Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra

Transkriptio

1 Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra Sibelius-Akatemian tulevaisuusseminaari Leif Nystén Suomen musiikkioppilaitosten liitto

2 Taiteen perusopetus ja yleinen tietoisuus Lapset ja nuoret, tulevaisuuden pääoma? Mitä sidosryhmämme tietävät ja tiedostavat? Tiedon lähteet median merkitys ja mielikuvien luonti? Voiko trendejä muokata? Kenen kädessä on kehityksen suunta? Kenen joukossa seisot?

3 Lähtökohdat Taiteen perusopetus: yhteinen normisto ja yhteiset ops perusteet (viimeisin lainsäädäntö vuodelta 1998; oph - määräykset 2002 ja 2005) L vap. siv. 3 ( /1765), Muut tehtävät ja yhteistyö: Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä taiteen perusopetuksesta säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Musiikin dominoiva asema vrt. muuhun taiteen perusopetukseen Taiteen perusopetukseksi nimittämisen edellytys on viranomaisen antama opetuksen järjestämislupa (vrt. sopimus) Portinvartijat ja sopeutujat

4 Asenteista Pienet lapset eivät toiminnallisesti ole omaehtoisia vaan kuvastavat vanhempiensa mieltymyksiä, sekä sivistyksellisiä että kulttuurisia arvoja. Koulun merkitys on merkittävä; koulussa opettaja voi panna merkille esim. lahjakkuuden ja antaa virikkeen lahjakkuuden jalostamisesta kodilla kuitenkin ratkaiseva rooli.

5 Asenteista Nuoret ( vuotiaat ja siitä ylöspäin) ovat huomattavan omaehtoisia. Nuorten asenteet kulttuuria ja taidealoja kohtaan ovat kehittyneet myönteisesti Esim. 20 % vastanneista piti kansallisen oopperalaitoksen ylläpitämistä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Vastaavasti turhan ylläpitämisen kannalla olevien joukko väheni 67 % :a reilusti alle puoleen. (Nuorisobarometri 2009).

6 Tutkittua Numeroiden valossa skenaariot ovat sangen valoisia Ongelmana kaiken taiteen perusopetuksen kartoituksessa ovat ne lapset ja nuoret jotka osallistuvat muuhun opetukseen kuin vos -järjestelmän piirissä tapahtuvaan toimintaan Tutkimustulosten vaikuttavuus opetustoimintojen kehitykseen opetusviranomaisten rooli normiston kehittäjänä

7 Tutkittua Taiteen perusopetuksen oppilasmäärä taiteenaloittain vuosina 1999, 2002 ja Musiikki Tanssi Esittävät taiteet Visuaaliset taiteet Sanataide Yhteensä Lähde: Marika Koramo, Taiteen perusopetus 2008, Opetushallitus

8 Tutkittua Luoviin harrastuksiin osallistuvien vuotiaiden osuus ikäryhmästä vuonna 2009 Luova harrastus Kaikki % Naiset % Miehet % Käsityöt Soittaminen Valokuvaaminen Kuvataiteet Kuvien teko ja käsittely tietokoneella Laulaminen Kirjoittaminen (l. Blogit) Tanssi Videokuvaaminen Musiikin teko tietokoneella Kulttuuritapahtumien järj Näytteleminen, muu teatteritoiminta Sarjakuvien tekeminen Graffiittien ja tagejen teko Sirkustaide Muu luova harrastus Lähde: Sami Myllyniemi, Taidekohtia, Nuorisobarometri 2009

9 Toiminnallisia tunnusmerkkejä Vahva järjestelmä luo turvaa. Sekä oppilaitos että oppilas nojaavat yhteisiin valtakunnallisiin pelisääntöihin Valtionosuusjärjestelmän jatkuvuus ja kuntien rahoitusahdinko. Laajan oppimäärän kolmikantarahoitus vaa ankieliasemassa. Muut kuin vos -toimijat paitsiossa? Oppimäärien sopeuttaminen - laajan ja yleisen rinnakkaiselo vai eripura?

10 Musiikinopetus työllistäjänä Musiikkiopistojen ja konservatorioiden perusopetuksen opettajat (SMOL, 2700 jäsentä) Koulujen musiikinopettajat (KMO, 350 jäsentä) Muut alan työllistetyt (tuki- ja hallintohenkilöstö) Soitonopettajan arvostus ja markkina-arvo perinteen jatkaja vai individualisti? Opettaja muusikkona

11 Yksi normi - kaksi järjestelmää Kunnallinen ylläpitäjä Henkilöstö koostuu virkamiehistä joilla virkavastuu Yksityinen ylläpitäjä kannatusyhdistyksen tai säätiön muodossa Henkilöstö on työsopimussuhteessa työnantajaan Itsenäinen työmarkkinajärjestelmä Itsenäinen työmarkkinajärjestelmä

12 Ajankohtainen kehitystyö Taiteen perusopetus: yhteiset kehityshankkeet (Virvatuli ja ops perusteiden pedagoginen toimivuusraportti 2011) Virvatuli-hankkeen tarkoituksena on kehittää taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearviointimenetelmiä valmiiksi työkaluksi Taiteen perusopetuksen pedagogiikan toimivuuden arviointi sekä laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden toimivuus

13 Visio pähkinänkuoressa Suomen musiikkioppilaitosten liiton tavoitteena on, että Suomi säilyttää asemansa yhtenä maailman johtavista musiikkikasvatusmaista. Musiikin laajan oppimäärän kehittämisen ohella edistetään kaikkien oikeutta musiikkikasvatukseen. Taiteiden välisellä yhteistyöllä vahvistetaan korkeatasoisen ja monimuotoisen taidekasvatusjärjestelmän kehittymistä. (SML Visio 2015)

14 Kohti tulevaisuutta Näkyvyys ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen; mediastrategia Musiikinopiskelun seurannaisvaikutukset - taiteiden yhteiskunnallisen funktion uudelleenformulointi Musiikki (taiteet) kaiken hyvinvoinnin edistäjänä (Huotilainen, Lonka, Numminen) Voimallinen ja uskottava asianajotoiminta; eduskunnan sivistysvaliokunta, virkamieskunta, muut yhteiskuntaryhmät, liike-elämä

15 Kohti tulevaisuutta Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen ja vahvistaminen Yleisen oppimäärän rahoituspohjan muodostaminen Kansainvälisen palautteen hyödyntäminen ja näkyvyys; kansainvälinen vuorovaikutus Yksilöllisten opetussisältöjen mahdollistaminen Uusien oppimispolkujen mahdollistaminen Erityislahjakkuuksien aseman turvaaminen

16 Eriytymisen aika -skenaario Taidemusiikki pysyy opetuksen rankana ja motivoituneita oppilaita kannustetaan ylläpitämään korkeatasoista soittotaitoa länsimaisen konservatorioperinteen mukaan Oppilaiden ja musiikkioppilaitosten määrä vähenee mutta yhteiskunnan tuki säilyy suhteellisesti ottaen entisellä tasolla korkeaopetuskin supistuu Musiikki-, viihde- ja mediateollisuus omistautuu pääasiassa megayleisöille suunnatuille tapahtumille jotka ovat taloudellisesti kannattavia Musiikin kotimaisten ammattilaisten määrä supistuu

17 Kansansivistyksen aika -skenaario Musiikki ja muu taiteen perusopetus siirtyy vapaan sivistystyön piiriin Kunnalliset musiikkiopistot fuusioidaan suuriin opetusyksiköihin, yksityiset oppilaitokset sulautuvat vastaaviin yksityisiin Opetussuunnitelmat muotoillaan vapaan sivistystyön periaatteiden mukaisiksi, rajat poistuvat ja taideopetusta yksinkertaistetaan Yksityinen vapaarahoitteinen korkeatason perusopetustoiminta syntyy

18 Markkinavoimien aika -skenaario Taidekasvatus politisoituu ja päättäjät luottavat kansantukeen muotoillessaan tukirahojen uusjakoa Taidemusiikki marginalisoituu, kaupunginorkestereja lakkautetaan, Kansallisooppera muuttaa nimensä Ideaparkareenaksi. Suomea markkinoidaan pelkästään korkean teknologian ja tieteen vientimaana Yksityisen korkeaopetuksen tarve korostuu; Juilliard School of Music avaa haarakonttorin Helsinkiin, lukukausimaksu euroa

19 Monimuotoisuuden aika -skenaario Valtio ja kunnat sopivat yhdessä musiikin (taiteen) perusopetuksen rahoituksesta sekä laajan että yleisen oppimäärän turvaksi Taideyhteiskunnan tyhjiöt täytetään hallitusti ulkoisia toimijoita mukaillen mutta musiikin tradition ja käsityötaidon merkitystä voimallisesti painottaen Musiikin (taiteen) perusopetus leviää kaikkiin ikä- ja yhteiskuntaryhmiin opistojen verkostoprojektien kautta Musiikkiopistot myöntävät ensimmäiset päättötodistukset musiikkiteknologiassa ja kuorolaulussa