OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN JA OULUN YLIOPISTOSSA OPETTAJAKSI OPISKELEVIEN NÄKEMYKSET TULEVISTA TYÖMARKKINOISTA

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN JA OULUN YLIOPISTOSSA OPETTAJAKSI OPISKELEVIEN NÄKEMYKSET TULEVISTA TYÖMARKKINOISTA Jaakko Isohanni Hanna-Leena Oikarinen Mervi Väyrynen Janne Ranta Mikko Viitanen 2004 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Johdanto 5 2. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Taustatiedot Oulun seudun ammattikorkeakoulun vastaajista Taustatiedot Oulun yliopiston vastaajista 9 3. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suunnitelmat työelämään sijoittumisesta Mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Työnhakualue, jos työtä ei ole tarjolla Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kotipaikan valintaan vaikuttavat tekijät 4. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien suunnitelmat työelämään sijoittumisesta Mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla tai työtä ei ole tarjolla Yliopiston opettajaksi opiskelevien kotipaikan valintaan vaikuttavat tekijät Opiskelijoiden muuttohalukkuus ja työssäkäyntialueen laajuus Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden muuttohalukkuus Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työssäkäyntialue Yliopistossa opettajaksi opiskelevien muuttohalukkuus ja työssäkäyntialue 26

3 3 Tiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen Aluekeskusten työllisyysstrategiat hankkeessa on selvitetty opiskelijoiden suunnitelmia työhön sijoittumisesta. Laajalla kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden halukkuutta sijoittua työhön kotiseudulleen valmistumisen jälkeen. Internetissä toteutettuun kyselyyn vastasi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 1954 henkilöä sekä Oulun yliopistosta luokan- ja aineenopettajiksi opiskelevista 483. Ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli kotoisin Oulun seutukunnasta hieman alle puolet ja yliopiston opiskelijoista noin 30 prosenttia. Tulosten mukaan Oulun seutukuntaan sijoittuu mieluiten työhön 68 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 60 prosenttia yliopistossa opettajaksi opiskelevista, jos työtä on tarjolla. Oulun seutukunnasta kotoisin olevista opiskelijoista noin 90 prosenttia halusi asettua työhön Oulun seutukuntaan. Oulun seutukunta on mieluisin työhönsijoittumisalue myös noin puolelle muualta kotoisin olevista kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Oulun seutukunta on ammattikorkeakoulussa opiskeleville miehille mieluisampi työhönsijoittumisalue kuin naisille. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevista ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 30 prosenttia ja yliopistossa opettajaksi opiskelevista vajaa 20 prosenttia asettuu mieluiten kotipaikkakunnalle työhön. Kotipaikkakunta ja kotimaakunta ovat ammattikorkeakoulussa opiskeleville naisopiskelijoille mieluisampia työhönsijoittumisalueita kuin miehille. Muualta kuin Oulun seutukunnasta kotoisin olevista naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista keskimääräistä suurempi osuus oli halukas sijoittumaan kotipaikkakunnalleen. Miesvaltaisempien alojen, varsinkin tekniikan ja liikenteen alan, opiskelijoista keskimääräistä useampi halusi sijoittua Oulun seutukuntaan. Kotipaikkakunnan osuus halutuimpana työhönsijoittumisalueena oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen yksikössä 63 prosenttia ja Oulaisten yksikössä 87 prosenttia. Kotimaakunta työhönsijoittumisalueena oli halutumpi Raahen ja Oulaisten yksiköissä kuin Oulun yksikössä. Tilanteessa, jossa työtä ei ole tarjolla kotipaikkakunnalla, muun Suomen osuus ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työnhakualueena kasvaa kaksinkertaiseksi. Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa muun Suomen osuus kasvaa noin 50 prosenttia. Oulun seutukunta säilyy edelleen

4 4 tärkeimpänä työnhakualueena, jonne 60 prosenttia ammattikorkeakoulussa ja noin 58 prosenttia yliopistossa opettajaksi opiskelevista mieluimmin sijoittuu. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kahta tärkeintä kotipaikan valintaan vaikuttava tekijää työnsaannin lisäksi. Naisilla erottuu perhe ja sukulaisuussuhteet selvästi tärkeimmäksi tekijäksi. Miehillä perhe ja sukulaisuussuhteet sekä asumisen hinta ja viihtyvyys ovat kaksi lähes samanarvoista tärkeintä tekijää. Myös naisille asumisen hintaan ja viihtyvyyteen liittyvät tekijät ovat merkittäviä. Naisten ja miesten arvostukset jakautuivat kahden tärkeimmän tekijän suhteen samalla tavoin ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoiden kesken. Ystävät ja harrastusmahdollisuudet merkitsevät miehille selvästi enemmän kuin naisille. Mahdollisuudet jatkoopintoihin ovat naisille selvästi tärkeämpi tekijä kuin miehille. Ystävien merkitys korostuu yliopiston opiskelijoiden keskuudessa ja jatko-opintomahdollisuuksien merkitys ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa. Lähes 35 prosenttia Oulun seutukunnasta kotoisin olevista opiskelijoista ilmaisi halukkuutensa käydä työssä Oulun seutukunnan ulkopuolella asuen edelleen seutukunnassa, jos Oulun seutukunnassa ei ole työtä tarjolla. Kolmannes ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja hieman pienempi osuus yliopistossa opettajaksi opiskelevista muuttaisi muualle Suomeen. Opettajaksi opiskelevat ovat hieman valmiimpia muuttamaan työn perässä Pohjois-Pohjanmaalle kuin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja vähemmän valmiita muuttamaan ulkomaille. Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden näkemystä päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta. Suurin ryhmä vastaajista oli valmis matkustamaan kilometrin työmatkan. Oulun seutukunnasta kotoisin olevista ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 62 prosenttia ja opettajaksi opiskelevista 67 prosenttia oli valmis matkustamaan yli 40 kilometrin työmatkan. Valmius matkustamiseen putoaa jyrkästi, kun yhdensuuntainen työmatka ylittää 60 kilometriä. Noin prosenttia ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoista on valmis kulkemaan yli 60 kilometrin työmatkan. Raahessa ja Oulaisissa opiskelevat ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat valmiita matkustamaan selvästi pidemmän työmatkan. Raahessa opiskelevista lähes 46 prosenttia ja Oulaisissa opiskelevista 79 prosenttia on valmis matkustamaan yli 60 kilometrin työmatkan. Oulaisissa matkustushalukkuutta parantaa hyvät ja nopeat junayhteydet. Etäisyys Oulusta vaikuttaa Raahessa opiskelevien työmatkan enimmäispituuteen.

5 5 Johdanto Pohjois-Pohjanmaan TE- keskus toteuttaa Aluekeskusten työllisyysstrategiat hanketta osittain Euroopan sosiaalirahaston artikla 6. rahoittamana. Tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Selvitystä ovat ohjanneet projektiassistentti Janne Ranta ja projektipäällikkö Mikko Viitanen TE keskuksesta. Tutkimuksessa selvitetään Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä Oulun yliopistossa aineen- tai luokanopettajiksi opiskelevien halukkuutta sijoittua työhön kotiseudulle sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisen tutkimuksen periaatteita noudattaen ja se toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä saatteella, josta oli linkki tutkimuksen internetsivuille. Ammattikorkeakoulussa kysely toimitettiin keskitetysti tietohallinnon toimesta opiskelijoiden sähköpostiosoitteisiin noin 5500 opiskelijalle. Yliopistossa kysely toimitettiin ainejärjestöjen ylläpitämien opiskelijoiden sähköpostiosoitelistojen avulla. Kyselyyn vastaaminen kesti vain noin 2-3 minuuttia. Kysely toteutettiin kokonaisuudessaan kolmen viikon aikana touko-kesäkuun vaihteessa. Vaikka ajankohta kyselyn suorittamiseen ei ehkä ollut paras mahdollinen, vastausprosentti kohosi yllättävän korkeaksi ja parantaa osaltaan tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Vastanneiden kesken arvottiin Oulun Puhelin Oyj:n lahjoittama matkapuhelin sekä kaksi usb-muistia. Kysely tuotti runsaan ja monipuolisen aineiston, jonka yksityiskohtaisempaa tilastollista analysointia jatketaan myöhemmin. Oulu on Pohjois-Suomen suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunki Suomessa. Oulun asukasluku oli Oulu on ollut jo usean vuoden ajan yksi Suomen ja Euroopan nopeimmin kasvavista keskuksista. Oulu on tullut tunnetuksi korkean teknologian tietoliikenneteollisuudesta sekä korkeaa teknologiaa hyödyntävistä perinteisemmistä teollisuuden aloista. Oulu eroaa muista kaupungeista nuoren ikärakenteen vuoksi. Muuttoliike tuo opiskelijoita ja työhön tulijoita sekä syntyvyys on alueella perinteisesti korkeaa. Oululaisten keski-ikä oli 35,9 vuotta.

6 6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu on 7500 opiskelijan korkeakoulu, josta valmistuu 1400 ammattikorkeakoulututkintoa vuodessa. OAMK:n tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen henkistä ja aineellista hyvinvointia järjestämällä työelämän tarpeita ennakoivasti palvelevaa korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä alueen työelämän ja muiden korkeakoulujen kanssa. Oulun seudun ammattikorkeakoululla on yksiköitä Oulun lisäksi Raahessa ja Oulaisissa OAMK:n tehtävät ovat korkeakoulututkintoon johtava koulutuksen järjestäminen, jatkotutkinnot, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatilliset erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus, avoin ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö Oulun yliopisto vaikuttaa voimakkaasti ympäröivän alueen elinkeinoelämään ja kulttuuriin. Kuusi tiedekuntaa ja kahdeksan koulutusalaa mahdollistavat tutkinnon suorittamisen 45 koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voidaan suorittaa jatkotutkintona lisensiaatin- ja tohtorintutkinto. Oulun yliopistossa suorittaa perus- ja jatkotutkintoaan opiskelijaa. Lisäksi avoimessa yliopistossa ja täydennyskoulutuksessa opiskelee yli aikuisopiskelijaa. Opiskelijoista ¾ on kotoisin Oulun ja Lapin lääneistä ja valmistuttuaan 2/3 sijoittuu työhön samalle alueelle..

7 7 2. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 2.1 Taustatiedot Oulun seudun ammattikorkeakoulun vastaajista Kyselytutkimukseen opiskelijoiden halukkuudesta sijoittua työhön kotiseudulle vastasi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 1954 henkilöä, joista miehiä oli 790 (40,8 %) ja naisia 1145 (59,2 %). Vastaajat olivat ikäryhmistä 18 20, 21 23, 24 27, ja yli 30 vuotta. (taulukko 1 ja kuva 1). Vastaajista oli lapsettomia avo- tai avioliitossa eläviä 36,7 %, lapsiperheitä 18,8 % ja yksin asuvia 44,5 %. Taulukko 1. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneet sukupuoli- ja ikäryhmittäin Ikä Henkilöä Jakauma, % Naisia Jakauma, % Miehiä Jakauma, % vuotta 184 9, ,8 49 6, vuotta , , , vuotta , , , vuotta 122 6,3 76 6,6 46 5,8 yli 30- vuotta , , ,2 Yhteensä % ,8 6,2 42,244,1 20,4 28,7 6,6 5, ,2 Naiset Miehet yli 30 vuotta n=1935 Kuva 1. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden ikäjakauma sukupuolittain Kyselyssä vastaajat ilmoittivat kotipaikkakuntansa tai asuinpaikkakuntansa ennen opintojen aloittamista. Kuva 2 ilmaisee, kuinka monta opiskelijaa on kotoisin eri paikkakunnilta, esimer-

8 8 kiksi 698 henkilöä (35,7 %) ilmoitti olevansa Oulusta. Oulun seutukunnasta (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä) vastanneita oli 949 (48,6 %). Koko Pohjois-Pohjanmaalta vastaajia oli 1425 (72,9 %) ja muualta maasta 525 (27,1 %). vastaajat, ammattikorkeakoulu 1-2 (57) 3-5 (28) 6-10 (27) (22) (9) (1) Kuva 2. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden kotipaikkakunta Kuvasta 3 ilmenee vastanneitten määrä ja jakauma opintoaloittain. Vastausprosentti oli kokonaisuudessaan noin 35. Liiketalouden, yhteiskuntatieteiden ja hallinnon alan opiskelijoiden vastausprosentti oli korkein, noin 52 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmat olivat kulttuurialan 41 %, luonnonvara- ja ympäristöalan noin 35, sosiaali- ja terveysalan 31 %, tekniikan ja liikenteenalan 26 prosenttia. Vastausprosentti on arvioitu jättämällä poissaolevat opiskelijat luvusta. Kyselyyn vastanneiden määrä ja osuus opintoaloittain ilmenee kuvasta 3. Muu koulutusala sisältää suurimpana ryhmänä ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita.

9 9 Tekniikan ja liikenteen ala (734) 7 % 5 % 3 % 5 % 37 % Liiketalous, yht.kuntatieteet ja hallinto (495) Sosiaali, terveys ja liikunta-ala (349) Kulttuuri (140) 18 % Luonnonvara- ja ympäristöala (95) Luonnontieteet (47) 25 % Muu koulutusala (92) n=1954 Kuva 3. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneet opintoaloittain Oulun seudun ammattikorkeakoulun yksiköitä on Oulun lisäksi myös Oulaisissa sekä Raahessa. Taulukossa 2 ovat vastaajat eritelty opiskelupaikkakunnittain. Taulukko 2. Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköistä kyselyyn vastanneet Henkilöä Jakauma, % Oulu Oulainen 60 3,1 Raahe ,7 Ei vastausta 5 0,3 Yhteensä Taustatiedot Oulun yliopiston vastaajista Oulun yliopistosta kyselyyn vastasivat aineenopettajiksi ja luokanopettajiksi opiskelevat. Kaikkiaan vastanneita oli 483, joista naisia oli 376 (77,8 %) ja miehiä 107 (22,2 %). Aineenopettajia vastanneista oli 357 (73,9 %) ja luokanopettajia 126 (26,1 %). Lukuvuonna opiskeli Oulussa luokanopettajakoulutuksessa 520 henkilöä ja aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa 933 henkilöä. Luokanopettajaksi opiskelevien vastausprosentti oli noin 21 ja aineenopettajaksi opiskelevien noin 38.

10 10 Taulukosta 3 ja kuvasta 4 ilmenee vastaajien lukumäärät ja jakaumat ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Kyselyyn vastanneita opettajiksi opiskelevia miehiä oli selvästi vähemmän ja he olivat vanhempia kuin naiset. Taulukko 3. Oulun yliopistosta kyselyyn vastanneet nais- ja miesopiskelijat ikäryhmittäin Ikä Henkilöä Jakauma, % Naisia Jakauma, % Miehiä Jakauma, % vuotta 39 8,1 36 9,6 3 2, vuotta , , , vuotta , , , vuotta 43 8,9 23 6, ,7 yli 30- vuotta 24 5,0 17 4,5 7 6,5 Yhteensä % , ,5 18,7 Naiset Miehet ,6 2,8 6,1 4,5 6, yli 30 vuotta n=483 Kuva 4. Oulun yliopistosta kyselyyn vastanneiden ikäjakauma sukupuolittain Oulun yliopistossa opettajaksi opiskelevien koti- tai asuinpaikkakunta ennen opintojen aloittamista ilmenee kuvasta henkilöä (22,2 %) ilmoitti olevansa Oulusta. Oulun seutukunnasta vastanneita oli 149 (30,8 %). Koko Pohjois-Pohjanmaalta vastaajia oli 251 (52 %) ja muualta maasta 232 (48 %). Vastaajista oli lapsettomia avo- tai avioliitossa eläviä 43,1 %, lapsiperheitä 9,5 % ja yksin asuvia 47,4 %.

11 11 vastaajat, yliopisto 1-2 (67) 3-5 (23) 6-10 (13) (7) (1) Kuva 5. Oulun yliopistosta kyselyyn vastanneiden kotipaikkakunta 3. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suunnitelmat työelämään sijoittumisesta 3.1 Mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneista noin 68 prosenttia haluaa mieluiten työhön Oulun seutukuntaan, jos työtä on tarjolla. Noin 90 prosenttia Oulun seutukunnasta kotoisin olevista vastaajista haluaa työhön mieluiten Oulun seutukuntaan. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevista 47,8 prosenttia sijoittuu työhön mieluiten Oulun seutukuntaan ja 30 prosenttia kotipaikkakunnalle. Oululaisten halukkuus työskennellä muualla Suomessa oli suurempi kuin Oulun seudun muista kunnista kotoisin olevilla, jotka puolestaan oululaisia mieluummin työskentelevät Pohjois-Pohjanmaalla.

12 12 Taulukko 4. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Oululaiset Oulun seutukunnan Oulun seutukunnan Yht. muista kunnista olevat ulkopuolelta olevat Henkilöä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Kotipaikkakunnalle Oulun seutukuntaan Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Ei vastausta Yhteensä % ,2 37,1 2,6 Oulusta 6, ,4 7,1 3,5 Muualta Oulun seutukunnasta 47, ,4 10 Muualta Suomesta Oulun seutukuntaan Kotipaikkakunnalle Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Kotipaikka n=1954 Kuva 6. Eri alueilta kotoisin olevien Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisten työhönsijoittumisalueiden jakauma, jos työtä on tarjolla. Yli puolet oululaisista työskentelee mieluiten Oulussa. Oulun seutukunnasta kotoisin olevista 71 prosenttia työskentelee mieluiten Oulun seutukunnassa. Korkea seutukunnan osuus ja pieni kotipaikkakunnan osuus selittyy sillä, että Oulun seutukunnasta kotoisin olevat haluavat työhön nimenomaan Ouluun, joka kuuluu seutukuntaan. Yli puolet kotipaikkakunnalla opiskelevista vastaajista jäi mieluiten työhön kotipaikkakunnalle, mikäli työtä on tarjolla. Raahessa osuus oli 63,3 ja Oulaisissa peräti 87,5 prosenttia. Kotimaakuntaan sijoittumisen osuus oli suurempi Raahen ja Oulaisten yksikössä kuin Oulun yksikössä. Raahen yksikön vastanneista raahelaisista 22 prosenttia ja muualta kuin Raahesta tai Oulun seutukunnasta kotoisin olevista 29 prosenttia halusi sijoittua työhön Oulun seutukuntaan. Raahessa

13 13 opiskelevista Oulun seutukunnasta kotoisin olevista peräti 94 prosenttia aikoi palata työhön Oulun seutukuntaan. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevat naiset (31,1 %) menevät mieluummin kotipaikkakunnalle ja kotimaakuntaan työhön kuin miehet. Oulun seutukunta on selvästi mieluisin työhönsijoittumisalue molemmilla sukupuolilla. Taulukko 5 osoittaa, että miehistä jopa yli puolet menee mieluimmin työhön Oulun seutukuntaan. Taulukko 5. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevien nais- ja miesopiskelijoiden mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Nainen Jakauma, % Mies Jakauma, % Kotipaikkakunnalle , ,1 Kotimaakuntaan 79 13, ,3 Muualle Suomeen 59 10,2 40 9,5 Oulun seutukuntaan , ,1 Ei vastausta 1 0 Yhteensä Oulun seutukunnasta kotoisin olevien miesten ja naisten mieluisin työhön sijoittumisalue on Oulun seutukunta eikä sukupuolten välillä ole merkittäviä eroja. Taulukosta 6 ilmenee, että naiset ovat hieman valmiimpia lähtemään työhön muualle Suomeen ja miehet kotimaakuntaan. Taulukko 6. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulun seutukunnasta kotoisin olevien naisja miesopiskelijoiden mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla. Nainen Jakauma, % Mies Jakauma, % Oulun seutukuntaan , ,3 Kotimaakuntaan 19 3,5 17 4,6 Muualle Suomeen 32 5,6 17 4,6 Ei vastausta 3 0,5 2 0,5 Yhteensä Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoiden osuus mieluiten Oulun seutukuntaan työhön sijoittuvista on pienin, noin 45 prosenttia. Muiden alojen opiskelijoista prosenttia sijoittuu mieluimmin Oulun seutukuntaan, jos työtä on tarjolla. Kotipaikkakunnalleen Oulun seudun ulkopuolelle menisi noin 20 prosenttia luonnonvara- ja ympäristöalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista. Muualle Suomeen lähtevien osuus on korkein, noin 15 prosenttia, kulttuurialan sekä luonnontieteiden opiskelijoiden keskuudessa. Oulun seutukunnan osuus on korkein, noin 72 prosenttia, tekniikan ja liikenteenalan sekä liiketalouden, yhteiskuntatieteiden ja hallinnon opiskelijoiden keskuudessa.

14 14 Taulukko 7. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisin työhönsijoittumisalue opintoaloittain, jos työtä on tarjolla. Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Oulun seutukuntaan Kulttuuriala Liiketalous, yhteiskuntatieteet ja hallinto Luonnontieteet Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteenala Muu koulutusala Liiketalous, yhteiskuntatieteet ja hallinto 72,5 5,7 7,2 13,7 Oulun seutukuntaan Tekniikan ja liikenteenala 71,5 15,4 7,1 6 Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle Luonnontieteet 69,4 10,2 6,1 14,3 Kotimaakuntaan Muu koulutusala 68,1 18,7 5,5 7,7 Muualle Suomeen Kulttuuriala 67,1 7, Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 62,5 19,8 10,6 6,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 45, ,1 12,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Kuva 7. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisan työhönsijoittumisalueen jakauma opintoaloittain, jos työtä on tarjolla 3.2 Työnhakualue, jos työtä ei ole tarjolla Oulun seudun ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 62 prosenttia hakeutuu työnhakijaksi mieluiten Oulun seutukuntaan, jos työtä ei ole tarjolla opintojen jälkeen. Työllisyysnäköalan heikkeneminen vähensi Oulun seutukunnan osuutta sijoittumisalueena 6 prosenttiyksiköllä. Saman verran väheni Oulun seutukunnan ulkopuolella sijaitsevan kotipaikkakunnan osuus. Kotipaikkakunnaltakaan ei uskota löytyvän työtä, jos ei sitä löydy Oulun seutukunnasta. Työtä haetaan silloin koko maasta.

15 15 Taulukko 8. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisin työhön sijoittumisalue, mikäli työtä ei ole tarjolla Oululaiset Oulun seutukunnan Oulun seutukunnan Yhteensä muista kunnista olevat ulkopuolelta olevat Henkilöä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Kotipaikkakunnalle Oulun seutukuntaan Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Ei vastausta Yhteensä Muun Suomen osuus työhakualueena kasvaa yli kaksinkertaiseksi, jos työtä ei ole tarjolla. Oulun seutukunnasta kotoisin olevista yli 76 prosenttia hakee työtä Oulun seudulta. Oululaisten halukkuus hakeutua työnhakijaksi muualle Suomeen kasvaa huomattavasti tilanteesta, jossa työtä on tarjolla. Oululaisista yli 18 prosenttia hakisi työtä maakunnan ulkopuolelta muualta Suomesta. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevien keskuudessa muun Suomen osuus sijoittumisalueena lähes kaksinkertaistuu, jos työtä ei ole tarjolla. Silti Oulun seutukunta säilyy tärkeimpänä työn etsintäalueena, vaikka työtä ei olekaan tarjolla, kuten kuvasta 8 ilmenee. Muualle Suomeen 8 18 Kortimaakuntaan 8 10 Oulun seutukuntaan ei työtä tarjolla työtä tarjolla Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle % Kuva 8. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden mieluisan työhön sijoittumisalueen jakauma, jos työtä on tarjolla tai työtä ei ole tarjolla.

16 3.3 Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kotipaikan valintaan vaikuttavat tekijät 16 Oulun seudun ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneet ilmoittivat työnsaannin lisäksi kaksi tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat kotipaikan valintaan opintojen jälkeen. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat pitävät erittäin tärkeänä tekijänä perhettä ja sukulaisuussuhteita. Asumisen hinta ja viihtyvyys olivat myös tärkeitä tekijöitä vastaajille. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin oleville perhe- ja sukulaissuhteet merkitsivät hieman keskimääräistä vähemmän, mutta asumisen hinta ja viihtyvyys sekä jatko-opintomahdollisuudet keskimääristä enemmän. Taulukko 9 osoittaa sijoittumiseen eniten vaikuttavien tekijöiden saamien mainintojen määrän. Taulukko 9. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen Yhteensä Naiset Miehet Perhe ja sukulaisuussuhteet Asumisen hinta ja viihtyvyys Ystävät Jatko-opiskelumahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Muu syy Naisilla erottuu perhe ja sukulaisuussuhteet selvästi tärkeimmäksi tekijäksi kotipaikan valinnassa. Miehillä perhe ja sukulaisuussuhteet sekä asumisen hinta ja viihtyvyys ovat kaksi lähes samanarvoista tärkeintä tekijää. Myös naisille asumisen hintaan ja viihtyvyyteen liittyvät tekijät ovat merkittäviä. Ystävät ja harrastusmahdollisuudet kotipaikan valinnassa ovat miehille selvästi merkitsevämpiä kuin naisille. Jatko-opiskelumahdollisuudet naisille selvästi tärkeämpi tekijä kuin miehille, kuten kuva 9 osoittaa.

17 17 % ,7 Perhe ja sukulaisuussuhteet 29,5 27,427,8 Asumisen hinta ja viihtyvyys 13,7 Ystävät 19,1 9,4 Jatko-opiskelumahdollisuudet 7 Harrastusmahdollisuudet 12,3 4,2 4,6 4,3 Muu syy Naiset Miehet Kuva 9. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden naisten ja miesten kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen Yli 30 vuotiaille vastaajille perhe- ja sukulaissuhteet ovat selvästi tärkein sijoittumiseen vaikuttava tekijä, selvästi tärkeämpi kuin nuorimmille vastaajille. Nuorimmille vastaajille jatkoopiskelumahdollisuudet ja ystävät ovat tärkeämpiä kuin vanhemmille vastaajille. Taulukko 10. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastanneiden nuorimpien ja vanhimpien vastaajien kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen vuotiaat yli 30-vuotiaat Henkilöä Jakauma, % Henkilöä Jakauma, % Perhe ja sukulaisuussuhteet , ,3 Asumisen hinta ja viihtyvyys , ,7 Jatko-opiskelumahdollisuudet 44 11,5 37 6,1 Harrastusmahdollisuudet 21 5,5 40 6,6 Ystävät 56 14,6 58 9,6 Muu syy 15 3,9 29 4,8 4. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien suunnitelmat työelämään sijoittumisesta 4.1 Mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla tai työtä ei ole tarjolla Noin 60 prosenttia kaikista Oulun yliopistossa opettajaksi opiskelevista kyselyyn vastanneista menee mieluiten työhön Oulun seutukuntaan opintojen jälkeen, mikäli työtä on tarjolla. Oulun seutukunnasta kotoisin olevista noin 90 prosenttia ja muualta kotoisin olevista hieman yli 50

18 18 prosenttia sijoittuu mieluiten Oulun seutukuntaan. Kotipaikkakunnan osuus muualta Suomesta kotoisin olevien työhönsijoittumisalueena oli vajaa 19, kotimaakunnan noin 16 ja muun Suomen 14 prosenttia. Taulukko 11. Oulun yliopistosta kyselyyn vastanneiden mieluisin työhön sijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Oululaiset Oulun seutukunnan Oulun seutukunnan Yhteensä muista kunnista olevat ulkopuolelta olevat Henkilöä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Kotipaikkakunnalle Oulun seutukuntaan Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Yhteensä Kuvasta 10 ilmenee, että Oulun seutukunta säilyy tärkeimpänä työnhakualueena, vaikka työtä ei olisi tarjolla. Sekä oululaiset että Oulun seutukunnasta kotoisin olevat hakevat työtä laajemmalta alueelta lähiseudulta. Oulun seutukunnan ulkopuolelta kotoisin olevat suuntautuvat enemmän kotimaakuntaan ja muualle Suomeen. Myös oululaisten halukkuus hakea työtä muualta Suomesta kasvaa selvästi, jos työtä ei ole tarjolla. Muualle Suomeen Kortimaakuntaan Oulun seutukuntaan ei työtä tarjolla työtä tarjolla Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle % Kuva 10. Oulun yliopiston opettajaksi opiskelevien mieluisan työhönsijoittumisalueen jakauma, jos työtä on tarjolla tai työtä ei ole tarjolla. Taulukko 12 osoittaa sukupuolten välisiä eroja mieluisan työhönsijoittumisalueen suhteen. Kaikista opettajaksi opiskelevista miehistä 58 prosenttia ja naisista noin 60 prosenttia sijoittuisi Oulun seutukuntaan. Muualta kotoisin olevista naisista noin 19 prosenttia on halukas sijoittumaan

19 19 kotipaikkakunnalle. Osuus on vajaa 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Oulun seutukunnasta kotoisin olevat miehistä noin 73 ja naisista 83 prosenttia sijoittuu mieluiten Oulun seutukuntaan työhön. Taulukko 12. Oulun yliopistosta kyselyyn vastanneiden naisten ja miesten mieluisin työhön sijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Miehet Oululaiset Oulun seutukunnan Oulun seutukunnan Yhteensä muista kunnista olevat ulkopuolelta olevat Kotipaikkakunnalle Oulun seutukuntaan Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Naiset Oululaiset Oulun seutukunnan Oulun seutukunnan Yhteensä muista kunnista olevat ulkopuolelta olevat Kotipaikkakunnalle Oulun seutukuntaan Kotimaakuntaan Muualle Suomeen Yhteensä Aineenopettajista noin 62 prosenttia menisi mieluiten työhön Oulun seudulle ja luokanopettajista noin 52 prosenttia. Kotipaikkakunta, kotimaakunta ja muu Suomi ovat lähes yhtä suosittuja aineenopettajien työhönsijoittumisalueena. Muu Suomi houkuttelee enemmän luokan- kuin aineenopettajia. Taulukko 13. Luokan- ja aineenopettajien mieluisin työhönsijoittumisalue, jos työtä on tarjolla Kotipaikkakunnalle Kotimaakuntaan Muualle Oulun Yhteensä Oulun seutukunnan ulkopuolelle Suomeen seutukuntaan Luokanopettajat Aineenopettajat

20 20 Oulun seutukuntaan Aineenopettajat Luokanopettajat Muualle Suomeen Kortimaakuntaan Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle % Kuva 11. Luokan- ja aineenopettajien mieluisan työhönsijoittumisalueen jakauma, jos työtä on tarjolla Kaikista Oulun yliopiston opettajaksi opiskelevista vastaajista päätoimisia opiskelijoita on 68,1 %. Osapäivätyössä opiskelun ohessa käy 28,4 %. Aikuisopiskelijoita vastaajista ilmoitti olevansa 3,5 %. Osapäivätyössä käyvistä opiskelijoista selvästi suurempi osuus, noin 73 %, suuntautui Oulun seutukuntaan. Vastaava osuus oli päätoimisilla opiskelijoilla noin 54 %. Taulukko 14. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien työhönsijoittumisalue, mikäli työtä on tarjolla opintojen jälkeen nykyisen tilanteen mukaan Aikuisopiskelija Osapäivätyössä Päätoiminen opiskelija Kotipaikkakunnalle Oulun seutukunnan ulkopuolelle Kotimaakuntaan Muualle Oulun seutukuntaan Yhteensä Yliopiston opettajaksi opiskelevien kotipaikan valintaan vaikuttavat tekijät Oulun yliopistossa opettajaksi opiskelevat pitivät tärkeimpänä kotipaikan valintaan opintojen jälkeen vaikuttavana tekijänä perhe- ja sukulaisuussuhteita. Taulukosta 15 ilmenee, että asumisen hinta ja viihtyvyys oli myös tärkeä tekijä.

21 21 Taulukko 15. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen Henkilöä Jakauma, % Perhe ja sukulaisuussuhteet ,1 Asumisen hinta ja viihtyvyys ,7 Jatko-opiskelumahdollisuudet 66 6,8 Harrastusmahdollisuudet 81 8,3 Ystävät ,7 Muu syy 43 4,4 Taulukko 16 osoittaa kotipaikan valintaan opintojen jälkeen vaikuttavat muut tekijät sukupuolen mukaan. Taulukko 16. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien naisten ja miesten kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen Naiset Miehet Henkilöä Henkilöä 1. Perhe ja sukulaisuussuhteet Asumisen hinta ja viihtyvyys Ystävät Jatko-opiskelumahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Muu syy Naisilla korostuvat perhe ja sukulaisuussuhteet selvästi enemmän kotipaikan valinnassa. Miehillä kahden tärkeimmän tekijän, perhe ja sukulaisuussuhteet sekä asumisen hinta ja viihtyvyys, ero on vähäisempi kuin naisilla. Ystävät ovat kotipaikan valinnassa miehille huomattavasti merkitsevämpiä kuin naisille. Naiset pitävät jatko-opintomahdollisuuksia jonkin verran tärkeämpinä tekijöinä miehiin verrattuna. Muu syy Harrastusmahdollisuudet Jatko-opiskelumahdollisuudet Ystävät Asumisen hinta ja viihtyvyys Perhe ja sukulaisuussuhteet Miehet Naiset % Kuva 12. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien naisten ja miesten kotipaikan valintaan vaikuttavien tekijöiden jakauma

22 22 Seuraavassa taulukossa on eritelty nuorimpien ja vanhimpien vastaajien kotipaikan valintaan opintojen jälkeen vaikuttavat tekijät. Nuoremmilla opiskelijoilla korostuu tekijöinä asumisen hinta ja viihtyvyys sekä ystävät, perhe ja sukulaissuhteet ovat jokseenkin yhtä tärkeitä sekä nuorimmille että vanhimmille. Taulukko 17. Yliopistossa opettajaksi opiskelevien nuorimpien ja vanhimpien vastaajien kotipaikan valintaan vaikuttavat muut tekijät opintojen jälkeen 18 20v. yli 30v. Henkilöä Henkilöä Perhe ja sukulaisuussuhteet Asumisen hinta ja viihtyvyys 24 9 Jatko-opiskelumahdollisuudet 6 4 Harrastusmahdollisuudet 2 6 Ystävät 10 4 Muu syy Opiskelijoiden muuttohalukkuus ja työssäkäyntialueen laajuus 5.1 Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden muuttohalukkuus Oulun seutukunnasta kotoisin olevat ammattikorkeakoulun vastaajat ilmoittivat halukkuudestaan muuttaa työn perässä, mikäli Oulun seutukunnassa ei ole työtä tarjolla. Useat vastaajat ilmoittivat pyrkivänsä työhön minne tahansa ja vastasivat kaikkiin kohtiin. Vastaukset tulkittiin summamuuttujan tapaan siten, että kaikki maininnat laskettiin yhteen ja summasta muodostettiin jakauma mainintojen suhteen (kuva 13.). Maininnoista 34,8 % koski vaihtoehtoa, jossa vastaaja ilmoitti haluavansa asua Oulun seutukunnassa käyden työssä seutukunnan ulkopuolella. Toiseksi suurin joukko mainintojen perusteella hakisi työtä muualta Suomesta (33,7 %). Yli 18 prosenttia maininnoista piti vaihtoehtona työn hakemista ulkomailta.

23 23 13,1 34,8 Oulun seudun ulkopuolella työssä Oulun seudulla asuen Oulun seudun ulkopuolella työssä Pohjois- Pohjanmaalla asuen Hakee työtä muualta Suomesta 33,7 Hakee työtä ulkomailta 18,4 Kuva 13. Oulun seutukunnasta kotoisin olevien muuttohalukkuus, mikäli työtä ei ole tarjolla Oulun seutukunnassa Kulttuurialan ja luonnontieteiden opiskelijat olivat keskimääräistä enemmän valmiita hakemaan työtä muualta Suomesta sekä ulkomailta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat olivat valmiimpia asumaan Oulun seutukunnassa ja käymään työssä seutukunnan ulkopuolella. Muutto Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan korostui vaihtoehtona luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoilla, kuten seuraavassa taulukossa ilmenee. Taulukko 18. Oulun seutukunnasta kotoisin olevien muuttohalukkuus opintoaloittain, jos työtä ei ole tarjolla Oulun seutukunnassa Käy työssä asuen Oulun Muuttaa Pohjois- Muuttaa muualle Muuttaa ulkomaille seutukunnassa Pohjanmaalle Suomeen Henkilöä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Kulttuuriala Liiketalous, yhteiskuntatieteet ja hallinto Luonnontieteet Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteenala Muu koulutusala

24 Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työssäkäyntialue Oulun seutukunnasta kotoisin olevat ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmaisivat myös näkemyksen päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta. Suurin ryhmä vastaajia ilmoitti valmiudesta kulkea kilometrin matkan työpaikkakunnalle, kuten taulukosta 18 ilmenee. Yli 60 kilometrin päivittäisen työmatkan oli valmis matkustamaan noin 27 prosenttia vastaajista. Taulukko 18. Oulun seutukunnasta kotoisin olevien ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näkemys päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta Yhdensuuntainen työmatka, km Henkilöä Jakauma, % 1-10 km 8 1, km 52 7, km , km 68 9, km , km 65 9, km ,4 yli 100 km 22 3,1 Yhteensä % -vastaajista tai alle yli 100 Työmatka enimmillään km Kuva 14. Summajakauma Oulun seutukunnasta kotoisin olevien ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta (100 % valmis kulkemaan noin 10 km, ja 10 % noin 100 km) Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikössä opiskelevat ovat valmiita kulkemaan pitemmän matkan huomattavasti halukkaammin kuin muiden opiskelupaikkakuntien vastaajat. Myös n=83

25 25 Raahen yksikössä opiskelevat olisivat valmiimpia kulkemaan pitemmän matkan työpaikalle. Oululaiset Oulussa opiskelevat ovat haluttomampia kulkemaan pitkiä matkoja kuin keskimäärin kaikki vastaajat, kuten seuraavat taulukot osoittavat. Taulukko 19 Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköissä opiskelevien näkemys päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan pituudesta, jonka he enimmillään ovat valmiit kulkemaan Oulussa opiskelevat Raahessa opiskelevat Oulaisissa opiskelevat Yhdensuuntainen Henkilöä Jakauma, % Henkilöä Jakauma, % Henkilöä Jakauma, % työmatka,km 1-10 km 9 1,1 3 2, km 72 8,9 6 4, km ,4 11 8,8 3 7, km 79 9,7 10 8, km , ,4 5 13, km 75 9, , , km , ,4 5 13,2 yli 100 km 15 1,8 4 3,2 0 0 Yhteensä Taulukko 20. Oululaisten Oulussa opiskelevien näkemys päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan pituudesta, jonka he enimmillään ovat valmiit kulkemaan Yhdensuuntainen työmatka,km Henkilöä Jakauma, % 1-10 km 7 1, km 49 10, km , km 43 9, km , km 31 6, km 66 14,4 yli 100 km 6 1,3 Yhteensä

26 26 % -vastaajista Oulu Raahe Oulainen Oululaiset Oulussa opisk tai alle yli 100 Työmatka enimmillään km n=971 Kuva 15. Summajakauma Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköiden opiskelijoiden yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta (100 % valmis kulkemaan noin 10 km, ja 10 % noin 100 km) 5.3 Yliopistossa opettajaksi opiskelevien muuttohalukkuus ja työssäkäyntialue Oulun seudulta kotoisin olevat yliopistossa opettajaksi opiskelevat vastaajat ilmoittivat muuttohalukkuuksistaan, mikäli Oulun seutukunnassa ei ole työtä tarjolla. Kuva 16 osoittaa, että suurimmaksi osaksi vastaajat kävisivät Oulun seutukunnan ulkopuolella työssä asuen edelleen Oulun seutukunnassa (34,7 %) tai hakevat työtä muualta Suomesta (31,5 %). Pohjois-Pohjanmaalle oli valmis muuttamaan työn perässä 22 prosenttia vastaajista. 11,9 % 31,5 % 34,7 % Oulun seudun ulkopuolella työssä Oulun seudulla asuen Oulun seudun ulkopuolella työssä Pohjois- Pohjanmaalla asuen Hakee työtä muualta Hakee työtä ulkomailta 21,9 % Kuva 16. Oulun seutukunnasta kotoisin olevien yliopistossa opettajaksi opiskelevien muuttohalukkuus, jos työtä ei ole tarjolla Oulun seutukunnassa n=146

27 27 Oulun seutukunnasta kotoisin olevat opettajaksi opiskelevat vastaajat ilmoittivat näkemyksen päivittäisen yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta. Suurin ryhmä, 41,3 prosenttia vastaajista, ilmoitti olevansa valmis kulkemaan kilometrin matkan työpaikkakunnalle. Kuva 17 osoittaa, että valmius matkustamiseen putoaa jyrkästi, kun yhdensuuntainen työmatka ylittää 60 kilometriä. Siihen oli valmis noin 25,7 prosenttia vastaajista. %-vastaajista tai alle yli 100 Työmatka enimmillään km Kuva 17. Summajakauma Oulun seutukunnasta kotoisin olevien opettajaksi opiskelevien yhdensuuntaisen työmatkan enimmäispituudesta (100 % valmis kulkemaan noin 10 km, ja 10 % noin 100 km)