastajia, dosentti Kaija Heikkistä Joensuun yliopistosta sekä dosentti Teppo Korhosta Helsingin yliopistosta huomionarvoisista kommenteista. Uusien näkökantojen löytämisestä ja mielenkiintoisista keskusteluista kiitän Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen tohtoriseminaariin vuosina osallistuneita Ruijan Talmulahdessa (Talvikissa), keskellä alkavan kaamosyön pimeyttä, marraskuu Kimmo Lagerblom

11 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE 1 KOHTI KONTIOMÄKEÄ Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen johtoaiheet Maisema ja aika Ihmiset/yksilöt, suvut/yhteisöt ja symbolit Johtoaiheitten yhteenveto Tutkimusperinne Tutkimuksen tieteelliset lähtökohdat Muuttava yhteiskunta ja muuttuva yhteisö Mikrohistoria ja historiallinen antropologia Käytetty aineisto ja lähdekritiikki Termistöä Yhden yrityksen paikkakunnat ja elinkaarimalli Asemayhteisöt Asemayhteisöjen työntekijäkunta Rautateitten aiheuttamat muutokset Rautatie historiassa Aika ja nopeus KONTIOMÄKI LIIKENNE- JA TYÖPAIKKANA Kontiomäki paikkana ja rautateitten kohteena Rautatien tulo Kainuuseen Kontiomäen rautatiehankkeen taustaa Ratatyöt Kainuun uusi liikennekeskus Liikenteen kasvun aika Liikennealue ja kalusto Työssä Kontiomäellä VR työnantajana Työtehtäviä ennen ajovarikkokautta Työtehtäviä ja liikenteenhoitoa 1950-luvun vaihteessa Työhöntulo Valtionrautateille Kontiomäen maine toispaikkakuntalaisen silmin Tulomatkan ensivaikutelma Työkertomuksia Työolot Vartiuksen ja Kostamuksen liikenne Työssä Kontiomäellä VR:n ulkopuolella Työnantajia ja työtehtäviä Vähittäisliikkeet Asemaravintola Vaunupalvelutehtävät KONTIOMÄKI ASUINPAIKKANA Asuminen Kontiomäellä

12 Kontiomäen asuinrakennukset Asunnon saaminen Asumistaso Puutteenperällä ja kivitaloissa Lapsuus Kontiomäellä Elämä ennen kouluikää Koulu Kaksi kontiomäkeläistä elämänongelmaa Vesiongelma Alkoholiongelma Villi Länsi ja laki Vapaa-ajan vietto Iltamat ja tanssit Harrastejärjestöt Muut illanvietot Urheilu ja ulkoilu Henkiset ja hengelliset harrastukset Järjestötoiminta Ammattiyhdistystoiminta Poliittinen toiminta LÄHTÖ KONTIOMÄELTÄ Liikenne hiljenee Sisäiset muutostekijät Televisio tulee Elämänmuutokset perheissä Paluu juurille Kontiomäen tulevaisuudensuunnitelmia Kostamus-työmaa Kontiomäen joutsenlaulu Muistikuvien yhteisöelämää Ihmissuhteet Avioliitto Työsiirtola Kotiseutu Kolmen vuosikymmenen Kontiomäki Yleistä Työkertomukset Kenen Kontiomäki? Aluehenki ja asuinpaikkayhteisö Yhdistystoiminta Poliittinen toiminta ja poliittiset suhteet Elinkaarimallin tulkintaa Tutkimusaineiston ja -tulosten teoreettista tarkastelua Valtaväylän varrella JÄLKIKIRJOITUS SUMMARY LIITTEET LÄHTEET

13 1 KOHTI KONTIOMÄKEÄ Tutkimuksen taustaa Kajaanin läheisyydessä sijaitseva, Paltamon kuntaan kuuluva Kontiomäki on kytkeytynyt hyvin vahvasti rautatieliikenteeseen. Pienistä, syrjäseuduilla sijaitsevista risteysasemista se on lähes ainoana säilyttänyt paikkansa toimivana varikkona ja vilkkaana rahtiliikennepaikkana aikana, jolloin monet sen kaltaiset asemapaikkakunnat, esimerkkeinä vaikkapa Haapamäki ja Huutokoski, ovat hiljentyneet käytännössä jo merkityksettömiksi 1. Kontiomäkikin on pienentynyt loistovuosiensa ajoista. Sinne sijoitettujen rautatieläisten määrä on vähentynyt rajusti VR:n järkiperäistämisohjelman seurauksena ja siellä vierailevan katseen kohtaamat tyhjät liikehuoneistot ja autiot asuintalot kertovat muutoksen voimasta (ks. alue- ja keskustakartat liitteissä 1 ja 2). Hylätyt rakennukset synnyttävät kävijässä uteliaisuuden ja mielenkiinnon: minkälainen Kontiomäki todella oli maineensa ja mahtinsa päivinä? Suuri asema-alue rakennuksineen, kylän keskustassa kohoavat kaksi suurta kerrostaloa sekä hieman kauempana sijaitseva rivitaloalue paljastavat paikan olleen joskus satojen rautatieläisten työ- ja asuinpaikan. Kontiomäkeä ei kuitenkaan ollut yliopistotasolla sen enempää tutkittu. Sieltä on julkaistu yksi hyvä ja kattava, mutta tieteellisiä kriteereitä täyttämätön kylähistoriikki ja paikallinen kamerakerho on koonnut ja arkistoinut poikkeuksellisen laajan kuvakokoelman kylän elämästä. Kesällä 1999 asema-alueella oli esillä EU-rahoituksella toteutettu, Kontiomäen kameraseuran ja projektipäällikkö Kari Silvennoisen yhteistyönä 1 Huutokoski poikkeaa kuitenkin useimmista liikennepaikoista siten, että alueella on toiminut aikoinaan ruukki, joka vilkastutti alueen elämää (kts. esim. Kerkelä 1996, s ; Kautovaara 1986). Kyseessä ei siis ollut yksinomaan rautatieliikenteestä elävä paikkakunta. Huutokoski oli aikoinaan vilkas ravintola- ja risteysasema, jossa Karjalasta tulevat matkustajat odottivat jatkoyhteyksiä. Karjalan menetys toisen maailmansodan jälkeen vähensi aseman merkitystä. Tätä kehitystä jatkoivat edelleen henkilöliikenteen väheneminen Varkauden suuntaan ja sen loppuminen kokonaan Savonlinnaan. Ehdotettu, tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva Huutokosken ja Savonlinnan välisen radan purkaminen vie Huutokoskelta lisäksi risteysaseman arvon.

14 12 toteuttama valokuvanäyttely "Rautatieyhteisön elämää" (kuva 1.1) Kontiomäkitutkimusta on kuitenkin kaivattu. Eräs Kainuun museon tutkijoista kertoi, että heillä oli ollut pitkään mielessä se, että "Kontiomäessä olisi jonkun tutkielman paikka". Ensimmäiseksi ongelmaksi näytti muotoutuvan tutkimuksen yleisrakenne. Kontiomäki täyttää kylän edellytykset, vaikka se ei missään mielessä olekaan klassinen suomalainen maaseutukylä. Aihetta voisi siis lähestyä etnologisen kylätutkimuksen keinoin. Käsitteenä ala on laaja ja Suomessa varsinkin jonkinasteisen historiallisen perspektiivin omaavia kylätutkimuksia on julkaistu runsaasti. Teoreettisesti yläkäsite "kylätutkimus" ulottuu yhteiskuntatieteellisestä, nykyisten kyläyhteisöjen tulevaisuutta kartoittavista haastattelututkimuksista 2 perinteisiin, ainakin osittain taaksepäin katsoviin ja kylän muuttumista tutkiviin haastattelu- ja arkistolähteisiin perustuviin, joko yksistään etnologisiin tai monitieteellisiin tutkimuksiin 3. Jälkimmäinen tutkimustyyppi lähestyy kylähistoriikkeja, jotka voidaan edelleen jakaa kahteen pääluokkaan. Toisessa ryhmässä ovat laajat, tieteelliset kartoitukset, joissa kylän elämää ja kehitystä seurataan hyvinkin pitkällä aikajänteellä 4, toisessa taas yleensä tieteellisesti köykäiset, maallikoitten omasta asuinkylästään kirjoittamat historiikit. 5 KUVA 1.1 Kesällä 1999 Kontiomäen asemalla oli esillä alueen rautatieläiselämää käsittelevä näyttely. Se oli sijoitettu tyyliin sopivasti kahteen kuvan vasemmassa laidassa näkyvään tavaravaunuun. (Kimmo Lagerblom, ) 2 Kysymyksenasettelusta esim. Laamanen 1999, s Sallinen-Gimpl 1982, s Yleiskäsitteellä "etnologia" tarkoitan tässä työssä sekä kansatieteellisesti että kulttuuriantropologisesti suuntautuneita tutkimuksia. 4 Esim. Knuuttila 1996, s Ilmari Vesterisen väitöskirjan (1995, s.15 ed.) johdannossa on laaja ja kattava yleiskatsaus kylätutkimuksiin

15 Lähtiessäni tekemään tätä Kontiomäki-tutkimusta ensimmäinen tavoitteeni oli, ettei lopputulos olisi aivan klassinen, etnografinen yleiskuvaus kylän elämästä. Suoranaista pelkoa tutkimuksen ajautumisesta sille linjalle ei varsinaisesti ollut, koska Kontiomäki ei missään mielessä ole eikä ehkä varhaisia 1900-luvun alkuvuosia lukuunottamatta koskaan ole ollutkaan perinteinen kyläyhteisö. Ilmar Talven vanhassa määritelmässähän kyläyhteisöllä tarkoitetaan maaseudun primaarista sosiaaliyhteisöä 6. Ymmärrän Talven määritelmän siten, että kyläyhteisön yhtenä perusedellytyksenä on sukuketjun kautta tapahtuva samaistuminen sekä omaan asuinpaikkaan että siihen yhteisöön, joka lähialueella on asunut jo usean sukupolven ajan. Tässä tilanteessa samaistuminen yhteisöön alueen ja perinteen kautta on vahvempaa kuin ammatin kautta, toisin sanoen yhteisö rakentuu asuinpaikan, kylän, ehdoilla eikä ammatin vaatimusten mukaisesti. Ulla Heino on kuvannut tällaisen perinteisen kyläyhteisön syntyvaihetta toteamalla, että asutus on pyrkinyt hakeutumaan seuduille, "joilla väestö on kohtuullisen ponnistuksin ja käytössään olevin menetelmin kyennyt elättämään itsensä ja jälkeläisensä 7 ". Tämä maatalousyhteiskunnan syntyä kuvaava toteamus ei kuitenkaan täyty aivan kokonaan silloin, kun kohteena on välillisestikään teollisuustoiminnan kautta elantonsa saava paikkakunta. Monet rautatiepaikkakunnat ovat syntyneet tyhjästä. Vasta kun liikenne on tuonut alueelle välillisiä ja välittömiä työpaikkoja, väestöä on alkanut muuttaa alueelle. Samaan tapaan runsaasti energiaa, energiaa tai hiiltä, käyttävät tehtaat jouduttiin rakentamaan energialähteitten lähelle, esimerkiksi Suomessa koskien partaalle ja Englannissa hiilikenttien läheisyyteen, olipa alueella asutusta tai ei. Kauppapoliittiset syyt saattoivat vaatia keinotekoisesti synnytettyjä asuinpaikkoja, joihin asukkaita siirrettiin jopa pakolla; hyvä esimerkki tästä on Helsingin perustaminen kauppapaikaksi. Toisin sanoen kun kyseessä oli muu elinkeino kuin maatalous, asutus ei niinkään ole hakeutunut kuin keskittynyt tämän elinkeinon tarjoajan läheisyyteen eikä alueelle muutto useinkaan ole ollut täysin vapaaehtoista. Suomalaisen kylätutkimuksen yksi tunnusomainen piirre on ollut se, että se on kuvannut kansallisia murroskausia ja yksittäisten kylien muuttumista. 8 Muutos on kuitenkin koko ihmiselämälle tyypillinen ilmiö, joka näkyy selkeästi maailmanlaajuisestikin ja on leimallinen ainakin koko 1900-luvun historialle 9. Muutos on elämän yksi perusedellytys, ja staattinen, muuttumaton yhteiskunta tai asuinyhteisö on mahdottomuus. Jo sukupolvien vaihtuminen, yksilöiden syntymät ja kuolemat aiheuttavat jonkinasteista muuttumista eikä muuttumattoman yhteiskunnan tutkiminen edes olisi mahdollista. Tekninen kehitys on kuitenkin nopeuttanut tätä muutostahtia. Maatalousyhteisö vaikutti sen keskellä eläneistä todennäköisesti hyvin muuttumattomalta ja vakaalta, kun taas ny Talve 1963, s Heino 1980, s Sallinen-Gimpl 1982, s. 113; Talve 1963, s ; Tommila 1980, s Hobsbawn 1999, s

16 14 kyisin kuka tahansa voi havaita sen tahdin, jolla tämän hetkinen nykyisyys on kohta historiaa. Marc Augé toteaa tämän muutoksen nopeudesta: Minun ikäiseni ihmiset todistivat lapsuudessaan ja nuoruudessaan ensimmäisessä maailmansodassa taistelleitten miesten tunteet kieltävää [tight upper lip] historiaa, ikään kuin se olisi kertonut meille noitten miesten todella kokeneen historian (ja vieläpä millaisen!), mutta silti kukaan meistä ei koskaan todella pystyisi ymmärtämään tuon vaiheen merkitystä. Nykyisin lähimenneisyys, "60-luku", "70-luku" ja nyt "80- luku" muuttuu historiaksi saman tien kun se on eletty. Historia on kintereillämme, se seuraa meitä kuin oma varjomme, kuin kuolema. 10 Huomatessamme kuinka nopeasti aika muuttuu historiaksi, me yritämme ymmärtää täydellisesti jokaisen ohikiitävän nykyisyyden. Sen vuoksi jo lähimenneisyys muuttuu merkitykseltään vaikeaksi emmekä välttämättä näe sitä linjaa, joka yhdistää meidät menneeseen. Pidentynyt elinikä aiheuttaa sen, että yhtäaikaa elävien sukupolvien määrä on kasvanut yhdellä. Entisen kolmen sijaan niitä on nyt rinnakkain jopa neljä. Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen aikajana on vuosikymmenten ajan venynyt, mutta samalla muutostahti alkaa aiheuttaa humanistiseen tutkimukseenkin luonnontieteistä tutun ilmiön. Mikäli tutkimus pyrkii kuvamaan kylän tai yhteisön nykyisyyttä, se voi olla vanhentunut jo valmistuessaan, koska nykyisyys on silloin jo toisenlainen. Pian kaikki kylätutkimuksetkin ovat yksinomaan historiallisia, ajan aiheuttamaan muutokseen keskittyneitä. Kyläyhteisöä osuvampi ilmaus Kontiomäen kohdalla lienee työläisyhteisö. Erityisesti sotien jälkeisellä kaudella kontiomäkeläisten vasemmistoaktiivien osuus Paltamon työväenpuolueitten uudelleen rakentamisessa ja toiminnan jatkamisessa oli erittäin huomattavaa. Vasemmistosta juuri SDP näytti saaneen vastakaikua kontiomäkeläisten kohdalla. Ainakin äänestystilastot antavat viitteitä siihen suuntaan, että vaikka Punaisen viivan solisalirattien alueella elettiinkin, SDP-läisyys oli tunnusomaista nimenomaan veturinkuljettajien ammattikunnassa, ei niinkään pientilallisten keskuudessa. Työväenliike on siinäkin mielessä sopiva yhdysside Kontiomäkeen, että kylän rautateihin liittyvä ammatillinen merkitys alkoi vähentyä lähes yhtä aikaa perinteisen työväenkulttuurin hiipumisen myötä. Yhden lähestymistavan alun perin työläisyhteisöksi perustetun kaupungin muutoksesta nyky-yhteiskunnan osaksi tarjoaa Lasse Brunnström Ruotsin Kiirunaa koskevassa tutkimuksessaan. Hän pyrkii kuvaamaan yhteisöä poikkeavalla tavalla etsimällä vastauksia siihen, miten kiirunalainen yhteisö on järjestynyt, miten sen hallintoelimet ovat jakaantuneet, miten alueen palvelut ovat sijoittuneet ja millainen rakennuskanta ja kunnallistekniikka siellä on. 11 Kiiruna on Kontiomäen tavoin tuotantotaloudellisten syitten vuoksi perustettu yhteisö, mutta asukasmäärältään se on Kontiomäkeä huomattavasti suurempi. Myös sen elinkeinorakenne on 1900-luvun mittaan kehittynyt monipuoliseksi. Kuten muissakin ruotsalaisissa kaupungeissa, Kiirunan keskustaan on laadittu asemakaava, sen talojen arkkitehtuuri on ohjattu suunnitelmallisesti ja elinkeinoil- 10 Augé 1999, s Brunnström 1981, s

17 taan Kiiruna on nykyisin sekoitus tuotanto- ja palveluyhteiskuntaa, kuten Brunnströmkin toteaa. 12 Tutkimuskohteen eroista huolimatta Brunnströmin eräät lähestymistavat ovat sovitettavassa mihin tahansa yksipuoleisen elinkeinorakenteen kaupunkiin. Yhteisön organisoituminen ja hallinnon järjestäminen ovat muiden muassa sellaisia yleiskäsitteitä, joita voi Kontiomäellä tarkastella paikkakuntien yhteismitattomuudesta huolimatta. Lähtökohdiltaan Brunnströmin tutkimus kuitenkin eroaa ratkaisevasti: hän käyttää lähteinään pääosin arkistomateriaalia eikä haastatteluja ja lisäksi hänen näkökulmansa on historiallis-yhteiskuntatieteellinen. Kontiomäki yhdistyy vahvasti rautatieläiskulttuuriin. Todennäköisesti missään muussa asukasyhteisössä rautatieläisten osuus verrattuna yhteisön koko asukasmäärään ei ole säilynyt yhtä pitkän aikaa, usean vuosikymmenen, niin suurena kuin Kontiomäellä. Kun keskelle korpimaata syntynyt rautatiepesäke vähitellen lähetti jatkoratoja kohti Pohjois-Karjalaa ja erityisesti Kainuun koillisosiin, se merkitsi suurta muutosta niille ihmisille, jotka noilla alueitta asuivat. Yhdistäessään hyvin erillään kanta-suomesta sijainneet alueet liikenteellisesti valtakunnan yhteyteen, rautatiet helpottivat pelkkien kulkuyhteyksien lisäksi kansallisen ajattelutavan leviämistä erämaa-alueille. Rata yhdisti laitaalueet sekä fyysisesti että henkisesti maan muitten osien kanssa ja katkaisi pitkän eristyneisyyden kauden. Heikki Ylikankaan 13 mukaan vasta Suomea halkovat rautatiet "puhkaisivat sen liikenteellisen saartorenkaan, joka eristi sisämaan sekä merestä että kapitalismista". Hänen mukaansa "flegmaattisuuden" sävyttämä itäsuomalainen elämäntapa ei johtunut heimoluonteesta vaan siitä, että luontaistalous salli vain päivästä toiseen elämisen. Siihen ei sisältynyt yritteliäisyydelle ja kaupalliselle elämälle tyypillistä tulevaisuuden tavoittelua. 14 Junaliikenteen myötä itäisestä Suomesta ja etenkin pitkien välimatkojen Kainuusta tuli osa Suomea ja pieni perinneyhteisö laajeni ainakin teoriassa. Suomeen luvulla syntynyt rautatieliikenne kehittyi ensimmäiseksi merkittäväksi työllistäjäksi, joka alkoi muuttaa tuolloisen maatalousvaltaisen yhteiskunnan ajattelurakenteita. Omavaraistaloudesta toimeentulonsa saavaan talonpoikaiskulttuuriin liittyi jatkuvuuden ja staattisuuden elementit. Työpaikka ja elanto oli sidottu yhteen maa-alaan, joka oli peritty esi-isiltä ja joka myöhemmin vuorostaan siirtyisi perheen jälkeläisille. Työn, asuinpaikan ja perheen välillä vallitsi vahva tunnesidos, josta yksittäisiä osia oli vaikea irrottaa. Talonpojan elämä tähtäsi vastuuntuntoon maan ja sen kunnian ylläpitämiseksi, kuten sukutilojen jatkuvuutta kertomusperinteen pohjalta tarkastellut Tiina Silvasti toteaa 15. Maaseudun mielikuvaa on aina sävyttänyt perinteellisyys, moderni elämäntapa kolkuttelee enintään kaupunkien läheisyydessä sijaitsevien maatalojen ovia. 16 Rautatiekulttuuri edustaa modernisuutta. Se on säilyttänyt mielikuvan liikkumisesta, etenemisestä ja muutoksesta. Rautatieläisen sidos asuinpaikkaansa on vähäinen. Talonpoika on sidottu tilaansa ja siitä lähteminen edellyt Brunnström 1981, s Ylikangas 1986, s Ylikangas 1986, s Silvasti 2004, s Vrt. Högbacka 1995, s. 11.

18 16 tää yleensä erittäin suuria elämäntapamuutoksia. Ammattikoulutettu tehtaan työntekijä voi vaihtaa toiselle paikkakunnalle ja jatkaa entisessä ammatissaan, mutta yleensä toisen työnantajan palveluksessa. Rautatieläinen sen sijaan pystyy valitsemaan palvelupaikkansa lähes mistä tahansa rataverkon varrella sijaitsevasta pisteestä ja säilyttämään silti saman työnantajan edut. Silti hän on lujasti sidoksissa työnantajaansa: niin kauan kun VR:llä on käytännössä raideliikenteen monopoli, rautatieammattikoulutuksella ei juuri ole käyttöä VR:n ulkopuolella. Rautateiden hierarkiarakenne ja käytänteet muistuttavat puolustusvoimien vastaavaa tapaa. Erityisesti rautatieliikenteen alkuvuosina käytössä olleet virkapuvut, hallintokoneisto, sisäisten kirjeiden kieli ja liikennepaikoista ja eri toimialoista käytetyt lyhenteet (esim. KON: Kontiomäki, ILA: Iisalmi, Jt: junaturvallisuussääntö, SAKE: Sähköasennuskeskus jne.) olivat miltei samankaltaisia, joita armeija on käyttänyt. 17 Kyseessä ei ollut ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan rautateitten ja armeijan yhteys oli selkeä muuallakin Euroopassa. Etenkin Britanniassa liikenteenhoidon eri virkoihin värvättiin entisiä upseereita. Siellä katsottiin, että vilkkaassa matkustajaliikenteessä tarvittiin heidän kykyjään suurten ihmisjoukkojen jouhevassa käsittelyssä. Junasta itsestään tuli samalla kunnioitusta vaativa sotilaallinen ylipäällikkö. Yllättävää ei liene, että Preussin koko rautatielaitos toimi kuin sotilasosasto työntekijöiden piti muun muassa seistä asennossa radan varrella junan ohittaessa heidät 18, mutta myös Ruotsissa ratavahdin ja veräjänvartijan piti ottaa hattu päästään junan nähdessään. Suomessakin rautateitten palvelukseen palkattiin sotilasuralta siirtyneitä ihmisiä. Muiden muassa VR:n pitkäaikainen pääjohtaja, ilmeisesti maailmanennätyksen rautatielaitoksen palveluksessa tehnyt Georg Strömberg 19 oli entinen upseeri, samoin Suomen ensimmäinen konduktööri, ahvenanmaalainen Petter Wildh, oli palvellut vääpelinä Suomen Kaartissa. Erityisen paljon upseeristoa siirtyi rautateitten palvelukseen ja 1900-luvun vaihteessa, kun Suomen sotaväkilaitos lakkautettiin. 20 Monet rautatiekeskukset syntyivät keskelle asumatonta korpea ja samoin kävi myöhemmin puolustusvoimien uusien kasarmien sijoituspaikkojen kanssa (rautatiekeskuksista esim. Seinäjoki ja Kouvola vrt. armeijan Vekarajärvi ja Huovinrinne). Samoin kuin armeijassa, rautatiehenkilöstöä pakkosiirrettiin toisiin toimipaikkoihin tai määrättiin toiselle paikkakunnalle komennuksille, vapaa-aikaan kohdistui ilmoittautumisvelvollisuus, mikäli poistui siltä paikkakunnalta, jossa oli työssä eli "virantekopaikkakunnalta" ja niin edelleen. Paikkakunnalta poistumiskielto oli käytännössä niin ehdoton, että se kuului niin sanottuihin virkamiehiä koskeviin yleisiin velvoitteisiin, joiden 17 Virkapuvuista esim. FjiB 1929, kuvat s. 34; VR 1935, s. 25. Eräs informantti totesikin vitsinä, että Helsingin lähiliikenteen konduktöörit ja rahastajat jatkoivat tätä armeijaperinnettä vielä 1980-luvulla äkseeratessaan kersanttimaisesti matkustajia. Vasta VR:n uusi, asiakaspalvelua korostava koulutus katkaisi tämän perinteen. 18 Faith 1994, s Strömberg erosi VR:n palveluksesta 80-vuotiaana ja siihen mennessä hän ehti toimia valtion virkamiehenä 56 vuotta, josta ajasta 40 vuotta VR:n "päätirehtöörinä", kuten termi tuolloin kuului. 20 Saarinen 1996, s. 9.

19 noudattamiseen työntekijä sitoutui samalla kun hänet nimitettiin valtion virkaan. 21 Tavallisesta työpaikasta rautatiet eroaa siinä, että moni veturinkuljettaja ja lämmittäjä suhtautui veturiinsa miltei uskonnollissävytteisen hartaasti ja monelle kuljettajalle veturi oli samantapainen työtoveri kuin lämmittäjä. Arvid Järnefeldtin Veljekset-romaanissa veturiaan katseleva kuljettaja toteaa talleille saapuneelle veljelleen 22 : Omaa veturiaan voi rakastaa ihan kuin lastansa, sanoi hän. --- Mutta eikö ne kaikki ole ihan yhdenlaisia? Ei, kyllä niissä on suuri ero. Minä tunnen tämän kaikki tavat ja ominaisuudet. Henkilökohtaistasoista suhdetta kuvaavat myös vetureille annetut lempinimet, joissa veturit personifioidaan, usein niiden ulkonäön tai ominaisuuksien, joskus molempien mukaan. Ensimmäiset Suomessa kulkeneet veturit saivat henkilökohtaisen nimen, mutta veturikannan lisääntyessä nimiä alettiin käyttää yleisesti koko veturisarjoista. Nimikkoveturien aikaan viimeisen matkansa ennen eläkkeelle siirtymistä tehnyt kuljettaja saattoi jäädä tuntikausiksi tallin pilttuuseen silittelemään ja koputtelemaan veturia, jonka kanssa hän oli tehnyt vuosikaudet työtä 23. "Täytyy varmaan laittaa veturi hautaankin. --- Sittenhän saatte olla yhdessä, kun se on sinulle tärkeämpi kuin minun tunteeni", vuodattaa ajatuksiaan rautatieläisen vaimo Liisa Hännikäisen romaanissa Tutkimuksen johtoaiheet Tämän tutkimuksen peruslähtökohta on etnologinen ja se lähestyy mikrotasolla historiallista antropologiaa. Kulttuurilla ymmärrän tässä koko sen elokehän, joka ympäröi ihmisen toimintaa, siis työn, vapaa-ajan, perheen - kaiken sen toiminnan, jonka tarkoituksena on jäsentää ihmisen elämänhallinnan mekanismeja. Helsingin kartanoita käsittelevässä kirjassaan Bo Lönnqvist toteaa, että "kulttuuriantropologisesti suuntautunut etnologi voi nähdä kartanot avaimina viiteen johtoaiheeseen - kulttuurikehitykseen, jonka kantavia elementtejä nuo rakennukset ja paikat ovat. Näitä johtoaiheita ovat maisema, aika, ihminen, suvut, symbolit. 25 " Näistä johtoaiheista kolme ensimmäistä sopii alkuperäisestä yhteydestään hieman muunneltuna myös tähän ja myös kaksi jälkimmäistä on tästä tutkimuksesta löydettävissä, mutta niiden lähtökohta on erilainen. Tarkas- 21 Yleiset velvoitteet olivat: "1) asua määrätyllä paikkakunnalla tai virka-alueella, 2) käyttäytyä nuhteettomasti, 3) välttää virkatoimen hoitoa haittaavia sivutoimia, 4) henkilökohtaisesti itse hoitaa virkaansa, 5) noudattaa virkatoimen hoitamisesta määrättyjä muotoja sekä 6) totella hänelle annettuja virkakäskyjä". Lisäksi virkamies voitiin velvoittaa vannomaan virkavala tai antaa sitä vastaava juhlallinen vakuutus. (HMVY, Hallintoaineisto, Rautatiehallinto, opetusmoniste 1970, s. 11.) 22 Järnefeldt 1910, s TYKL; A.K., s Hännikäinen 1991, s Lönnqvist 1995, s. 9. Kursivointi alkup.

20 18 telen lyhyesti näitä teemoja osittain verraten niitä seuraavassa Lönnqvistiin esittämiin rakenteisiin. Pyrin tätä kautta luomaan näkemykseni mukaisen perusrakenteen, jonka yleispiirteiden päälle Kontiomäki-tutkimus seuraavissa luvuissa rakentuu. Maisema ja aika Liikennerakentaminen muuttaa paljon maisemaa. Vanhat maantiet rakennettiin lähes maaston ehdoilla. Ne eivät ainoastaan johtaneet kylästä toiseen vaan ne myös saattelivat kulkijaa maisemaan mukautuen 26. Rautatiet alkoivat murtaa tämän tavan. Liikenteen alkuvuosina käytössä olleet kiinteäteliset matkustaja- ja tavaravaunut eivät sallineet jyrkkiä mutkia eikä rata epätasaisessa maastossa voinut maantien tavoin kiemurrella. Tarvittiin siltoja, viadukteja ja tunneleita. Rautatien tavoitteena oli suoruus ja tasaisuus. Radoista tuli "kovan teknologian ensimmäiset viivat halki niin kulttuuri- kuin luonnonmaisemien", kuvaa muutosta Ilmari Hustich 27. Samat tavoitteet siirtyivät autokannan parantuessa ja lisääntyessä myös maantierakentamiseen. Kesti aina 1950-luvulle ennen kuin maiseman vaatimukset teitten suunnittelussa huomattiin ja maantiet vedettiin, kuten jo menneillä vuosisadoilla, "maisemien kautta, ei halki". 28 Junaliikennettä tämä vaatimus ei koskenut. Uusien ratojen suunnittelussa päätavoitteeksi tuli suurten keskusten yhdistäminen toinen toiseensa siten, että yhteys olisi mahdollisimman nopea ja tehokas. Maisemallisista arvoista ei ollut väliä: "Parhaat junat - hitaat ja viehkeät sivuradat - liikennöivät rannikolla. Monia näistä odotti tuho. Jotkut sanoivat, ettei niitä olisi kymmenen vuoden kuluttua yhtään jäljellä---. [J]os reitti on kaunis tai matka sykähdyttävä, siitä voi päätellä että rata suljettaisiin pian, kirjoitti Paul Theroux 1980-luvun alkuvuosina Britannian rautatieyhteyksistä 29 ja hän oli oikeassa. Matkustajan silmiin junan ikkunasta avautuvat maisemalliset arvot sivuutettiin tehokkuuden nimissä. Edward Relph on todennut uusien ja vanhojen liikenneväylän erosta, että siinä missä vanhat maantiet ja radat pyrkivät rakentumaan maiseman keralla, uudet väylät tunkeutuvat ja leikkautuvat maisemaan. 30 Suomessa esimerkiksi Keravan ja Lahden välille valmistuva rata 31 sekä Parkanon oikorata yli kaksikymmenkilometrisine suorineen ovat tehdyt liikenteen ehdoilla ja niiden päämääränä on vain säästää matkustajien aikaa tarjoamalla nopea ja mutkaton kulkuväylä. Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-poliisikirjassa jopa junan ruhjoma vainaja todistaa rautatien nopeuden ehdottomuudesta. Juna oli leikannut pääkaupunkiseudun ratapenkereellä lojuvan ruumiin tasaisesti kahteen osaan: "Harjunpää varoi katsomasta leikkauspintoja - ne olivat niin suorat ja sileät ja osoittivat niin lopullisesti että kaupungin ytimeen johtavalla penkereellä kaiken täytyi olla kiihkeästi virtaa- 26 Kuvaus matkasta vanhalla radalla kts. esim. Lagerblom Hustich 1982, s Hustich 1982, s Theroux 1984, s. 15, Relph 1980, s Kerava Lahti-oikoradan rakentamisessa maisemalliset arvot tosin on otettu huomioon siinä, että rata seuraa jo olemassaolevan Lahden moottoritien linjausta eikä sitä varten ole ryhdytty tekemään omaa väylää.

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02. TAMPEREEN KAUPUNKI 8.8.2016 HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.01/2014 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot