SUOMEN SUOMEN E EV. V LU LUT. T SEUR SEU AKUNTIEN RAKUNTIEN L LAPSIT APSITYÖ YÖN KESKUS KESKUS R RY: Y:N VUOSIKERT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN SUOMEN E EV. V LU LUT. T SEUR SEU AKUNTIEN RAKUNTIEN L LAPSIT APSITYÖ YÖN KESKUS KESKUS R RY: Y:N VUOSIKERT"

Transkriptio

1 Vuosikko 2012 SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS KUS RY:N VUOSIKERTOMUS

2 SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN Ö KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS Käytettyjä lyhenteitä: Kirkkohallituksen yksiköt KDS Diakonia ja sielunhoito KJY Jumalanpalveluselämä ja yhteiskunta KKP Kasvatus ja perheasiat KK Kirkon koulutuskeskus KT Kirkon tiedotuskeskus Muut ECCE The European Confer ence on Christian education JÄRKI Järjestöyhteistyön neuvottelukunta KCSA Kyr kans central för det svenska arbetet KIRNU Kirkollisten palvelujärjestöjen (NK, PTK, SLK, SLS) sekä kirkkohallituksen (KKN, KCSA) yhteistyöelin KLT Kirkon Lapsityön Teolog it ry Lava Lapsiasiavaikutusten arviointi LK Lasten Keskus Oy NK Nuorten Keskus ry OPH Opetushallitus OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö PTK Poikien ja tyttöjen keskus SEN Suomen ekumeeninen neuvosto SKUL Suomen Kanttori-urkuriliitto ry SKML Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry SlaL Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry SLS Suomen Lähetysseura ry SLI Seurakuntaopiston Lapsityön Instituutti SLK Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SO Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö SPY Suomen Pyhäkoulun Ystä vät ry UPI Uskonnonpedagoginen instituutti VAK A Var haiskasvatuspalvelut VAKE Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja VASU Var haiskasvatussuunnitelman perusteet SLK tukee ja palvelee lapsi- ja perhetyötä ja sen tekijöitä osallistuu ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa välittää tietoa ja elämyksiä SLK PÄHKINÄNKUORESSA Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry. (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö; sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa Pyhäkouluyhdistyksessä. Nimensä mukaisesti SLK on ev.-lut. seurakuntien omistama yhdistys. Järjestöllä oli vuoden 2012 lopussa 349 seurakuntajäsentä (351 vuonna 2011) ja 4 kirkollisessa lapsi- ja perhetyön kentässä toimivaa yhdistysjäsentä (4). Henkilöjäseniä oli 28 (29), joista ainaisjäseniä 20. Jämsän ja Urjalan seurakunnat erosivat yhdistyksenjäsenyydestä. SLK:n toiminnan ytimessä on lasten ja heidän kotiensa hengellisen elämän ja hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsilähtöisen ja lapsiystävällisen kirkon ja kansalaisyhteiskunnan rakentaminen. Laajat yhteydet ja valtakunnallisuus mahdollistavat toimimisen seurakuntien lapsi- ja perhetyön äänitorvena niin kirkon sisällä kuin yhteiskunnassa. Järjestö kantaa merkittävää kehittämisvastuuta niin työn linjauksista kuin toimintamallien kehittämisestä. Suoraa tukea työhönsä seurakunnat saavat mm. koulutusten, neuvottelupäivien, konsultoinnin, ohjelmistojen ja muun materiaalin myötä. Yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskuksen kanssa järjestö julkaisee myös kirjoja ja lehtiä. Ks. tarkemmin ja Vuosikko SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2012 äätoimittaja Lasse Halme Toimituspäällik kö Erja Saarinen Toimitus Anita Ahtiainen, Tiina Haapsalo, Liisa Luukkonen, Milla Nevanlinna, Ida-Maria Pankka, Katri Saarela, Seija Saarinen, Marjo Suominen, Mari Tor ri-t uominen Kuvat Erja Saarinen, Esko Jämsä, Jani Laukkanen, Liisa Luukkonen, Marjukka Luoma, Alpo Syvänen Ulkoasu Anne Ter vahauta, Erja Saarinen Taitt o Erja Saarinen Painopaikka Esa Print Oy 2013 Kannen kuva Erja Saarinen Kansi: Lasten virsi -kirja on tehty t niin pienen seur akuntalaisen ensimmäiseksi laulukirjaksi ja lapsikuorolaisen kät een kuin myös kok o perheen, sukupolvet ylittäv äksi yhteiseksi materiaaliksi. 2 Vuosikko 2012

3 Sisällys SLK pähkinänkuoressa 2 Pääkirjoitus: Kohti uutta strategiaa 4 Puheenjohtajan kynästä: Seurakunta läsnä 5 Lasten virttä tarvitsee koko kirkko 6 SILTOJA ARJEN JA PYHÄÄN VÄLILLE 8 Pyhästi koolla 8 Pyhä-painopiste päätökseen 9 Pienelle parasta valtakunnalliseksi 9 Kentältä kuultua 10 AMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ JA VAPAAEHTOISUUDEN VAHVISTAMISTA 11 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut haastaa verkostoitumaan Oulussa aloitti Pikkukoulu seurakunnan ja kunnan yhteistyönä 11 Mentorit tukevat uskontokasvatusta osana kulttuurikasvatusta 11 Kasvatuskumppanuutta aamu- ja iltapäivätoiminnassa 12 Talkoissa kirkolla 12 Lapsiasiahenkilöiden asema vahvistui 14 LAULUN ILOSTA 15 Musiikki avaa ovia 15 Muskareiden suosio jatkui 15 Taaperoväki kokoontui jumalanpalvelukseen 16 Uusi Virsivisa käynnistyi 17 LAPSIA JA TYÖNÄKYJÄ MEILLÄ JA MUUALLA 18 Englannissa on erilaista 18 Lapsi on ilo myös Tansaniassa 20 VIESTINTÄNÄKYMIÄ 30 Lisää näkyvyyttä ja yhteyksiä 30 Kotisivujen rinnalle sosiaalista mediaa 30 Lasten Pyhäkoulu tyytyy parhaaseen 31 Lehdistä saksittua 32 Lastenkirkko uudistui 33 HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOUUTISIA 34 Vuosikokouksen päätöksiä 34 Johtokunnalle uusi puheenjohtaja 34 Neuvottelukunta pohti diakonista työotetta 35 Tiimi pieni pyörii 35 Omaa ja yhteistä henkilökuntaa 35 Työkyvyn hallintamallilla työhyvinvointia 36 Peilejä työn kehittämiseen 36 KUMPPANEIDEN KERA 37 Seurakuntaopisto ja Kirkkopalvelut yhdistymässä 37 Lasten Keskus fuusioitui 37 SLK:n yhteistyökumppanit 38 Seurakuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat tapasivat 39 Sukellus Lapsimessuille 41 Mukana myös varhaiskasvatusmessuilla 41 TALOUSSIVUT 42 Näkökulma: Mihin jäsenmaksuja tarvitaan? 42 Taloustilastoja 43 SLK:n vauraus on henkilöstössä 44 JÄSENSEURAKUNNAT JA -JÄRJESTÖT 45 LIITE Työryhmät Koulutustoiminta (tilastot) Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus SLK-KOULUTUSPALVELUT 22 Mihin SLK:ta tarvitaan? 22 Palautetta perhetyön koulutuksista 23 Konsultoiva työote 23 Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuskoulutus uusissa uomissa 24 Näkökulma: Lapsia, varhaiskasvatusta ja teologiaa 25 Terveisiä neuvottelupäiviltä 27 Osallisena Pyhään 27 Lapsityönohjaajat ja lapsityön teologit pohtivat uskon äidinkieltä 28 Kirkon lastenohjaajien neuvottelupäivät ja perhekerhoja pikkulapsityön neuvottelupäivät yhdistyivät 29 s. 6 s. 28 SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

4 vaikuttaa hengellisyys palvelee Pääkirjoitus lapsilähtöisyys kokonaisvaltaisuus kasvu dialogisuus kehittää hyvä elämä innovatiivisuus Kohti uutta strategiaa Työyhteisön toimintaa voidaan tarkastella kolmella tasolla. Näkyvimpänä on arkisen toiminnan taso. Sen alla on suunnitelmien ja tavoitteiden taso. Syvimpänä on yhteisön identiteetin taso: keitä me olemme ja miksi olemme olemassa? Strategiaprosessissa kävimme läpi kaikkia näitä tasoja. Seurakuntien Lapsityön Keskukselle valmisteltiin uusi strategia, jonka johtokunta hyväksyi syksyllä Vuonna 2013 järjestö saavuttaa 125 vuoden iän. Mikä on samaa ja mikä on muuttunutta näinä vuosina? Miten täytämme tällä hetkellä sen tehtävän, jota varten Suomen Pyhäkouluyhdistys aikanaan syntyi? Kirkkain vastaus löytyi siitä, että me olemme lasta varten. Edistämme kristilliseltä arvopohjalta lapsen mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun, jossa hengellisyys on keskeinen tekijä ja joka luo pohjan hyvälle elämälle. Tämä on pysyvää perintöä järjestön syntyajalta. Ympäröivä maailma on muuttunut, mutta edelleen lapsen elämä liittyy kotiin, seurakuntaan ja yhteiskuntaan. Yhteistyössä seurakuntien kanssa haluamme tukea lapsen elämää siellä, missä hän elää ja toimii. Annamme aineksia lapsen hyvään kasvuun, lapsen ja häntä lähellä olevien ihmisten vuorovaikutukseen sekä seurakuntien ja yhteiskunnan kasvatustyöhön. Haluamme puolustaa niitä lapsia, joilla on heikoimmat mahdollisuudet ehjään elämään. 125 vuoden aikana seurakuntien toiminta on kehittynyt monimuotoiseksi ja ammattimaiseksi. Seurakuntien Lapsityön Keskus tukee ja kehittää kaikkea seurakuntien työtä lasten ja perheiden parissa. Pyhäkoulutyön juuresta on kasvanut monimuotoinen kasvi, jossa lapsen koko elämä, kasvu ja hengellisyys halutaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. LASSE HALME pääsihteeri Seurakuntien Lapsityön Keskus 4 Vuosikko 2012

5 Puheenjohtajan kynästä SEURAKUNTA LÄSNÄ Anteeksi. Voisinko esittää sinulle yhden kysymyksen? Mitä seurakunta voisi tehdä lapsesi ja perheesi hyväksi? Tämän kysymyksen esitin vauvaa kantavalle nuorelle äidille. Tapasimme sattumalta lounasravintolassa, kun olimme ottamassa alkusalaattia. Minulla oli papin paita päällä, ja hän tunnisti minut kirkon työntekijäksi. Esitetty kysymys yllätti naisen, kun se tuli ennestään tuntemattomalta papilta ja salaattipöydän äärellä. Mutta vastaus yllätti vielä enemmän. Se osoitti, että olin muotoillut kysymyksen hieman oudosta näkökulmasta. Seurakunta ei ole pelkästään työntekijöiden joukko, joka tarjoaa palveluita. Seurakunta ei ole rakennus, pelkkiä numeroita budjetissa tai hallintokaavioita. Seurakunnan olemus on jotain muuta. Naapurin houkuttelemana nainen kertoi menneensä seurakunnan perhekerhoon. Uudelle paikkakunnalle muuttaneena nainen ei ollut tuntenut vielä ketään. Mutta perhekerhossa hän oli tutustunut moneen samassa elämänvaiheessa olevaan. Ystäväverkosto oli muotoutumassa. Perhekerhoa hän piti tärkeänä yhteisöllisyyden rakentajana. Perhekerho oli muodostunut oveksi myös jumalanpalveluselämään, johon yhteys hänellä oli katkennut rippikoulun jälkeen. Viime vuosina monet seurakunnat ovat käyneet tai käyvät parhaillaan läpi rakenneuudistuksia. Kaiken tämän keskellä tulee muistaa, miten osallisuus ja seurakuntalaisuus toteutuvat uudistuksissa. Vuoden 2012 kasvatustoimintojen tilastot kertovat sen, kuinka tärkeänä ihmiset kokevat seurakuntien kasvatustoiminnan. Etenkin varhaiskasvatuksen merkitys perheiden ja heidän lastensa hengellisen elämän tukijana ja kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistajana on seurakunnan olemuksen ydintä. Olen kokenut Seurakuntien Lapsityön Keskuksessa tehdyn kehittämis- ja koulutustehtävän merkittävänä seurakuntien ja niiden hengellisen perustehtävän kannalta katsottuna. Tämän vuosikertomuksen tarinat osoittavat, että SLK on tukemassa seurakuntalaisuuden vahvistamista seurakunnissa. Tänä aikana kirkon ei kannata sahata tuuheinta ja vihreintä oksaa; kirkon tulevaisuutta rakennetaan satsaamalla lapsiin ja perheisiin. Lounasravintolassa nainen nousee viereisestä pöydästä ja lähestyy minua. Jäi sanomatta, että me seurakunnan perhekerholaiset olemme täällä yhdessä syömässä. Meistä on tullut hyviä ystäviä, ja päätimme mennä tänään ulos syömään. Tervehdin muuta seuruetta ja saan vastaukseksi iloiset kädenheilautukset. Lounasravintolassa oli seurakunta läsnä. PEKKA ASIKAINEN TT, kasvatuksen hiippakuntasihteeri, ( alkaen) kirkkohallituksen kasvatus- ja perheyksikön apulaisjohtaja SLK:n johtokunnan puheenjohtaja alkaen SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

6 LASTEN VIRTTÄ TARVITSEE KOKO KIRKKO Kirkko sai ensimmäisenä adventtina uuden virsikokoelman, kun uusi Lasten virsi -kirja otettiin käyttöön. Joulukuussa 2012 ilmestynyt Uusi Lasten virsi on ennen kaikkea kirja lapsen omaan käteen. Lauluvalinnoissa on otettu huomioon myös lapsen kanssa elävät ja toimivat aikuiset. Lähtökohtana on ilo lapsesta, lapsen kanssa toimimisesta ja laulamisesta, kirjan toimittaja Mari Torri-Tuominen kertoo. Näissä lauluissa kaikuu lapsen ääni lapsen, joka hyppii ja pomppii, leikkii ja laukkaa, pohtii ja ihmettelee. Niissä kuuluu lapsi, joka toivoo tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, joka rakentaa kirkkoa omalla olemuksellaan ja on oikea seurakuntalainen. Tärkeä uusi teema on myös surun käsittely. Silloin kun sanoja ei löydy, laulu ja kynttilän sytytys saattaa koskettaa hyvinkin syvältä. Silti ei mennä liiaksi ihon alle. Uusia ja vanhoja lauluja kirjassa on yhtä paljon. Toisaalta on haluttu tarjota mahdollisimman täysipainoinen kokoelma tässä ja nyt toimivia lauluja. Toisaalta kyse on säilyttämisestä, arvokkaan perinnön jakamisesta uusille sukupolville, pastori Timo-Matti Haapiainen tiivistää toimituskunnan haasteita. Muuttuvassa maailmassa on terveellistä huomata sekin, että joihinkin asioihin ei voi lyödä parasta ennen -leimaa. MIKÄ ON TOTINEN VIINIPUU? Hyvässä lasten virressä, kuten virsissä ylipäätään, näkymätön todellisuus on totta ja Jumala on läsnä, Timo-Matti Haapiainen kuvaa valintakriteereitä. Lasten virressä korostuu toki myös pedagoginen näkökulma: lauluja opitaan monissa erilaisissa tilanteissa, mutta niiden täytyy kestää käyttöä sisältönsä ja muotonsa puolesta. Tärkeä kriteeri on ollut käyttäjälähtöisyys eli lapsi. Kirjaa on tehty niidenkin lasten käteen, jotka eivät vielä osaa lukea. Kirjan kuvat auttavat löytämään laulut helposti ja niitä voi vaikkapa värittää mieleisikseen, Mari Torri-Tuominen kertoo. JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA Edellinen Lasten virsi ilmestyi Maailman muuttuminen on muuttanut myös lasten virren käyttöympäristöä ja herättänyt uudistustarpeita niin tekstien kuin sävelmien osalta. Mm. perhekerhojen ja vauvakirkkojen suosion kasvu on lisännyt uusien laulujen kysyntää. Esimerkiksi luontoa on lauluissa ihailtu aiemminkin, mutta luonnonsuojelun näkökulma on puuttunut vaikka ympäristödiplomikin on monin paikoin jo vanha juttu, lauluvalintaa kirjan toimituskunnassa tehnyt lapsityönohjaaja Eija Kattelus toteaa. Lasten virsi on myös lapselle kanava käydä läpi tunteita ja omaa itseä. Viime vaiheessa vielä puuttuvaa onnittelulaulua haeskelivat toimituskunnassa (vasemmalta) Riikka Jäntti, Margit Kuivanen, Mari Torri-Tuominen, Eija Kattelus sekä kustannuspäällikkö Eeva Johansson Lasten Keskuksesta. Kuvasta puuttuvat Anna-Mari Kaskinen sekä Timo-Matti Haapiainen olivat kuvanottohetkellä pohtimassa varsinaisen virsikirjan lisävihkon sisältöä toisessa työryhmässä. 6 Vuosikko 2012

7 LÄMMIN KIITOS kaikille lasten virsien sanoittajille ja säveltäjille. Erityiskiitos teille, jotka lahjoititte julkaisuoikeuden Lasten virteen ja halusitte näin tukea arvokasta työtä suomalaisen virsikasvatuksen eteen. Kovasti on mietitty myös sitä, miten laulut koskettaisivat erilaisten lasten todellista elämää. Toivottavasti villimpikin lapsi voi yhtyä vaikkapa laulun kohtaan tahdo en istua vain hiljaa. Moniin lasten virsiin onkin helppo yhdistää leikkejä tai muuta liikunnallisuutta. Lapsen pitää voida osallistua lauluun muutenkin kuin kuuntelemalla, lastenohjaaja Margit Kuivanen painottaa. Yletöntä kuvakieltä on uudessa kirjassa karsittu sellaisten hengellisten ilmausten osalta, jotka eivät lapselle avaudu. Mm. totisesta viinipuusta kirjassa ei enää kerrota. LASTEN VIRTTÄ TARVITSEE KOKO KIRKKO Lapsena opittua virttä on kuvattu sielun kävelykepiksi vanhuudessakin. Lasten virrellä sinänsä on kuitenkin myös yhteisöllistä merkitystä. Lasten virsi on tietyn sukupolven yhteinen asia ja yhdistää näin lapsen toisiin samanikäisiin. Se on myös perheitten ja sukujen yhteinen asia, joka liittää lapsen eri-ikäisten ihmisten seurakuntaan ja sitä kautta ajan ja paikan rajat ylittävään Kristuksen kirkkoon, Timo-Matti Haapiainen painottaa. Ja useinhan yleinen löytyy vasta erityisen kautta. Lasten virret ovat tarpeen, koska niillä huomioidaan lapsen erityiset tarpeet sisällön, kielen ja musiikin suhteen. Seurakunta taas tarvitsee lapsia ja lapsen erityistä huomioimista. Siitä aukeaa arvokkaita näkökulmia koko seurakuntaan ja kirkkoon. Lopulta jokainen lasten virsi on seurakunnan yhteinen virsi ja jokainen lasten jumalanpalvelus koko seurakunnan jumalanpalvelus. Uutta Lasten virttä tarvitsevat siis lapset, mutta myös ja ennen kaikkea koko kirkko. (ES) Uusi Lasten virsi -kirja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina. Lauttasaaren kirkossa Helsingissä adventtimessun Hoosianna kaikui sekä vanhassa että uudessa muodossa Lauttasaaren seurakunnan lapsikuoron johdolla. Piispa Irja Askola saarnasi. Jotain vanhaa, jotain uutta Uusi Lasten virsi -kirja elää vahvasti tätä päivää, mutta sillä on taustalla pitkät perinteet. Kirjan juuret ovat Pyhäkoululauluja-kirjoissa, joista ensimmäinen tehtiin jo vuonna Ensimmäinen Lasten virsi julkaistiin 1988, nykyisen kirjan edeltäjä vuonna Uudessa kirjassa on 170 laulua arkeen ja juhlaan. Puolet lauluista on entisiä, puolet uusia. Uusista ennen julkaisemattomia lauluja on 41. Lasten virsi -kirjan on kustantanut Lasten Keskus ja julkaissut Seurakuntien Lapsityön Keskus. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

8 S ILTOJA ARJEN JA PYHÄN VÄLILLE Pyhästi koolla Vuoden 2012 aikana toteutui useita Aika pyhä -teemaan liittyviä koulutuskokonaisuuksia. Yksi niistä toteutui Tampereen seurakuntayhtymässä, jossa koulutus liittyi olennaisena osana seurakuntia koskeviin kärkihankkeisiin Pienelle parasta ja Pareille parasta! Aika pyhä -koulutuksen tavoitteena oli paitsi kumppanuuden rakentaminen perheisiin myös yhteyden vahvistaminen varhaiskasvatuksen ja kouluikäisten parissa työskentelevien välille. Koulutus on oiva malli pitkäjänteisestä, tavoitteellisesta ja työalarajoja ylittävästä koulutuksesta. Koulutuskokonaisuuden tavoitteet tarkennettiin seuraaviksi: lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia; edellytyksenä nähdään ihmisen kokonaisvaltaisuuden, myös hengellisyyden, huomioiminen, toimiva vuorovaikutus ja yhteisöllisyys suunnitella ja organisoida seurakuntatyötä niin, että lapset ja lapsiperheet ovat keskiössä haastaa aikuiset kuuntelemaan lasta ja pohtimaan elämän ihmeitä yhdessä lapsen kanssa tukea pitkäjänteisen kumppanuuden rakentamista pienten lasten kotien kanssa ja kotien välillä löytää moniammatillisissa työtiimeissä uusia tapoja vahvistaa kummiutta ja tukea kummeja. Koulutukseen kutsuttiin perhetyöstä vastaavia pappeja ja diakoneja sekä kouluikäisten parissa työskenteleviä nuorisotyönohjaajia sekä kaikkia asiasta kiinnostuneita. Tavoitteena oli, että jokaisesta seurakunnasta olisi mukana joku muukin työntekijä kuin varhaiskasvattaja. Paikalla oli yli 70 työntekijää eri työaloilta. Liikkeelle lähdettiin kasteen merkityksen kirkastamisesta (oman kasteen muistelu; oman lapsen / läheisen kasteen muistelu). Siitä edettiin kummiuteen. Mitä kummius on? Millainen on kummin ja lapsen välinen suhde eri elämänvaiheissa; miten tukea kummiutta? Millaisia odotuksia vanhemmilla on? Entä seurakunnalla? Etäkummius? Pakkopullakummius? Miten voimme asiallisesti huomioida kirkkoon kuulumattomat luottoaikuiset, jotka ovat perheelle tärkeitä? He eivät voi olla kummeja. Millä nimellä heitä voisi kutsua? Moniammatilliset tiimit saivat myös välitehtävän: luokaa jotain pitkäkestoista, kummiutta tukevaa toimintaa; hakekaa kummit mukaan ideoimaan ja toteuttamaan; pohtikaa, mitä ekokummius eli rahaton kummius voisi käytännössä olla ja miten kummeja voisi siihen motivoida? Tuloksia tarkastellaan lokakuussa Vastaavassa koulutuksessa Jyväskylän kristillisellä opistolla paneuduttiin miettimään pyhän merkitystä itselle, työyhteisölle ja perheille. Rakensimme ajatuksia ja näkökulmia siihen, miten ohjata kiireisen arjen keskellä eläviä perheitä lapsi- ja perhetyössä hiljaisuuden maailmaan. Koulutuskokonaisuus koostui retriittimäisestä tavasta asettautua pyhän äärellä. Tästä nousi aivan uudenlaisia lähestymistapoja eri-ikäisten lasten ja nuorten toimintaan. Yhtenä esimerkkinä kurssilaiset tekivät ryhmissä kehollisen psalmityöskentelyn pyhä aika -aiheesta. Nämä toteutukset rantautuivat seurakuntiin työstettäviksi jo syksyllä. Palautekeskustelu nosti esille hiljentymisen ja pyhän kokemisen merkityksen voimavarana myös seurakunnan työntekijälle. Siitä ammentaminen on työn lähtökohtana myös lapsille ja perheille. Vauvojen psalmityöskentely oli yksi koulutuksen myötä syntyneistä toteutuksista. 8 Vuosikko 2012

9 PYHÄ-PAINOPISTE PÄÄTÖKSEEN Johanna Korhonen, Ilkka Kantola, Matti Nieminen, Laura Räty ja Ilkka Sipiläinen. Kirkon yhteisenä painopisteenä vuosina oli Pyhä. Kyselytutkimuksen perusteella seurakuntien kasvatustyö oli aktiivisimmin mukana painopisteen toteuttamisessa. SLK:n julkaisema ja LK:n kustantama Aika pyhä! -kirja oli tunnetuimpia käytössä olleita materiaaleja. SLK:sta olivat lähtöisin myös ideat painopisteen päätöstapahtumiin, kansanedustaja Ilkka Kantolan isännöimään keskustelutilaisuuteen Pikkuparlamentissa ja Hoosianna flash mobiin. Ilman pyhää on vain arkea -keskustelutilaisuudessa näkökulmia teemaan tarjosivat Kantolan lisäksi viestintäpäällikkö Matti Nieminen, apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen. Puhetta johti toimittaja Johanna Korhonen. Musiikista vastasivat (alla vasemmalta) Markus Bäckman, Mari Torri- Tuominen, Antti Vuori, Pasi Ryökkynen sekä Joonas Kasurinen. Ilkka Kantola ja Matti Nieminen. PIENELLE PARASTA VALTAKUNNALLISEKSI Helsingin seurakuntien kehittämä Pienelle parasta -hanke alkoi levitä vuonna 2012 myös muille paikkakunnille. Pohjana tälle oli Helsingin seurakuntayhtymän, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen ja Lasten Keskuksen vuoden 2011 lopussa allekirjoittama sopimus valtakunnallisesta levittämisestä. Vuoden 2012 aikana hanke käynnistyi Tampereella sekä Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla. Vantaan seurakunnat, Lempäälä ja Hyvinkää tekivät päätöksen hankkeeseen liittymisestä. Monet muutkin paikkakunnat harkitsivat mukaan tulemista. Pienelle parasta on ajattelu- ja toimintatapa, joka tukee lapsen kristillistä kasvua ja perheen sidettä seurakuntaan. Kasteesta alkavaa yhteyttä ylläpidetään säännöllisin väliajoin myös myöhempinä vuosina lapsen ja perheen ikäkaudelle sopivalla tavalla. Aineistoista ovat valmiina kaste-esite ja noin kuukausi kasteen jälkeen lähetettävä Pienen iltahetki -cd, vihkonen ja enkelitaulu. Valmistelua tehtiin 3 4-vuotiaille tarkoitetun aineiston osalta. Sisältösuunnittelusta vastaa työryhmä, jossa on mukana SLK:n pääsihteeri. Helsingin seurakuntien kanssa käynnistettiin koulutushanke, jossa SLK pitää yhdessä seurakuntayhtymän varhaiskasvatustiimin kanssa kasteperheiden kohtaamista ja jäsenyyden vahvistamista tukevan Pienelle parasta -koulutuksen jokaisessa seurakunnassa. Pysäytä jäsenkato -altistu kohtaamiselle Papiston päivien näyttelyssä jäsenyyden vahvistamishankkeita esiteltiin oheisen, SLK:n ja LK:n yhteisen banderollin ja kontaktisetin myötä. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

10 Kentältä kuultua... Seurakuntien Lapsityön Keskus on palvelujärjestö, joka pyrkii tarjoamaan tukea ja työvälineitä seurakuntien tarpeisiin. Tiiviit yhteydet kenttään varmistavat tarjonnan ajankohtaisuuden ja olennaisuuden. Hakunilan seurakunnassa Vantaalla yhteistä pohdintaa kaivattaisiin erityisesti jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Miten saadaan ihmiset tulemaan kirkkoon, sitoutumaan, tekemään yhdessä? Miten tavoitetaan uusia ihmisiä? Sen pohtiminen tuo työhön sekä haastetta että kiinnostavuutta, kuvaa Pyhän Annan lastenkirkon kappalainen Tarja Meijer. Uskon, että siinä onnistutaan, kun siihen jaksetaan panostaa. Ihmisiä pitää uskaltaa kutsua rohkeasti henkilökohtaisesti mukaan. Työntekijälle se tarkoittaa monia puhelinsoittoja ja tapaamisia haastetta uudenlaiseen ajankäyttöön. Tarvitaan mielekästä tarjontaa, uudenlaisia työtapoja, uusia toimintamalleja, Meijer painottaa. Tätä ovat esimerkiksi erityisryhmät, kuten ensiäitiryhmä. Ryhmästä kerrotaan kastekodeissa, ja mukaan on tullut monia äitejä, joilla ei ole ollut mitään muuta yhteyttä seurakuntaan. Ryhmästä on sitten löytynyt myös polkuja jumalanpalvelukseen. Toimiva oli myös seurakuntalehden ilmoitus, jossa näyttelemisestä kiinnostuneita lapsia pyydettiin kirkolle tuntia ennen mukulamessun alkua. Seitsemän paikalle ilmestyneen lapsen kanssa valmistimme sitten messuun saarnan. Hyvää rukousleipää Hakunilassa suuri painoarvo on annettu myös ehtoolliskasvatuksen kehittämiselle. Se on ollut koko seurakunnan yhteinen asia. Meillä mm. kaikki rippikouluryhmät menevät ehtoolliselle ennen konfirmaatiota. Perhekerhoissa taas on jo useana vuonna vietetty kerran kaudessa arjen ehtoollishetkeä. On tärkeää tuoda ehtoollinen arkeen, kun ihmiset eivät kerran tule sunnuntaisin kirkkoon. Toisaalta samalla on voinut rohkaista ihmisiä myös kirkon ehtoollispöytään. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia, kaikenikäisten osalta. Mieleen on jäänyt erityisesti yksi poika, joka tuli sanomaan: Hei pappi, kiitos. Se maistui tosi hyvälle, se rukousleipä. Silloin tuntui, että jotain olennaista on mennyt perille. Nyt olemme vihdoin saaneet valmiiksi myös ehtoolliskasvatusesitteen. On tärkeää, että ihmisten käteen voi antaa jotain konkreettista, kotona tutkittavaa. Tulevaisuudessa esiin noussee Tarjan Meijerin mukaan muun muassa kummiuden tukeminen. Sen osalta emme ole tehneet juuri mitään, mutta siihen ollaan varmasti heräämässä. Kastekodeissa kuulee usein siitä, miten vaikea varsinaisia kummeja on löytää. Ratkaisujen kenttä onkin sitten aika kirjava. Monesti olen miettinyt, miten osaisi ihmisiä arvostavasti ja kunnioittavasti korostaa kuitenkin hyvällä tavalla kristillistä kummiutta. Kuuntelevalla ja kyselevällä linjalla mennään. Kaikki tähän liittyvät materiaalit ja toimintaideat ovat enemmän kuin tervetulleita, Tarja heittää haastetta SLK:n suuntaan. Myöskään hartaus- ja jumalanpalvelusmateriaaleja ei ole hänen mukaansa koskaan liikaa tarjolla. Vaikka olen ollut jo 16 vuotta lapsityössä, selaan edelleen vanhoja Pyhäkoulu- ja Pikkuväki-lehtiä inspiraatiota hakeakseni. Lehdet, kirjat ja muut aineistot ovat aivan olennainen työrukkanen. En usko, että selviäisin ilman niitä. Itse hän on ollut mukana tekemässä SLK:n julkaisemaan Tytöt ja pojat ehtoollisella -kirjaa. Kokemusta on myös koulutusyhteistyöstä. Koulutukset ovat olleet loistavaa teorian ja käytännön yhdistämistä. Eri menetelmien käyttö ei ole itsetarkoitus vaan vie asiaa eteenpäin. Ne myös tarjoavat sekä tuulia maailmalta että tietoa seurakunnista eri puolilta Suomea, mikä auttaa näkemään sen, missä mennään ja millä paikalla itse on. (ES) Pastori Tarja Meijer oli mukana työryhmässä, joka työsti vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa Tytöt ja pojat ehtoollisella (julkaisija SLK, kustantaja Lasten Keskus). Pyhäkoululehden toimituskunnassa sekä pari kautta SLK:n neuvottelukunnassa Helsingin hiippakunnan edustajana. 10 Vuosikko 2012

11 A MMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ JA VAPAAEHTOISUUDEN VAHVISTAMISTA Avoimet varhaiskasvatuspalvelut haastaa verkostoitumaan Verkostoituminen kaupungin ja muiden avoimien palveluiden tuottajien kanssa on avannut monien seurakuntien varhaiskasvatukseen uuden polun: yhteisen päiväkerhon, pikkukoulun, perhekahvilan, perhekeskuksessa toimimiseen. Mahdollisuuksia on monia. Seurakuntien avoimien varhaiskasvatuspalveluiden (vaka) pyrkimyksenä on verkottua omalla alueella toisiin palvelun tarjoajiin ja löytää siten oma paikkansa avointen vaka-palvelujen tarjoajana. Toisena tavoitteena on toimivien yhteistyömallien käynnistäminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Keskeistä on myös palvelujen laadun varmistaminen rakenteiden, sisällön, pedagogisen osaamisen ja kasvatuskumppanuuden osalta. Seurakuntien tarjoamat palvelut pyritään saamaan samalle palvelutarjottimelle kunnan palvelujen kanssa. Vaka-palvelujen rakenteita kehitetään paikallislähtöisesti palvelemaan perheiden tarpeita; sisältökehittämisessä painottuu kirkon arvopohja. Oulussa aloitti Pikkukoulu seurakunnan ja kunnan yhteistyönä Oulussa, Oulujoen seurakunnan alueella Saarelassa, on aloittanut kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä pikkukoulu. Elokuussa 2012 kaksitoista lasta riensi ylpeänä pikkukouluun! Koulu on jotain isoa! Yhteistyöneuvottelut käynnistyivät maaliskuussa Päiväkerhoon ei osallistunut ryhmänkokoista määrää lapsia, ja kaupunki tarvitsi tilaa avoimia varhaiskasvatuspalveluja varten. Palveluntarjoajien ja perheiden tarpeet kohtasivat. Seurakunta ojensi yhteistyön käden. Lapsityönohjaaja Saara Hietava neuvotteli varhaiskasvatusjohtajan ja päivähoidon palvelukoordinaattoreiden kanssa sopimuksesta. Oulun kaupunki ostaa avoimen varhaiskasvatuspalvelun Oulujoen seurakunnalta. Lupaa varten tarkistettiin tilat ja nimettiin lastenohjaa. Lastenohjaajat Maija-Leena Husso ja Kirsi Isola työstivät Pikkukoulun vasun (varhaiskasvatussuunnitelman) hakemusta varten. Pikkukoulu kokoontuu kolme kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Rakenteeltaan pikkukoulu on siis perinteistä päiväkerhoa, samoin sisällöltään. Kirkon arvopohja näkyy toiminnassa. Perheet ostavat palvelun kunnan tarjoamalla palvelusetelillä. Syksyllä 2013 toimintaa laajennetaan alueella. AVOIN VARHAISKASVATUS * joustava vaihtoehto lapselle, joka ei tarvitse kokopäivähoitopaikkaa * maksuton tai maksullinen * säännöllistä ryhmätoimintaa; 3 tuntia kerrallaan, 1 5 x viikossa (maks. 15 tuntia viikossa. Jos osapäivähoito täyttyy, perheelle ei makseta kodinhoitotukea.) * ei vie kodinhoitotukea eikä kaupunkilisiä perheeltä * lapsi ryhmässä ilman aikuista (esim. päiväkerhot) tai aikuisen kanssa (esim. perhekerhot /-kahvilat) Mentorit tukevat USKONTOKASVATUSTA OSANA KULTTUURIKASVATUSTA Varhaiskasvatuksen mentorikoulutuksen käyneitä ja tätä työtä tekeviä seurakuntien varhaiskasvattajia on lähes kolmentoista vuoden aikana kertynyt jo merkittävä määrä. Vuoden 2012 aikana toteutettiin ensimmäistä kertaa mentoreille tarkoitettu kehittämisseminaari. Seminaari toteutettiin Helsingissä kolmikantayhteistyönä Seurakunta-opiston ja Kirkkohallituksen kanssa. Seminaarissa Marjatta Kalliala avasi kuulijoille näkökulmaa kulttuurikasvatuksesta osana lapsen hyvinvointia. Tärkeinä kysymyksinä esiin nousivat mm. miten uskontokasvatus löytää paikkansa nyky-yhteiskunnassa osana kulttuurikasvatusta ja mitä pienen lapsen kulttuurikasvatus on sisällöllisesti. Mentoriseminaarin tärkeintä antia Kallialan luennon ja siitä nousseen keskustelun lisäksi oli vahva vuorovaikutuksellinen ajatusten vaihto mentoroinnin haasteista ja iloista. Voimaantumista lisäsi myös se, että niin työstä vastaavat seurakunnissa ja työtä varsinaisesti tekevät kokivat vahvan ammatillisen verkostoitumisen lisäävän molemminpuolista oppimista. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

12 Kirkon vapaaehtoistoiminnassa seurakuntalaiset antavat lahjaksi aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Talkoissa kirkolla Kasvatuskumppanuutta aamu- ja iltapäivätoiminnassa Kasvatuksen erityiskoulutukseen liittyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan moduuli oli suunniteltu aloitettavaksi vuonna Moduuliin ei ilmoittautunut riittävästä osallistujia, ja se jouduttiin peruuttamaan. Pikkuväki-lehdessä julkaistiin artikkeli Kasvatuskumppanuutta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Eri puolilta Suomea kerätyt kokemukset osoittivat, että toiminnan tehtävänä on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Toiminnan perusteissa korostetaan kotien ensisijaista kasvatusvastuuta. Uusien perusteiden painotus on, että vanhempia rohkaistaan olemaan aktiivisia. Lapsella ja perheellä tulee olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Tärkeää on, että lapsi itse kokee tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja myös tietää, että hänen tekemisillään on väliä. Lapsen osallisuus ei korvaa vanhemman ja ohjaajan kontaktia. Muutos on lähtenyt liikkeelle, kuvaa projektisihteeri Anne Viljanen vuonna 2012 päättyneen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen tuloksia. Nyt se pitää vain vahvistaa olemassa olevaksi käytännöksi. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan nykyistä enemmän. Paljon hyvää jää kuitenkin realisoitumatta. Vapaaehtoisuushan ei ole mitenkään uusi, mutta uudella tavalla ajankohtainen asia: ihmisillä on halu olla uudella tavalla yhteisöllinen, toimia yhdessä, vaikuttaa, Anne Viljanen toteaa. Kirkossa ja seurakunnissa pitäisi nyt osata yhdistää hyvät perinteet ja uudet näköalat. Toimia niin, ettei käännetä selkää hyvin organisoidulle tekemiselle, mutta annetaan kuitenkin alusta ihmisten omille ideoille ja aktiivisuudelle, tilaa tavalle elää kristittynä eri tavoin. Kysymys on, miten toimimme jatkossa yhdessä ihmisten kanssa? Hankkeen myötä pohdittiin paljon sekä sitä, mitä vapaaehtoistoiminta on, että itse käsitettä. Kyse on seurakuntanäkemyksestä. Siitä, millainen yhteisö seurakunnan ajatellaan olevan. Mikä on vapaaehtoisuuden ja seurakuntalaisuuden suhde? Kattaako me myös heidät? Vauvan hymyilystä vapaaehtoistoimintaa Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi määriteltiin sellaisen toimintakulttuurin tukeminen, jossa kokemuksia toisten hyväksi toimimisesta tarjotaan jo lapsesta asti. Lapsilla on valtavasti annettavaa ja saatavaa, Anne Viljanen painottaa. Muistan vuosien takaa erään pyhäkoulun palvelutalovierailun, jolla lapset silittelivät dementikkojen poskia tai kyselivät heidän voinnistaan. Luontainen myötätunto ja välittäminen synnytti vanhuksissa kontaktin siihen, mikä oli tervettä, tässä hetkessä olevaa. Kehittämishankkeen myötä syntyi mm. idea siitä, että vauvat käyvät äitiensä kanssa vanhainkodissa hymyilemässä. Se teki hyvää kaikille. On tärkeää, että perheet voivat olla osallisia yhdessä. Tekeminen kasvattaa. Lapselle on merkittävä kokemus tuntea, että hän voi tuottaa iloa ja olla tekemässä jotain hyvää osana yhteisöä. Samalla näin siirretään perheen arvoja; tämä on meidän perheelle tärkeää. Seurakuntien työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoisina toimii vähiten lapsia ja nuoria. Anne Viljasen mielestä kyse voi olla myös eräänlaisesta harhasta. Ehkei huomata sitä, miten vapaaehtoisuus on sisäänrakennettuna vaikkapa pyhäkoulun triangelin soittajaan, kynttilänsytyttäjään tai lapsikuorolaiseen. Toisaalta on kyse asen- 12 Vuosikko 2012

13 teista. Lapsia ei ehkä vielä oteta kovinkaan paljon järjestelmällisesti mukaan vastuunkantoon. Lapsille tulisi löytää entistä enemmän mielekästä toimintaa tilanteissa, joihin eri sukupolvet tulevat yhdessä. Ilahduttavaa onkin, että mm. kirkkoväärtit ovat hankkeen aikana yleistyneet seurakunnissa. (Lasten kirkkoväärti on henkilö, joka vastaanottaa kirkkoon saapuvia lapsia, pyrkii antamaan heille toiveiden mukaisia tehtäviä jumalanpalvelukseen ja opastaa niiden hoidossa.) Mutta tärkeää on myös mahdollisuus itselle suunnatun toiminnan suunnitteluun ja siinä vastuunkantoon. Tässä voisi ottaa oppia vaikkapa urheiluseurojen apuohjaajasysteemistä. Anne Viljanen myöntää, että seurakunnille vapaaehtoisuudessa on myös omat haasteensa. Koska seurakunnat ovat toisaalta seurakuntalaisista koostuvia kansalaisyhteisöjä ja toisaalta lainsäädännön alaisia julkisoikeudellisia yhteisöjä, eletään monissa asioissa rajalla. Esimerkiksi turvallisuussäädökset, joiden tietenkin täytyy olla kunnossa, saattavat saada jonkun rakentamaan turhiakin barrikadeja. Työntekijän kannalta vapaaehtoisuus ei ole välttämättä aina helpoin ja kivoin juttu. Kun on kyse ihmisistä, kuvana on enemmänkin rönsyilevä kasvi, jota pitää toki hoitaa ja välillä karsiakin, kuin koneisto, joka toimi rasvauksella ja öljyämisellä. Tarvitaan uudelleenajattelua mitä painotetaan, mitä arvotetaan. Helppoutta? Tehokkuutta? Vai sitä, että lopputulos on ihmisen näköinen ja tekemässä on ollut mahdollisimman paljon seurakuntalaisia? Yhteisissä talkoissa Anne Viljasen mukaan hankkeen saavutuksiin tulee laskea myös monen eri toimijan seurakunnat, järjestöt, hiippakunnat, kirkkohallitus yhteistyö, joka myös jatkuu hankkeen loputtua. Järjestöillä on ollut hankkeessa tärkeä rooli. Tuotetut aineistot ja monenlainen tuki toimintakulttuurin muutokselle on vienyt asioita eteenpäin. Järjestöjen kautta yhteiseen keskusteluun on tullut myös viestejä niiden omista kohderyhmistä, kuten pyhäkoulunopettajista. Tällaista vuorovaikutusta tarvitaan. Muutos ei toteudu nopeasti eikä pelkillä pamfleteilla. Sillä, että suuntaa haetaan yhdessä suuremmalla joukolla, on tärkeä merkitys. Ja kun tullaan yhteen, tarvitaan konkreettisesti yhteisiä talkoita, ei vain tietojen päivittämistä. Sama pätee seurakuntiin. On sekä pohdittava, mihin pyritään ja mitä halutaan, että lähdettävä konkreettisesti liikkeelle. Siitä syntyy hyvää. (ES) töjen työryhmässä, jossa kehitettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä vapaaehtoistoimintaa osana kirkkohallituksen Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanketta Erityisesti etsittiin vapaaehtoistoiminnan muotoja, joihin lapset ja vanhemmat voivat ehtoistoiminnan tukeminen keskittyy erityisesti pyhäkoulunohjaajiin, joita oli vuonna 2012 Suomen seurakunnissa SLK suuntasi pyhäkoulunohjaajille mm. vuosittaisen Pyhäkoulusymposiumin sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Pyhäkoululehden. ajateltuna rakentaa kirkko ja seurakuntayhteisöä jokaisen lauletun laulun verran jumalanpalveluselämässä, konserteissa ja muissa esiintymistilaisuuksissa, vaikkapa laitosvierailuilla. Kuorotoiminta tarjoaa myös yhteisön, jossa iloitaan ja nauretaan, surraan ja ikävöidään yhdessä sekä kehitytään yksilönä. Musiikin harjoittaminen ja laulaminen antavat monenlaisia voimavaroja. SLK tuki lapsikuorotoimintaa erilaisin materiaalein ja koulutuksin. Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen kyselyssä vapaaehtoisten pyhäkoulut mainittiin usein tärkeänä ja onnistuneena vapaaehtoistoiminnan muotona, Anne Viljanen kertoo. kanssa lanseeraamassa seurakun- avoimeen toimintapäivään kutsutaan paikkakunnan väki tekemään hyvää yhdessä. Paitsi tarpeellisia käytännön tekoja seurakunnan hyväksi päivään sisältyy myös yhteistä ilonpitoa ja tarjoilua. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

14 Lapsiasiahenkilöiden asema vahvistui Lapsiasiahenkilöiden valtakun- seminaari kokoontui nallinen lokakuussa Jyväskylässä. Mukana oli lähes 70 lapsiasiahenkilöä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli antaa heille valmiuksia toimia lapsiasiahenkilöinä omassa seurakunnassaan. Lapsiasiahenkilöiden tärkein tehtävä on tarkastella seurakunnan päätöksentekoa ja toimintaa lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Lokakuuhun mennessä seurakuntiin oli valittu jo yli 150 lapsiasiahenkilöä. Toimintamalleista yleisin on työntekijän ja luottamushenkilön työpari. Näkymättämästä näkyväksi Seminaaripäivän työskentelyyn osallistuivat mm. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, joka esitteli lapsiasiahenkilön tehtävää ja roolia kirkossamme viiden teesin avulla: 1) Jokainen kastettu on kirkon jäsenenä yhdenvertainen. 2) Lapsen spiritualiteetti ei ole vain harjoittelua. (Myös aikuisten spiritualiteetti on uskonnon leikkimistä!) 3) Kirkko ottaa lapset kaikessa huomioon. 4) Kirkolla on annettavaa yhteiskunnallisessa lapsivaikutusten arvioinnissa. 5) Meidän on tehtävä näkymättömät lapset näkyviksi. (Tämä ei ole uusi asia. Nyt vain tuodaan näkyviin aiemmin piiloon jääneitä lapsivaikutuksia.) Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula avasi osallistujille ajattelua siitä, mitä aikuisen kannattaa kysyä lapsilta ja nuorilta. Aula korosti sitä, kuinka lapsen osallistuminen edellyttää seurakunnassakin aina hyvää lapsen sekä aikuisen vuorovaikutusta ja välittämistä. Pienen lapsen suhde häntä hoitavaan ja ohjaavaan aikuiseen ohjaa lapsen kokemusta siitä, mihin hän voi itse vaikuttaa. Lapsi tarvitsee tukea itsensä ilmaisemiseen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen, mutta osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista ja jatkuvaa. Päivän aikana ideoitiin myös käytännön työvälineitä lapsiasiahenkilönä toimimiseen. Jatkossa lapsiasiahenkilöille tarjotaan vuosittaista koulutusta. SLK on mukana LAVA (lapsiasiavaikutusten arviointi)- työryhmässä yhteistyössä Seurakuntaopiston Lapsityön instituutti ja PTK:n kanssa. Tavoitteena on ollut mm. saada kirjatuksi lapsivaikutusten arviointi kirkkolakiin, jotta se olisi kaikkia seurakuntia velvoittava. Asia on edelleen valmistelussa. Sitä käsitellään jälleen toukokuun 2013 kirkolliskokouksessa. 14 Vuosikko 2012

15 L AULUN ILOSTA Musiikki avaa ovia lapseen ja lapselle, aikuiseen ja aikuiselle Vuosi 2012 oli Seurakuntien Lapsityön Keskukselle ja sitä kautta myös seurakuntien lasten musiikkitoiminnalle huippuvuosi. Erilainen ja monimuotoinen kirkkomuskaritoiminta voimistui edelleen ja vakiinnutti paikkansa seurakunnan musiikkikasvatuksen ketjussa. Uutta Lasten virsi -kirjaa odotettiin Seurakuntien muskarit ovat kristillistä kasvatusta, ja osaltaan ne voivat olla osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. positiivisessa hengessä jo parisen vuotta. Kirjan ilmestyessä todettiin, että uudelle materiaalille on todella ollut tarvetta. Jumalanpalveluselämässä lapsille ominaisia tapoja olla läsnä myös musiikin kautta otettiin vakavasti ja iloisesti huomioon. Valtakunnallisilla Kirkon musiikkijuhlilla lasten osuus oli merkittävä. Koulutustapahtumia ympäri Suomen oli paljon. Kaiken kaikkiaan seurakuntien varhaisiän musiikkikasvatuksessa lapsen kokonaisvaltainen tapa olla ja elää otettiin todesta. Tähän liittyen kirkkohallituksessa valmisteltiin uutta varhaisiän musiikkikasvatukseen liittyvää dokumenttia. Ryhmän sihteerinä toimi SLK:n musiikkikouluttaja. MUSKAREIDEN SUOSIO JATKUI Suosittua seurakunnan musiikkileikkikoulutoimintaa kutsutaan monessa seurakunnassa kirkkomuskariksi tai kirkon muskariksi. Ryhmiä on vauvamuskareista viisi-kuusivuotiaiden ryhmiin ja erilaisiin sisarusryhmiin tai perheryhmiin. Sisarusryhmissä ovat eri-ikäiset lapset vanhempineen. Nämä ryhmät ovat vetäjälleen haastavia. Laulut ja leikit on suunniteltava niin, että ne sopivat sekä vauvalle että kaksivuotiaalle isosiskolle. Seurakuntalaiset, äidit ja isät, kiittelevät näitä ryhmiä. Muskarista tulee perheen yhteinen juttu, pienimmät oppivat isommiltaan. Sisarusryhmällä tuetaan yhteisiä hetkiä ja yhteistä ajankäyttöä; vanhemman ei tarvitse erikseen käydä eri muskareissa. Suosittuja ovat myös vauvamuskarit tai esikoisvauvaryhmät. Musiikillisten elementtien lisäksi niissä opitaan ja koetaan vuorovaikutusta, yhdessä olemista sekä saadaan vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Ylipäätään voi sanoa, että seurakunnan muskaritoiminta vastaa monenlaisiin tarpeisiin. Se tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden antaa lapselleen parasta. Se tukee lapsen henkistä, fyysistä, hengellistä ja sosiaalista kasvua, elämää ja olemista. Seurakuntien toimintamuodoissa musiikkileikkikoulutoiminta lasketaan Lasten soitinyhtyeet -kohtaan. Osallistujamäärissä on edelleen kasvua. Vuonna 2012 ryhmiä oli 756 ja osallistujia Muskaritoiminta tavoittaa nuoret perheet toiminnalla, jonka juurevana ylläpitäjänä on musiikin lumo ja ilo, leikki ja perinteet käsikkäin. Tärkeää on miettiä, miten muskareista ulos kasvaneet lapset otetaan seurakunnissa vastaan; mitä musiikkitoimintaa heille järjestetään. Tai missä on niiden vanhempien paikka, joiden muskariyhteys seurakuntaan katkeaa. Onneksi laulut jatkuvat kotona. Tämä onkin muskareiden yksi tavoite: laulut ja leikit leviävät kotiin, niitä hyräillään, lauleskellaan, soitetaan, leikitään, liikutaan. Uusi Lasten virsi -kirja (Lasten Keskus 2012) täydentää osaltaan vuonna 2010 julkaistua Kirkkomuskari-materiaalia (Lasten Keskus). Molemmista löytyy laulettavaa seurakunnan kokoavan toiminnan eri muotoihin sekä jumalanpalveluselämään. Leikkilauluille, pienille lauluille ja kertosäkeisille lauluille on ollut tarvetta. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

16 TAAPEROVÄKI KOKOONTUI JUMALANPALVELUKSEEN Kirkon musiikkijuhlilla SLK toteutti Taaperokirkon yhdessä Jyväskylän seurakunnan kanssa. Liturgina toimi pastori Kristiina Ridanpää (alla), mukana järjestelyissä lapsi- ja perhetyön työnalasihteeri Marja Leppänen (pieni kuva, vas.) ja SLK:n Mari Torri-Tuomisen (oik.). Jyväskylässä, Kortepohjan seurakuntakeskuksessa, vietettiin toukokuisten Kirkon musiikki- juhlien yhteydessä Taaperokirk- koa. Järjestelyissä pidettiin tärkeänä, että myös ihan pienille lapsille ja heidän perheilleen järjestetään juhlilla oma ehtoollisjumalanpalvelus. Ensimmäinen kriteeri ja vaatimus tälle jumalanpalvelukselle oli hyvin konkreettinen: se ei saa olla liian pitkä. Messun suunnittelivat ja toteuttivat pastori Kristiina Ridanpää, musiikkileikkikoulun opettajat Terhi Has- sinen, Sirpa Poikolainen ja Tiina Järvinen-Vauhk onen sekä Mari Torri- Tuominen SLK:sta. Mukana oli myös Perhosprinsessat-muskariryhmä sekä Matilda, Eevi ja Marja. Taaperokirkossa liikuttiin, soitettiin, laulettiin, kuunneltiin. Tömistettiin, taputettiin, napsuteltiin. Ja koska oli helluntai, ihmeteltiin myös kauniita värejä punaista ja valkoista, tunnettiin höyhenen kosketus ja hallaharson havina, kuultiin kulkusen hento ääni. Taaperokirkossa vietettiin myös ehtoollista. Ehtoollisen kiitosrukoukseen liittyi Kirkkomuskarin Rakkauslaulu, joka johdatti osallistujat yhteiseen isoon siunauspiiriin ja loppulauluun: Suurenmoinen pieninkin on! Taaperokirkossa pieni sai olla pieni ja iso sai olla iso. Ja päinvastoin. Sai istua lattialla pehmeällä matolla, sai nähdä, kuinka Kristiina-pappi pukeutui albaan. Sai tehdä käsillä ison portin tai kulkea portin ali. Sai olla ja kokea, tuntea, kokonaisvaltaisesti ja Kristuskeskeisesti. Luovuus, kirkkotilan monipuolinen käyttö, kaikenikäiset seurakuntalaiset, laulut ja virret, lorut, leikit ja liikkeet: niistä tehtiin Taaperokirkko. 16 Vuosikko 2012

17 Lähes koululaista ilmoittautui mukaan kuuden- valtakunnalliseen 3.- ja teen 4.-luokkalaisten Virsivisaan. Syksy kului virsiin ja virsikirjaan perehtyessä, varsinaiset visavaiheet ovat vuorossa keväällä Virsi ja sen monipuolinen musiikkimaailma kuuluu myös koululaiselle jo opetussuunnitelmankin mukaan. Virsi liittyy pitkiin kulttuuriperintöä välittäviin ketjuihin. Niitä ei saa päästää katkeamaan, muistuttaa musiikkisihteeri Mari Torri- Tuo- minen. Koululaiselle itselleen virsi voi toimia myös tunteiden tulkkina. Virsi koskettaa elämää arjessa ja pyhässä, kulkee surusta iloon ja kaipauksesta yhteyteen. Erityisiä suosittuja ovatkin joulun, pitkäperjantain ja pääsiäisen virret. Virsien monipuolinen ja laaja-alainen symboliikka pitää hereillä ja avautuu eri tilanteissa eri tavalla. Virsivisan järjestää Seurakuntien Lapsityön Keskus ry yhdessä PTK poikien ja tyttöjen keskus ry:n, Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen kanssa. UUSI VIRSIVISA KÄYNNISTYI Jenni Urponen, Mari Torri-Tuominen, Sakari Yrjänä ja Kati Pirttimaa. Lasten osuus toukokuisilla Kirkon musiikkijuhlilla oli merkittävä. Perhosprinsessat (ylhäällä oikealla) avustivat Taaperokirkossa. Näyttelyosastolla haettiin esimakua uuteen Lasten virteen. Kirkkomusiikkivaikuttaja Markku Kilpiö ja kanttori Ene Salumäe pysähtyivät laulamaan Lamppukaanonia Mari Torri-Tuomisen suosituksesta. Tikkakoskelta Luonetjärven koululta juhlille saapunut kuoro innostui saman laulun ex tempore -esitykseen. Johtamassa myös laulun tekijä Heini Kataja-Kantola. PS. Virsivisan maskotti Virsitintti Tinifii tsirkuttaa visan verkkosivuilla fi myös visakausien välillä. Käy tutustumassa. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

18 L APSIA JA TYÖNÄKYJÄ MEILLÄ JA MUUALLA Erilaisuuden kohtaaminen tekee rohkeaksi Englannissa on erilaista Kun omin silmin näkee, kuinka toisin asiat voivat olla, tulee mieleen monia vaihtoehtoja omille nykyisille toimintatavoille ja asenteille. Kaksi kuukautta opintomatkalla englantilaisten seurakuntien vieraana teki hyvää. Kun englantilainen pastori puuhaa kukkia asettelevien tätien kanssa, hän on brittikulttuurin ytimessä. Chelsean kukkanäyttelyn veroista instituutiota ei Suomesta kerta kaikkiaan löydy eikä onneksi seurakuntaa, jossa käytettäisiin kukkiin enemmän rahaan kuin kasvatustyöhön. Kun englantilainen pastori järjestää myyjäisiä, hän luo yhteisöllisyyttä, mutta käyttää samalla merkittävän osan koko seurakunnan budjetista. Kun englantilainen pastori järjestää työkokouksen, hän valmistautuu rukoilemaan ja keskustelemaan vapaaehtoisten kanssa viikon teksteistä. Tekniset asiat vievät kokousajasta alle puolet. Kun englantilainen pastori puhuu seurakunnan jäsenmäärästä, hän tarkoittaa säännöllisesti messussa käyviä. Joskus harvemmin puhe on seurakunnan maantieteellisellä alueella asuvista, jotka kuuluvat Englannin kirkon kaitsennan piiriin riippumatta siitä, mihin uskontoon he katsovat kuuluvansa tai olevansa kuulumatta. Eroja on enemmänkin, sekä kiehtovia että pelottavia. Turhauttavinta on jääräpäisyys, jolla pidetään kiinni seurakunnasta, josta itse tykkää. On surullista, jos seurakunta koostuu noin 70-vuotiaista, jotka eivät ole halukkaita tukemaan lasten ja nuorten toimintaa, vaan odottavat nuorten liittyvän kuin ihmeen kaupalla heidän porukoihinsa. Kyllä ennen vanhaan tultiin vanhempien kanssa kirkkoon Innostavinta on sitkeys, jolla kristityt pitävät yhteyttä yllä rahan puutteesta huolimatta. ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN INNOSTAA SITOUTUMAAN Itselle vieraassa maassa huomaa, miten uusia uria etsivää kristillinen usko ja jumalanpalveluselämä voikaan olla. Teologinen muutoshalu tuntui yhdistyvän traditionaaliseen rikkaaseen liturgiaan ja konservatiivisen oloinen teologia, karismaattiseen jumalanpalveluselämään, jossa poppi soi ja kirkkoon tuodaan vaikka pomppulinna. Ihmiset valitsevat seurakuntansa. Kuulin puhuttavan siitä, miten alueelle muuttavat ihmiset käyvät kyselemässä, vastaako juuri tämän kirkon toiminta heidän odotuksiaan. Joku Amerikasta muuttanut luterilainen pariskunta oli etsinyt kirkkoa, jossa olisi perinteinen liturgia, konservatiivinen teologia ja urkumusiikkia. Ihmiset ihmettelivät, kuka sellaista tylsyyttä kestäisi, ja totesivat, ettei noille ihmisille varmaan löydy mieleistä siitä kaupungista. Suomesta kyllä löytyisi. Suurimpia teologisia yllätyksiä minulle oli, että pari perinteisen uskokäsityksen omaavaa naista puhui eutanasian puolesta. Naisten pappeus oli kaikille tapaamilleni ihmisille itsestäänselvyys. Piispan keskeinen rooli perusseurakuntaelämässä konkretisoi sen pettymyksen, mitä uudet ystäväni tunsivat, kun kirkolliskokous ei päässyt yksimielisyyteen piispan viran avaamisesta naisille. En siis henkilökohtaisesti kohdannut teologisia ääripäitä, mutta uutisia lukiessa ne tulivat esille. On tavallaan jopa pelottavaa, kuinka laajalle Englannin kirkko on levittänyt haaransa yli liberaalien ja konservatiivien ajatusten. Repeämän uhka tuntui henkisissä reisissä selvästi. Mutta erilaisuuden hyväksyminen antaa kyllä ihmiselle kokemuksen siitä, että he voivat aidosti vaikuttaa asioihin. Heitä kaikkia tarvitaan. The Ark Cambridgessä on valmistettu taaperoiden messua varten. Liturgian osia vastaavia leluja voi vaikka imeskellä. Sana kasvaa lapseen mukana. 18 Vuosikko 2012

19 North Ormesbyn koulusta Middlesbroughista löytyy täysin varustettu Godly Play -tila. RUKOUSTA JA TAAPEROIDEN LITURGIAA Englannin kirkon liberaaleilla ja konservatiiveilla on ainakin yksi yhdistävä asia, nimittäin rukous. Pappien ja muidenkin itseään kristittynä pitävien jokapäiväiseen elämään kuuluu rukoileminen. Sunnuntaina käydään kirkossa, oltiinpa töissä tai vapaalla. Rukoukseen johdattaa Englannin kirkon perusteos Common Prayer Book, ja netistä löytää jokaiselle päivälle ja vuorokauden ajalle tekstin ja rukouksen. Tosin karismaatikon into rukoilla omin sanoin ääneen melko varmasti lamaannuttaa liberaalisti ajattelevan. Vastaavalla tavalla messussa tuoksuilla ja kelloilla on aivan erilainen kaiku anglokatolisen kuin matalakirkollisen nottinghamilaisen kaupunkiseurakunnan aktiiville. Jumala kuunnellee tasapuolisesti kumpiakin. Erityisen vaikutuksen minuun teki taaperoiden messu The Ark Cambridgessa Michaelshouse-kappelissa. Menin sinne eräänä tiistaiaamuna Huntingtonin piispan David Thompsonin kanssa. Kappeliin kuljetaan viihtyisän kahvilan lävitse. Kappelin lattialla oli perinteisten penkkien ympäröimänä värikkäitä mattoja ja leluja. Erilaisia pedagogin töitä seurakunnissa tehnyt Godly Play -ohjaaja Carolynn Prichard ja kappalainen Annabel Shilson-Thomas olivat luoneet messun, johon vauvat saattoivat osallistua leikkimällä. Liturgia piti sisällään kaikki, mitä messuun kuuluu, mutta Annabel johti sen polvillaan maassa ottaen pienet koko ajan huomioon. Tunnelma oli rento ja harras, sisältö lyhyt, ytimekäs ja avoin uusille merkityksille. Carolynin messulaatikko on varmasti konkreettisin idea, jonka toin mukanani Englannista. Kirjoitin opintomatkan aikana Pyhäkoululehteen suunnitelmia, joiden teemana oli messu. Olin pähkäillyt, miten messua vain vähän tunteva pyhäkoulunohjaaja saisi helpon työkalun, joka kuitenkin olisi syvällinen. Cambridgesta löytämäni messulaatikko oli selvästikin sitä. Siinä yhdistyvät Godly Play -kertomus Pyhän ehtoollisen piiri (Suuri leikki, UT:n kertomuksia pääsiäisestä alkaen) ja Carolynin ideoimat messun osiin liittyvät esineet. Godly Play -kertomuksessa on jokaista messun osaa kuvaava kortti. Tilasimme suomalaiseen versioon kuvat Mervi Nygårdilta ja julkaisimme ne Pyhäkoululehden sivuilla. Odotin innostuneena, millaisen vastaanoton messulaatikko saisi. Kuten arvata saattoi, toiset ihastuivat, ja toiset eivät saaneet ideasta kiinni ennen kuin itse ensin osallistuivat työskentelyyn messulaatikon kanssa. TUOREITA ILMAISUJA The Ark on ehtoollisen vieton osalta poikkeuksellinen. Englannissa seurakunnassa tavallisempaa on, että aktiivisten perheiden lapset osallistuvat n. 6 7-vuotiaina ensiehtoolliselle valmistavaan pyhäkouluun, jonka jälkeen he saavat luvan osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. The Arkissa ehtoollisleipää mutustavat vauvatkin. Piispa David Thompsonin käynti The Arkissa oli piispallinen siunaus poikkeavalle käytännölle. The Arkin voi sanoa olevan muodikkaasti Fresh Expression, kirkon virallisesti hyväksymä, mutta perinteestä poikkeava toimintatapa. Se ottaa huomioon sen, että oppimiseen sisältyy kokemus. The Arkin taaperoiden ei tarvitse osallistua enää erilliseen ehtoollisopetukseen paitsi, jos piispan mieli muuttuu tai piispa vaihtuu. Lasten spiritualiteettia arvostavat aikuiset tarvitsevat maasta ja kirkkokunnasta riippumatta pitkää pinnaa. ANITA AHTIAINEN Idea messulaatikosta juurtui Suomeen syksyn 2012 Pyhäkoululehtien suunnitelmien myötä. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS

20 Oppimisella ei ole loppua LAPSI ON ILO MYÖS TANSANIASSA Viidentoista kasvattajan joukko Suomesta oli marraskuussa 2012 tutustumassa kasvatukseen Tansaniassa. Matka liittyi vuonna 2006 alkaneeseen Lapsi on ilo kaikkialla -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on ollut avata maailmanlaajuisen vastuun näkökulmaa. Matkan tavoitteena oli syventää lapsen oikeuksien ja osallisuuden näkökulmaa Suomessa ja Tansaniassa, luoda kontakteja, käydä keskustelua lapsen merkityksestä ja paikasta yhteisössä zan kaupunki, jossa tutustuttiin Itäisen Victoriajärven hiippakunnan toimintaan sekä useisiin kouluihin. Esikoulun opettajien kanssa vietimme pitkän koulutuspäivän. Matkalla saimme tietoa siitä, millaista työtä Tansaniassa tehdään lapsen oikeuksien sekä naisten aseman parantamiseksi. Maassa toimii sekä valtion koulu että monia yksityisiä kouluja. Näin pyritään varmistamaan, että kaikilla olisi mahdollisuus koulutukseen. Kristillinen Kassan yksityiskoulu toimii hyväntekeväisyysvaroin. Koulun perustajan ja johtajan Albert Kassan unelmana on laajentaa koulua ja perustaa myös yliopisto. Vaikka koulun talous on tiukalla, vieraanvaraisuus oli suorastaan liikuttavaa. Menestys ei ole rahan hankkimista vaan sitä, että pystyy auttamaan toisia tuntemaan itseään ja omia mahdollisuuksiaan, hän totesi meille. Kassan koulussa on noin 470 oppilasta, joista neljä Suomen Lähetysseuran sekä löytää uutta näkökulmaa työhön. kummilasta. Koulupastoreita on 2 ja opettajia 22. Kaikissa kouluissa seinät oli hyödynnetty opetusmateriaali- Mukana oli sekä seurakuntien työntekijöitä että opettajia. Matkan Karkumatkoja kouluun na. Myös Kassan koulun seinät toimivat järjestivät Seurakuntien Lapsityön Keskus, Poikien ja tyttöjen keskus ja Suomen Lähetysseura. Paikallisten opettajien, kirkon työntekijöiden ja suomalaisten lähetystyöntekijöiden kanssa etsittiin lapsen parasta. Pääkohteena oli Mwan- Vierailulla Imanin seurakunnan esikoulussa oppilaiden kanssa leikittiin, katseltiin kouluvihkoja, ihmeteltiin aurinkovoidetta ja iloittiin tarroista. Lapset olivat taitavia ottamaan kontaktia, vaikka yhteistä kieltä oli vain muutama sana. englanninkielen kuvakirjoina. Valtion ala-asteella Njansassa on opetusta myös kuulo- ja näkövammaisille lapsille. Vammaisten lasten kouluun pääseminen ei vielä täysin toteudu. Näkövammaisille on koko maakunnassa yhteensä yhdeksän opettajaa. Pihalle saavuttuamme suomalaisten tukema kummipoika Matias syöksyi emäntänämme toimineen Suomen Lähetysseuran lähetin Pia Pyhtilän eli Mama Annan syliin. Matias on 9-vuotias kuuro poika, jolla on koulua kolmena päivänä viikossa, mutta hän karkaa joskus kouluun muinakin päivinä. Koulun aikuisopiskelijoiden luokassa harrastetaan käden taitoja: myyntiin syntyy esimerkiksi paperia ja koruja. Myös koulun seinät hyödynnetään opetuskäyttöön. Raamattukoulusta työntekijöitä seurakuntiin Njakaton raamattukoulussa on 26 opiskelijaa, jotka valmistuvat aikanaan joko evankelistoiksi tai seurakuntatyöntekijöiksi, joka on yhteisnimitys seurakuntien suntioille, lastenohjaajille, diakoneille, papeille, taloudenhoitajille, nuorisotyöntekijöille ja kanslisteille. Itäisen Victoriajärven hiippakunnissa on 75 seurakuntaa ja niissä 45 pas- 20 Vuosikko 2012

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Esimerkki Viitasaaren seurakunnasta johdon palkkauksesta sopiminen päätösten lapsivaikutusten arviointi

Esimerkki Viitasaaren seurakunnasta johdon palkkauksesta sopiminen päätösten lapsivaikutusten arviointi Esimerkki Viitasaaren seurakunnasta johdon palkkauksesta sopiminen päätösten lapsivaikutusten arviointi Lapuan hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajiston koulutus 25.4.2015 Kuortane Maria Kaisa Aula.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyö SYKSY Seurakunta pyrkii tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään kristillisen arvomaailmaan pohjalta.

Lapsi- ja perhetyö SYKSY Seurakunta pyrkii tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään kristillisen arvomaailmaan pohjalta. Lapsi- ja perhetyö SYKSY 2016 Seurakunta pyrkii tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään kristillisen arvomaailmaan pohjalta. Toimintamuodot Perhekerho Avoin päiväkerho Vauva- ja perhemuskarit Perheleiri

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. SLK kuuluu valtionapua nauttiviin järjestöihin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Hyvän tahdon Viitasaari. Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa

Hyvän tahdon Viitasaari. Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa Hyvän tahdon Viitasaari Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa Taustaa Kunnan, seurakunnan ja paikallislehden johdon havahtuivat keväällä 2015 keskusteluun

Lisätiedot