243 / / 2013 Iitin kunta Saap IITIN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 243 / / 2013 Iitin kunta Saap IITIN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

2 Iitin kunta HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 PL Kausala SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVIVOINNIN TAUSTATEKIJÄT PERUSPALVELUKESKUS AAVA ALUEELLA Väestö ja ikärakenne Koulutus Elinkeinot Iitissä Työllisyys, työttömyys ja toimeentulo Asumisen olosuhteet Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys Liikenne Turvallisuus IITTILÄISTEN HYVINVOINTI Hyvinvointi eri elämänvaiheissa Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Sairastavuus ja kansatauti indeksi Potential Years of Life Lost (PYLL) MITEN IITTILÄISTEN HYVINVOINNISTA HUOLEHDITAAN/KÄYTTÖTIETOJA Sosiaali ja terveystoimi Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Terveydensuojelu Lapset, nuoret ja perheet peruspalvelukeskus Aavan palveluissa Ikääntyneet Aavan palveluissa Vammaiset ja kehitysvammaiset Aavan palveluissa Päihdetyö ja työhön kuntoutus Aavan palveluissa Sivistystoimi Varhaiskasvatus Koulutoimi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Internet Y tunnus Iitin kunnantalo Iitin kunta kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi Rautatienkatu PL 32 etunimi.sukunimi@iitti.fi ALV rek Kausala Kausala

3 Iitin kunta HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 PL Kausala Nuoriso ja liikuntatoimi Kirjasto ja kulttuuritoimi Vapaa sivistystyö Sosiaalinen kanssakäyminen Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu Lähiympäristön tila Pohja ja talousveden laatu Vesistöjen tila Jätehuolto Melu Ilmanlaatu Maaperä Kuntapäätöksenteko ja hyvinvointi Päätöksenteon kulttuuri Iitin strategia hyvinvointia koskevan päätöksenteon pohjana 48 5 IITTILÄISTEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISKOHTEET LÄHTEET Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Internet Y tunnus Iitin kunnantalo Iitin kunta kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi Rautatienkatu PL 32 etunimi.sukunimi@iitti.fi ALV rek Kausala Kausala

4 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 1 JOHDANTO TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET Hyvinvointikertomuksen laatimisesta säädetään terveydenhuoltolain 12. pykälässä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. Siinä todetaan, että kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Lisäksi säädetään, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä on Iitin kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Kertomusta on hyvä käyttää pohjana, kun kunta asettaa strategisessa suunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita ja laatii toimenpideohjelmia hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Onnistuneen toiminnan edellytyksenä on toiminnan perustuminen tietoon, jota saadaan hyvinvointitietoa tuottavista seuranta ja raportointijärjestelmistä. Kertomus on kunnan kaikkien hallintokuntien ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri yhteistyökumppaneiden yhdessä laatima selvitys kunnan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Vastuu sen laadinnasta ei ole missään nimessä vain kunnan sosiaali ja terveyspalveluilla, vaan oikean ja riittävän kuvan saamiseksi tarvitaan kunnan sivistystoimen ja teknisen toimen sekä yleishallinnon tuottamia tietoja ja arvioita. Monipuoliseen ja kattavaan kuvaukseen tarvitaan myös kunnassa toimivien järjestöjen, seurakunnan ja muiden vastaavien tahojen tietoja ja näkemyksiä. Kertomus toimii hyvänä pohjana sekä esim. seuraavan talousarvio ja toimintavuoden että pidemmän tähtäimen suunnittelulle. Hyvinvointikertomus on enemmän väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaava ja toteava asiakirja kuin vielä varsinainen toimenpideohjelma tai suunnitelma. Kertomuksen ja sen pohjalle laadittavan hyvinvointisuunnitelman keskeinen tehtävä on lisätä kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen tulisi olla suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Tämän kertomuksen tilastollinen perusaineisto pohjautuu pitkälti Päijät Hämeen alueelle laadittuun, Iitin valtuustossakin hyväksyttyyn sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Osa tilastotiedoista on noin 2 vuoden takaa; sen mukaan, mitkä ovat viimeisimmät tiedot. Kunnan eri hallintokunnat ovat täydentäneet omalta osaltaan tietoja ja kirjoittaneet omasta alueestaan analyysejä ja arvioita. Kertomusta on käsitelty 3 kertaa laadintaa varten muodostetussa kunnan työryhmässä ja siihen ovat kuuluneet kunnanjohtaja Pentti Toivanen, hallinto ja talousjohtaja Heikki Kantola, sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen, kirjasto ja kulttuuritoimenjohtaja Niina Honko, kansalaisopiston rehtori Marja Laiho, vapaa aikasihteeri Irina Barkman, päivähoidon ohjaaja Salme Saari, päiväkodin johtaja Erika Räikkönen, ruokapalveluemäntä Päivi Ristola, tekninen johtaja Veikko Haimila, rakennustarkastaja Seppo Pätynen, maanmittausteknikko Leena Kiukkonen sekä perusturvajohtaja Päivi Hiltunen. Kertomus on käsitelty ensin Iitin ja Nastolan yhteisessä perusturvalautakunnassa ja Iitin muissa lautakunnissa ja sen jälkeen se menee kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Lautakunnat ovat omalta osaltaan tehneet johtopäätökset esitettyjen tietojen valossa. Johtopäätösten pohjalta tulisi johtaa kunnan strategiaan ja talousarvioihin tarvittavia, kuntalaisten hyvinvointia vahvistavia ja ylläpitäviä toimenpiteitä.

5 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Kertomuksen laadinnassa on käytetty pohjana sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallia että Lahden kaupungin ja Hollolan ja Sysmän kuntien vastaavaa kertomusta. Myös Nastolassa laaditaan samaan aikaan vastaavilla periaatteilla hyvinvointikertomusta. Jatkossa kertomus muuttuu yhä enemmän sähköiseksi; Päijät Hämeen alueella perehdytään ja suunnitellaan parhaillaan kuntien ja sosiaali ja terveysyhtymän yhteistyönä kertomusten laadintaa mahdollisimman samankaltaiselta pohjalta kaikille kunnille Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen mallin mukaan. Kertomuksen jälkeen kuntaan tulisi asettaa hyvinvointityöryhmä, joka laaja alaisesti, kaikkia hallintokuntia kuullen ja eri näkökulmia hyödyntäen viitoittaisi Iitin kunnan hyvinvointityötä. Kun peruspalvelut eivät ole suoraan kunnan omassa tuotannossa, asettaa tämä erityisen haasteen saada mukaan myös peruspalvelukeskus Aavasta edustus em. työhön. Hyvinvoinnin määrittelyä Hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, joten osattomuus jollakin hyvinvoinnin ulottuvuudella ei aina merkitse sitä, että myös muilla elämänalueilla menee huonosti. Usein kuitenkin on niin, että hyvinvoinnin vajeilla on tutkimusten mukaan taipumus kasautua (Hyvinvoinnin palvelujen muutossuunnat, Päijät Hämeen hyvinvointibarometrin 2008 tuloksia). Tästä seuraavia ongelmia voidaan kuitenkin lievittää valtion ja kuntien toimin esim. kaventamalla kuntalaisten eriarvoisuutta. Tämä onkin kirjattu tavoitteeksi moniin lakeihin ja valtiotason ohjelmiin. Päijät Hämeessä on selvitetty hyvinvointia erityisen barometrin avulla 2000 luvulla kolme kertaa. Tuloksena oli mm. että miesten ja naisten tapa ajatella hyvinvointia on hyvin samanlainen. Merkityksellisimpiä asioita ovat ihmissuhteet ja terveys. Myös mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja on tärkeää, samoin elinympäristön puhtaus sekä mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan. Mielihyvää tuottavat erilaiset arkiset asiat koetaan tärkeiksi, etenkin naisten keskuudessa. Siten hyvinvointi ei aina ole suurta ja juhlallista eikä pelkästään materiaalista, taloutta, tuloja ja mitattavaa terveyttä. Eri ikäryhmien arvostuksissa on jonkin verran eroja. Ikääntyessä suhteet naapureihin, uskon tai henkilökohtaisen vakaumuksen antama elämänsisältö, kulttuuriharrastukset, osallistuminen järjestö tai asukastoimintaan, asuinympäristön kauneus ja palvelujen läheisyys arvioidaan tärkeimmiksi asioiksi (hyvinvointibarometrit). Laajassa ja 10 vuotta maakunnassa toimineessa Ikihyvätutkimuksessa selvisi, että ikääntyville ovat tärkeitä terveys, suhteen perheenjäseniin, fyysinen kunto ja luonto sekä mahdollisuus liikkua luonnossa. Heillekin elinympäristön kodinomaisuus on tärkeää. Lapsuuden ja nuoruuden aikana syntyy perusta ihmisen myöhemmälle hyvinvoinnille ja terveydelle. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asenteet, elintavat, käyttäytymismallit ja niihin vaikuttavat tekijät omaksutaan lapsuus ja nuoruusvuosien aikana. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden myönteiseen perustaan kuuluvat mm. terveelliset elintavat, erityisesti liikunnan ja levon tasapainoinen suhde, päihteettömyys, monipuoliseen ravitsemukseen liittyvä painonhallinta, tasapainoinen mielenterveys ja tunne elämä sekä harrastukset ja sosiaaliset suhteet. Lapsiasiavaltuutetun tietojen mukaan enemmistö suomalalaisista lapsista voi kohtuullisesti, osa suorastaan erinomaisesti. Arviolta %:lla on eriasteisin psykososiaalisia ja mielenterveyden ongelmia % voi pahoin ja pahoinvointi on monimutkaistunut ja vaikeutunut. Syynä tähän

6 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) ovat pääasiassa vanhempien ongelmat kuten mielenterveys, päihteiden liikakäyttö, väkivalta ja riitaisat parisuhteet. Suomessa esiintyy myös lapsiköyhyyttä ja se keskittyy yksinhuoltajaperheisiin sekä alle 3 vuotiaiden ja monilapsisiin perheisiin.

7 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 2 HYVIVOINNIN TAUSTATEKIJÄT PERUSPALVELUKESKUS AAVA ALUEELLA Perustietoa Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät Koko maa Häme Pinta ala km Väkiluku Väestöntiheys asukas/ km Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen muutto voitto/ tappio 2012 Elinkeinot Alkutuotannon työpaikat % 18,3 13,3 23,4 3,3 11,3 23,0 26,3 3,4 3,7 Jatkojalostuksen työpaikat % 29,6 37,2 19,8 52,4 35,8 23,6 18,3 29,1 32,4 Palveluiden työpaikat % 52,1 49,4 56,8 44,3 52,9 53,4 55,5 67,5 73,9 Tuloveroprosentti 20,5 19,0 20,0 20,5 19,75 19,5 19,0 19,8 19,25 Tilastokeskuksen StatFin tilastotietokanta Iitti on pinta alaltaan ja asukasluvultaan kolmanneksi suurin Aava kunnista. Asukastiheydeltään Iitti on neljänneksi tiheimmin asuttu kunta. Tiheimmin asuttu Aava kunta on Nastola. Syntyvyys on Iitissä toiseksi alhaisin ja syntyneiden enemmyys v oli 54 henkilöä. Kuntien välinen muuttovoitto on ollut kuitenkin toiseksi suurinta. Vuonna 2012 Iitti voitti 24 henkilöä. Elinkeinoelämän puolella Iitissä on eniten palveluiden työpaikkoja, joita on melkein puolet. Vertailtaessa muihin kuntiin, Iitissä niitä on toiseksi vähiten. Vertailussa Iitti pärjää jatkojalostuksen työpaikkojen osalta, sillä niitä on Iitissä toiseksi eniten. Tuloveroprosentti on Sysmän tavoin pidetty alhaisimpana suhteessa muihin Aava kuntiin.

8 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 2.1 Väestö ja ikärakenne THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Iitissä työikäisen väestön osuus on tällä hetkellä Päijät Hämettä ja koko maan keskitasoa matalammalla. Kun tullaan 65 vuotta täyttäneisiin ja tätä vanhempiin, on osuus taas keskitasoa korkeampi. Iäkkäiden osuus väestöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Väestöennuste vuoteen enn erotus kasvu % Hartola ,30% Iitti ,50% Myrskylä ,20% Nastola ,60% Orimattila ,50% Pukkila ,20% Sysmä ,00% THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Vuoteen 2030 mennessä Iitin kunnan väestön määrä laskee nykyisestä 6955:stä 6569:een, (5,5 %). Yli 65 vuotiaiden määrä nousee huomattavasti 48 % verrattuna kunnan koko väestöön. Eniten väestön ennustetaan kasvavan Orimattilassa (5,5 %).

9 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Väestöllinen huoltosuhde ennuste Hartola 67,6 90,4 111,5 114,5 Iitti 62,8 82,8 100,2 100,2 Myrskylä 64,5 76,6 83,4 84,2 Nastola 56,9 74,8 82,6 83,8 Orimattila 61,2 72,6 79,6 81,3 Pukkila 64,9 68,8 81,8 86,5 Sysmä 80,5 100,5 127,0 129,4 Päijät Häme 57,8 71,5 80,0 80,0 Koko maa 54,3 64,4 71,2 71,2 Tilastokeskuksen StatFin tilastotietokanta Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka monta alle 15 vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Huoltosuhteen arvo on sitä korkeampi, mitä enemmän on lapsia ja eläkeläisiä. Ennusteen mukaan huoltosuhde tulee kasvamaan kaikissa Aavakunnissa. Iitissä tilanne tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä kolmanneksi vaikein. Tuolloin jokaista työikäistä kohden on yksi huollettavan ikäinen. Suurinta kasvu on Sysmässä (80,5 129,4) ja Hartolassa (67,6 114,5). 2.2 Koulutus THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Tämä kaavio kuvaa väestön koulutuksen pituutta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutuksen pituus on viime vuosina noussut tasaisesti sekä Iitissä, että Päijät Hämeessä ja koko maassa, mutta Iitti jää kuitenkin näiden tasoa alhaisemmaksi. Koko maassa koulutuksen pituus on noin 3,5 vuotta, kun taas Iitissä vastaava tilanne on noin 2,8 vuotta.

10 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Keskiasteen koulutuksen saaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon suorittaneita ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3 vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita. Iitissä keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman korkeampi kuin Päijät Hämeessä tai koko maassa. Koulutuksen saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. 2.3 Elinkeinot Iitissä Elinkeinojakauman mukaan Iitissä on runsaasti jatkojalostuksen työpaikkoja (37 %), verrattuna koko maan tilanteeseen (22 %). Myöskin alkutuotannon osuus on suurempi kuin koko maan. Palveluiden osuus Iitissä on puolet, 50 %, kun taas koko maan vastaava lukema on 74 %.

11 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Tutkimus Iitin kunnan asukkaiden asioinnista helmikuussa 2013 (Santalo Oy ja Iitin kunta) Santala Oy:n ja Iitin kunnan teettämän tutkimuksen mukaan päivittäiset ostokset, kuten elintarvikkeet, lääkkeet, alkoholi ja ravitsemispalvelut, haetaan pääosin Iitin kunnan omista palvelupisteistä. Muita kulutustavaroita lähdetään vastaavasti enemmän hakemaan Kouvolan tai Lahden seudulta. Muissa paikoissa (Helsinki, pääkaupunkiseutu, ulkomaat, muut alueet, nettikauppa) asioidaan edelleen suhteellisen vähän. Kouvolan keskusta ja market alue näyttävät olevan suurimmassa osassa asiointia suosituin asioimissuunta iittiläisille. Kodin investointihyödykkeitä, kuten kodinkoneita ja huonekaluja, haetaan eniten Kouvolan suunnasta. Rautakaupassa on Iitissä hyvä palvelutaso, koska kolmannes asioi oman kunnan alueella. Autokauppa taas vie asiakkaat Kouvolan suuntaan, mutta asiointia suuntautuu myös Lahden seudulle ja muille alueille. Kunnan tarjoamia peruspalveluita (terveydenhuolto ja kirjasto) sekä kampaamopalveluita käytetään pääosin oman kunnan alueella. Kaupalliset palvelut taas haetaan valtaosin Kouvolan keskustasta ja Lahden keskustasta.

12 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Tutkimus Iitin kunnan asukkaiden asioinnista helmikuussa 2013 (Santalo Oy ja Iitin kunta) Asioinnissa tapahtuneita muutoksia voidaan karkealla tasolla seurata vertaamalla vuoden 2006 asiointitutkimuksen tuloksia ja tähän vuoden 2013 tutkimustuloksiin. Asioinnissa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan seuduittain (Iitin alue, Kouvolan seutu, Lahden seutu ja muu suuntautuminen). Vertailu on vain suuntaa antavaa johtuen erilaisista tutkimusmenetelmistä. Asioinnissa tapahtuneet muutokset eivät näytä olevan kovin suuria. Suurimpia menettäjiä ovat olleet Iitin omat palvelut. Erityisesti palveluiden ja kestokulutushyödykkeiden osalta on Iitti on menettänyt asiointia Kouvolan ja Lahden seudulle. Toisaalta taas asiointia on näyttänyt siirtyvän myös muilta alueilta Kouvolan ja Lahden suuntaan. Kouvolan ja Lahden seutu ovatkin kasvattaneet osuuksiaan lähes kaikissa tuote ja palveluryhmissä. Lahden suunta on joissakin tuoteryhmissä kasvattanut osuuttaan, ja samoin myös Kouvolan suunta vastaavasti toisissa tuoteryhmissä. Kouvolan seutu on kasvattanut eniten osuuttaan kodin investointihyödykkeissä sekä palveluissa ja Lahden seutu päivittäistäisasioinnissa. Päivittäisasioinnissa Kouvolan ja Lahden seutu ovat siis myös kasvattaneet osuuttaan, mutta Iitissä asiointi ei merkittävästi kuitenkaan ole näiden selvityksen pohjalta tarkasteltuna vähentynyt.

13 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Työssäkäynnin suuntautuminen: Kouvola Muu Kymenlaakso Iitistä ,3 % Iitistä ,9 % Iittiin ,2 % Iittiin ,7 % Pendelöinti ,0 % Pendelöinti ,0 % Lahti Muu Päijät Häme Iitistä ,5 % Iitistä ,6 % Iittiin ,6 % Iittiin ,9 % Pendelöinti ,3 % Pendelöinti ,5 % Nastola Muu Suomi Iitistä ,9 % Iitistä ,3 % Iittiin ,8% Iittiin ,3 % Pendelöinti ,1 % Pendelöinti ,6 % Pääkaupunkiseutu Iitin pendelöinti Iitistä ,6 % Iitistä ,1 % Iittiin ,3 % Iittiin ,3 % Pendelöinti ,5 % Pendelöinti ,0 % Lähde: Tilastokeskus Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Pendelöinti on kokonaisuudessaan kasvanut viime vuosina ja erityisen voimakkaasti Lahteen ja Päijät Hämeeseen. Vuodesta 2004 vuoteen 2010 työssäkäynti Iitistä Lahteen kasvoi noin 70 %. Vastaavasti työssäkäynti Lahdesta Iittiin kasvoi noin 32 %. Tämä kehityssuunta tulee jatkumaan todennäköisesti myös tulevaisuudessakin.

14 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 2.4 Työllisyys, työttömyys ja toimeentulo Työllisyys ja työttömyys 2012 % työvoimasta Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät Häme Koko maa Työlliset, % väestöstä 36,2 40,9 40,8 42,7 41,6 45,3 33,6 40,8 43,1 Työttömät 10,5 10,6 9,5 10,4 10,4 5,7 9,8 12,1 9,8 Pitkäaikaistyöttömät 1,8 3,0 2,2 3,1 2,4 0,9 2,2 3,3 2,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 15,7 13,2 13,2 18,4 17,3 10,7 12,5 16,2 12,4 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Iitin väestöstä työllisiä on noin 41 % väestöstä, joka on neljänneksi vähiten Aava kuntien alueella. Sama luku eniten työllisiä omaavasta Nastolasta on 43 % ja vähiten työllisiä omaavasta Sysmästä on 33,6 %. Työttömien sekä pitkäaikaistyöttömien osuus Iitin työvoimasta on hieman korkeampi maan keskitasoon verrattuna (10,6 % ja 3,0 %, vuoden 2013 luku on ollut 11 % keskimäärin). Huomattavasti muita Aava kuntia alhaisempi osuus on Pukkilassa (5,7 % ja 0,9 %). Nuorisotyöttömien osuus kaikista vuotiaasta työvoimasta on Iitissä 13,2 %. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo, mutta kuitenkin alhaisempi kuin Päijät Hämeen. Eniten nuorisotyöttömiä kaikista Aava kunnista on Nastolassa (18,4 %). Iitin kuntaan laaditaan parhaillaan työllistymisen edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn ohjelma. Aktivointiaste 2012 keskimäärin Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät Häme Koko maa 43,2 33,5 33,3 26, ,5 58,4 29,8 34,2 KELA, Tilastotietokanta Kelasto Aktivointiaste on aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien, palkkatuella työllistettyjen tai starttirahaa saavien osuus työmarkkinatuen piirissä olleiden työttömien työnhakijoiden määrästä. Iitin aktivointiaste on 33,5 %, joka on Aava kuntien keskitasoa. Korkein aktivointiaste on Sysmässä ja matalin Orimattilassa. Vuoden 2013 tieto on, että alle 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste on ollut 37 % ja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden 28,3 %.

15 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Kunnan yleinen pienituloisuusaste Koko maa 15,0 14,9 14,8 14,9 15,0 Päijät Häme 16,8 16,9 16,9 16,9 17,0 Hartola 26,1 25,7 23,5 22,5 24,7 Iitti 17,6 17,5 17,7 17,3 17,7 Myrskylä 18,2 18,6 17,7 18,6 16,0 Nastola 13,3 13,5 13,1 13,8 13,9 Orimattila 15,4 15,2 15,8 15,0 15,5 Pukkila 16,1 16,4 15,6 13,8 14,0 Sysmä 25,0 24,2 24,6 24,4 22,9 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Pienituloisuusaste tarkoittaa pienituloisen väestön osuutta koko väestöstä. Iitin pienituloisuusaste on noin 17 %, joka on hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo (15 %). Aava kunnista kaikkein vähiten pienituloisia koko väestöstä on Nastolassa (13,9 %), kun taas Hartolassa pienituloisuusaste on jopa 10 prosenttiyksikköä korkeampi (24,7 %). Lapsiperheiden pienituloisuusaste Koko maa 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 Päijät Häme 15,2 15,7 16,7 16,8 16,9 Hartola 26,1 22,4 22,5 20,5 26,9 Iitti 14,2 13,9 16,4 16,6 16,8 Myrskylä 15,6 15,7 14,8 18,1 12,1 Nastola 12,2 12,0 13,2 14,2 14,1 Orimattila 12,7 12,3 14,2 13,7 14,6 Pukkila 14,1 16,4 16,4 13,2 12,6 Sysmä 21,9 20,9 23,0 23,1 26,7 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa puolestaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18 vuotiaiden osuutta kaikista alle 18 vuotiaista. Iitissä lasten pienituloisuusaste on noussut noin 18 % vuodesta 2007 vuoteen Hartolassa ja Sysmässä pienituloisten lasten määrät ovat merkittävästi korkeammat verrattuna muihin Aava kuntiin tai koko maahan.

16 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä Koko maa 8,1 8,1 8,8 8,7 8,6 Päijät Häme 7,9 7,9 8,9 8,5 8,7 Hartola 4,7 4,6 5,5 6,5 7,5 Iitti 6,8 5,7 7,2 7,7 6,5 Myrskylä 7,3 3,8 5,7 5,1 7,6 Nastola 7,9 8,2 8,1 7,6 7,0 Orimattila 7,3 7,8 8,4 7,6 7,7 Pukkila 5,3 4,1 3,5 2,2 4,9 Sysmä 8,6 7,1 6,0 5,5 5,8 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on pysynyt Iitissä melko samana viime vuosina, keskiarvo noin 6,7 %. Vuonna 2011 toimeentulotukea saaneiden osuus oli Iitissä kolmanneksi alhaisin verrattuna muihin. Alhaisin määrä on Pukkilassa (4,9 %) ja korkein Orimattilassa (7,7 %). Kaikissa Aava kunnissa toimeentulotukea saaneiden osuus on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (8,6 %).

17 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 2.5 Asumisen olosuhteet Asunto ja asuinolot muodostavat osan asukkaiden henkisestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Asumisen ongelmilla on yhteyttä syrjäytymiseen, jos asumisongelmia esiintyy yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa, joita ovat esim. yksinhuoltajuus, pienituloisuus, toistuvat muutot. Suomessa asumistukea saavista lapsiperheistä valtaosa on yksinhuoltajatalouksia. Ahtaasti asuvat normaalisti pienituloiset yksinhuoltajat lapsineen. Ahtaasti asumisen kriteerit täyttyvät, kun asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Omistusasunto Vuokraasunto Asumisoikeusasunto Väestö asumisperusteen mukaan 2011 Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät Häme Koko maa 75,10 % 77,7 % 83,10 % 77,00 % 80,30 % 86,00 % 79,10 % 66,70 % 67,30 % 24,90 % 22,30 % 16,90 % 23,00 % 19,70 % 14,00 % 20,90 % 31,90 % 31,30 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,4 % 1,4 % Tilastokeskus Iitin asuntorakenne on samantapainen vertailukuntiin nähden. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on n. 7,4 %. Asumisväljyys on Iitissä 45,5 m2/asukas, kun koko maan asumisväljyys on 39,6 m2/ asukas.

18 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 2.6 Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys Ihmisen elinympäristön terveellisyyden suhteen ei Iitissä ole muita erityisiä vaarantavia tekijöitä kuin rautatien kemikaalijunat ja valtatie 12:sta raskaan liikenteen kuljetukset. Haitallisia tai häiritseviä päästöjä aiheuttavia laitoksia ei Iitissä ole. Turvallisuuteen kuuluvat paitsi liikenteen olosuhteet myös ympäristön turvalliseksi kokemisen tuntemukset. Kaavoituksella muodostetaan mittakaavaltaan ihmisen kokoisia ympäristöjä, joissa liikkuminen on turvallista kaikille ikäryhmille. Katujen ja kevyen liikenteen kulkuväylien riittävällä kunnossapidolla on merkittävä vaikutus turvalliseen liikkumiseen. Viihtyisyydestä on huolehdittu hyvin, ainakin vuosittaisten hoitokyselyjen tulosten mukaan. Rakennetun ympäristön viihtyisyyteen on pyritty vaikuttamaan rakentamisen valvonnalla. Mitään merkittäviä häiriötekijöitä ei ole palautteiden mukaan olemassa. Arvio: Muutosta on tapahtunut mm aiemmin puistokaistaleina olleiden kapeiden hoitamattomien alueiden liittäminen rakennuspaikkoihin kuuluvaksi alueeksi. Tämä on kohentanut yleisilmettä ja lisännyt viihtyisyyttä. Kevyen liikenteen kulkuväyliä on lisätty liikkumistarpeet paremmin huomioiden. Rautatienkadun länsipuolelle on tehty uusi kevyen liikenteen väylä ja tämä yhdessä Teilimäenkadun uuden kevyen liikenteen väylän kanssa paransi yläkoulun oppilaiden kulkemista. Johtopäätökset: Tekninen päävastuualue on keskeisessä roolissa elinympäristön fyysiseen ilmeeseen, kaavoituksen onnistuminen, rakentamisen valvonnan onnistuminen, toteutuksen onnistuminen ja kunnossapidon taso vaikuttava siihen miten lopputulos koetaan. Kyselyjen mukaan näissä on onnistuttu hyvin Liikenne Iitin kunnan alueella liikenne on pääsääntöisesti maantie ja rautatieliikennettä. Valtaosa maantieliikenteestä suuntautuu itä länsi suuntaisesti valtatietä 12 pitkin. Valtatie 12 on valtakunnan toiseksi tärkein ja liikennöidyin itä länsi suuntainen valtaväylä. Sen keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Kausalan kohdalla ovat yli 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä kokonaisliikenteestä on vajaat 20 %. Valtatie 12 kuuluu maantieverkon vaarallisimpaan viidennekseen. Valtatien 12 peruskorjausta ja siirtämistä Kausalan taajaman pohjoispuolelle on suunniteltu pitkään. Hankkeen toteutus on viiden kymmenen vuoden päässä. Iitin keskustaajama Kausala on rakentunut Lahti Pietari radan varteen. Rata on valtakunnan tärkein itä länsi suuntainen rautatieyhteys sekä henkilö että tavaraliikenteen osalta. Rata ja Kausalan asemalaiturit sekä pysäköintialueet on uusittu pari vuotta sitten. Kevyen liikenteen tarpeet on pystytty huomioimaan Kausalassa kohtuullisen hyvin. Ongelmana on haja asutusalueen kevyen liikenteen yhteystarpeiden tyydyttäminen. Poikkeuksena on Vuolenkosken kylän alue, jossa kyläläisten aktiivisuuden ansiosta on saatu aikaiseksi kylän kattava kevyen liikenteen väylä. Kirkonkylän ja Kausalan välinen kevyen liikenteen yhteys saataneen rakennettua kymmenen vuoden sisällä. Iitin kunnassa henkilöliikenne perustuu osin rautateitse ja maanteitse hoidettuun joukkoliikenteeseen, kutsutaksiliikenteeseen ja osin omien kulkuneuvojen käyttöön etenkin haja asutusalueella. Joukkoliikenteen puutteina voidaan todeta linja autovuorojen ja junavuorojen vähäisyys, linjaautoaseman ja rautatieaseman sijainti eri paikoissa sekä yhteisen seutulippujärjestelmän puute. Yhteisen seutulippujärjestelman puute koskee koko seutukuntaa.

19 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Ammattimaisesti hoidettua vesiliikennettä kunnan alueella ei ole. Vesiliikenteen kehitystä tulevaisuudessa auttaa mahdollisesti avattava Kimolan kanava. Hanke on tällä hetkellä selvittelyvaiheessa. Kymenlaakson maakuntaan on laadittu ja ylläpidetään liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Sen tehtävänä on kehittää maakunnan liikennejärjestelmää ja olosuhteita sekä henkilöliikenteen kehittymistä liikenneturvallisuutta unohtamatta. Tärkeänä tehtävänä on myös maakunnallisesti tärkeiden liikennehankkeiden edistäminen. Arvio: Liikenneolosuhteita on viime vuosina parannettu pienin sekä valtion että kunnan toimenpitein. Suurin parannus on tapahtunut raideliikenteen osalta rautatieaseman uudelleen järjestelyinä sekä junaliikenteen nopeutumisena. Myös Kausalan keskustan liikenneympäristöä on parannettu oleellisesti. Johtopäätökset: Kausalan liikenneolosuhteet ovat hyvin järjestetty ja pienillä jatkotoimenpiteillä tyydyttävät liikenteen tarpeet. Valtatien siirtyminen uudelle linjaukselleen on siirtynyt vuodesta toiseen. Hajaasutusalueiden liikenneolosuhteet kärsivät valtion kunnossapitorahoituksen puutteesta.

20 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset per 1000 asukasta Koko maa 71,5 81,8 91,4 93,8 93,4 Päijät Häme 96,6 121,2 167,5 186,9 155,3 Hartola 117,0 79,1 69,7 108,2 113,9 Iitti 88,5 108,8 76,7 105,9 110,1 Myrskylä 28,6 17,9 45,5 76,8 31,9 Nastola 210,7 362,3 408,8 416,3 283,2 Orimattila 70,7 62,5 67,1 65,1 79,8 Pukkila 49,0 55,8 44,9 55,8 38,2 Sysmä 115,8 45,2 129,6 153,1 164,8 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset ja rikkomukset sekä liikenteen vaarantamiset per 1000 asukasta Koko maa 78,1 88,0 Päijät Häme 104,8 128,7 Hartola 124,6 87,1 Iitti 96,1 117,0 Myrskylä 30,6 18,9 Nastola 218,9 371,5 Orimattila 83,6 74,6 Pukkila 51,4 57,8 Sysmä 122,5 51,2 Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset Koko maa 10,6 9,9 10,0 Päijät Häme 13,5 11,7 12,0 Hartola 14,2 11,9 10,0 Iitti 11,8 8,6 14,0 Myrskylä 9,4 10,0 10,0 Nastola 11,6 11,5 10,7 Orimattila 14,7 10,5 13,5 Pukkila 10,5 6,9 7,9 Sysmä 12,3 12,8 12,7 Tilastointiperuste muuttunut THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Liikennerikkomusten määrä on Iitissä kasvanut 25 % vuodesta 2007 vuoteen Liikennerikosten määrä Iitissä oli vuonna 2011 Aava kunnista korkein. Määrät ovat kunnissa vaihdelleet vuosittain jonkin verran. Tilastosta voidaan kuitenkin havaita, että valtateiden läheisyys vaikuttaa selvästi tapausten määriin. Läpikulkuliikenne ja kasvavat liikennemäärät ovat Iitissäkin merkittävimmät tekijät määrien kasvuun.

21 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen on osa asukkaiden hyvinvointia. Yksilön kokema turvattomuuden tunne on aito ja oikea riippumatta siitä mikä sen aiheuttaa. Turvattomuutta voidaan tarkastella subjektiivisesti omakohtaisena kokemuksena tai objektiivisena riskinä joutua rikoksen uhriksi. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset per 1000 asukasta Koko maa 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 Päijät Häme 6,3 6,3 6,0 5,9 7,3 Hartola 6,2 6,3 5,6 8,6 5,8 Iitti 6,1 3,1 4,0 4,3 5,0 Myrskylä 4,9 12,9 3,5 5,0 6,5 Nastola 6,5 4,9 3,4 5,5 5,2 Orimattila 6,3 6,5 5,0 5,4 5,1 Pukkila 4,5 3,0 2,5 3,5 1,5 Sysmä 4,8 2,9 7,3 4,2 5,4 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset Koko maa 2,9 2,9 3,5 3,7 3,8 Päijät Häme 2,3 2,5 2,8 4,6 2,9 Hartola 1,1 5,2 6,2 1,8 2,4 Iitti 0,7 0,4 0,3 0,3 0,6 Myrskylä 0,0 0,5 2,5 1,5 1,0 Nastola 1,3 1,8 1,6 4,5 1,3 Orimattila 1,7 2,1 1,2 0,9 1,7 Pukkila 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 Sysmä 0,4 0,0 0,0 0,5 0,7 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset Koko maa 47,4 48,2 47,8 46,0 48,1 Päijät Häme 55,7 53,8 56,2 45,6 47,2 Hartola 34,4 30,6 37,8 27,7 39,2 Iitti 42,9 41,9 34,9 36,5 26,1 Myrskylä 20,2 15,4 19,8 15,5 14,4 Nastola 43,2 37,5 27,3 25,1 25,0 Orimattila 37,5 37,0 35,8 24,2 33,5 Pukkila 14,8 11,4 17,5 9,4 27,3 Sysmä 28,8 22,2 21,6 26,0 28,2 THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Aava kuntien alueella henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset sekä omaisuus ja huumausainerikokset ovat harvinaisempia kuin Päijät Hämeessä tai koko maassa yhteensä. Arvot ovat vaihdelleet huomattavastikin eri vuosina, mutta erityisiä kehityssuuntia ei ole minkään kunnan kohdalla havaittavissa.

22 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki ovat hyväksyneet yhteisen Kouvolan seudun turvallisuussuunnitelman. Iitti rakentaa turvallisuuskulttuurinsa vahvan maaseutuidentiteetin varaan myös Kausalan taajamassa. Sosiaali ja terveyspalvelut tuotetaan Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Varsinaiset turvallisuuspalvelut tuottaa Kymenlaakson pelastuslaitos ja poliisi. Kunta huolehtii kuntalaisten turvallisuudesta kattavasti. Turvallisuussuunnitelmassa tunnistettuja kärkihankkeita ovat haavoittuvuus ja varautuminen, onnettomuudet ja tapaturmat, rikollisuus ja järjestyshäiriöt sekä syrjäytyminen ja turvattomuus. Viime vuosina on erityistä huomiota kiinnitetty arjen turvallisuuteen. Liikenneturvallisuutta on jo vuosikymmeniä pidetty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden osaalueena. Viimeinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuodelta 2007 on laadittu seudullisena suunnitelmana. Suunnitelmassa on asetettu sekä määrällisiä että laadullisia liikenneturvallisuuden parantamistavoitteita. Suunnitelmaan sisältyvät liikennekasvatus, valistus ja tiedotussuunnitelmat laadittiin seudullisina yhteistyössä kaikkien Kouvolan seudun kuntien kanssa. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on fyysisten liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden lisäksi saada henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vähenemään 60 % kymmenen vuoden aikana. Liikenneturvallisuutta ja liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamista valvovat alueelliset yhteistyöryhmät. Liikenneturvallisuustyö on otettu myös osaksi maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaa. Vuoteen 2014 saakka kunta on talousarvion investointiosassa varannut erillisrahoituksen liikenneturvallisuuskohteiden toteuttamiselle. Kyseistä menettelyä on pidetty esimerkillisenä kaikilla liikenneturvallisuusfoorumeilla.

23 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 3 IITTILÄISTEN HYVINVOINTI 3.1 Hyvinvointi eri elämänvaiheissa Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten hyvinvointia on seurattu Stakesin tekemän kouluterveyskysely avulla. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas ja opiskelijahuollosta. Kyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Iitissä kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat ja kysely on suoritettu viimeksi vuonna Nuorten elintavat 2010 % 8. ja 9. luokan oppilaista Iitti Päijät Häme Koko maa Ylipaino 16,5 15,3 16,7 Ei syö koululounasta päivittäin 14,4 28,3 30,4 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa ajalla korkeintaan 35,0 30,8 20,7 1 h viikos sa Tupakoi päivittäin 19,2 25,6 21,8 Tosi humalassa vähintään kerran 16,5 27,9 26,4 kuukaudessa On kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 4,8 16,4 14,2 THL Kouluterveyskysely, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista useimpien terveystottumukset ovat parempia kuin Päijät Hämeessä tai koko maassa yleensä. Kuitenkin liikuntaa vähän harrastavien osuus on sekä Päijät Hämeen että koko maan keskiarvon yläpuolella. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on taas Iitissä selvästi alhaisempaa verrattuna Päijät Hämeen ja koko maan tilanteeseen. Iitissä kuitenkin on kouluterveyskyselyn mukaan hiukan enemmän ylipainoisia kuin Päijät Hämeessä.

24 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) % 8. ja 9. luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta Ei yhtään läheistä ystävää On ollut koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Nuorten sosiaalinen hyvinvointi Iitti Päijät Häme Koko maa 21,1 22,3 24,7 6,7 9,1 10,2 9,5 7,6 8,4 16,4 12,8 14,9 THL Kouluterveyskysely, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi ystävien lisäksi myös vanhempia ja muita aikuisia. Vanhemmuuden puutetta kokee noin 21 % kyselyyn vastanneista. Vanhemmuuden puute koostuu kyselyssä seuraavista osa alueista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Ainoastaan noin 7 %:lla vastanneista ei ole yhtään läheistä ystävää. Tämän indikaattorin osalta tilanne on Iitissä hieman parempi verrattuna Päijät Hämeeseen. Koulukiusaamista osoittava indikaattori ilmaisee kiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun luokkalaisten osuuden. Iitissä koulukiusattujen määrä näyttää olevan lievästi suurempi kuin Päijät Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Kouluterveyskyselyn mukaan keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on Iitissä luokkalaisten keskuudessa hieman korkeampaa kuin Päijät Hämeessä tai maassa keskimäärin Työikäiset Työikäisten terveydentilaa voidaan arvioida erityiskorvattavien lääkkeiden oikeutettujen määrän kautta. Se kuvastaa, kuinka yleisiä pitkäaikaissairaudet ovat työikäisten keskuudessa ja se on myös avohoidon tarpeen ja käytön indikaattori. THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet

25 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Iitissä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kasvanut vuodesta 2008 lähtien. Määrä on myös selvästi korkeampi kuin Päijät Hämeessä tai koko maassa keskimäärin Ikääntyneet THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen, 65 vuotta täyttäneiden määrä on Iitissä alhaisempi, kuin Päijät Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Vuoteen 2011 asti määrät ovat olleet vähenemään päin, jonka jälkeen kaikilla suunta on ollut melko jyrkässä nousussa.

26 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 3.2 Sairastavuus ja kansatauti indeksi Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Päijät Häme 98,7 100,1 100,2 100,5 100,3 Hartola 110,0 113,4 113,2 114,8 113,8 Iitti 98,2 99,5 97,1 97,9 99,5 Myrskylä 90,2 94,0 98,9 93,9 95,4 Nastola 100,5 101,2 100,8 98,7 98,8 Orimattila 100,2 101,7 100,7 100,7 101,1 Pukkila 84,4 87,6 88,0 81,8 82,1 Sysmä 109,8 110,4 114,9 114,8 117,1 KELA, Tilastotietokanta Kelasto Iitissä sairastuvuus on ollut kolmanneksi pienintä Aava kuntien alueella. Suurinta se on ollut Sysmässä ja Hartolassa ja pienintä Pukkilassa. Terveyspuntarin kansantauti indeksi Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Päijät Häme 94,4 93,9 93,2 92,9 92,5 Hartola 110,5 108,3 106,0 103,7 102,5 Iitti 89,6 89,0 89,3 89,4 90,8 Myrskylä 91,5 89,4 87,7 86,7 89,2 Nastola 99,5 99,0 98,9 97,6 97,3 Orimattila 97,3 97,6 95,9 95,4 94,3 Pukkila 83,7 83,8 83,2 84,8 83,9 Sysmä 106,3 106,8 106,6 104,5 104,3 KELA, Tilastotietokanta Kelasto Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksien valossa. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan vertailuluku on 100. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine ja sepelvaltimotauti.

27 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 3.3 Potential Years of Life Lost (PYLL) PYLL indeksi on kansainvälisesti käytetty ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien indeksi. Tämän mittarin avulla pystytään seuraamaan ennenaikaisesti menetettyjen kuolemien määrää sekä niihin johtaneita syitä. Se korostaa erityisesti nuorella iällä kuolemantapauksien merkitystä maan tilanne + enemmän vähemmän Muutos 10 vuoden takaiseen + parempaan huonompaan Hartola + 84% 29 % Iitti + 10% + 25 % Myrskylä 30% + 39 % Nastola + 12% + 9 % Orimattila + 17% + 8 % Pukkila 60% + 71 % Sysmä + 70% 28 % Maakunnallisessa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa PYLL indeksiin perustuvia tietoja esitetään ajanjaksolta ja muutosta 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Iitin tilanne on parantunut 10 vuoden aikana.

28 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) 4 MITEN IITTILÄISTEN HYVINVOINNISTA HUOLEHDITAAN/KÄYTTÖTIETOJA 4.1 Sosiaali ja terveystoimi Iitin kunnan kaikki sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut järjestää Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimiva seitsemän kunnan yhteinen peruspalvelukeskus Aava. Kunta siirtyi tähän järjestelyyn vuoden 2007 alussa. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa myös sosiaali ja terveysyhtymä. Sen sijaan ympäristöterveydenhuollon Iitti hankkii Kouvolan kaupungilta, kuten myös sosiaalipäivystyksen. Työterveyshuollossa kunta on mukana monen kunnan ja kuntayhtymän Työterveys Wellamo Oy:ssä. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2013 Iitin kunnan maksuosuudet peruspalveluihin Aavalle olivat yhteensä euroa ja erikoissairaanhoitoon yhteensä euroa (sisältäen keskitetyn päivystyksen, Akuutti24:n ja ensihoidon sekä eräät kaikille kunnille yhteiset osuudet, kuten kalliin hoidon tasaus ja potilasvahinkovakuutusmaksut). Vuodelle 2014 kunta on varannut budjetissaan euroa peruspalveluihin ja euroa erikoissairaanhoitoon. Vuoden 2013 sosiaali ja terveydenhuollon kustannukset (ilman ympäristöterveydenhuoltoa) olivat näin noin /asukas. Vuoden 2013 peruspalvelujen käytössä näkyvät selkeästi kohonneet aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja perhetyön, vammaisten palvelujen sekä erilaisten sosiaalipalvelujen ostopalvelujen kohonneet kustannukset ja siten niiden lisääntynyt tarve ja käyttö. Osassa palveluja käyttö on kaksinkertaistunut kahden viimeisen vuoden aikana (esim. lastensuojelun avohuollon asiakkaat, lastensuojelun perhetyö, kuntouttava työtoiminta). Terveyspalveluissa (perustasolla) käyttö on ollut paljon maltillisempaa, ainoastaan hammashoitajan/suuhygienistin palveluja on käytetty selkeästi arvioitua enemmän Perusterveydenhuolto Peruspalvelukeskus Aava tuottaa iittiläisille myös perusterveydenhuollon palvelut. Iitin terveysasemalla voi saada lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, puheterapeutin ja fysioterapeutin palveluja. Suun terveydenhuollon palvelut toimivat myös Iitin kunnassa noin kilometrin etäisyydellä pääterveysasemalta. Myös laboratorio ja röntgentutkimukset on säännöllisesti saatavilla terveysasemalla. Lääkäreitä toimii Iitissä 4, sairaanhoitajia 6, terveydenhoitajia 3, fysioterapeutteja 3, puhetarapiaa on ollut viime vuosina n 0,5 työntekijän työpanos. Iitin terveysasemalla toimii myös akuuttia ja pitkäaikaissairaita palveleva vuodeosasto. Avosairaanhoidon työtilat on saneerattu v 2012 hyvin toimiviksi ajatellen vastaanottopalveluiden uutta Tulevaisuuden terveyskeskus toimintamallia, joka perustuu potilaiden segmentointiin paljon palveluita tarvitseviin ja nopeasta avusta hyötyviin. Vastaanottopalveluiden pitkäaikaisen ja toimintaan sitoutuneen henkilöstön ansioista hoidon jatkuvuus toteutuu jo nyt parhaiten Aava kunnista.

29 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Perusterveydenhuollon avohoitokäyntien määrä oli Iitissä vuonna 2011 huomattavasti alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Asukasta kohden käyntejä oli keskimäärin 4,0. Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäynnit, käynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, fysioterapiassa, kotisairaanhoito ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (esim. terveystarkastukset). Näiden palveluiden käyttö vaihtelee paljon ikäryhmittäin. Suurimmat käyttäjäikäryhmät ovat alle 6 vuotiaat ja yli 75 vuotiaat Työterveyshuolto Työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (743/78) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Työterveyshuolto rahoitetaan työtulovakuutuksen kautta, jonka rahoituksesta vastaavat työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät.

30 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Työterveyshuoltolaki /1383 velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta Työterveys Wellamo Oy järjestää työterveyspalvelut Iitin kunnan alueella toimivalle Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän henkilöstölle, Iitin kunnan henkilöstölle, osalle kunnan alueella toimivista yrityksistä, yrittäjistä ja maatalousyrittäjistä. Toimipiste on Iitin terveysaseman yhteydessä. Sairaanhoidollisissa asioissa kaikki Työterveys Wellamo Oy:n toimipisteet ovat sopimusasiakkaiden käytössä. Toimipisteessä työskentelee kaksi kokopäiväistä työterveyshoitajaa. Työterveyslääkärin vastaanottoaikoja on kolmena päivänä viikossa. Työfysioterapeutin vastaanottoaikojan on myöskin kolmena päivänä viikossa. Työpsykologin vastaanottoa on 2 3 kertaa kuukaudessa. Työterveyshuoltotoiminnan perustana on työpaikan työolosuhteiden hyvä tuntemus ja työterveyttä koskevien tarpeiden arviointi. Terveystarkastustentavoitteena on erityisesti terveyden, työ ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitämien, edistäminen sekä työperäisten sairauksien ehkäisy ja oireiden tunnistaminen. Terveystarkastukset mahdollistavat varhaisen hoidon tai kuntoutuksen käynnistämisen. Lisäksi terveystarkastuksissa käsitellään tietoa työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta ja muutoksista ja ohjataan turvallisiin työtapoihin. Terveystarkastuksia tehdään toimintasuunnitelmassa sovitulla tavalla. Iitin kunnalla on käytössä varhaisen tuen malli. Varhaisen tuen malli on työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden yhteistoimintamalli, jolla selkeytetään toimintatapoja siten, että työkykyä uhkaavat ongelmat havaitaan mahdollisimman varhain ja tilanteeseen löydetään oikeat ratkaisut työhön paluun tukemiseksi. Se on ensisijaisesti esimiehen työväline, joka helpottaa vaikeiden työkykyä uhkaavien asioiden puheeksi ottamista. Tavoitteena on myös pyrkimys sairauslomien tarpeettomien pitkittymisten ehkäisyyn sekä tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden käynnistäminen. Työterveyshuoltoon liittyvä sairaanhoito on yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa tarvittavine laboratorio ja röntgentutkimuksineen. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan käyttää erityistutkimuksia sekä erikoislääkärin konsultaatioita hoito ja kuntoutuslinjan määrittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa.

31 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) Erikoissairaanhoito THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä tuottaa kaikkien Aava kuntien erikoisairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynneistä psykiatrin osuus oli vuonna 2011 noin 8,8 % ja somaattisen sairaanhoidon osuus 91,2 %. Kokonaiskäyntimäärät ovat olleet psykiatrian avohoidon käyntien osalta pienessä kasvussa viime vuosina niin Iitissä kuin koko maassakin. Somaattisen hoidon osalta käyntimäärät ovat vaihdelleen vuosina jonkin verran, mutta kokonaisuudessaan määrät ovat olleet kasvussa. Iitissä palvelujen käytön kehitys noudattelee suurin piirtein Päijät Hämeen ja koko Suomen kehitystä. Koska Iitti on pieni kunta, voi jokin vuosi toteutua hyvin erilaisena kuin muut vuodet Terveydensuojelu Kouvolan kaupunki hoitaa Iitin kunnan ympäristöterveydenhuollon (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) ja ympäristönsuojelun lainsäädännön mukaiset, kunnalle kuuluvat tehtävät sekä erityislainsäädännöissä määrätyt tehtävät. Palvelut tuotetaan Iitin kunnalle laadultaan ja sisällöltään samantasoisina kuin Kouvolan kaupungin alueella. Tärkeimpinä terveyteen vaikuttavina ympäristötekijöinä pidetään hengitettävää ilmaa, ravintoa, juomavettä sekä fyysistä ja psykososiaalista ympäristöä. Terveydensuojelun painopistealueita ovat näin ollen elintarvikkeiden sekä niiden tuotannon turvallisuuden ja säädöstenmukaisuuden, kuluttajapalveluiden, talous ja uimaveden turvallisuuden sekä asuin ja oleskelutilojen terveellisyyden valvonta. Terveydensuojeluviranomainen tekee ennaltaehkäisevää terveydensuojelutyötä pääasiassa useiden erilaisten lausuntomenettelyjen kautta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Toiminnassa painotetaan myös kuntalaisten ja toimijoiden neuvonta ja ohjaustyötä toimialaan liittyvissä asi

32 IITIN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS (51) oissa. Ympäristölääketieteen asiantuntijana terveydensuojeluviranomainen huolehtii alueellisesti elinympäristön terveellisyydestä, kuten terveyshaittojen huomioimisesta yhdyskuntasuunnittelussa, alueiden käytössä ja rakentamisessa sekä elinympäristön terveyshaitoista tiedottamisesta väestölle. Terveydensuojelun tavoitteena on myös lisätä elinympäristön viihtyisyyttä. Terveydensuojeluviranomaisella on lisäksi lukuisia erityislaeilla sille osoitettuja ihmisen terveyttä suojaavia tehtäviä kuten esimerkiksi tupakka ja nikotiinivalmisteiden myynnin ja savuttomuuden valvonta. Terveydensuojeluviranomaisen säännöllinen valvontatyö perustuu valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman pohjalta laadittuun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka päivitetään vuosittain. Suurin osa suunnitelmallisen valvonnan työpanoksesta kohdistuu elintarvikelain, terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain mukaiseen valvontatyöhön. Vuonna 2013 Iitin tulot olivat n (sis. terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto ja ympäristönsuojelu). Vuoden 2013 aikana Iitissä terveydensuojelun tarkastuksia tehtiin 121, jotka jakautuivat seuraavasti: elintarvikevalvonta 74, terveydensuojelu 28, kuluttajaturvallisuus 12 ja tupakkalain valvonta 7 tarkastusta, talous ja uimavesinäytteitä otettiin 101. Eläinlääkärin vastaanotolla hoidettiin virka aikana 1131 pieneläinpotilasta ja päivystyksessä 111. Virka aikana potilaskäyntejä maatiloilla oli 845 ja päivystyksessä 69. Terveydenhuoltokäyntejä oli 33. Hoidettavat eläimet voivat olla myös Iitin ulkopuolella.