TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1

2 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys Esipuhe Järjestöpalvelut Alueellinen vaikuttamistyö Nykyinen yhdistysverkosto Kasvava yhdistysverkosto Aluepalvelujen erityisvastuualueet Asiantuntijapalvelut Allergianeuvonta Kuntoutustoiminta Sisäilma- ja korjausneuvontayhteistyö Viestintä Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Allergiatunnus Kehittämistoiminta Kansallinen allergiaohjelma ja väestöviestintähanke Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Tutkimustoiminta Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Päivähoitopalvelut Hallintopalvelut Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Jäsenrekisteripalvelut Organisaatio Järjestön tapahtumat Jäsenmäärä

3 Esipuhe Vuonna 2014 Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutille saatu RAY-rahoitus mahdollisti määrätietoisen ja suunnitelmallisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan liiton järjestötoiminnan tueksi. Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke toteutui vuonna 2014 suunnitellulla ja resursseihin sopeutuvalla tavalla. Hanke tavoitti menneenä vuonna noin suomalaista. Hankkeen piirissä on ollut tähän mennessä noin 2,2 miljoonaa suomalaista. Kertomusvuonna Kansallisen allergiaohjelman sanomaa vietiin monipuolisesti eteenpäin painotuksen ollessa varhaiskasvatuksessa. Allergiaterveyttä edistettiin tiedotus- ja jalkautumiskampanjoin sekä yleisötilaisuuksin läpi koko vuoden eri puolella Suomea niin väestön kuin terveydenhuollonkin parissa. Yhdistykset järjestivät omilla ajankohtaisilla teemoillaan tapahtumia ja alueellisia kampanjoita vilkkaasti. Kehittämistoiminnan saralla liiton toiminta otti huomattavia askeleita eteenpäin muun muassa asiantuntijatyön vahvistamisen ja useiden muiden sekä liiton keskustoimistoa, että yhdistyskenttää tukevien kehittämisprosessien toimeenpanon saralla. Tästä esimerkkinä toimii vuoden vaihteessa toteutettu järjestön kehittämistoimintaan kohdentuva rekrytointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Cityliikkuja -hanke tuotti toimintaa ja näkyvyyttä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Hankkeen kantava idea liikunnan merkityksestä osana allergioiden ja astman hoitoa toi positiivista näkyvyyttä ja aktiivista toimintaa monelle paikkakunnalle. Yhteistyön saralla vuosi 2014 oli merkittävä. Sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä tehtiin laajan kumppanijoukon kanssa niin viranomaisten, yritysten kuin kolmannen sektorin edustajienkin kanssa. Järjestöyhteistyön saralla vuonna 2014 tehtiin uusia avauksia ja tiivistä yhteistyötä olemassa olevien kumppanien kanssa. Allergia- ja astmaliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteiseen yleisstrategiaan kirjattiin menestystekijöiksi muuan muassa näkyvä vaikuttaja ja sisäisesti vahva järjestö. Molempien menestystekijöiden osalta voimme hyvillä mielin todeta, että otimme vuoden 2014 aikana isoja askelia oikeaan suuntaan ja vahvistimme näin toimintamme perusrakenteita. Kehitettävää ja tehostettavaa kuitenkin jäi myös tuleville vuosille. 2 Vaikka saavutimme asetetut tavoitteet rahoituspohjan laajentamisessa ja negatiivisen jäsenkehityksen pysäyttämisessä, vaatii allergioita ja astmaa sairastavien edunvalvonta ja monipuolinen tukeminen vielä paljon määrätietoista työtä. Jatkuvasti lisääntyvät ja monimuotoistuvat allergiat ja yliherkkyydet luovat yhteiskunnallisen paineen ja konkreettisen tarpeen liiton ja sen jäsenjärjestöjen aktiiviselle valtakunnalliselle toiminnalle. Järjestön sisäilmastoon liittyvää osaamista tulee jatkossa vahvistaa. Liiton toiminnan fokuksessa tulee olemaan jatkossakin järjestölähtöinen auttamistyö ja lähivuosina siihen välittömästi liittyvää yhteistyötä tullaan tiivistämään eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa, kuten myös jäsenistön edun kannalta muiden merkittävien mm. liikunta- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana tässä yhteistyössä ovat aina molemmin puolinen hyöty, jäsenistön etu ja taloudellinen realismi. Tästä yhteistyöstä liitolla on hyviä kokemuksia jo useiden eri toimijoiden kanssa. Kertomusvuosi oli monella tapaa haastava toimintavuosi ja vaati henkilöstöltämme, jäsenyhdistyksiltämme ja vapaaehtoisilta sekä useilta muilta tahoilta ponnistelua, joustamista sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin. Lämmin kiitos vuodesta 2014! Helsingissä Allergia- ja Astmaliitto ry:n hallitus

4 1. Järjestöpalvelut Järjestötoiminnassa toteutettiin järjestön yleisstrategiaa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Liitto tuki 35 jäsenyhdistyksensä ja yhden paikallisosaston toimintaa. Jäsenperheitä yhdistyksissä oli noin Lisäksi jäsenyhdistysten toimialueilla järjestettiin vertaistoimintaa allergiasta, astmasta ja sisäilmaongelmista kärsivien lasten vanhemmille sekä nuorille ja aikuisille. Aluepalvelujen perustehtävänä oli toteuttaa liiton vaikuttamistoimintaa alueellisesti sekä ohjata, tukea, arvioida, kehittää ja kasvattaa yhdistystoimintaa. Järjestöohjauksella tuettiin allergia- ja astmayhdistysten vaikutuksellista, tavoitteellista, tuloksellista ja jatkuvaa järjestötoimintaa ja tätä kautta allergisten ja astmaatikkojen oikeuksien toteutumista. Keinoina käytettiin koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja jäsenyhdistysten aktiivitoimijoiden tukemista. Aluepalveluista vastasivat järjestöpäällikkö ja neljä aluepäällikköä. 1.1 Alueellinen vaikuttamistyö Tapahtumat ja jalkautumiset Aluepäälliköt osallistuivat liiton tapahtumien suunnitteluun ja alueelliseen toteuttamiseen sekä kehittivät ja tukivat yhdistysten tapahtumia. Tapahtumat ovat tärkeä osa järjestön vaikuttamistyötä. Aluepäälliköt toimivat järjestön hankkeiden alueellisina koordinaattoreina. Valtakunnallisesti toteutettiin järjestön allergiaterveyden edistämistä tukevaa pääteemaa Sinua lähellä Allergia- ja Astmayhdistykset kautta maan. Tällä tuettiin yhdistysten näkyvyyttä ja kannustettiin allergiaa ja astmaa sairastavia liittymään jäseniksi ja osallistumaan yhdistysten toimintaan. Aluepäälliköiden ja yhdistystoimijoiden jalkautumisten tavoitteena oli tehdä järjestön palveluita tunnetuiksi ja saada eri yhteistyötahot, kuten terveydenhuollon ja apteekkien edustajat, suosittelemaan järjestöämme sekä hankkimaan uusia jäseniä väestöstä. Aluetoiminnassa ohjattiin paikallisyhdistyksiä hyödyntämään järjestön vuosineljännesten teemoja. 3 Sidosryhmätyöskentely Sidosryhmätyöskentelyn tavoitteena oli, että yhdistys on alueellaan tunnettu ja merkittävä vaikuttaja. Sidosryhmätyöskentelyssä kumppaneita olivat erityisesti terveydenhuolto, apteekit, kunnat ja virkamiehet, alueen järjestöt ja yritykset. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisten ja seutukunnallisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien hankekokonaisuuksien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin SOSTEn, OK-opintokeskuksen, Filhan, sosiaali- ja terveysalan alueverkostojen ja oppilaitosten kanssa. Yhdessä yhdistysten toimijoiden kanssa huolehdittiin, että järjestön lehteä ja muuta materiaalia oli alueen tärkeimpien sidosryhmien käytössä. Yhteistyöllä pyrittiin tehostamaan yhdistysten palveluiden markkinointia sidosryhmien kautta sekä edistämään yhdistysten ja sidosryhmien välistä tiedonkulkua ja konkreettista yhteistyötä. Tiedon jakaminen Yhdistyksiä ohjattiin ja autettiin tiedottamaan toiminnastaan ja tapahtumistaan sekä soveltamaan ja hyödyntämään liiton valtakunnalliset tiedotteet paikallisesti ja ylläpitämään yhteyttä toimittajiin. Lisäksi markkinoitiin järjestön ammattihenkilöstön koulutuksia, neuvontapalveluita, kuntoutus-, virkistys- ja liikuntatoimintaa, edunvalvonnan asioita ja vertaistoimintaa sekä ajankohtaisia hankkeita alueillaan. Aluepäälliköiden keskeinen tehtävä oli välittää alueellista ja paikallista tietoa ja tarpeita liiton perustoimintojen suunnittelun tueksi. Paikallisyhdistyksiä aktivoitiin järjestön sisäisen verkkotiedotussivusto intranetin käyttöön. Aluepäälliköt huolehtivat yhdistysten näkyvyydestä ja toiminnan markkinoinnista intranetissä, allergia.fi -sivustolla sekä Allergia & Astma -lehdessä. Aktivoitiin jäseniä myös käyttämään ja hyödyntämään jäsenextraa.

5 Mittarit ja tavoitetasot 1. Yhdistysten aluepalveluilta saaman tuen ja ohjauksen määrä ja laatu ja yhdistysten tyytyväisyys saatuun tukeen vähintään hyvää. Yhdistyksille tehdyn kyselyn mukaan palaute oli kiitettävää (70 % vastaajista). Tavoite ylitettiin. 2. Sisäinen asiakastyytyväisyys aluepalvelujen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kysely työyhteisölle 12/2012. Tyytyväisyys kiitettävää; arvosana 4 asteikolla 1 5. Tavoite toteutui. 3. Järjestön yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys yhteistyöhön mitattiin sisäisen arvioinnin avulla. Tyytyväisyys arvioitiin hyväksi; arvosana 4 asteikolla Nykyinen yhdistysverkosto Yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaaminen Tavoitteena oli ohjata ja tukea jäsenyhdistyksiä toteuttamaan jäsenlähtöistä yhdistystoimintaa alueellisesti kattavasti, näkyvästi ja vaikuttavasti. Yhdistystoimintaa seurattiin, arvioitiin ja kehitettiin muun muassa toteuttamalla järjestökoulutuksia ja yhdistystapaamisia. Yhdistysten toimintaa suunniteltiin yhdessä yhdistysten edustajien kanssa sekä kannustettiin ja motivoitiin vapaaehtoisia. Tavoitteena oli nostaa hyvän hallintotavan periaatteet keskiöön yhdistystoiminnan ohjauksessa. Ohjaus-, tukemis- ja järjestökoulutustyössä painotettiin yhdistyksen hallituksen tehtäviä ja vastuuta yhdistyslain, yhdistyksen ja liiton sääntöjen ja muiden yhdistystoimintaan oleellisesti vaikuttavien säännösten ja lakien mukaisesti. Yhdistystoiminnan kehittäminen Tavoitteena oli allergia- ja astmayhdistysten toiminnan kehittäminen eri osa-alueilla siten, että yhdistyksistä kasvaa entistä näkyvämpiä ja vetovoimaisempia paikallisia vaikuttajia. vapaaehtoistoiminta (rekrytointi, organisointi, johtaminen) hallinnolliset toiminnot (hallinto, vaikuttamistoiminta, tiedotustoiminta, jäsenhankinta ja jäsenpito, varainhankinta, yhteistyö) jäsenpalvelut (vertaistoiminta, allergianeuvonta, liikunta- ja virkistystoiminta) 4 Aluepalveluissa kehitettiin liiton paikallisyhdistysten toimintamahdollisuuksia valtakunnallisesti suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön yhdistysten toimintaa tukevia järjestöpalveluita ja toimintamalleja. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti vertaistoiminnan, terveydenhuollon yhteistyön ja liikuntatoiminnan kehittämiseen. Yhdistykset toteuttivat aluepäälliköiden johdolla toimintansa itsearvioinnin allergia- ja astmayhdistysten palvelukokonaisuuden laatujärjestelmän (YKE) avulla ja laativat kehittämissuunnitelman, joka ohjaa seuraavan toimintavuoden suunnittelua ja toteuttamista. Liiton ja yhdistysten yhteistyöpäivät Tavoitteena oli vahvistaa järjestön yhtenäistä linjaa yhteisen strategian puitteissa, kehittää yhdistysten perustoimintaa, hallintoa ja edunvalvontavalmiuksia. Toisena tavoitteena oli vahvistaa osallistujien järjestötietoutta. Alueelliset perehdytyspäivät ja yhdistyskohtaisia perehdytysiltoja toteutettiin eri puolilla Suomea ja alueelliset suunnittelupäivät järjestettiin kolmella paikkakunnalla. Valtakunnalliset järjestöpäivät pidettiin syyskuussa. Jäsenyhdistysten allergianeuvojille, vertaistoimijoille ja liikuntavastaaville järjestettiin koulutuspäivät syksyllä.

6 Mittarit ja tavoitetasot: 1. Itsearviointien toteuttaminen. Arviointi toteutettiin allergia- ja astmayhdistysten palvelukokonaisuuden laatujärjestelmän (YKE) avulla ja kehittämissuunnitelma laadittiin kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso 100 %. Tavoite toteutui. 2. Osallistujatyytyväisyys. Koulutuksiin ja järjestön yhteistyöpäiville osallistuville toteutettavien palautekyselyjen palaute vähintään hyvää: arvosana 4 asteikolla 1-5. Palautteiden keskiarvo oli 4,3. Tavoite toteutui. 3. Osallistujamäärät yhteistyöpäivillä. Vähintään 10 osallistujaa alueellisissa tilaisuuksissa. Valtakunnallisissa tilaisuuksissa vähintään 20 osallistujaa. Tavoite toteutui 88 %:ssa tilaisuuksista. Tavoitetta ei täysin saavutettu. 4. Alueelliset yhteistyöpäivät toteutuvat joka alueella. Tavoitetaso 100 %. Tavoitteesta 3/4 toteutui. Tavoitetta ei täysin saavutettu. Länsi-Suomen alueen toimijat osallistuivat Helsingin koulutuspäiviin, joten osallistujatavoite saavutettiin. 1.3 Kasvava yhdistysverkosto Yhdistyksiä ja toiminta- ja vertaisryhmiä perustettiin alueille tarvittaessa. Tavoitteena oli laajentaa hallitusti yhdistys- ja vertaisverkostoa valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavaksi: yhdistyksiä ja yhdistysten alaisuudessa toimivia toimintaryhmiä perustetaan tarvittaessa niille paikkakunnille, joilla on toiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Vertaisryhmien tukemista painotettiin vuonna 2014 Sinua lähellä -teeman mukaisesti. Arviointi 1. Uusien yhdistysten ja toimintaryhmien lukumäärä. Tavoitteena oli koko maan laajuisella alueella perustaa yksi uusi yhdistys tai toimintaryhmä. Tavoite ei toteutunut, koska yhtään uutta yhdistystä tai toimintaryhmää ei perustettu. 2. Uusien vertaisryhmien lukumäärä. Uusia vertaisryhmiä perustettiin 8. Koko maassa oli yhteensä 51 toimivaa vertaisryhmää. Tavoitteena koko maassa vähintään 70 toimivaa vertaisryhmää. Tavoitetta ei saavutettu Aluepalvelujen erityisvastuualueet Aluepalvelut vastasivat valtakunnallisesti liiton järjestötoiminnan kehittämisestä. Aluepäälliköiden erityisvastuualueet olivat yhdistysten vertaistoiminta, yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kanssa ja yhdistysten liikuntatoiminnan ja vapaaehtoistyön tukeminen. Vertaistoiminta Jäsenyhdistysten vertaistoimintaa tuettiin ohjaamalla, kouluttamalla ja rekrytoimalla uusia vertaistoimijoita sekä edistämällä uusien vertaisryhmien syntymistä. Jäsenyhdistysten toteuttamasta vertaistoiminnasta tiedotettiin Allergia & Astma -lehdessä, järjestön intranetissä ja jäsenextrassa sekä Facebookissa. Vuoden tavoitteena oli kannustaa ja kouluttaa jäsenyhdistyksiä ottamaan käyttöön uusia toimintamuotoja perinteisten keskustelupainotteisten ryhmien rinnalle. Valtakunnallista vertaistoimijarekisteriä ylläpidettiin ja tarkistettiin. Vertaistoiminnan kehittymistä seurattiin kansallisesti ja kansainvälisesti ja saatua tietoa hyödynnettiin järjestön toiminnassa. Muiden vertaistoimintaa kehittävien järjestöjen ja sidosryhmien kanssa tehtiin verkostotyötä hyödyntäen yhteistoimintaa muun muassa koulutusten suunnittelemisessa ja viimeisimmän tiedon tuomisessa järjestön toimijoiden käyttöön. Allergia- ja astmaliito liittyi valtakunnallisen kokemuskoulutusverkoston jäseneksi tuoden näin kokemuskoulutuksen osaksi järjestön toimintaa.

7 Mittarit ja tavoitetasot 1. Vertaisryhmien määrä jäsenyhdistyksissä 70 kappaletta. Tavoitetaso 100 %. Säännöllisesti kokoontuvia vertaisryhmiä oli 51. Tämän lisäksi useat yhdistykset järjestivät vertaistoiminnaksi laskettavia yksittäisiä virkistys- ja liikuntatapahtumia jäsenille. Tavoitetta ei saavutettu. Järjestön vertaistoiminnassa on useilla alueilla otettu käyttöön toimintamalli, jossa järjestetään yksittäisiä jäsentapahtumia ja toiminnallisia vertaiskokoontumisia jäsenille. Säännöllisesti kokoontuvien keskusteluryhmien kysyntä ja tarve on vähentynyt. 2. Vertaistoimijoille järjestetään valtakunnallinen koulutus ja tarvittavat peruskoulutukset. Koulutuspalautteen tyytyväisyystavoite hyvä; arvosana 4 asteikolla 1 5. Vertaistoimijoille ja liikuntavastaaville järjestettiin koulutus, jonka palaute oli hyvää (4,3). Tavoite saavutettiin. Yhdistysten liikuntatoiminnan tukeminen Suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin järjestön liikuntatoimintaa yhdessä liiton, yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli vahvistaa järjestömme liikuntatoimintaa verkostoitumalla muiden liikuntatoimintaa toteuttavien järjestöjen ja sidosryhmien (mm. Soveltava Liikunta SoveLi ry) kanssa ja hyödyntää yhteistyötä paikallispaikallisyhdistysten liikuntatoiminnan kanssa ja tuoda viimeisin tieto järjestön käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Cityliikkujahanke jatkui kertomusvuonna kahdeksassa yhdistyksessä ja yhdessä toimintaryhmässä. Kaikkiaan järjestettiin 68 erilaista tapahtumaa, joissa osallistujia oli yhteensä n Arviointi 1. Liikuntatoimintaa järjestettiin kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso oli 90 % ja tavoite toteutui 100 %. 2. Yhdistyksiin on nimetty liikunnasta vastaava henkilö. Nimettyjä henkilöitä oli vuoden lopussa 22 yhdistyksessä 34:stä. Muissa liikuntatoimintaa organisoivat työntekijä ja hallitus yhdessä. Tavoitetaso 90 % ei aivan täyttynyt. 3. Yhdistysten tyytyväisyys liikuntatoiminnan tukemiseen. Yhdistyksille vuoden vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan tyytyväisyys on hyvää: arvosana 4.4 asteikolla 1 5. Tavoite saavutettiin. 6 Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kanssa Liiton, yhdistysten ja terveydenhuollon välillä suunniteltiin, kartoitettiin ja toteutettiin yhteistyötä. Aluepäällikkö kuului kaksi kertaa vuodessa kokoontuneeseen neuvontatiimiin, jonka tarkoituksena oli toteuttaa koulutuspäivä yhdistysten astma- ja allergianeuvojille, huolehtia yhdistysten neuvonnan näkyvyydestä ja monipuolisesta tiedonvälityksestä astma- ja allergianeuvojille. Koulutuspäivä toteutettiin elokuussa. Yhdistysten neuvojille lähetettiin uutiskirjeitä ajankohtaisista, neuvontaan liittyvistä asioista. Tehy lehdessä julkaistiin artikkeli astma- ja allergianeuvojista syksyn koulutustilaisuudessa. Yhdistyksiä ohjattiin tekemään yhteistyötä alueensa terveydenhuollon kanssa mm. osallistumalla astmaa sairastavien ensitietotilaisuuksiin keskus- ja aluesairaaloissa. Yhdistyksiä kannustettiin järjestämään allergia- ja astmaneuvontaa alueellaan. Arviointi 1. Allergia- ja astmaneuvonta järjestetty kaikissa yhdistyksissä. Tavoitetaso 90 %. Tavoite saavutettiin, sillä neuvonta oli järjestetty 31 yhdistyksessä. 2. Astma- ja allergianeuvojien tyytyväisyys koulutuspäivän sisältöön. Tavoite oli arvosana 4 asteikolla 4-5. Tavoite saavutettiin, sillä osallistujien tyytyväisyysaste oli 4,5. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan tukeminen Yhdistysten koko toiminnan perusta on vapaaehtoistyössä. Toimintavuoden tavoitteena oli koota opas yhdistysten onnistuneen vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseksi. Arviointi Tavoite toteutui. Vapaaehtoistoiminnan opas julkaistiin verkossa loppuvuodesta 2014.

8 2. Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluiden perustehtävänä oli tuottaa Allergia- ja Astmayhdistyksille ja yhteistyökumppaneille Kansallisen allergiaohjelman mukaista asiantuntijatietoa eri muodoissa. Asiantuntijapalvelut tarjosivat neuvontaa ja kuntoutuspalveluita osana Allergia- ja Astmaliitto ry:n toimintaa. Koulutuspalveluita tuotettiin osana Allergia- ja Astmaliitto ry:n toimintaa. Koulutuspalveluita tuotettiin myös Suomen Allergiaterveys Oy:n toiminnan alaisuudessa ja sisäilmaja korjausneuvontapalvelut järjestöyhteistyössä Hengitysliitto ry:n kanssa. Asiantuntijapalveluista vastasivat järjestöpäällikkö, kuntoutuspäällikkö, koulutuspäällikkö, allergianeuvoja, kurssisihteeri ja sisäilma- ja korjausneuvontapäällikkö. Liiton asiantuntijapalveluita tukivat allergiatietokeskuksen asiantuntijalääkäri ja alan huippuasiantuntujoista koostuva Allergiakilta. 2.1 Allergianeuvonta Allergianeuvonnan perustehtävänä oli jakaa asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa allergiaa ja astmaa sairastavien hoidon onnistumiseksi ja arkielämän helpottamiseksi. Allergianeuvonta myös tuki jäsenyhdistysten neuvontaa jakamalla tietoa allergia- ja astmaneuvojille. Asiakasneuvonta Allergianeuvonta palveli allergiaa ja astmaa sairastavia ja heidän omaisiaan sekä allergisten parissa työskenteleviä eri ammattiryhmien edustajia. Asiakkaille tarjottiin aktiivisesti myös jäsenyyttä ja vertaistoimintaa. Allergianeuvonnan tunnettuus varmistettiin tiedottamalla palvelusta mm. järjestön aineistoissa ja sähköisessä mediassa. Allergianeuvontaa tarjottiin puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa. Allergianeuvonta oli avoinna ma, ti, ke klo 9-13 sekä to klo Puhelinneuvonnan hinta oli 0,87 /min + pvm. Soittajille annettiin yksilölliset vastaukset heidän kysymyksiinsä. Neuvontaa antoivat sairaanhoitajat. Asiakkaille tarjottiin tilanteen mukaan myös jäsenyyttä. Neuvontapuhelinpalvelua markkinoitiin Allergia & Astma-lehdessä, internetpalveluissa, oppaissa, tiedotteissa ja haastatteluissa. 7 Allergianeuvontaa annettiin lähes 700 (690) soittajalle. Allergianeuvontaan tulleiden puheluiden aiheita olivat allergiat (36 %), astma (15 %), atooppinen iho (3 %), kosmetiikka ja hajusteet (6 %) ja muut aiheet (37 %). Muista aiheista kysyttiin eniten sisäilmaan ja yleisesti allergiaan liittyvistä asioista sekä Allergiatunnustuotteista. Sähköpostineuvonta palveli 114 Allergia- ja astmaliiton jäsentä. Edellisenä vuonna sähköpostineuvonta palveli kaikkia jäsenyydestä riippumatta. Sähköpostineuvontaan tulleiden viestien aiheita olivat allergiat (41 %), astma (11 %), atooppinen iho (2 %), kosmetiikka ja hajusteet (7 %) ja muut aiheet (37 %). Oppaita ja kirjallisia ohjeita lähetettiin lähes sadalle (94) asiakkaalle. Jäsenyhdistysten neuvonnan tukeminen Tavoitteena oli yhdistysten allergia- ja astmaneuvojien ammattitaidon vahvistaminen. Liiton neuvontatiimi suunnitteli ja toteutti vuosittaisen yhdistysten allergia- ja astmaneuvojien koulutuspäivän. Koulutuspäivä pidettiin Allergiatalolla Koulutukseen osallistui 15 paikallisyhdistysten allergia- ja astmaneuvojaa. Allergianeuvonta huolehti allergianeuvonnan näkyvyydestä ja monipuolisesta tiedonvälityksestä yhdistysten neuvojille muun muassa sähköisen uutiskirjeen avulla. Allergianeuvonta lähetti yhdistysten neuvojille kolme neuvontakirjettä vuoden aikana ja liiton neuvontatiimi käsitteli kokouksissaan (kaksi kokousta) toimintatapoja, joilla tuetaan yhdistysten neuvontatoimintaa. Lisäksi allergianeuvonta tuki jäsenyhdistysten neuvojien toimintaa tarjoamalla heille aktiivisesti mahdollisuutta kysyä allergioista ja astmasta liiton allergianeuvojilta sekä vastaamalla heiltä tuleviin kysymyksiin.

9 Tiedon tuottaminen ja jakaminen Tavoitteena oli palvella tiedotusvälineitä luotettavasti ja nopeasti allergia- ja astma-asiantuntijoina. Yhdessä viestintäpalveluiden kanssa laadittiin valtakunnalliset lehdistötiedotteet ja lisäksi neuvoja vastasi allergia- ja astma-aiheisiin kysymyksiin jokaisen Allergia & Astma -lehden Allergianeuvonta vastaa -palstalla. Eri medioiden toimittajat ottivat 153 kertaa yhteyttä allergianeuvontaan. Osassa yhteydenotoista asioiden työstämistä jatkettiin yhdessä median kanssa. Allergianeuvonnan tavoitteena oli osaltaan pitää liiton asema tärkeänä allergia- ja astmaasiantuntijatahona ja päästä vaikuttamaan keskeisiin allergiaa ja astmaa sairastavien vaikuttaviin säädöksiin ja ohjeisiin. Neuvonta laati yhdessä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa kannanotot lausuntopyyntöihin allergia- ja astmanäkökulmasta. Allergianeuvonnan tarjoaman koulutuksen tavoitteena oli koulutuksiin osallistuvien tietotaidon kehittäminen. Terveydenhuollon ammatillisiin koulutuksiin tarjottiin allergioihin ja astmaan liittyviä luentoaiheita. Lisäksi allergia- ja astmaneuvojat kävivät luennoimassa eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa seitsemän kertaa. Allergia- ja astmaneuvojat vastasivat pääosin liiton oppaiden sisällön tuottamisesta ja uusimisesta. Allergia- ja astmaneuvojat osallistuivat kuntoutustoimintaan ja eri asiantuntijakokousten sekä yhteen Allergiakillan kokoukseen. Allergia- ja astmaneuvoja toimi myös Allergiakillan sihteerinä. Allergia- ja astmaneuvojat osallistuivat kuusi kertaa Allergiatietokeskuksen kokouksiin tuomalla sinne ajankohtaista tietoa, ongelmakysymyksiä ja tutkimustietoa. Allergia- ja astmaneuvoja toimi Allergiatietokeskuksen sihteerinä. Allergiatunnukseen liittyvään asiantuntijatyöhön osallistuttiin käsittelemällä asiantuntijana yli sata tuotetta. Arviointi: 1. Allergianeuvonnan asiakastyytyväisyys. Kysely tehdään maalis-huhtikuussa soittaneille toukokuussa. Palaute vähintään hyvää (4 asteikolla 1-5). Tavoite saavutettiin. Allergianeuvonnan asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin vuonna 2014 maaliskuussa neuvontaan puhelimitse tai sähköpostitse yhteydessä olleille. Kysely lähti 119 asiakkaalle, joista kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Vastausprosentti oli 31 %. Kyselyyn vastanneiden palaute oli 4,08 asteikolla Jäsenyhdistysten allergia- ja astmaneuvojien osaamisen vahvistaminen ja tyytyväisyys koulutuspäivien sisältöön. Koulutuspäivien järjestäminen kerran vuodessa. Palaute vähintään hyvää (4 asteikolla 1-5). Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. Neuvojien antama palaute koulutuspäivien sisällöstä oli 4,3. 3. Allergianeuvoja neuvoo -palsta jokaisessa Allergia & Astma -lehdessä. Viisi neuvontapalstaa vuodessa. Tavoitetaso 100 %. Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. 4. Allergiatietokeskuksen kokousten määrä, ajankohtaisuus ja hyödyntäminen. Välitetään uudet asiat hyödynnettäviksi sovelletussa muodossa. Asiantuntijakokouksia kuusi vuodessa, allergiaja astmaneuvojien kirjeitä kaksi vuodessa. Tavoitetaso 100 %. Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti. Allergia- ja astmaneuvojat osallistuivat kuusi kertaa Allergiatietokeskuksen kokouksiin tuomalla sinne ajankohtaista tietoa, ongelmakysymyksiä ja tutkimustietoa. Allergianeuvonta lähetti yhdistysten neuvojille kolme neuvontakirjettä vuoden aikana ja liiton neuvontatiimi kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. 8

10 2.2 Kuntoutustoiminta Kuntoutustoiminnan tehtävänä oli allergiaa ja astmaa sairastavien ja heidän läheistensä sairauteen liittyvän tiedon sekä taidon lisääminen, omahoidon tukeminen ja vertaistuen mahdollistaminen kuntoutuskurssien ja muun vastaavan toiminnan kautta. Tavoitteena oli järjestää valtakunnallisesti kattavia ja laadukkaita kuntoutuskursseja allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Lisäksi tarkoituksena oli aktiivisesti osallistua allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastavien kuntoutustoiminnan kehittämiseen ja edunvalvontaan. Kuntoutustoimintaa markkinoitiin suunnitelman mukaisesti ensisijaisesti terveydenhuoltoon sekä lisäksi Allergia & Astma -lehdessä ja liiton internetpalvelussa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kuntoutus Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella järjestettiin suunnitelmien mukaan neljä kuntoutuskurssia, joista kolme oli perhekursseja ja yksi kurssi työikäisille. Viikonloppukursseja järjestettiin tänä vuonna viisi; kaksi lapsiperheille, kaksi aikuisille sekä yksi allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastavien lasten isovanhemmille. Kuntoutuskurssit toteutettiin neljän vuorokauden mittaisina ja viikonloppukurssit kestivät perjantaista sunnuntaihin. Kurssit kohdennettiin hakemusten perusteella eri sairaus- ja ikäryhmille. Kurssipaikka, ajankohta, henkilökunta, opetusmateriaalit ja käytettävät opetus- ja ohjausmenetelmät valittiin erityisesti kunkin kohderyhmän tarpeet huomioiden. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kuntoutuksen arviointi Kuntoutuskursseille asetetut tavoitteet toteutuivat. Kurssit täyttyivät ja yllättäviä keskeytyksiä ei ollut. Hakijoista 67 % pääsi kuntoutukseen. Kursseille osallistuneiden kuntoutujien ja perheiden kurssipalautteiden keskiarvo oli 4,4. Kurssien sisällön vastaavuus odotuksiin oli samoin keskiarvoltaan 4,4 asteikolla 1-5. Kuntoutujien kursseille asettamista tavoitteista saavutettiin 98 %, ja kuntoutujien tavoitteet jopa ylitettiin 71 % tapauksessa. Kurssityöntekijöiden kurssipalautteiden keskiarvo oli 4,3, kun tavoitteena molemmissa oli vähintään 4. Palaute yhteistyökumppaneilta oli hyvää. Kurssilaisille lähetettiin seurantakysely noin puoli vuotta kurssin jälkeen. Kyselyn perusteella sairauteen liittyvästä tiedosta ja omahoitoon liittyvistä taidoista oli ollut hyötyä kaikille vastaajista. Lisäksi kaikki vastaajat kokivat saamansa vertaistuen erittäin hyödylliseksi. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistui 105 henkilöä. 9 Lapsiperheiden viikonloppukursseille osallistui yhteensä 12 perhettä. Aikuisten ja isovanhempien viikonloppuihin osallistui yhteensä 18 kuntoutujaa. Kaiken kaikkiaan viikonloppuihin osallistui yhteensä 71 kuntoutujaa toimintavuoden aikana. Uutena kohderyhmänä kokeiltiin aikuisille anafylaksian kokeneiden viikonloppukurssia. Osallistujia kurssilla oli vain muutama, mutta heiltä saatu palaute oli erittäin hyödyllistä viikonloppukurssien kehittämisen kannalta. Viikonloppukurssien palautteiden keskiarvo oli erittäin hyvä: 4,3 asteikolla 1-5. Sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämistavoitteena oli sähköisten tietojärjestelmien vakiinnuttaminen kurssityöntekijöiden käyttöön. Lisäksi tavoitteena oli lasten ja nuorten kursseilla käyttöön otettujen uusien työskentelytapojen ja menetelmien monipuolinen ja samansuuntainen käyttö kursseilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää avomuotoista kuntoutusta astmaa sairastaville aikuisille. Sähköisten kansioiden käyttö vakiintui toimintavuoden aikana. Näiden kansioiden sisältöä täsmennettiin ja kurssityöntekijöiden perehdytys- ja ohjekansio saatiin sähköiseen muotoon. Lasten ohjelman työskentelykäytäntöjä yhtenäistettiin opinnäytetyönä, jossa kuvattiin lastenohjauksen prosessi ja sisältö. Lisäksi perheiden viikonloppukurssien ohjelman ja sisältö kuvattiin. Lisäksi aloitettiin lastenlaululevyn työstö lastenohjauksen lisämateriaaliksi. Levyn työstöä jatketaan tulevana toimintavuotena.

11 Loppuvuodesta 2014 saatiin käyntiin yhteistyö sopeutumisvalmennustoiminnan arvioinnista ja kohdentumisesta Kuntoutussäätiön kanssa. Avokuntoutuskokeilu ei toteutunut toimintavuotena vähäisen hakijamäärän vuoksi. Kelan kustantama sopeutumisvalmennus Vuonna 2014 järjestettiin suunnitelluista neljästä kurssista poiketen vain yksi Kelan rahoittama sopeutumisvalmennuskurssi ihon sairautta sairastaville lapsille perheineen. Toteutunut kurssi oli ensimmäinen uutta ihon sairautta sairastavien poolin kilpailutuskautta. Kela suoritti aiemmista vuosista poiketen kursseihin liittyvän esivalinnan ja Allergia- ja astmaliitto järjesteli toteutuneen kurssin puitteet ja hankki kurssille tarvittavan henkilökunnan. Tämä oli kilpailutuksen ensimmäinen vuosi ja kurssien markkinointiin päästiin aikaisempia vuosia myöhemmin, sopimusneuvotteluiden viivästymisen vuoksi. Kelan kustantama sopeutumisvalmennuksen arviointi Kurssi tuotettiin Kelan standardin mukaisesti ilman vakavia poikkeamia ja suunniteltujen tavoitteiden mukaan. Toteutuneen kurssin täyttöaste oli 100 %. Kurssityöntekijöiden antaman kurssipalautteen keskiarvo oli 4,5 ja kurssille osallistuneiden kuntoutujien perheineen 4,3 (tavoitteena molemmissa vähintään 4). Kuntoutujien ja heidän perheidensä kurssikohtaisten tavoitteiden toteutumisen keskiarvo oli +1 (Gas-asteikko -2 +2). Tavoitteena oli keskiarvo > Sisäilma- ja korjausneuvontayhteistyö Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelujen perustehtävänä oli jakaa luotettavaa sisäilmatietoa sisäilmaongelmista kärsiville ja auttaa heitä parantamaan sisäympäristöjään. Palvelu toteutettiin ja sitä hallinnoi järjestöyhteistyössä Hengitysliitto ry. Järjestöyhteistyössä on toteutettu sisäilmaopas ja tarjottu paikallisyhdistyksille mahdollisuutta hyödyntää sisäilma- ja korjausneuvontapalvelujen asiantuntemusta. 10 Asiantuntija ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli säilyttää liittojen asema tärkeänä sisäilmaasiantuntijatahona ja vaikuttaa keskeisiin sisäilmaan liittyviin säädöksiin ja ohjeisiin sekä laati liittojen kannanotot sisäilmalausuntopyyntöihin. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut vaikutti sisäilma-asioihin osallistumalla neuvotteluihin ja kokouksiin yhdessä sisäilma-alan järjestöjen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut ylläpiti tiiviitä yhteistyösuhteita sisäilmaohjeistuksia ja -säädöksiä laativiin tahoihin ja on mukana kehittämässä terveelliseen rakentamiseen ja kiinteistönhoitoon tähtääviä ohjeistoja. Tavoite toteutui. Vuonna 2015 annettiin 2 yhteistä lausuntoa, lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä ympäristöministeriön asetuksiksi koskien suunnitelmia ja rakentamisen viranomaisvalvontaa sekä lausunto maankäyttöja rakennuslain muutokseen liittyvistä asetus- ja ohjeluonnoksista. Lisäksi osallistuttiin Iho- ja Allergiasairaalan Sisäilmapoliklinikka-kokoontumisiin, ARA:n ja Rakennustiedon RT-Esteettömyystietopalvelun erityispäätoimikuntaan sekä Ympäristöministeriön Hometalkoiden Tiivistyskorjaustyöpajaan sekä Rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämistyöryhmään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa jatkettiin HoTes-tutkimusta ja selvitettiin Mycometer -mittausmenetelmän käytettävyyttä kenttämittauksiin. Ympäristöministeriön Hometalkoille toteutettiin Omistajan rooli homevaurioituneen rakennuksen tai rakenteen korjauttamisessa -opas.

12 3. Viestintä Viestintäpalveluiden perustehtävänä oli toteuttaa ja vastata järjestön näkyvyydestä, mediayhteistyöstä, tiedotus- ja julkaisutoiminnasta, yritysyhteistyöstä sekä Allergiatunnuksesta. Viestintäpalveluista vastasivat viestintäpalveluiden johtaja, toimitussihteeri ja tiedottaja. Lisäksi liitto sai toimintavuonna RAY:n Paikka auki -hankkeen kautta vahvistusta viestintätiimiin viestintäassistentista. 3.1 Tiedotustoiminta Tiedotustoiminnan perustehtävänä oli tukea järjestön strategista painopistettä olla yhteiskunnallisesti näkyvä vaikuttaja. Tavoitteena oli tehdä järjestöä tunnetuksi, lisätä väestön allergiatietoutta ja vaikuttaa yhteiskunnassa allergianäkökulman huomioon ottamiseksi. Viranomaisille kohdennettua vaikuttamistoimintaa tehostettiin jakamalla liiton kannanotot sekä vetoomukset eteenpäin viestinnän eri kanavissa myös suuremman yleisön tietoon. Vaikuttamistyötä tehtiin myös valtakunnallisten lehdistötiedotteiden avulla. Tiedotuksen sisältö painottui viestinnän vuosineljännesteemoihin: tammi-maaliskuussa astma, huhti-kesäkuussa allergia, kesä-syyskuussa iho ja loka-joulukuussa ruoka. Lisäksi reagoitiin ajankohtaisiin tapahtumiin ja julkiseen keskusteluun. Jäsenyhdistyksille tehtiin runsaasti tapahtumailmoituksia ja muita viestinnän aineistoja myös yhdistysten näkyvyyden lisäämiseksi. Toimintavuoden aikana laadittiin yhteensä seitsemän kannanottoa ja lausuntoa Kannanotto Kelalle ja Lääkkeiden hintalautakunnalle, joulukuu Kannanotto B- lausunnon poistamiseksi Staloral Birch -valmisteen korvattavuuden edellytyksistä Lausunto rahankeräyslaista. Lausunto hallituksen esityksestä uudeksi rahankeräyslaiksi sisäministeriölle Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien rakennusten suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä ympäristöministeriön asetuksiksi koskien suunnitelmia ja rakentamisen viranomaisvalvontaa. Lausuntopyyntö YM2/600/ Lausunto oikeusministeriölle luonnoksesta vakuutusoikeuslain muuttamisesta. Lausuntopyyntö om/4/32/ Kannanotto Euroopan parlamentin suomalaisjäsenille. Aiheena Euroopan parlamentin äänestys tupakkatuotedirektiivistä Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle. Lausunto elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä kuluttajille Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle. Järjestöjen yhteinen lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmän esitys.

13 Mediatiedotus ja toimittajapalvelu Liiton medianäkyvyyttä lisättiin tekemällä yhteistyötä toimittajien kanssa ja lähettämällä ajankohtaisia mediatiedotteita ja artikkeliaiheita. Ajankohtaista tietoa allergiasta, astmasta, sisäilmasta ja järjestöstä tuotiin kaikkien ulottuville sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kohdennettuna. Tiedotuskampanjoiden läpimenoa seurattiin sähköisellä mediaseurannalla. Seuranta antaa hyvin suuntaa tiedotteiden läpimenosta, vaikka monet mediat jäävätkin sen ulkopuolelle. Parhaiten osumia tuli seuraavista: siitepölyallergia (31 osumaa), ihon rasvaamisesta muistuttava tiedote (26 osumaa) ja ampiaispesän poistaminen pihapiiristä (24 osumaa). Tuoksuttomasta viikosta lähetettiin kaksi erillistä tiedotetta ja kampanja sai median kautta hyvin näkyvyyttä (yhteensä 36 mediaosumaa). Parveketupakointikieltoon liittyvästä tiedotteesta tuli 18 mediaosumaa, mutta lisäksi se levisi laajasti verkossa. Esimerkiksi Iltalehti uutisoi tiedotteen verkkosivullaan ja uutista jaettiin sitä kautta Facebookiin kertaa. Paikallisesti kohdennetut tiedotteet suunnattiin aihe- tai tapahtumaalueen medialle. Pääosin kohdennetut tiedotteet liittyivät liiton järjestämien koulutusten aiheisiin. Internet, intranet, jäsenextra ja sosiaalinen media Järjestön allergia.fi -palvelua pidettiin ajankohtaisena ja sitä päivitettiin aktiivisesti. Sivuston keskimääräinen kävijämäärä oli henkilöä kuukaudessa (vastaava luku 2013 oli ). Valtaosa, noin 85 prosenttia palveluun tulijoista saapui hakukoneiden kautta, noin 11 prosenttia suoraan ja loput viittaavien sivustojen kautta. Hakukoneissa allergia.fi pysyi top 3 -joukossa allergiaja astma-aiheisilla hakusanoilla. Toimintavuoden lopulla käynnistettiin verkkopalvelun uudistus. Järjestön sisäistä intranetiä pidettiin ajantasaisena ja sen uutispalstaa, materiaalipankkia ja tapahtumakalenteria päivitettiin aktiivisesti. Edellisen toimintavuoden lopulla perustetun jäsenextran tavoitteena oli luoda lisäarvoa jäsenyydelle. Lisäarvoa tuotettiin pääasiassa Allergia & Astma - lehden digiversiolla, yhdistysten jäsentiedotteilla sekä poimimalla jäsenextraan allergia-alan mediaosumia. 12 Järjestön tunnettuutta ja tavoitettavuutta lisättiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kautta. Facebookissa ja Twitterissä tehtiin päivityksiä useita kertoja viikossa, usein päivittäin. Twitterviestinnälle luotiin oma viestintäsuunnitelma, johon sisällytettiin liiton tilin lisäksi toimitusjohtajan ja viestintäpalvelujen johtajan allergia- ja astma-aiheiset twiitit omilla tileillään. Toimitusjohtajan Twitter-viestintä keskittyy edunvalvontaan ja viestintäpalvelujen johtaja viestii Twitterissä pääsääntöisesti tuoksuista pohjustaakseen seuraavan syksyn Tuoksuton viikko -kampanjaa. Toimintavuoden aikana perustettiin myös Instagram-tili, jossa jaettiin kuvia järjestön tapahtumista ja muutoin ajankohtaisista aiheista. Järjestöä tuotiin esille myös Sharewood-verkkopalvelussa. Messut Messujen tavoitteena oli lisätä järjestön näkyvyyttä ja tunnettuutta. Toimintavuoden aikana osallistuttiin neljään eri messutapahtumaan yhdessä paikallisyhdistysten kanssa: I love me - messutapahtuma ja Sairaanhoitajapäivät Helsingissä, Hyvinvointimessut Jyväskylässä sekä NaisDay-messut Turussa. I love me -tapahtuma oli vilkas, järjestön osastolla saatiin enemmän kontakteja kuin edellisvuonna. Myös Sairaanhoitajapäivillä järjestön osasto oli vilkas ja tapahtumassa saatiin runsaasti terveydenhoitoalan kontakteja. Turun NaisDay oli kokonaisuudessaan hiljaisempi tapahtuma, joten myös järjestön näkyvyys jäi pienemmäksi.

14 Allergiaviikko Allergiaviikko-kampanja järjestettiin Kampanja jatkoi tunnistetuksi käydyllä teemalla Olemme herkkä kansa. Kampanjaviestintä vuonna 2014 oli Itsestä saa välittää, muista pitää huolehtia. Allergia-aiheena oli atooppinen iho ja ihonhoito. Sosiaalisen median kampanjasivut, kuten Allergiaviikko.fi ja Facebook sisälsivät runsaasti tietoa ihonhoidosta. Allergiaviikon tiedotuskampanja toteutettiin ulkomainoskampanjana 37 paikkakunnalla. Paikallisyhdistykset järjestivät lisäksi yli sata tapahtumaa. Kampanjan pääyhteistyökumppanina oli LV. Tuoksuton viikko Tuoksuton viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa Kampanjan tavoitteena oli kiinnittää huomio tuoksuyliherkkyyteen. Kampanjaan haastettiin mukaan kunnat ja kaupungit, joihin tilattiinkin useita satoja Tuoksutko liikaa? -julisteitamme. Kampanjan tavoitteena oli kehottaa pohtimaan tuoksujen käytön määrää, kannustaa suosimaan tuoksuttomia teknokemiantuotteita sekä siirtämään mahdolliset tupakointipaikat pois ovensuulta. Kampanjaviikolla toteutettiin Tuoksutonadressi, joka keräsi lähes 1700 nimeä. Kampanjaviikon aikaan järjestettävillä I Love Me -messuilla järjestömme kampanjoi täysipainoisesti tuoksuttomuusviikon teemalla. Arviointi Tavoitteet toteutuivat osittain. 1. Medianäkyvyys. Mediaosumien määrä vähintään sama kuin edellisenä toimintavuotena. Toteuma 645 osumaa mediaseurannassa, tavoite 585. Tavoitetaso 100 %. Tavoite ylitettiin. 2. Valtakunnalliset tiedotteet. Vuoden aikana lähetettiin 18 valtakunnallista mediatiedotetta, tavoite 14 tiedotetta. Tavoitetaso 100 %. Tavoite ylitettiin. 3. Internetpalvelu. Google hakukonepalvelussa top 3:n joukossa hakusanoilla allergia, astma allerginen nuha, atooppinen iho. Allergia: 1. sija, astma: 2. sija (Terveyskirjasto 1.), allerginen nuha 2. ja 3. sija (Terveyskirjasto 1. sijalla), atooppinen iho 2. sija (Terveyskirjasto 1). Tavoitetaso 100 %. Tavoite saavutettiin. 4. Messujen kontaktimäärä. Tarkkaa kontaktimäärää ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti tavoitetaso 1200 kontaktia jäi hieman vajaaksi. Tavoitetta ei saavutettu Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan perustehtävänä on tuottaa järjestön oppaat ja markkinointiviestinnän aineistot, joiden avulla lisätään järjestön tunnettuutta ja välitetään väestölle asiantuntevaa ja ajantasaista allergiatietoa. Tuotetaan aineistoja, jotka lisäävät järjestön houkuttelevuutta erilaisissa tapahtumissa, kampanjoissa ja jäsenhankinnassa. Oppaat Vuonna 2014 uudistettiin lasten ja nuorten astmaopas yhdessä Hengitysliiton kanssa sekä siitepölyopas uudella visuaalisella ilmeellä. Allerginen nuha -oppaasta otettiin lisäpainos. Oppaat olivat saatavilla sekä painettuina että sähköisesti. Lisäksi toteutettiin minioppaat aiheista tuoksuyliherkkyys, valoihottumat, ripsienpidennykset ja rakennekynnet sekä hajusteallergia. Näiden lisäksi toteutettiin liitolle ja yhdistyksille tarpeen tullen muuta materiaalia. Osa materiaaleista julkaistiin vain allergia.fi -palvelussa. Markkinointiviestintäaineistot Markkinointiviestintäaineistot tukivat liiton kampanjointia ja jäsenhankintaa. Vuoden 2014 aikana Allergiaviikon kampanjajuliste, tuoksutko liikaa -juliste ja järjestön jäsenhankintakortti uusittiin. Vaalijulisteesta otettiin lisäpainos EU-vaaleja varten. Lisäksi tuotettiin materiaaleja vuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin. Osa materiaaleista vietiin www-sivuille sekä sosiaaliseen mediaan. Viestintähankkeissa tehtiin yhteistyötä muun muassa Hengitysliiton ja Iholiiton kanssa.

15 Mittarit ja tavoitetasot 1. Internetpalvelun kävijäkyselyn 9/2014 mukaan julkaisutoiminnan sähköisten materiaalien käyttäjätyytyväisyys oli hyvä: 4 asteikolla Yhdistyksille toteutetun kyselyn 10/2014 mukaan julkaisutoiminnan käyttäjätyytyväisyys oli hyvä: 4 asteikolla Allergiatunnus Allergiatunnus oli tärkeä osa Allergia- ja astmaliiton edunvalvontaa, jonka tarkoituksena oli varmistaa markkinoille allergianäkökulman sisältäviä tuotteita ja palveluita, jotka soveltuvat allergiaa ja astmaa sairastaville. Allergiatunnuksen perustehtävänä oli vaikuttaa teollisuuteen toimimalla yhteistyössä yritysten kanssa. Tuotteiden arviointi toteutettiin puolueettomasti yhteistyössä eri alan asiantuntijoiden kanssa. Allergiatunnuksen prosessista ja valvonnasta vastasi liiton Allergiatunnustiimi. Allergiatunnuksen myöntäminen Allergiatunnus oli yksi Allergia- ja Astmaliitto ry:n koko toimintakauden kestävää edunvalvontatyötä. Allergiatunnuksen tavoitteena oli auttaa kuluttajia ja ammattihenkilöstöä valitsemaan arkeen tuotteita, jotka eivät yleisesti ärsytä, herkistä ihoa tai aiheuta hengitystieoireita. Tuotteet olivat hajusteettomia ja ne soveltuivat jokapäiväiseen käyttöön. Allergiatunnus myönnettiin puolueettomasti tutkituille ja turvallisiksi todetuille tuotteille yhteistyössä eri alan asiantuntijoiden kanssa. Allergiatunnus jatkoi kuluneena toimintakautena asiantuntijayhteistyötä lääkäreiden ja kemistien lisäksi myös kotimaisten vaikuttajaviranomaisten kanssa. Allergiatunnuksen käyttöoikeuden omaavat tuotteet ja ajankohtaista tuotteita koskevia uutiset julkaistiin allergiatunnus.fi -sivuilla. Allergiatunnukseen liittyvän edunvalvonnan onnistumiseksi Allergia- ja Astmaliitto ry:ssä toimi erillinen Allergiatunnustiimi, joka koordinoi käyttöoikeushakemuksia, allergiakriteereitä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Allergiatunnus toteutti tiivistä yhteistyötä myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa, joissa oli käytössä vastaavat Allergiatunnusmerkinnät. 14 Toimintakauden aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen tunnuksen toteuttamiseen liittyvää selvitystyötä. Selvitystyöhön osallistuivat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi Islanti. Selvitystyö arvioitiin saatavan valmiiksi seuraavan 1-3 vuoden aikana. Tavoitteena on tarjota kansallisen tunnuksen ohella pohjoismaat kattavaa logoa. Logon nimeksi päätettiin Nordic Allergy Label. Mittarit ja tavoitetasot 1. Tavoitteet toteutuivat. Allergiatunnuksen sopimuskanta kasvoi noin 6 %. 2. Tavoitteet toteutuivat osittain. Allergiatunnuksen tunnettuustutkimus toteutettiin edellisen toimintakauden lopussa ja tutkimustulokset julkaistiin tammikuussa Tutkimustulokset julkaistiin edellisen vuoden 2013 toimintakertomuksen yhteydessä.

16 4. Kehittämistoiminta Allergia- ja Astmaliitto ry:n kehittämistoiminta jakaantui organisaation sisäiseen ja erillisinä hankkeina toteutettavaan sekä erillisrahoitukseen nojaavaan ulkoiseen kehittämistoimintaan. Liiton keskeisin ponnistus vuonna 2014 oli Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke, joka jatkuu rahoituksen sen mahdollistaessa aina vuoteen 2015 saakka. Tämän lisäksi kertomusvuonna toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Cityliikkuja -hanketta suunnitelman mukaisesti. 4.1 Kansallinen allergiaohjelma ja väestöviestintähanke Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on vähentää allergioita ja niistä aiheutuvia haittoja ja terveystaloudellisia kustannuksia. Ohjelma perustuu laajaan yhteistyöhön, jonka käynnistäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos. Sen periaatteet ja viestit on tarkoitettu koko väestölle, allergiaa ja astmaa sairastaville, kansanterveys- ja potilasjärjestöille, asiantuntijoille, viranomaisille ja lainsäätäjille. Ohjelman toteutuksesta vastaavat Filha ry, Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry. Allergiaohjelman ydin on allergiaterveys, jonka saavuttaminen vaatii väestöltä uutta asennetta ja motivoitumista sietokyvyn vahvistamisessa. Allergeenien välttämisen sijaan lähtökohtana on altistua niille tarkoituksenmukaisesti ja vahvistaa näin elimistön luontaisia puolustusmekanismeja. Ohjelman pääviestit ovat: Tue terveyttä, älä allergiaa. Vahvista sietokykyä. Asennoidu allergiaan uudelleen. Älä vältä allergeenejä turhaan. Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahennusvaiheet. Paranna ilman laatua. Tupakka pois. 15 Vuoden 2011 alusta käynnistyi Hengitysliiton ja Iholiiton kanssa yhteinen väestöviestintäprojekti, jonka tavoitteena on tuottaa kansalaisia puhuttelevaa suoraa Allergiaohjelman viestintää. Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä lähes puolet väestöstä, joiden kautta uudet allergiaohjeet saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Projekti lisää perheiden valmiuksia ymmärtää aikaisemmista terveysviesteistä poikkeavia uusia ohjeita. Tavoitteena on päästä eroon sitkeästi elävistä käsityksistä ja toimintatavoista, jotka rajoittavat monen allergisen elämää turhaan. Tämä tapahtuu oikaisemalla vanhoja allergiauskomuksia: lievät allergiat eivät yleensä pahene eikä positiivinen testitulos välttämättä tarkoita allergiaa. Vaikeita allergioita ei kuitenkaan väheksytä: väestöviestinnällä tuetaan omahoitovalmiuksien lisäämistä ja omahoitoon sitoutumista, jolloin terveydenhuollon voimavaroja voidaan suunnata tehokkaammin vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden hallintaan. Hyvin omaksutut omahoito-ohjeet vähentävät terveyspalveluiden käyttöä, mikä vähentää allergian aiheuttamia kustannuksia. Tässä työssä väestöviestinnän tukema Allergiaohjelma on jo tuottanut tulosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ( ) toimittiin laajalla viestintäskaalalla erityisesti sähköisen median kautta (allergiaterveys.fi, Suomi24, Facebook, YouTube, bannerikampanjat, radio). Väestön tietoisuuden ja intressien lisäämisen pääkanavana on kansalaislähtöinen ja vuorovaikutteinen verkkosivusto Allergiaterveys.fi, jolla luodaan mahdollisuus vuoropuheluun asiantuntijoiden ja toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Vuonna 2014 keskeisimpiä viestintätoimia olivat verkkosivuston täydentäminen ja optimointi käyttäjille, sivujen tunnettuuden lisääminen kahdella bannerikampanjalla ja uusi lapsiperheille suunnattu opas Oikea asenne allergiaan vinkkejä lapsiperheen arkeen.

17 Hankkeen toisen vaiheen ( ) painopiste on konkreettisten työkalujen kehittämisessä ja jalkauttamisessa väestön allergiaterveyden vahvistamiseksi. Lastentarhanopettajaliiton, Etelä- Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin sekä väestöviestintähankkeen varhaiskasvatuksen yhteistyöhanke Luonto lähelle ja terveydeksi! alkoi kahdessa Etelä-Karjalan pilottipäiväkodissa. Luonnossa liikkumisesta ja luonnosta on tehty mahdollisimman luonteva osa päiväkotien arkea. Pilottitoiminnan vertailukohdan muodostavat neljä muuta lähialueen päiväkotia. Toimintavuonna tehtiin myös valtakunnallinen kyselytutkimus, jolla profiloitiin suomalaiset päiväkodit niiden luontosuhteen perusteella. Mukaan saatiin kaikkiaan 768 päiväkotia, jotka kattavat noin 20 % Suomen päiväkodeista. Kyselyn tuloksista ja pilottihankkeen kokemuksista kootaan varhaiskasvatusta tukeva terveysperusteinen toimintamalli Suomen kaikkien päiväkotien käyttöön. Arviointi Väestöviestinnän keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2014 kohdistuivat Etelä-Karjalassa muutaman pilottipäiväkodin toimintaan sekä varhaiskasvatukseen suunnattuun valtakunnalliseen kyselytutkimukseen. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti Suomen päiväkotien luontosuhdeprofiili on nyt selvitetty ja ensimmäiset allergiaterveyttä tukevat mallit ja käytännöt on otettu koekäyttöön Etelä- Karjalan päiväkodeissa. Erillisiä viestintäkampanjoita pyrittiin niin ikään suuntaamaan erityisesti varhaiskasvatuksen tueksi. Sen sijaan toimintavuoden päätavoitteisiin listattu verkkoviestinnän merkittävä laajentaminen ympäristöjärjestöjen (WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto) suuntaan oli vielä vähäistä, joten siihen panostetaan enemmän vuonna Vuonna 2014 kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke tavoitti seurantojen perusteella ainakin suomalaista. Hankkeen piirissä on ollut tähän mennessä arviolta 2,25 miljoonaa suomalaista. 16