Onko kaupungeilla roolia innovaatiotoiminnassa? Kirkkonummi Virpi Mikkonen

Transkriptio

1 Onko kaupungeilla roolia innovaatiotoiminnassa? Kirkkonummi Virpi Mikkonen

2 Muutoksesta uutta liiketoimintaa Globaali talous Ilmastonmuutos Päästötön energia Energia- ja resurssitehokkuus Kaupungistuminen Megakaupungit, Älykaupungit Digitalisoituminen, älykkäät teknologiat Kulutustottumukset ja arvot muuttuvat Ikääntyminen, Yksilöllisyys, Terveys ja hyvinvointi Ekologisuus, Uudet työnteon tavat, Jakamistalous DM Lähde: Zukunftsinstitut

3 Kirkkonummen kuntastrategia Päästrategia Monipuolista asumista ja elämistä sujuvassa arjessa tillsammans Kuntalaisten osallisuus on toiminnan keskiössä Kuluttaja, asiakas ja kuntalainen keskiössä muuttuvine tarpeineen Asiakaslähtöisyys ja osallisuuden lisääminen tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä Kaavoituksestakin on tullut virkamiesten, asiantuntijoiden, toteuttajien ja asukkaiden joukkuepeli Teknologia mahdollistajana Kuntaa kehitetään elinvoimaisena monikeskuksisena yhteisönä osana metropolialuetta kestävän kehityksen mukaisesti Valtavirtaistunut megatrendi: Ekologian ja ekonomian yhdistäjät tulevaisuuden voittajia Vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen, energiantuotantoon, liikkumiseen, kuluttamiseen, palveluihin Päätöksenteossa ja toiminnassa luodaan puitteet kestävälle yritystoiminnalle ja vapaaehtoistyölle Kunnan omat hankinnat, yritysten yhteiskuntavastuu Kirkkonummi kehittää palvelujaan hyödyntäen modernia teknologiaa toiminnassaan Kustannussäästöt, tehokkuus, edelläkävijyys, markkinan luonti uusille ratkaisuille, referenssitoimitukset yrityksille Palveluiden saatavuus DM

4 Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten palvelutarpeita, ovat asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia Ohjelmassa vauhditetaan uusien innovaatioiden syntymistä fiksujen hankintojen ja markkinoiden kehittämisen avulla. Tavoitteena on edistää erityisesti pk-yritysten kehittämien tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille sekä parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Loppukäyttäjät ja sidosryhmät mukaan tarpeen määrittämiseen. DM

5 Innovatiiviset hankinnat mahdollisuus yrityksille ja julkiselle sektorille Julkisten hankintojen koko (35 mrd /v) Innovaatioiden hankinta ei yleistä - hankinnat ei tyypillisesti tue innovaatioita Hinnan painottaminen, hankintaosaaminen, ei linkkiä elinkeinostrategiaan, hajanaiset markkinat Julkisen sektorin rooli markkinoiden kehittymisessä Esim. sosiaali- ja terveyssektori, liikenne ja infrastruktuuri Miksi (julkiset) hankinnat ovat tärkeitä yrityksille? (Fidelix Oy, tj. Jussi Rantanen) Referenssit ovat tärkeitä uusien toimijoiden tai kokonaan uusien tuotekonseptien markkinoille saamiseksi. Hankintojen osuus budjetista Kirkkonummella? Vaativan ostajan tulisi seurata alan kehitystä ja saada uudet ideat mukaan jo suunnitteluvaiheessa Tarjouspyynnöstä puuttuvat hyvätkin innovaatiot jäävät käytännössä aina toteutumatta DM

6 Miten hankinnoissa tuetaan innovaatioita Strateginen ote hankintojen johtamiseen Asetetaan selkeät innovaatiotavoitteet = halutaan haastaa yrityksiä Hankinnan todellisen tarpeen määrittely ja markkinakartoitus hankintamenettelyn ja toteutuksen valinta Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hankinta, painottaminen kriteereissä mahdollistetaan uudet ratkaisut Riskien ja hyötyjen jakaminen sopimusmalleilla ja kannusteilla Kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyödyntäminen Markkinavuoropuhelu tai yhteistyö potentiaalisten tarjoajien kanssa ajoissa, avoimesti ja laajasti Loppukäyttäjät ja sidosryhmät mukaan tarpeen määrittämiseen Innovatiivisen hankinnan suunnitteluun tulee varata aikaa ja resursseja, ajoitus tärkeätä Oppiminen ja mallien levittäminen seuraaviin kohteisiin ja muualle

7 Innovaatiot julkisissa hankinnoissa rahoitus > Tekes voi rahoittaa julkisten hankintojen suunnittelua, kun tähtäimessä on palvelun ja toiminnan merkittävä uudistaminen. Vaikutetaan edelläkävijämarkkinoiden kehittymiseen Rahoitus on tyypillisesti 50% Rahoitus kohdistuu hankinnan valmistelun lisätehtäviin kuten tarpeen määrittämiseen, kriteeristön laadintaan, markkinavuoropuheluun Rahoituksen tavoitteet Parantaa palveluiden laatua ja tuottavuutta Edistää tarjoajien innovatiivisuutta Edistää elinkaariajattelua ja innovatiivisten ratkaisujen syntymistä

8 Tampereen kaupunki: HANKI - Innovatiivisten hankintojen johtaminen Tiekartta innovatiivisiin hankintoihin TAVOITE: Lisätä alueellista elinvoimaa, synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia innovaatioita edistää yritysten kansainvälistymistä, uudistaa julkinen hankintakäytäntö osaksi kaupungin innovaatiopolitiikkaa, parantaa kaupungin hankintatoiminnan kustannustehokkuutta ja avoimuutta, parantaa kaupungin palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Projektissa kehitetään konkreettisten pilottien pohjalta Tampereen kaupungin innovatiivisten hankintojen tiekartta ja innovatiivisten hankintojen johtamisen toimintamalli. TOTEUTUS Toteutetaan viisi laaja-alaista hankintapilottia. Hankintojen innovaatiojohtaminen -työpaketti Projektissa luodaan Tampereen kaupungille innovatiivisten hankintojen toimintamalli ja tiekartta VAIKUTTAVUUS HANKKEEN KANNALTA Toteutettavat innovatiiviset hankinnat ja näiden uusien ratkaisujen tuottamat kustannussäästöt ja laadun kehittyminen. Palveluiden tarpeisiin vastaavuus vahvistuu Hankintojen innovatiivisten menettelytapojen juurruttaminen osaksi kaupungin hankintakäytäntöjä Työkalupakki innovatiivisten hankintojen käytännöistä ja toimenpiteistä Kaupungin hankintahenkilöstön osaamisen vahvistuminen. VAIKUTTAVUUS YRITYSTEN KANNALTA Yrityksille mahdollisuus kehittää täysin uusia ratkaisuja kaupungin eri toimialoille Markkinat avautuvat uusille toiminta-alueille ja yrityksille referenssejä uusille palveluilleen ja tuotteilleen

9 Tampereen kaupunki: HANKI - Innovatiivisten hankintojen johtaminen Tiekartta innovatiivisiin hankintoihin, toteutettavat pilotit: Hyvinvointipalvelujen sähköisten palvelujen tiekarttatyö Toteutetaan osana Tampereen kaupungin palvelumallityötä helmi-maaliskuun 2015 aikana. Älyliikenteen uudet palvelualustat Pilottien avulla varmistetaan hankittavien tuotteiden tai palveluiden toimivuus, laadukkuus ja tarpeellisuus ennen laajempaa skaalausta esim. laajojen logistiikkaketjujen tai joukkoliikennekuljetusten yhdistämiseen. Elinkaariasumisen kortteli Tesoman kaupunginosa on valittu yhdeksi keskeiseksi kaupunkisuunnittelun kehitysalustaksi, jossa toteutetaan erilaisia palveluntuottajien, yritysten, muiden organisaatioiden ja palvelunkäyttäjien vuoropuhelua ja kehittämiskumppanuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Älykäs valaistus pilotti Toteutetaan innovatiivisena hankintana älykkään valaistuksen kaksi pilottikohdetta, joissa sovelletaan, testataan ja tutkitaan uusien ratkaisujen toimivuutta aidossa ympäristössä. Tulevaisuuden hyvivointikeskus Pilottiprojektissa luodaan toimintamalli, jossa kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan muihin hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka yhdistää soteuudistuksen jälkeenkin kunnan ja sote-alueen järjestämisvastuulle suunnitellut tehtävät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Seniorikeskuskonsepti Palveluntuottajan halutaan muodostavan seniorikeskuskonsepti, jolloin voidaan hyödyntää asumispalvelut sekä päivä- ja palvelukeskustoiminta tiloineen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja asuinalueen resurssina. Pilottihankinnassa kehitetään Outcomes Star -elämänlaatumittariin perustuva tulosperusteinen hankintamalli, jota pilotoidaan ikäihmisten palveluiden hankinnassa. Vuoreksen Havulaakson puisto Tampere rakentaa uutta Vuoreksen kaupunginosaa asukkaalle. Tavoitteena on ekokaupunki luonnon kainalossa. Havulaakson pilotissa luodaan konkreettinen, uusi ja innovatiivinen toimintamalli koko kaupungin puistorakentamiseen.

10 Oulun kaupunki: Hankintojen strateginen kehittäminen TAVOITE: Luodaan kysyntälähtöisen, vaikuttavan ja fiksun, innovaatiopolitiikkaa tukevan hankintatoiminnan mahdollistava strategisen hankintatoimen Competence Center. Tähän päästään esim. johtamista, toimintatapoja, organisaatio muuttamalla kysyntälähtöisiä innovaatioita tukevaksi. Suomen paras hankintatoiminta tukemassa ja edistämässä Oulun elinvoimaisuutta, kestävää kehitystä ja asiakaslähtöisyyttä. TOTEUTUS Kehitetään menettelytapoja ja prosesseja, jossa jäsennetään hankinnan todellisen tarpeen kuvaaminen Parannetaan järjestelmällisesti hankintaosaamista, jonka avulla pystytään laajentamaan ja monipuolistamaan eri hankintamenettelyjen käyttöä erityisesti innovatiivisten ja haasteellisten hankintojen kohdalla Luodaan menettelytavat, joilla pystytään tunnistamaan innovaatioista piirteitä, joiden avulla ne pystytään ohjaamaan tehokkaasti oikeiden menettely- ja kehittämistapojen (T&K&I-yhteistyö, pilotointi, hankinta) piiriin VAIKUTTAVUUS HANKKEEN KANNALTA Strateginen ja systemaattinen hankintatoimi lisää merkittävästi hankintojen kustannustehokkuutta Hankintojen uusilla malleilla luodaan laatua vahvistavia toimintamalleja ja kannusteita. VAIKUTTAVUUS YRITYSTEN KANNALTA Yritysten tuotekehitysmahdollisuudet kaupungin hankinnoissa saavat uuden tason hankintojen kannustavuuden, yhteiskehittämisen, uusien hankintamallien yms. kautta. Luo mahdollisuuksia yrityksille luoda uutta liiketoimintaa, saada uusia referenssejä ja näin kilpailukykyä monikansallisilla markkinoilla.

11 Innovatiivisten hankintojen vaikuttavuus Tilaaja Välittömät vaikutukset Hankintojen kustannus-vaikuttavuuden paraneminen (vaikutukset/ ) Loppuasiakkaiden tyytyväisyys (vastaavat paremmin loppuasiakkaiden tarpeita, mitattava case-kohtaisesti) Välilliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset (välittömät budjettivaikutukset, elinkeinoelämän vahvistuminen) Hankintaosaamisen vahvistuminen Yritykset Välittömät vaikutukset Innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saaminen (referenssikohteet, demonstrointikohteet) Kasvaneet t&k-panostukset (innovatiivisilla hankinnoilla tuetaan/kannustetaan tki-toimintaa) Uudet liiketoimintamahdollisuudet avautuvien markkinoiden myötä (uusia kohteita avautuu yksitysille toimijoille) Välilliset vaikutukset Hankintaosaamisen paraneminen Kansainväistymisen vauhdittuminen kotimaisten referenssikohteiden avulla 11

12 Rahoitettuja innovatiivisten hankintojen kehittämishankkeita Tampere: Sopimusmalleja ja työkaluja, joissa rakentamisen ja ylläpidon energiatehokkuus on otettu huomioon Tampere: Sähköinen liikenne. Sähköbussit innovaatioalustana Lahti: Uudistettiin henkilö- ja tavaraliikenteeseen liittyviä palvelu- ja toimintaprosesseja sekä hankintaa keskittämällä Vantaa: Ideakilpailu kaupunginosan uusien palveluratkaisujen ja kumppanuuksien hakemiseksi Pudasjärvi: Maailman suurin hirsirakenteinen oppimisympäristö elinkaarimallilla Toholammen energia Oy: Uusi pienen mittakaavan CHP-laitos, jolla kyetään tuottamaan laajempi lämpötuotespektri Mikkeli: Uuden sukupolven kalliopuhdistamo: perustuu kalvobioreaktoriin, kokonaiskonsepti lietteiden käsittelylle sekä määritellään TKI-ympäristö Kaarina: Tulevaisuuden koulu Kehitetään innovatiivista hankintaprosessia, uudenlainen palvelukonsepti koulutusmarkkinoille. DM Huittinen: Käyttäjälähtöinen asumis- ja palveluympäristömalli ikääntyvien ihmisten palveluiden kohentamineen Helsinki: sosiaalipalveluiden tuottavuus ja palvelurakenteiden uudistaminen. Hankintaprosessin kehittäminen vammaistyö- ja päihdehoitopalveluissa

13 Tehokas ympäristöarvot huomioiva maankäyttö Tarkoituksenmukaisesti sijoitetut palvelut vähentävät turhaa asiointiliikennettä ja minimoivat kunnan hiilijalanjälkeä Kestävä yhdyskunta Uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, ylläpidossa, korjaamisessa ja palveluissa Suomalaisten yritysten ratkaisut kansainvälisille markkinoille, käyttäjien kanssa testattuina, riskittöminä kokonaisratkaisuina Kaupunkien investointeja ja kehitysympäristöjä hyödynnetään innovaatioalustoina DM

14 Kestävä yhdyskunta ohjelman tuloksia Kehittämisen painopistettä siirrettiin yksittäisistä teknologioista toimintamalleihin ja kokonaisratkaisuihin Valistuneen asiakkaan roolia haluttiin vahvistaa ja siten luoda kysyntää uusille ratkaisuille. Monitieteisen osaamisen ja eri toimialojen yhteistyön tärkeys korostui Markkinavetoista kysyntää syntyi energiatehokkaassa rakentamisessa Syntyi ratkaisuja uusiutuvan energiantuotannon integroimiseen rakennettuun ympäristöön Tietoisuus eri lähienergiavaihtoehtojen käyttökelpoisuudesta ja kustannustehokkuudesta on lisännyt myös kysyntää Kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa ja ohjausmenetelmien kehittäminen (ekotehokkuuden arviointikehikot, indikaattorit) Energiaratkaisujen huomioiminen kaavoituksessa (uusiutuva ja hajautettu energia rakennetussa ympäristössä) Maankäytön suunnittelun uusien toimintatapojen kehittäminen (kuntien kumppanuusmallit maankäytön suunnittelussa) DM

15 RESCA UUSIUTUVAN ENERGIAN PILOTTIALUE Rakennusvalvonnan tavoitteena on RESCA (Renewable Energy in City Areas) - hankkeen myötä luoda monistettavia toimintamalleja uusiutuvien energialähteiden käytölle pientaloissa eri energialähteiden alueilla. Yritykset ja oppilaitokset voivat kehittää pilottialueella omia tuotteitaan erilaisiin energialähteisiin soveltuviksi sekä harjoittaa tutkimustoimintaa. Tontit myönnettiin yrityksille, jotka täyttivät pilottialueen kriteerit: Energiatehokkuus (rakenteet, arkkitehtuuri, tilatehokkuus) Valmius nollaenergiaan Innovatiivisuus Samanarvoisten hakijoiden välillä suoritettiin arvonta lisätietoja: Pekka Seppälä, Aki Töyräs

16 Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila (hanke ) Nurmi-Sorilasta tavoitellaan asuinaluetta, joka synnyttäisi elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Tehtiin toteutussuunnitelma vähähiilisen ja ekotehokkaan kaupunginosan luomiseen Luotiin lähtökohdat energiakaavoituksen menetelmien ja periaatteiden kehittämiselle Suomessa Tuotettiin suosituksia ja esimerkkimääräyksiä, joita voidaan käyttää asemakaavoissa, rakentamistapaohjeissa, energian ja infrastruktuurin suunnittelussa sekä liikenneratkaisujen kehittämisessä Luotiin kaksi eri tarkoitusta palvelevaa energiamallia vähäpäästöisen asumisen ja alueellisen energiatuotannon näkökulmasta korttelikohtaisia tuotantomalleja, joita voidaan myös muilla uusilla alueilla Yhdistettiin uudella tavalla liikkumistarpeen muuttuminen liikennevälineiden arvioituihin päästömuutoksiin. Skenaariomateriaalia myös muihin vähähiilisiin aluerakennuskohteisiin sorila/aurinkokaupunki-hanke.html

17 Sipoo: Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Monialaisen kestävän yhdyskunnan aluesuunnittelukilpailukonseptin kehittäminen Kilpailulla haettiin kokonaisnäkemystä paikallisten ja kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi yhdyskunnan suunnitteluun ja toteutukseen. Viisi ainutlaatuisuuden teemaa: menetelmät järjestää liikenne ainutlaatuisella tavalla, eko- ja energiatehokkuuden ainutlaatuiset muodot, ainutlaatuinen ympäristö ja maaseutu, elämän ja elämäntapojen ainutlaatuisuus sekä työllisyyden ja palvelujen tuottamisen menetelmät.

18 Turku Energia Hankkeessa testataan kaukolämpöön liitettyä pientuotantoa ja sen kannattavuutta Kaksisuuntainen, matalalämpöinen kaukolämpöverkko mahdollistaa, että rakennusten tuottama lämpö voidaan myydä kaupungin verkkoon Paikallinen tuotanto esim: Katoilla aurinkokeräimet Maalämpö Pienpellettilaitos Kuva: HS DM 2013

19 DM n Kuntatoimijoiden projekteja Energiatehokkuus ja kestävä kehitys Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Naantaliin ryhdytään vuonna 2011 rakentamaan ARA-rahoitteista asumisoikeuspientaloaluetta, jonka kaikki kiinteistöt kuuluvat passiivitaloluokkaan. Tavoitteena on maksimaalinen energiatehokkuus kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa, alkaen tontin kaavoituksesta. Asukasnäkökulma huomioidaan suunnittelussa, ja asukkaita opastetaan asunnon energiatehokkaaseen käyttöön. Projektissa luodaan samalla energiatehokkaan rakentamisen toteuttamismalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa. Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä Tavoitteena asuinalue, jonka rakentaminen ja käyttö tuottavat mahdollisimman vähän hiilidioksidia ilmakehään. Hankkeen tavoitteena on tutkia uusien asetettavien ekotehokkuuskriteerien toteutumista aluerakentamisprosessissa, tontinvarauskilpailun ja asemakaavoituksen yhteydessä. Tontinvarauskilpailu on Helsingin kaupungin keskeinen väline ja menettely asuinrakentamisen laadun ohjauksessa kaupungin omistamalle maalle rakennettaessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää tätä ohjausvälinettä ja luoda siitä kaavoituksen ja toteutussuunnittelun limittävä toimintatapa Copyright Tekes 10/2009

20 Kutsujoukkoliikenne: HSL ja Ajelo Oy

21 EkoRent: Ekologinen autonvuokraus on edullista ja vaivatonta Idea: Uudenlaisen autonvuokrauspalvelu, jossa kaikki autot ovat sähköautoja. Käytöstä veloitetaan tuntipohjaisesti. Auton varaus ja ovien avaaminen onnistuu älypuhelimella tai tekstiviestillä. Vaikutus: Asiakkaina pääkaupunkiseudulta sekä pieniä että isoja yrityksiä. Vuokraamalla EkoRent-auton tavallinen kuluttajakin pääsee kokeilemaan ympäristöystävällistä sähköautoa. Tekesin rahoitus on mahdollistanut kehitystyön ja sen rooli on ollut merkittävä myös uskottavuuden lisääjänä, mikä on tärkeää alkavalle pienelle yritykselle. Yksityisiä sijoittajia olisi saattanut olla vaikeampi saada mukaan ilman Tekesiä. Juha Suojanen toimitusjohtaja EkoRent Oy DM /2015

22 Liikkuminen palveluna tavoitteet Ovelta ovelle -liikkumispalvelu ilman omaa autoa Palvelut mahdollistavat tiedon, tavaroiden ja ihmisten saumattoman ja tehokkaan liikkumisen pitkillä matkoilla ja paikallisliikenteessä. Älykkään liikenteen tieto- ja palvelujärjestelmä toteutetaan avoimena ekosysteeminä ensimmäistä kertaa maailmassa. Älyliikenteen ekosysteemi rakennetaan ensin Suomeen ja muihin Pohjoismaihin sitten muualle maailmaan.

23

24 DM

25 Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Edistetään hyvällä johtamisella, yhteistyöllä ja mahdollisuudella vaikuttaa oman työn kehittämiseen työpaikkojen asiakaslähtöistä ja myönteistä työilmapiiriä Liideri-ohjelma haastaa yrityksiä ja julkista sektoria uudistamaan liike- ja palvelutoimintaa kehittämällä johtamista ja uusia toimintatapoja. 1) Osallistuminen liiketoimintamallien, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Miten hyvin koko oman porukan ja asiakkaiden ideat ja osaaminen ovat teillä käytössä? 2) Uudenlaiset työnteon tavat. Miten teillä jaetaan vastuuta ja johtajuutta? Miten hyödynnätte verkostoja? Miten esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntäminen muuttaa toimintamalleja? 3) Johtamisen prosessit ja käytännöt. Hyödynnättekö kaikkien osaamista ja aloitteellisuutta kilpailuedun lähteenä? Miten näitä asioita teillä johdetaan? DM

26 Hämeenkyrö: Tulevaisuus tehdään yhdessä Henkilöstön mukaan ottaminen osallistavalla johtamisella. Työyhteisöt saaneet itse suunnitella, miten toimintaansa kehittävät ja millaista tukea tähän tehtävään tarvitsevat 400 kunnan 600 työntekijästä ollut mukana kehitystyössä. Tiukassa taloustilanteessa kunnassa leikkaus- ja lomautusstrategian sijaan otettiin koko henkilöstö mukaan hakemaan uusia tapoja tehostaa taloutta ja uudistaa toimintatapoja. Johtoryhmävalmennus, esimiesvalmennus, tuotteistamis- ja kustannuslaskenta, työyhteisöjen valmennusta työnohjauksellisin menetelmin Tuloksia mm: Tilinpäätöksessä 2013 käyttötalousmenojen pysähtyminen vain 0,5 %:iin. Vuoden 2012 alijäämäinen vuosikate nousi 1,9 M positiiviseksi ja talousarvion toteutuma oli 96 % järjestetty Hyvän Työelämän Messut DM

27 Hattula: NASTAkunta toimintamalli Parantaa kunnan tuloksellisuutta osallistaen koko kunnan henkilöstö ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan uusia toimintamalleja. Johtoryhmän kehittämisohjelma sekä koko ohjelmaa johtava ohjausryhmätyöskentely Sisäisten uudistajien kehittämisohjelma, esimiesten kehittämisohjelma, prosessien kehittämistyöpajat, koko henkilöstön kehittämistoiminta arjessa (aloitetaan starttipajoilla), työyhteisöjen kehittäminen (tarjotaan johtoryhmän valitsemille työyhteisöille), engagement / työssä innostumisen mittaus Tuloksia mm: Työmenetelmien ja -tapojen kehittämiseen saatu henkilöstöltä runsaasti ideoita, joista osa on jo toteutettu. Paikalliset yritykset ovat innostuneet hankkeen myötä hyödyntämään Nasta-brändiä. Henkilöstölähtöinen johtaminen, kokeileva työkulttuuri, asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus on otettu huomioon toiminta-ajatuksessa. DM

28 Aktiivinen elinkeinopolitiikka Hyvät palvelut, monimuotoiset harrastus- ja asumismahdollisuudet sekä toimivat liikenneyhteydet Kirkkonummi kehittää palvelujaan hyödyntäen modernia teknologiaa toiminnassaan DM

29 Digitalisoituminen ja älykkäät teknologiat mahdollistavat uusia toimintatapoja Digitaalisuus mahdollistaa palveluiden paikkariippumattomuuden ja skaalautuvuuden Internet of Things, kaikilla tavaroilla IP-osoite teollinen internet, connected home Paikantaminen ja paikkatietoon perustuvat palvelut Virtuaalitilat, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, 3D-mallit ja visualisointi Asukkaiden osallistuminen esim. tila- ja kaupunkisuunnitteluun 3D-tulostaminen Vaikuttaa tuotantoketjuihin (vrt. musiikin ja viihteen jakelu verkossa) Big Data, Open Data tiedon päälle rakentuvat palvelut Kaupungit voivat mahdollistaa uusien sovellusten syntymisen, mikä voi tehostaa kaupungin toimintaa ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sovellusten kehittäjille Robottien kehittyminen paitsi teollisuuden myös arjen tarpeisiin Sosiaalinen media, reaaliaikaiset palautekanavat - Parempi käyttäjäymmärrys? Entäs tietoturva ja kyberturvallisuus? Gartner Predictions for 2015: Machines are taking a more-active role in enhancing human endeavors. Digitalized things are making assisted economic decisions. Renovating the customer experience is a digital priority

30 Digitalisoituminen Älyä jätehuollon logistiikkaan Enevo One rahaa ja resursseja säästävä jätehuoltojärjestelmä Käyttää langatonta sensoriverkkoa, joka ilmoittaa ja ennakoi jäteastioiden täyttöasteen Optimoi keräysautojen ajoreitin Säästää jopa 50 % kustannuksista Sensoreita jo 27 maassa Mukana Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa Kerännyt yli 9 miljoonaa euroa pääomasijoituksia DM

31 Digiajan lukkovalmistaja muuttaa maailmaa Idea: iloqin kehittämä digitaalinen lukitusjärjestelmä yhdistää digitaalisen tunnistuksen mekaaniseen avaamiseen. Ratkaisu tuottaa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Vaikutus: iloq suuntaa ainutlaatuisella tuotteellaan voimakkaasti vientimarkkinoille ja hakee Pohjoismaiden ohella kasvua Keski- Euroopasta. Tekesin rooli on ollut aivan keskeinen yrityksen alkuvaiheen rahoitukselle ja riskin jakamiselle. Rahoitus on mahdollistanut panostuksen tuotekehitykseen, auttanut kansainvälistymisessä ja luonut uskottavuutta sijoittajien silmissä. Esa Myllylä toimitusjohtaja iloq DM ja

32 MeeDoc Oy: Telelääkäri tuo selkeitä sote-säästöjä Tarve: Tuottaa lääkäripalveluja entistä tehokkaammin. Tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia lääkärikäynneistä voitaisiin korvata videopuheluilla. Ratkaisu: Mobiilisovellus, jonka avulla saa lääkärin diagnoosin ja mahdollisen reseptimääräyksen etäyhteydellä kotoa tai vaikkapa ulkomailta. Hyöty: Terveyspalvelujen tehokkaampi käyttö ja helppous asiakkaille. Kilpailutilanne: Palvelu on käytössä eri puolella Eurooppaa sekä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä ja merkittävimmissä kotimaisissa lääkäritaloissa. DM ja

33 Tehoa kotihoidon järjestämiseen Idea: Lahden kotihoidon palvelut räätälöitiin entistä asiakaskohtaisemmin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman hankkeessa. Työnsuunnitteluun, -seurantaan ja -ohjaukseen sekä matka-aikojen minimointiin panostettiin mm. pilotoimalla sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää. Lisäksi henkilöstön tueksi otettiin geriatrian erikoisosaajat. Vaikutus: Kohennusta tuottavuuteen, kustannustehokkuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Kotihoidon lääkärien tekemät kotikäynnit ovat vähentäneet kalliita päivystyskäyntejä ja osastojaksoja. Sujuva yhteistyö Lahden kaupungin kanssa mahdollisti nimenomaan asiakastyön optimointimahdollisuuksien kehittämisen, mikä on tuonut meille monia uusia asiakkaita kuntasektorilta. Kalle Punto Liiketoimintajohtaja FastROI Oy DM

34 Tavoitteena 6 m ylitys? Sergei Bubka: - Riittävän jäykkä seiväs pitävä visio - Otekorkeus ylhäältä tavoite korkealla - Kova vauhti nopeita kokeiluja Harjoittelemalla kohti parempi tuloksia! Nopeat kokeilut Markkinavuoropuhelu Yritysten hankkeet Kaupungin omat keinot: innovatiiviset hankinnat, kaavamääräykset, tontinluovutusehdot

35 Kaupungin rooli kehityshankkeissa Tekes: IJH-rahoitus, kehitysympäristöjen rakentamisen sparraus, tuki kilpailujen järjestämiseen Kaupungin rooli ja keinot yritysten kehityshankkeiden tueksi Maankäytön suunnittelu Ohjaus tavoitteisiin esim. kaavoituksella ja tontinluovutusehdoilla Hankinnat Erilaiset hankintamenetelmät Haastavat tavoitteet, kannusteet Kokonaisratkaisujen hankinta Yritysyhteistyö, markkinavuoropuhelu Asukkaiden osallistaminen Kilpailut innovaatioiden tunnistamiseksi Suunnittelukilpailut Ideakilpailut Elinkeinoelämän uudistumisen tuki Kehitysympäristöt (living lab) Toimintamalli ja pelisäännöt Resurssit pyörittämiseen Fyysinen tila sidosryhmien kohtaamiseen Triple helix+: kaupunki, tutkimus, yritykset + käyttäjät! Työkalut, mittarit Tarjottujen ratkaisujen arviointi Yritysten tuki Johtajuus Haastavien tavoitteiden läpivienti ja muutoksen johtaminen Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen Osaamisen levittäminen Viestintä DM

36 Miksi tämä pitää tehdä? Elinkeinoelämän kehittyminen ja monipuolistuminen lisää työpaikkoja Elinympäristön parempi laatu (viihtyisyys, älykkyys, energiatehokkuus, sujuvuus) houkuttaa hyviä veronmaksajia Kuntalaisten tyytyväisyys edullisempi asuminen ja paremmat palvelut Kaupungin taloudellisen tilanteen vahvistaminen Uusien alueiden rakentamisen kautta kaupungin palveluiden tuottaminen tehostuu ja palvelutaso paranee (esim. SOTE) Houkuttelee myös kansainvälisiä investointeja kaupunkiin DM

37 Mitä kaupunki tavoittelee? Onko tarve muuttaa toimintatapoja? Onko yhteinen näkemys mitä pitää saavuttaa? Miten innovaatiotoiminta tukee tavoitteiden saavuttamista? Onko esim. rakennettava alue jatkuvan kehittämisen kenttä? Halutaanko edesauttaa kansainvälisenliiketoiminnan syntymistä? Minkälaista tukea kaupunki tarjoaa yrityksille? Halutaanko edistää cleantech liiketoimintaa? Halutaanko asukkaiden osallistuvan suunnitteluun? Halutaanko rakentaa viihtyisää elinympäristöä? DM

38 Tekesin ohjelmat tarjoavat Innovaatiorahoitusta Ohjelmien tavoitteisiin sopiviin projekteihin Verkostoja Avoimet seminaarit, kohdistetut workshopit Verkostoja yrityksiin, tutkimusryhmiin ja rahoittajiin Kansainvälisiä matkoja yritysryhmille Tietoa Uusinta tietoa alan kehityksestä ja liiketoiminnasta Sparrausta kehitystyön eteenpäin viemiseen Neuvontapalveluja kansainvälistymiseen DM

39 DM Tunnuslukuja Tekesin vaikuttavuudesta Tekes on ollut rahoittamassa 65% suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista Työpaikat lisääntyivät Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä % -yksikköä enemmän kuin muissa pk-yrityksissä Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan 2 eurolla Yli 80% Innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1130 patenttia ja 1500 tuotetta, palvelua tai prosessia Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa kansainvälisen kasvun pk-yrityksissä % -yksikköä enemmän kuin muissa pk-yrityksissä