HARAKKA. Kulkuyhteydet ja rajoitukset

Transkriptio

1 SIIRTOOHKARE Kulkuyhteydet ja rajoitukset P ERRATIC BOUDER C d UOTOTAO ATURE HOUSE m Harakkaan mentäessä kuljetaan Kaivopuiston läpi. Harakkaan pääsee sulan veden aikana yhteysaluksella Ullanlinnan laiturista, hienostuneen rantakahvilan vierestä. Yhteyslautan aikatauluja voi tiedustella tai sekä Sydäntalvella saareen pääsee omalla vastuulla jäätä pitkin. Kannattaa olla kuitenkin varovainen ja seurata muiden liikkumista jäällä. Etenkin rannassa jää on heikompaa. SUOJETU RATAIITTY JA SIOKAIOT PROTECTED MEADOW AD SIPPED BEDROCKS h IUSTOSUOJEUAUE BIRD PROTECTIO AREA Keskustasta on kohtuullisen lyhyt kävelymatka Harakan laiturille (esimerkiksi Rautatieasemalta 2 km). Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi pääsee raitiovaunuilla 3B ja 3T tai bussilla 17 Merikadun ja eitsytpolun risteykseen (päätepysäkki). Ehrenströmintien varrella on ilmaisia pysäköintimahdollisuuksia (ilman aikarajoitusta). HARAKKA Harakka on kantakaupungin välittömässä tuntumassa oleva entinen sotilassaari, jossa on harvinaisen monipuolinen saaristoluonto. Saaressa näkyy niin venäläisten sotilaiden kuin luonnonvoimienkin vaikutus. Saaressa on suojeltu kolme kasvillisuuskohdetta sekä lintujen pesimäalue ( ) eteläkärjessä. Kulku Harakassa on ohjattu poluille, jotta herkkä saaristoluonto ei kuluisi. Kallioalueilla polun merkkeinä ovat kallioihin maalatut valkoiset kolmiot. Koiria ei saa tuoda saareen. Saaren laella oleva päärakennus on taiteilijoiden käytössä. Se on avoinna yleisölle vain näyttelyjen aikana, muutaman kerran vuodessa. Palvelut Helsingin kaupungin ympäristökeskus on kunnostanut venäläisten vanhan kasarmin Harakan luontotaloksi. Talossa toimii luontokoulu ja siellä on näyttely saaristoluonnosta. Itämeren kaloja ja vedenalaista luontoa esitellään myös uusissa näyttelytiloissa kasemattiluolissa ja laiturin viereisen rantavajan akvaarioissa. uontotalon pihapiirissä on pienten lasten luonnontutkimustalo Vellamon valtakunta. Harakan saaristoluontokeskus on auki toukokuusta lokakuulle. Avulias henkilökunta auttaa saaristoluontoon liittyvissä kysymyksissä. 12 R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 13

2 Päivittäiset luonto-opastukset lähtevät kesä-elokuussa klo 12 Harakan saaren laiturilta. uonto-oppaan johdolla tehtävä tunnin retki tutustuttaa saaren luontoon ja näyttelyihin. Retki on ilmainen. Saaressa kiertää luontopolku, joka on erilainen kesällä ja talvella. Venelaiturin tyvellä on opastuskatos, jonka suojiin voi myös hakeutua huonolla säällä yhteysalusta odottaessa. Katoksessa on tietoa ja kuvia luonnosta sekä saaren historian vaiheista. isätietoja mm. opastetuista retkistä: uontotalo , fax ( ), ympäristökeskus ( ) sekä uonto Harakka sijaitsee Helsingin edustalla kohdassa, jossa Helsingin niemi ulottuu kauas avomeren syleilyyn. Kooltaan Harakka on vain 9 ha, mutta suhteessa pintaalaansa siellä on Helsingin saarista runsain eliölajisto. Vaikka kaupunki kohoaa kivenheiton päässä, on Harakassa aivan oma kiireetön tunnelmansa. Saaren länsireunalla vastaan tulee aava meri. Siellä on myös saaren komeimmat rantakalliot. ämä jääkauden hiomat silokalliot ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia. Sekoittuneet kivilajit näkyvät meriveden paljaina pitämissä kalliopinnoissa kauniina kuvioina. Harakka on yksi kasvien ystävän toivekohteita Helsingissä. Harakassa on tavattu kaikkiaan 360 putkilokasvilajia, nykyisen lajimäärän ollessa 312. ajirikkauden salaisuus on erilaisten kasvupaikkojen runsaus. Kasvitieteilijät seuraavat näytealoin kasviston kehittymistä. Saaren kasveista mainittakoon erityisesti kallioketojen upeat ruohosipulien (Allium shoenoprasum) ja keto-orvokkien (Viola triolor) kasvustot sekä venäläisten mukana tullut ukonpalko (Bunias orientalis). Harvinaisuuksia ovat tahma-ailakki (Silene visosa) ja erityisesti kenttäorakko (Ononis arvensis), joka esiintyy Suomessa alle kymmenessä paikassa. Se kasvaa suojellulla rantaniityllä länsirannalla ja kukkii heinäkuussa. isäkkäistä runsaslukuisin on peltomyyrä, joita vilahtelee etenkin syksyisin heinikossa. Minkki ja kärppä tekevät säännöllisesti vierailuja saarelle. Harakassa pesii vuosittain noin 40 lintulajia. Kiinnostavin osa Harakan linnustoa on eteläosaan keskittynyt saaristolinnusto. Hyvä havainnointipaikka on pesimäaikaan itärannalla suojelualueen reunassa oleva piilokoju. Täältä voi jopa paljain silmin seurata tiirojen ja peräti viiden pesivän lokkilajin touhuja ja tunnistaa hetkittäin esiin piipertäviä kahlaajalintuja. Valkoposkihanhet pesivät. Eteläosassa on myös komea tervalepikko. Saaren ainoana varsinaisena metsikkönä se vetää etenkin pikkulintuja puoleensa. Jos saaressa vierailee vaikkapa pikkusieppo, lehtokurppa, käki tai jokin viidestä havaitusta tikkalajista, ne löytää yleensä täältä. Satakieli pesii metsikössä. Harakka on uhanalaisen selkälokin tärkeä pesimäpaikka. Harakassa pesii myös pääkaupunkiseudun suurin kalalokkiyhdyskunta. Kalalokit ovat Harakassa aivan kesyjä ja pesivät jopa alle metrin päässä luontopolusta. Varo pesimäaikaan joidenkin emojen äkäisiä varoitussyöksyjä! Tilanne helpottuu, kun poistut pesän lähettyviltä. Useiden muuttolintujen reitit seuraavat Helsingin rannikkoa ja ylittävät Harakan. Syksyllä osa linnuista seuraa Helsingin niemeä etelään ja päätyy Harakkaan. oppusyksystä saareen saapuu myös pöllöjä; huuhkaja, helmipöllö ja suopöllö ovat säännöllisiä vieraita. Talvi on hiljaista aikaa Harakassa. apinharakka tarkkailee vuosittain puiden latvuksista hyistä maisemaa ja kanahaukka partioi. Saariston arktiset olosuhteet voivat tehdä käynnistä kuitenkin ikimuistoisen. oppukesällä saapuvat saareen vaeltavat päiväperhoset. Ennätyspäivänä kukilta laskettiin 280 perhosyksilöä. Komeimpia lajeja ovat neitoperhonen ja amiraali, yleisin lienee nokkosperhonen. Harakassa havaittiin 1990-luvulla 415 perhoslajia, joista noin puolet on vakituisia. 14 RETKIOPAS HESIGI UOTOO - R E T K I K O H T E E T 15

3 Historia Harakka on noussut esiin meren alta noin 3000 vuotta sitten. Se on ollut aikanaan kalastajien tukikohtana ja kaupunkilaisten karjahakana. Vuonna 1748 Ruotsi- Suomi alkoi rakentaa Suomenlinnan merilinnoitusta. Harakka on sen läntisin saari. innoitustyöt pääsivät Harakassa kuitenkin toden teolla käyntiin venäläisten ottaessa vallan. Venäjän keisarikunta teki Harakassa 1800-luvun alusta alkaen tykkiensä suojiksi korkeat hiekkavallit ja kasemattiluolat, jotka luonnehtivat nyt saaren pohjoisosaa. Tykkejä on saaresta enää turha etsiä: venäläiset veivät ne mennessään. Vallitkin ovat vuosien saatossa osittain valuneet kallioille. äin on muodostunut kasvistollisesti kiinnostavia kallioketoja. Rantakallioissa on venäläisten hakkaamia kirjoituksia esimerkiksi lintupiilon vieressä. Venäläisten rakentamat puurakennukset ovat viime vuosisadan vaihteesta. Vuonna 1918 sotilaat vaihtuivat suomalaisiin sotilaisiin. Saaren laelle rakennettiin vuonna 1928 päärakennus, joka on toiminut puolustusvoimien kemian laboratoriona. Talossa työskenteli yksi Suomen puolustussodan ihmeen tekijöistä: tykistökenraali enonen teki laboratoriossa tärkeiksi osoittautuneita ballistiikan kokeitaan, räjäyttäen mm. työhuoneensa. Saari siirtyi vuonna 1988 puolustusvoimilta Helsingin kaupungille ja päärakennus annettiin vuokralle taiteilijoiden työtilaksi. Säännöllisiä pesimälintuja: (sulkeissa parimääriä v ) valkoposkihanhi (60), tukkasotka (4), telkkä (2) haahka (17), meriharakka (3), kalalokki (n.250), selkälokki (9), merilokki (1), kala- ja lapintiira (5), satakieli (1), kivitasku (4), pensaskerttu (5). Satunnaisia pesimälintuja: ristisorsa, tylli, pikkutylli, punajalkaviklo, luhtakerttunen, viitakerttunen, pikkulepinkäinen, nokkavarpunen. Muita kasveja: merisaunio (Tripleurospermum maritimum), rantakukka (ythrum saliaria), purtojuuri (Suisa pratensis), harmio (Berteroa inana), keväthanhikki (Potentilla rantzii). 16 R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 17

4 mutta jylhä Suomenlinna korvaa näitä puutteita. Vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Uneson maailmanperintöluetteloon sotilasarkkitehtuurin ainutlaatuisena muistomerkkinä. innoituksen vanhasta sotilashistoriasta kertovat myös lukuisat kasvit, venäläistulokaskasvit kaukaa aroilta. intuharrastajalle tarjoavat silmäniloa merilinnut ja satunnaiset talvehtijat. Kulkuyhteydet SUOMEIA J a r i k o s t e t Suomenlinnaan pääsee bussilipun hinnalla Kauppatorilta kerran tai kaksi kertaa tunnissa ympäri vuoden kulkevilla lautoilla. Päivällä suurin osa lautoista lähtee tasatunnein. Matka kestää n. 15 min. auttarannan länsipuolella oleva saari Pikku-Musta on puolustusvoimien käytössä ja yleisöltä suljettu lukuunottamatta läpikulkutietä. Suomenlinna eli Viapori on Helsingin edustan saariryhmälle rakennettu suuri merilinnoitus. Helsingissä ei ole vanhasta kaupungista jäänteitäkään, eikä linnaa, Kauppatorille To Marketplae AUTTAAITURI FERRY M CHURCH uonto Jo lauttamatkalla retkeilijä kiikaroi reitin varren lintuluotoja, jotka ovat siis lautan menosuunnan oikealla puolella. uodot ovat valkoposkihanhien ja selkälokkien ydinaluetta Helsingissä. Selkälokkeja pesii kymmeniä pareja. Mustaselkäistä nimirotua (arus fusus fusus) on sanottu kaikkein suomalaisimmaksi linnuksi sen pesiessä etupäässä Suomen alueella. ajin kannat ovat vähentyneet romahdusmaisesti. äillä luodoilla selkälokki tulee kuitenkin hyvin toimeen. isäksi luodoilla pesii runsaasti haahkoja, viime vuosina siinä on pesinyt myös jättiläistiira räyskä m EHRESVÄRDI HAUTA EHRESVÄRD S GRAVE d P Kesäkahvila Summer afe C RETKIOPAS HESIGI UOTOO - R E T K I K O H T E E T SUOMEIA MUSEET SUOMEIA MUSEUM d UKKE- JA EUMUSEO DO AD TOY MUSEUM Se puolisko Suomenlinnaa, johon lautta saapuu, on kaupunkimaisen tiiviisti rakennettu Iso Mustasaari, jossa nykyisin asuu pääosa saaren noin tuhannesta asukkaista. Asukkaat ovat tottuneita turisteihin, mutta asuintalojen pihapiireihin ei ole kohteliasta mennä. uonnonystävän kannattaa suunnistaa kirkon (joka toimii myös majakkana) ohi, kääntyen oikealle kapean salmen ylittävälle sillalle ja siitä eteläiselle Susisaarelle. Kustaanmiekka on Suomenlinnan komea huippu. Tätä eteläkärkeä ympäröivät vanhat puolustusvallit, jotka ovat avoimia rinneniittyjä. Monet linnoitusvallit, joilla kiertää polkuja, ovat erittäin jyrkkäreunaisia ja ilman kaiteita. Kulkija kulkee niillä omalla vastuulla, kunnon kengistä on täällä hyötyä.vallien keskellä laaksossa on saaren sisäosa ja muutama aikoinaan vesivarastoksi kaivettu lampi. Alhaalla rannassa on ennen Suomen itsenäisyyttä venäläisten silokallioon hakkaamia kirjoituksia. uonnonsuojelijat pitivät kalliokirjoituksia aikoinaan vandalismina, nyt kalliopiirrokset on suojeltu! R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 19

5 Valleilta voi talvi- ja muuttoaikaan löytyä vuorihemppoja tai jopa joinain talvina tunturikiuruja. Hyvinä myyrävuosina myös vaeltavia pöllöjä - joskus jopa tunturipöllö - ja muita petolintuja, kuten piekanoja, voi viivytellä paikalla. Keväällä meren yli saapuvat linnut suunnistavat usein juuri Kustaanmiekan yli. Syysmuuton rannikkoa seuraava reitti kulkee sen edestä. Korkeilta valleilta on komea näkymä ulos merelle, ja siten erinomainen mahdollisuus muutontarkkailuun ja vesilintujen tähyilyyn. Meren jäätyessä jäät tekevät rantaan myrskyjen kasaamina alati muuttuvia taideteoksia. Meri pysyy auki täällä pidempään kuin sisempänä kaupungin edustalla ja leutoina talvina se ei jäädy ollenkaan. Allit, isokoskelot ja joskus allihaahkat kuuluvat talvilinnustoon. Jäätalvina kevätsulia avautuu läheisen laivareitin varteen. Varhaisia muuttolintuja houkuttelevat tänne myös puolustuslinnoituksen jyrkät vallit, joihin aurinko sulattaa ensimmäiset pälvet. Pesintäaikaan kaukoputkella voi erottaa riskilöitä, joita pesii Harmajan majakkasaaren aallonmurtajassa pieni yhdyskunta. Suomenlinnan kivimuureissa pesiviä tervapääskyjä, räystäspääskyjä ja varpusia löytyy muun muassa Susisaaren kesäteatterin lähistöltä. Kesäisin nämä linnoitusmuurien eloisat linnut keventävät paikan kivenharmaata sotilaallista tunnelmaa. Taskulampulla varustautuneena voi tutustua maanalaiseen Suomenlinnaan ja kulkea lukuisissa pimeissä ja pitkissä maanalaisissa linnoitusvallien holvikaarikäytävissä. Jännitystä etsivä nuoriso on perinteisesti harrastanut tätä. ykyään etenkin koulujen lukukausien päätyttyä, lämpiminä kevät- ja kesäpäivinä kaupungin nuorisoa parveilee saarella. Kasvit Suomenlinnan historia näkyy sen kasvistossa. Sotajoukot ovat tahallaan ja tahattomasti tuoneet sinne erikoisia kasveja. äyttävimpiä näistä on alkukesällä linnoitusvallit helakankeltaisiksi kukinnallaan värjäävä isokokoinen ukonpalko (Bunias orientalis). aji kasvaa Helsingissä muuallakin juuri vanhoilla venäläissotilaiden alueilla. Samanlainen historia ja levinneisyys on pienemmällä, valkokukkaisella harmiolla (Berteroa inana) sekä maassa retkottavalla, köynnösmäisellä valko- tai vaaleanpunakukkaisella peltokierrolla (Convolvulus arvensis). Heinä- ja elokuussa kallioden valuvetisillä juoteilla loistaa punakukkainen karvahorsma (Epilobium hirsutum). Sekin on venäläistulokas, joka on levinnyt muuallekin Helsinkiin juuri Suomenlinnan kautta. Jopa länsieurooppalaiset kasvitieteilijät tekevät pyhiinvaellusmatkoja Suomenlinnaan nähdäkseen venäläistulokkaat idänhierakan (Rumex onfertus) ja idänsaran (Carex praeox). Edellisen voi nähdä matkalla Ison Mustasaaren ukkemuseoon ja jälkimmäisen Kustaanmiekan lammikoiden luona. Hyvin myrkyllistä, mutta lääke- ja taikakäytössä jo muinaisina aikoina tunnettua komeaa hullukaalia (Hyosyamus niger) tupsahtaa näkyviin vuosittain Suomenlinnan rakennustyömailla, joissa myllätään maata. Kasvin siemenet ovat säilyneet itämiskyisinä vuosisatoja siemenpankeissa myös muualla Helsingin maaperäkerrostumissa, mutta Suomenlinna on ainoa paikka, jossa kasvia nykyään säännöllisesti tapaa. J a r i k o s t e t Historia Suomenlinnan rakentaminen alkoi vuonna 1748 Ruotsi- Suomen menetettyä Venäjälle itäosiaan, kun Ruotsi halusi varmistaa Suomen hallinnan. Päätös Suomenlinnan rakentamisesta tarkoitti Helsingin kasvua suureksi kaupungiksi. Puolustuslinnakkeen rakentamisen alkuunpanija oli ruotsalainen upseeri Augustin Ehrensvärd. Hän toi Suomeen sotateknologian lisäksi uutta rakennus- ja puutarhakulttuuria. Suomenlinnassa komennuksella olleet sotilaat oppivat räjäyttämään kalliota ruudilla ja levittivät kivinavettojen rakennustaitoa maaseudulle. 20 R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 21

6 Osaltaan Suomenlinnan kautta Suomeen levisi puutarhataidetta ja syreenipensaita. Ehrensvärd myös suojeli suuria puita, joita 1800-luvun alussa löytyi juuri Suomenlinnasta. Toisaalta Suomenlinnan rakentaminen kulutti metsiä. Tämä puolustuslinnake säteili vaikutustaan Helsingin ympäristössä myös monina kartanoina ja kartanonpuistoina. Kartanopuistoista löytyvät edelleen monet Helsingin komeimmat puuyksilöt. Palvelut Isossa Mustasaaressa Susisaareen vievän sillan juuressa on Suomenlinna-museo, joka on avoinna ma-su 10-16, ma-su 10-18, ma-su Pääsymaksut: aikuiset 5, lapset 2,5, opiskelijat ja eläkeläiset 4. Suomenlinna-museo (09) isätietoja muista museoista ja turistopastuksista: Suomenlinnan merilinnoituksesta ei ollut apua, kun venäläiset valloittivat Helsingin yllättäen maalta käsin kevättalvella Mereltä päin tapahtuvaa hyökkäystä varten suunniteltu linnoitus joutui venäläisten piirittämäksi kaupungista päin. Muutaman kuukauden pääasiassa neuvotteluin tapahtuneen painostuksen jälkeen Suomenlinna antautui. Suomenlinnan komentaja Cronstedt sai antautumisen jälkeen Venäjän keisarilta eläkkeen ja suomalaisilta petturin leiman. Suomenlinnan menettämistä heti sodan alussa pidettiin alkuna tappiolle koko sodassa. Ruotsi menettikin Suomen perääntymistaisteluiden jälkeen seuraavana vuonna. Venäläisten hallussa Viapori ei kyennyt puolustautumaan sen paremmin. Krimin sodassa vuonna 1855 ranskalaiset ja englantilaiset pommittivat sitä sotalaivoillaan kaikessa rauhassa Suomenlinnan tykistön kantaman ulkopuolelta. Tämän jälkeen linnake toimi ensin venäläisten ja itsenäisyyden jälkeen suomalaisten varuskuntana ilman puolustustarkoitusta vuoteen 1973 asti. Suomen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen saaressa oli vankileiri, jossa virui tuhansia punaisia. Punavangeista kuoli noin kymmenesosa, vajaa tuhat, pääasiassa nälkään ja sairauksiin. Muita venäläistulokaskasveja: Valkoailakki (Silene latifolia, valliniityillä), idänkattara (Bromus inermis, änsi-mustan länsivalleilla), kenttätyräkki (Euphorbia esula, Kustaanmiekan lounaisrannan jyrkällä valliniityllä). Muita lintuja: meriharakka, kalatiira, lapintiira, niittykirvinen, kivitasku, pensaskerttu, vuorihemppo (talvella). Muita eläimiä: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, rupikonna. 22 R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 23

7 PIHAJASAARI Helsingin läntisessä saaristossa sijaitseva Pihlajasaari (26 ha) on kaikkein suosituin helsinkiläisten kesäkohde. Paikka on 1930-luvulta lähtien ollut auringonpalvontakäytössä ja siellä on laajat hiekkarannat. Saaria on kaksi, äntinen ja Itäinen Pihlajasaari. iiden välissä on kävelysilta ja viehättäviä laguuneita. Kummallakin metsäisellä saarella on lehtoalueita ja saarien keskiosissa on laajat kalliomäet. uonnonystävä arvostaa erityisesti luonnontilaisia kalliorantoja ja ulkosaariston tunnelmaa. Korukivenäkin tunnettua granaattia esiintyy ainakin asiantuntijan mielestä näyttävinä kidekasaumina läntisellä saarella. e löytää kulkemalla laiturilta länteen lähtevää ja uimarannan kiertävää polkua vajaat 200 metriä. oin viiden senttimetrin kokoisia kidesy-keröitä on kalliokumpareissa aivan polun varrella kosketusetäisyydellä ja ne erottuvat punertavina muuten harmaasta kalliosta. Itäisessä Pihlajasaaressa on naturistiuimaranta, jossa aurinkoa otetaan ilman rihman kiertämää. Viikonloppuisin saarella voi telttailla ilmaiseksi ja käytössä on kaksi maksutonta keittokatosta sekä kahvila-ravintola m P M uonnonsuojelualue ature protetion area Pihlajasaari Merisatamasta lähdöt alkaen kerran tunnissa asti. Pihlajasaaresta takaisin alkaen kerran tunnissa, iltaan klo asti. Sateella tai huonolla säällä liikenne lopetetaan klo (viimeinen vuoro Pihlajasaaresta).Hyvällä säällä ajetaan lisävuoroja 2, 4 tai 6 kertaa tunnissa. ähdöt Ruoholahdesta, Ruoholahden torilta: Vesiliikenne Kaivopuiston Merisatamasta: joka päivä, lisäksi seuraavat viikonloput ajetaan hyvällä ilmalla klo (viimeinen vuoro Pihlajasaaresta klo 18.00): , ja Joka päivä ja viikonloput , , ja seuraavasti: Ruoholahdesta alkaen joka tunti klo asti, ja Pihlajasaaresta takaisin alkaen joka tunti asti sateen tai epäedullisen sään vallitessa ajetaan vain 10.00, ja Ruoholahdesta ja 11.40, ja Pihlajasaaresta: Kertaliput: Aikuiset 5. apset 7-16 v. ja eläkeläiset 3. apset alle 7 v. aikuisen seurassa ilmaiseksi

8 KAUISSAARI Elintarvikkeita voi hankkia saaren venelaiturin vieressä olevasta kioskista. Helsingin itäpuolella Sipoon saaristossa sijaitsee ulkomeren tuntumassa oleva Kaunissaari. Se on Helsingin kaupungin virkistysaluetta. Saaren 100 hehtaarin alueen monipuolinen luonto tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen, telttailuun ja retkeilyyn. Saaressa on makea vesi, keittokatoksia, käymälöitä sekä varattavissa oleva suurellekin ryhmälle sopiva sauna. Vierasvenesatama toimii saaren itäpäässä, venapaikan hinta on 5 /vrk. Telttailusta peritään myös 5 /vrk. Kaunissaari on alava, saaren sisäosat ovat enimmäkseen aarnimaisia kuusikkoja, joissa lymyilee pikkusieppo ja näätä. Etelärannalla on kauniita silokallioita. Pohjoisrannalla on metsittyneitä niittyjä ja vanhoja huviloiden pihapiirejä. Vanhassa kalastustilassa toimii ravintola. Syksyllä sienestysmahdollisuudet ovat hyvät; harvoissa paikoissa on samalla tavalla kuusen ja tapion herkkusientä. Kalavedet ovat todella mainiot! Kaunissaaren kasvierikoisuus on kenttäorakko, vaikka komein osa sen kasvustosta tuhoutuikin laguunin satamarakennusta tehtäessä. Kulkuyhteydet Yhteysalus liikennöi Vuosaaresta Hiekkajaalanrannan laiturista toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Merimatkan pituus on 22 km. iikennöinti vuonna ja Vuosaaresta, Kalkkihiekantorilta lähdöt pe ja la-su ja Paluu saaresta pe ja la-su ja Sydänkesällä liikennöinti : lähdöt Vuosaaresta ti-su ja Paluu , ja isätietoja liikennöitsijältä R E T K I K O H T E E T - RETKIOPAS HESIGI UOTOO 27