IRTI KAPITALISMISTA. tie kapitalismin jälkeiseen elämään ja maailmaan. Hämeenlinnassa Timo Nikkilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IRTI KAPITALISMISTA. tie kapitalismin jälkeiseen elämään ja maailmaan. Hämeenlinnassa 2.4.2015 Timo Nikkilä"

Transkriptio

1 tie kapitalismin jälkeiseen elämään ja maailmaan Irti kapitalismista on kuvaus siitä kuinka murramme kapitalismin kahleet, luomme uuden merkityksellisen elämän itsellemme ja teemme maailmastamme kestävän ja mahdollisen. Hämeenlinnassa Timo Nikkilä

2 Olemme lähestymässä vääjäämättä hetkeä, jolloin joudumme tekemään valinnan - alammeko radikaalisti sopeuttaa länsimaista elämäntapaamme luonnon ja elämää ylläpitävien järjestelmien kantokykyyn ja uusiutuvien luonnonvarojen mahdollistamalle kestävälle tasolle vai annammeko luonnon ja oman elämämme perustan tuhoutua ja tehdä lopulta elämästämme kamppailua eloonjäämisestä? Jokainen meistä voi tämän valinnan tehdä vain omasta puolestaan ja jos se vaatii erityistä epäitsekkyyttä ja uhrautumista, niin sitä arvokkaampi ja kunnioitettavampi tämä valinta elämän puolesta on. Me jotka olemme jo eläneet modernin maailmankuvamme loppuun asti ja pystymme kulutuksemme ja elämäntapamme muuttamaan omasta sisäisestä tahdostamme ja välttämättömyydestä mahdollisimman kestäväksi, tulee ymmärtää, että kaikille tämä valinta ei tule olemaan helppo. Siksi meidän tehtävämme on toimia esimerkkeinä ja kannustaa muita tähän vaativaan valintaan, josta lastemme ja tulevien sukupolvien elämä on kiinni. Kun tarpeeksi moni valitsee oman elämänsä aineellisen kulutuksen kohtuullistamisen, niin taloudellinen järjestelmä ja yhteiskunnallinen rakenne hyvinvointipalveluineen joutuvat sopeutumaan tähän uuteen elämäntapaan. Luonnollisesti kohtuullistaminen tarkoittaa aineellisen elintasomme pudotusta ja oman vastuumme kasvamista elämästämme ja läheisimmistämme, mutta se ei tee elämästämme onnettomampaa tai merkityksettömämpää, päinvastoin. Kun vapaudumme materialistisesta maailmankuvastamme ja arvoistamme, niin alamme huomata mikä elämässä on olennaista ja mistä se 2

3 todellinen onnellisuus löytyy. Se löytyy elämästä itsestänsä, joka on vapaata, luonnollista ja kestävää ja jolla on tulevaisuus, joka on mahdollinen. Valinta ei ole helppo, mutta me itse päätämme ihmiskuntamme tulevaisuudesta onko se kestävä ja mahdollinen vai jatkammeko katkeraan loppuun asti. Toki maailmassamme on paljon muitakin lyhyentähtäimen ongelmia ja haasteita, mutta jos tuhoamme elämämme perustan käyttäessämme maapallomme luonnonvarat loppuun, niin niiden ratkaisemisella ei ole enää merkitystä. Nyt on aika keskittyä olennaiseen ja tehdä valinta elämän puolesta. 3

4 Sisältö Johdanto... 9 Täyskäännös... 9 Minulla on unelma Ihmettelen ja hämmästelen - Pentti Linkolan jalanjäljillä Saavutettuja etuja on puolustettava - maksoi mitä maksoi LUKU I Aikamme kritiikki Hei meitä kusetetaan Näkökulmia aikamme haasteisiin vuosilta Ratkaisun vuosi 2009? Uuden ajan ensi henkäys kuukautta myöhemmin - huhtikuu Kohti muutosten vuotta Globaali ilmastonmuutoksen torjunta alkoi itsekkäästi Ilmastouskovaiset ja skeptikot kaivavat poteroitaan LUKU II Tulevaisuus on mahdollinen Uusi aika on kallio jolle rakentaa mahdollinen maailma Uusi aika on ratkaisu Einsteinin teesiin Ihmisyytemme on kriisissä - nyt on mentävä eteenpäin Uusi ihmisyys syntyy otamme ensimmäistä henkäystämme nyt Onko ihminen mahdollinen laji? Aikamme illuusiot on murrettava

5 Ilmastonmuutos on herättänyt meidät nyt on aika toimia Uusi maailma ja todellisuus ovat edessämme Monimutkaistuva maailmamme tarvitsee uusia ratkaisuja Aikamme ja ihmisyytemme todelliset ongelmat ja niiden ratkaisuvaihtoehdot Evoluutiopolkumme on kuljettava askel askeleelta Maailma on muutettava - aika valita on nyt Paradigmaa on vaihdettava Uusi koulu - esimerkki paradigman muutoksesta Vaihtoehto on olemassa Eikö olisi jo aika? Meidän on näytettävä esimerkkiä Tulevaisuus on mahdollinen ja vapaiden ihmisten maailma mahdollisuutemme Maailman ja ihmisen puolesta kysymys on sinun tulevaisuudestasi78 Nyt on aika valita Uuden ajan evolutiivinen ja integraalinen perusta Olemme suuren murroksen äärellä Uuden ihmisyyden ja aikakauden kulmakivet Evolutiivinen perspektiivi tietoisuuteen Evolutiivisen ja integraalisen maailmankuvan suuri lupaus Evolutiivinen vapaus ovi mahdolliseen Tietoisesti vapaat - aikamme todelliset sankarit Erillisyytemme on uhka tulevaisuudellemme Pysyvä onnellisuus syntyy erillisyydestä luopumalla Erillisyytemme luo eriarvoisuuden ja eriarvoisuus luo vastakkainasettelumme

6 Eriarvoisuus on vain ihmisten mielissä - ei todellisuudessa Tietoisesti vapaa on valinnut mahdollisen näkökulman Mahdollisen näkökulma Me luomme todellisuutemme Tietoisesti vapaa on aktiivinen Tiestä uuteen aikaan ja paradigmaan Holistinen näkemys "uudesta ajasta" muutosta tullaksesi tulevaisuuden näkijäksi ja tekijäksi muutosta mahdollisen maailman luomiseksi tapaa tarkastella elämää Yhteistä tulevaisuuden näkijöille ja tekijöille LUKU III Kapitalismista merkitykselliseen elämään Elämme suurten murrosten aikakautta Puolustamme sitä mitä vastustamme Ihmisvelvollisuusliikkeen aika on koittanut Mistä on kysymys nyt tapahtuvassa liikehdinnässä? Evolutiivinen muutosikkuna avautumassa Occupy Movement - minkä puolesta, mitä vastaan? Systeemiriskit ja luova tuho Päätös jonka teemme sydämessämme Olemme valinnan edessä Kysy itseltäsi - välitätkö? Kapitalistinen järjestelmä ei ole elämän mukainen Kapitalismin murtaminen ei ole itsetarkoitus Me luomme kapitalismin - me voimme myös lopettaa sen

7 Oikeus luopua epäeettisestä työstä kapitalismin hyväksi Talouskasvupakosta luopuminen Ratkaisevat kysymykset Keskeiset teesit Äänestämättäjättämisestä poliittinen voima ja tie muutokseen Mitä tarvitsemme jotta muutos kestävään maailmaan onnistuisi?. 143 Hiljainen vallankumous kohti mahdollista maailmaa Hiljainen elämäntavan vallankumous on valintoja ja niiden toteuttamista Hiljainen sisäinen vallankumous Sanoista tekoihin Kestävä vetäytyminen uuteen Mikä merkitys hiljaisella vallankumouksella on varsinaisten tavoitteidensa lisäksi? Mikä on hiljaisen vallankumouksen lupaus? Nyt on aika valita Lopuksi Ymmärtämisen vaikeus Erilaisuuden hyväksyminen vie eteenpäin Uuden maailman globaalit tavoitteet Meidän on jaettava mahdollisuus kulutukseen oikeudenmukaisesti Meidän on vähennettävä taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta 162 Meidän on lisättävä erilaisuuden hyväksymistä Meidän on varmistettava että kaikilla on mahdollisuus itseilmaisuun Me tarvitsemme uutta aikaa ja globaaleja tavoitteita

8 Tule mukaan uuden ajan talkoisiin

9 Johdanto Täyskäännös Olen menneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana pohtinut paljon aikamme ja maailmamme tilaa ja kirjoittanut monesti hyvinkin erilaisista näkemyksistäni, mutta siitä huolimatta kuitenkin alitajuisesti uskonut ja toivonut, että voisimme löytää ratkaisun aikamme haasteisiin nykyisen todellisuutemme sisältä käsin. Että ratkaisu löytyisi uudistamalla talousjärjestelmäämme, demokraattista ja poliittista kulttuuriamme, toimimalla tämän muutoksen puolesta, pyrkimällä löytämään ratkaisuja joilla uudistaa nykyistä yhteiskunnallista ja taloudellista todellisuuttamme. Uskonut, että ratkaisu voisi löytyä näitä järjestelmiä muuttamalla ja uudistamalla ja siten ihmisten arkea ja käyttäytymistä muuttaen. Että muutos tapahtuisi niiden ihmisten toimesta, jotka valtaa käyttävät ja joille tämän vallan olemme antaneet. Enää en usko. Olen jo jonkin aikaa tiedostanut hyvin vahvasti, että kaikkien aikamme haasteiden ja ongelmien perimmäinen syy ei ole järjestelmissä ja niissä valtaa käyttävissä ihmisissä, vaan niiden perustana olevassa mekanistisessa ja materialistisessa tavassamme hahmottaa maailmaamme, kapitalistisessa ja yksilökeskeisessä maailmankuvassamme ja ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömässä elämäntavassamme. Tiedostanut, että nämä järjestelmät vain peilaavat sitä todellisuutta, jossa me itse elämme - järjestelmämme ovat meidän näköisiämme. Mutta se mitä en ehkä ole halunnut tiedostaa, on se, että nämä järjestelmät eivät pysty muuttumaan ja uudistumaan, vaan että ne ovat lukittuja niiden perustana olevaan käsitykseen todellisuudesta ja siihen 9

10 miten meidän tulisi elämämme järjestää. Ja kun tämän kaiken nyt tiedostan, niin looginen johtopäätös on se, että ainoa mahdollisuus muuttaa järjestelmiämme ja ratkaista aikamme haasteita, on alkaa elää toisella tavalla. Siis sinun ja minun tulee elää toisella tavalla ja lopettaa nykyisen menon tukeminen. Maailmamme muuttuu vain jos me itse otamme vastuun elämästämme ja tulevaisuudestamme ja alamme elää uudella tavalla - vastuullisella ja kestävällä tavalla. Järjestelmät kyllä sitten muuttuvat aikanaan vastaamaan sitä uutta todellisuutta, jossa yhä suurempi osa meistä elää. Tiedän toki, että tulemme muuttamaan elämäntapamme joka tapauksessa sitten kun oma muuttunut maailmankuvamme ja arvomme tekevät vastuuttomasta ja kestämättömästä elämästämme sisäisesti mahdotonta, mutta pelkään, että tätä evolutiivista kehittymistämme uuteen maailmankuvaan meidän ei ole mahdollista odottaa. Siksi meidän on nyt tiedostettava, että jos haluamme estää maailmamme muuttumisen yhä kuumemmaksi ja ennakoimattomammaksi, epätasa-arvoisemmaksi ja taisteluksi eloonjäämisestä ja jäljellä olevista luonnonvaroista, on meidän itse muutettava elämäntapaamme ja käyttäytymistämme ja lopetettava sen odottaminen että nykyiset järjestelmämme ja niiden valtaapitävät tekisivät tarpeelliset muutokset elämäämme sääteleviin lakeihin ja asetuksiin ja pakottaisivat meidät toimimaan toisella tavalla. Tätä he eivät tule tekemään. Ja miksi tekisivät, kun aina äänestämme ja valitsemme heidät itseämme edustamaan, vaikka tiedämme heidän kyvyttömyytensä ratkaista aikamme ongelmia kestävällä tavalla. Meidän itsemme on siis otettava vastuu tulevaisuudestamme ja alettava elämään tavalla, joka ei ole ristiriidassa maapallomme elinvoimaisuuden ja ihmisyytemme kanssa ja tavalla, jossa me emme sysää vastuuta muutoksesta järjestelmille ja valtaapitäville, jotka ovat lukittuja omaan todellisuuteensa ja luomiemme järjestelmien omalakisuuteen. 10

11 Tämän vuoksi aionkin tästedes keskittyä etsimään tapoja olla tukemasta nykyistä menoa ja etsiä tapoja luoda uutta kestävämpää ja vastuullisempaa tapaa elää. Ja tietenkin toivon, että moni muukin teistä tekisi tämän saman täyskäännöksen elämässään ja muuttaisi elämänsä ongelmasta ratkaisuksi. Minulla on unelma Minulla on unelma uudesta ajasta - ajasta jolloin elämän monimuotoisuus, ihmisten erilaisuus ja kulttuurien rikkaus sekä luonnon arvostaminen elämämme yhteisenä perustana, ovat rikkautta ja itsestäänselvyys - eivät syy vastakkainasettelulle, oman edun tavoittelulle, yli oman osuuden ottamiselle maapallomme rajallisista resursseista tai syy ihmisten väliseen epätasa-arvoon ja epäinhimilliseen kohteluun. Minulla on unelma uudesta maailmasta ja ihmiskunnasta - ihmiskunnasta joka on päässyt sovintoon itsensä, maailmamme ja maapallomme kanssa - maailmasta joka perustuu jakamiseen ja kunnioittavaan toistemme kohteluun - maailmasta joka on yhteinen ja oikeudenmukainen. Minulla on unelma uudesta ihmisyydestä - ihmisyydestä jossa ne joilla on, ovat valmiita jakamaan sen niiden kanssa joilla ei ole. Ei siksi, että se olisi hyväntekeväisyyttä, tai että antaisimme siitä mitä meillä on yli oman tarpeen, vaan siksi, että me kaikki elämme samalla ja jakamattomalla maapallollamme ja olemme siksi oikeutettuja saamaan oman osuutemme maapallomme ja maailmamme tarjoamista resursseista. Unelma ihmisyydestä jossa jokainen saa oman osansa, ei enempää eikä vähempää. Minulla on unelma uudesta vapaasta ja luonnollisesta elämästä - elämästä jossa jokainen voi toteuttaa omaa itseänsä ja taipumuksiansa siten kuin on hyväksi itselle ja muille. Elämästä jota kuvastaa elämänilo, vapaus ja vastuu. 11

12 Minulla on unelma vapauden kesästä - kesästä jolloin heräämme näkemään ja kokemaan yhdessä, että tämä unelma mahdollisesta maailmasta on mahdollinen ja edessämme. Kesästä, jolloin tästä unelmasta tulee todeksi elettävää todellisuutta ja elämää, ei enää pelkkiä aikomuksia ja puheita, vaan tekoja yhdessä yhteinen vastuumme ja velvollisuutemme tuntien. Minulla on unelma, että jonakin päivänä tämä on mahdollista ja totta. Ihmettelen ja hämmästelen - Pentti Linkolan jalanjäljillä Onko ihminen mahdollinen laji? kiteyttää aikamme suurimman kysymyksen. Onko ihmisen lajina mahdollista jatkaa kulkuaan, vaikka olemme tuhoamassa oman elämämme perustaa, maapallomme elonkehää ja käyttämässä sen uusiutuvat luonnonvarat loppuun yhä nopeammin ja tehokkaammin muuttaen ne saasteiksi maalla, meressä ja ilmassa? Onko meidän mahdollistaa muuttaa nykyistä elämäntapaamme ja sen perustana olevaa puutteellista todellisuuskäsitystämme ja muuttaa elämämme kestäväksi ja mahdolliseksi? Onko meillä tarpeeksi aikaa tähän kaiken muuttavaan muutokseen ja murrokseen todellisuuden näkemisessämme, maailmankuvassamme ja elämäntavassamme? Onko meitä uuden ajan kansalaisia riittävästi, jotta pääsisimme kriittiseen massaan, käännepisteeseen ja kestävään vetäytymiseen kohti mahdollista maailmaa? Näiden kysymysten vastaaminen on aikamme suurin haaste ja tehtävä - muut ongelmamme ja niiden ratkaiseminen tulevat tämän jälkeen. En voi kuin hämmästellä sitä kiinnostuksen vähäisyyttä ja välinpitämättömyyttä mitä aikamme haasteet saavat osaksensa. Ja vaikka tiedän, etteivät ihmiset tee tätä tarkoituksella tai pahantahtoisuuttaan, vaan ovat vain oman elämänsä ja todellisuuskuplansa vankeja, niin näiden 12

13 asioiden kohtaamisen välttäminen on silti hämmästyttävää. Ongelmat ovat jo niin suuria, että niitä ei voi olla kohtaamatta ja silti suljemme silmämme ja korvamme niiltä. En voi kuin ihmetellä sitä kuinka pitkälle meidän on edettävä itsetuhotyössämme ennen kuin heräämme todellisuuteen joka on suoraan edessämme - todellisuuteen ja totuuteen me olemme tekemässä kollektiivista massaitsemurhaa? Miksi itsesuojeluvaistomme ei herää, vaan vie meitä yhä syvemmälle tuhokäyttäytymisessämme? Miksi suurin osa meistä on kuin hypnoosissa - mitä pitäisi tapahtua, että lajimme kollektiivinen itsesuojeluvaisto herättäisi meidät ja saisi meidät suojelemaan itseämme suojelemalla elämämme ainoaa lähdettä, maapalloamme? Miksi jälleen kerran olemme ajautumassa sivilisaatiomme ja nyt koko ihmislajimme tulevaisuuden siihen, että poltamme viimeisen puun tällä sinisellä saarellamme, josta ei pakoa muualle ole? Ihmettelen ja hämmästelen. Saavutettuja etuja on puolustettava - maksoi mitä maksoi Monesti sanomme puolustavamme ns. saavutettuja etujamme kun puolustamme esimerkiksi palkankorotuksiamme ja haluamme itsellemme parempaa aineellista elintasoa; kun puolustamme demokraattista järjestelmäämme ja sen luomaa hyvinvointivaltiota. Haluamme säilyttää ja parantaa sitä mitä meillä on, mutta olemmeko itse asiassa katsoneet tarpeeksi tarkkaan sitä mitä me itse asiassa tällöin puolustamme tai vaadimme lisää? Väitänpä, että emme ole. 13

14 Kun puolustamme esimerkiksi palkankorotuksiamme ja haluamme lisää aineellista elintasoa, niin silloin me itse asiassa puolustamme taloudellista järjestelmäämme, joka on ajanut meidät velkasuohon ja globaalin finanssijärjestelmämme romahtamisen partaalle; joka on ajanut meidät yhä kiristyvään työtahtiin ja kilpailuun vähenevistä työpaikoista ja elantomme ansaitsemismahdollisuuksista. Kun haluamme yhä enemmän tavaraa, niin puolustamme tällöin oikeuttamme tuhota ympäristöämme ja koko elämämme perustaa ja vähentää maapallomme biodiversiteettiä ja elinvoimaa, oman elämämme välttämätöntä elinvoimaa. Puolustamme oikeuttamme käyttää ansaitsemamme rahat itsemme viihdyttämiseen lähes kuoliaaksi ja täyttämään sisällämme olevaa tyhjyyttä yhä suuremmalla määrällä krääsää ja elämyksiä. Tai kun puolustamme edustuksellista demokraattista järjestelmäämme ja sen luomaa hyvinvointivaltiotamme, niin silloin me itse asiassa puolustamme näennäisdemokraattista, puolue-eliitin ja taloudellisen vallan kaappaamaa valtajärjestelmäämme, joka on vienyt meiltä itseltämme vallan oman elämämme määrittämiseen ja vallan tehdä niitä arvovalintoja, joita aikamme haasteet nyt meiltä edellyttävät. Puolustamme tällöin juuri sitä järjestelmää mikä on ajamassa meidät yhä syvempiin ongelmiin; järjestelmää joka on osoittautunut täysin kyvyttömäksi ratkaisemaan niitä todellisia ongelmia, joista aikamme haasteet aiheutuvat. Kun siis sanomme puolustavamme länsimaisen elämäntapamme ja sivistyksemme saavutettuja etuja, olemme itse asiassa puolustamassa oikeuttamme tuhota maapallomme luontoa ja elinvoimaa, ahneuden ja rahan sokaisemaa läpimätää finanssijärjestelmäämme, jatkuvasti yhä enemmän velkaantuvaa julkista sektoriamme, rapautuvaa hyvinvointivaltiotamme, valtansa menettänyttä näennäisdemokraattista valtaeliittiä, stressaavaa ja yhä tiukentuvaa työelämäämme ja varsinkin pkyritykset yhä ahtaammalle ajavaa ay-liikettä. Puolustamme saavutettuja 14

15 etujamme, jotka ovat itse asiassa saavutettuja haittoja ja ajamassa meidät tilanteeseen, joka ei enää tarjoa meille mielekästä elämää ja täytä sisällämme olevaa länsimäisen elämäntavan luomaa tyhjyyttä. Miksi ihmeessä näin teemme? Vanhan tulee kuolla, jotta uusi voi syntyä - siinä on mielestäni karu totuus siitä mitä meidän tulee nyt tehdä. On asetettava lyhyen tähtäimen näennäisten saavutettujen etujemme edelle koko elämämme turvaavien ratkaisujen ja tulevaisuuden luominen ja syntyminen, vaikka se edellyttäisikin kaikesta siitä aiemmasta hyvästä luopumista mitä nämä nykyiset järjestelmämme ja elämäntapamme ovat meille kiistatta aiemmin tuoneet. Mutta jos emme näin tee, niin elämästämme tulee yhä enemmän vain kamppailua rapautuvien järjestelmiemme luomassa kaaoksessa eikä tulevaisuutemme ole mahdollinen. Faktat maailmantilastamme ovat: elämme yli maapallomme uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen kasvun - olemme ekologisen näivettymisen ja romahduksen tiellä taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset rakenteemme ja suojaverkkomme ovat murentumassa ja hävittämässä hyvinvointivaltiomme - olemme hyvinvointivaltion näivettymisen ja romahtamisen tiellä taloudellisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eriarvoisuuden kasvu on luonut pienen valtaa ja varallisuutta hallitsevan eliitin ja suuren massan jonka elinmahdollisuudet kapenevat ja huononevat koko ajan - olemme elämämme näivettymisen ja romahtamisen tiellä tulevaisuuden uskomme ja visiomme ovat hämärän peitossa emmekä näe mahdollista maailmaa ja tulevaisuutta edessämme - olemme toivomme näivettymisen ja romahtamisen tiellä 15

16 Mitä vielä pitäisi tapahtua? Haluammeko täydellistä romahdusta? Miksi haluamme tehdä kollektiivisen itsemurhan? Emme tietenkään halua. Vain uskomme erillisyyteemme - siihen, että oma hyvinvointimme on jotenkin ristiriidassa muiden hyvinvoinnin kanssa, saa meidät puolustamaan omaamme ja itseämme, ja tämä puolustustaistelumme on nyt ajamassa meitä kohti kollektiivista tuhoa. Luopumalla hyvinvointimme erillisyydestä pääsemme harmoniaan muiden ihmisten, elämämme ja maapallomme kanssa. Tästä on tulevaisuutemme kiinni. 16

17 LUKU I Aikamme kritiikki Olen seurannut globaalin kapitalistisen järjestelmän henkiinjäämistaistelua vuodesta 2008 lähtien ja kirjoittanut vuosittain yhden tai useamman artikkelin kuvaamaan tapahtunutta sekä samalla katsoen tulevaisuuteen. Moni asia on mennyt, kuten olen ennustanutkin, mutta lopullista ratkaisua ei toiveistani huolimatta ole vielä nähty. 17

18 Hei meitä kusetetaan Elämme yhden mahdollisen maailman todellisuudessa kapitalistinen talousjärjestelmä ja näennäisdemokraattinen yhteiskuntajärjestys kuvitellaan ja uskotaan viimeiseksi ja parhaaksi malliksi elämällemme. Olemme joutuneet sanallisten silmänkääntötemppujen uhriksi. Todellisuutta kuvataan sanoilla, jotka ovat päinvastaisia kuin itse kuvattu asia hyökkäys on itsepuolustusta, miehitys on vapautusta, sotarikolliset ovat rauhanmiehiä, hierarkkiset yhteiskunnat demokratioita, suuryhtiöiden vallan kasvu vapaata kauppaa * (Tapani Lausti Toisinajattelun tiekartta, sivu 9), eriarvoisuuden lisääminen muualla nähdään tasa-arvoisuuden lisäämisenä lännessä, talouskasvulla ratkaistaan talouskasvun ongelmat, ympäristöjä tuhotaan kestävällä kehityksellä jne. Yksipuolinen media pitää meidät tietämättöminä ja houkuttelee meidät uskomaan näihin silmänkääntötemppuihin. Elämämme ja sen perustan tuhoavasta kestämättömästä elintavastamme on tullut uusi normaalius ja onnellisuuden symboli. Maapallomme rajallisuus ohitetaan sivuseikkana uskomme sen olevan rajaton ja kestävän kaiken sen mitä sille teemme. Ihmistä pidetään muuttumattomana ei ihminen lajityypilliselle ahneuden ja oman edun tavoittelun luonteelleen mitään voi. Kaiken elämän kontekstina on järjestelmän ja instituutioiden hyvinvointi, ei ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi - vaikka niin juhlapuheissa vastuullisesti väitetäänkin. Keinotekoisesta ja virtuaalisesta finanssitaloudesta, jossa rahalla tehdään rahaa, on tullut markkinatalouden hyväksytty tavoite, ei reaalitalouden, ihmisten ja yhteisöjen tarpeet ja niiden tyydyttämisen edellytysten luominen. Palkkaorjuus hyväksytään luonnollisena asiana ja mahdollisuutena, joka on tie onneen. Tulevaisuuden näköalattomuus ja 18

19 lyhytnäköisyys on sisään rakennettu elämme vain itseämme ja nykyistä sukupolveamme varten. Kuvitellaan, että nykyinen maailmamme on parasta mikä on mahdollista ja mitä voi olla. Hengissä pysyminen ja elinaikamme pidentäminen on korvannut hyvän ja täyden elämän tavoittelun varmuudella tulevaa kuolemaa pyritään väistämään hinnalla millä hyvänsä - hintana on usein elämätön elämä. Ihmisen ja järjestelmiemme vaikutusta luontoon ja sen kestokykyyn aliarvioidaan ja sen kykyyn tuottaa uutta elämälle välttämätöntä elinvoimaa yliarvioidaan emme me luontoa ja elämää pysty tuhoamaan. Tai sitten vetäydymme vastuusta sanomalla se on meille ihmisille ihan oikein että tuhoudumme. Meille luodaan koko ajan todellisuuskuvaa, jossa meille ihmisille luontaista vapauden kaipuuta ja sisäsyntyistä moraalintajua käytetään hyväksi sanallisesti. Aikamme todelliset ongelmat, vääryydet ja haasteet puetaan sanoihin, jotka näyttävät tukevan näitä sisäisen olemuksemme tarpeita. Raha vapauttaa sinut palkkaorjuudesta ja tekee sinusta vapaan ja moraalisen toimijan, mutta jätetään kertomatta että rahaa saadaksesi sinun tulee alistua elinikäiseen palkkaorjuuteen, josta ei helppoa tietä ole ulos jos lainkaan. Annamme kusettaa itseämme, koska uskomme näihin kauniisiin ja hyvää lupaaviin sanoihin, emmekä näe tai edes viitsi katsoa näiden sanojen taakse ja pyri ymmärtämään sanojien todellisia tarkoitusperiä emme halua nähdä sitä toista todellisuutta jossa kuitenkin joudumme elämään. Ehkä tämä on vain tervettä itsesuojeluvaistoa. Tulisi muistaa, että historiankirjoitus ja aikamme tarinat ja todellisuuden tulkinnat ovat aina voittajien, valtaapitävien ja hyötyjien kirjoittamaa ja kuvaamaa sen tehtävänä on luoda aina heidän haluamaansa 19

20 todellisuuskuvaa, ei sitä, mitä oikeasti on tapahtunut tai halutaan tapahtuvan. Kauniiden sanojen ja toisen todellisuuden näkeminen ja ymmärtäminen edellyttävät tietoisuutta, joka on vapautunut sanojen lumosta ja ymmärtää luotujen tarinoiden, tulkintojen ja todellisuuksien olevan juuri luotuja, luojiensa minäkuvia ja aina tarkoitushakuisia - vaikka he itse eivät sitä aina tiedostaisikaan. Älkäämme antako vallitsevan luodun todellisuuskuvan kusettaa meitä, vaan ollaan rohkeita ja nähdään asiat myös sen toisen todellisuuden kautta, jonka yhteiskunnassamme ja maailmassamme tapahtuneiden tekojen ja aikaansaannosten varjossa tiedämme olevan totta. Syvällä sisimmässämme tiedämme ja näemme tämän toisen todellisuuden nyt on aika ottaa vastuu sen näkemisestä ja muuttaa omaa todellisuuttamme. Näkökulmia aikamme haasteisiin vuosilta Ratkaisun vuosi 2009? Olemme ihmiskuntana jatkaneet totutulla tavalla ja ajautuneet yhä lähemmäs niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellistakin romahdusta. Ilmastonmuutoksen nousu yleiseen tietoisuuteen, sodat Irakissa, Afganistanissa ja Georgiassa, olympiakisat Pekingissä, Venäjälle uusi presidentti, maanjäristys Kiinan Sichuanissa, finanssikriisi USA:ssa, sen leviäminen globaaliksi ja Suomen ajautuminen taloudelliseen lamaan, Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi, Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinto, islamistien hyökkäys Intian Mumbaissa ja Israelin hyökkäys Gazaan ovat olleet kuluneen vuoden uutisia maailmalla ja meillä - uutisia ihmisen vaikutuksesta luonnon tasapainoon ja luonnon vaikutuksista ihmisen toimintaan, uutisia valtataisteluista kansojen ja 20

21 kansanryhmien välillä, vuoden merkkihenkilöistä ja tapahtumista sekä globaalista talouden romahtamisesta. Uutta on ollut kuitenkin se, että globaali tietoisuus aikamme ongelmista on herännyt, kiitos ilmastonmuutoksen, ja pinnan alla jo vuosia hiljaa kypsynyt ymmärrys siitä, että näin ei voida enää kauan jatkaa, on vahvistunut entisestään. Media ei ole kuitenkaan vielä löytänyt tätä uutta voimaa ja muutostekijää, vaan on edelleen pitäytynyt totutuissa uutisaiheissa eli keskittynyt ihmiskunnan ongelmiin ja haasteisiin kamppailussa yhä nopeammin ja ennustamattomammin muuttuvassa maailmassa. Media ei ole vielä ymmärtänyt, että maailma ja ihmiset ovat muuttumassa ratkaisevasti ja ihmiset janoavat yhä enemmän ratkaisuja aikamme ongelmiin, ei vain niiden kuvausta. Ja ilman tätä median luomaa näkyvyyttä, luulemme, ettei mitään toivoa paremmasta ole ja olemme vain vajoamassa yhä syvemmälle globaalissa suossamme. Eräs ilmentymä tästä ovat lähes messiaanisiksi nousseet odotukset virkaansa astuvaa Barack Obamaa kohtaan. Häneltä odotetaan nyt taloudellisen talouslaman nujertamista, USA:n mukaan saamista ilmastonmuutostalkoisiin, terrorismin nujertamista ja jo 5 vuotta jatkuneen sodan lopettamista Irakissa. Siinä on yhdelle miehelle paljon tekemistä ja toivotaan, että emme tule pettymään - mitä kuitenkin pahasti pelkään. Ei aikamme ongelmat ole sellaisia että ne voidaan yhden tai muutaman mahtimiehen avulla korjata. Se, mihin nykyinen maailmanjärjestys ja globaali valtarakenne kykenevät, on näiden ongelmien ratkaisu tavalla, joka edistää vain entistä suurempien ongelmien ja yhä suurempien talouskuplien syntymistä ja ekologisten katastrofien kärjistymistä. Ei talouslamaa kannata ratkaista lisäämällä rahaa ja sitä kautta keinotekoista kulutusta ja talouskasvua, sillä liiasta rahastahan se kupla juuri syntyi ja vei meidät puhjetessaan lamaan. Ei ilmastonmuutosta ratkaista hehkulamppuja vaihtamalla, niin kauan kun 21

22 taloutemme perustuu edelleen talouskasvuun ja talouskasvuhan se ongelma ilmaston kannalta on talouskasvu joka perustuu uusiutumattomien energialähteiden käyttöön ja aineelliseen kulutukseen ja tuotantoon. Haluammeko ratkaista aikamme ongelmat ja haasteet tavalla, joka lyhyellä tähtäimellä tuo meille palautuvaa hyvinvointia, mutta aiheuttaa ongelmien kärjistymistä samalla tavalla uudestaan tulevina vuosina? Vai haluammeko lähteä etsimään uutta kestävämpää perustaa ja tietä, vaikka se lyhyellä tähtäimellä vaatiikin meiltä myönnytyksiä omassa elämässämme, mutta pelastaa lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden ja maapallomme ekologisen tasapainon? Joko vuosi 2009 on se vuosi, jolloin oivallamme nykyisen elämäntapamme kestämättömyyden ja olemme valmiita etsimään uuden kestävämmän perustan elämällemme. Ensin on tehtävä päätös, sitten toimittava. Uuden ajan ensi henkäys Perjantaina elimme uuden aikakauden ensihetkiä, kun globaali rahoitusjärjestelmä lähti hurjaan syöksyyn maailman pörsseissä. Olimme eläneet koko 2000-luvun IT-kuplan puhkeamisen jälkeen vahvaa nousukautta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Jatkuva kasvu, joka varsinkin USA:ssa perustui velkarahaan, on aiheuttanut yleisesti uskotun illuusion siitä, että kasvun on mahdollista jatkua ikuisesti. Nyt tämä illuusio on räjähtänyt silmillemme ja karu totuus kasvun kestämättömästä perustasta on valjennut meille kaikille. Vuoden ajan kestänyt USA:n rahoitusalan kriisi on ajautunut kuilun partaalle, globaali rahoitusmarkkina on romahtanut ja alkaa sekasorron aikakausi. Rahoitus- ja finanssialan yritykset eli pankit ja erityisesti investointipankit, joista USA:n suurimmat ovat jo ajautuneet konkurssiin tai kilpailijoidensa syliin, alkavat katkeran taistelun eloonjäämisestä. 22

23 Taistelu tulee leviämään hyvin nopeasti myös USA:n ulkopuolelle, joten osattomaksi ei jää kukaan emme edes me Suomessa. Kuinka kauan tämä taistelu rahoitusmarkkinoilla jatkuu ja kuinka anarkistiseksi tilanne muodostuu, jää nähtäväksi. Tilannetta ei enää pelasta edes USA:n roskapankin perustaminen ja pankkien riskien ja tappioiden maksaminen veronmaksajien taskusta. Roskapankin ideahan on ostaa riskipankeilta 700 miljardin dollarin arvosta arvottomiksi käyneitä velkakirjoja ja rahoitusinstrumentteja, lähinnä asuntoluottoihin liittyviä ja näin rauhoittaa markkinoita. Asuntovelallisia roskapankki ei pelasta. On kuitenkin paljastumassa, että perussyy on koko järjestelmässä eli yltiökapitalistisessa nopeiden voittojen, jatkuvalle kasvulle perustuvan ja hallitsemattomien riskien ottamiseen perustuvan talousjärjestelmän mädänneisyydessä. Nyt on tapahtumassa globaalin talousjärjestelmän murros ja kapitalismin konkurssi. USA:n valtio ottaa kantaakseen pankkisektorin riskit ja vastuun tappioista eli julkinen valta sosialisoi kapitalismin tappiot. Jäljelle jäävä kapitalismi on lähinnä voittojen tekemisen automaatti, jossa ei voi epäonnistua. Taloussanomien keskustelupalstalla eräs kirjoittaja totesi naulankantaan, että nyt hän ymmärtää kommunististen maiden hingun kapitalismiin, sillä uusi kapitalismi on paljon tehokkaampi tapa ryöstää kansalaisten varallisuus kuin kommunismi konsanaan on kyennyt. Olemme eläneet viimeisen kymmenen vuoden aikana isojen murrosten aikakautta ja todistaneet uuden ajan syntyä niin hyvässä kuin pahassa. Internetin vallankumous, talouden globalisaation vastainen kansalaisaktivismi, sota terrorismia vastaan, ilmastonmuutoksen murtautuminen yleiseen tietoisuuteen ja viimeisimpänä USA:n finanssikriisin kärjistyminen ja talousjärjestelmän murros, ovat muuttamassa koko maailman globaalia tietoisuutta tavalla, joka voi murtaa koko nykyisen maailmanjärjestyksen ja sen perustana olevan maailmankuvamme ja siten myös elämäntapamme. 23

Kapitalismista merkitykselliseen elämään

Kapitalismista merkitykselliseen elämään Kapitalismista merkitykselliseen elämään Kapitalismista merkitykselliseen elämään on tiivistelmä kirjasta Irti kapitalismista, joka kuvaa sitä kuinka murramme kapitalismin kahleet, luomme uuden merkityksellisen

Lisätiedot

UUSI AIKA Yhdessä eteenpäin

UUSI AIKA Yhdessä eteenpäin UUSI AIKA Yhdessä eteenpäin Tervetuloa uuteen aikaan - uusi aika on 21. vuosisadan eloonjäämisoppi Kohtaamisia, vuorovaikutusta, läsnäoloa, haastamista, dialogia, avautumista Uuden ajan foorumi on kohtaamispaikka

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön - miten muutamme maailman

Teoriasta käytäntöön - miten muutamme maailman Teoriasta käytäntöön - miten muutamme maailman Teoriasta käytäntöön on kooste artikkeleista, joissa käsittelen sitä kuinka voimme arjessamme tehdä päätöksiä ja valintoja jotta uusi maailma olisi mahdollinen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KOHTI VAPAUTTA. Timo Nikkilä

KOHTI VAPAUTTA. Timo Nikkilä KOHTI VAPAUTTA VAPAUS - UUSI ELÄMÄN PARADIGMA KESKUSTELUA VAPAUDESTA JA SEN OIVALTAMISESTA Timo Nikkilä Vapaus on uusi elämä Vapaus on läsnäolevaa, luonnollista ja tietoista elämää - elämää siten kuin

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vapauteen ja uuteen elämään

Vapauteen ja uuteen elämään Vapauteen ja uuteen elämään Vapauteen ja uuteen elämään on tiivistelmä Kohti vapautta kirjasta ja se kuvaa sitä kuinka meidän on mentävä eteenpäin ja löydettävä vapaus uuden elämämme perustaksi. Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 Get a Life hanke Grasping the Future 2009 konferenssissa 20.10.2009, Wanha Satama, Helsinki Vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja opintonsa päättävälle ihmiselle Elämän kokonaisuus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Uuden Suomen ja maailman ratkaisusta pintaa syvemmältä

Uuden Suomen ja maailman ratkaisusta pintaa syvemmältä Uuden Suomen ja maailman ratkaisusta pintaa syvemmältä Meidän tulee saattaa yleiseen tietoisuuteen, että vaihtoehtoinen näkemys on olemassa ja kertoa kuinka yhteiskunta, demokratia ja talous voidaan järjestää

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIARYHMÄN TYÖN TULOKSENA LAADITTU EHDOTUS 27.6.2013 Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot