Tilinpaatos PUNKAHARJU

Transkriptio

1 Tilinpaatos PUNKAHARJU

2 S isäl lysi uettelo TASEKIRJA Kunnanjohtajan katsaus 1 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2 Kunnan hallinto 2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 7 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen 12 Toiminnan rahoitus 13 Rahoitusasema ja sen muutokset 14 Kokonaistulotja menot 17 Kuntakonsernin toiminta ja talous 18 Tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimen piteet 22 4 Talousarvion toteutuminen 23 Kayttötalouden toteutumisvertailu 23 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 81 Investointien toteutuminen 82 Rahoitusosan toteutuminen 84 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 5 Tilinpäätöslaskelmat 85 Tuloslaskelma 88 Rahoituslaskelma 89 Tase 90 Konsernituloslaskelma 92 Konsernin rahoituslaskelma 93 Konsernitase 94 6 Tilinpäätöksen liitetiedot 96 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 96 Konsern itilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 97 Tasetta koskevat liitetiedot 102 Omistukset muissa yhteisöissä 104 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 111 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja taselaskelma Muutliitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus ja päiväys Tilinpäätösmerkintä 120

3 Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuodesta 2012 tuli historiallinen. Kunnanvaltuusto teki päätöksen kuntaliitoksesta Sa vonlinnan kaupungin ja Kerimäen kunnan kanssa. Liitos toteutui vuoden 2013 alusta. Toimintavuosi ti, että kuntaliitospäätös oli oikea-aikainen ja tarpeellinen, sillä talouden pysyvän tasapainon haasteet oli sivat olleet itsenäiselle kunnalle sekä ylipääsemättömiä että kohtuuttomia Vuoden 2012 merkittävimmät talouden liittyivät sosiaali-ja tetveydenhuollon menojen kasvuun ja yhteisöverojen tuottoon aivan kuten talousarviota laadittaessa jo aivioitiin. Kunta onnistui kuitenkin kaamaan syntyneen ongelman lisäämällä lisätalousa,viossa metsän ja pysyvien vastaavien myyntiä. Kun ta kirjasi pysyvien vastaavien myynnistä luovutusvoittoa yhteensä ,44 saatiin ,44 euroa. Näillä operaatioilla päästiin yhteensä euron haasteet osoit paik euroaja metsänmyyntituloa yiäämään. Näiden tulojen määrä ylittää kolmen veroprosentin efektllvisen vuosituoton. Vuonna 2012 pelkästään topalvelut Sosterilta kasvoivat euroa (3,27%) vuoden Sosterin muodostamisesta vuodesta 2007 Sosterin ostopalvelujen kasvu vuoteen 2012 on ollut euroa (34,04%). Tämä on ollut kiistatta keskeisen taloudellisen aseman vinouttaja. Vuonna 2012 Punkaharjun kunnan ulkoisista me noista 61,82 % oli ostopalvelua kuntayhtymiltä. 2llltasosta. On huomioitava, ettei kuntaliitoksen jälkeinen Savonlinna pääse pakoon sosiaali-ja terveydenhuollon pal velurakenteiden problematiikkaa vinoutuvaa kustannuskehitystä. Rakenteelliset nopeat muutokset raalatoiminnan saamiseksi vastaamaan alueen väestöpohjaa ja tarpeita on välttämätöntä, ettei kaupungin talous ajaudu täydelliseen umpikujaan ja jottei kaupungin muu palvelutuotanto ja toimintojen kehittäminen vaarannu. ja Punkaharjulla toteutettiin vuonna 2012 avoimen ja aktiivisen kuntalais- ja henkilöstötiedottamisen linjaa, mikä osoittautui hyväksi ja josta saatiin myös kiitosta varsinkin kuntaliitosprosessin läpiviennin ja kunnan talouden aseman avaamisen osalta. Harmillisin kuntaliitoksen kannalta oleva linjaus liittyi siihen, että liitoksen toimeenpano tehtiin soveltaen lähinnä Savonlinnan voimassa olevia käytäntöjä, eikä tyhjältä pöydältä. Henkllöstöorganisaation integroin nin toimeenpano ei sujunut ongelmitta kokonaisuutena tarkastellen. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että kuntaliitoksen jälkeisten toimintojen rakentaminen olisi ollut tarpeen tehdä niin sanotusti tyhjältä pöydältä. Voidaan perustellusti arvioida, että kuntaliitos oli Punkaharjun osalta oikea-aikainen ja perusteltu kunnan taloudellinen asema ja tulevaisuuden näköala huomioiden. Kuitenkin tapa, jolla Savonlinnan kaupunki toteutti kuntallltoksen täytäntöönpanon johtamisen, aiheutti vahinkoa itse liitokselle ja sen käytännön nistumiselle. Syntyneen kuntaliitoksen myötä Savonlinnan kasvoi asukasmääräitään lähes kolmasosalla. Senkin vuoksi llltoskuntien näkökulmia olisi ollut tarpeen kuunnella herkemmällä koivalla täytäntöönpano vaiheessa. Kuntaliitoksen täytäntöönpanoprosessi osoitti myös, että ennen llltospäätöstä sovitut periaat teet eivät kaikilta osin pitäneetkään. On selvää, että näillä voi olla erittäin suuri merkitys toisaalta kuntalii toksen synergiaetujen saavuttamiseen käytännössä ja toisaalta siihen, miten houkuttelevaksi llltoskump paniksi Savonlinna jatkossa ympäryskuntien osalta koetaan. Omalta osaltani haluan kiittää Punkaharjun kunnan päättäjiä rohkeista tulevaisuutta rakentavista päätök sistä, Punkaharjun kunnan henkilöstöä erinomaisesta työstä ja onnistumisesta vuoden 2012 tavoitteiden saavuttamisessa merkittävien paineiden alaisena. Aivan erityisen kiitoksen haluan osoittaa Punkaharjun kunnan johto,yhmälle, joka on koko ajan ollut monellakin tapaa varsinainen dream team. Eteenpäin sovan, hyvähenkisen tiimin kanssa vaativien asioiden valmisteluja läpivienti on ollut mahta vaa. Johto,yhmän hyvä yhteishenki on heuastunut myös moneen asiaan positllvisella tavalla. osaavanja Kuntasektorin menestyminen on tulevaisuudessa hyvin paljon kiinni siitä, miten moderneja toimintamalle ja- ja tapoja onnistutaan kehittämään. Onnistuminen edellyttää myös koko henkilöstön osaamisen alaista hyödyntämistä muutosten suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sami Sulkko kunnanjohtaja, Punkaharjun kunta saakka 1 os sai on kat laaja

4 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1. KUNNAN HALLINTO Kunnallinen organisaatio on kaksijakoinen, johon kuuluvat luottamushenkilöorganisaatio ja henkilöstöorganisaatio. Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS j Tarkastuslautakunta j LAUTAKUNNAT Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautaku nta Tekninen tuotantolautakunta Valvontalautakunta Kunnanvaltuusto : Puheenjohtaja Seppo Puhakka 1 varapuheenjohtaja Jari Laamanen II varapuheenjohtaja Anneli Pulkka SDP KESK. KESK Astikainen Oki KESK Jantunen Mikko Kupiainen Aune Laamanen Heli Laamanen Raimo Lahtinen Reijo KESK Laukkanen Juuso Laukkanen Kari Laukkanen Karoliina Lemmetyinen Saku Muhonen Raimo Otranen Pauli KOK Ovaska Kaija SDP Partanen Matti Pulkkinen Pasi Repo Esko Silvennoinen Katja Stenberg Eija SDP Tynkkynen Tiina KESK KESK KESK KOK KESK SDP SDP KOK, asti SDP KOK KESK KD, alkaen SDP KESK Valtuuston poliittinen voimasuhdejakautuma on seuraava: KESK 10, SDP 7 ja KOK 4. 2

5 Kunnanhallitus : Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Aune Kupiainen Lahtinen Reijo 1 varapj. Raimo Muhonen Laukkanen Kari II varapj. Raimo Laamanen Anne Parviainen Laamanen Heli Partanen Matti Pulkkinen Pasi Silvennoinen Katja Tynkkynen Tiina Otranen Pauli Laukkanen Juuso Laukkanen Karoliina Kunnanhallituksen poliittinen voimasuhdejakautuma on seuraava: KESK 3, SDP 2 ja KOK 2. Tarkastuslautakunta Jäsen : Puheenjohtaja Mikko Jantunen Varapuheenjohtaja Saku Lemmetyinen, asti Varapuheenjohtaja Esko Repo, alkaen Pernu Ulla Henkilökohtainen varaiäsen Tuunanen Aune Heinonen Ahti Heinonen Ahti Konnu Eeva-Liisa Tarkastuslautakunnan poliittinen voimasuhdejakautuma on seuraava: KESK 1, SDP 1 ja KOK 1. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi J HTT-tilintarkastaja Aki Rusanen. Tilintarkastajana toimii Oy Audiator Ab ja sen nimeämänä vastuunalainen JHTT-tilintarkastaja Aki Rusanen. Muut toimielimet Virasto-organisaatio Muiden toimielinten kokoonpano on esitetty käyttötalousosan toteutumisvertailun yhteydessä. KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja Konserniohjaus- ja päätöksenteko -ydinprosessi T Johtorvhmä SISÄINEN PERUSTURVA- SIVISTYS- TEKNINEN VALVONTA TUKIPALVELU- LAUTAKUNTA LAUTAKUNTA TUOTANTO- LAUTAKUNTA YKSI KKÖ Perustuvajohtaja Sivistystoimenjohtaja LAUTAKU NTA Ympäristö- ja aslintosihteeri HaNintojohtaja Kasvatuksen ja var- Kunnaninsinööri Rakennustarkastaja Terveydenhuollon haiskasvatuksen ydin- Sisäisten palvelujen ostopalveluprosessi prosessi Valvontatehtävien Tekniset palvelut -tukipalveluprosessi Sosiaalipalvelujen Vapaa-ajan ja liikunnan ydinprosessi -ydinprosessi palveluprosessi ydinprosessi Johtorvhmä Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, perusturvajohtaja, kunnaninsinööri, hallintojohtaja, sivistystoimenjohtaja ja yksi henkilöstön edustaja. 3

6 Kunnan palkatun henkilöstön lukumäärä Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määrä- Työllis- Yhteensä aikaiset tetyt Konserniohjaus- ja päätöksenteko 1 1 Sisäinen tukipalveluyksikkö Sivistystoimi eri prosesseineen Perusturvan eri prosessit Tekniset palvelut 5 6 Valvontatehtävät 2 2 Yhteensä

7 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkui koko vuoden Kas vun hidastumisen taustalla olivat hallitusten elvytystoiminen paattyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet seka yksityisen kysynnän hauraus. Euroalueen kriisi jarrutti taloutta muuallakin maailmassa. Maailman kokonaistuo tannon kasvu hidastui vuoden ,5 prosentista 2,8 prosenttiin. Euroalue ja EU kääntyivät lievään taantumaan lähinnä heikentyneen kilpailukyvyn ja joiden euromaiden eräiden jul kistalouden mittavien vakauttamistarpeiden johdosta. Euromaiden kokonaistuotanto v kasvoi 1,5 prosenttia ja inflaatio oli noin 2,5 prosenttia muun muassa kalliina pysyneen energian ja veronkorotusten vuoksi. Pankkivalvontaa ja Euroopan vakausmekanismia koskevat päätökset rauhoittivat tilannetta euroalueella, mutta talouskehitys on ris kialtista etenkin jos velkaantuminen jatkuu kriisimaissa. Euroalueen maiden välillä oli merkittäviä kasvueroja vuonna Kriisimaiden Kreikan ja Portugalin tuotanto supistui eniten. Myös Italian, Espanjan ja Alankomaiden tuotanto väheni selvästi. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa ylsivät vain noin 1 2 prosentin kasvuvauhtiin. Ranskassa kasvu oli lähellä nollaa. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Valtiovarainministeriön loppuvuodesta antaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasva nut lainkaan vuonna 2012 viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi. Heikon kysynnän vuoksi yritysten inves toinnit myös supistuivat. Viennin kasvu jäi alle puoleen prosenttiin vuonna 2012 ja tuonnin reiluun puoleen prosent tiin. Kauppataseen alijäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli runsaat 2 miljardia euroa samoin kuin vaihto taseen alijäämä Työvoima Työllisten määrä kasvoi 0,4 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto supistui. Yhtenä tekijä tähän oli talouden raken nemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja syntyi työvoimavaltaisemmille palve lualoille. Työttömyysaste kääntyi kesän 2012 jälkeen nousuun, mutta vuoden keskimääräisiä tilanteita vertailtaessa edelleen hiukan laski vuodesta Työttömyysaste oli 7,7%. Ansio kehitys Raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia. Ni mellinen ansiotasoindeksi kohosi arviolta 3,5 %, kun huomioidaan myös muiden kuin sopimuskorotusten vaikutus. Hinnat ja ostovoima Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 2,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Vuoden aikana inflaatio hidastui alkuvuoden noin kolmesta prosentista loppuvuode runsaaseen kahteen prosenttiin. Alkuvuodesta 2012 hintojen nousua vauhditti mm. edellisestä vuodesta kohonneet asunto-ja kulutusluottojen korot sekä ennätyskorkealle kohonneet liikenteen polttoaineiden hinnat. Lisäksi asuntojen vuokrat kohosivat alkuvuonna nopeasti. Vuo den keskivaiheilla tuore-elintarvikkeet kallistuivat huonon kasvukauden takia. Lähes koko alkuvuoden laskusuunnas sa ollut sähkön hinta painui edellisen vuoden tason alapuolelle loppukesällä. Useat välillisen verotuksen muutokset tulivat voimaan alkuvuoden 2012 aikana. Vuoden alussa makeis-, virvoitus juoma-, alkoholi- ja tupakkaverot nousivat. Lisäksi polttoaine- ja autoverotus kiristyivät. Kuluttajahintoihin vaikuttivat myös eräiden palveluiden alennetun arvonlisäverokokeilun päättyminen sekä sanoma-ja aikakauslehtien tilausmak sujen siirtyminen nollaverokannasta 9 % arvonlisäverokantaan. Yhteensä veromuutokset vaikuttivat noin prosent tiyksikön koko vuoden inflaatiosta. Korkotason pysyessä matalana kotitalouksien velkaantuminen jatkui edelleen. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2012 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosen tista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n kasvu-ja vakaussopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon pääosin verotulo kasvun hidastumisen ja maksettujen tulonsiirtojen lisääntymi sen vuoksi. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 1,2 miljardiin euroon. Vaikka kuntasektorin menojen lisääntyminen hieman hidastui, rahoitusasemaa heikensi etenkin verotulojen selvästi edellisvuotta pienempi kasvu. Työeläkelaitoksetja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 5,1 miljardin ylijäämän. Kuntien toimintamenot kasvoivat 1,8 mrd. euroa eli 5 prosenttia edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet yhteen sä nousivat 2,5 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus eli vuosikate heikkeni 0,8 mrd. euroa eli 55 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 4 prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyi vät 6 prosentilla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät prosentin ja maksetut avustukset kasvoivat 8 5

8 prosenttia. Toimintatulot lisantyivät 2 prosenttia. Kuntien investoinnit kasvoivat 6 prosenttia ja investointitulot 3 prosenttia. Kuntien lainakanta nousi vuonna 2012 noin 1,6 mrd. euroa eli perati 13 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Ku ntaliiton ennakkotietoihin. Etelä-Savon tilinpäätösennustetietoja vuodelta 2012 (1000 ) Etelä-Savo Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TP2O11 TA2012 TPE2O12 TP2O11 TA2012 TPE2O12 TP2O11 TA2012 TPE2O TAtot/muutos (%) , , ,1 Osuus yhteisöveron Kunnan tulovero Kiinteistövero tuotosta TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2O12 TP2O11 TA2012 TPE TA tot/muutos (%) 101 3, , ,5 VEROTULOT YHT. Valtionosuudet VUOSIKATE TP2011 TA2012 TPE2O12 TP2O11 TA2012 TPE2O12 TP2011 TA2012 TPE2O TAtotimuutos(%) 100 1, , ,1 TILIKAUDEN YLI /ALIJAAMA NETTOINVESTOINNIT Lainakanta TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2O12 TP2011 TA2012 TPE2O TA tot/muutos (%) 26,4 80-5,2 99 7,9 Lähde: Kuntakysely tammikuu 201 3/Etelä-Savon maakuntaliitto 6

9 TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN 2012 YLEISET TAVOITTEET JA PAINOPISTALUEET JA NII DEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopiste vuonna 2012 oli kuntaliitosselvityksen valmistelu. Valtuusto paätti Punkaharjun kunnan osalta hyväksyä yhdistymissopimuksen ja sen sitovat liiteasiakirjat OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valtuusto asetti talousarviossa tavoitteeksi euron suuruisen vuosikatteen, mikä kattaa täysi määräisesti poistot. Asettaessaan vuosikatetavoitteen vuodelle 2012 valtuusto totesi, että ilman omai suuden myyntejä tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa euron suuruista vuosikatetta. Tilikauden tulos on euroa ja poistoeron vähennyksen jälkeen euroa ylijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tuloksen arvioitiin olevan 0 euroa. Valtuuston hyväksymässä lisätalo usarviossa lisäykset toimintatuottojen osalta olivat euroa ja toimintakulujen osalta euroa. Merkittävimmät tulojen ja menojen lisäykset alkuperäiseen talousarvioon nähden olivat met sänmyyntitulo euroa, terveydenhuollon asiakaspalveluostot euroa ja pysyvien taavien myyntivoitot euroa. Talousarviomuutosten jälkeen tilikauden tulosarvio oli 0 euroa. Puun ja käyttöomaisuuden myyntien ansiosta vuoden 2012 tilinpäätöksessä tulos on positiivinen. Käyttötalouden toimintatuotot verrattuna edelliseen tilipäätösvuoteen verrattuna nousivat euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatuotot kasvoivat euroa ja lisäta lousarvioon nähden alittuivat euroa. Talouden tasapainottamiseksi kunta myi käyttöomaisuut taan e/tasearvo, joista pysyvien vastaavien myyntivoittoja kertyi nettona euroa, mikä alkuperäiseen talousarvioon nähden ylittyi euroaja lisätalousarvioon nähden alittui euroa. Puuta myytiin eurolla, mikä alkuperäiseen talousarvioon nähden ylittyi roa ja lisätalousarvioon nähden ylitystä oli euroa. Erittely pysyvien vastaavien toteutuneista myynneistä vuonna 2012 on toimintakertomuksen kohdassa Kiinteistöjen myynti. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakulut ylittyivät euroa ja lisätalousarvioon nähden alittuivat euroa. Toimintakulujen kasvu selittyy terveydenhuollon asiakaspalvelujen ostome nojen kasvulla. Verotuloarvio talousarviossa oli euroa, missä oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Verotulojen kasvuarvio perustui tuloveroprosentin 0,50 %:n korotukseen ja arvioon remmasta työllisyyskehityksestä vuonna Lisätalousarviossa verotuloarviota pienennettiin yhteisöverotuloarvion osalta euroa, minkä jälkeenkin verotulot yhteensä jäivät euroa alle arvion. Edelliseen vuoteen verrattuna veroja kertyi euroa enemmän. Lopullinen valtionosuuskertymä oli euroa, mikä ylittyi alkuperäiseen talousarvioon ja lisäta lousarvioon nähden euroa. Vuosikate e/asukas on 240, kun se vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli 260 e/as. vas eu pa Väestökehitys Kunnan väkiluku väheni edelliseen vuoteen verrattuna 73 henkilöllä. Väkiluku vuoden vaihteessa oli Talousarvion laadinnassa on käytetty väestölukua

10 Tulosalueittain merkittävimmät poikkeavat talous- ja lisätalousarvioon nähden ovat: Yleishallinto - toimintakate talousarviossa oli e ja lisätalousarviossa e ja toteutui e. Pysyvien vastaavien myyntivoitot alittuivat e puun myynti ylittyi e yli arvion. Sisäiset tukipalvelut - toimintakate talousarviossa ja isätalousarviossa e ja toteutui e. Myytiin asiantunti japalveluja Kerimäen kunnalle ja asiantuntijapalvelutjaivat euroa alle arvion, koska atkohjelmien hankintoja ei toteutettu. Terveydenhuolto - terveydenhuolto ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden e ja lisätalousarvioon nhden e. Perusturvan hallinto - perusturvan hallinto alittui talousarvioon ja lisätalousarvioon nähden e. - Perusturvajohtajan virka oli täyttämättä alkaen, henkilöstökulutalittuivat e. Lasten ja perheiden palvelut - tulosalue ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden e ja lisätalousarvioon nähden Vanhustenhuolto - tulosalue ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden e ja lisätalousarvioon nähden e. Palveluasumisen ostopalvelut Helminauhasta ylittyivät e, vastaavasti kotipalvelu alittui e Vammaisten palvelut - tulosalue ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden e ja lisätalousarvioon nähden alittui e; vammaisetuudet alittuivat e, vammaisten perhehoito alittui e. Toimeentuloturva - varsinainen toimeentulotuki alittui talousarvioon ja lisätalousarvioon nähden e ja ehkäisevä e. Sivistystoimen hallinto - sivistystoimen henkilöstömenot alittuivat e, johtuen palkattomista virkavapaista. Varhaiskasvatus - toimintakate alittui talousarvioon ja lisätalousarvioon nähden e. Hoitomaksutuotot ylittyivät e ja päiväkotien käyttötalousmenot e. Perhepäivähoidon menot alittuivat e ja lasten kotihoidon tuen menot e. Perusopetus - perusopetuksen tuloarvio ylittyi e; Kotikuntakorvaukset e ja hankekohtaiset vaiti onavustukset4l 290 eja menot alittuivat e, mikä selittyy henkilöstömenojen alittumisella. Esiopetus - tulot ylittyivät e; kotikuntakorvauksetja vieraskuntalaskutus Kulttuuripalvelut - tulot ylittyivät e ja menot alittuivat e joten toimintakate oli e arvioitua rem pi pa 8

11 Vapaa-ajantoimi - toimintatulot ylittyivät e; kuntosalin kayttöasteen kasvu, ja menot alittuivat e, joten toimintakate oli e arvioitua parempi Rakennukset - toimintatulot alittuivat e, joten toimintakate oli arvioitua heikompi. Vesihuolto - tulot ylittyivat e johtuen liittymistulojen kasvusta, kayttövesimaksut jaivät alle arvion. Menot ylittyivät e, mikä johtuu puhtaanapitopalvelujen ostomenojen kasvusta viemärilaitoksen osal ta. Investointi hankkeet Kulennoisten koulu - pellettikattilan uusiminen 21155,94 e, alle arvion 3 844,06 e Kulennoisten päiväkoti - kiinteistön yläkerrantilat n. 85 m2 peruskorjattiin päiväkodin käyttöön ,45 e, yli arvion ,45 e. Tarvittava investointimääräraha e osoitettiin Rekilahden rivitalon ja Pun kasalmen koulun peruskorjausmäärärahasta vuoden 2012 lisätalousarviossa. Hanke alistettiin yh distyshallituksen hyväksyttäväksi. Punkasalmen koulu - ikkunoiden uusiminen ja liikuntasalin lattian päällystäminen sekä oppilas wc-tilojen peruskorjaus ,08 e, alle arvion 3 653,08 e Kotitien rivitalo - Lämmitysjärjestelmän muutostyö 67708,15 e, alle arvion 2291,85 e Lääkärin talo - asuinkiinteistön ja ulkorakennusten peruskorjaus terveyskeskuslääkärin työsuhdeasunnoksi ,73 e, alle arvion 19629,27 e. Vesihuolto - Laukansaaren vesihuoltoverkoston rakentaminen hankinnat ,32 e, rahoitusosuus 13216,00 e, hanke yhteensä (netto) 27531,32 e, alle arvion 2948,68 e - Tuunaansaaren vesihuoltorakentaminen ,23 e, 697,23 e yli arvion - Tuunaansaarenjätevesipumppaamo 12281,95, alle arvion 18,05 e Investointivertailu sivulla nro 82. Maankäyttösuunnittelu Kunnanvaltuusto hyväksyi Puruveden rantayleiskaavan muutoksen Vaaran kylässä Kiinteistöjen myynti 1. Kauvonniemi 2:41, määräala m2 lisämaaksi, myyntihinta 5000 e; 2. Kauvonniemi 2:41, määräala m2, vapaa-ajan asuntokäyttöön, myyntihinta e 3. Kauvonniemi 2:41, määräala m2, vapaa-ajan asuntokäyttöön, myyntihinta e 4. Kunta-Paavola 3:66, määräala 3100 m2, vapaa-ajan asuntokäyttöön, myyntihinta e 5. Tilat Taipaleenkulma 8:17 (0,5 ha)ja Mäkelä 7:22 (10,2 ha), myyntihinta e 6. Saarela 1:257 n. 2200m2 määräala yritystoiminnan käyttöön, myyntihinta e 7. Saarela 1:257 n m2 määräala ympärivuotista asumista varten, myyntihinta e 8. Tuunaanpuisto 1:302 määräala n m2 yritystoiminnan käyttöön, myyntihinta e 9

12 9. Kierniemi 5:40, maaraala n. 4,5 ha yritystoiminnan käyttöön, myyntihinta e 10. Metsäpelto 16:49 n. 20,2 ha määräala, metsälö ja RA-tontti, myyntihinta e 11. Luhtisilta 2:117, määräala 2042 m2 ympärivuotista asumista varten, myyntihinta 4084 e 12. Lahtela 1:279 tila 2190 m2 ympärivuotista asumista varten, myyntihinta e 13. Lehtola 2:45 tila 1050 m2, Esala II 2:334tila 2390 m2ja Nimetön 2:300 määräala n m2, myyntihinta , e, puustosta korvaus 2000 e 14. Hämmölä 1:131 n määräala, ympärivuotista asumista varten, myyntihinta 5000 e Kiinteistöjen ostot määräala 700 m2 viemärilinja-alueeksi, ostohinta 1400 eja , Kumpula -tila pinta-ala 2,7 ha rakennuksineen, ostohinta e. Irtaimiston myynti As Oy Punkasalmen Laanin osakkeet myytiin, myyntivoittoa e SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnanvaltuuston hyväksymä Punkaharjun kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti järjestettiin/toteutettiin kunnan sisäinen valvonta. Oman toimialueensa sisäisen tarkastuksen toimi vuudesta vastasi kunkin ydinprosessin ja osaprosessin omistaja, joilla oli erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Sisäinen tarkkailu kytkeytyi kunkin ydin- ja osaprosessin työrutiineihin. Tavoitteena oli omaisuuden turvaaminen, virheiden ehkäiseminen, toimintaohjeiden noudattaminen ja taloudellisuuden edistämi nen. Kunnan hallintoa ja siihen liittyvää asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa hoidettiin asiallisesti ja hy vää hallintotapaa noudattaen. Sisäisen tarkastuksen/valvonnan kehittämistavoitteena oli raportoinnin kehittäminen, mikäli kunta jat kaa itsenäisenä. Tämä kehittämistyö keskeytettiin vuoden 2012 osalta, perusteena kunnanvaltuuston tekemä päätös kuntaliitosneuvottelujen käynnistämiseksi Savonlinnan kaupungin kanssa. Talousasiat Laskujen toimittaminen maksatukseen ajallaan parantui. Erääntyneiden saatavien perintäkäytäntö toimi hyvin. Kunnan maksuvalmius oli heikko koko vuoden. Toimenpiteet kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi käynnistettiin vuonna 2010 ja niiden valmistelua jatkettiin vuonna Kunnanvaltuuston päättäessä käynnistää ennakoivaan kuntaliitok seen tähtäävät neuvottelut, keskeytettiin valtuuston päätöksellä talouden tasapainottamis toimet samoin kuin alijäämän kattamistoimenpiteet siihen asti, kunnes ratkaisu mahdollisesta kuntalii toksesta on kunnassa valtuustotasolla tehty. Maaliskuussa hyväksytyn yhdistymissopimuksen mukaisesti kunnan taloutta pyrittiin hoitamaan vas tuullisesti myös vuonna 2012 talousarviossa asetetun tulostavoitteen saavuttamiseksi. Riskien hallinta Omaisuus ja toimintariskien osalta suoritettiin vuonna 2011 riskikartoitus riskienhallintasuunnitelman ja valmiussuunnitelmien päivittämisen perustaksi. Suunnitelmien päivittäminen jäi odottamaan kuntalii tospäätöstä. Omaisuusriskitja toiminnan vastuuriskit olivat hallinnassa ja vakuutukset ajantasaisetja kattavat. Omavastuun tasot oli määritelty. Vakuutukset käytiin vuosittain lävitse, missä yhteydessä nii hin tehtiin tarvittavat tarkistukset. 10

13 Henkilöstöriskien osalta keskeinen riski kohdistui työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen hen kilöstön työpaikan vaihdosten, eläköitymisten ja pitkäan kestäneissa sairauspoissaolotilanteissa. Takaus- ja sijoitusriskejä realisoitui toimintakertomusvuonna: - Punkakaharju Brand Oy, osakesijoitus euroa kirjattiin alas. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoito Hankinnat on kunnassa toteutettu pääsääntöisesti omana hankintana tai seudullisen hankintatoimen kautta. Konsernivalvonta Konsernivalvonnasta vastasi kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, joille tytäryhteisöt raportoivat puolivuo sittain. Valtuuston asettamat konsernitavoitteet toteutuivat. Konsernivalvontaa ohjasi kunnanvaltuus ton hyväksymä Punkaharjun kunnan konserniohje. 11

14 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MU000STUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslu kujen avulla TILIKAUDEN TULOKSEN MU000STUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT EUR EUR Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron Iisäys(-), vähennys(+) Tilikauden ylijäämälalijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuototl Toimintakulut, % 20,24 18,56 Vuosikate! Poistot, % 141,63 150,23 Vuosikate, EURlasukas Asukasmäärä TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 * vuosikate / poistot 12

15 3.2. TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Menoksi keskener. hankkeista Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta EUR Rahavarojen muutos EUR Rahavarat , EUR Rahavarat 1.1., EUR RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä ,74 53,52 1,04 1,21 3, ,9 71,7 0,8 3, TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate/investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate! (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat ! kassasta maksut tilikaudella 13

16 3.3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA EUR EUR PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksutja keskener. hankinnat 153 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 Valtion toimeksiannot 7 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 14 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

17 VASTATTAVAA EUR EUR OMAPÄÄOMA Peruspääoma Arvon korotusrahasto Edellisten yljäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) tkausien POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset TOIMEKSIANTOJEN PAAOMAT 7 7 Valtion toimeksiannot 7 7 VIERAS PAAOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 1 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEENTUNNUSLUVUT Omavaraisuus -% 40,4 39,4 Suhteellinen % 54,0 56,3 Kertynyt yli-ialijäämä, 1000 EUR Kertynyt yli-ialijäämä, EURIas Lainakanta, EURlasukas Lainakanta , EUR , EUR Lainasaamiset Asukasmäärä velkaantuneisuus, TUNNUSLUKUJEN LASKENTA Omavaraisuus -% = 100 x (oma pääoma poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 100 x (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Lainakanta , EUR = vieras pääoma (saadut ennakot ostovelat + siirtovelat+ muut velat) Lainat EUR/asukas = lainakanta/asukasmäärä Lainasaamiset , EUR = sijoituksiin merkitytjvk-lainasaamisetja muut lainasaamiset 15

18 Alla olevasta taulukosta ilmenee kunnan lainakannan kehitys ajalla Viime vuosina kunnan lainakanta on noussut investointihankkeiden myötä. Vuonna 2012 investoinnit olivat alempiin vuosiin nähden huomattavasti pienemmät. Kunnan maksuvalmius oli vuonna 2012 heikko. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on jouduttu nosta maan lyhytaikaista lainaa. Lyhytaikaisen lainan nosto-oikeus oli euroa. Investointien rahoit tamiseen ei nostettu vuonna 2012 pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin eu roa. Lyhytaikaista lainaa on vuoden lopussa 2,5 milj.e. TP2008 TP2009 TP2OIO TP2OII TP2012 Lainakanta Asukasluku Lainat /as Konsernin lainat /as

19 3.4. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältavät ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT EUR Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4922 Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 77 Muut rahoitustuotot 55 Satunnaiset erät -161 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien myyntivoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 13 Pysyvien vastaavien myyntitulot 785 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut Keskeneräisistä hankkeista menoihin - 2 Korkokulut 225 Muut rahoituskulut 5 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten vähennys 381 Investoinnit Investointimenot 818 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 834 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos [82] + 173] = [255] 17

20 3.5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Vuoden 2012 konsernitilinpaatös kasittaa tytäryhteisötja kuntayhtymat. Tytäryhteisöista ei ole yhdistelty Bio Port Oy:ta, koska yhtiölla ei ole ollut kertomusvuonna liiketoimintaa. Osakkuusyhteisöa Kiinteistö Oy Sanski ei ole yhdistelty, koska sillä ei ole olennaista vaikutusta kunnan konsernitilinpäätökseen. Punkaharjun kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei-yhdistelty kpl kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt Yhteensä 10 2 Punkaharjun kunnan konsernirakenne on esitetty kaaviona liitteessä Konsernin toiminnan ohjaus Punkaharjun kunnan konserniohjeessa on määräykset konserniin kuuluvien yhteisöjen raportointivelvollisuudesta. Konsern iohjauksen piiriin kuuluvien yhteisöjen toimintaa seuraa konsernijohto. Kunnan edustajat yhteisöissä raportoivat tarvittaessa asioista kunnanjohtajalle tai kunnanhallitukselle Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvon alentumiset - 20 Satunnaiseterät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli- alijäämä